SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät

Transkriptio

1 SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät Aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen Satakuntaliitto Puh

2 SATAKUNNAN VAHVUUKSIA 2010-LUVULLA Saku Vähäsantanen 2016 Tilastokeskus ja Tulli 2016 Satakunnan teollinen rakenne on maan monipuolisimpia: Porin sk maan 8., Pohjois-Satakunta 11. ja Rauman sk 21. monipuolisin teollisuuden henkilöstössä Suomen 70 seutukunnan joukossa (kartassa sinisellä monipuolisimmat ja punaisella yksipuolisin teollinen rakenne) Satakunnan resilienssi on vahva! Satakunnan avoimuusindeksi (vienti/bkt maan korkeimpia): 54 % Satakunnan viennin arvo maakunnista neljänneksi korkein v. 2014; osuus Suomen viennistä 6,9 % (väestöosuus 4,1 %) Satakunnan osuus maan teollisuuden työpaikoista korkea: 6,1 % Satakunnan kilpailukyky kohentunut vv selvästi: Kuuden osatekijän mittaristo, joka kuvaa seutukunnan kykyä tuottaa BKT:tä (lisätietoa: Rauman seutukunta sijalta 14 sijalle 5 (70 seutukunnan joukossa) Porin seutukunta sijalta 22 sijalle 12 Pohjois-Satakunta sijalta 46 sijalle 44 (kokoluokassaan mainio sijoitus!) Rauman seutukunnan BKT/capita on Suomen 3. korkein

3 SATAKUNNAN VAHVUUKSIA 2010-LUVULLA Saku Vähäsantanen 2016 Tilastokeskus ja Tulli 2016

4 SATAKUNNAN VAHVUUKSIA 2010-LUVULLA Saku Vähäsantanen 2016 Tilastokeskus ja Tulli 2016

5 SATAKUNNAN NOUSUTRENDEJÄ 2010-LUVULLA Saku Vähäsantanen 2016 Tilastokeskus 2016 Liikevaihdon kasvu* Toimialat keskimäärin -1,2 % Teollisuus keskimäärin -7,3 % Automaatio- ja robotiikka-klusteri 22,0 % *Kyseessä päätoimialat karkealla jaolla, ei sis. SOTEa Elintarviketeollisuus 17,8 % Majoitus- ja ravitsemistoiminta 9,6 % Liike-elämän palvelut 9,5 % Satakunnassa on runsaasti nousevia aloja ja rakenteellisia vahvuuksia, joilla on vaikutusta alueen talouskasvuun. Matkailu 8,1 % Tukku- ja vähittäiskauppa Kemianteollisuus 5,8 % 3,2 %

6 Saku Vähäsantanen 2016 Tilastokeskus 2016 SATAKUNNAN PÄÄTOIMIALOJEN TOIPUMINEN TAANTUMASTA Metallien jalostus Liikevaihdon kasvu aloilla*, joiden toipuminen ollut keskimääräistä vankempaa 58,6 % Toimialat keskimäärin 10,5 % Teollisuus keskimäärin 10,8 % Teknologiateoll. keskim. 14,4 % Teollisuuden viennin kasvu keskimäärin 13,4 %, (koko maa 8,6 %) Teollisuusvyöhyke (Kaanaa-Kokemäki) 34,9 % *Kyseessä päätoimialat karkealla jaolla, ei sis. SOTEa Kemianteollisuus 15,4 % Majoitus- ja ravitsemistoiminta 15,3 % Satakunnassa useat päätoimialat ovat kasvaneet nopeasti vuoden 2009 taantuman pohjan jälkeen. Teollisuus on palautunut valtakunnan tasoa ripeämmin. Elintarviketeollisuus Tukku- ja vähittäiskauppa Liike-elämän palvelut 15,2 % 11,8 % 11,6 %

7 Seutukuntien kilpailukyky 2014 (Satamittari.fi) Muutos Porin seuturauman sepohjois-sa Innovatiivisuus Työllisyysaste Yritysdynamiikka Työn tuottavuus Koulutustaso Teollisuus Satakunnan seutukuntien kilpailukyky on parantunut v aikana selvästi: Porin sk: Rauman sk: Pohjois-Satakunta:

