marraskuu 2013 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "marraskuu 2013 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784"

Transkriptio

1 22 marraskuu 2013 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L

2 SUHDANNEKUVA Teksti: Saku Vähäsantanen Satakunnan talouden suhdanteet pysyivät vuoden 2013 ensimmäisellä puoliskolla vaisuina. Kuitenkin todelliset uhkakuvat saatetaan kokea jatkossa, kun telakoiden alasajon vaikutukset alihankkijoiden kautta aluetalouteen tulevat näkyviin. Satakunnassa teollisuuden valopilkkuja ovat olleet tärkeä vientiala koneiden ja laitteiden valmistus sekä elintarviketeollisuus. Nämä kykenivät alkuvuonna ainoina jalostuksessa kasvuun. supistui selvästi muilla metallin aloilla sekä metsäteollisuudessa. Kemianteollisuudenkin liikevaihto laski hieman. Teollisuuden vienti veti Satakunnassa kuitenkin olosuhteisiin nähden mainiosti lähinnä konepajojen ansiosta. Rakentamisen liikevaihto hyytyi, mutta henkilöstö ponnahti nousuun liikerakentamisen virkoamisen ansiosta. Palveluiden kasvu hiipui. Etenkin liike-elämän palvelut ovat kärsineet alkuvuonna pahasti laskusuhdanteesta. pysyi maakunnan yrityksissä keskimäärin ennallaan, mutta laski teollisuudessa monilla aloilla. Henkilöstö supistui vähän etenkin teollisuudessa. Tulevaisuudessa vetoapua on odotettavissa vähittäisestä maailmantalouden piristymisestä, joka vaikuttaa viennin kautta maakuntaan. Lähiajan näkymät Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) lokakuisen ennusteen mukaan teollisuusmaiden kasvu on vähitellen vahvistumassa. Toisaalta kehittyvien talouksien nousukiito on heikentynyt. Mielenkiinto näyttäisi kohdistuvan Yhdysvaltojen talouteen, jossa yksityinen kulutus on melko vahvaa. Sen voimin maan talous kasvaa tänä vuonna 1,6 % ja ensi vuonna 2,6 %. Teollisuusmaiden vastaaviksi kasvulukemiksi ennakoidaan hieman alemmat 1,2 % ja 2 % johtuen euroalueen ja Japanin vaisusta kehityksestä. Euromaiden talous pääsee vasta ensi vuonna kuiville prosentin kasvun myötä, sillä tänä vuonna talous supistuu 0,4 %. Japanin talouden nousu hiipuu tämän vuoden parista prosentista ensi vuoden runsaaseen prosenttiin. Kehittyvien maiden talouskasvu tasaantuu tänä vuonna 4,5 %:iin, mutta päässee jälleen ensi vuonna 5,1 %:n kasvuun kiinni lähinnä Aasian ja Lähi-idän voimistumisen myötä. Kokonaisuutena maailmantalouden kasvuvauhti kiihtyy tämän vuoden 2,9 %:sta ensi vuoden 3,6 %:iin, mikä lupaa vientiriippuvaisille alueille, kuten Suomelle ja Satakunnalle, pikkuhiljaa elpyviä aikoja. IMF ennakoikin maamme talouden kääntyvän ensi vuonna 1,1 %:n nousuun tämän vuoden 0,6 %:n notkahduksen jälkeen. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) luottamusindikaattorit osoittavat, että maamme kaikkien päätoimialojen näkymät ovat jääneet tänä vuonna tavanomaista vaisummiksi. Lokakuussa suhdanteet alkoivat elpyä ainakin tilapäisesti. Tällöin teollisuuden odotukset jäivät kuitenkin yhä selvästi pitkäaikaisen keskiarvon alapuolelle, joskin luottamus vahvistui hieman syyskuuhun verrattuna. Tänä vuonna suhdanteissa ei ole kuitenkaan koettu mitään suurta romahdusta. Tuotannon ennustetaan kasvavan hieman lähikuukausina ja tilanne on selvästi suotuisampi kuin taantuman pohjalla vuonna Rakentamisen luottamus on pysynyt syyskuuhun asti hyvin heikkona. Kuitenkin lokakuussa odotukset vahvistuivat nopeasti lähelle pitkän ajan keskiarvoa tilauskantojen käännyttyä nousuun. Henkilöstökin alkanee vähitellen kasvaa. Palvelu Liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) n kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) 2

3 jen näkymät ovat jääneet huomattavasti alle keskimääräisen. Myynnin odotetaan siitä huolimatta kasvavan maltillisesti lähiaikoina. Kehnoimmat suhdanteet ovat vähittäiskaupassa, jossa muista päätoimialoista poiketen luottamus lähitulevaisuuteen on vuoden 2009 hyvin matalaa tasoa. Lokakuussa kaupankin luottamus alkoi palautua monen muun alan tavoin. Suomen Yrittäjien ja Finnveran syksyn 2013 pk-yritysbarometrin mukaan pienten ja keskisuurten yritysten suhdanneodotuksia kuvaava saldoluku on pysynyt valtakunnassa keskimäärin ennallaan +4:ssä. Satakunnassa pk-yritysten näkymät ovat kohentuneet selvästi kevääseen verrattuna, joten saldoluku on kohonnut viisi yksikköä +6:een. Suhdanteiden paranemiseen uskoo 24 %, huononemiseen 19 % ja ennallaan pysymiseen 57 % maakunnan pk-yrityksistä. Odotukset ovat selvästi myönteisemmät kuin pahim- man talouskriisin syövereissä vuonna Satakunnassa tosin henkilöstömääriin ennakoidaan yhä laskua toisin kuin maassa keskimäärin. Liikevaihdon kasvuun uskotaan jo vankasti, mutta mm. viennissä ja investoinnissa pessimistisiä näkemyksiä on edelleen enemmän kuin valoisampaan lähitulevaisuuteen luottavia. Vuoden 2013 tammi kesäkuun talouskehitys Satakunnassa vuosi 2013 alkoi heikkenevillä suhdanteilla, sillä teollisuuden liikevaihto sukelsi tammi maaliskuussa metallien jalostuksen, metallituotteiden valmistuksen sekä metsäteollisuuden roiman supistumisen myötä. Myös kemianteollisuuden liikevaihto putosi hieman. Elintarvike- >> 22 marraskuu 2013 Suhdannekuva 2 Teollisuus 6 Satakunnan osaamiskeskusalat 12 Luovat alat 14 Rakentaminen 15 Palvelut 16 Matkailusta työllisyyttä. Kuinka sitä mitataan? 18 SATAKUNNAN SUHDANNEKEHITYS PLUSSAT + Koneiden ja laitteiden valmistus sekä meriteollisuus kasvu-uralla ainakin kesään asti + Teknologiateollisuuden vienti kasvanut alkuvuonna selvästi + Elintarviketeollisuus iskussa + Rakentamisen henkilöstö selvässä nousussa keväällä + Majoitus- ja ravitsemistoiminta pysynyt kasvussa + Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut yhä vahvassa vireessä Katsauksessa liikevaihdon, palkkasumman ja viennin kehitystä on kuvattu Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tuottamilla indeksisarjoilla. Indeksisarjat kuvaavat tarkasteltavan muuttujan (esim. liikevaihto) kehitystä suhteessa perusvuoteen Indeksisarjojen tulkinnassa olennaista on, minkä kahden ajankohdan välistä kehitystä arvioidaan. Esimerkiksi mitä alemmalta (perusvuotta alemmalta) tasolta indeksisarja lähtee vuonna 2005, sitä nopeampaa kasvu on ollut vuosien välisenä aikana. Trendikuvioiden tarkastelussa on lisäksi huomioitava, että niiden loppuosa saattaa tarkistua (revisoitua) tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen. Muut katsauksessa esitetyt tilastotiedot perustuvat Tilastokeskuksen ja Satakunnan ELY-keskuksen tuottamiin tilastoihin. Katsauksessa on hyödynnetty myös eri toimialajärjestöjen ja ennustelaitosten asiantuntemusta. MIINUKSET STX:n telakan lakkautus ja Technipin vähennykset sekä niiden vaikutukset alihankkijoihin Metallituotteiden valmistus syöksykierteessä Teollisuuden henkilöstö supistunut Rakentaminen alamäessä lukuun ottamatta liikerakentamista ja sen tuomaa henkilöstön kasvua Kaupan kehitys poikkeuksellisen vaisua Liike-elämän palveluiden liikevaihto romahtanut PÄÄTOIMITTAJA: Saku Vähäsantanen KIRJOITTAJAT: Ari Karppinen Merja Mannelin Paavo Okko JULKAISIJA: Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö TAITTO: 400 kepposta Oy, Tiina Liivola 3

4 Muut 25 % Liike-elämän palvelut 6 % Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 % Elintarviketeollisuus 4 % Tukku- ja vähittäiskauppa 18 % Metsäteollisuus 10 % Rakentaminen 7 % Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valm. 6 % Metallien jalostus 12 % Metallituotteiden valmistus pl. koneet ja laitteet 3 % Koneiden ja laitteiden valmistus 7 % Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus 1 % Liikevaihdon jakauma toimialoittain Satakunnassa v (ennakkotieto) Satakunnan liikevaihto (0 ) toimialoittain v (ennakkotieto) Elintarviketeollisuus Metsäteollisuus (puu- ja paperiteollisuus) Kemikaalien sekä kumi- ja muovituott. valm Metallien jalostus Metallituotteiden valmistus Koneiden ja laitteiden valmistus Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus 656 Teknologiateollisuus (TOL 24-30) OSKE-ryhmä: Jokapaikan tietotekniikka 51 7 OSKE-ryhmä: Meriklusteri OSKE-ryhmä: Energiateknologia Koko teollisuus (TOL BCD) Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Liike-elämän palvelut (TOL JLMN) Luovat alat Kaikki toimialat yhteensä >> teollisuus sekä koneiden ja laitteiden valmistus kasvoivat sen sijaan erittäin ripeästi, mikä tasasi aluetalouden notkahdusta. Etenkin meriteollisuus oli iskussa. Rakentamisen liikevaihto romahti ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Kaupan ja liike-elämän palveluiden liikevaihto supistui selvästi. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto pysyi ennallaan Viennin kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) Huhti kesäkuussa suhdanteet kohentuivat ainakin tilapäisesti. Metallien jalostuksen, metsäteollisuuden sekä rakentamisen lasku oikeni ja kaupan liikevaihto kääntyi uudelleen nousuun. Koneiden ja laitteiden valmistus samoin kuin siihen suurelta osin kuuluva meriteollisuus pysyivät yhä vahvassa vireessä. Teknologiateollisuus nousi siten uudelleen jaloilleen metallialojen yhteenlasketun liikevaihdon kohoamisen myötä. Metallipuolen käänne vaikutti myös koko teollisuuden liikevaihdon tippumisen pysähtymiseen. Kevät sujui edelleen myönteisesti myös elintarvikkeiden valmistuksessa, joskin sen nousu tasaantui huomattavasti. Metallituotteiden sekä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen syöksykierre kuitenkin jatkui, eikä kemianteollisuuskaan toipunut. Majoitus- ja ravitsemistoiminta pystyi jo luomaan kasvua. Liike-elämän palvelut vierivät yhä alamäkeä tuki- ja suunnittelupalveluiden kysynnän hiljennyttyä. Vastoin vaimeaa suhdannekuvaa Satakunnan teollisuuden vienti kasvoi melko nopeasti koko alkuvuoden ajan teknologiateollisuuden roiman nousun vetämänä. Metsäteollisuuden vienti kääntyi sen sijaan loivaan laskuun. Jatkossa Satakunnan aluetalouden todellinen koetinkivi on telakoiden toimintojen huomattava supistuminen lähiaikoina, mikä vaikuttaa maakuntaan myös alihankkijoiden töiden vähenemisen kautta. Toisaalta alueen teollisuuden monipuolisuus pehmentänee iskua. Vientiin lienee odotettavissa vetoapua vähitellen toipuvasta maailmantaloudesta. Tilastokeskuksen uusimpien suhdannetietojen mukaan Satakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto laski 1,9 % vuoden 2013 tammi kesäkuussa vuoden 2012 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Tammi maaliskuussa liikevaihto supistui 4,3 % lähes jokaisen päätoimialan liikevaihdon pudottua. Huhti kesäkuussa liikevaihto kasvoi jo 0,4 % monen teollisuuden haaran sekä rakentamisen suhdanteiden kohennuttua sekä kaupan kasvun alettua. Satakunnan yrityksistä melko suuri osa onnistui kasvattamaan liikevaihtoaan haastavista olosuhteista huolimatta. Tammi kesäkuussa keskimäärin 43 % maakunnan yrityskannasta kasvoi ja noin 29 % saavutti yli 15 %:n nousun. Parhaiten alkuvuosi sujui yli 20 henkilön yrityksissä ja näyttää siltä, että taantuma on iskenyt pahiten pieniin yrityksiin erityisesti teollisuudessa ja kaupassa. Maassa keskimäärin suhdanteet jäivät a vaisummiksi vuoden 2013 ensimmäisellä puoliskolla. Kaikkien yritysten yhteenlaskettu liikevaihto supistui 3,3 % vuoden 2013 tammi kesäkuussa vuotta aiemmasta vastaavasta ajasta. Kevätkin jäi kehnoksi Satakunnasta poiketen. Teollisuuden liikevaihto ja vienti supistuivat selvästi vailla käänteen merkkejä. Teknologiateollisuudessa alkuvuosi sujui selvästi a kehnommin, sillä tärkeän elektroniikka- ja sähköteollisuuden syöksy jatkui. Toisin kuin maakunnassa myös koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihto laski tuntuvasti. Muilla teollisuuden aloilla kehitys oli muuten suurin piirtein samansuuntaista. Ainoaksi nousijaksi jäi siten elintarviketeollisuus. Rakentaminen pysyi vaisuna Satakunnan tapaan. Palveluissa kauppa sukelsi voimakkaammin ilman Satakunnassa keväällä havaittua selkeää taitetta parempaan. Liike-elämän palvelut pysyivät maakunnasta poiketen kasvu-uralla, joskin siinäkin nousu tasaantui. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan kasvu jäi akin niukemmaksi. Yritysten maksama palkkasumma pysyi lähes ennallaan Satakunnassa. Tammi kesäkuussa 2013 kasvua kirjattiin 0,2 % vuotta aiemmasta vastaavasta ajankohdasta. Palkkojen summa supistui teollisuudessa. Siellä kasvua kertyi ainoastaan elintarvikkeiden valmistuksessa, konepajoilla, telakoilla ja siten yleisesti meriteollisuudessa. Kemianteollisuuden palkkasumma sukelsi poikkeuksellisen paljon. Rakentamisessa palkkojen nousu kiihtyi. Palveluissa huomattavan myönteisesti kehittyi ainoastaan yksityiset sosiaalija terveyspalvelut. ssa palkkasumma kohosi prosentin alkuvuonna. Teollisuudessa palkat nousivat ainoastaan elintarvikkeiden ja kulkuneuvojen valmistuksessa. Rakentamisessa ja palveluissa kasvu jäi yleisesti hyvin vaatimattomaksi. Sen sijaan Satakunnan tapaan hyvinvointipalveluissa nousu jatkui ripeänä. 4

