19 kesäkuu SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L

Transkriptio

1 19 kesäkuu 2012 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L

2 SUHDANNEKUVA Teksti: Saku Vähäsantanen Satakunnan talous kasvoi kohisten vielä vuoden 2011 heinä syyskuussa. Tällöin teknologiateollisuuden vire jatkui pääosin vahvana ja muillakin teollisuuden aloilla liikevaihto kasvoi. Loka joulukuussa teknologiateollisuuden kasvu taittui kone- ja metallituoteteollisuuden liikevaihdon supistuttua selvästi ja metallien jalostuksen nousun pysähdyttyä. Metsäteollisuuden liikevaihto ja vienti laskivat huomattavasti. Kemianteollisuuden ripeä nousu tasaantui vuodenvaihdetta kohden. Sen sijaan elintarviketeollisuus jatkoi vakaalla kasvu-uralla vuoden loppuun asti. Rakentaminen kasvoi loppuvuonna hieman. Palvelusektori vahvistui selvästi liikeelämän palveluiden johdolla, joskin kaupan kasvu jäi aikaisempaa heikommaksi vaisun loppusyksyn vuoksi. Talouden palkkasumma kasvoi vuoden loppuun asti, joskin vuodenvaihdetta kohti hieman tasaantuen. Talous on vähitellen elpymässä, joskaan kovin nopeaa kasvua ei liene lähiaikoina odotettavissa. Lähiajan näkymät Maailmantalouden tila on yhä epävakaa, ja erityisesti euroalueen talouskehityksessä vallitsee syvä epävarmuus. Tämä luo mm. vientikysynnän näkymille suurta epävakautta, mikä heijastuu Suomen ja etenkin vahvojen vientimaakuntien, kuten Satakunnan, teollisuuteen toimiala- ja yrityskohtaisten suhdanneodotusten suurina vaihteluina. Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) huhtikuinen talouskatsaus ennustaa maailmantalouden kasvavan kuluvana vuonna 3,5 %, mikä on hieman edellisvuotta, ja selvästi vuotta 2010 heikompaa. Ensi vuodelle odotetaan 4,1 %:n nousua. Teollisuusmaiden kasvu jää tänä vuonna 1,6 %:iin, sillä euroalueen talous supistuu hieman. Yhdysvaltojen ja Japanin talous sen sijaan kasvaa parisen prosenttia. Ensi vuonna teollisuusmaiden talouskasvu voimistunee hieman. Talouden moottorina toimivat kuitenkin yhä kehittyvät taloudet etunenässä Aasian nou- sevat maat. Kehittyvien maiden talouskasvuksi IMF ennakoi kuluvana vuonna 5,7 % ja ensi vuonna kuusi prosenttia. Samaisen katsauksen mukaan Suomen talous kasvaa vuonna 2012 vain niukasti (0,6 %). Ensi vuonna talous elpynee jo 1,8 %:n verran. Valoisampia aikoja on vähitellen näköpiirissä kotimaassa, sillä EK:n luottamusindikaattorit osoittavat, että maamme teollisuuden luottamus on vähitellen palautumassa vuoden 2011 lopun notkahduksen jälkeen. Odotukset ovat enää hieman tavanomaista heikommat. Rakentamisessa luottamus on vahvistunut kevään aikana pitkän ajan keskiarvon tuntumaan. Rakennusalan odotukset ovat toipuneet edellisen talouskriisin jäljiltä päätoimialoista nopeimmin. Palveluiden näkymät ovat lähellä keskimääräistä, mutta yhä vähän heikommat kuin vuoden 2011 alkupuolella. Vähittäiskaupassa odotukset ovat hyvin vahvat. Vuoden 2011 heinä joulukuun talouskehitys Vuoden 2011 heinä joulukuun talouskehitystä leimaa erityisesti Satakunnassa kahtiajakoisuus. Heinä syyskuussa liikevaihto kasvoi kohisten viennin vedon ja kotimarkkinakysynnän pidettyä tärkeän teknologiateollisuuden vahvalla kasvupolulla. Sen alatoimialoista metallien jalostus sekä kone- ja metallituoteteollisuus kasvoivat voimakkaasti. Sen sijaan elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen nousu pysähtyi syyskesällä. Kemianteollisuudessa vallitsi syyskesällä vahva vire, mutta metsäteollisuus ei enää kyennyt kasvuun. Elintarviketeollisuuden vakaa kehitys jatkui. Rakentaminen kasvoi hieman kolmannella vuosineljänneksellä. Palvelusektori nousi vahvan vireen myötä, ja etenkin liike-elämän palveluiden kasvu kiihtyi selvästi. 1 1 Liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) n kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) 2

3 Loka joulukuussa Satakunnan talouskehitys hiipui selvästi, mikä oli ennakoitavissa monilta osin erityisesti teollisuuden tilauskantakehityksen heikennyttyä. Teknologiateollisuuden vahva vire lopahti, ja alalla kirjattiin liikevaihdon lievää laskua kone- ja metallituoteteollisuuden kasvun taituttua laskuksi sekä sähkötuotteiden valmistuksen syöksyn voimistuttua. Myös tärkeän metallien jalostuksen nousu loppui. Metsäteollisuuden liikevaihto ja vienti vajosivat loppuvuonna selvästi, ja kemianteollisuuden liikevaihdon nousu tasaantui huomattavasti. Sen sijaan maakunnan elintarviketeollisuus jatkoi ainakin vuoden loppuun saakka vakaalla kasvu-uralla. Rakentamisen loka joulukuu sujui hyvin niukan kasvun merkeissä. Palvelusektorilla hiipumista on vuoden loppua kohti havaittavissa kuitenkin ainoastaan kaupan alalla, joskin senkin kasvu jatkui. Tilastokeskuksen tuoreimpien suhdannetietojen mukaan Satakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi 3,7 % vuoden 2011 heinä joulukuussa edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Suotuisalla heinä syyskuun ajanjaksolla liikevaihto kasvoi 9,2 %. Loka joulukuussa liikevaihto laski 0,6 % teollisuuden vaikeuksien myötä. Satakunnassa 54 % yrityksistä kasvoi viime vuoden kolmannella neljänneksellä. Vuoden viimeisellä neljänneksellä osuus supistui vain hieman, %:iin. Yli 15 % kasvaneiden yritysten osuus pieneni vastaavasti 38 %:sta 34 %:iin. Kasvuyritysten määrä pysyi siten korkeana vuoden lopullakin liikevaihdon laskusta huolimatta, mikä viittaa yritysten suoriutumisen hajonnan kasvuun. Pienempien, alle 20 henkilön >> 19 kesäkuu 2012 Suhdannekuva 2 Teollisuus 6 Satakunnan osaamiskeskusalat 12 Luovat alat 14 Rakentaminen 15 Palvelut 16 Taantumasta vain lyhyt notkahdus 18 SATAKUNNAN SUHDANNEKEHITYS PLUSSAT Talouskasvu nopeaa vuoden 2011 heinä syyskuussa Vienti ja erityisesti teknologiateollisuuden vienti on Satakunnassa jatkanut edelleen kasvuaan selvästi koko maata nopeampana Kemianteollisuuden kasvu ripeää, joskin selvää tasaantumista vuoden lopulla Elintarviketeollisuus yhä vakaalla kasvu-uralla Metallien jalostus iskussa, vaikka kasvu taittuikin vuoden lopussa Liike-elämän palveluissa voimakas myötätuuli Henkilöstömäärät kasvussa teollisuudessa ja palveluissa etenkin syyskesällä 2011 Katsauksessa liikevaihdon, palkkasumman ja viennin kehitystä on kuvattu Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tuottamilla indeksisarjoilla. Indeksisarjat kuvaavat tarkasteltavan muuttujan (esim. liikevaihto) kehitystä suhteessa perusvuoteen Indeksisarjojen tulkinnassa olennaista on, minkä kahden ajankohdan välistä kehitystä arvioidaan. Esimerkiksi mitä alemmalta (perusvuotta alemmalta) tasolta indeksisarja lähtee vuonna 2000, sitä nopeampaa kasvu on ollut vuosien välisenä aikana. Trendikuvioiden tarkastelussa on lisäksi huomioitava, että niiden loppuosa saattaa tarkistua (revisoitua) tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen. Muut katsauksessa esitetyt tilastotiedot perustuvat Tilastokeskuksen ja Satakunnan ELY-keskuksen tuottamiin tilastoihin. Katsauksessa on hyödynnetty myös eri toimialajärjestöjen ja ennustelaitosten asiantuntemusta. MIINUKSET Suurten teollisuusyritysten viimeinen vuosineljännes kehno, mikä vaikuttaa merkittävästi liikevaihdon ja viennin kasvun taittumisen taustalla vuoden lopulla Metsäteollisuuden kehitys keskimäärin heikkoa, eikä vienti vedä Kone- ja metallituoteteollisuuden liikevaihto supistui selvästi vuoden lopulla Rakentamisen kehitys vaisuhkoa, henkilöstö supistunut hieman viime vuoden lopulla Kaupan kehitys loka joulukuussa aikaisempaa vaimeampaa PÄÄTOIMITTAJA: Saku Vähäsantanen KIRJOITTAJAT: Heli Hookana, Ari Karppinen, Jani-Petri Laamanen, Marko Luntta, Merja Mannelin, Jaakko Määttä, Paavo Okko, Asta Palomäki ja Asta Soiniitty JULKAISIJA: Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö TAITTO: 400 kepposta Oy, Tiina Liivola 3