8 Taloudellinen resilienssi eli muutosjoustavuus Satakunnan ja sen seutukuntien taloudellista resilienssiä eli muutosjoustavuutta on analysoitu teollisen rakenteen monipuolisuutta ja eri toimialojen työpaikkojen osuutta kuvaavilla indekseillä. Tilastot ovat ajankohdalta Satakunnan suurimmat toimialat ovat työpaikkamääriltään teollisuus (osuus 20 %), sosiaali- ja terveysalat (SOTE) (18 %) sekä tukku- ja vähittäiskauppa (10 %). Niiden yhteenlaskettu osuus maakunnan työpaikoista on liki puolet. Teollisuus on riskialttein johtuen mm. suhdanneherkkyydestä maailmantaloudelle, mikä välittyy viennin kautta aluetalouteen. Teollisuuden osuus valtakunnalliseen keskiarvoon nähden (B-H) on yli 1,5, mikä tarkoittaa paitsi sen suurta osuutta, myös mahdollista aluetaloudellista riskiä. Sitä kuitenkin pienentää teollisuuden monipuolinen toimialarakenne. Satakunnan teollisuuden rakenne on monimuotoinen. Teknologiateollisuuden osuus (kulkuneuvojen valmistus, elektroniikka ja sähkötuotteiden valmistus, metallituotteiden valmistus, metallien jalostus) on korkein, puolet teollisuuden työpaikoista, mutta sen rakenne on monipuolinen. Metallien jalostus, metallituotteiden sekä koneiden ja laitteiden valmistus ovat selvät tukipilarit, sillä niiden osuus on neljä viidesosaa metallialojen työpaikoista. Etenkin koneiden ja laitteiden valmistuksessa on erityyppistä valmistustoimintaa. Metsäteollisuuden osuus on 13 %, elintarviketeollisuuden 13 %, ja kemianteollisuuden 9 % teollisuuden työpaikoista. Em. alojen osuus on yli 85 % maakunnan teollisuuden työpaikoista (v. 2013).

9

10 Taloudellinen resilienssi eli muutosjoustavuus seuduittain Sinisellä monipuolisimmat, punaisella yksipuolisimmat seutukunnat

11 Satakunnan seutukunnat maan kärkeä teollisuuden monipuolisuudessa: Porin sk sijalla 8, Pohjois-Satakunta sijalla 11 ja Rauman sk sijalla 21

12 Resilienssi-indeksi

13

14 Teollisuuden työpaikkojen määrä KOKO MAA SATAKUNTA Pohjois- Satakunnan seutukunta Porin seutukunta Rauman seutukunta C Teollisuus Elintarviketeollisuus Tekstiiliteollisuus Metsäteollisuus Kemiantellisuus Metallien jalostus Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus Koneiden ja laitteiden valmistus Kulkuneuvojen valmistus Muut

15 TEOLLISUUDEN TYÖPAIKAT Taloudellinen resilienssi B-H (Balassa-Hoover) kertoo Satakunnan osuuden verrattuna koko maan lukuun

16 B-H-analyysi seuduittain: toimialat, joissa merkittävimmät erot maan keskiarvoon (B-H > 1,3), ja jotka ovat samalla merkittäviä työllistäjiä (osuus suunnilleen yli 1 %) B-H kertoo alueen työpaikkojen osuuden verrattuna maan keskiarvoon, esim. B-H 2,00 tarkoittaa kaksinkertaista osuutta Porin seutukunta Työpaikat Toimipaikat Osuus > n. 1 % B-H > 1,3 24 Metallien jalostus ,0 % 5,74 30 Muiden kulkuneuvojen valmistus ,5 % 4,64 20 Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus ,3 % 2,64 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus ,3 % 1,85 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut ,0 % 1,57 33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus ,2 % 1,53 22 Kumi- ja muovituotteiden valmistus ,8 % 1,51 C Teollisuus ,2 % 1,39 Rauman seutukunta Työpaikat Toimipaikat Osuus > n. 1 % B-H > 1,3 30 Muiden kulkuneuvojen valmistus ,5 % 7,80 35 Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoimin ,5 % 6,41 17 Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus ,4 % 5,57 10 Elintarvikkeiden valmistus ,6 % 3,32 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus ,1 % 2,83 52 Varastointi ja liikennettä palveleva toiminta ,9 % 2,34 33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus ,8 % 2,34 22 Kumi- ja muovituotteiden valmistus ,1 % 2,11 25 Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) ,3 % 2,06 C Teollisuus ,4 % 1,93 Pohjois-Satakunta Työpaikat Toimipaikat Osuus > n. 1 % B-H > 1,3 13 Tekstiilien valmistus ,1 % 7,95 01 Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin ,7 % 4,11 25 Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) ,6 % 2,84 22 Kumi- ja muovituotteiden valmistus ,3 % 2,63 10 Elintarvikkeiden valmistus ,2 % 2,30 35 Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoimin ,1 % 2,12 23 Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistu ,1 % 2,11 27 Sähkölaitteiden valmistus ,4 % 2,09 43 Erikoistunut rakennustoiminta ,1 % 1,46 84 Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosia 599 7,5 % 1,44 02 Metsätalous ja puunkorjuu ,0 % 1,39 C Teollisuus ,6 % 1,34 68 Kiinteistöalan toiminta ,2 % 1,33

17 Porin seutukunta Porin seutukunnassa suurimmat työllistäjät ovat SOTE (osuus 21 %), teollisuus (18 %) sekä tukku- ja vähittäiskauppa (11 %). Niiden osuus on noin puolet alueen työpaikoista. Porin seutukunnan resilienssi on maan parhaita teollisuuden monipuolisen rakenteen ansiosta. Kun lisäksi melko vakaan SOTEn osuus on suuri, on alueen muutosjoustavuus suhteellisen hyvä. Teollisuudessa suurimmat työllistäjät ovat teknologiateollisuus (osuus kaikista työpaikoista 10 % ja teollisuudesta selvästi yli puolet, metallien jalostus, koneiden ja laitteiden sekä metallituotteiden ja kulkuneuvojen valmistus vahvasti edustettuina), kemianteollisuus (osuus teollisuudesta 11 %) sekä elintarviketeollisuus (osuus teollisuudesta 9 %).

