20 marraskuu SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L

Transkriptio

1 20 marraskuu 2012 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L

2 SUHDANNEKUVA Teksti: Saku Vähäsantanen Satakunnan talouden kehitys synkkeni vuoden 2012 tammi kesäkuussa. Teollisuuden liikevaihto ja vienti supistuivat jonkin verran, joskin sen eri haaroilla kehitys vaihteli suuresti. Erityisesti teknologiateollisuus sukelsi, sillä metallien jalostus romahti värimetallien hintojen laskun vuoksi. Myös tärkeä koneiden ja laitteiden valmistus vajosi alaspäin. Metallituotteiden valmistuksen liikevaihto kasvoi kuitenkin hyvin ripeästi. Metsäteollisuuden liikevaihto putosi selvästi keväällä, mutta vienti jatkoi nousuaan. Kemianteollisuuskin kääntyi samanaikaisesti loivaan laskuun. Elintarviketeollisuus on sen sijaan jatkanut vakaalla kasvu-uralla. Rakentamisen liikevaihto laski alkuvuonna hieman. Palvelualojen nousu jatkui, joskin kauppa heikkeni selvästi keväällä. Toisaalta talouden palkkasumman kasvu jatkui liikevaihdosta poiketen ripeänä koko alkuvuoden, mikä kertoo tuotannon pysyneen vahvalla tasolla. Työllisyyskin on kohentunut kesään asti. Talouden lähiajan näkymät ovat yhä vaisut. Lähiajan näkymät Euroalueen synkkä talouskehitys ei ole viime aikoina osoittanut selviä käänteen merkkejä. Myös maailmantalouden tila on yhä epävakaa, ja teollisuusmaiden talouden elpyminen on yleisesti heikkoa. Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) lokakuisen suhdannekatsauksen mukaan myös kehittyvien maiden ripeä talouskasvu on hieman tasaantumassa. IMF on laskenut vuoden 2013 ennusteitaan. Teollisuusmaiden talouskasvu jää 1,5 %:iin mm. rahoitusjärjestelmän heikkouden vuoksi. Nousu on vain aavistuksen kuluvan vuoden 1,3 %:n odotusta vahvempi. Kehittyvien ja nousevien talouksien ensi vuoden kasvuarvio on hieman aiempaa alempi 5,6 %, joskin sekin on vähän vuoden 2012 ennustetta, 5,3 %:a parempi. ilmantalouden kasvuksi IMF ennakoi 3,3 % kuluvana ja 3,6 % ensi vuonna. Yhdysvalloissa ja Japanissa talous kasvaa parisen prosenttia tänä vuonna, mutta nousu heikkenee vähän ensi vuonna Japanissa. Euroalueen talous pysynee ennallaan sekä tänä että ensi vuonna. Talousveturin Saksan kasvu jäänee molempina vuosina vaisuksi, prosentin tietämille. Suomen talous ei IMF:n mukaan tänä vuonna kasva, mutta ensi vuonna talous toipuu 1,3 %:n verran. Nousu on siten hieman euroalueen ennustetta myönteisempi. Suomen Yrittäjien ja Finnveran syksyn pkyritysbarometrin mukaan suhdanneodotukset ovat pysyneet ennallaan kevääseen verrattuna maassa keskimäärin. Laskua ja nousua ennustavia pk-yrityksiä on edelleen saman verran. Satakunnassa näkymät ovat vähän valtakunnallista tasoa heikommat, ja ne ovat hieman tummentuneet viime kuukausina. Satakunnassa 56 % pk-yrityksistä odottaa suhdanteiden pysyvän ennallaan vuoden sisällä. 25 % ennakoi heikennystä ja 20 % kohennusta. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) luottamusindikaattorit osoittavat suhdannetilanteen synkentyneen maassa keskimäärin kevään jälkeen vähitellen ainakin lokakuun loppuun saakka. Teollisuudessa ja etenkin rakentamisessa indikaattori on vajonnut selvästi paitsi negatiiviseksi, myös keskimääräistä kehnommaksi. Lisäksi yksityisissä palveluissa sekä erityisesti vähittäiskaupassa luottamus on voimakkaasti heikentynyt, ja nykysuhdanne on selvästi tavanomaista vaisumpi. Palvelualoilla luottamus on kuitenkin pysynyt jalostusaloja vahvempana. Suhdanteet ovat silti kaikilla päätoimialoilla edelleen vuoden 2009 taantuman pohjalukemia valoisammat. Liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) n kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) 2

3 Vuoden 2012 tammi kesäkuun talouskehitys Satakunnan talouskehitys synkkeni vuoden 2012 ensimmäisellä puoliskolla. Teollisuuden liikevaihto supistui jonkin verran, joskin sen eri haaroilla kehitys vaihteli suuresti. Erityisesti teknologiateollisuuden liikevaihto sukelsi, sillä maakunnassa merkittävä metallien jalostus romahti värimetallien hintojen laskun vuoksi. Myös tärkeän koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihdosta suli lähes viidennes. Lisäksi elektroniikka- ja sähkötuoteteollisuuden vaikeudet jatkuivat. Muista teknologiateollisuuden aloista poiketen metallituotteiden valmistuksen liikevaihto kasvoi kuitenkin hyvin ripeästi. Metsäteollisuuden liikevaihto putosi selvästi keväällä. Kemianteollisuuskin kääntyi huhti kesäkuussa loivaan laskuun kohtuullisen tammi maaliskuun jälkeen. Elintarviketeollisuus sen sijaan on jatkanut vakaalla kasvu-uralla ainakin kesään saakka. Rakennusalan liikevaihdon pitkäaikainen lasku jatkui alkuvuonna edelleen lievänä. Alan suhteellinen asema on Olkiluodon ansiosta kuitenkin yhä vankka, sillä liikevaihto on edelleen huomattavasti korkeampi kuin vuonna Palvelualojen nousu jatkui alkuvuonna jalostussektorista poiketen, joskin keväällä jo hieman tasaantuneena. Pääsyynä tähän on kaupan liikevaihdon lievä lasku toisella vuosineljänneksellä. Majoitus- ja ravitsemistoiminnassa sekä liikeelämän palveluissa kasvu jatkui sen sijaan nopeana, joskin hieman aiempaa vaimeampana. Tilastokeskuksen tuoreimpien suhdannetietojen mukaan Satakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto supistui >> 20 marraskuu 2012 Suhdannekuva 2 Teollisuus 6 Satakunnan osaamiskeskusalat 12 Luovat alat 14 Rakentaminen 15 Palvelut 16 Aikuisopiskelun ohjaus resurssiperustaisen aluekehittämisen keskiöön kuka ja miten? 