4 Muut 23 % Liike-elämän palvelut 7 % Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 % Elintarviketeollisuus 4 % Tukku- ja vähittäiskauppa 18 % Metsäteollisuus 10 % Rakentaminen 7 % Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valm. 6 % Metallien jalostus 13 % Metallituotteiden valmistus pl. koneet ja laitteet 3 % Koneiden ja laitteiden valmistus 7 % Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus 1 % Liikevaihdon jakauma toimialoittain Satakunnassa v (ennakkotieto) Satakunnan liikevaihto (0 ) toimialoittain v (ennakkotieto) Elintarviketeollisuus Metsäteollisuus (puu- ja paperiteollisuus) Kemikaalien sekä kumi- ja muovituott. valm Metallien jalostus Metallituotteiden valmistus Koneiden ja laitteiden valmistus Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus Teknologiateollisuus (TOL 24-30) OSKE-ryhmä: Jokapaikan tietotekniikka OSKE-ryhmä: Meriklusteri OSKE-ryhmä: Energiateknologia Koko teollisuus (TOL BCD) Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Liike-elämän palvelut (TOL JLMN) Luovat alat Kaikki toimialat yhteensä >> yritysten loka joulukuu sujuikin maakunnassa myönteisemmin kuin suurempien kokoluokkien, joiden lasku myötävaikutti selvästi talouskasvun taittumiseen. Liikevaihdon taantuminen juontuu selkeimmin vajaasta sadasta yli 20 henkilöä työllistävästä koneja metallituotteiden valmistajasta sekä metsäteollisuuden yrityksestä. Vuoden 2011 jälkimmäisen puoliskon talous kulki maassa keskimäärin suurin piirtein samoja polkuja kuin, joskin vuosineljännesten välinen vaihtelu jäi maltillisemmaksi. Teollisuuden liikevaihdon kehitys himmeni vuoden loppua kohden, mutta selvää laskua kirjattiin loka joulukuussa vain metsäteollisuudessa. Teknologiateollisuuden kasvua jarruttivat metallien jalostuksen nousun lopahtaminen sekä elektroniikka- ja sähkötuoteteollisuuden vakavat vaikeudet. Kone- ja metallituoteteollisuuden kasvu jatkui viimeiselläkin vuosineljänneksellä Satakunnasta poiketen, joskin jonkin verran tasaantuneena. Ala ei kuitenkaan ole toipunut edellisen taantuman jäljiltä yhtä ripeästi kuin Satakunnassa. Kemianteollisuudessa viimeinenkin vuosineljännes sujui vahvassa myötätuulessa. Rakentamisen kasvu jatkui kiivaana koko viime vuoden loppupuoliskon ajan. Palveluissa kaupan sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihdon kasvu ylitti Satakunnan etenkin aivan loppuvuodesta, mutta liike-elämän palveluiden nousu jäi selvästi vähäisemmäksi. Maassa keskimäärin yritysten liikevaihto kohosi vuoden 2011 heinä joulukuussa kuusi prosenttia korkeammaksi kuin samaan aikaan vuotta aiemmin. Heinä syyskuun 8,4 %:n kasvu tasaantui 4,0 %:iin loka joulukuussa teollisuuden kasvun lopahtamisen myötä. n kasvu jatkui entisissä merkeissä sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin, joskin vuoden loppua kohti vaimentuen oireena talouden hiljenemisestä, josta liikevaihdon kehitys antoi jo selviä merkkejä. Satakunnassa yritysten maksama palkkasumma kohosi vuoden 2011 heinä joulukuussa 3,6 % korkeammaksi kuin vastaavaan aikaan vuonna 2010 (III nelj. 4,9 %; IV nelj. 2,2 %). ssa kasvua kertyi vastaavasti 4,4 % (III nelj. 5,2 %; IV nelj. 3,6 %). Satakunnassa kaikkien muiden päätoimialojen paitsi telakoiden palkkasumma nousi ainakin vähän. Kasvu oli ripeintä kone- ja metallituote- sekä elintarviketeollisuudessa, majoitus- ja ravitsemistoiminnassa sekä yksityisissä sosiaalija terveyspalveluissa. ssa palkkasumma kehittyi samansuuntaisesti, ja vain telakoilla sekä elektroniikka- ja sähkötuoteteollisuudessa kirjattiin lievää laskua. Viennin kasvu päättyi vuoden lopulla Viennin veto jatkui vahvana erityisesti Satakunnassa vuoden 2011 heinä syyskuussa. Viennillä tarkoitetaan vientiliikevaihtoa. Teknologiateollisuuden viennin arvo kohosi maakunnassa hyvin voimakkaasti syyskesällä. Vuoden lopulla alan vienti kasvoi enää vähän. Tällöin myös teollisuuden viennin yhteenlasketun arvon nousu käytännössä pysähtyi, sillä metsäteollisuuden vienti supistui selvästi. Syyskesällä metsäteollisuuden viennin arvo oli vielä noussut maakunnassa hieman. ssa metsäteollisuuden vienti supistui samaan tapaan kuin Satakunnassa. Suurempi ero syntyi teknologiateollisuudessa, jonka viennin arvo kasvoi valtakunnallisesti a selvästi vähemmän. Tullihallituksen mukaan loka joulukuussa suurten yritysten vienti supistui selvästi maassa keskimäärin, mutta pk-yritysten vienti kasvoi yhä. Valtakunnallisesti teollisuuden vienti ei ole edelleenkään saavuttanut talouskriisiä edeltänyttä, vuoden 2008 tasoaan. Satakunnassa ollaan jo ripeän elpymisen ansiosta vuoden 2008 tasolla, joskin maakunnassa viennin suhdannehuippu koettiin jo vuonna 2007 metallien jalostuksen suuren painoarvon vuoksi. Metallien hinnat käväisivät tuolloin korkeimmillaan, mikä nosti viennin arvon ennätyslukemiin. Teollisuus 2011 vs Vienti Heinä joulukuu 7,0 % 3,0 % Heinä syyskuu 16,9 % 6,2 % Loka joulukuu 0,7 % 0,6 % , teknologia, teknologia, metsä, metsä Metsä- ja teknologiateollisuuden viennin kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) 1 Viennin kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) 4

5 Paavo Okko Kansantaloustieteen professori emeritus Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Meneekö mörkö ohi? Viime syksyllä näytti selvältä, että Suomi joutuu tänä vuonna taas taantumaan. Romahdusta ei maahan kuitenkaan ole tullut eikä an senkään vertaa. Viime vuoden lopulla Satakunnan vienti veti muuta maata paremmin ja maakunnan yritysten liikevaihto saavutti jo finanssikriisiä edeltäneen tason. n tuotanto on vielä alle tason, jolla oltiin vuonna Euroopan velkakriisin takia meitä kalvaa jatkuvasti huoli siitä, saako talouden toipuminen jatkua. Satakunnan teknologiateollisuus kasvoi viime vuonna hyvin. Koneiden ja laitteiden valmistus ei kasvanut, mutta sekin säilytti hyvän tason, jolta se ei pudonnut koko finanssikriisin aikana. Metallien jalostuksen ja metallituotteiden valmistuksen kasvu jatkui viime vuoden loppuun saakka ja tuotannon taso säilyi muuhun maahan verrattuna korkealla. Koska vienti ja teollisuus menestyivät, myös kotimarkkina-alat ja palvelut pärjäsivät suhteellisen hyvin. a sekä koko maata painaa edelleen kuitenkin huoli siitä, rauhoittuuko velkakriisi ja voisiko luottamus vahvistua edelleen. Kreikan velkajärjestely ja rahoitusohjelma rauhoittivat tilanteen toistaiseksi siellä. Euroopan keskuspankin pitkä rahoitus pankeille antoi lisää uskoa pankeille ja toi valtionlainojen korkoja alaspäin. Edelleen on kuitenkin huoli siitä, selviävätkö Espanja ja Italia ilman apua. Niiden auttamiseen eivät vahvistetutkaan vakausvälineet riitä. Niiden pitäisi itse saada käänne aikaan. Euroalue on nyt keskimäärin taantumassa, koska vaikeuksissa on moni suurikin maa. Tämän vuoden alkupuoli näyttää menneen uusimpien tietojen mukaan Suomessa niin, että emme ole ajautuneet taantumaan. Vaikka teollisuustuotanto on supistunut hiukan vuoden alussa, esimerkiksi vähittäiskaupan myynti on kasvanut selvästi. Työttömyys on vain hiukan noussut, vaikka irtisanomisuutisia on kuultu paljon. Talouden ennakoivat indikaattorit osoittavat tällä hetkellä meillä sekä muualla mieluummin käännettä parempaan. Näyttää olevan edelleen niin, että Satakunnalla ja Suomella olisi halua ja valmiutta kasvuun ja toipumisen jatkamiseen, kunhan vaan velkakriisin mörkö menisi meistä ohi. Vientikyvyn kasvattamisessa meidän tulisikin päästä tositoimiin, että saisimme taas talouden pohjan kuntoon. Työmarkkinakehitys pääosin positiivista, mutta epävarmuus jatkuu Teksti: Jani-Petri Laamanen ja Merja Mannelin Viime syksynä yritysbarometrit ennakoivat työllisyyskehityksen heikkenemistä Satakunnassa. Loppuvuosi toikin tullessaan pienenevät työllisyyden kasvuluvut. Kokonaishenkilöstömäärä kuitenkin kasvoi edelleen vuoden jälkipuoliskolla edelliseen vuoteen verrattuna, vaikkakin rakentamistoiminnassa henkilöstömäärä väheni. Teollisuudessa ja palveluissa koettiin henkilöstömäärien kasvua, joka tosin hidastui merkittävästi vuoden viimeisellä neljänneksellä. Satakunnan työttömyys on kuluvan vuoden alkupuolella vähentynyt vuoden takaisesta lähes kaikilla aloilla. Vain kuljetuksessa ja liikenteessä työttömien määrä on säilynyt vuoden takaisella tasolla. Suhteellisesti suurinta vähennys on ollut teollisuudessa, tieteellisessä, teknisessä ja taiteellisessa työssä sekä rakennusalalla. Suhteellisesti pienimmät alenemat ovat olleet hallinto- ja toimistotyössä sekä palveluissa. Avoimet työpaikat ovat lisääntyneet. Alkuvuonna on ollut kuukausittain keskimäärin yli 300 avointa paikkaa enemmän kuin vuosi sitten. Avoimet työpaikat ovat lisääntyneet suhteellisesti eniten kaupallisessa työssä sekä rakennusalalla. Määrällisesti työpaikkoja avautuu eniten kaupan alalla, teollisuudessa sekä palveluissa. Työttömiä työnhakijoita on ollut maakunnassa alkuvuonna keskimäärin kuukaudessa lähes 0 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Satakunnassa oli maaliskuun lopussa työttömiä työnhakijoita vajaat 10 0 ja työttömien osuus työvoimasta oli 10,5 %. Lomautettuna oli vajaat henkeä, mikä on lähes 200 henkeä vähemmän kuin vuosi sitten. Kevään yritysbarometrien mukaan työllisyyskehityksen jatkuminen suotuisana ei ole varmaa. Suomen Yrittäjien ja Finnveran helmikuun pk-yritysbarometrissa maakunnan yrityksistä aiempaa suurempi osa uskoi henkilöstömääriensä vähenevän ja entistä pienempi osa kasvavan. Odotukset ovat Satakunnassa näiltä osin selkeästi 6 % 8 % heikommat kuin koko 4 % maassa keskimäärin. 2 % EK:n Lounais-Suomea 0 % koskeva suhdannebarometri antaa työlli- -2 % -4 % syysnäkymistä hieman -6 % valoisamman kuvan, -8 % erityisesti palvelualalla. Ennakkoilmoituksia yt-neuvotteluista on kuitenkin alkuvuonna ollut Satakunnassa hieman enemmän kuin vuosi sitten. Työvoiman saatavuudessa on nähtävissä hienoista heikkenemistä. Työvoiman saatavuusongelmia on eniten terveydenhoitoalalla. Jonkun verran pulaa on mm. sosiaalialan työntekijöistä ja ohjaajista, rakennusalan ammattilaisista, eri alojen insinööreistä ja teknikoista sekä taloushallinnon suunnittelijoista ja palkanlaskijoista. Kaiken kaikkiaan työllisyysnäkymät ovat nyt epävarmat, mutta positiivista tilanteessa on ainakin maakunnalle tärkeän meriteollisuuden hyvä työtilanne sekä Porissa että Raumalla. I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 I/2007 I/2008 I/2009 I/2010 I/2011 Henkilöstömäärän kehitys Satakunnassa, kaikki toimialat yhteensä 5