5 Paavo Okko Kansantaloustieteen professori emeritus Turun yliopiston kauppakorkeakoulu paransi asemaansa taantumassa Edellisessä Satakunnan katsauksessa odotimme talouden käännettä parempaan. Se näyttää tapahtuneenkin, koska Suomen luvut osoittavat nyt lievää käännettä talouden nousuun tai ainakin laskun pysähtymiseen. Myös ennakoivat osoittimet viestittävät parempaa olevan tulossa, vaikka kotitalouksien huoli työpaikkojen säilymisestä onkin kasvanut yt-neuvottelujen myötä. Satakunnan talousvaihtelun rytmi on poikennut koko maan rytmistä niin, että sen suhteellinen asema aluerakenteessa on samalla vahvistunut. Näin kävi myös tämän vuoden alkupuoliskolla, vaikka yritysten liikevaihdon ja palkkasumman kehitys olivatkin lievästi negatiivisia. Satakunnan vienti kasvoi alkuvuonna, vaikka koko maan vienti supistui. Teknologiateollisuuden vienti kasvoi 10 prosentin vauhtia, kun koko maan kohdalla oltiin selvästi miinuksella. Näin on voinut käydä maakunnassa, joka ei ole ollut liian riippuvainen elektroniikasta. Koneiden ja latteiden valmistus on jaksanut kasvaa. Myös elintarviketeollisuuden liikevaihto kasvoi selvästi alkuvuonna. Meriklusteri osoitti jopa erittäin vahvaa kasvua. Palvelusektorin sekä rakentamisen näkymät ovat pysyneet maassa vaisuina, koska ostovoiman kasvu on pysähtynyt ja työllisyys heikentynyt. Satakunnassa on kuitenkin henkilöstön määrä ollut onneksi nousussa alkuvuonna sekä palvelualoilla että rakentamisessa. Sillä puolella ei kuitenkaan voi odottaa laajaa kasvurintamaa ennen kuin vientivetoinen teollisuus tuo uuden kysyntäsysäyksen maakuntaan. Onneksi palvelualat ovat kuitenkin enimmäkseen niin vakaita toimialoja, että ne eivät myöskään suuresti kärjistä suhdannevaihtelua. Euroalueen velkakriisistä toipuminen on ollut hidasta, ja se hidastaa Suomen ja Satakunnan elpymistä vieläkin. Nyt on kuitenkin menossa rauhallisempi vaihe EKP:n luvattua ostaa tarvittaessa kriisimaiden valtionpapereita jälkimarkkinoilta. Kun monen velkamaan vaihtotase sekä julkinen sektori ovat alkaneet tasapainottua, on jo näkyvissä sellainen polku, jota pitkin voidaan päästä kovemmalle maalle. Valitettavasti myös USA on edelleen vaikeuksissa ja sen löysä rahapolitiikkakin pitää dollarin niin heikkona, että euro on taas vahvistunut. Euron soisi olevan paljon nykyistä heikompi mutta toki pysyvän vakaana. Se olisi myös Satakunnan etu. Euro on kuitenkin paljon sitkeähenkisempi kuin moni viisas vielä joku aika sitten väitti. Toivotaan, että tulevan talven aikana luottamus euroon ja koko talouteen vahvistuu niin, että nyt edessä häämöttävä polku parempaan onkin aivan kovapohjainen tie. Satakunnan työllisyys yhä heikentynyt Teksti: Merja Mannelin ja Saku Vähäsantanen Vuoden 2013 tammi kesäkuussa henkilöstö supistui Satakunnan yrityksissä yhteensä 0,5 % vuoden 2012 vastaavaan aikaan verrattuna. Alkuvuosi sujui kuitenkin maakunnan päätoimialoilla paremmin kuin viime vuoden syksy. Eniten laskua kirjattiin teollisuudessa, 1,5 %. Rakentamisessa henkilöstö kasvoi 2,7 % ja palveluissa 0,3 % suotuisan kevään ansiosta. Työttömyyden kasvu alkoi Satakunnassa vuosi sitten syksyllä ja on jatkunut edelleen. Tänä vuonna työttömiä työnhakijoita on ollut keskimäärin kuukaudessa noin henkeä enemmän kuin vuosi sitten. Nuorten työttömien määrä on kasvanut tänä vuonna muuta työttömyyttä hieman enemmän. Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita on ollut keskimäärin kuukaudessa runsaat 200 henkeä enemmän kuin vuosi sitten. Myös pitkäaikaistyöttömien määrä on lisääntynyt ja näyttää kasvavan edelleen. Myös lomautettujen määrä on kasvanut selvästi viime vuodesta. Yt-neuvottelut ja irtisanomiset ovat lisääntyneet syksyllä, erityisesti syyskuussa, jolloin tuli tieto Rauman telakan lopettamisesta sekä Porin telakan irtisanomisista ja lomautuksista. Telakoiden irtisanomiset eivät vaikuta työllisyystilanteeseen heti vaan näkyvät työttömyyden kasvuna vasta ensi keväänä. Alueen suurimmat yt-neuvottelut ja irtisanomiset ovat koskeneet teknologiateollisuutta. Työttömien määrä on lisääntynyt tänä vuonna kaikilla aloilla. Suhteellisesti suurinta kasvu on ollut tieteellisessä, teknisessä ja taiteellisessa työssä sekä rakennusalalla. Suhteellisesti pienintä lisäys on ollut kuljetuksessa ja liikenteessä. Avoimia työpaikkoja on ollut tänä vuonna keskimäärin kuukaudessa noin 400 vähemmän kuin viime vuonna. Tilanne vaihtelee aloittain. Vähennystä on suhteellisesti eniten maa- ja metsätaloudessa sekä teollisuudessa. Palveluissa on pientä lisäystä. Työvoiman saatavuusongelmia on eniten terveydenhoitoalalla. Satakunnassa oli syyskuun lopussa työttömiä työnhakijoita 11 0 ja työttömien osuus työvoimasta oli 11,1 %. Lomautettuna oli runsaat 0 henkeä, mikä on lähes 200 enemmän kuin vuosi sitten. Satakunnan työttömyysaste oli kuudenneksi alin Suomen 16 maakunnasta. 8 % 6 % 4 % 2 % % -2 % -4 % -6 % -8 % I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 I/2007 I/2008 I/2009 I/2010 I/2011 I/2012 I/2013 Henkilöstömäärän kehitys Satakunnassa, kaikki toimialat yhteensä Yritykset yhteensä Koko teollisuus Rakentaminen Palvelut (GIJLMNQ) Henkilöstömäärien kehitys Satakunnan yrityksissä (2010=) 5

6 TEOLLISUUS Teksti: Saku Vähäsantanen 1 1 1, teknologia, teknologia, metsä, metsä Metsä- ja teknologiateollisuuden viennin kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) Teollisuuden suhdannekuva pysyi vaisuna Satakunnassa, joskin maakunta menestyi edelleen maan keskiarvoa paremmin vuoden 2013 tammi kesäkuussa. Teollisuuden yhteenlaskettu liikevaihto supistui tammi maaliskuussa, mutta kasvoi jo vähän huhti kesäkuussa. Satakunnassa teollisuuden valopilkkuja ovat olleet tärkeä vientiala koneiden ja laitteiden valmistus sekä siihen liittyvä meriteollisuus ja kotimarkkinakysyntää tyydyttävä elintarviketeollisuus. Nämä kykenivät alkuvuonna ainoina luomaan liikevaihdon kasvua. Liike % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % -2 % -4 % -6 % -8 % -10 % -12 % Teollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) -14 % I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 I/2007 I/2008 I/2009 I/2010 I/2011 I/2012 I/2013 Koko teollisuuden (TOL BCD) henkilöstömäärän kehitys Satakunnassa vaihto supistui selvästi muilla metallin aloilla sekä metsäteollisuudessa. Kemianteollisuudenkin liikevaihto laski hieman. Valtakunnallisesti ainoaksi nousijaksi jäi elintarvikkeiden valmistus, sillä muilla aloilla meni huomattavasti heikommin. Erityisesti teknologiateollisuus kompuroi. Satakunnassa kehitys on tukeutunut vahvasti yli 20 henkilön yrityksiin, joiden alkuvuosi sujui selvästi myönteisemmin kuin pienyritysten. Alueella noin 40 % teollisuusyrityksistä kykeni kasvuun haastavista olosuhteista huolimatta ja noin neljännes saavutti yli 15 %:n liikevaihdon nousun. Jatkossa uhkakuvana on etenkin STX:n Rauman telakan lakkautus ja sen vaikutukset alihankkijoihin. Vienti veti Satakunnassa oikein hyvin olosuhteisiin nähden, vaikka metsäteollisuudessa lievää laskua kirjattiinkin. Teknologiateollisuuden vienti kohosi pontevasti koneiden ja laitteiden vetämänä. ssa metsäteollisuuden vienti pysyi yhä kasvu-uralla, mutta teknologiateollisuus sakkasi pahasti. Siten Suomen vienti jäi alkuvuonna jonkin verran pakkaselle. Ongelmat ovat edelleen suurimmat elektroniikka- ja sähkötuotteissa, mutta myös muilla metallialoilla on koettu hankaluuksia. putosi alkuvuonna hieman sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin. Elintarviketeollisuudessa ja kulkuneuvojen valmistuksessa palkkojen summa nousi molemmilla alueilla, Satakunnassa myös konepajoilla. Muuten kirjattiin laskua. Kemianteollisuuden palkkasumma romahti Satakunnassa. Vähentynyt palkkojen määrä on seurausta laskevasta henkilöstökehityksessä. Ainakin Satakunnan teollisuudessa henkilöstön loiva pudotus jatkui koko alkuvuoden. EK:n mukaan maamme teollisuuden luottamus on pysynyt selvästi tavanomaista matalampana koko vuoden. Lokakuussa tuotannon odotettiin kuitenkin jo hieman kasvavan lähiaikoina. Kokonaisuudessaan suhdanteet ovat paljon paremmat kuin vuoden 2009 suhdannekuopassa. Teollisuus 2013 vs Tammi kesäkuu -1,7 % -4,5 % Tammi maaliskuu -4,0 % -4,8 % Huhti kesäkuu 0,5 % -4,3 % Tammi kesäkuu -1,6 % -1,9 % Tammi maaliskuu -0,6 % -2,7 % Huhti kesäkuu -2,5 % -1,2 % Vienti Tammi kesäkuu 3,8 % -2,4 % Tammi maaliskuu 4,4 % -3,2 % Huhti kesäkuu 3,3 % -1,7 % Henkilöstömäärä Tammi kesäkuu -1,5 % Tammi maaliskuu -2,5 % Huhti kesäkuu -0,5 % 6