18 Rauman seutukunta Rauman seutukunnassa ylivoimaisesti suurin toimiala on työpaikoilla tarkasteltuna teollisuus 25 %:n osuudellaan. SOTE on toisella sijalla (13 %). Kolmanneksi sijoittuu tukku- ja vähittäiskauppa 9 %:n osuudella. Näiden kolmen suurimman osuus on hieman alle puolet alueen työpaikoista. Huomattavaa on teollisuuden liki kaksinkertainen osuus maan keskiarvoon verrattuna. Sen sijaan SOTEn ja kaupan osuus jää alle maan keskitason. Rauman seutukunnassa teollisuuden suurimmat työllistäjät ovat koneiden ja laitteiden valmistus (osuus teollisuuden työpaikoista 20 %), metsäteollisuus (osuus teollisuuden työpaikoista 19 %), elintarviketeollisuus (osuus teollisuuden työpaikoista 18 %), metallituotteiden valmistus (osuus teollisuuden työpaikoista 13 %) sekä muiden kulkuneuvojen valmistus eli käytännössä telakat (osuus teollisuuden työpaikoista 10 %). Resilienssiä kasvattavat myös olemassa olevat alihankintaverkostot ja kertynyt osaaminen, kuten laivanrakennustoiminnan käynnistyminen alueella uudelleen ainakin jossain määrin osoittaa.

19 Pohjois-Satakunnan seutukunta Pohjois-Satakunnan seutukunnassa suurimmat toimialat ovat työpaikoilla tarkasteltuna teollisuus 18 %, SOTE 16 % ja alkutuotanto (13 %). Niiden yhteenlaskettu osuus on 47 % alueen työpaikoista. Teollisuuden osuus kohoaa kolmanneksen maan keskiarvoa korkeammaksi, mutta SOTE (pl. sosiaalihuollon laitospalvelut) jää vähän alle. Alkutuotannon osuus on 3,5-kertainen B-H-analyysin perusteella. Teollisuudessa suurimmat työllistäjät ovat metallituotteiden valmistus (osuus teollisuudesta 26 %) elintarviketeollisuus (osuus teollisuudesta 18 %) sekä tevanake-valmistus (tekstiili-, vaate-, nahka- ja kenkäteollisuus) (osuus teollisuudesta 14 %).

20 Yhteiskunnallinen resilienssi Satakunnan ja sen eri seutukuntien yhteiskunnallista resilienssiä analysoitaessa on huomioitu väestöennusteet, väestöntiheys, väestöllisen ja taloudellisen huolto-suhteen muutokset, kuntatalouden tunnusluvut ja palvelujen saavutettavuus. Satakunnan väkiluku pysyy melko vakaana vuoteen 2040 asti Tilastokeskuksen tuoreimman, vuoden 2015 syksyllä julkaistun ennusteen mukaan. Väkiluku laskee ao. ajanjaksolla vain vähän, nelisen prosenttia. Maakunta myös säilyy koko ajanjakson maamme seitsemänneksi suurimpana. Väestöllisen huoltosuhteen heikkeneminen pysähtyy ennusteajanjakson loppupuolella, jolloin myös Satakunnan suhteellinen asema muihin maakuntiin verrattuna kohenee selvästi. Tällä hetkellä väestöllinen huoltosuhde on neljänneksi heikoin maakunnista, mutta kohoaa jo runsaan kymmenen vuoden kuluttua keskitason tuntumaan pysyen siinä ainakin vuoteen 2040 asti. Satakunnan väestö on maan keskitasoa iäkkäämpää etenkin Pohjois-Satakunnassa. Taloudellinen huoltosuhde on Satakunnassa hieman koko maan keskiarvoa heikompi. Seutukunnittain tarkasteltuna Rauman seutukunta on taloudellisessa huoltosuhteessa lähellä maan keskiarvoa. Porin seutukunta ja erityisesti Pohjois-Satakunta jäävät heikommiksi. Kuntatalouden tunnusluvut ovat kuitenkin suurelta osin kunnossa, ainakin ne ovat valtaosin maakuntien keskitasoa parempia. Asukasta kohden laskettu lainakanta on matalin maakunnistamme. Satakunnan asukkaiden tulonjako on maan keskiarvoa tasaisempi, sillä sitä mittaava gini-kerroin on pienempi.