6 TEOLLISUUS Teksti: Saku Vähäsantanen Vuoden 2011 jälkimmäinen puolisko sujui Satakunnan teollisuudessa hyvin kaksijakoisesti. Syyskesällä kasvua kertyi vielä runsaasti. Vuoden viimeisellä neljänneksellä liikevaihto kääntyi laskuun. Tärkeän teknologiateollisuuden liikevaihdon nousukiito lopahti loka joulukuussa kone- ja metallituoteteollisuuden taannuttua samalla kun metallien jalostuksen kasvu pysähtyi. Kemianteollisuuden vahva nousu tasaantui merkittävästi vuoden loppua kohti. Metsäteollisuuden liikevaihto romahti viimeisellä vuosineljänneksellä. Elintarviketeollisuus sen sijaan kasvoi maakunnassa selvästi vuoden lopullakin, alalle kun on ollut ominaista vakaus. Maassa keskimäärin kehityssuunnat olivat samanlaiset poikkeuksena kemianteollisuus, joka kasvoi ilman hiipumisen merkkejä vuoden loppuun saakka, sekä kone- ja metallituoteteollisuus, joka kykeni ripeään kasvuun loka joulukuussakin. Satakunnan teollisuusyrityksistä 56 % synnytti liikevaihdon kasvua kolmannella vuosineljänneksellä. Osuus pieneni 47 %:iin viimeisellä, kehnosti sujuneella neljänneksellä. Yli 15 % kasvaneiden siivu supistui vastaavasti 41 %:sta 33 %:iin. Kohtuullisen korkea kasvaneiden yritysten osuus vuoden lopullakin viittaa yrityskentän suoriutumisen hajonnan kasvuun. Erityisesti yli 20 henkilöä työllistävien loka joulukuu sujui heikosti. Teollisuudessa maksettujen palkkojen summa kasvoi koko viime vuoden loppupuoliskon ajan, joskin liikevaihdon kehityksen voimakas heikkeneminen näkyi jo palkkojen nousun tasaantumisena loka joulukuussa. kasvoi sekä Satakunnassa että valtakunnallisesti kaikilla teollisuuden haaroilla pl. telakat sekä maan elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus, joskin supistumat jäivät melko pieniksi. Useilla aloilla palkkasumman kohoaminen tasaantui selvästi vuoden lopulla, mikä enteilee henkilöstömääräkehityksen huononemista teollisuudessa. Satakunnassa työntekijöiden määrä kasvoi kuitenkin selvästi heinä syyskuussa, jolloin teollisuuden parissa työskenteli 5,9 % enemmän henkilöitä kuin samaan aikaan vuotta aiemmin. Loka joulukuussakin kasvu jatkui, joskin tasaantuneena, 1,6 %:n verran. Vuoden 2011 heinä joulukuun saldoksi muodostui siten 3,8 %, mikä oli suurin piirtein samaa luokkaa kuin viime vuoden alkupuolella. Teollisuus 2011 vs Heinä joulukuu 2,1 % 3,7 % Heinä syyskuu 10,5 % 7,8 % Lokakuu joulukuu -4,0 % 0,4 % Heinä joulukuu 3,8 % 3,3 % Heinä syyskuu 5,3 % 4,3 % Lokakuu joulukuu 2,2 % 2,1 % Henkilöstömäärä Heinä joulukuu 3,8 % Heinä syyskuu 5,9 % Lokakuu joulukuu 1,6 % 1 Teollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % -2 % -4 % -6 % -8 % -10 % -12 % -14 % I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 I/2007 I/2008 I/2009 I/2010 I/2011 Koko teollisuuden (TOL BCD) henkilöstömäärän kehitys Satakunnassa TEKNOLOGIATEOLLISUUS Teknologiateollisuuden (TOL 24 30; metallien jalostus, kone- ja metallituoteteollisuus, elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus sekä telakat) liikevaihto ponnisti uuteen nousuun Satakunnassa vuoden 2011 heinä syyskuussa, vaikka viime vuoden keväällä näytti vielä siltä, että kasvu olisi vaimenemassa. Nousu näyttää pysähtyneen maakunnassa loka joulukuussa ainakin tilapäisesti. Syyskesän kasvupyrähdyksen taustalla piilee metallien jalostuksen ripeä nousu mm. kuparin hinnan kohottua, metallituotteiden valmistuksen voimakas myötätuuli sekä koneiden ja laitteiden valmistuksen vahvahko vire. Ainoastaan elektroniikka- ja sähkötuoteteollisuuden liikevaihto pysyi ennallaan. Vuoden lopun kasvun pysähtyminen juontuu kone- ja metallituoteteollisuuden sekä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen liikevaihdon laskusta sekä metallien jalostuksen liikevaihdon nousun lopahtamisesta. Satakunnassa teknologiateollisuuden yrityksistä 58 % kasvatti liikevaihtoaan viime vuoden kolmannella neljänneksellä. Viimeisellä neljänneksellä osuus supistui 48 %:iin. Vastaavasti yli 15 % kasvaneiden siivu pieneni 46 %:sta 37 %:iin. Kasvuyritysten osuudet pysyivät kohtuullisen korkeina vuoden lopullakin suhdannekuvan heikkenemisestä huolimatta, mikä kertoo yrityskohtaisen hajonnan kasvamisesta. Satakunnassa tek- 6

7 Teknologiateollisuus 2011 vs Heinä joulukuu 5,5 % 4,1 % Heinä syyskuu 17,5 % 6,7 % Lokakuu joulukuu -1,7 % 2,3 % Heinä joulukuu 4,9 % 4,1 % Heinä syyskuu 7,1 % 5,2 % Lokakuu joulukuu 2,7 % 2,9 % Vienti Heinä joulukuu 10,9 % 2,4 % Heinä syyskuu 26,5 % 4,4 % Lokakuu joulukuu 3,1 % 1,0 % 1 Teknologiateollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) 1 1 Koneet ja laitteet Metallituotteet Sähkötekniset Metallit. keskim. Metallien jalostus Teknologiateollisuuden alatoimialojen liikevaihdon kehitys Satakunnassa (2005=) 1 Koneet ja laitteet Metallituotteet Sähkötekniset Metallit. keskim. Metallien jalostus Telakat Teknologiateollisuuden alatoimialojen palkkasumman kehitys Satakunnassa (2005=) nologiateollisuuden kasvu tukeutuu vahvasti :een yli 20 henkilöä työllistävään yritykseen. Maassa keskimäärin suuntaviivat olivat samantyyppiset, joskin vuosineljännestäinen vaihtelu jäi selvästi maltillisemmaksi. Selvin poikkeus löytyy kone- ja metallituoteteollisuudessa, jossa liikevaihdon kasvu jatkui vuoden loppuun saakka, joskin hieman vaimentuneena. Maalle tärkeä elektroniikka- ja sähkötuoteteollisuus ei ole edelleenkään päässyt jaloilleen. Koska teknologiateollisuuden tuotannosta merkittävä osa menee vientiin (Satakunnassa ja koko maassa kaksi kolmasosaa) noudattaa viennin kehitys melko tarkasti liikevaihdon suuntaviivoja. Tosin vienti kasvoi Satakunnassa yhä vuoden lopullakin. Kokonaisuutena se kohosi Satakunnassa heinä joulukuussa jonkin verran liikevaihtoa nopeammin, joten kansainvälinen kysyntä on ollut kotimaista vahvempaa. kohosi sekä Satakunnassa että valtakunnallisesti koko vuoden 2011 heinä joulukuun ajan, joskin vuoden lopulla jo selvästi vaimentuneena. Satakunnassa palkkasumma ei ole kuitenkaan liikevaihdosta poiketen kovinkaan merkittävästi kohonnut vuoden 2009 jälkeen, mikä tarkoittanee henkilöstömäärän niukkaa kasvua. Maassa keskimäärin nousu on ollut rivakampaa, joskin taantumassa väheneminenkin oli voimakkaampaa. laski Satakunnassa vuoden 2011 heinä joulukuussa ainoastaan hieman telakoilla. Koneja metallituoteteollisuudessa palkat nousivat selvästi, aivan vuoden loppua kohden kuitenkin huomattavasti tasaantuen. Valtakunnallisessa kehityksessä on havaittavissa samat suuntaviivat. Teknologiateollisuus ry:n mukaan uudet tilaukset jäivät loppuvuonna yleisesti aiempaa alemmalle tasolle ja tilauskanta kutistui hieman. Yritysten välillä tilanne jatkui hyvin epäyhtenäisenä. Tämä on havaittavissa myös Satakunnassa vuoden lopun kehnosta kehityksestä ja yritysten suoriutumisen hajonnan kasvusta. Teknologiateollisuus ry:n mukaan tilauskannan arvo kohosi maassa keskimäärin joulukuun lopussa tosin 11 prosenttia suuremmaksi kuin samaan aikaan vuotta aiemmin, mutta jäi neljä prosenttia alemmaksi kuin syyskuun lopussa. Maaliskuun lopussa 2012 tilauskanta pysyi ennallaan joulukuuhun 2011 verrattuna, mutta kasvoi edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta kuusi prosenttia. Tilauskannan arvo alitti alkuvuodesta talouskriisiä edeltävän ajan peräti 40 %:lla. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella alan yritysten liikevaihdon arvioidaan pysyvän keväällä suunnilleen samalla tasolla kuin vuotta aiemmin, mutta jäävän yhä huomattavasti alemmaksi kuin syksyllä