18 SATAKUNNAN SUHDANNEKEHITYS PLUSSAT Yritysten maksama palkkasumma kasvanut ainakin kesään saakka melko nopeasti Metallituotteiden valmistuksen liikevaihto noussut vauhdilla Elintarviketeollisuus iskussa Telakoiden palkkasumma nousussa tilauskantojen täydentymisen ansiosta Majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä liike-elämän palvelut yhä kasvu-uralla Yksityisten sosiaali- ja terveysalojen palkkasumma edelleen ripeässä kasvussa Katsauksessa liikevaihdon, palkkasumman ja viennin kehitystä on kuvattu Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tuottamilla indeksisarjoilla. Indeksisarjat kuvaavat tarkasteltavan muuttujan (esim. liikevaihto) kehitystä suhteessa perusvuoteen Indeksisarjojen tulkinnassa olennaista on, minkä kahden ajankohdan välistä kehitystä arvioidaan. Esimerkiksi mitä alemmalta (perusvuotta alemmalta) tasolta indeksisarja lähtee vuonna 2000, sitä nopeampaa kasvu on ollut vuosien välisenä aikana. Trendikuvioiden tarkastelussa on lisäksi huomioitava, että niiden loppuosa saattaa tarkistua (revisoitua) tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen. Muut katsauksessa esitetyt tilastotiedot perustuvat Tilastokeskuksen ja Satakunnan ELY-keskuksen tuottamiin tilastoihin. Katsauksessa on hyödynnetty myös eri toimialajärjestöjen ja ennustelaitosten asiantuntemusta. MIINUKSET Teknologiateollisuuden viennin veto hiipunut Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihto selvässä laskussa Metallien jalostuksen liikevaihto supistunut selvästi Metsäteollisuuden kevät jäi heikoksi, joskin vienti kasvoi Rakentamisen liikevaihto yhä tippunut Kaupan liikevaihto sakkasi keväällä PÄÄTOIMITTAJA: Saku Vähäsantanen KIRJOITTAJAT: Ari Karppinen, Jani-Petri Laamanen, Merja Mannelin, Paavo Okko JULKAISIJA: Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö TAITTO: 400 kepposta Oy, Tiina Liivola 3

4 Muut 23 % Liike-elämän palvelut 7 % Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 % Elintarviketeollisuus 4 % Tukku- ja vähittäiskauppa 18 % Metsäteollisuus 10 % Rakentaminen 7 % Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valm. 6 % Metallien jalostus 13 % Metallituotteiden valmistus pl. koneet ja laitteet 3 % Koneiden ja laitteiden valmistus 7 % Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus 1 % Liikevaihdon jakauma toimialoittain Satakunnassa v (tiedot ovat suuntaa-antavia) Satakunnan liikevaihto (0 ) toimialoittain v (ennakkotieto) Elintarviketeollisuus Metsäteollisuus (puu- ja paperiteollisuus) Kemikaalien sekä kumi- ja muovituott. valm Metallien jalostus Metallituotteiden valmistus Koneiden ja laitteiden valmistus Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus Teknologiateollisuus (TOL 24-30) OSKE-ryhmä: Jokapaikan tietotekniikka OSKE-ryhmä: Meriklusteri OSKE-ryhmä: Energiateknologia Koko teollisuus (TOL BCD) Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Liike-elämän palvelut (TOL JLMN) Luovat alat Kaikki toimialat yhteensä >> pistuminen, joskin myös värimetallien hintojen putoaminen on vaikuttanut metallien jalostukseen. Sen sijaan metsäteollisuuden vienti kasvoi erityisesti keväällä. Valtakunnallisesti teollisuuden viennin arvo kohosi alkuvuonna hieman erityisesti suotuisan kevään ansiosta, jolloin metsäteollisuuden vienti kasvoi lähes viidenneksen ja teknologiateollisuuskin kirjasi hienoista nousua. Heikon tammi maaliskuun johdosta metallialojen vienti jäi kuitenkin maassa keskimääprosentin vuoden 2012 tammi kesäkuussa vuoden 2011 vastaavaan aikaan verrattuna. Tammi maaliskuussa liikevaihto aleni 0,6 % ja huhti kesäkuussa 1,5 %. Alkaneesta liikevaihdon laskusta huolimatta kasvuun kykeni suurin piirtein entisen suuruinen osa yrityksistä. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä 54 % maakunnan yrityskannasta onnistui kohottamaan liikevaihtoaan. Toisella neljänneksellä osuus supistui %:iin. Yli 15 % kasvaneiden siivu kutistui vastaavasti 38 %:sta 34 %:iin. Yritys- ja toimialakohtainen hajonta on pysynyt suurena erityisesti teollisuudessa, jossa varsinkin metallialojen yritysten välillä kehitys on vaihdellut suuresti. Valtakunnallisesti toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto kohosi vielä jonkin verran alkuvuonna. Tammi kesäkuussa 2012 liikevaihto nousi 4,4 % vuodentakaisesta vastaavasta ajanjaksosta. Tammi maaliskuun 5,6 %:n kasvu vaimeni huhti kesäkuussa 3,3 %:iin rakentamisen ja kaupan tasaantumisen myötä. Rakennusalalla alkuvuosi sujui maassa keskimäärin huomattavasti a suotuisammin. Teollisuuden liikevaihto kohosi hieman Satakunnasta poiketen, sillä metsäja kemianteollisuus kasvoivat selvästi toisin kuin Satakunnassa. Myös koneiden ja laitteiden valmistus purjehti vahvassa myötätuulessa koko alkuvuoden ajan. Metallien jalostuksenkin lasku jäi loivemmaksi. Muilla aloilla kehitys kulki suurin piirtein samoja polkuja kuin Satakunnassa. Erityisesti tärkeä elektroniikka- ja sähkötuoteteollisuus ei näytä edelleenkään päässeen jaloilleen. Yritysten maksaman palkkasumman kasvu jatkui liikevaihdosta poiketen ripeänä koko alkuvuoden ajan Satakunnassa, mikä kertoo tuotannon pysyneen vahvalla tasolla, vaikka liikevaihto jo monilla aloilla supistuikin. Satakunnassa palkkasumma nousi vuoden 2012 tammi kesäkuussa 5,5 % korkeammaksi kuin samaan aikaan vuotta aiemmin. Tammi maaliskuun 6,4 %:n nousu tasaantui 4,7 %:iin huhti kesäkuun kuluessa. Valtakunnallisesti kasvua kertyi viisi prosenttia kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Palkat nousivat nopeasti etenkin maakunnan telakoilla sekä muutenkin teknologiateollisuudessa lukuun ottamatta metallien jalostusta. Kemian- ja elintarviketeollisuudessa sekä rakentamisessa palkkasumma kasvoi jonkin verran, mutta metsäteollisuudessa kirjattiin lievää laskua. kohosi rivakasti palvelualoilla kautta linjan. Maassa keskimäärin eri alojen palkkakehityksen suuntaviivat olivat muuten kutakuinkin samat kuin Satakunnassa, mutta teknologiateollisuuden nousu jäi valtakunnallisesti vaatimattomammaksi, kun taas rakentamisessa kirjattiin kovempaa kasvua. Viennin veto hyytyi alkuvuodesta teknologiateollisuudessa Teollisuuden viennin (vientiliikevaihto) veto hiipui voimakkaasti vuoden 2012 alkupuolella Satakunnassa. Erityisesti ensimmäinen vuosineljännes jäi hyvin heikoksi. Sukellus juontuu valtaosin teknologiateollisuudesta, jonka viennin arvo väheni alkuvuoden aikana lähes viidenneksen. Taustalla on koneiden ja laitteiden valmistuksen su- rin ensimmäisellä vuosipuoliskolla kokonaisuutena pakkaselle. Teollisuus 2012 vs Vienti Tammi kesäkuu - 9,4 % 2,0 % Tammi maaliskuu - 14,1 % - 2,5 % Huhti kesäkuu - 4,7 % 6,7 % , teknologia, teknologia, metsä, metsä Metsä- ja teknologiateollisuuden viennin kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) Viennin kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) 4

5 Paavo Okko Kansantaloustieteen professori emeritus Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Satakunnan hyvä toipuminen uhkaa hiipua muun talouden mukana Tämän vuoden alkupuoli meni taloudessa paremmin kuin vuosi sitten osattiin nähdä. Satakunnassa toipuminen vuoden 2009 taantumasta oli alkanut muuta maata aikaisemmin ja vahvempana. Tämän vuoden aikana osat ovat vaihtuneet ja Satakunnan kehitys on ollut muuta maata vaatimattomampaa. Nyt on selvästi huoli siitä, että edessä oleva talvikausi on vaikea. Uusimmat tiedot Euroopasta ja maailmantaloudesta viittaavat taantumaan, mutta joissakin kohdin on myös positiivisia merkkejä velkakriisin rauhoittumisesta. Euroalueen velkakriisin hoitoon tuli tehoa, kun EKP lupasi ostaa tarvittaessa valtioiden lyhyitä velkapapereita jälkimarkkinoilta niin paljon kuin tilanteen rauhoittaminen vaatii. Lupaus koski maita, jotka pyytävät rahoitustukea ja sitoutuvat tasapainotusohjelmaan. Vaikka yksikään uusi maa ei ole ilmoittautunut vielä tähän ohjelmaan, kriisimaiden valtionpapereiden korot ovat laskeneet selvästi. Viimeisen takaajan sana siis painoi. Näin saatiin lisäaikaa maiden tasapainottamiselle. Se etenee kuitenkin tuskallisen hitaasti. Myönteisiä merkkejä antavat sentään kriisimaiden vientiluvut. Kreikankin vienti kasvoi 12 % tammi-heinäkuun aikana ja sen teollisuustuotanto kääntyi loppukesästä kasvuun pitkästä aikaa. Vaikka kasvuprosentit nousevat helposti komeiksi, kun on ensin menty riittävän alas, on siltä toivoa antavaa, että suunta on kääntynyt. Suomen osalta tämän ja ensi vuoden ennusteita on vedetty alaspäin, mutta suurta pudotusta ei vielä ennusteta. Tämä toiveikkuus saattaa olla perusteltua jo senkin takia, että emme ole ehtineet nousta vielä niin korkealle, että voisimme pudota paljon. Koska valtiolla ei ole enää elvytysvaraa, ja kotitalouksia vaivaa irtisanomisten pelko eikä viennistä näytä tulevan apua, on yleisnäkymä heikon kasvun tai lievän taantuman suunnassa. Lähiaikojen vientiluvut kertovat lisää, kuinka tässä on käymässä. Satakunnan viennin kehitys oli alkuvuodesta negatiivinen. Siksi Satakunnallekin näyttää olevan käymässä kuin koko maalle: mikään suunta ei vedä nyt hyvin. Metallituoteteollisuus sekä rakentaminen ovat osoittaneet alkuvuodesta muita parempia lukuja. Telakkateollisuudestakin on kuulunut lupaavia odotuksia uusista tilauksista. Talous yllättää joskus myös positiivisesti. Työllisyystilanteen heikkeneminen ei onneksi johda nykyisen ikärakenteen oloissa avoimen työttömyyden nopeaan nousuun. Jotakin sellaista nyt tarvittaisiin, mihin viittaavat mm. meriklusterin sekä energiateknologian osaamiskeskusalojen eräät myönteiset kehityspiirteet Satakunnassa. Työmarkkinoilla vaihtelevaa Teksti: Merja Mannelin ja Jani-Petri Laamanen 8 % 6 % 4 % Vuoden alun yritysbarometrit ennakoivat epävarmuutta työmarkkinoilla, ja työllisyyskehitys onkin ollut epätasaista. Tammi kesäkuussa satakuntalaisilla työpaikoilla (yritykset) oli keskimäärin 2,2 % enemmän henkilöstöä kuin vuotta aiemmin, mutta kasvu keskittyi selvästi ensimmäiselle vuosineljännekselle. Toinen neljännes olikin jo selkeästi heikompi, vaikka työllisyys niukasti plussalle jäikin. Työllisyys kasvoi teollisuudessa, rakentamisessa ja erityisesti palvelualalla. Maakunnan työttömien määrä on tämän vuoden aikana ollut keskimäärin runsaat 400 henkeä alempi kuin viime vuonna. Elokuusta lähtien työttömien määrä on kuitenkin ollut korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Avoimia työpaikkoja on tämän vuoden aikana ollut hivenen vähemmän kuin vuotta aiemmin. Suhteellisesti avoimet työpaikat ovat vähentyneet eniten hallinto- ja toimistotyössä ja lisääntyneet eniten tieteellisessä, teknisessä ja taiteellisessa työssä. Määrällisesti työpaikkoja on avautunut eniten teollisuudessa, kaupan alalla ja palveluissa. 