21 Yhteiskunnallinen resilienssi Yleinen palvelujen saavutettavuus ja kattavuus ovat Porin ja Rauman seutukunnissa pääosin hyvät osin selvästi koko maan keskiarvoa suuremman väestötiheyden ja kuntien välisten suhteellisen lyhyiden etäisyyksien ansiosta. Sen sijaan Pohjois-Satakunnassa väestötiheys on maan keskiarvoa matalampi ja etäisyydet suuriin keskuksiin pidempiä, jolloin palvelujen saatavuus on ainakin joiltain osin muuta Satakuntaa heikompi. Satakunnassa eräs yhteiskunnallista resilienssiä heikentävä tekijä on yrittäjien ikääntyminen, joten Satakunnassa on runsaasti yrityksiä, joille etsitään jatkajaa. Suomen suurten keskusten saavutettavuus on lähellä maan kärkitasoa Porin ja Rauman seuduilla, sillä Helsingin, Tampereen ja Turun seudut sijaitsevat melko lähellä. Se lisää palvelujen saatavuutta ja edistää yritysten toimintaedellytyksiä esim. alihankinnassa ja asiakassuhteissa. Pohjois-Satakunnan maantieteellinen asema on heikompi. Myös pendelöinti tapahtuu valtaosin maakunnan sisällä, koska satakuntalaisista työllisistä 93 % työskentelee maakunnassa. Satakunnan elinkeinorakenteessa (=työllisten jakauma) suurin ryhmä on yhteiskunnallisista palveluista elantonsa saava väki. Se luo jonkinlaista muutosjoustavuutta, sillä niiden kehitys on julkisen sektorin suuresta roolista johtuen ollut suhteellisen vakaata.

22 Satakunnan talouskehitys tammi kesäkuu 2016 LIIKEVAIHTO 22

23 Satakunnan talouskehitys, teollisuuden rakenne Arvonlisäys milj., 2013 Koko maa Osuus % Satakunta Osuus % 0 Toimialat yhteensä ,8 10_12 Elintarviketeollisuus ym ,5 % 160,6 2,4 % 13_15 Tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuus 403 0,2 % 22,9 0,3 % 16 Puuteollisuus ,7 % 33,8 0,5 % 17_18 Paperiteollisuus ja painaminen ,9 % 229,3 3,5 % 19_22 Kemianteollisuus ,6 % 217,2 3,3 % 23 Rakennusaineteollisuus ,6 % 39,3 0,6 % 24_25 Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus ( ,1 % 383,1 5,8 % 26_27 Sähkö- ja elektroniikkateollisuus ,2 % 31,9 0,5 % 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus ,4 % 382,2 5,8 % 29_30 Kulkuneuvojen valmistus 907 0,5 % 56,8 0,9 % 31_33 Huonekalujen valmistus; Muu teollinen valmistus ,1 % 117,9 1,8 % Teollisuus yhteensä ,9 % ,4 % 23

24 Satakunnan talouskehitys, työn tuottavuus Lähde: Pohjola, Matti: Mitä on talouskasvu? 24

25 Satakunnan talouskehitys, työn tuottavuus Satakunta v Arvonlisäys per työtunti 25 35_39 Energiahuolto; Vesi- ja jätehuolto 89,7 17_18 Paperiteollisuus ja painaminen 82, Muu kiinteistötoiminta 78,0 19_22 Kemianteollisuus 72,0 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 64,5 24_25 Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) 53,8 02_03 Metsätalous ja kalatalous 49,8 58_63 Kustannustoiminta; Audiovisuaalinen toiminta; Televiestintä; Tietojenkäsittelypalvelu 47,9 05_09 Kaivostoiminta ja louhinta 46,5 64_66 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 44,6 23 Rakennusaineteollisuus 41,8 10_12 Elintarviketeollisuus ym. 40,3 31_33 Huonekalujen valmistus; Muu teollinen valmistus; Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja ase 38,4 0 Toimialat yhteensä 37,8 26_27 Sähkö- ja elektroniikkateollisuus 37,0 85 Koulutus 36,7 69_75 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 32,7 49_53 Kuljetus ja varastointi 32,6 86_88 Terveys- ja sosiaalipalvelut 32,2 45_47 Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 28,8 41_43 Rakentaminen 27,6 90_96 Taiteet, viihde ja virkistys; Muu palvelutoiminta 27,6 77_82 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 26,1 84 Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus 23,6 16 Puuteollisuus 23,4 29_30 Kulkuneuvojen valmistus 21,9 13_15 Tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuus 21,3 55_56 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 15,0 97_98 Kotitalouspalvelut 12,9 01 Maatalous ja metsästys 7,6

26 Satakunnan talouskehitys tammi kesäkuu 2016 LIIKEVAIHTO Satakunnan vientivetoinen talous odottaa edelleen nostetta maailmantalouden piristymisestä. Tällä hetkellä suurimpia kipukohtia on alamäki koneiden ja laitteiden valmistuksessa, johon kuuluu myös tilauskantaansa menettänyt offshore-teollisuus. Myös muualla teknologiateollisuudessa liikevaihto on vuoden 2016 tammi kesäkuussa supistunut yhä selvästi, joskin värimetallien alentunut hinta saa kehityksen näyttämään vielä todellista kurjemmalta. Sen sijaan muun teollisuuden suhdannenäkymät piirtyvät kirkkaampina, sillä metsä- ja kemianteollisuuden liikevaihto kohosi. Maakunnan teollisuuden vienti pysyi silti tiukasti laskussa. Rakennusalan alkuvuosi sujui hyvin valoisissa merkeissä. Palvelualojenkin kasvu näyttää voimistuneen. Myönteisenä merkkinä maakunnan yrityksistä yli puolet kasvoi alkuvuonna. Parhaiten pärjäsivät pienet ja korkeintaan viisi vuotta toimineet yritykset. 26