8 METALLIEN JALOSTUS Metallien jalostuksen liikevaihto on palautunut vuoden 2011 aikana lähelle edellisen suhdannehuipun, vuoden 2007 tasoa. Kuparin ja muiden värimetallien hinnat putosivat jonkin verran vuoden 2011 loppupuolella, mikä lienee osaltaan vaikuttanut siihen, että metallien jalostuksen voimakas liikevaihdon nousu pysähtyi viimeisellä vuosineljänneksellä. Satakunnassa merkittävän kuparin hinta on kohonnut uudelleen alkuvuodesta 2012 ennätystason tuntumaan, mikä saattaa enteillä liikevaihdon kääntymistä uuteen nousuun. Muiden värimetallien, kuten sinkin, alumiinin ja nikkelin hinnat ovat pysytelleet edellistä nousukautta selvästi alemmalla tasolla. Satakunnassa metallien jalostajista 63 % onnistui nostamaan liikevaihtoaan suotuisalla kolmannella vuosineljänneksellä, mutta alan vireen heikennyttyä vuoden lopulla osuus tippui 48 %:iin viimeisellä neljänneksellä. Yli 15 % kasvaneiden siivu supistui vastaavasti 46 %:sta 32 %:iin. Metallien jalostuksen kehitys maakunnassa nojaa vahvasti kahteentoista yli 20 henkilöä työllistävään yritykseen. Metallien jalostajien maksaman palkkasumman kasvu hiipui sekä Satakunnassa että valtakunnallisesti vuoden loppua kohti liikevaihdon kasvun pysähtymisen vanavedessä. Vaikka metallien jalostuksen palkkasumma onkin vähitellen palautunut taantuman jälkeen vuodesta 2009 alkaen, on sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin vielä hieman kurottavaa vuoden 2008 tasoon päästäkseen. Teknologiateollisuus ry:n mukaan alan henkilöstömäärä kasvoi Suomessa vuonna 2011 hieman, mikä lienee seurausta terästuotteiden, värimetallien ja valujen tuotantomäärien neljän prosentin noususta edellisvuodesta. Satakunnassakin tuotanto lienee ollut viime vuonna kasvussa liikevaihdon ja palkkasumman myönteisestä kehityksestä päätellen. 1 Metallien jalostuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) Metallien jalostus 2011 vs Heinä joulukuu 11,1 % 6,4 % Heinä syyskuu 22,3 % 12,6 % Loka joulukuu 0,3 % 0,5 % Heinä joulukuu 2,8 % 2,9 % Heinä syyskuu 4,2 % 5,0 % Loka joulukuu 1,3 % 0,7 % METALLITUOTTEIDEN SEKÄ KONEIDEN JA LAITTEIDEN VALMISTUS Metallituotteiden valmistuksen liikevaihto kasvoi räjähdysmäisesti vuoden 2011 heinä syyskuussa erityisesti Satakunnassa, mikä nosti alan liikevaihdon maakunnassa lähelle vuoden 2008 suhdannehuipun tasoa. Kuitenkin talousnäkymien hiipumisen myötä alalla kirjattiin liikevaihdon laskua loka joulukuussa. Valtakunnallisestikin nousu tasaantui vuoden lopulla selvästi, mutta kasvu jatkui silti kohtalaisen nopeana. Kokonaisuutena metallituotteiden valmistus on elpynyt Satakunnassa maan keskitasoa ripeämmin taantuman jälkeen. Satakunnassa liikevaihtoaan kasvattaneiden yritysten osuus supistui jonkin verran vuoden loppua kohden kasvun taittumisen myötä. Kolmannella vuosineljänneksellä % alan yrityksistä kasvoi. Viimeisellä neljänneksellä osuus supistui 52 %:iin. Yli 15 % kasvaneiden siivu kutistui vastaavasti 49 %:sta 39 %:iin. Kasvuyritysten osuudet pysyttelivät kohtuullisen korkeina vuoden lopullakin kasvun päättymisestä huolimatta, mikä viittaa joidenkin avainyritysten taantumiseen. Alan kehitys on juontunut lähes täysin vajaasta 40:stä yli 20 henkilön yrityksestä, joiden osuus toimialan yrityskannasta on vajaat kymmenen prosenttia. Niiden kehno loppuvuosi on pääosin vuoden lopun hiljenemisen taustalla. kohosi rivakasti sekä Satakunnassa että koko maassa viime vuoden heinä syyskuussa, mikä käytännössä tarkoittaa henkilöstönkin selvää kasvua. Kasvu pysähtyi vuoden viimeisellä neljänneksellä Satakunnassa alan hiipumisen vuoksi, ja maassa keskimäärinkin nousu tasaantui hieman. Metallituotteiden valmistus 2011 vs Heinä joulukuu 8,5 % 11,7 % Heinä syyskuu 36,9 % 18,4 % Loka joulukuu -8,4 % 6,4 % Heinä joulukuu 7,3 % 7,0 % Heinä syyskuu 14,5 % 9,0 % Loka joulukuu 0,7 % 5,1 % Koneiden ja laitteiden valmistus on Satakunnan ja myös valtakunnan merkittävimpiä toimialoja. Satakunnassa alan kehitys on poikennut lähes täysin muusta maasta. Taantuman syvimpinä hetkinä ala pystyi ponnistamaan maakunnassa kasvuun, kun taas taantuma koetteli pahoin muun Suomen koneiden ja laitteiden valmistusta. Kokonaisuutena ala on yksi maakunnan nopeimmista kasvajista vuoden 2005 jälkeen, vaikka liikevaihto onkin hieman pudonnut parin viime vuoden aikana. Vuoden 2011 heinä syyskuu sujui menestyksekkäästi sekä Satakunnan että maan konepajoilla. kasvoi kohisten, ja myös palkkasumma vahvistui, mikä on paikannut henkilöstömääriä. Loka joulukuussa liikevaihto laski jo Satakunnassa, mutta maassa keskimäärin kasvu ei juuri hidastunut. n nousu tasaantui tällöin selvemmin, mutta kasvua kirjattiin yhä molemmilla alueilla. Siten henkilöstömäärien nousu lienee jatkunut ainakin vuoden loppuun saakka. ei kuitenkaan ole palautunut loppuvuoden selvästä nou- 8

9 1 1 1 Metallituotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) susta huolimatta vuoden 2008 tasolle Satakunnassa. Siten liikevaihdon viimevuosien olosuhteisiin nähden hyvästä kehityksestä huolimatta alan henkilöstömäärä on vähentynyt. ssa vastaavalle tasolle päästiin jo aivan vuoden lopulla. Satakunnassa liikevaihdon lasku vuoden lopulla supisti merkittävästi kasvaneiden yritysten määriä. Kolmannen, mallikkaasti sujuneen vuosineljänneksen 59 %:n siivu kapeni 42 %:iin viimeisellä neljänneksellä. Samalla yli 15 % liikevaihtoaan kohottamaan kyenneiden osuus pieneni 39 %:sta 28 %:iin. Erityisesti viimeisen neljänneksen voimakkaasti kasvaneiden yritysten osuus jäi selvästi alle tavanomaisen tason, mikä viestii tilauskantojen supistumisesta. Satakunnassa alan kehitys on ollut käytännössä täysin 26:n, yli 20 henkilöä työllistävän yrityksen varassa. Niiden osuus alan valmistajista on maakunnassa neljännes. Teknologiateollisuus ry:n mukaan maamme kone- ja metallituoteteollisuudessa tuoreet tilaukset kasvoivat viime vuoden lopulla. Nousun taustalla piili erityisesti telakoiden saamat laivatilaukset. Muussa kone- ja metallituoteteollisuudessa uudet tilaukset pysyivät loppuvuonna entisellään. Alan yritykset saivat uusia tilauksia loka joulukuussa arvoltaan 17 % enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla edellisvuonna, ja 17 % enemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä. Alkuvuonna 2012 tuoreiden tilausten määrä ei juuri kasvanut. Tilauskannan arvo kohosi vuodenvaihteessa 21 % suuremmaksi kuin vuotta aiemmin. Vuoden 2012 maaliskuun lopussa tilauskannan arvo nousi 18 % vuotta aiempaa korkeammaksi, mutta pysyi vuodenvaihteeseen verrattuna miltei ennallaan. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella kone- ja metallituoteteollisuuden liikevaihdon arvioidaan kasvavan kuluvana keväänä suuremmaksi kuin samaan aikaan vuonna Koneiden ja laitteiden valmistus 2011 vs Heinä joulukuu 2,1 % 10,3 % Heinä syyskuu 10,7 % 12,1 % Loka joulukuu -4,9 % 9,0 % Heinä joulukuu 7,2 % 7,8 % Heinä syyskuu 10,3 % 9,7 % Loka joulukuu 4,1 % 5,8 % ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTUOTTEIDEN VALMISTUS Elektroniikka- ja sähkötuoteteollisuus on vakavissa vaikeuksissa maassamme. Tämä on huolestuttavaa siksi, koska 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä merkittävä osa kansantalouden tuottavuuden kasvusta on syntynyt kyseisellä alalla. Nyt se ei enää toimi kasvun moottorina. Satakunnassa ala on jäänyt pieneksi, joten rakennemuutos ei ole kohdannut maakuntaa lähellekään samassa mittakaavassa, vaan korkeintaan lähinnä välillisten vaikutusten kautta. Satakunnassa ala on menestynyt maan keskiarvoa paremmin edellisen taantuman jälkeen, joskin sen liikevaihto luisui maakunnassa viime vuoden lopulla jo selvään alamäkeen. Maassa keskimäärin ei taantuman jälkeistä toipumista ole ollut näköpiirissä, vaan liikevaihto matelee yhä suunnilleen vuoden 2009 pohjalukemien tasolla. Satakunnassa kasvaneiden yritysten osuudet jäivät viime vuoden loppupuoliskolla aiempaa pienemmiksi: heinä syyskuussa liikevaihdon kasvua syntyi 40 %:ssa yrityksistä, loka joulukuussa enää 32 %:ssa 35 yrityksen kannasta. Valtaosa kasvaneista saavutti yli 15 %:n nousun (III nelj. 31 %, IV nelj. 29 %), mikä viittaa menestyjien entistä vankempaan kehitykseen muiden 1 yritysten taantuessa. Alan kehitys on juontunut pääosin neljästä yli 20 henkilöä työllistävästä yrityksestä, joiden loppuvuosi sujui keskimäärin kehnonlaisesti. Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) Alalla maksettu palkkasummakaan ei ole edelleenkään samalla tasolla kuin vuonna 2008, joskin Satakunnassa taantuman jälkeinen kehitys on ollut maan keskiarvoa suotuisam- 9

10 paa. nousi maakunnassa jonkin verran viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla, mutta pysyi maassa keskimäärin ennallaan. ssa alan henkilöstö supistui viime vuonna yli neljä prosenttia vuoteen 2010 verrattuna Teknologiateollisuus ry:n mukaan. Samaisen järjestön mukaan alan yritykset maassamme saivat uusia tilauksia vuoden 2012 tammi maaliskuussa euromääräisesti 29 % vähemmän kuin vastaavaan aikaan edellisvuonna ja viisi prosenttia niukemmin kuin edeltävällä vuosineljänneksellä. Tilauskannan arvo jäi maaliskuun 2012 lopussa 28 % alemmaksi kuin samaan aikaan vuotta aiemmin ja 10 % vuodenvaihdetta pienemmäksi. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella alan yritysten liikevaihdon arvioidaan pysyvän yhä matalalla tasolla. Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus 2011 vs Heinä joulukuu -3,0 % -1,7 % Heinä syyskuu -0,2 % -1,6 % Loka joulukuu -5,4 % -1,8 % Heinä joulukuu 2,7 % -0,1 % Heinä syyskuu 2,9 % 0,0 % Loka joulukuu 2,6 % -0,2 % TELAKAT Satakunnan telakoiden tilauskannat ovat täydentymässä, mistä antaa viitteitä palkkasumman kääntyminen orastavaan nousuun vuoden 2011 loka joulukuun aikana. Siten vuonna 2008 alkanut raju pudotus olisi kääntymässä uudelleen kasvuksi. ssa telakoilla on myös kirjattu lievää palkkasumman supistumista koko viime vuoden loppupuoliskon ajan. On kuitenkin huomattava, että kaikkiin kasvulukuihin sisältyy myös muiden kulkuneuvojen valmistus (TOL 30), joka kattaa telakoiden lisäksi mm. junanvaunujen, polkupyörien, taisteluajoneuvojen ja veneiden valmistuksen. Muut alat kuin telakat ovat Satakunnassa hyvin marginaalisessa asemassa, sillä telakoiden osuus kohoaan 99 %:iin sekä liikevaihdosta että henkilöstöstä. s- sa telakoiden osuus toimialan liikevaihdosta on noin % (vuoden 2010 tiedot). Erilaisten veneiden valmistus 1 mukaan luettuna osuus kohoaa 78 %:iin. Telakoiden henkilöstön osuus koko toimialasta jää 56 %:iin, mutta sisällyttämällä erilaisten veneiden valmistus siivu nousee noin 78 %:iin. Asetelma heikentää vertailukelpoisuutta Satakunnan ja koko valtakunnan välillä. Telakat Teollisuus yhteensä Telakoiden ja koko teollisuuden palkkasumman kehitys Satakunnassa (2005=) Telakat 2011 vs Heinä joulukuu -0,9 % -2,2 % Heinä syyskuu -4,5 % -2,9 % Loka joulukuu 3,4 % -1,5 % ELINTARVIKETEOLLISUUS Elintarviketeollisuuden liikevaihdon nousu jatkui tasaisen nopeana vuoden 2011 heinä joulukuussa sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin. Lähes kaikkia muita teollisuuden aloja vuoden viimeisellä neljänneksellä kohdannut liikevaihdon supistuminen tai kasvun merkittävä tasaantuminen ei näyttäytynyt elintarvikealalla, vaan sille ominainen vakaus on jatkunut ainakin vuoden lop- Elintarviketeollisuus 2011 vs Heinä joulukuu 4,8 % 6,3 % Heinä syyskuu 4,1 % 7,2 % Loka joulukuu 5,3 % 5,4 % Heinä joulukuu 5,4 % 2,0 % Heinä syyskuu 7,0 % 2,0 % Loka joulukuu 3,7 % 2,0 % puun saakka. Satakunnassa loka joulukuun aikana liikevaihtoaan kasvattaneiden yritysten osuus kuitenkin kutistui %:iin heinä syyskuun 67 %:sta, vaikka liikevaihdon nousu hieman voimistuikin. Samalla voimakkaasti yli 15 % kasvaneiden siivu supistui 39 %:sta 30 %:iin. Tämä viittaa yritysten suoriutumisen hajonnan kasvuun. Erityisesti suurten, yli 20 henkilöä työllistävien kasvu 1 Elintarviketeollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) voimistui samalla kun 5 20 työntekijän yritysten nousu tasaantui. Elintarviketeollisuudessa maksettu palkkasumma kohosi viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla erityisesti Satakunnassa, joskin vuodenvaihdetta kohti jonkin verran tasaantuen. Selvä nousu antaa viitteitä myös henkilöstömäärän vahvistumisesta. Valtakunnallisesti palkkojen kasvu jäi melko niukaksi. 10