7 1 40 Koneet ja laitteet Metallituotteet Sähkötekniset Metallit. keskim. Metallien jalostus 1 Koneet ja laitteet Metallituotteet Sähkötekniset Metallit. keskim. Metallien jalostus Telakat Teknologiateollisuuden alatoimialojen liikevaihdon kehitys Satakunnassa (2010=) Teknologiateollisuuden alatoimialojen palkkasumman kehitys Satakunnassa (2010=) TEKNOLOGIATEOLLISUUS Teknologiateollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) Teknologiateollisuuden (TOL 24 30) kirkkain tähti on Satakunnassa ollut jo pitkään koneiden ja laitteiden valmistus. Sen loistoa saattaa tosin jatkossa himmentää maakunnan telakoiden osittainen alasajo, joka heikentää selvästi myös alihankkijoiden asemaa. Satakunnassa metallialoilla on mennyt keskimäärin selvästi paremmin kuin valtakunnallisesti, sillä juuri konepajat sekä siihen kiinteästi liittyvä meriteollisuus ovat pitäneet metallipuolta pinnalla vaikeina aikoina. Vuoden 2013 tammi kesäkuussa teknologiateollisuuden liikevaihto laski hieman Satakunnassa, mutta selvästi maan keskiarvoa lievemmin. Huhti kesäkuussa kirjattiin jo hienoista kasvua. Satakunnassakin metallien jalostuksen sekä elektroniikka- ja sähköteollisuuden liikevaihto sukelsi liki kymmenyksen alkuvuonna. Tosin metallien jalostuksessa lasku oikeni huomattavasti keväällä, mikä myötävaikutti samanaikaiseen koko metalliteollisuuden nousuun alan suuren painoarvon vuoksi. Metallien jalostuksen supistuminen johtuu suurelta osin värimetallien hintojen laskusta, eivätkä tuotantomäärät ole todennäköisesti tippuneet lähellekään yhtä paljon. Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen alamäki jyrkkeni alkuvuonna Satakunnassa, joskin ala on melko pieni. Valtakunnallisesti sillä on yhä suuri painoarvo, eikä sen syöksykierteeseen ole näkyvissä loppua. Metallituotteiden valmistuksen liikevaihto romahti yli viidenneksen Satakunnassa ja koko maassakin yli kymmenesosan. Luultavasti roima pudotus juontuu suhdannetilanteesta, eikä kyseessä ole rakennemuutos. Sen sijaan koneiden ja laitteiden valmistus kasvoi vauhdikkaasti Satakunnassa. Se on arvonlisäyksellä tarkasteltuna tärkein vientiala ja maakunnassa teknologiateollisuuden toiseksi suurin liikevaihdon luoja metallien jalostuksen jälkeen. Ala on pehmentänyt teknologiateollisuuden pudotusta ja sai aikaan sen nousun käynnistymisen keväällä. Teknologiateollisuuden vienti kasvoi Satakunnassa alkuvuonna kohisten todennäköisesti koneiden ja laitteiden myötätuulen avittamana. Huolestuttavasti maassa keskimäärin koneiden ja laitteiden liikevaihto kääntyi alkuvuodesta jälleen laskuun. Siten Suomen metallin pääaloilla ei ole yhtään kasvajaa toisin kuin Satakunnassa. Myös vienti sakkasi pahasti. Teknologiateollisuus 2013 vs Tammi kesäkuu -2,0 % -9,5 % Tammi maaliskuu -6,3 % -10,1 % Huhti kesäkuu 2,1 % -9,0 % Tammi kesäkuu 1,1 % -2,6 % Tammi maaliskuu 2,0 % -4,7 % Huhti kesäkuu 0,2 % -0,6 % Vienti Tammi kesäkuu 10,1 % -6,1 % Tammi maaliskuu 10,7 % -8,6 % Huhti kesäkuu 9,5 % -3,9 % Satakunnassa vuoden 2013 ensimmäinen puolisko sujui suotuisimmin yli 20 henkilöä työllistävissä yrityksissä, joita toimii maakunnassa vajaat kappaletta. Ne muodostavat maakunnan metallin tukirangan. Riskejä tasaa lisäksi valmistustoiminnan monipuolisuus. Kasvuun pääsi kiinni ensimmäisellä vuosineljänneksellä 32 % metalliyrityksistä. Yli 15 %:n liikevaihdon nousu onnistui 24 %:lta kannasta. Keväällä metallituotteiden sekä koneiden ja laitteiden valmistuksen siivittäminä osuudet kohosivat vastaavasti jo 41:een ja 28 %:iin. kohosi Satakunnassa vähän vuoden 2013 tammi kesäkuussa. Kasvu perustui koneiden ja laitteiden sekä telakoiden nousuun. Muilla aloilla yhteenlasketut palkat putosivat henkilöstövähennysten johdosta. Valtakunnallisesti palkkapotti supistui hieman, sillä kaikilla aloilla pl. kulkuneuvojen valmistus kirjattiin laskua, joskin konepajoilla selvästi muita vähemmän. Teknologiateollisuus ry:n mukaan alan yritykset saivat Suomessa uusia tilauksia heinä syyskuussa arvoltaan 24 % niukemmin kuin vuotta aiemmin, ja 23 % vähemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä. Tilauskannan arvo jäi syyskuun lopussa 10 % pienemmäksi kuin samaan aikaan vuonna 2012, ja kahdeksan prosenttia matalammaksi kuin kolme kuukautta aiemmin. Toimialojen ja yritysten välinen hajonta on ollut suurta. Tilauskehityksen perusteella metalliyritysten liikevaihdon arvioidaan jäävän lähiaikoina alemmaksi kuin vuotta aiemmin. on siten yhä merkittävästi pienempi kuin viiden vuoden takaisessa huippusuhdanteessa. 7

8 METALLIEN JALOSTUS Metallien jalostuksen liikevaihto supistui selvästi sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin vuoden 2013 tammi kesäkuussa. Maakunnassa pudotus loiveni selvästi keväällä. Ainakin Satakunnassa toimivaan tuotantoon on vaikuttanut etenkin kuparin ja nikkelin hintojen lasku taantumasta johtuvan maailmanlaajuisen kysynnän heikkenemisen myötä. Myös monien muiden värimetallien sekä teräksen hinta on pudonnut, mikä selittää valtakunnallista notkahdusta. Kuparin hinta on tosin yhä suhteellisen korkea runsaan parin vuoden takaiseen ennätys- Metallien jalostus 2013 vs Tammi kesäkuu -8,4 % -9,9 % Tammi maaliskuu -13,0 % -9,7 % Huhti kesäkuu -3,5 % -10,1 % Tammi kesäkuu -2,8 % -4,8 % Tammi maaliskuu -4,4 % -5,5 % Huhti kesäkuu -1,3 % -4,2 % tasoon nähden. Maakunnassa ainoastaan runsas viidesosa metallin jalostajista kasvatti liikevaihtoaan alkuvuonna, eikä yksikään kasvanut yli 15 %. tippui edelleen molemmilla alueilla, mikä viestii henkilöstövähennyksistä. Teknologiateollisuus ry:n mukaan tammi syyskuussa terästuotteiden ja värimetallien tuotanto lisääntyi maassa keskimäärin, mutta valujen ja metallimalmien tuotanto supistui. Työntekijöitä vähennettiin kahdeksisen prosenttia samaan aikaan Metallien jalostuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) Metallien jalostuksen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS Metallituotteiden valmistus 2013 vs Tammi kesäkuu -22,5 % -12,1 % Tammi maaliskuu -22,8 % -13,3 % Huhti kesäkuu -22,3 % -10,9 % Tammi kesäkuu -2,7 % -3,8 % Tammi maaliskuu -2,0 % -4,0 % Huhti kesäkuu -3,4 % -3,6 % Metallituotteiden valmistuksen liikevaihto romahti Satakunnassa vuoden 2013 ensimmäisellä puoliskolla, jolloin liikevaihdosta suli yli viidennes. on valahtanut yhä kauemmaksi vuoden 2008 huippulukemista. Samansuuntainen kehitys on vallinnut myös valtakunnallisesti. Kyseessä tuskin on rakennemuutos, mutta heikot suhdanteet ovat runnelleet alaa kovin ottein. Osansa voi olla myös telakoiden toimintojen alasajolla. Kasvuun pystyneitä yrityksiä toki maakunnasta löytyi. Tammi maaliskuussa 29 % kannasta kasvoi ja valtaosa niistä, 23 %, saavutti vähintään 15 %:n nousun. Huhti kesäkuussa osuudet kohosivat vastaavasti jopa 40:een ja 27 %:iin. Yrityskenttä on hajautunut voimakkaasti siten, että selvästi heikoiten on mennyt yli 20 henkilön yrityksillä, mutta myös pienempien liikevaihto on pudonnut huomattavasti. notkahti jonkin verran alkuvuonna sekä Satakunnassa että koko maassa, mutta huomattavasti liikevaihtoa loivemmin. Satakunnan merkittävin vientiala arvonlisäyksellä tarkasteltuna on koneiden ja laitteiden valmistus. Toimiala on myös valtakunnallisesti avainasemassa. lainen konepajatoiminta on kestomenestyjä ja toiminut talouden veturina haastavissa olosuhteissa. Siihen kuuluu olennaisesti meriteollisuuden osa- ja laitevalmistus. Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihto ei ole missään vaiheessa päässyt putoamaan alle vuoden 2008 huipputason. Maassa keskimäärin taantuma kohteli alaa kaltoin, mutta se on vähitellen toipunut lähelle viiden vuoden takaista ennätystasoaan. Kiivas kasvu jatkui maakunnassa vuoden 2013 tammi kesäkuussa. Valtakunnallisesti alan liikevaihto kääntyi sen sijaan uudelleen selvään pudotukseen. Satakunnassa liikevaihdon kasvua kerrytti alkuvuonna Metallituotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) Metallituotteiden valmistuksen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) 8