27 Satakunnan talouskehitys tammi kesäkuu 2016 Elintarviketeollisuuden liikevaihto supistui poikkeuksellisesti aivan alkuvuodesta. Metsäteollisuuden liikevaihto kasvoi edelleen selvästi. Kemianteollisuus pysyi vankasti kasvu-uralla. 27

28 Satakunnan talouskehitys tammi kesäkuu 2016 Satakunnan vuoden 2016 tammi kesäkuun talouskehitystä varjosti teknologiateollisuuden vaikeudet, joka piti koko teollisuuden pinnan alla. Sekä koneiden ja laitteiden valmistuksen että metallien jalostuksen liikevaihto sukelsi voimakkaasti. Jälkimmäisessä lasku on peräisin lähinnä värimetallien laskevasta hintatasosta, joten valmistusmäärien pudotus on koskenut konepajateollisuutta. Siihen kuuluvan meriteollisuuden tuotannosta on hävinnyt maakunnassa merkittävä siivu osin öljyn hinnan alhaisuuden vuoksi. Myös muunlaisen tuotannon kysyntä on hiipunut. Koska kone- ja laitevalmistuksen liikevaihto ja arvonlisäys ovat korkeita ja ala on myös merkittävä työllistäjä, on sillä merkittävä vaikutus maakunnan suhdannetilaan. Metallituotteiden sekä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen tuotanto on pudonnut myös. Porin telakka kaipaa uusia tilauksia. Kaikkien metallialojen yhteenlasketun viennin arvon muutos painui alkuvuonna pahasti pakkaselle. 28

29 Satakunnan talouskehitys tammi kesäkuu 2016 Satakunnassa yritys- ja alakohtainen hajonta on yhä suurta, sillä tammi maaliskuussa 43 % metallialojen yrityksistä kasvatti liikevaihtoaan heikosta kokonaiskehityksestä huolimatta ja yli 15 %:n kasvuun kykeni reilu siivu eli 31 % kannasta. Huhti kesäkuussa osuudet kohosivat entisestään, vastaavasti 52:een ja 37 %:iin. Selitys löytyy alle viiden henkilön yritysten nopeasta kasvusta ja suuresta lukumäärästä. Kuitenkin yli viiden työntekijän yritysten liikevaihto laski edelleen roimasti, joten niiden valtaisa painoarvo pidätteli kasvua. Käytännössä metallialojen kaikki 74 vähintään 20 henkilöä työllistävää yritystä ovat sen verran suuria toimijoita, että pienempien yritysten vaikutus kehitykseen jää hyvin ohueksi. Näiden liikevaihto pysyi tiukasti laskussa. Huomattavaa on kuitenkin alan uusien toimijoiden suotuisa kehitys, sillä alle viisi vuotta pyörineet yritykset kirjasivat muhkean, runsaan 60 %:n kasvun ensimmäisellä vuosineljänneksellä ja toisellakin vielä runsaat 20 %. Palkkasumma laski yleisesti maakunnan metalliyrityksissä, joten henkilöstöä on vähennetty. Kasvua kirjattiin ainoastaan metallien jalostuksessa. Suurin pudotus on peräisin telakoiden syväsukelluksesta. Maassa keskimäärin teknologiateollisuuden suhdannekuva piirtyy edelleen synkkänä, sillä jokaisen päätoimialan liikevaihto aleni alkuvuonna metallituotteiden valmistusta lukuun ottamatta. Tärkeät korkean tuottavuuden alat, kuten koneiden ja laitteiden sekä elektroniikkaja sähkötuotteiden valmistus pysyivät tiukasti alamäessä ja myös teknologiateollisuuden vienti supistui selvästi. Tämä on Suomen talouskehityksen yksi vakavimmista ongelmista, joita tosin mm. uudet laivatilaukset osin lieventävät. 29

30 30 Satakunnan talouskehitys tammi kesäkuu 2016

31 Satakunnan talouskehitys tammi kesäkuu 2016 Satakunnan meriklusteriin kuuluu 50 meriteollisuuden kone- ja laitevalmistajaa sekä telakkaa. Alamäki jatkui alkuvuonna. Rauman telakan tilauskanta on kuitenkin täydentynyt. Ainakin öljyn riittämätön hintataso pitää alaan liittyvän laitteiston kysyntää edelleen matalana. Roimaa liikevaihdon kasvua syntyi kuitenkin 5 19 henkilön sekä erityisesti alle viisi vuotta toimineissa yrityksissä, joten uudet, pienemmät toimijat ovat kyenneet luovimaan menestyksekkäästi haastavissa olosuhteissa. Palkkasumma vajosi edelleen telakoiden vetämänä alaspäin, mutta muussa valmistuksessa kehitys ei tämä huomioiden liene ollut henkilöstössä aivan yhtä synkkää. 31