11 METSÄTEOLLISUUS Metsäteollisuuden (puu- ja paperiteollisuus sekä huonekalujen valmistus) toipuminen pysähtyi vuoden 2011 syyskesällä. Tällöin liikevaihdon nousu lopahti sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin. syöksyi jo huimaa vauhtia alaspäin vuoden viimeisellä neljänneksellä kummallakin alueella. Huolestuttavinta on se, että ala ei ole parin vuoden mittaisesta elpymisestä huolimatta saavuttanut vuoden 2007 liikevaihdon tasoaan ennen uuden sukelluksen alkamista. Toki metsäteollisuuden alatoimialoilla on jonkin verran eroja kehityssuunnissa. Esimerkiksi vuosina paperiteollisuuden liikevaihto on tippunut taantuman aikana loivemmin kuin sahatavaran sekä puutuotteiden valmistuksen. Toipuminenkin on ollut selvästi ripeämpää, ja etenkin Satakunnassa aluetaloudelle tärkeän paperiteollisuuden liikevaihto kohosi jo vuoden 2010 aikana lähelle vuoden 2007 tasoaan. Koska metsäteollisuuden tuotannosta merkittävä osa menee vientiin, on vienti myös supistunut vuoden 2011 loka joulukuussa vientikysynnän heikkenemisen myötä. Satakunnassa viennin osuus liikevaihdosta on suunnilleen 55 % (vuonna 2010), koko maassa osuus on kymmenisen prosenttiyksikköä korkeampi. Kummallakaan alueella vienti ei ole vielä likimainkaan palautunut vuoden 2007 tasolle, josta pudotus alkoi. Vienti on kuitenkin hieman toipunut vuoden 2009 suhdannekuopan jälkeen. 1 Satakunnassa liikevaihdon kasvuun pääsi kiinni viime vuoden kolmannella neljänneksellä noin puolet yrityskannasta ja heikolla viimeisellä neljännekselläkin 40 % yrityksistä. Yli 15 %:n liikevaihdon nousun saavutti vastaavasti 35 % ja 27 % yrityksistä. Liikevaihdon syvästä sukelluksesta huolimatta kasvuyrityksiäkin löytyi maakunnasta edelleen siis runsas joukko vuoden lopullakin, mikä viittaa yrityskentän hajonnan kasvuun. Ainakin Satakunnassa toimialan hiipuminen vuoden lopulla on aiheutunut yli 20 henkilön yritysten taantumisesta. Näitä toimii maakunnassa 23 kappaletta. n kehitys on pysynyt vaisuna alan vaikeuksien myötä. Kolmannella vuosineljänneksellä kasvua kertyi hieman sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin elpymisen seurauksena. Kuitenkin vuoden lopulla palkkasumma putosi jo hieman, mikä antaa viitteitä henkilöstövähennyksistä. Pellervon taloustutkimus PTT:n huhtikuisen ennusteen mukaan maan metsäteollisuuden näkymiä heikentää kuluvana vuonna talouden taantuminen euroalueella. PTT ennakoi paperiteollisuuden tuotannon ja viennin supistuvan selvästi viime vuoteen verrattuna niukan kysynnän ja pienemmän tuotantoka- Metsäteollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) pasiteetin vuoksi. PTT ennustaa myös sahateollisuuden tuotannon laskevan hieman tänä vuonna. Vienti kuitenkin kasvanee kysynnän vahvistuessa Euroopan ulkopuolella. Sen lisäksi sellun, kartongin ja vanerin vienti kasvanee tänä vuonna laskusuhdanteesta huolimatta. Ensi vuonna jo muiden metsäteollisuuden tuotteiden paitsi massan tuotanto ja vienti kasvavat ennusteen mukaan. Metsäteollisuus 2011 vs Heinä joulukuu -5,9 % -3,9 % Heinä syyskuu 0,2 % -0,1 % Loka joulukuu -11,7 % -7,6 % Heinä joulukuu 0,7 % 1,1 % Heinä syyskuu 2,4 % 3,0 % Loka joulukuu -1,3 % -1,2 % Vienti Heinä joulukuu -1,9 % -3,1 % Heinä syyskuu 4,2 % 0,1 % Loka joulukuu -7,5 % -6,1 % KEMIKAALIEN SEKÄ KUMI- JA MUOVITUOTTEIDEN VALMISTUS Kemianteollisuuden liikevaihto on elpynyt vuoden 2011 puoliväliin mennessä taantumaa edeltäneelle, vuoden 2008 tasolleen sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin. Liikevaihdon kehitys sujui mallikkaasti valtakunnan tasolla koko vuoden 2011 loppupuoliskon ajankin vailla merkkejä hiipumisesta. Satakunnassa ala kasvoi voimakkaasti vielä heinä syyskuussa. Aivan vuoden lopulla kasvu jäi maakunnassa melko niukaksi, mikä saattaa enteillä kasvun pysähtymistä, sillä EK kuvaa maamme kemianteollisuuden kevään suhdannekuvaa keskinkertaiseksi. Odotukset ovat varovaisia, mutta parempia kuin viime syksynä. Kemianteollisuuden tuotanto kasvoi alkutalvella 2012 vain vähän ja henkilöstö kääntyi loivaan laskuun. Merkkejä tästä on nähtävissä jo viime vuoden lopun palkkasumman kasvusta, joka lähes pysähtyi loka joulukuussa erityisesti Satakunnassa. Tilauskanta painui vuoden 2012 alkupuolella alle tavanomaisen tason, samalla kapasiteetin käyttöaste heikkeni selvästi. Tuotannon kasvun odotetaan pysähtyvän lähikuukausina ja henki- löstön arvioidaan jonkin verran supistuvan. Myyntihintojen nousun ennakoidaan olevan hidasta, kun taas kustannusten odotetaan nousevan melko ripeästi. Satakunnassa liikevaihtoaan kykeni kohottamaan viime vuoden heinä syyskuussa vielä 63 % yrityskannasta. Loka joulukuussa kasvun selvän tasaantumisen myötä siivu supistui 48 %:iin. Yli 15 % kasvaneiden osuus putosi vastaavasti 36 %:sta 27 %:iin. Vuoden viimeisen neljänneksen kasvuyritysten osuudet jäivät selvästi alle tavanomaisen tason. Liikevaihdon nousun miltei pysähtyminen selittyy yli 20 henkeä työllistävillä yrityksillä, joilla on suuri painoarvo toimialan kehityksessä. Näitä yrityksiä toimii maakunnassa 23 kappaletta. 1 Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistus 2011 vs Heinä joulukuu 7,0 % 8,7 % Heinä syyskuu 12,0 % 9,0 % Loka joulukuu 1,7 % 8,5 % Heinä joulukuu 2,2 % 3,9 % Heinä syyskuu 3,6 % 5,7 % Loka joulukuu 0,6 % 2,0 % 11

12 SATAKUNNAN OSAAMISKESKUSALAT Jokapaikan tietotekniikka, meriklusteri ja energiateknologian klusteriohjelma Teksti: Saku Vähäsantanen JOKAPAIKAN TIETOTEKNIIKKA Jokapaikan tietotekniikka -klusteri koostuu runsaasta IT-alan yrityksestä ja niiden eri alojen yhteistyökumppaneista, jotka toimivat Satakunnassa. Klusteriin on sisällytetty uusia yrityksiä tämän vuoden alussa, minkä takia sitä koskevat aikasarjat ovat uusiutuneet vuoden 2009 alusta lähtien. Yritysryppään huippusuhdanne ajoittuu vuoteen 2008, jonka jälkeen sen liikevaihto on vähitellen pudonnut, eikä selvään kasvuun ole päästy kiinni. Suurta romahdusta ei ole kuitenkaan tapahtunut. Vuosineljännestäiset vaihtelut ovat olleet perinteisesti suuria, kuten myös vuoden 2011 loppupuoliskolla. Heinä syyskuun liikevaihdon kasvu vaihtui loka joulukuussa romahdukseksi suhdanne- kuvan taannuttua. Klusterin kehityksen on käytännössä sanellut 19 yli 20 henkilöä työllistävää yritystä. Hieman ristiriitaista on se, että liikevaihtoaan kasvattaneiden yritysten osuus kohosi vuodenvaihteen lähestyttyä. Kolmannen vuosineljänneksen 55 % siivu suureni 59 %:iin viimeisellä kvartaalilla. Samoin yli 15 % kasvaneiden osuus kohosi 39 %:sta 48 %:iin. Kasvuyritysten osuuden kohoaminen liikevaihdon käännyttyä laskuun viittaa joidenkin avainyritysten kehityksen merkittävään taantumiseen. Tämäntyyppinen ristiriitainen kehitys on leimannut klusteria aikaisemminkin. Palkat kasvoivat kuitenkin selvästi loppuvuonna, mikä viittaa henkilöstömäärän nousuun. Ryppään palkkasumma ei ollut viime vuodenvaihteessa juurikaan alemmalla tasolla kuin huippusuhdanteessa vuonna Jokapaikan tietotekniikka -klusteri 2011 vs Heinä joulukuu -3,5 % Heinä syyskuu 5,1 % Loka joulukuu -9,5 % Heinä joulukuu 7,8 % Heinä syyskuu 10,2 % Loka joulukuu 5,4 % 12