9 44 % alan valmistajista ja 29 % saavutti yli 15 %:n nousun. Osuudet jäivät aiempaa matalammiksi, vaikka ala kasvoi entistä vauhdikkaammin. Yritysten välinen hajonta on ollut siten suurta. Nousu on nojannut vahvimmin yli 20 henkilöä työllistäviin yrityksiin, joita toimii alueella 24 kappaletta. Niiden erinomainen suoriutuminen piilee jälleen selkeimmin vahvan kehityksen takana. Pienempien kokoluokkien kasvu on jäänyt selvästi vaisummaksi. Maakunnassa palkkasummakin kohosi tammi kesäkuussa roimasti viitaten kohtuullisen myönteiseen henkilöstökehitykseen. ssa palkkasumma pysyi alkuvuonna ennallaan. Satakunnassa alan lähiajan uhkakuvana on telakoiden lakkautukset. Nähtäväksi jää niiden toiminnan voimakkaan supistamisen vaikutukset koneiden ja laittei- Koneiden ja laitteiden valmistus 2013 vs Tammi kesäkuu 12,6 % -4,9 % Tammi maaliskuu 16,1 % -6,3 % Huhti kesäkuu 9,6 % -3,6 % Tammi kesäkuu 3,8 % -0,1 % Tammi maaliskuu 4,8 % -1,0 % Huhti kesäkuu 2,8 % 0,8 % den valmistukseen alihankintaketjujen kautta. Toisaalta tuotannon monipuolisuus tasannee notkahdusta. Teknologiateollisuus ry:n mukaan kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset maassa keskimäärin vastaanottivat tuoreita tilauksia heinä syyskuussa arvoltaan prosentin enemmän kuin samaan aikaan vuotta aiemmin, mutta seitsemän prosenttia vähemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä. Tilauskannan arvo ylitti syyskuun lopussa kolmella prosentilla vuodentakaisen tason ja prosentilla kesäkuun lopun tason. Menneen tilauskehityksen perusteella yritysten liikevaihdon odotetaan jäävän loppuvuonna hieman vuotta aiempaa alemmaksi Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) Koneiden ja laitteiden valmistuksen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTUOTTEIDEN VALMISTUS Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen rajulle rakennemuutokselle ei näy päätepistettä. Liikevaihdon romahdus jatkui valtakunnallisesti vailla merkkejä taitteesta. Nokian tuotannon lopetus näkynee pahasti negatiivisissa luvissa. Satakunnassa ala pääsi hetkellisesti pinnalle viime vuoden lopussa, mutta alkuvuosi näyttää todella heikolta, vaikka valmistustoiminta ei Nokiasta juuri millään tavalla riipukaan. Taustalla piilee pikemminkin kehnot suhdanteet. Haastavasta kehityksestä huolimatta tammi kesäkuun kuluessa noin 44 % maakunnan yrityksistä kykeni kasvattamaan liikevaihtoaan. Yli 15 % kasvaneiden osuuskin ponnahti tammi maaliskuun 21 %:sta huhti kesäkuun 38 %:iin. Yritysten välinen hajonta on siten merkittävää, mikä näkyy maakunnassa 5 20 henkilön yritysten muita kokoluokkia huomattavasti heikompana esityksenä. Myöskään yli 20 henkilön yritysten alkuvuosi ei sujunut kaksisesti. Sen sijaan alle viiden henkilön yrityksissä syntyi keväällä jopa roimaa kasvua. putosi selvästi tammi kesäkuussa molemmilla alueilla henkilöstövähennysten myötä, mutta maassa keskimäärin pudotus pysähtyi ainakin tilapäisesti keväällä Teknologiateollisuus ry:n mukaan alan yritykset saivat uusia tilauksia maassa keskimäärin heinä syyskuussa euromääräisesti 48 % vuotta aiempaa vähemmän, ja 39 % vähemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä. Tilauskannan arvo jäi syyskuun lopussa 41 % matalammaksi kuin samaan aikaan vuotta aikaisemmin, ja 32 % pienemmäksi kuin kesäkuun lopussa. Siten tilauskehityksen perusteella alan yritysten liikevaihdon arvioidaan selvästi alittavan lähiaikoina vuoden takaisen tasonsa. Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus 2013 vs Tammi kesäkuu -9,8 % -14,6 % Tammi maaliskuu -12,6 % -13,3 % Huhti kesäkuu -6,9 % -15,8 % Tammi kesäkuu -4,3 % -4,4 % Tammi maaliskuu -1,6 % -9,3 % Huhti kesäkuu -6,8 % 0,7 % 9

10 TELAKAT Telakoiden näkymiä varjostavat mustat pilvet, sillä ala on rajun rakennemuutoksen kourissa Satakunnassa. STX:n Rauman telakka, maakunnan toiseksi suurin yksityinen työnantaja, on lopettamassa. Myös Technipin Mäntyluodon telakka on leikkaamassa voimakkaasti toimintaansa. Supistukset heijastuvat myös alihankkijoihin lähitulevaisuudessa. Telakoiden palkkasumma pysytteli vielä viime kesään mennessä lähes vuoden 2008 huippusuhdanteen luokassa ja alkuvuosi sujui muutenkin nousujohteisesti. Lähiaikoina on kuitenkin odotettavissa romahdus, jonka heijastusvaikutukset Satakunnan aluetalouteen lienevät merkittävät. Telakat 2013 vs Tammi kesäkuu 7,2 % 3,1 % Tammi maaliskuu 11,7 % 6,1 % Huhti kesäkuu 3,3 % 0,8 % Telakat Teollisuus yhteensä Telakoiden ja koko teollisuuden palkkasumman kehitys Satakunnassa (2010=) ELINTARVIKETEOLLISUUS Elintarviketeollisuus kykeni koneiden ja laitteiden valmistuksen ohella ainoana teollisuudenhaarana liikevaihdon kasvuun kuluvan vuoden tammi kesäkuussa Satakunnassa. Valtakunnallisesti ala jäi ainoaksi nousijaksi teollisuuden päähaaroista. Erityisesti ensimmäisellä vuosineljänneksellä kasvua kertyi maakunnassa runsaasti. Toisella nousu hiipui selvästi. Tämä näkyy myös kasvuun kyenneiden yritysten osuudessa, joka supistui tammi maaliskuun 54 %:sta huhti kesäkuun 48 %:iin. Vielä enemmän notkahti yli 15 % kasvaneiden yritysten osuus: vastaavasti 28 %:sta 19 %:iin. Satakunnassa parhaiten menestyivät 5 20 henkilöä työllistävät yritykset, jotka loistivat etenkin keväällä suurempien yritysten kasvun pysähdyttyä. Niitä toimii alueella 19 kappaletta, kuten myös yli 20 henkilön yrityksiä. Alan kasvun tasaantuminen toisella neljänneksellä juon- tuukin yli 20 henkilön yrityksistä. Pienempien yritysten kevät su- jui edelleen mainiosti. Maassa keskimää- rin liikevaihto kohosi alkuvuonna selvästi a niukemmin. Kokonaisuutena haastava taloustilanne ei ole juuri heijastunut elintarviketeollisuuteen ainakaan viime kesään mennessä, sillä sekä Satakunnassa että koko maassa liikevaihdon kasvutahti pysyi miltei entisellään. n kasvu jäi aiempaa maltillisemmaksi Satakunnassa, joskin liikevaihdon tavoin elintarvikkeiden valmistus jäi konepajateollisuuden sekä telakoiden ohella ainoaksi nousualaksi. Maassa keskimäärin kasvu pysytteli entisellään Elintarviketeollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) Elintarviketeollisuus 2013 vs Tammi kesäkuu 6,7 % 1,9 % Tammi maaliskuu 12,1 % 2,5 % Huhti kesäkuu 2,0 % 1,4 % Tammi kesäkuu 1,6 % 2,7 % Tammi maaliskuu 1,1 % 3,8 % Huhti kesäkuu 2,0 % 1,8 % 10

11 METSÄTEOLLISUUS Metsäteollisuuden (puu- ja paperiteollisuus sekä huonekalujen valmistus) alamäki jatkui edelleen tämän vuoden tammi kesäkuussa. Vuoden 2007 huipputasolle on edelleen selvästi matkaa. supistui alkuvuonna 2013 voimakkaasti Satakunnassa. Valtakunnallisesti liikevaihto laski vastaavalla ajanjaksolla enää vähän, ja kehnon talven jälkeen huhti kesäkuussa kirjattiin jo hienoista nousua. Todennäköisesti sellun kohtuullisesti käynyt kauppa on piristänyt koko metsäteollisuutta. Vientikin kasvoi vähän maassa keskimäärin. Tosin Satakunnassa sen arvo putosi hieman, joskin selvästi liikevaihtoa lievemmin. Siten kansainvälinen kauppa on sujunut kotimaista sujuvammin. Kasvuun kyenneiden yritysten osuus pysyi entisellään. Tammi kesäkuussa noin 40 % alan yrityskannasta kohotti Satakunnassa liikevaihtoaan ja yli 15 %:n nousu onnistui noin 28 %:lta yrityksistä. laski kaikissa yrityskokoluokissa. Heikoimmin alkuvuosi sujui yli 20 henkilön yrityksissä, joita toimii alueella parisenkymmentä kappaletta. Niiden suuri painoarvo on määrännyt alan kehityskulun, mikä näkyy etenkin tammi maaliskuussa 2013 liikevaihdon sukelluksena. Keväällä suuret yritykset piristyivät jonkin verran, mikä lievensi alan liikevaihdon pudotusta. tippui molemmilla alueilla aikaisempaa selvästi loivemmin. Satakunnassa lasku taukosi keväällä, mikä viitannee henkilöstövähennysten hellittämiseen Metsäteollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) Pellervon taloustutkimus PTT:n lokakui- sen ennusteen mukaan Suomen metsä- teollisuuden kannattavuus on paranemassa vaikeista ajoista huolimatta. Tämä pätee myös hankaluuksia kokeneisiin sahoihin. Paperin tuotanto vähenee maassamme kuluvana vuonna 3 4 prosenttia. Tuotanto supistunee yhä myös ensi vuonna. Kartongin vienti kasvaa tänä vuonna lähes seitsemän prosenttia ja nousua ennakoidaan ensi vuodellekin. Paperin vientihinta on laskussa aiemmista vuosista poiketen tänä vuonna, mikä saattaa ainakin osittain selittää Satakunnan metsäteollisuuden sukellusta alkuvuonna. PTT arvioi hintojen kuitenkin kohoavan ensi vuonna. Sellun hinta on pysynyt korkeana jo pitkään. Tänä vuonna sellun vienti kasvaa kymmenyksen viime vuodesta. PTT:n mukaan vahvan kysynnän ohella nousua selittää paperiteollisuuden supistumisen vuoksi pienentynyt sellun tarve Suomessa. PTT arvioi sellun viennin kasvavan edelleen hieman ensi vuonna. Vientihinnat nousevat tänä vuonna ja pysyvät melko korkeina ensi vuonnakin. Sahatavaran tuotanto kasvaa neljä prosenttia ja vienti vajaat kymmenen prosenttia tänä vuonna. Vuonna 2014 tuotanto kasvaa PTT:n ennusteen mukaan kolme prosenttia viennin kasvun ansiosta. Metsäteollisuus 2013 vs Tammi kesäkuu -6,2 % -1,2 % Tammi maaliskuu -9,6 % -2,8 % Huhti kesäkuu -2,7 % 0,4 % Tammi kesäkuu -1,2 % -2,2 % Tammi maaliskuu -2,9 % -1,3 % Huhti kesäkuu 0,2 % -3,0 % Vienti Tammi kesäkuu -2,4 % 2,4 % Tammi maaliskuu -1,2 % 2,8 % Huhti kesäkuu -3,6 % 2,1 % KEMIKAALIEN SEKÄ KUMI- JA MUOVITUOTTEIDEN VALMISTUS Kemianteollisuudessa viime vuodet ovat sujuneet olosuhteisiin nähden kohtuullisesti. on elpynyt sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin vuoden 2008 tasolle, aikaan ennen talouskriisiä. Vuoden 2013 tammi kesäkuu sujui kuitenkin jonkin verran aiempaa kehnommin molemmilla alueilla. supistui hieman, joskin montaa muuta teollisuudenhaaraa lievemmin etenkin valtakunnallisesti. Satakunnassa kasvu onnistui silti suunnilleen yhtä monessa yrityksessä kuin aiemmin, mikä viittaa yrityskentän suureen hajontaan. Tammi kesäkuussa 45 % yrityksistä kohotti liikevaihtoaan. Yli 15 % kasvaneiden osuus sen sijaan hiipui tammi maaliskuun 27 %:sta huhti kesäkuun 23 %:iin. Alkuvuosi sujui kehnoimmin 5 20 henkilöä työllistävissä yrityksissä, joita toimii maakunnassa 26 kappaletta. Muissa kokoluokissa liikevaihdon lasku jäi hyvin lieväk- si. Alle viiden henkilön yrityksissä liikevaihto kasvoi jo vähän keväällä. Huolestuttavaa on palkkasumman romahdus Satakunnassa, minkä taustalla piilee henkilöstövähennyksiä ja lomautuksia. Sukellus oli poikkeuksellisen voimakas etenkin keväällä. ssa palkkasumma laski vain vähän, mikä sekin viittaa henkilöstövähennyksiin. Kemianteollisuus ry:n ja EK:n mukaan maamme kemianteollisuuden suhdannetilanne on pysynyt suunnilleen tavanomaisella tasolla, joskin tuotantomäärät ovat jääneet viime kuukausina odotettua matalammiksi. Tuotannon arvioidaan pysyvän ennallaan, mutta henkilöstömäärä on supistumassa. Laskeva palkkasummakin viittaa tähän Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistus 2013 vs Tammi kesäkuu -1,6 % -2,2 % Tammi maaliskuu -1,1 % -3,4 % Huhti kesäkuu -2,1 % -1,1 % Tammi kesäkuu -14,8 % -1,2 % Tammi maaliskuu -10,6 % -1,4 % Huhti kesäkuu -17,8 % -1,1 % 11