2 % 0 % -2 % -4 % -6 % -8 % I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 I/2007 I/2008 I/2009 I/2010 I/2011 I/2012 Henkilöstömäärän kehitys Satakunnassa, kaikki toimialat yhteensä Satakunnassa oli syyskuun lopussa työttömiä työnhakijoita 10 5 eli yli 0 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömien osuus työvoimasta oli 9,7 %. Lomautettuna oli runsaat 0, mikä on yli 200 enemmän kuin vuotta aiemmin. Mikäli yritysten ennakoinnit syksyn yritysbarometreissa osuvat oikeaan, Satakunnassa on seuraavaksi edessä heikomman työllisyyskehityksen vaihe. Sekä Suomen yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön pk-yritysbarometri () että EK:n suhdannebarometri (Lounais-Suomi) enteilevät henkilöstömäärien vähenemistä pikemmin kuin kasvua. Alueella näkymät ovat tosin kehittyneet hieman myönteisemmin kuin koko maassa keskimäärin. Yt-neuvotteluja maakunnassa on käyty viime aikoina jonkin verran, mutta suuria irtisanomisia ei ole tapahtunut eikä niitä ole tiedossa tällä hetkellä. Barometrit antavat työvoiman riittävyydestä ja sen kehityksestä jokseenkin ristiriitaisen kuvan, mutta työvoiman saatavuusongelmia tiedetään olevan eniten terveydenhoitoalalla. Erityisesti pulaa on hammaslääkäreistä, lääkäreistä, perushoitajista ja sairaanhoitajista. Jonkin verran pulaa on myös mm. erityisopettajista, insinööreistä sekä asentajista, kuljettajista, sosiaalityöntekijöistä, siivoojista, vartijoista, kirjanpitäjistä, palkanlaskijoista ja taloushallinnon suunnittelijoista. Kaiken kaikkiaan Satakunnan työmarkkinanäkymä on epävarman harmaa, mutta positiivista väriä tilanteeseen tuo meriteollisuuden hyvä tilauskanta. 5

6 TEOLLISUUS Teksti: Saku Vähäsantanen Teollisuuden kehitys hyytyi Satakunnassa loppuvuonna Vuoden 2012 alkupuolella liikevaihto pysyi yhä alamäessä, eikä vientikään oikein vetänyt. Taustalla on teknologiateollisuuden vaikeudet etenkin koneiden ja laitteiden valmistuksessa, mutta liikevaihdon laskuun on osaltaan vaikuttanut värimetallien hintojen pudotus metallien jalostuksen kautta. Metsäteollisuuden liikevaihto laski erityisesti keväällä. Kemianteollisuuden alkuvuosi oli hieman suotuisampi, mutta liikevaihto supistui myös hieman toisella vuosineljänneksellä. Elintarviketeollisuus sen sijaan jatkoi vakaalla kasvuuralla koko alkuvuoden ajan. Satakunnassa haastavasta tilanteesta huolimatta kasvamaan kykeni melko suuri osa yrityskannasta. Tammi maaliskuussa nousu onnistui 52 %:lta teollisuusyrityksistä. Huhti kesäkuussa osuus supistui 46 %:iin. Voimakkaasti, yli 15 %, kasvaneiden yritysten osuudet olivat vuosineljänneksittäin 37 % ja 32 %. Maassa keskimäärin teollisuuden liikevaihdon kehitys oli alkuvuonna a suotuisampaa lähinnä koneiden ja laitteiden valmistuksen sekä metsä- ja kemianteollisuuden myötätuulen jatkuttua. Vientikin veti keväällä. Myös metallien jalostuksen pienempi painoarvo ei tuonut kehitykseen mukaan raaka-aineiden hintojen laskua yhtä vahvasti kuin Satakunnassa. Sen sijaan valtakunnallisesti teollisuuden kasvua on yhä jarruttanut elektroniikka- ja sähkötuo- Teknologiateollisuuden yritysten yhteenlaskettu liikevaihto jäi maakunnassa kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla lähes kymmenyksen alemmaksi kuin samaan aikaan vuonna 2011 johtuen metallien jalosteteollisuuden vakavat vaikeudet. Teollisuuden palkkasumma kasvoi selvästi Satakunnassa liikevaihdon laskusta huolimatta, mikä osoittaa tuotannon pyörineen vauhdikkaasti. Palkkojen nousu oli nopeinta sitten vahvan nousukauden, vuoden 2007 lopun tason. Palkat kohosivat kaikilla muilla aloilla paitsi metallien jalostuksessa ja metsäteollisuudessa, joissa vähennys jäi kuitenkin melko lieväksi. Telakoilla palkkasumma ponkaisi pontevaan nousuun. Valtakunnallisesti palkkojen kasvu jäi a maltillisemmaksi suurelta osin tärkeiden metsä- sekä elektroniikka- ja sähkötuoteteollisuuden lievän laskun vuoksi. Satakunnassa teollisuuden henkilöstömäärät kohosivat vielä tammi maaliskuussa selvästi, 3,4 %:n verran, vuoden 2011 vastaan ajanjaksoon verrattuna. Huhti kesäkuussa henkilöstö supistui jo prosentin. Siten vuoden 2012 alkupuoliskon kasvuksi jäi 1,1 %, mikä oli selvästi vuotta 2011 heikompaa. Teollisuuden suhdannetilanne on EK:n mukaan pysynyt maassa keskimäärin koko vuoden 2012 ajan jonkin verran tavanomaista heikompana. Suhdanteiden synkkenemiseen uskovia yrityksiä on ollut jatkuvasti enemmän kuin niiden kohenemista ennakoivia. Kuitenkin keväällä suhdannetilanne käväisi lähellä pitkän ajan keskiarvoa, mikä näkyy myös liikevaihdossa ja viennissä valopilkkuna. Syksyllä teollisuuden suhdanteet ovat kuitenkin vähitellen heikentyneet. Teollisuus 2012 vs Tammi kesäkuu - 3,6 % 2,2 % Tammi maaliskuu - 4,3 % 0,6 % Huhti kesäkuu - 2,9 % 3,9 % Tammi kesäkuu 6,2 % 3,4 % Tammi maaliskuu 6,4 % 2,9 % Huhti kesäkuu 6,1 % 3,9 % Henkilöstömäärä Tammi kesäkuu 1,1 % Tammi maaliskuu 3,4 % Huhti kesäkuu - 1,0 % Teollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % -2 % -4 % -6 % -8 % 10 % 12 % 14 % I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 I/2007 I/2008 I/2009 I/2010 I/2011 I/2012 Koko teollisuuden (TOL BCD) henkilöstömäärän kehitys Satakunnassa TEKNOLOGIATEOLLISUUS Teknologiateollisuudessa alkuvuosi 2012 sujui hieman ristiriitaisissa tunnelmissa Satakunnassa. Pitkäaikaisen veturin, koneiden ja laitteiden valmistuksen, liikevaihto sukelsi selvästi, mutta kasvuyritysten osuus kohosi silti yli puoleen yrityskannasta. Alan palkkasummakin kasvoi yhä ripeästi. Tämä viestii joidenkin avainyritysten vaikeuksista, mutta yleisesti ottaen alalle on mahdollisesti palkattu lisää väkeä. Metallituotteiden valmistus menestyi taasen loistavasti, ja liikevaihto nousi rajusti. Myös palkkasumma kohosi voimakkaasti. Metallien jalostuksen liikevaihto romahti, sillä monien värimetallien hinnat jäivät alkuvuonna edellisvuoden vastaavaa aikaa matalammiksi. ei kuitenkaan juuri supistunut, joten tuotantomäärissä ei liene tapahtunut merkittävää pudotusta. Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus kompuroi yhä, sillä liikevaihto tippui selvästi. kasvoi kuitenkin melko nopeasti. Telakoiden palkkasumma kohosi ripeästi koko vuoden 2012 tammi kesäkuun ajan, jolloin kasvua kertyi neljännes tilauskantojen elpymisen ansiosta. 6