13 Meriklusteri Teollisuus yhteensä JPT Energia Osaamiskeskustoimialojen ja koko teollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa (2005=) 1 Meriklusteri Teollisuus yhteensä JPT Energia Osaamiskeskustoimialojen ja koko teollisuuden palkkasumman kehitys Satakunnassa (2005=) MERIKLUSTERI lainen meriklusteri ponnisti uudelleen kasvuun vuoden 2011 heinä syyskuussa, mutta liikevaihdon orastava nousu tyrehtyi jo loka joulukuussa. Siten viime vuoden loppupuoli sujui yhä melko synkissä merkeissä maakunnan 32:lla meriteollisuuden kone- ja laitevalmistajalla sekä telakoilla, jotka ovat osa klusteria. Näistä lähes jokainen työllistää vähintään 20 henkilöä. Meriteollisuuden liikevaihto on supistunut miltei yhtäjaksoisesti vuodesta 2008 alkaen, joskaan mistään romahduksesta ei voida puhua. Vuoden 2005 jälkeen merisektori on tästä huolimatta ollut maakunnan vahvimpia kasvualoja, sillä 2000-luvun puolivälin jälkeinen nousukausi näyttäytyi alalla hyvin vahvana. Koneiden ja laitteiden valmistus selvisi erinomaisesti taantumasta, ja vaikka laskua toimialalla kirjattiin aivan viime vuoden lopulla, on ala edelleen vahva tukijalka aluetaloudessa. Merkittävä osa laskusta lienee syntynyt telakoilla, joiden tilauskannan tilapäinen vaje näkyy koko meriklusterin liikevaihdon pudotuksena. Tilauskantojen korjaantuminen näkyy jo palkkasumman kohtalaisen nopeana nousuna vuoden 2011 heinä joulukuussa, mikä päätti saman vuoden kesään saakka jatkuneen pitkäaikaisen pudotuksen. Liikevaihdon kehityksenkin voidaan ennakoida kohenevan ainakin jonkin verran kuluvan vuoden aikana, sillä telakoiden tilauskantojen myönteinen kehitys heijastuu myös alihankkijoihin. Kasvuyritysten määrä merisektorilla supistui voimakkaasti määrin kehno kehitys vuoden lopulla. Liikevaihdon syöksy johtuu ainakin osittain sähköntuotannon vähenemisestä, joka on supistanut energiayhtiöiden liikevaihtoa. Kasvuyritysten osuudet sen sijaan kohosivat vuodenvaihdetta kohden (III nelj. 59 %, IV nelj. 62 %). Yli 15 % kasvaneiden osuus leveni selvästi vastaavalla ajanjaksolla; 38 %:sta 49 %:iin. Tämä viittaa joidenkin suuryritysten kehityksen merkittävään heikkenemiseen samalla kun merkittävä osa yrityksistä kasvoi huomattavasti. sen sijaan jatkoi selvää nousuaan koko vuoden jälkimmäisen puoliskon ajan, joskin vuoden loppua kohti hieman tasaantuen. Liivuoden 2011 loppupuoliskolla. Kolmannen neljänneksen suuri 66 %:n osuus kutistui 38 %:iin viimeisellä, kehnosti sujuneella neljänneksellä. Samalla yli 15 % liikevaihtoaan kohottaneiden yritysten siivu supistui vastaavasti 44 %:sta 31 %:iin. Meriklusteri 2011 vs Heinä joulukuu -10,5 % Heinä syyskuu 5,2 % Loka joulukuu -14,7 % Heinä joulukuu 5,1 % Heinä syyskuu 5,6 % Loka joulukuu 4,5 % ENERGIATEKNOLOGIAN KLUSTERIOHJELMA Energiateknologian klusteriohjelmaan kuuluvien, 37 Satakunnassa toimivan energiateknologian laite- ja osavalmistajan sekä energiayhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto sukelsi syvälle viime vuoden loka joulukuussa, jolloin liikevaihdosta suli yli viidennes. Vielä heinä syyskuussa kasvua kertyi selvästi. Vuoden lopun romahdus tiputti yritysryppään liikevaihdon uudelleen alemmaksi kuin ennen taantumaa vuonna oli nimittäin jo ehtinyt alkuvuodesta 2011 käväistä selvästi edellisen suhdannehuipun yläpuolella. Synkeän kehityksen taustalla piilee parinkymmenen yli 20 henkeä työllistävän yrityksen keski- kevaihdon vajoama ei siten todennäköisesti ole vähentänyt henkilöstöä ainakaan viime vuoden puolella. Energiateknologian klusteriohjelma 2011 vs Heinä joulukuu -9,1 % Heinä syyskuu 9,2 % Loka joulukuu -21,5 % Heinä joulukuu 6,7 % Heinä syyskuu 8,6 % Loka joulukuu 5,0 % Lisätietoa ohjelmista saa osoitteesta 13

14 LUOVAT ALAT Teksti: Saku Vähäsantanen 1 Luovien alojen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) 1 Luovien alojen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) Luovat alat -osiossa tarkastellaan joukkoviestinnän, muotoilun, mainonnan, taiteen, kulttuuriperinnön, viihteen, urheilun ja käsityöalojen yritysten kehitystä sekä Satakunnassa että koko maassa. Alan yritysten liikevaihto vaihteli voimakkaasti alkuvuonna etenkin Satakunnassa. Kasvua seurasi lasku seuraavalla vuosineljänneksellä. Samantyyppinen heilahtelu jatkoi entistä voimakkaampana vuoden 2011 heinä joulukuussa, jolloin heinä syyskuun reipas nousu kuittautui roimalla pudotuksella loka joulukuussa. Keskimäärin luovien alojen liikevaihto pysyi kutakuinkin ennallaan vuoden loppupuoliskon ajan, mutta alkuvuoden ponteva nousu nosti maakunnan luovat alat viivan yläpuolelle koko viime vuotta tarkastellen. Maassa keskimäärin luovien alojen viime vuosi sujui tasaisemman kasvun merkeissä, eikä vuosineljännesten välille syntynyt dramaattisia eroja kuten Satakunnassa. Joka tapauksessa Satakunnan luovien alojen yritykset ovat selvinneet taantumasta paremmin kuin vastaavat yritykset maassa keskimäärin. Liikevaihdon edellisen suhdannehuipun, vuoden 2008 taso ylittyi viime vuonna. Maassa keskimäärin matkaa on vielä hieman jäljellä a heikomman toipumisen vuoksi. Satakunnassa liikevaihdon kasvuun pääsi kiinni kolmannella vuosineljänneksellä 49 % yrityksistä. Viimeisen neljänneksen romahduksesta huolimatta kasvuyritysten osuus supistui vain 44 %:iin. Yli 15 % kasvaneiden yritysten siivu kapeni 37 %:sta 31 %:iin vastaavasti. ssa kasvuyritysten osuudet olivat Satakunnan luokkaa. Satakunnan runsaasta 0 luovien alojen yrityksestä vain 64 työllistää yli 20 henkilöä. Viiden prosentin osuudestaan huolimatta ne ovat sanelleet alan kehityksen lähes täysin. n :n yrityksen kannasta 865 työllistää yli 20 henkeä. Niidenkin painoarvo on huomattava. Luovilla aloilla maksettu palkkasumma kasvoi jonkin verran sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Kummallakin alueella nousu hiipui vuoden loppua kohden, ja vuoden jälkimmäisen puoliskon kasvu jäi alkuvuotta niukemmaksi. Nimellinen palkkasumma jäi kohoamisesta huolimatta viime vuodenvaihteessa suurin piirtein samalle tasolle kuin suhdannehuipussa vuonna Luovat alat 2011 vs Heinä joulukuu -1,1 % 2,1 % Heinä syyskuu 11,8 % 4,8 % Loka joulukuu -11,3 % -0,1 % Heinä joulukuu 3,0 % 2,6 % Heinä syyskuu 4,2 % 3,8 % Loka joulukuu 1,8 % 1,4 % Luovien alojen tarkempi toimialajaotus on nähtävillä osoitteessa 14

15 RAKENTAMINEN Teksti: Saku Vähäsantanen ja Ari Karppinen 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % -5 % -10 % -15 % I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 I/2007 I/2008 I/2009 I/2010 I/2011 Rakentamisen henkilöstömäärän kehitys Satakunnassa Rakentamisen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) 1 Rakentamisen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) Rakennusalan viime vuoden loppupuolen kohtuullisen hyvä suhdannetilanne realisoitui etenkin valtakunnan tasolla liikevaihdon nopeana kasvuna. Nousu jatkui koko viime vuoden heinä joulukuun ajan vailla merkkejä hiipumisesta. Satakunnassa liikevaihdon kohoaminen jäi niukaksi etenkin loka joulukuussa. Toisaalta Satakunnan vertailtavuutta muuhun maahan heikentää Olkiluodon kolmannen ydinvoimalan rakennustyö, joka on nostanut maakunnan rakentamisen liikevaihdon nousun yhdeksi toimialojen nopeimmista 2000-luvun puolivälin jälkeen. Tämän ansiosta Satakunnan rakentamisen liikevaihdon suhteellinen taso verrattaessa vuoteen 2005 on yhä hyvin korkea, vaikka alan liikevaihto on jonkin verran supistunut vuosina muun rakennustoiminnan hyydyttyä laskusuhdanteessa. Tämän jälkeinen nousukin on ollut maakunnassa niukkaa, eikä vuoden 2008 suhdannehuippua ole saavutettu toisin kuin maassa keskimäärin. Suhdannekärki tosin ylsi epätavallisen korkealle Olkiluodosta johtuen. Joka tapauksessa rakentamisen 2000-luvun liikevaihdon kasvu on ollut talouskatsauksessa käsiteltävien toimialojen ripeimpiä, ja Satakunnan pitkän ajan kasvu on ylittänyt selvästi maan keskitason. Satakunnassa melko suuri osa alan yrityskannasta pääsi kasvuun kiinni vuoden 2011 loppupuoliskolla. Kolmannella vuosineljänneksellä kasvua kerrytti 56 % yrityksistä. Viimeisellä neljänneksellä osuus kutistui hieman, 53 %:iin. Voimakkaasti, yli 15 % kasvaneiden yritysten siivu kapeni vastaavasti vähän, 46 %:sta 44 %:iin. Maakunnan vajaan 2300 rakennusalan yrityksen joukossa loppuvuonna selvästi parhaiten menestyi 5 20 henkilön yritykset, joiden osuus yrityskannasta on noin kymmenen prosenttia. Rakentamisen palkkasumma ponkaisi uuteen nousuun vuonna 2009 taantuman jäljiltä. Kasvu jatkui nopeana valtakunnallisesti koko viime vuoden jälkimmäisen puoliskon ajan. Satakunnassa ripeää kasvua kirjattiin vielä heinä syyskuussa, jonka jälkeen nousu hiipui selvästi. Molemmilla alueilla palkkoja maksetaan jo enemmän kuin suhdannekärjessä vuonna Rakentamisen henkilöstömäärä alkoi supistua Satakunnassa uudelleen heinä syyskuussa, ja lasku yltyi selvästi loka joulukuussa. Rakennusteollisuus RT ry:n huhtikuun lopun suhdannekatsauksen mukaan alan näkymät ovat pysyneet maassa keskimäärin melko vaimeina. Tilauskannat ovat silti koh- talaisen hyvällä tasolla, ja odotukset ovat kohentuneet viime syksyyn verrattuna. Rakentaminen supistuu kuitenkin tänä vuonna pari prosenttia, mutta kääntynee uudelleen kasvuun ensi vuonna. Asuntotuotanto vähenee aloitusmäärien laskettua viime syksynä. Toimitilarakentaminen jatkuu varsin vakaana. Maa- ja vesirakentaminen supistuu edelleen. Alkuvuonna 2012 rakennusalan työttömyys on vähentynyt Satakunnassa suhteessa muihin aloihin merkittävästi ja samalla avoimien työpaikkojen määrä on kasvanut. Tämä viittaa siihen, että rakentamisessa on käynnistymässä nopeamman kasvun aika. Rakentaminen 2011 vs Heinä joulukuu 2,4 % 11,9 % Heinä syyskuu 4,0 % 13,6 % Loka joulukuu 1,0 % 10,3 % Heinä joulukuu 3,4 % 7,2 % Heinä syyskuu 5,6 % 9,3 % Loka joulukuu 1,3 % 5,2 % Henkilöstömäärä Heinä joulukuu -2,3 % Heinä syyskuu -0,7 % Loka joulukuu -3,9 % 15