12 SATAKUNNAN OSAAMISKESKUSALAT Jokapaikan tietotekniikka, meriklusteri ja energiateknologian klusteriohjelma Teksti: Saku Vähäsantanen JOKAPAIKAN TIETOTEKNIIKKA Jokapaikan tietotekniikka -klusteri koostuu vajaasta IT-alan yrityksestä ja niiden eri alojen yhteistyökumppaneista, jotka toimivat Satakunnassa. Klusterin yritysten määrä on kasvanut vähitellen. Myös liikevaihto on kohonnut selvästi viime vuosina, jopa teollisuuden keskiarvoa nopeammin. Perinteiden mukaisesti vuosineljännesten välinen voimakas vaihtelu jatkui vuoden 2013 tammi kesäkuussa. Talvi jäi heikoksi, mutta keväällä alan liikevaihto kohosi jälleen voimakkaasti. Kasvupyrähdys on peräisin yli 20 henkilön yrityksistä, joiden kehitys kääntyi uuteen nousuun keväällä. Niitä toimii maakunnas- sa 16 kappaletta. Alle viisi henkeä työllistäviä IT-firmoja on seurannassa mukana vajaat 40 kappaletta. Niissä oli kiivas liikevaihdon kasvu käynnissä koko alkuvuoden ajan, mikä saattaa jopa antaa viitteitä maakunnalle tärkeiden uusien kasvuyritysten syntymisestä. Yleisesti melko suuri siivu yritysryppäästä onnistui nostamaan liikevaihtoaan alkuvuonna. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä 47 % kasvoi ja yli 15 %:n nousu kirjattiin 37 %:ssa yrityksissä. Suotuisalla toisella neljänneksellä lukemat kohosivat vielä korkeammiksi, vastaavasti 56:een ja 40 %:iin. Myönteinen kehitys on johtanut palkkasumman selvään kohoamiseen, mikä todennäköisesti tarkoittaa myös henkilöstön kasvamista. Jokapaikan tietotekniikka -klusteri 2013 vs Tammi kesäkuu 2,4 % Tammi maaliskuu -10,2 % Huhti kesäkuu 17,7 % Tammi kesäkuu 4,3 % Tammi maaliskuu 4,5 % Huhti kesäkuu 4,2 % Meriklusteri Teollisuus yhteensä JPT Energia Osaamiskeskustoimialojen ja koko teollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa (2010=) Meriklusteri Teollisuus yhteensä JPT Energia Osaamiskeskustoimialojen ja koko teollisuuden palkkasumman kehitys Satakunnassa (2010=) 12

13 MERIKLUSTERI Meriteollisuuden viimeaikaiset murheelliset uutiset eivät näkyneet viime tammi kesäkuun kehityksessä, sillä alan yritysten liikevaihto kohosi erittäin nopeasti. Satakunnan meriklusteriin kuuluu yhteensä 47 meriteollisuuden kone- ja laitevalmistajaa sekä telakkaa, joista vajaat kolmekymmentä työllistää yli 20 henkilöä. Merisektori on yhä tärkeä arvonlisäyksen luoja Satakunnassa, vaikka STX:n Rauman telakkaa ollaankin sulkemassa. Myös Technipin telakalla Mäntyluodossa toiminta on supistumassa ainakin tilapäisesti. Toisaalta esimerkiksi potkureiden valmistus seilaa vahvassa myötätuulessa edelleen. Lisäksi monista teollisuudenaloista poiketen klusterin liikevaihto on kivunnut vuoden 2008 huipputasolle menestyksekkään kone- ja laitevalmistuksen ansiosta. Kehitys on ollut myös teollisuuden keskitasoa myöntei- sempää. Maakunnassa alan osaaminen on vahvaa, mikä saattaa luoda pohjaa uudelle yritystoiminnalle tulevaisuudessa telakoiden vähennyksistä huolimatta. Alkuvuonna vahvin kasvu syntyi yli 20 henkilön yrityksissä, joiden kehitys näyttää alalle suuntaviivat. Pieniä yrityksiä kun toimii meriteollisuudessa vähän. Tosin tässä seurannassa ei ole mukana kaikkia alihankkijoita. Yrityskannasta runsas kolmannes synnytti liikevaihdon kasvua ja yli 15 %:n nousu onnistui 23 %:ssa yrityksistä. Kasvaneiden yritysten osuudet jäivät silti melko mataliksi liikevaihdon kova tahti huomioiden, joten yrityskenttä on jakautunut selvästi muutamiin menestyjiin ja suureen joukkoon heikommin kehittyneitä. n nousu jäi aiempaa niukemmaksi, mutta kohosi kuitenkin vielä melko nopeasti etenkin tammi maaliskuussa telakoiden vetämänä. Siten työllisyyskehitys pysyi ainakin kesään asti melko hyvänä. Meriklusteri 2013 vs Tammi kesäkuu 19,0 % Tammi maaliskuu 16,4 % Huhti kesäkuu 20,9 % Tammi kesäkuu 3,7 % Tammi maaliskuu 5,9 % Huhti kesäkuu 1,5 % ENERGIATEKNOLOGIAN KLUSTERIOHJELMA Energiateknologian klusteriohjelmaan kuuluvien, runsaan 40 Satakunnassa toimivan energiateknologian laite- ja osavalmistajan sekä energiayhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto kääntyi vuoden 2013 alussa laskuun menestyksekkään loppuvuoden 2012 jälkeen. Tammi maaliskuu 2013 jäi siten heikoksi, mutta jo keväällä uusi nousu orasti. Kasvu on juontunut yli 20 henkilön yrityksistä, joita toimii maakunnassa 25 kappaletta. Pienempien kokoluokkien alkuvuosi jäi hyvin heikoksi, mikä painoi alaspäin koko yritysrypästä. Esimerkiksi alle viiden henkilön yritysten liikevaihto romahti neljänneksen. Vaikuttaakin siltä, että voimakkain lasku on kohdistunut pieniin osa- ja laitevalmistajiin suurempien energia- ja teknologiayhtiöiden selvitessä huomattavasti paremmin. Kahtiajakautunut yrityskenttä näkyy myös kasvaneiden yritysten osuudessa. Kehnolla tammi maaliskuun ajanjaksolla 41 % yrityksistä kohotti liikevaihtoaan, mikä on suhteellisen paljon. Yli 15 % kasvoi kolmasosa. Myönteisemmällä toisella neljänneksellä kasvaneiden osuus kipusi 51 %:iin, mutta voimakkaasti kasvaneiden osuus pysyi ennallaan. kohosi liikevaihdosta poiketen alkuvuonna selvästi etenkin tammi maaliskuussa. Työllisyys lienee pysynyt vähintäänkin ennallaan. Energiateknologian klusteriohjelma 2013 vs Tammi kesäkuu -2,9 % Tammi maaliskuu -7,4 % Huhti kesäkuu 1,5 % Tammi kesäkuu 3,8 % Tammi maaliskuu 6,2 % Huhti kesäkuu 1,7 % Lisätietoa ohjelmista saa osoitteesta 13

14 1 1 1 Luovien alojen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) Luovien alojen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) LUOVAT ALAT Teksti: Saku Vähäsantanen Luovat alat -osiossa tarkastellaan joukkoviestinnän, muotoilun ja mainonnan, taiteen ja kulttuuriperinnön, viihteen, urheilun ja käsityöalojen yritysten kehitystä sekä Satakunnassa että koko maassa. Luovien alojen liikevaihto romahti Satakunnassa vuoden 2013 tammi kesäkuussa. Heikentynyt yleinen suhdannekehitys lienee sukelluksen taustalla, ja hankintojen sekä kulutuksen supistuminen on osunut pahasti luovien alojen yrityksiin. Viime kesään mennessä luovien alojen liikevaihto jäi yhä merkittävästi matalammaksi kuin vuonna 2008 ennen talouskriisiä. Valtakunnallisesti luovien alojen liikevaihto kutistui myös, mutta selvästi a lievemmin. Lisäksi maassa keskimäärin ero vuoden 2008 liikevaihtoon on myös havaittavasti vähäisempi. Kasvaneiden yritysten osuudet jäivät selvästi aiem- paa matalammiksi Satakunnassa erityisesti tammi maaliskuussa. Tällöin 34 % yrityksistä kasvoi ja neljännes saavutti vähintään 15 %:n liikevaihdon nousun. Keväällä osuudet kohosivat jo hieman, vastaavasti 40:een ja 28 %:iin. Kohtuullisen korkea kasvuun kyenneiden yritysten osuus yhdistettynä liikevaihdon merkittävään laskuun kielii yritysten suoriutumisen suuresta hajonnasta, kuten monilla muillakin aloilla viime vuosina. Heikoimmin alkuvuosi on sujunut maakunnassa yli 20 henkilön yrityksissä, joita toimii 31 kappaletta (osuus kannasta pari prosenttia). Niissä liikevaihdosta suli noin neljännes. Pienempien yritysten alkuvuosi on sujunut selvästi myönteisemmin ja alle 20 henkilön yrityksissä liikevaihto kasvoi jo kevään aikana. Vaikka niiden osuus yrityskannasta hipoo %:a, on niiden vaikutus suhteellisen vähäinen alan kokonaiskehitykseen pienimuotoisesta toiminnasta johtuen. Valtakunnallisesti suurimpien, yli 2 henkilön yritysten alkuvuosi sujui pkyrityksiä selvästi mainiommin. Niissä kirjattiin keväällä jo hienoista kasvua toisin kuin pienemmissä kokoluokissa. Luovilla aloilla maksettujen palkkojen summa kutistui vuoden 2013 alkupuoliskolla selvästi Satakunnassa, mikä viestii henkilöstön sopeuttamisesta heikentyneeseen kysyntään. Myös maassa keskimäärin palkkasumma niukkeni hieman. Luovat alat 2013 vs Tammi kesäkuu -15,8 % -3,4 % Tammi maaliskuu -18,2 % -4,8 % Huhti kesäkuu -13,6 % -2,1 % Tammi kesäkuu -3,7 % -1,4 % Tammi maaliskuu -5,1 % -1,7 % Huhti kesäkuu -2,5 % -1,2 % Luovien alojen tarkempi toimialajaotus on nähtävillä osoitteessa 14