7 Teknologiateollisuus 2012 vs Tammi kesäkuu - 9,2 % 0,8 % Tammi maaliskuu - 13,1 % - 1,5 % Huhti kesäkuu - 5,3 % 3,1 % Tammi kesäkuu 8,5 % 4,6 % Tammi maaliskuu 8,8 % 5,0 % Huhti kesäkuu 8,2 % 4,2 % Vienti Tammi kesäkuu - 17,7 % - 1,4 % Tammi maaliskuu - 23,5 % - 6,1 % Huhti kesäkuu - 11,4 % 3,5 % Teknologiateollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) 1 Koneet ja laitteet Metallituotteet Sähkötekniset Metallit. keskim. Metallien jalostus Teknologiateollisuuden alatoimialojen liikevaihdon kehitys Satakunnassa (2005=) Koneet ja laitteet Metallituotteet Sähkötekniset Metallit. keskim. Metallien jalostus Telakat Teknologiateollisuuden alatoimialojen palkkasumman kehitys Satakunnassa (2005=) tuksen ja konepajojen heikosta kehityksestä. Viennin arvo romahti lähes viidenneksen. Osa laskusta kuitenkin selittyy metallien hinnoilla, jotka vaikuttavat selvästi metallien jalostukseen. Myös koneiden ja laitteiden valmistuksen asema on yhä vahva alueella, sillä liikevaihto on noin puolitoistakertainen vuoteen 2005 verrattuna. Maakunnan teknologiateollisuuden yrityksistä merkittävä osa pystyi kasvattamaan liikevaihtoaan. Tammi maaliskuussa 58 % yrityksistä kasvoi. Huhti kesäkuussa osuus supistui 47 %:iin. Yli 15 % kasvaneiden siivu kapeni vastaavasti 43 %:sta 34 %:iin. Yrityskentän hajonta on yhä merkittävää sen jakautuessa selvästi kasvajiin ja supistujiin. Teknologiateollisuuden palkkasumma kasvoi maakunnassa alkuvuonna yhä melko nopeasti, ja nousu oli nopeinta sitten loppuvuoden Kasvua kertyi kaikilla muilla alatoimialoilla paitsi metallien jalostuksessa. Valtakunnallisesti teknologiateollisuuden liikevaihto kasvoi vielä hieman vuoden 2012 tammi kesäkuussa. Vienti kuitenkin väheni aavistuksen ensimmäisen vuosineljänneksen laskun vuoksi. Koneiden ja laitteiden sekä metallituotteiden valmistuksen liikevaihto kasvoi jonkin verran. Elektroniikka- ja sähkötuotteiden alamäki jatkui edelleen. Metallien jalostuksessa liikevaihto supistui Satakunnasta poiketen vain hiukan, johtuen todennäköisesti värimetallien vähäisemmästä painoarvosta. Huolimatta liikevaihdon suotuisammasta kehityksestä palkkasumma kasvoi maassa keskimäärin selvästi niukemmin kuin Satakunnassa. Elektroniikka- ja sähkötuoteteollisuudessa palkkasumma aleni yhä, ja alan suurehkon painoarvon vuoksi koko teknologiateollisuuden palkkasumman kasvu jäikin a matalammaksi. Muilla aloilla kirjattiin kasvua, metallien jalostuksessa tosin vain hyvin vähän. Teknologiateollisuus ry:n mukaan sekä uudet tilaukset että tilauskanta ovat kääntyneet laskuun viime kuukausina koko maan tasolla. Yritysten välinen hajontakin on pysynyt suurena. Alan yritykset onnistuivat saamaan maassa keskimäärin uusia tilauksia huhti kesäkuussa 16 % vähemmän kuin samaan aikaan edellisvuonna ja viisi prosenttia vähemmän kuin tammi maaliskuussa. Uudet tilaukset jäivät liki 40 % alemmaksi kuin huippusuhdanteessa vuonna Heinä syyskuussa tuoreita tilauksia saatiin viidennes vähemmän kuin samaan aikaan vuotta aiemmin, ja 14 % niukemmin kuin edeltävällä neljänneksellä. Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa kaksi prosenttia pienempi kuin samaan aikaan vuonna 2011 ja kolme prosenttia alempi kuin maaliskuun lopussa. Syyskuun loppuun mennessä tilauskannan arvo oli supistunut kymmenen prosenttia vuotta aiemmasta ja viisi prosenttia kesäkuun loppua matalammaksi. Verrattuna talouskriisiä edeltävään aikaan tilauskanta jäi kesäkuun lopussa runsaat 40 % alemmaksi. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella alan liikevaihdon arvioidaan supistuvan lähikuukausina ja jäävän siten yhä huomattavasti pienemmäksi kuin loppuvuonna Teknologiateollisuuden henkilöstön määrä on pysynyt samana tammi syyskuussa vuodenvaihteeseen verrattuna. 7

8 METALLIEN JALOSTUS Metallien jalostuksen liikevaihto supistui Satakunnassa selvästi vuoden 2012 ensimmäisellä puoliskolla. Tällöin liikevaihdosta suli miltei viidennes. Valtakunnallisesti liikevaihdon tippuminen on kuitenkin jäänyt melko lieväksi. Tuotantomäärät eivät todennäköisesti ole supistuneet lähellekään liikevaihdon pudotuksen vertaa maakunnassa, sillä palkkasumma ei ole juuri tippunut. Maassa keskimäärin palkkasumma kohosi vielä vähän kevääseen saakka. Satakunnassa merkittävien kuparin ja nikkelin hinnat ovat olleet kuluvan vuoden alkupuolella selvästi alempia kuin vastaavaan aikaan vuotta aiemmin. Muissa värimetalleissa ja terästuotteissa hintojen pudotus on jäänyt pääosin jonkin verran maltillisemmaksi, mikä selittää ainakin osittain muun maan selvästi a suotuisamman kehityksen. Satakunnan 22:sta