32 Satakunnan talouskehitys tammi kesäkuu 2016 Rakentamisen suhdannekuva kirkastui loppuvuonna selvästi. Liikevaihto ja henkilöstö kasvoivat. Palvelualojen alkuvuosi näyttäytyi sekin keskimääräistä harmaampana. Tosin liikeelämän palveluiden nousu jatkui vahvana. Majoitus- ja ravitsemistoimintakin onnistui luomaan edelleen pientä kasvua. Sen sijaan kaupan liikevaihto aleni yhä. 32

33 Satakunnan talouskehitys tammi kesäkuu 2016 LIIKEVAIHTO Satakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto aleni 1,2 % vuoden 2016 tammi kesäkuussa vuoden 2015 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna Tilastokeskuksen tuoreimpien tietojen mukaan. Vuosineljännesten välille ei juuri eroa muodostunut. Maakunnan yrityksistä keskimäärin 51 % kasvatti liikevaihtoaan alkuvuonna yli 15 %:n nousun saavutti suunnilleen 35 % alueen yrityksistä. Taantuvaan liikevaihtoon nähden korkeat kasvuosuudet kertovat Satakunnan yritysten ja toimialojen välisistä merkittävistä eroista. Suurten teollisuuslaitosten alakuloa paikkasivat pienet ja tuoreet yritykset. Korkeintaan viisi vuotta toimineet yritykset kasvattivat liikevaihtoaan yli 40 %. Alle 20 työntekijän yritysten liikevaihto kasvoi hieman. Sen sijaan suurempien, vähintään 20 hengen yritysten, jotka toimivat lähinnä teknologiateollisuudessa, alamäki ja suuri painoarvo pitivät koko aluetalouden edelleen kurimuksessa. Toisaalta metallien jalostuksen merkittävä asema luo suhdannekehitykseen todelliseen tuotannon muutokseen nähden liian synkän kuvan, sillä värimetallien laskeva hinta painoi liikevaihtoa alas ilman merkittäviä muutoksia tuotantomäärissä. 33 Maassa keskimäärin suhdannekehityksen suuntaviivat kulkivat alkuvuonna suunnilleen samaan suuntaan kuin Satakunnassa. Kaikkien toimialojen yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi kuitenkin kuluvan vuoden tammi kesäkuussa 1,5 % vuodentakaisesta. Teollisuuden liikevaihto tippui yleisesti, mutta metallien jalostuksen Satakuntaa pienempi painoarvo teki laskusta hieman loivemman. Huolestuttavinta on koneiden ja laitteiden valmistuksen sekä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen sitkeä pudotus. Rakentaminen ja palvelut pysyivät suhteellisen mainiossa vireessä.

34 Satakunnan talouskehitys tammi kesäkuu 2016 VIENTI Satakunnan teollisuuden yhteenlasketun viennin arvo supistui yhä selvästi (-7 %), sillä metallialojen viennin romahdus jatkui (-17,7 %) suurelta osin konepajojen ja telakoiden alamäen myötä. Myös metallien laskeva hintakehitys on voimistanut laskua metallien jalostuksen kautta Sen sijaan metsäteollisuuden viennin arvo kohosi mm. sellun käytyä hyvin kaupaksi (+5,2 %). Satakunnan teollisuuden viennin 4,2 miljardin arvosta (v. 2014) teknologiateollisuus muodostaa 54 % (2,3 mrd. ) ja metsäteollisuus 31 % (1,3 mrd. ). Maamme teollisuuden yhteenlasketun viennin arvo tippui alkuvuonna yhä jonkin verran (-2,6 %), sillä päätoimialoista mahdollisesti ainoastaan metsäteollisuus kykeni luomaan kasvua (+2,7 %). Teknologiateollisuuden viennin arvon putosi edelleen melko jyrkästi (-6,4 %). 34

35 Satakunnan talouskehitys tammi kesäkuu 2016 PALKKASUMMA Satakunnan yritysten maksama palkkasumma pysyi vuoden 2016 tammi kesäkuussa käytännössä ennallaan vuodentakaiseen vastaavaan aikaan verrattuna (vähennystä tarkalleen 0,1 %). Lasku kuitenkin pysähtyi, mikä on osaltaan seurausta henkilöstömäärien kasvusta sekä rakentamisessa että palveluissa. Palkkasumma kohosi em. alojen lisäksi myös maakunnan elintarviketeollisuudessa, kemianteollisuudessa sekä metallien jalostuksessa. Muilla teollisuuden haaroilla palkkasumma aleni, joten koko teollisuudessa keskimäärin kirjattiin edelleen laskua, joka on seurausta henkilöstön vähenemisestä. Maassa keskimäärin talouden palkkasumma jatkoi loivaa kasvuaan, jota kertyi 1,1 %:n verran alkuvuonna vuodentakaisesta. Palkkasumma aleni yleisesti teollisuudessa, mutta rakentaminen ja palvelut korjasivat osaltaan vajetta. 35