15 -10 % RAKENTAMINEN Teksti: Saku Vähäsantanen 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % -5 % -15 % I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 I/2007 I/2008 I/2009 I/2010 I/2011 I/2012 I/2013 Rakentamisen henkilöstömäärän kehitys Satakunnassa Rakennusalan kasvu pysähtyi viime vuodenvaihteessa sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin. Suhdannekuva näyttäytyy melko samankaltaisena kummallakin alueella, sillä liikevaihto sukelsi tammi maaliskuussa, mutta keväällä lasku tasaantui jo selvästi. Satakunnassa rakennustoimintaa saattaa supistaa osaltaan Olkiluodon työmaan vähittäinen hiljeneminen valmistumisen lähestyessä. Rakennusteollisuus RT ry:n mukaan asuinrakentaminen on jäänyt Satakunnassa ainakin vuoden 2013 alussa selvästi vaimeammaksi kuin vuotta aikaisemmin etenkin kerrostaloissa, joiden aloitukset ja luvat ovat supistuneet merkittävästi. Liikerakentaminen on sen sijaan maakunnassa voimissaan mm. Puuvillan kauppakeskuksen rakentamisen ansiosta. Liikerakennusten lupien ja aloitusten määrä on kohonnut vuoden 2013 kevääseen mennessä ripeästi suunnilleen vuoden 2007 tasolle, jolloin elettiin vahvaa nousukautta. Julkisten palvelurakennusten luvissa ja aloituksissa ei ole kovin merkittävää eroa vuoden 2013 ja 2012 ensimmäisten neljännesten välillä. Teollisuus- ja varastorakentaminen on jonkin verran hiljentynyt vuoden 2013 ensimmäiseen neljännekseen mennessä. Satakunnassa liikevaihdon taittuminen laskuun tiputti selvästi kasvuun kyenneiden yritysten osuutta. Tammi kesäkuussa noin 43 % alan yrityskannasta kasvoi ja yli 15 %:n nousun kirjasi suunnilleen 36 % rakennusyrityksistä. Erityisesti voimakkaasti kasvaneiden osuus jäi pudotuksesta huolimatta korkeaksi, mikä viittaa monen toimialan yritysten tavoin suoriutumisen hajonnan kasvuun. Vuoden 2013 ensimmäisellä puoliskolla menestyivät korkeintaan viisi henkilöä työllistävät yritykset, joiden liikevaihto kohosi keväällä selvästi. Toimialan liikevaihdon lasku juontuu yli viisi henkilöä työllistävistä yrityksistä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto supistui voimakkaasti etenkin tammi maaliskuussa. Siten niiden pienempiä kokoluokkia suurempi painoarvo painoi koko alaa voimakkaasti alaspäin. Rakentamisen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) Rakentamisen palkkasumma kasvoi liikevaihdon selvästä pudotuksesta huolimatta etenkin Satakunnassa. Nousu jatkui tasaisena koko vuoden 2013 tammi kesäkuun ajan. Rakentamisen henkilöstö kääntyi kasvuun maakunnassa viime vuoden syksyllä ja työntekijöiden määrä kohosi selvästi huhti kesäkuun aikana. Todennäköisesti Puuvillan työmaa selittää ainakin osan rivakasta noususta, sillä työmaan aloitusajankohta osuu yhteen nousun käynnistymisen kanssa. Maassa keskimäärin rakentaminen supistuu Rakennusteollisuus RT ry:n mukaan kolme prosenttia kuluvana vuonna. Ensi vuonna lasku loivenee prosenttiin talouden ennustetun elpymisen vanavedessä. Korjausrakentaminen sen sijaan kasvanee 2,5 % sekä tänä että ensi vuonna. Se pitää alaa pinnalla, sillä asuinrakentaminen on supistunut vuoden aikana samoin kuin liike- ja toimistorakentaminen. Niihin ei ole kasvua odotettavissa ensi vuonnakaan. Sen sijaan julkisten palvelurakennusten loiva lasku on pysähtymässä ja teollisuus- sekä varastorakentamisen taso pysyy ennallaan myös ensi vuonna. EK:n mukaan maamme rakentamisen luottamus on pysytellyt hyvin heik- Rakentamisen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) kona vuoden 2013 syyskuuhun asti, sillä tilauskanta oli jämähtänyt tavanomaista pienemmäksi ja sen myötä henkilöstökin supistui. Lokakuussa suhdanteet elpyivät äkillisesti tuotanto- ja henkilöstöodotusten palautumisen myötä. Luottamus vahvistui tällöin -7:ään syyskuun -26:n pohjalukemista. Siten alan näkymät ponnahtivat ainakin tilapäisesti lähelle tavanomaista tasoaan, sillä indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on -6. Rakentaminen 2013 vs Tammi kesäkuu -4,7 % -4,2 % Tammi maaliskuu -7,9 % -6,7 % Huhti kesäkuu -2,1 % -2,2 % Tammi kesäkuu 3,6 % 1,4 % Tammi maaliskuu 3,3 % 1,0 % Huhti kesäkuu 3,9 % 1,9 % Henkilöstömäärä Tammi kesäkuu 2,7 % Tammi maaliskuu 0,8 % Huhti kesäkuu 4,4 % 15

16 PALVELUT Teksti: Saku Vähäsantanen Tukku- ja vähittäiskauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, liike-elämän palvelut sekä yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut Palvelualojen tammi kesäkuu sujui selvästi aiempaa vaisummin. Kaupan liikevaihto supistui edelleen, joskin Satakunnassa selvästi lievemmin kuin maassa keskimäärin. Majoitus- ja ravitsemistoiminta kykeni yhä kasvuun, mutta liike-elämän palvelut joutuivat syöksykierteeseen maakunnassa. Valtakunnallisesti alan liikevaihto kasvoi silti vielä hieman. Edellä mainittujen palvelualojen palkkasumma kasvoi vähän koko ensimmäisen vuosipuoliskon ajan, mutta molemmilla alueilla aiempaa maltillisemmin. Yksityisissä sosiaali- ja terveyspalveluissa kasvu jatkui yhä kiivaana. Satakunnassa palvelualojen yhteenlaskettu henkilöstö ei kuitenkaan enää juuri kasvanut, vain 0,3 % vuoden 2013 tammi kesäkuussa vuotta aiemmasta. Tammi maaliskuussa määrä supistui puoli prosenttia, mutta huhti kesäkuussa kasvua kertyi jo 1,1 %. 8 % 6 % 4 % 2 % TUKKU- JA VÄHITTÄISKAUPPA 0 % -2 % Vaisu talouskehitys on heijastunut kauppaan selvästi etenkin valtakunnan tasolla. Myös satakuntalainen kauppa on kärsinyt talouden ongelmista, joskin lievemmin vaurioin kuin maassa keskimäärin. Liikevaihdon lasku äityi kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla molemmilla alueilla poikkeuksellisen voimakkaaksi, sillä alan liikevaihto on supistunut 2000-luvulla enemmän ainoastaan finanssikriisin syövereissä vuonna Satakunnassa sekä koko maassa erityisesti tammi maaliskuu sujui hyvin kehnosti. Keväällä Satakunnassa päästiin jälleen kasvuun kiinni, ja valtakunnallisestikin kurimus hellitti otettaan. Kuten aiemmin, yli 20 hengen kaupan alan yritykset menestyivät ainakin Satakunnassa alkuvuonna selvästi -6 % pienempiä paremmin, joten heikko talouskehitys on iske- -8 % nyt pahiten pienyrityksiin. Suurten yritysten liikevaihto kohosi jopa muuten surkealla ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Keväällä kasvu orasti kuitenkin myös ihan pienissäkin yrityksissä, joskin nousu jäi selvästi isompia vaimeammaksi. Käänne näkyy myös kasvua synnyttäneiden yritysten osuudessa, joka kohosi ensimmäisen vuosineljänneksen 36 %:sta toisen 45 %:iin samalla kun yli 15 % nousseiden siivu leveni 22 %:sta 26 %:iin. Kaupan liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) -4 % I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 I/2007 I/2008 I/2009 I/2010 I/2011 I/2012 I/2013 Palveluiden henkilöstömäärän (TOL GIJLMNQ) kehitys Satakunnassa Kaupan palkkasumman kasvu jäi aiempaa vaisummaksi ja niin heikoksi, että henkilöstömääriä on todennäköisesti sopeutettu vastaamaan heikkenevää kysyntää. EK:n luottamusindikaattorien mukaan alan näkymät ovat Suomessa painuneet ajoittain jopa vuoden 2009 synkimpiä hetkiä heikommiksi. Myynti on laskenut ja supistumisen ennakoidaan jatkuvan lähikuukausina. Luottamusindikaattorin saldoluku kohosi kuitenkin lokakuussa -13:een syyskuun -21:stä, mutta pysyi yhä selvästi keskiarvoa, nollaa, matalampana. Tukku- ja vähittäiskauppa 2013 vs Tammi kesäkuu -1,0 % -5,4 % Tammi maaliskuu -5,1 % -7,7 % Huhti kesäkuu 2,7 % -3,2 % Tammi kesäkuu 0,3 % 1,0 % Tammi maaliskuu 0,4 % 1,7 % Huhti kesäkuu 0,3 % 0,3 % 16

17 MAJOITUS- JA RAVITSEMISTOIMINTA Majoitus- ja ravitsemispalveluiden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) Majoitus- ja ravitsemistoiminta on kärsinyt laskusuhdanteesta useita muita toimialoja vähemmän. Ala kykeni alkuvuonna liikevaihdon kasvuun sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin useimmista muista toimialoista poiketen. Vuoden 2013 tammi maaliskuu jäi tosin poikkeuksellisen vaisuksi, mutta keväällä liikevaihto kohosi jo selvästi etenkin Satakunnassa. Kasvuun pääsi maakunnassa kiinni ensimmäisellä vuosipuoliskolla noin 46 % yrityskannasta, ja ripeä, yli 15 %:n nousu onnistui noin neljännekseltä yrityksistä. Parhaiten alkuvuosi sujui 5 20 henkilöä työllistävillä yrityksillä, joiden liikevaihto kohosi peräti viitisen prosenttia molemmilla vuosineljänneksillä. Sekä pienemmillä että suuremmilla yrityksillä kehitys jäi selvästi heikommaksi. Alan palkkasumma pysyi alkuvuonna Satakunnassa ennallaan, ja koko maassakin kasvua kertyi vain vähän. Siten henkilöstön supistuksilta on tälläkään alalla tuskin vältytty. Majoitus- ja ravitsemistoiminta 2013 vs Tammi kesäkuu 1,8 % 0,8 % Tammi maaliskuu 0,0 % -0,4 % Huhti kesäkuu 3,3 % 1,8 % Tammi kesäkuu 0,1 % 1,7 % Tammi maaliskuu 0,2 % 2,6 % Huhti kesäkuu -0,1 % 0,9 % LIIKE-ELÄMÄN PALVELUT Liike-elämän palvelujen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) Liike-elämän palvelut (TOL JLMN) kokivat kovan kolauksen Satakunnassa vuoden 2013 alkupuoliskolla. Taustalla piilee teollisuuden ja rakentamisen vaikeudet, jotka ovat vähentäneet tuki- ja suunnittelupalveluiden kysyntää. Nousua voitaneen odottaa vasta yleisen suhdannekäänteen jälkeen. supistui maakunnassa poikkeuksellisen rajusti. Tällä vuosituhannella vastaavaa on koettu ainoastaan vuonna 2009 finanssikriisin syövereissä. Koko maassa kasvua syntyi vielä, mutta jonkin verran aiempaa niukemmin. Satakunnassa alkuvuosi sujui erityisen kehnosti yli 20 henkilön yrityksissä, joiden liikevaihto supistui peräti kymmenisen prosenttia. Sitä pienemmissä yrityksissä liikevaihto laski selvästi vähemmän etenkin keväällä henkilön yrityksissä kirjattiin jo hienoista kasvua huhti kesäkuussa. Alamäki näkyy mm. kasvaneiden yritysten osuudessa, joka jäi vähän aiempaa matalammaksi kuluvan vuoden tammi kesäkuussa. 44 % alan yrityskannasta onnistui kerryttämään liikevaihtoa vuotta aiempaa enemmän ja yli 15 %:n rivakasta noususta nautti 29 % yrityksistä. Siten huonot ajat eivät suinkaan ole näkyneet kaikissa yrityksissä, vaan menestystarinoita kerrotaan laskevassa suhdanteessakin. kasvoi alkuvuonna vielä vähän sekä Satakunnassa että valtakunnallisesti, mutta henkilöstövähennyksiltä tuskin on siitä huolimatta täysin vältytty. Liike-elämän palvelut 2013 vs Tammi kesäkuu -6,1 % 1,7 % Tammi maaliskuu -7,3 % 0,5 % Huhti kesäkuu -5,0 % 2,8 % Tammi kesäkuu 0,8 % 1,3 % Tammi maaliskuu 1,0 % 1,2 % Huhti kesäkuu 0,6 % 1,3 % YKSITYISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) Yksityisten sosiaalija terveyspalveluiden henkilöstömääriä, -kustannuksia ja toiminnan laajuutta kuvaavan palkkasumman kasvu-urassa ei näy hiipumisen merkkejä useimmista muista toimialoista poiketen. Sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin alkuvuoden kehityskulku sujui samaa tahtia, mutta pitkällä aikavälillä kasvu on kohonnut Satakunnassa maan keskiarvoa korkeammaksi todennäköisesti iäkkäämmän väestörakenteen johdosta. Alati vanheneva väestö tarvitsee alan palveluita, eivätkä suhdannevaihtelut näytä edelleenkään ulottuvan hyvinvointiin liittyvään toimintaan. Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut 2013 vs Tammi kesäkuu 5,2 % 5,4 % Tammi maaliskuu 4,2 % 4,6 % Huhti kesäkuu 6,1 % 6,1 % 17