metallien jalostajasta lähes puolet työllistää yli 20 henkilöä. Niiden heikkenevä kehitys on ollut taantuvan kehityksen taustalla. Toisaalta yrityskohtainen hajonta on ollut suurta, sillä tammi maaliskuussa 55 % ja huhti kesäkuussa 36 % alan yrityksistä kykeni nostamaan liikevaihtoaan. Yli 15 % kasvaneita oli vastaavasti 27 % ja 14 % yrityskannasta. Teknologiateollisuus ry:n suhdanneraportin mukaan maassa keskimäärin terästuotteiden, värimetallien ja valujen yhteenlaskettu tuotantomäärä kasvoi pari prosenttia vuoden 2012 tammi elokuussa edellisvuoden vastaavasta ajasta. Terästuotteiden tuotanto lisääntyi, kun taas värimetallien ja erityisesti valujen tuotanto supistui. Metallien jalostuksen parissa työskentelevien määrä väheni hieman tammi syyskuussa vuodenvaihteeseen verrattuna. Metallien jalostuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) Metallien jalostus 2012 vs Tammi kesäkuu -16,5 % -2,7 % Tammi maaliskuu -18,8 % -3,8 % Huhti kesäkuu -13,9 % -1,5 % Tammi kesäkuu -1,1 % 0,9 % Tammi maaliskuu -1,0 % 2,1 % Huhti kesäkuu -1,1 % -0,1 % KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS Metallituotteiden valmistuksen vahva vire ulottui ainakin viime kesään saakka Satakunnassa. Alan liikevaihto kohosi vuoden 2012 tammi kesäkuussa voimakkaan myötätuulen siivittämänä lähes viidenneksen korkeammaksi kuin samaan aikaan vuotta aiemmin. onkin kivunnut edellisen suhdannehuipun tuntumaan. Kasvu on syntynyt pääosin vajaassa 40 yli kaksikymmentä henkilöä työllistävässä yrityksessä. Toisaalta liikevaihdon hurjasta noususta huolimatta kasvaneiden yritysten määrä jäi aiempaa vähäisemmäksi maakunnassa. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä kasvua kerrytti 58 % yrityksistä, mutta toisella enää 46 %. Yli 15 % kasvaneiden osuus supistui vastaavasti 44 %:sta 35 %:iin. Koko alan huikean nousun taustalla piilee myös vahvasti noin yli 15 % kasvanutta yritystä. Kehitys vaihtelee kuitenkin yrityskohtaisesti merkittävästi. ssa erityisesti ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihdon kasvu oli kiivasta, mutta Satakunnasta poiketen nousu tasaantui merkittävästi keväällä, kenties yleisen taloustilanteen heikentymisen vanavedessä. Myös edelliseen suhdannekärkeen on valtakunnallisesti yhä matkaa. kohosi ripeästi sekä Satakunnassa että valtakunnallisesti koko alkuvuoden ajan, joskin keväällä hieman tasaantuneena. Satakunnassa palkat ovat kohonneet viime kesään mennessä vuoden 2008 tasolle, mutta maassa keskimäärin on yhä vajetta. Metallituotteiden valmistus 2012 vs Tammi kesäkuu 18,1 % 6,6 % Tammi maaliskuu 22,6 % 11,1 % Huhti kesäkuu 14,8 % 2,8 % Tammi kesäkuu 6,9 % 7,3 % Tammi maaliskuu 7,9 % 9,2 % Huhti kesäkuu 6,1 % 5,6 % 1 Metallituotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) 8

9 Koneiden ja laitteiden valmistuksen pitkän aikavälin kehitys on alkanut yhdentyä Satakunnan ja muun maan välillä. Satakunnassa viime taantuma sujui olosuhteisiin nähden loistavasti, kun taas valtakunnallisesti laskusuhdanne runteli alaa rajuin ottein. Sen jälkeen Satakunnassa liikevaihto on kuitenkin vähitellen hiipunut, joskin se on yhä suhteellisesti korkea verrattaessa vaikkapa vuoteen Maassa keskimäärin elpyminen on sujunut kohtuullisesti etenkin vuoden 2010 aikana. Vuoden 2012 tammi kesäkuussa ala sai lisää virtaa valtakunnallisesti, mutta Satakunnassa liikevaihdosta katosi lähes viidennes. Satakunnassa toimii kuitenkin yhä vahvoja ja kasvavia yrityksiä, sillä tammi maaliskuussa 59 % ja huhti kesäkuussa 52 % yrityskannasta kasvoi huolimatta toimialan yleisestä liikevaihdon sukelluksesta. Yli 15 %:n kasvuun kykeni myös melko suuri joukko, vastaavasti 41 % ja 37 % alan valmistajista. Alan kompurointi selittyy kolmenkymmenen merkittävän yrityksen kehnolla kehityksellä. Yrityskenttä vaikuttaakin entistä hajanaisemmalta. on kasvanut sekä Satakunnan että muun maan konepajoilla koko alkuvuoden ajan, ja kasvu kiihtyi edelleen keväällä. Satakunnassa palkkasumman nousu oli nopeinta sitten vuoden 2008, vaikka liikevaihto romahti samanaikaisesti. Nopea kohoaminen viestinee myös työllisyyden elpymisestä. Ripeä kasvu on nostanut palkkasumman Satakunnassa viime kesään mennessä myös vuoden 2008 huippusuhdanteen lukemiin. Sama pätee myös valtakunnallisesti. Teknologiateollisuus ry:n mukaan maamme kone- ja metallituoteteollisuuden (koneet, metallituotteet, kulkuneuvot) saamat uudet tilaukset ovat olleet viime aikoina laskussa, joskin pysyneet silti hyvällä tasolla ainakin kesään saakka. Myös tilauskanta on jonkin verran supistunut. Alan yritykset saivat Suomessa tuoreita tilauksia huhti kesäkuussa 21 % niukemmin kuin vastaavaan aikaan vuotta aiemmin ja viisi prosenttia vähemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä. Heinä syyskuussa uusien tilauksien arvo niukkeni edelleen, sillä se jäi neljä prosenttia vuodentakaista ja yhdeksän prosenttia edeltävää vuosineljännestä pienemmäksi. Tilauskannan arvo tippui kesäkuun lopussa prosentin verran matalammaksi kuin samaan aikaan vuonna 2011 ja kuusi prosenttia vähäisemmäksi kuin maaliskuun lopussa. Syyskuun loppuun mennessä tilauskanta oli supistunut kahdeksan prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajasta ja kuusi prosenttia kesäkuun lopusta. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella alan yritysten liikevaihdon arvioidaan jäävän lähiaikoina vuotta aiempaa vähäisemmäksi. Henkilöstön määrä lisääntyi maassa keskimäärin hieman vuoden 2012 tammi syyskuussa vuodenvaihteeseen verrattuna, mistä viestii myös palkkojen voimakas nousu. Kasvu kuitenkin lopahti kesän jälkeen. Koneiden ja laitteiden valmistus 2012 vs Tammi kesäkuu -17,9 % 5,8 % Tammi maaliskuu -22,5 % 4,6 % Huhti kesäkuu -13,5 % 7,0 % Tammi kesäkuu 7,4 % 8,6 % Tammi maaliskuu 5,8 % 8,0 % Huhti kesäkuu 9,1 % 9,1 % ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTUOTTEIDEN VALMISTUS Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksessa ei näy valoa tunnelin päässä etenkään valtakunnallisella tasolla. laski selvästi vuoden 2012 tammi kesäkuussa sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin. Valtakunnallisesti liikevaihto kasvoi keväällä jo hieman, mutta vuoden 2008 tasoon on yhä melko iso kuilu, eikä toipumista ole ollut havaittavissa vuoden 2009 romahduksen jälkeen. Nytkään on tuskin kyseessä pysyvä taite. Satakunnassa ala on suoriutunut myönteisemmin johtuen erityyppisestä valmistustoiminnasta. onkin hieman elpynyt viime vuosina. Kokonaisuutena ala on silti eräs heikoiten kehittyneistä, ja viime aikojenkin liikevaihto on lähellä vuoden 2005 tasoa. Satakunnassa alan kehityksen on sanellut viisi yli 20 henkilöä työllistävää yritystä, joiden keskimääräinen kehitys ei ole ollut kaksista. Kasvuyrityksiä mahtuu silti joukkoon, sillä alan yrityskannasta 42 % onnistui kohottamaan liikevaihtoaan, ja yli 15 %:n nousu syntyi noin neljäsosassa yrityksistä. nousi liikevaihdosta poiketen selvästi Satakunnassa kuluvan vuoden alkupuoliskolla. Kasvu kohosi nopeimmaksi sitten vuoden 2008, ja palkkojen taso on jo kivunnut silloisen suhdannehuipun tuntumaan. ssa palkkojen pieneneminen jatkui yhä alkuvuonna, eikä neljän vuoden takaista tasoa ole aivan saavutettu. Teknologiateollisuus ry:n mukaan tietoliikennelaiteteollisuudessa tilanne on jatkunut haastavana viime kuukaudet. Sen seurauksena koko elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen saamat uudet tilaukset ja tilauskanta ovat supistuneet edelleen valtakunnallisesti. Alan yritykset saivat maassa keskimäärin uusia tilauksia huhti kesäkuussa 28 % vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla edellisvuonna ja yhdeksän prosenttia niukemmin kuin edeltävällä vuosineljänneksellä. Heinä syyskuussa tuoreiden tilausten arvo hupeni yhä voimakkaasti, sillä vuoden 2011 vastaavasta ajasta jäätiin peräti 43 %, ja edeltävästä vuosineljänneksestäkin seitsemän prosenttia. Tilauskannan arvo alitti kesäkuun lopussa 27 %:lla vuoden 2011 vastaavan ajankohdan ja viidellä prosentilla maaliskuun lopun. Syyskuun lopussa tilauskanta jäi 32 % alemmaksi kuin samaan Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) kuin vuonna 2011, mutta pysyi kesäkuun lopun lukemissa. Viime aikojen tilauskehityksen perusteella elektroniikka- ja sähkötuoteteollisuuden liikevaihdon arvioidaan pysyvän jatkossakin matalana. Henkilöstön määräkin on maassa keskimäärin yhä vähentynyt tammi syyskuussa vuodenvaihteesta. Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus 2012 vs Tammi kesäkuu -5,3 % -3,8 % Tammi maaliskuu -3,4 % -9,2 % Huhti kesäkuu -7,2 % 2,0 % Tammi kesäkuu 5,6 % -1,1 % Tammi maaliskuu 7,4 % -0,9 % Huhti kesäkuu 4,1 % -1,2 % 9

10 TELAKAT Telakoiden palkkasumma ponnisti hurjaan nousuun Satakunnassa kuluvan vuoden tammi kesäkuussa tilauskantojen täydentymisen myötä. Myös valtakunnallisesti kulkuneuvojen tuotannon volyymi on kasvussa palkkojen huomattavasta kohoamisesta päätellen. Kaikkiin kasvulukuihin sisältyy myös muiden kulkuneuvojen valmistus (TOL 30), joka kattaa telakoiden lisäksi mm. junanvaunujen, polkupyörien, taisteluajoneuvojen ja veneiden valmistuksen. Muut alat kuin telakat ovat Satakunnassa hyvin marginaalisessa asemassa, sillä telakoiden osuus kohoaan 99 %:iin henkilöstöstä (v tiedot). Koko maassa telakoiden henkilöstön osuus koko toimialasta jää 56 %:iin, mutta sisällyttämällä erilaisten veneiden valmistus siivu nousee noin 78 %:iin. Asetelma heikentää vertailukelpoisuutta Satakunnan ja koko valtakunnan välillä. Telakat Teollisuus yhteensä Telakoiden ja koko teollisuuden palkkasumman kehitys Satakunnassa (2005=) Telakat 2012 vs Tammi kesäkuu 25,3 % 15,9 % Tammi maaliskuu 29,9 % 16,8 % Huhti kesäkuu 21,5 % 15,1 % ELINTARVIKETEOLLISUUS laisessa elintarviketeollisuudessa vuoden 2012 ensimmäinen puolisko sujui hyvin myönteisissä merkeissä useista muista teollisuuden aloista poiketen. kohosi perinteiseen malliin tasaisen vakaasti kesään saakka, ja myös merkittävä osa alan yrityskannasta kykeni kohottamaan liikevaihtoaan. Tammi maaliskuussa 56 % yrityksistä kasvoi. Huhti kesäkuussa osuus supistui 49 %:iin. Yli 15 %:n nousun kirjasi ensimmäisellä vuosineljänneksellä 31 % ja toisella 24 % elintarvikkeiden valmistajista. Merkittävin osa kasvusta on syntynyt yli 20 henkilön yrityksissä, joita toimii maakunnassa 17 kappaletta. Kasvuyritysten osuus jäi kuitenkin hieman aiempaa pienemmäksi huolimatta alan nousun jatkumisesta, mikä viittaa yrityskohtaisen hajonnan kasvuun. Valtakunnallisesti elintarviketeollisuuden liikevaihto kohosi erityisesti viime keväänä a hitaammin, joskin koko alkuvuo- den kasvu ylitti yhä teollisuuden keskiarvon. kohosi etenkin Satakunnassa hieman aiempaa hitaammin, ja liikevaihdosta poiketen kasvu jäi alle teollisuuden keskimääräisen. Nousu jäi etenkin keväällä vaisuksi, mikä saattaa viitata