36 Satakunnan talouskehitys tammi kesäkuu 2016 TYÖLLISYYS Satakunnan yritysten alkuvuoden henkilökehityksessä on jo myönteistä virettä. Rakentamisen nousu on johtanut henkilöstön entistä nopeampaan täydentymiseen (kasvua 6,3 %) ja myös palvelualoilla hienoinen kasvu (0,5 %) on käynnistynyt. Sen sijaan teollisuudesta väkeä vähennettiin edelleen, mutta hieman aiempaa lievemmin. Teollisuuden parissa työskenteli maakunnassa vuoden 2016 ensimmäisellä puoliskolla 3,3 % vähemmän henkilöitä kuin samaan aikaan vuotta aiemmin. Yritykset vähensivät keskimäärin prosentin henkilöstöstään tuolloin. Työttömien määrä Satakunnassa on huhtikuusta alkaen laskenut viimevuotista alemmalle tasolle. Syyskuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli , mikä on reilut 400 henkeä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömien osuus työvoimasta oli 12,9 %. 36

37 Liikevaihdon toimialoittainen kehitys Satakunnassa KEHITYS SATAKUNTA VS. KOKO MAA KESKIMÄÄRIN TAMMI KESÄKUUSSA 2016 (SATAKUNTA ALLEVIIVATTU, JOS PAREMPI): Kaikki toimialat yhteensä (Satakunta -1,2 % / Koko maa 1,5 %) Koko teollisuus yhteensä (Satakunta -4,2 % / Koko maa -0,9 %) Elintarviketeollisuus (Satakunta -2,2 % / Koko maa -0,4 %) Metsäteollisuus (Satakunta 5,1 % / Koko maa 3 %) Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistus (Satakunta 3,4 % / Koko maa -0,6 %) Teknologiateollisuus yhteensä sis. telakat (Satakunta 14,5 % / Koko maa -3,4 %) Metallien jalostus (Satakunta -19,4 % / Koko maa -12,9 %) Metallituotteiden valmistus (Satakunta -2,9 % / Koko maa 1,4 %) Koneiden ja laitteiden valmistus (Satakunta -15,8 % / Koko maa -4,7 %) Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus (Satakunta -6,5 % / Koko maa -4,6 %) Telakat/muu kulkuneuvojen valmistus (Satakunta -37,3 % / Koko maa 4,5 %, palkkasumman muutos) 37

38 Liikevaihdon toimialoittainen kehitys Satakunnassa KEHITYS SATAKUNTA VS. KOKO MAA KESKIMÄÄRIN TAMMI KESÄKUUSSA 2016: Rakentaminen (Satakunta 11,6 % / Koko maa 9,1 %) Tukku- ja vähittäiskauppa (Satakunta 0,1 % / Koko maa 0,7 %) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (Satakunta 5,2 % / Koko maa 5,4 %) Liike-elämän palvelut (Satakunta 8,9 % / Koko maa 4,5 %) Luovat alat (kulttuuri- ja käsityöalat) (Satakunta 2,8 % / Koko maa 2,3 %) Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut (Satakunta 2,3 % / Koko maa 5,5 %, palkkasumman kasvu) 38

39 SUMMA SUMMARUM, SATAKUNNAN SUHDANNEKUVA: PLUSSAT + Korkeintaan viisi vuotta toimineet yritykset voimakkaassa kasvussa + Metsäteollisuuden liikevaihto ja vienti nosteessa + Kemianteollisuus yhä kasvu-uralla + Rakentaminen vauhdissa + Kaupassa orastavaa nousua + Majoitus- ja ravitsemistoiminta mainiossa vireessä + Liike-elämän palvelut vedossa MIINUKSET 39 - Maakunnan yritysten liikevaihto ja henkilöstö yhä keskimäärin pudotuksessa - Teollisuuden vienti sakannut edelleen - Koneiden ja laitteiden valmistus luisussa - Meriteollisuus ja telakat osin heikossa hapessa - Metallituotteiden sekä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus yhä laskussa

40 Talouden näkymät yhä vaimeat Maailmantaloudessa ei edelleenkään nopeaa kasvupyrähdystä näköpiirissä Satakunta vientivetoisena talousalueena on tavanomaista riippuvaisempi kansainvälisen talouden liikkeistä. Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) lokakuisen katsauksen mukaan maailmantalous kasvaa 3,1 % kuluvana vuonna, mutta nousu nopeutuu hieman, 3,4 %:iin, ensi vuoden aikana. Ennustetta on rukattu aavistuksen alaspäin kevääseen verrattuna. Teollisuusmaiden tämän vuoden 1,6 %:n kasvuennuste kohentuu ensi vuonna hitusen eli 1,8 %:iin. Yhdysvaltojen talous kasvaa 1,6 % tänä ja 2,2 % ensi vuonna. Euroalueen kasvu hidastuu vuoden ,7 %:sta vuoden ,5 %:iin. Kehittyvissä maissa kasvu on ripeää: tänä vuonna 4,2 % ja ensi vuonna 4,6 % IMF:n ennusteen mukaan. Kasvun pääpaino on Kauko-Idässä. Suomen talouden kasvutahti on vaisua, sillä tänä vuonna ylletään vain 0,9 %:iin ja ensi vuonnakin ainoastaan 1,1 %:iin. Näin matalat kasvuluvut Suomessa ja Euroopassa eivät lupaa ripeää käännettä vientivetoiselle Satakunnan taloudelle. Päätoimialojen luottamus vahvistunut etenkin rakentamisessa ja palveluissa Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) lokakuun luottamusindikaattoreiden mukaan maamme yritysten suhdannekuva piirtyy jo selvästi aiempaa myönteisempänä etenkin rakentamisessa sekä palvelualoilla. Molemmissa luottamus on kohonnut jo yli keskimääräisen. Pitkään alamäkeä luisuneen kaupankin luottamus on vahvistunut lokakuuhun mennessä takaisin pitkän ajan keskiarvon tasoonsa. Teollisuuden suhdannetilanne on edelleen vähän tavanomaista heikompi, mutta tuotannon ennustetaan kasvavan loivasti. 40