18 Matkailusta työllisyyttä. Teksti: Ari Karppinen ja Saku Vähäsantanen Suomen kestävä kilpailukyky ei tulevaisuudessa ole vain joidenkin toimialojen tai tuotteiden varassa. Matkailu liittyy käytännössä kaikkiin toimialoihin ja tuotteisiin ja se on yksi nopeimmin kasvavista aloista maailmanlaajuisesti (OECD 2010, 2013). Matkailu on kestävän kehityksen mukaista paikallista palvelutoimintaa, joskin matkailuvienti (s.o. ulkomaalaisten matkailu Suomessa) on kasvanut viime vuosina noin 10 % samalla kun keskeisten teollisuuden vientialojemme kasvu on ollut lähes nollatasolla. Työ- ja elinkeinoministeriön uusi strategiset kasvualat -ryhmä (alkaen ) määrittelee kolme elinkeinopoliittisen kehittämisen painopistealuetta: (1) matkailuelinkeino, (2) kaivosteollisuus ja (3) ns. strategiset ohjelmat (Hyvinvointialan työ- ja elinkeinopoliittinen kehittämisohjelma HYVÄ, Metsäalan strateginen ohjelma MSO, Cleantechin strateginen ohjelma CSO). Matkailu on siten valtakunnallisen elinkeinopolitiikan keskiössä. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikössä matkailun tutkimuksella on vankka jalansija. Aluetasolla kuitenkin puuttuu yhtenäisiin, yleisesti käytettyihin matkailumääritelmiin, aineiston keruutapana minimaaliseen kyselyaineiston käyttöön, läpinäkyviin analyysimenetelmiin ja laskelmien helppoon päivitettävyyteen perustuvat mallit, joilla voitaisiin arvioida välitöntä ja kerrannaista matkailun aikaansaamaa tuloa ja työllisyyttä vuosittain. Lisäksi usein tilastoperusteisten mallien ongelmana on käytännön matkailun alue- ja yrityskehittämistyö milj milj Kuvio 1. Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa milj milj Varsinais-Suomi Lounais-Suomessa ( ja Varsinais-Suomi) matkailu luo kerrannaisvaikutuksineen alueen yrityksiin vuosittain yli henkilötyövuotta. Varsinais-Suomen osuus on merkittävä (75 77 %) Lounais-Suomen matkailutyöllisyydestä. Välitön liikevaihto (t ) Kokonaisliikevaihto (t ) Välitön henkilöstö (htv) Kokonaishenkilöstö (htv) Välitön liikevaihto (t ) Kokonaisliikevaihto (t ) Välitön henkilöstö (htv) Kokonaishenkilöstö (htv) Toimialan suhteellinen koko 2-numerotasolla (% kaikkien toimialojen henkilöstömäärästä) 10,00 9,00 8,00 7,00 6,00 5,00 Alue B keskimääräistä vähemmän työllistävät suuret toimialat Kaikkien toimialojen työllistävyys Matkailuala Alue A keskimääräistä työllistävämmät suuret toimialat Kuvio 2. Matkailualan työllisyysmerkitys Varsinais-Suomessa Matkailuala on Varsinais- Suomessa yksi merkittävämmin työllistävä suuri toimiala. Ala on keskimääräistä suurempi ja keskimääristä työllistävämpi. 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00 Mediaanikoko Alue D Alue C (pl matkailu) keskimääräistä työllistävämmät pienet toimialat Toimialan työllistävyys (henkilöstö/liikevaihto (milj. )) 18 Lähteet: Karppinen, Ari & Vähäsantanen, Saku (2013). Matkailutulo ja -työllisyys Varsinais-Suomessa ja Turun seutukunnassa. Turun yliopiston kauppako sa, sen seutukunnissa ja Porin seudun kunnissa Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö, sähköinen julkaisu. Saatavilla kunta Region in Finland, conference paper, 62nd AIEST conference Thailand/Khon Kaen, August, / Karppinen, Ari & Vähäsantanen, Saku kö, sähköinen julkaisu. Saatavilla / Karppinen, Ari, Vähäsantanen, Saku, Haukioja, Teemu & Lemmetyinen, Arja (2012). Calculating In (eds.), Improvement by Evaluation (conference series), 8th International Conference on Evaluation for Practice, , June, / Karppinen, Ari (20 pakorkeakoulu, Porin yksikkö, nro 18, marraskuu 2011, s , ISSN-L / Karppinen, Ari & Vähäsantanen, Saku (2011). Matkailutulo ja -työlli 18

19 Kuinka sitä mitataan? tä ajatellen pitkät tilastoviiveet. Tällaiset matkailun talousvaikutuslaskelmien kehittämistarpeet sisältyvät myös TEM:n suosituksiin (Vesterinen, ). Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikössä (Karppinen & Vähäsantanen) on vuodesta 2010 alkaen kehitetty kaikki em. ominaisuudet täyttävää maakunnittaisen ja seutukunnittaisen matkailutulon ja -työllisyyden arviointiin soveltuvaa mallia (ks. tehdyt julkaisut artikkelin lopussa). Yllä esitettyjen tutkimuksellisten kehittämistarpeiden näkökulmasta ensin mainittuihin ominaisuuksiin vastaamalla voidaan luotettavammin vertailla tuloksia alueellisesti ja ajallisesti. Tilastoviiveongelman ratkaisemiseksi voidaan kehitetyllä mallilla tarvittaessa ennakoida alueellisen matkailun tulevaa vaikutusta. Lyhimmillään voidaan päästä jopa 4 kk:n tilasto- ja julkaisuviiveeseen. Mallilla on tähän mennessä laskettu Satakunnan ja sen seutukuntien matkailun alueellisia tulo- ja työllisyysvaikutuksia vuosittain vuosina , ja viimeisempänä Varsinais-Suomen ja Turun seudun vastaavat vaikutukset. Kuvioihin 1 4 on koottu joitakin tehtyjen tutkimusten tuloksia (ks. tarkemmin Kuvio 3. Matkailun merkityksen kasvu Satakunnassa Kuviosta 3 nähdään, että matkailun merkitys (henkilöstöosuuden kasvu) on nopeasti kasvava Satakunnassa. Vuodesta 2009 vuoteen 2012 matkailun kokonaishenkilöstön kasvu on ollut lähes 10 % samalla kun maakunnan kokonaishenkilöstön kasvu on jäänyt varsin pieneksi. ind (2009=) Satakunnan yritysten kokonaishenkilöstön kasvu Matkailun kokonaishenkilöstön kasvu Matkailun henkilöstöosuudet ,56 % ,67 % ,77 % ,82 % Kuvio 4. Matkailun merkitys Satakunnassa Kuviosta 4 nähdään, että Satakunnassa matkailualan liikevaihdon keskimääräinen kasvu ja työllistävyys ovat merkittävää luokkaa, ja jokainen liikevaihtomiljoona matkailussa saa aikaan yli kahdeksan henkilötyövuotta yksityiselle sektorille. Kuvioiden perustella nähdään, että matkailu on keskeinen toiminto Lounais-Suomessa. Erityisesti se on sitä Varsinais-Suomessa ja se on myös kasvava ala Satakunnassa. Jos jommankumman maakunnan työllisyyteen halutaan panostaa, niin tehokkainta se lienee matkailuun panostamisella. Toisin tulkiten jokainen euroa Satakunnassa saa aikaan yhden kokoaikaisen työpaikan matkailualalla. Samalla matkailu on vuosina ollut kasvuala. Työllistävyys (henkilöstö/liikevaihto (milj. ) 12,00 10,00 8,00 6,00 4,00 2,00 Matkailuala 0, Liikevaihdon keskimääräinen kasvu (%) (pisteet toimialoja teollisuudessa (TOL 2-numerotaso), matkailuala punaisella) rkeakoulu, Porin yksikkö, julkaisusarja A, nro Axx/2013. (tulossa) / Karppinen, Ari & Vähäsantanen, Saku (2013). Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnastari.fi / Karppinen, Ari, Vähäsantanen, Saku, Lemmetyinen, Arja & Haukioja, Teemu (2012). Calculating glocal impact of sustainable tourism. Case Sata- (2012). Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, sen seutukunnissa ja Porin seudun kunnissa Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikcome and Employment for Regional Practices in Tourism Reliable, Realizable, and Continual in Kalliola, Kettunen, Eskelinen, Kosonen, Rostila, Leander 19 11). Matkailu tuottaa jo 10 prosenttia Porin seudun palveluyritysten työllisyydestä. Satakunnan talous: nykytila ja lähiajan näkymät. Turun yliopiston kaupsyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 ja Turun yliopiston 19 kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö, julkaisusarja A, nro A38/2011.

20 Talouskatsauksessa tarkastellaan Satakunnan talouden kehitystä sekä kokonaisuutena että tarkemmin eri toimialoilla. Katsaus ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa. Tämä numero on talouskatsauksen kahdeskymmenestoinen numero, ensimmäinen ilmestyi kesäkuussa Katsauksen perusaineistoa ovat Tilastokeskuksen tuottamat liiketoiminnan kuukausikuvaajat. Muista aluetilastoista poiketen kuvaajien viive on vain muutamia kuukausia, joten ne mahdollistavat talouden käänteiden seurannan myös aluetasolla. Toimialoittaisissa näkymissä on hyödynnetty toimialajärjestöjen asiantuntemusta ja yleisissä talousnäkymissä eri ennustelaitosten julkaisuja. Katsauksen viimeisimmät tiedot ovat kesäkuulta 2013, ennusteiden ja näkymien osalta marraskuulta Satakunnan talous -katsauksen rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto liiton kautta. Yhteistyökumppaneita ovat myös mm. Länsi-Suomen Osuuspankki, Nordea, Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy, Porin yliopistokeskus, Prizztech Oy, Satafood Kehittämisyhdistys ry, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Satakunnan ELY-keskus, Satakunnan kauppakamari ja Satakunnan Yrittäjät ry. Lisää katsaukseen ja laajemmin Satakunnan kehitykseen liittyvää materiaalia löytyy Internet-sivuilla Palautetta katsauksen ja Internet-sivuston kehittämiseksi satakuntalaisia entistä paremmin palvelevaksi tietolähteeksi otetaan mielellään vastaan. Lisätietoja: Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö puh Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön ylläpitämä Satamittariverkkosivusto osoitteessa tarjoaa a käsittelevää tilasto-, tutkimus- ja ennakointitietoa. Satamittari kuvaa ajankohtaisesti alueen elinkeinoelämän ja kilpailukyvyn kehitystä sekä tarjoaa monipuolisesti Satakunnan taloutta koskevaa tietoa. Satamittarista löytyy myös kattavia kunta- ja seutukuntatietoja Excel-taulukoina sekä Satakunnan yrityshakemisto Satakanta. 400 kepposta Oy / Brand ID Oy

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 26.11.2014 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö saku.vahasantanen@utu.fi 050 520 0780 LIIKEVAIHTO Satakunnan

Lisätiedot

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti Vertailu I-II nelj. 2010 vs. I-II nelj. 2009 Liikevaihto Palkkasumma Vienti %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Koko maa Koko maa Koko maa TOL BCD: Koko teollisuus I-II nelj. yhteensä

Lisätiedot

Vertailu III-IV nelj vs. III-IV nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti Henkilöstö %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna

Vertailu III-IV nelj vs. III-IV nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti Henkilöstö %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Vertailu III-IV nelj. 2010 vs. III-IV nelj. 2009 Liikevaihto Palkkasumma Vienti Henkilöstö %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Koko maa Koko maa Koko maa TOL BCD: Koko teollisuus III-IV

Lisätiedot

19 kesäkuu 2012. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784

19 kesäkuu 2012. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784 19 kesäkuu 2012 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784 SUHDANNEKUVA Teksti: Saku Vähäsantanen Satakunnan talous kasvoi kohisten vielä vuoden 2011 heinä syyskuussa. Tällöin teknologiateollisuuden

Lisätiedot

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 27.11.2013 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö LIIKEVAIHDON JAKAUMA Liike-elämän palvelut 6% Satakunnan liikevaihdon

Lisätiedot

18 marraskuu 2011. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784

18 marraskuu 2011. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784 18 marraskuu 2011 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784 SUHDANNEKUVA Teksti: Saku Vähäsantanen Satakunnan talouden nousu jatkui vauhdilla vielä kuluvan vuoden tammi maaliskuussa.