16 PALVELUT Teksti: Saku Vähäsantanen Tukku- ja vähittäiskauppa, majoitusja ravitsemistoiminta, liike-elämän palvelut sekä yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut Vuoden 2011 heinä joulukuu sujui palvelualoilla melko myönteisissä merkeissä sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin. Satakunnassa kaupan alan liikevaihdon ja palkkasumman kasvu kuitenkin hiipui hieman aivan loppuvuodesta. Majoitus- ja ravitsemistoimintakaan ei aivan saavuttanut aikaisempaa kasvutahtia. Liike-elämän palvelut saivat sen sijaan maakunnassa selvästi lisäpuhtia, mikä näkyy liikevaihdon voimakkaana nousuna. Yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden palkkasumma jatkoi edelleen vakaalla kasvu-uralla. Palvelualojen henkilöstömäärä kohosi maakunnassa vielä heinä syyskuussa 3,9 % vuotta aiemmasta vastaavasta ajankohdasta. Loka joulukuussa nousu lopahti 0,9 %:iin. Koko vuoden loppupuoliskon kasvuksi muodostui siten 2,4 %, mikä jäi vähän alkuvuoden lukemista. EK:n luottamusindikaattoreiden mukaan maamme palvelualojen näkymät olivat keväällä lähellä pitkänajan keskiarvoa, joskin jonkin verran vuotta 2011 heikommat. 6 % 4 % 2 % 0 % -2 % -4 % -6 % -8 % I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 I/2007 I/2008 I/2009 I/2010 I/2011 Palveluiden henkilöstömäärän (TOL GIJLMNQ) kehitys Satakunnassa TUKKU- JA VÄHITTÄISKAUPPA Tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihdon kasvu jatkui nopeana vuoden 2011 heinä syyskuussa sekä Satakunnassa että valtakunnallisesti. Satakunnassa nousu kuitenkin tasaantui selvästi loka joulukuussa, jolloin kasvua kertyi enää niukasti. Maassa keskimäärinkin kasvu tasaantui jonkin verran. Satakunnassa kaupan alan yrityksistä hieman aiempaa pienempi osa onnistui kasvattamaan liikevaihtoaan. Kolmannen vuosineljänneksen 51 %:n osuus supistui viimeisellä neljänneksellä 47 %:iin. Yli 15 % kasvaneiden osuus kutistui 31 %:sta 28 %:iin. Kaupan alan kasvu on nojannut maakunnassa edelleen vahvasti yli 20 henkilöä työllistäviin yrityksiin, vaikka niiden osuus yrityskannasta on vain kuusi prosenttia (148 kpl). Kaupan alan maksama palkkasumma kohosi Satakunnassa ripeästi vielä kolmannella vuo- sineljänneksellä. Kasvu tasaantui huomattavasti vuoden lopulla, mikä viittaa myönteisen henkilöstökehityksen ainakin tilapäiseen heikkenemiseen. Maassa keskimäärin nousu jatkui kohtalaisen nopeana koko viime vuoden loppupuoliskon ajan. EK:n mukaan kaupan luottamus on selvästi vankistunut kevään aikana maassamme. Myynti on yleisesti kasvanut alkuvuonna, ja odotukset ovat selvästi pitkän ajan keskiarvoa vahvemmat. 1 Kaupan liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) Tukku- ja vähittäiskauppa 2011 vs Heinä joulukuu 4,3 % 6,7 % Heinä syyskuu 6,8 % 8,3 % Loka joulukuu 2,0 % 5,3 % Heinä joulukuu 4,1 % 4,8 % Heinä syyskuu 5,9 % 5,4 % Loka joulukuu 2,3 % 4,2 % 16

17 MAJOITUS- JA RAVITSEMISTOIMINTA 1 Majoitus- ja ravitsemispalveluiden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) Vuoden 2011 heinä joulukuu sujui majoitus- ja ravitsemistoiminnassa melko myön- teisissä merkeissä, vaikka Satakunnassa liikevaihdon kasvu jäikin melko verkkaiseksi alkuvuoteen sekä vuoteen 2010 verrattaessa. Toisaalta kehitys oli kuitenkin tasaista. Valtakunnallisesti kasvu jatkui melko kiivaana vailla merkkejä hiipumisesta. Satakunnassa liikevaihdon kasvuun kykeni viime vuoden loppupuoliskolla 57 % yrityskannasta. 31 % yrityksistä kasvoi yli 15 %. Valtaosa liikevaihdon kasvusta on syntynyt Satakunnassa pienistä, alle viiden henkilön yrityksistä, joita on yli neljä viidesosaa alan yrityskannasta. kasvoi Satakunnassa hieman aiempaa ripeämmin liikevaihdon tasaantumisesta huolimatta. Maassa keskimäärin kasvua syntyi suurin piirtein saman verran. Majoitus- ja ravitsemistoiminta 2011 vs Heinä joulukuu 4,1 % 7,5 % Heinä syyskuu 4,3 % 7,8 % Loka joulukuu 3,9 % 7,1 % Heinä joulukuu 5,3 % 6,0 % Heinä syyskuu 5,3 % 6,1 % Loka joulukuu 5,3 % 5,9 % LIIKE-ELÄMÄN PALVELUT 1 Liike-elämän palvelujen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) Liike-elämän palveluiden nousukiito on vahvistunut merkittävästi Satakunnassa. Koko viime vuoden jälkimmäisen puoliskon jatkunut voimakas myötätuuli on nostanut alan liikevaihdon selvästi korkeammaksi kuin huippusuhdanteessa vuonna 2008 en- nen taantuman alkua. Taustalla piilee tieteellinen tutkimus ja kehittäminen -toimialan (TOL 72) voimistuminen. Siihen kuuluu mm. Outotec. Valtakunnallisesti kasvu on ollut nopeaa, mutta a maltillisempaa. Satakunnasta poiketen kasvu hiipui vähän aivan loppuvuodesta suhdannetilanteen heikennyttyä hieman. Satakunnassa kasvuun pääsi kiinni suunnilleen saman verran yrityksiä kuin aikaisemmin toimialan voimistumisesta huolimatta, mikä viestii yritysten kehityksen epäyhteneväisyydestä. Heinä syyskuussa 53 % yrityksistä kohotti liikevaihtoaan. Loka joulukuussa osuus pieneni %:iin. Yli 15 %:n nousun saavutti vastaavasti 37 % ja 34 % kannasta. Liike-elämän palveluissa maksetun palkkasumman nousutahti pysytteli viime vuoden jälkipuoliskolla suurin piirtein samoissa lukemissa kuin aiemmin, eikä liikevaihdon nousukiito Satakunnassa ole ainakaan vielä heijastunut palkkojen merkittävänä nousuna. Liike-elämän palvelut 2011 vs Heinä joulukuu 14,8 % 6,7 % Heinä syyskuu 12,3 % 8,5 % Loka joulukuu 17,2 % 5,3 % Heinä joulukuu 4,1 % 6,3 % Heinä syyskuu 4,6 % 6,8 % Loka joulukuu 3,6 % 5,9 % YKSITYISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT 1 Yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) Yksityisten sosiaalija terveyspalveluiden palkkasumma jatkoi edelleen pitkäaikaisen trendin mukaisesti vakaalla kasvu-uralla sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin koko viime vuoden heinä joulukuun ajan. Satakunnassa tosin loka joulukuun nousu jäi aiempaa hieman vai- summaksi. Kasvu on ainakin Satakunnassa ollut 2000-luvulla selvästi toimialojen nopeinta, sillä alan kysynnän vahvistuminen on ollut huomattavaa mm. väestön ikääntymisen myötä. Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut 2011 vs Heinä joulukuu 5,6 % 6,9 % Heinä syyskuu 6,7 % 6,7 % Loka joulukuu 4,4 % 7,1 % 17