41 Talouden näkymät yhä vaimeat Pk-yritysten odotukset parantuneet huomattavasti myös Satakunnassa Suomen Yrittäjien ja Finnveran syksyn pk-yritysbarometrin mukaan maamme pk-yritysten odotukset lähiajan suhdannekehityksestä ovat huomattavasti aiempaa valoisammat. Muutokset kevään 2016 barometriin verrattuna ovat selvät. Talouskasvu on käynnistynyt, ja sen ennakoidaan jatkuvan maltillisena, mutta vakaana. Muutokseen vaikuttaa kotimarkkinoiden suotuisa kehitys, joka kompensoi vientikysynnän heikkoutta. Maamme pk-yrityksistä jo 43 % arvioi suhdanteiden paranevan ja 11 % heikkenevän seuraavan vuoden kuluessa. Saldoksi muodostuu 32, jossa on parannusta kahdeksan yksikköä kevääseen verrattuna. Satakunnassa yleiset suhdannenäkymät ovat hieman maan keskitasoa heikommat, mutta selvästi myönteisemmät kuin keväällä. Saldo kohosikin +4:stä +28:aan. Vastaajista 40 % ennakoi nousua ja 11 % laskua. Myös mm. henkilöstöön, liikevaihtoon, kannattavuuteen ja vakavaraisuuteen odotetaan maakunnassa kasvua. Investoinnit ovat sen sijaan jäissä, sillä niihin ei ole kasvua luvassa. Teknologiateollisuudessa ei suuria muutoksia odotettavissa, mutta kulkuneuvoissa kasvua Teknologiateollisuus ry:n suhdannekatsauksen mukaan alan yritykset saivat maassa keskimäärin uusia tilauksia huhti kesäkuussa 24 % niukemmin kuin vastaavalla ajanjaksolla vuotta aiemmin ja kolme prosenttia vähemmän kuin edeltävällä neljänneksellä. Heinä syyskuussa tuoreiden tilausten taso aleni kuusi prosenttia edellisvuoden lukemista, mutta kohosi hieman edellisestä neljänneksestä. Kone- ja metallituoteteollisuudessa uudet tilaukset ja tilauskanta olivat heinä-syyskuussa alemmalla tasolla kuin vuotta aiemmin tai edellisellä neljänneksellä. Metallien jalostuksessa tuotanto on sen sijaan kasvanut. Elektroniikka- ja sähkötuotteissa tilauskannat ovat täydentyneet pitkästä aikaa. Tilauskannan arvo supistui syyskuun lopussa hieman vuotta aiemmasta, mutta pysyi kesäkuun 2016 lopun tasolla. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan pysyvän talvella samana kuin samaan aikaan vuotta aiemmin. 41

42 ENNUSTE VATT:N TYÖVOIMAENNUSTE SATAKUNNASSA VUOTEEN

43 ENNUSTE VATT:N TYÖVOIMAENNUSTE SATAKUNNASSA VUOTEEN

44 ENNUSTE VATT:N TYÖVOIMAENNUSTE SATAKUNNASSA VUOTEEN

45 Lisätietoa: Satamittari ja tietopalvelut Satamittari-verkkosivusto osoitteessa tarjoaa Satakuntaa kuvaavia tilasto-, tutkimus- ja ennakointitietoja. Satamittari kuvaa ajankohtaisesti alueen elinkeinoelämän kehitystä ja tarjoaa monipuolisesti Satakunnan kehitystä koskevaa pitkän ajan analysoitua tietoa. Satakunnan talous -katsaus tarjoaa tuoreinta mahdollista toimialoittaista suhdannetietoa Satakunnasta. Katsaus on ladattavissa: katsaus Toimitamme pyynnöstä Satakuntaa, sen seutukuntia ja kuntia koskevaa (tilasto)tietoa. Satakuntaa koskeva tilastotuotanto ja tutkimustoiminta antavat erinomaiset lähtökohdat toteuttaa maakuntaa koskevia tietopalveluja ja analyysejä. Käytössämme ovat monipuoliset tietokannat, joista tarvittava tieto löytyy nopeasti. 45