Lisätiedot

14 marraskuu 2009. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät

14 marraskuu 2009. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät 14 marraskuu 2009 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät SUHDANNEKUVA Teksti: Saku Vähäsantanen Talouden taantuma iski toden teolla alkuvuodesta sekä Satakuntaan että koko maahan. Liikevaihto laski

Lisätiedot

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 16.9.2013 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö saku.vahasantanen@utu.fi 050 520 0780 LIIKEVAIHTO Satakunnan

Lisätiedot

16 marraskuu 2010. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784

16 marraskuu 2010. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784 16 marraskuu 2010 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784 SUHDANNEKUVA Teksti: Saku Vähäsantanen Alkuvuosi näytti selvät merkit talouden noususta. Satakunnan metsä-, kemian- ja

Lisätiedot

Lapin suhdannetiedot. Lapin maakunnan suhdannetiedot

Lapin suhdannetiedot. Lapin maakunnan suhdannetiedot Lapin suhdannetiedot Lapin maakunnan suhdannetiedot Kaivostoiminta ja louhinta Kaivostoiminnan ja louhinnan (TOL B) toimialan liikevaihto kasvoi viime vuonna 16,7 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Myönteisintä

Lisätiedot

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 27.5.2015 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö saku.vahasantanen@utu.fi 050 520 0780 LIIKEVAIHTO Satakunnan

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Satakunnan elinvoima ja kilpailukyky

Satakunnan elinvoima ja kilpailukyky Satakunnan elinvoima ja kilpailukyky 11.2.2014 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö saku.vahasantanen@utu.fi 050 520 0780 2 Satakunnan väestökehitys 3 Satakunnan

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 31.5.2016 Aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen Satakuntaliitto Etunimi.sukunimi@satakunta.fi Puh. 044 711 4350 LIIKEVAIHTO 2 LIIKEVAIHTO Satakunnan vuoden

Lisätiedot

21 kesäkuu 2013. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784

21 kesäkuu 2013. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784 21 kesäkuu 2013 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784 SUHDANNEKUVA Teksti: Saku Vähäsantanen Satakunnan talouden kehitys sujui vaihtelevasti vuoden 2012 heinä joulukuussa. Suhdannekuva

Lisätiedot

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 27.5.2014 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö saku.vahasantanen@utu.fi 050 520 0780 LIIKEVAIHTO Satakunnassa

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

26 joulukuu 2015. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784

26 joulukuu 2015. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784 26 joulukuu 2015 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784 SUHDANNEKUVA Teksti: Saku Vähäsantanen Satakunnan talouden vuoden 2015 ensimmäistä puoliskoa leimaa teollisuuden merkittävä

Lisätiedot

23 kesäkuu 2014. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784

23 kesäkuu 2014. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784 23 kesäkuu 2014 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784 SUHDANNEKUVA Teksti: Saku Vähäsantanen Satakunnassa teollisuuden ahdinko ei hellittänyt otettaan vuoden 2013 heinä joulukuussa,

Lisätiedot

20 marraskuu SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L

20 marraskuu SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 20 marraskuu 2012 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784 SUHDANNEKUVA Teksti: Saku Vähäsantanen Satakunnan talouden kehitys synkkeni vuoden 2012 tammi kesäkuussa. Teollisuuden

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Tilanne ja näkymät 3/2009. Maailmantalouden näkymät Investointilama jatkuu todennäköisesti pitkään s. 3

Tilanne ja näkymät 3/2009. Maailmantalouden näkymät Investointilama jatkuu todennäköisesti pitkään s. 3 Tilanne ja näkymät ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS METALLIEN JALOSTUS TIETOTEKNIIKKA-ALA 3/ Maailmantalouden näkymät Investointilama jatkuu todennäköisesti pitkään s.

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/217 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

25 kesäkuu 2015. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784

25 kesäkuu 2015. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784 25 kesäkuu 2015 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784 SUHDANNEKUVA Teksti: Saku Vähäsantanen Satakunnan talous näytti käänteen merkkejä vuoden 2014 heinä joulukuussa, sillä teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/217 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

SATAKUNNAN TEOLLISUUDEN KEHITYS JA NÄKYMÄT

SATAKUNNAN TEOLLISUUDEN KEHITYS JA NÄKYMÄT SATAKUNNAN TEOLLISUUDEN KEHITYS JA NÄKYMÄT 22.1.2016 Aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen Satakuntaliitto Etunimi.sukunimi@satakunta.fi 044 711 4350 Satakunnan talouskehitys LIIKEVAIHTO 2 Satakunnan

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/217 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON ALUETALOUSKATSAUS 2016

ETELÄ-SAVON ALUETALOUSKATSAUS 2016 1 TRENDIKATSAUS 2/2016 (19.8.2016) TULEVAISUUSLOIKKA ETELÄ-SAVON ENNAKOINTIHANKE 2015-2017 ETELÄ-SAVON ALUETALOUSKATSAUS 2016 KATSAUS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ALUETALOUDEN KEHITYKSEEN Etelä-Savon aluetalouskatsauksessa

Lisätiedot

joulukuu 2014 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L

joulukuu 2014 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 24 joulukuu 2014 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784 SUHDANNEKUVA Teksti: Saku Vähäsantanen Satakunnan talouden synkkyys ei helpottanut vuoden 2014 tammi kesäkuussa, sillä teollisuuden

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

13 kesäkuu 2009. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät

13 kesäkuu 2009. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät 13 kesäkuu 2009 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät SUHDANNEKUVA Teksti: Saku Vähäsantanen Satakunnassa, kuten koko maassa, talouden nousukauden äkillinen loppu koettiin vuoden 2008 loka joulukuussa.

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät

Rakentamisen suhdannenäkymät Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

17 kesäkuu SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L

17 kesäkuu SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 17 kesäkuu 2011 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784 ta korkeammaksi, ja vauhdikkaan kasvun odotetaan jatkuvan. SUHDANNEKUVA Teksti: Saku Vähäsantanen Satakunnan talous jatkoi

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

L A P I N S U H D A N N E K A T S A U S L A P I N L I I T T O J A L A P I N E L Y - K E S K U S J U L K A I S U

L A P I N S U H D A N N E K A T S A U S L A P I N L I I T T O J A L A P I N E L Y - K E S K U S J U L K A I S U L A P I N S U H D A N N E K A T S A U S 2 0 1 7 - L A P I N L I I T T O J A L A P I N E L Y - K E S K U S J U L K A I S U Lappi avainlukuina Lapin työpaikoista kaikkiaan 63 prosenttia on yksityissektorilla

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Suhdannebarometri. Toukokuu 2007

Suhdannebarometri. Toukokuu 2007 Suhdannebarometri Toukokuu 27 Suhdannebarometri Toukokuu 27 Suhdanteet toukokuussa 27 Suomen talouden suhdannekuva on jatkunut vahvana koko talven ajan Näkymät lähikuukausille edelleen varsin hyvät, korkeasuhdanteen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Vuonna 2013 Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi 6,8 prosenttia edellisvuoteen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 7.12.2016 Aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen Satakuntaliitto Etunimi.sukunimi@satakunta.fi Puh. 044 711 4350 SATAKUNNAN VAHVUUKSIA 2010-LUVULLA Saku

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

27 kesäkuu SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L

27 kesäkuu SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 27 kesäkuu 2016 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784 Satakunnan vuoden 2015 heinä joulukuun talouskehitystä varjosti teknologiateollisuuden kehityksen poikkeuksellisen raju sakkaaminen.

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia kolmen taantumavuoden jälkeen. Vaimean kasvun lähteinä olivat viime vuoden alussa vienti ja kulutus ja loppuvuodesta

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2010:1 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 18.10.2010 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde:

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015 Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015 Rakennetiedot Henkilöstömäärä Liikevaihto Yritykset (YTR) Toimipaikat (YTR) 2012 2013 2012

Lisätiedot

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Birgitta Berg-Andersson 5.11.2009 MAAILMANTALOUS ON ELPYMÄSSÄ Maailmantalous on hitaasti toipumassa

Lisätiedot

15 kesäkuu SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L

15 kesäkuu SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 15 kesäkuu 2010 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784 SUHDANNEKUVA Teksti: Saku Vähäsantanen Talouden taantuma hellitti vähitellen otettaan vuoden 2009 loppupuolella. Tällöin

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Suhdannekatsaus, Keski-Pohjanmaa

Suhdannekatsaus, Keski-Pohjanmaa Etelä-Savo Suhdannekatsaus, Keski-Pohjanmaa Lokakuu 216 Tässä katsauksessa tarkastellaan Keski-Pohjanmaan maakunnan suhdanteita Tilastokeskuksesta tilatulla (tilaajina Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjanmaan

Lisätiedot

Suhdannekatsaus, Pohjanmaa

Suhdannekatsaus, Pohjanmaa Etelä-Savo Suhdannekatsaus, Pohjanmaa Lokakuu 216 Tässä katsauksessa tarkastellaan Pohjanmaan maakunnan suhdanteita Tilastokeskuksesta tilatulla (tilaajina Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjanmaan liitto ja Pohjanmaan

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 27.11.2013 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö saku.vahasantanen@utu.fi 050 520 0780 LIIKEVAIHTO Satakunnan

Lisätiedot

Kevään 2017 tiedustelussa kysyttiin yritysten toteutuneita

Kevään 2017 tiedustelussa kysyttiin yritysten toteutuneita EK:n Investointitiedustelun mukaan tehdasteollisuuden kotimaisten arvo oli viime vuonna reilut 3,8 miljardia euroa eli noin 6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015. Kuluvana vuonna investointien kasvu kiihtyisi

Lisätiedot

Tilanne ja näkymät 3/2006

Tilanne ja näkymät 3/2006 Tilanne ja näkymät 3/26 ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS METALLIEN JALOSTUS MAAILMANTALOUDEN NÄKYMÄT Kasvu jatkunut vahvana, mutta epävarmuus lisääntynyt Maailmantalous

Lisätiedot

Tilanne ja näkymät 1/2010. Maailmantalous nousee kriisistä epäyhtenäisesti s. 2

Tilanne ja näkymät 1/2010. Maailmantalous nousee kriisistä epäyhtenäisesti s. 2 Tilanne ja näkymät ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS METALLIEN JALOSTUS TIETOTEKNIIKKA-ALA 1/21 Maailmantalouden näkymät Maailmantalous nousee kriisistä epäyhtenäisesti

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SUHDANNETIEDOT

POHJOIS-POHJANMAAN SUHDANNETIEDOT POHJOIS-POHJANMAAN SUHDANNETIEDOT 5/2013 Taitto: Etukannen kuvat: Ari Näpänkangas Pitkospuut, Jarmo Laitinen Matkailualue, Tarja Bäckman Viljakuivuri, Juha Hartikainen 3 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kehitys alueittain:

Teknologiateollisuuden kehitys alueittain: Teknologiateollisuuden kehitys alueittain: Teknologiateollisuuden liikevaihto kasvoi kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla kaikilla ELY-alueilla verrattaessa vuoden 2016 vastaavaan ajankohtaan. Voimakkainta

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

28 joulukuu SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L

28 joulukuu SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 28 joulukuu 2016 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784 SUHDANNEKUVA Teksti: Saku Vähäsantanen Satakunnan vientivetoinen talous odottaa edelleen nostetta maailmantalouden piristymisestä.

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kehitys alueittain:

Teknologiateollisuuden kehitys alueittain: Teknologiateollisuuden kehitys alueittain: Alueittain tarkasteltuna liikevaihto kasvoi vuoden 2016 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna kymmenellä ELY-alueella.

Lisätiedot

Suhdannekatsaus, Pohjanmaa

Suhdannekatsaus, Pohjanmaa Etelä-Savo Suhdannekatsaus, 2017 Tässä katsauksessa tarkastellaan n maakunnan suhdanteita Tilastokeskuksesta tilatulla (tilaajina n ELY-keskus, n liitto ja n kauppakamari) valikoidulla toimialakohtaisella

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2014

Keski-Suomen Aikajana 2/2014 Keski-Suomen Aikajana 2/2014 Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Suhdannekatsaus, Keski-Pohjanmaa

Suhdannekatsaus, Keski-Pohjanmaa Etelä-Savo Suhdannekatsaus, Keski-Pohjanmaa 2017 Tässä katsauksessa tarkastellaan Keski-Pohjanmaan maakunnan suhdanteita Tilastokeskuksesta tilatulla (tilaajina Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjanmaan liitto

Lisätiedot

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen suhdannetiedot Q2/2016 Olli Patrikainen 27.9.2016 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Lapin Suhdannekatsaus 2013

Lapin Suhdannekatsaus 2013 2 SUHDANNEKUVA 3 TOIMIALOJEN VERTAILU 4 LAPIN TALOUDEN RAKENNE 6 LAPIN TOIMIALARYHMÄT 12 ROVANIEMEN SEUTUKUNTA 14 KEMI-TORNION SEUTUKUNTA 16 LAPIN MAAKUNNAN MUUT SEUTUKUNNAT 17 LAPIN MATKAILUKESKUKSET

Lisätiedot