18 Taantumasta vain lyhyt notkahdus Teksti: Marko Luntta, Jaakko Määttä, Asta Palomäki ja Asta Soiniitty, yhteenveto Heli Hookana Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö jatkoi Satakunnan yritys- ja elinkeinoelämän taloudellisten toimintaedellytysten ja kriittisten menestystekijöiden analysointia Porin Kauppiassäätiön tukemassa opinnäytetyöprojektissa. Erityishuomio kohdistetaan maakunnan puutuoteteollisuuteen, elektroniikka- ja sähköteollisuuteen, tilitoimistoihin ja kuntien talouspalvelukeskuksiin. Taantuma heijastui tutkituista toimialoista lähinnä teollisuuteen. Toipuminen on ollut kuitenkin ripeää. Perustoimintaa tukevien palvelualojen yritysten kysyntä säilyi vakaana ja menestys oli tasaista. laisten yritysten menestystekijät ovat perustuneet mm. asiakkaan kanssa yhteistyössä tehtävään tuotekehitykseen sekä oikeiden markkina- ja jakelukanavien tunnistamiseen ja hallintaan. Puutuoteteollisuudella on potentiaalia Teksti: Marko Luntta 35,00% 30,00% 25,00% 20,00% 15,00% 10,00% 5,00% 0,00% -5,00% -10,00% -15,00% -20,00% -25,00% -30,00% -35,00% -40,00% -45,00% Satakunnan ja koko Suomen puutuotevalmistajien liikevaihdon muutosprosentin kehitys Suomea pidetään yhtenä Euroopan vahvimmista puutuoteteollisuusmaista. Puutuoteteollisuus on osa metsäteollisuutta, jonka osuus Satakunnan alueen liikevaihtojakaumasta on viimevuosina ollut noin 11 prosenttia. Puutuoteteollisuuden tulevaisuus on mielenkiintoinen, koska uudistetut rakentamismääräykset ovat olleet puurakentamista kohtaan positiiviset. Sekä valtakunnallisesti että Satakunnassa suurin osa yrityksistä on liikevaihdoltaan pieniä yrityksiä. Lisäksi Satakunnan puutuotevalmistajien yrityskenttä on keskittynyt alhaisen jalostusarvon tuotteisiin. Toimialan liikevaihdon kehitys on ollut melko samankaltaista Satakunnassa ja koko Suomessa tutkimusvuosina Vuodesta 2007 vuoteen 2009 liikevaihto putosi yleisestä taloudellisesta tilanteesta osaltaan johtuen, mutta vuonna 2010 on huomattavissa elpymistä. Puutuotevalmistajien kannattavuus on Satakunnassa tyydyttävällä tasolla muutamaa parhainta yritystä lukuun ottamatta käyttökate-%:lla mitattuna. Sijoitetun pääoman tuottoprosentilla mitattuna Satakunnan kannattavuus jää hieman valtakunnallisesta tasosta. Alakvartaali Koko Suomi Alakvartaali Mediaani Koko Suomi Mediaani Yläkvartiili Koko Suomi Yläkvartiili Tunnuslukuanalyysin perusteella puutuotevalmistajilla saattaa olla Satakunnassa pitkän aikavälin rahoituksellisia ongelmia. Vain noin neljänneksellä yrityksistä omavaraisuusaste ja suhteellinen velkaantuneisuus ovat hyvällä tasolla. Muiden vakavaraisuus on kuitenkin Satakunnassa alempi kuin valtakunnallisesti keskimäärin. Maksuvalmius on pysynyt tyydyttävällä tasolla vuosina Yhteenvetona voidaan todeta, että puutuotevalmistajien taloudelliset toimintaedellytykset olivat vuosina hieman heikommat kuin Suomessa keskimäärin. Elektroniikka- ja sähköteollisuus menestyy vahvalla asiakaslähtöisyydellä Teksti: Jaakko Määttä Elektroniikka- ja sähköteollisuuden toimialaanalyysi toteutettiin Turun yliopiston kauppakorkeakoulun ja Tampereen teknillisen yliopiston Porin yksiköiden yhteistyössä. Keskimäärin satakuntalaiset toimialan yritykset ovat pienehköjä henkilöstömäärällä mitattuna. Tutkimusperiodilla satakuntalaisten elektroniikka- ja sähköteollisuusyritysten liikevaihto notkahti selkeästi vuonna 2009 alan parhainta kärkeä lukuun ottamatta. Elektroniikka- ja sähköteollisuusyrityksille on ollut tyypillistä heikko kannattavuus. Sijoitetun pääoman tuotto on ollut Satakunnassa keskimäärin valtakunnallista korkeampi, mutta taso on ollut myös Satakunnassa heikko. Sen sijaan satakuntalaisten alan yritysten rahoitusasema on hyvällä tasolla. Vakavaraisuus ja maksuvalmius ovat kehittyneet koko toimialan yrityksiä positiivisemmin. Erityisen myönteistä on satakuntalaisten maksuvalmiudeltaan heikoimpien 18

19 yritysten myönteinen kehitys. Yritysjohdon haastattelututkimus osoitti, että satakuntalaiset alan yritykset erottuvat kilpailijoistaan esimerkiksi erikoisosaamisen ja monipuolisen tuoterakenteen avulla. Yritysten menestys perustuu asiakkaiden kanssa tehtävän yhteistyön synnyttämään luottamukseen. Moni toimialan yritys tarjoaakin asiakkailleen kilpailuetua räätälöimällä tuotteet asiakkaiden tarpeiden mukaan sekä mahdollistamalla asiakkaidensa differoitumisen. Elektroniikka- ja sähköteollisuusyritysten kriittisiä menestystekijöitä ovat markkinoiden aktiivinen seuraaminen ja siihen perustuva tuotekehitys, myynti ja markkinointi sekä erilaisiin turvallisuussäädöksiin vastaaminen. laiset yritykset ovat löytäneet menestystekijöitä mm. asiakkaan kanssa tehtävästä tuotekehityksestä sekä oikeiden markkina- ja jakelukanavien tunnistamisesta ja hallinnasta. laisilla toimialan yrityksillä on ollut haasteita korkeasti koulutetun henkilöstön rekrytoinnissa, mutta toisaalta löydetyt henkilöt ovat hyvin sitoutuneita. Yritykset arvostavat matalan kynnyksen yhteistyötä muiden alueen elinkeinotoimijoiden kanssa. Taantuman vaikutukset tilitoimistoalaan vähäiset Teksti: Asta Soiniitty Suomen tilitoimistoala on ollut selvällä kasvu-uralla vuosien 2007 ja 2009 välisenä aikana. Erityisesti Satakunnassa alan kasvu johtui lähinnä pienten tilitoimistojen määrän lisääntymisestä. Vuonna 2007 liikevaihdon kasvu toimialalla oli huomattava ja kyseinen vuosi oli erityisen menestyksekäs satakuntalaisissa tilitoimistoissa. Toisaalta tilitoimistojen kannattavuus on ollut yleisesti laskussa vuodesta 2005 lähtien ja vuonna 2009 kannattavuus oli keskimäärin enää vain tyydyttävällä tasolla. laisten tilitoimistojen kannattavuus on vaihdellut vertailuaineistoa enemmän. Sekä Satakunnan että koko Suomen tilitoimistoissa keskimääräinen vakavaraisuus on puolestaan kasvanut vuodesta 2002 vuoteen laiset tilitoimistot ovat kuitenkin keskimääräistä velkaantuneisempia ja niiden vakavaraisuus on keskimääräistä alempi. Alan maksuvalmiudessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia 2000-luvun alusta lähtien. laisten tilitoimistojen maksuvalmius oli koko tarkasteluajan hieman heikompi verrattuna toimialaan keskimäärin. Yhteenvetona voidaan todeta, että tilitoimistoala kasvoi Satakunnassa vuosina , mutta yritysten rahoitusasema oli Satakunnassa valtakunnallista heikompi. Prosenttia,0%,0% 40,0% 30,0% 20,0% 10,0% 0,0% -10,0% -20,0% Elektroniikka- ja sähköteollisuusyritysten liikevaihdon ja vakavaraisuuden kehitys Satakunnassa Liikevaihdon muutos-%,0% 40,0% 30,0% 20,0% 10,0% 0,0% Tilitoimistojen liikevaihdon muutosprosentin mediaanien kehitys vuosina ,0%,0%,0% 40,0% 20,0% 0,0% Tilitoimistojen omavaraisuusasteen kehitys vuosina Omavaraisuusaste Kuntien talouspalvelukeskukset kasvun uralla Teksti: Asta Palomäki Tutkimukseen on valikoitu yhdeksän osakeyhtiönä ja neljä liikelaitoksena toimivaa taloustukipalvelukeskusta tarkasteluperiodilla Talouspalvelukeskusten tehtävänä on tuottaa keskitetysti kunnille taloushallinnon palveluita. Kokonaisuudessaan sekä osakeyhtiöiden että liikelaitosten taloudelliset toimintaedellytykset näyttävät olevan tunnuslukuanalyysin perusteella kunnossa, mutta kahden muodon välillä on myös havaittavissa eroja. Tutkimusvuosina talouspalvelukeskukset ovat kasvaneet, erityisesti osakeyhtiömuodossa toimivat. Lisäksi osakeyhtiömuotoisten alan yritysten kannattavuus ja vakavaraisuus olivat liikelaitosmuotoisia korkeammalla tasolla ja vakaampia. Vaikka osakeyhtiöiden kannattavuus vaihtelikin tarkasteluvuosina, olivat ne (muutosprosentti) Vakavaraisuus (omavaraisuusaste) Vertailuaineisto alakvartiili mediaani yläkvartiili Vertailuaineisto alakvartiili Vertailuaineisto mediaani Vertailuaineisto yläkvartiili kuitenkin keskimäärin tasaisesti kannattavia. Liikelaitosten kannattavuus oli useina tarkasteluvuosina huono. Taustalla voi olla osakeyhtiömuotoisten yhtiöiden suuremmat haasteet tuottaa voittoa. Lisäksi osakeyhtiöt olivat omavaraisuusasteeltaan ja suhteelliselta velkaantuneisuudeltaan keskimäärin hyvällä tasolla. Liikelaitosten joukossa oli suuremmassa määrin havaittavissa sekä negatiivistä omavaraisuusastetta että korkeaa velkaantumista. Palvelutuotannon tunnusluvuilla mitattiin muualta ostettujen ja itse tuotettujen palveluiden osuutta liikevaihdosta. Koska palveluita ei voida hinnoitella kuten tavaroita, on tunnusluvut laskettu henkilöstökulujen mukaan. Palvelutuotannossa molemmilla ryhmillä oli korkeat luvut sekä palvelutuotannon osuudessa liikevaihdosta että henkilöstökustannusten osuudessa. Liikelaitoksilla henkilöstökulut ovat olleet melko tasaiset tai laskevat. Osakeyhtiöillä henkilöstökustannukset ovat olleet nousussa. Lisäksi osakeyhtiöt ovat käyttäneet liikelaitoksia enemmän ulkopuolisia palveluita. 19

20 Talouskatsauksessa tarkastellaan Satakunnan talouden kehitystä sekä kokonaisuutena että tarkemmin eri toimialoilla. Katsaus ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa. Tämä numero on talouskatsauksen yhdeksästoista numero, ensimmäinen ilmestyi kesäkuussa Katsauksen perusaineistoa ovat Tilastokeskuksen tuottamat liiketoiminnan kuukausikuvaajat. Muista aluetilastoista poiketen kuvaajien viive on vain muutamia kuukausia, joten ne mahdollistavat talouden käänteiden seurannan myös aluetasolla. Toimialoittaisissa näkymissä on hyödynnetty toimialajärjestöjen asiantuntemusta ja yleisissä talousnäkymissä eri ennustelaitosten julkaisuja. Katsauksen viimeisimmät tiedot ovat joulukuulta 2011, ennusteiden ja näkymien osalta toukokuulta Satakunnan talous -katsauksen rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto. Yhteistyökumppaneita ovat myös mm. Länsi-Suomen Osuuspankki, Nordea, Pohjois- Satakunnan Kehittämiskeskus Oy, Porin yliopistokeskus, Prizztech Oy, Satafood Kehittämisyhdistys ry, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Satakunnan ELY-keskus, Satakunnan kauppakamari, Satakunnan Yrittäjät ry ja liitto. Lisää katsaukseen ja laajemmin Satakunnan kehitykseen liittyvää materiaalia löytyy Internet-sivuilla Palautetta katsauksen ja Internet-sivuston kehittämiseksi satakuntalaisia entistä paremmin palvelevaksi tietolähteeksi otetaan mielellään vastaan. Lisätietoja: Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö puh saku.vahasantanen@utu.fi Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön ylläpitämä Satamittari-verkkosivusto osoitteessa tarjoaa a käsitteleviä tilasto- ja tutkimustietoja. Satamittari kuvaa ajankohtaisesti alueen elinkeinoelämän ja kilpailukyvyn kehitystä sekä tarjoaa monipuolisesti Satakunnan taloutta koskevaa tietoa. Satamittarista löytyy myös kattavia kunta- ja seutukuntatietoja Excel-taulukoina sekä Satakunnan yrityshakemisto Satakanta. 400 kepposta Oy / Brand ID