työllisyyden kasvun tasaantumiseen. Elintarviketeollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) Elintarviketeollisuus 2012 vs Tammi kesäkuu 5,7 % 4,5 % Tammi maaliskuu 4,9 % 7,4 % Huhti kesäkuu 6,3 % 1,9 % Tammi kesäkuu 3,8 % 2,3 % Tammi maaliskuu 5,9 % 1,8 % Huhti kesäkuu 1,9 % 2,8 % METSÄTEOLLISUUS Metsäteollisuuden (puu- ja paperiteollisuus sekä huonekalujen valmistus) liikevaihdon kehitys takeltelee yhä. Ala ei ole vieläkään päässyt huippuvuoden 2007 tasolle. Satakunnan ja koko maan kehitys on kulkenut suurin piirtein samoja uria, mutta selvää kasvua ei ole näkynyt vuoden 2008 taantuman jälkeen, vaikka vuosien 2009 ja 2010 aikana jonkinasteista virkoamista on ollut havaittavissa. Satakunnassa erityisesti kuluvan vuoden huhti kesäkuu jäi hyvin heikoksi. Valtakunnallisesti vastaavalla vuosineljänneksellä liikevaihto kuitenkin kohosi selvästi, mikä nosti koko tammi kesäkuun kehityksen myönteiseksi. Satakunnassa alkuvuosi jäi hieman pakkaselle. Heikko kehitys johtuu pääosin noin parinkymmenen, yli 20 henkilön yrityksen liikevaihdon sukelluksesta keväällä. Pienempien yritysten alkuvuosi sujui hieman myönteisemmin. Kasvaneiden yritysten osuudet nousivat kuitenkin kohtuullisiksi maakunnassa liikevaihdon laskusta huolimatta, sillä tammi kesäkuussa 43 % alan yrityksistä kohot- 10

11 ti liikevaihtoaan. Vajaa kolmannes kasvoi yli 15 %. Yrityskohtainen vaihtelu on ollut siten yhä suurta. Aikaisemmasta poiketen vientikysyntä on ollut merkittävästi kotimarkkinoita vahvempaa, sillä viennin arvo nousi selvästi sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin. Erityisesti keväällä vienti kasvoi kohisten. Valtakunnallisesti viennin arvo on kohonnut viime kesään mennessä jo lähelle viiden vuoden takaista huippusuhdannetta. Taustalla on Pellervon taloustutkimus PTT:n mukaan ainakin sellun viennin kasvu, tosin vientihinnat ovat olleet laskusuunnassa. laski vuoden 2012 tammi kesäkuussa hieman molemmilla alueilla, mikä päätti vuoden 2010 puolivälissä alkaneen loivan nousun. Erityisesti valtakunnallisesti palkkasumma on selvästi matalampi kuin muutama vuosi sitten, mikä on osaltaan seurausta henkilöstövähennyksistä. PTT:n lokakuisen ennusteen mukaan maamme metsäteollisuuden tuotantoa erityisesti paperiteollisuudessa mutta myös sahoilla supistaa tänä vuonna talouden taantuminen Euroopassa. Paperiteollisuuden tuotannon ja viennin vähennys yltänee kymmeneen prosenttiin. Ensi vuodelle PTT ennakoi kuitenkin lievää nousua sahoille rakentamisen elpymisen myötä, mutta paperissa pysytään tämänvuotisella tasolla. Vientiä kuitenkin edesauttaa euron heikkeneminen. Tilastokeskuksen mukaan maamme metsäteollisuuden saamat uudet tilaukset vähenivät alkuvuonna erityisesti tammi maaliskuussa, mutta kesällä saavutettiin jo usean prosentin nousu. Metsäteollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) Metsäteollisuus 2012 vs Tammi kesäkuu -3,2 % 4,0 % Tammi maaliskuu 0,2 % -3,1 % Huhti kesäkuu -6,4 % 10,3 % Tammi kesäkuu -0,8 % -0,9 % Tammi maaliskuu -3,3 % -6,7 % Huhti kesäkuu 1,3 % 4,3 % Vienti Tammi kesäkuu 5,7 % 7,3 % Tammi maaliskuu 1,7 % -3,3 % Huhti kesäkuu 9,6 % 17,7 % KEMIKAALIEN SEKÄ KUMI- JA MUOVITUOTTEIDEN VALMISTUS Kemianteollisuuden liikevaihdon kasvu tasaantui selvästi Satakunnassa vuoden 2012 ensimmäisellä puoliskolla. Keväällä liikevaihto laski jo vähän. Valtakunnallisesti liikevaihdon kasvu ei juuri hyytynyt, joskin parin vuoden takaisista huippulukemista on tultu vähitellen alaspäin. Satakunnassa alaa on vienyt laskusuuntaan selvimmin 25 maakunnassa toimivaa yli 20 henkilöä työllistävää yritystä, joiden painoarvo kehityksessä on ollut huomattavasti pienempiä kokoluokkia suurempaa. Kuitenkin kasvuun kykeneviä yrityksiä on maakunnassa yhä useita, sillä tammi maaliskuussa 56 % alan yrityksistä kirjasi liikevaihdon nousua. Keväällä osuus supistui vain hieman, 49 %:iin, liikevaihdon laskun alkamisesta huolimatta. Yli 15 % kasvaneiden siivu kutistui vastaavasti 28 %:sta 24 %:iin. Koska puolet yrityksistä kasvoi keväälläkin, vaikka liikevaihto laski, on alan yrityskohtainen vaihtelu ollut suurta. kasvoi yhä selvästi etenkin Satakunnassa, ja kasvu vahvistui vielä keväälläkin. Sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin palkat ovat jo kohonneet suunnilleen vuoden 2008 tasolle viime kesään mennessä. Elinkeinoelämän keskusliiton marraskuisen suhdannebarometrin mukaan maamme kemianteollisuuden yritysten suhdannekehitys jäi alkusyksyllä odotettua kehnommaksi. Alkuvuoden valoisa suhdannekuva vaimeni tavanomaiseksi. Tilauskanta oheni hieman alle keskimääräisen, ja tuotannon kasvu jäi ennakoitua vaisummaksi. Myös kapasiteetin käyttöaste heikkeni ja henkilöstöä vähennettiin jonkin verran. Lähiajan odotukset ovat synkentyneet jonkin verran lisää, ja suhdanteiden nähdään yhä heikkenevän ensi talven aikana. Näkymiä kuvaava saldoluku laski lokakuussa -24:een (heinäkuussa vielä +2), sillä vahvistuvia suhdanteita ei enää ennakoinut yksikään yritys, ja 24 % ennusti synkkenevää kehitystä. Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistus 2012 vs Tammi kesäkuu 1,6 % 6,8 % Tammi maaliskuu 4,3 % 7,1 % Huhti kesäkuu -1,0 % 6,5 % Tammi kesäkuu 5,8 % 4,0 % Tammi maaliskuu 4,6 % 3,6 % Huhti kesäkuu 6,7 % 4,3 % 11

12 SATAKUNNAN OSAAMISKESKUSALAT Jokapaikan tietotekniikka, meriklusteri ja energiateknologian klusteriohjelma Teksti: Saku Vähäsantanen JOKAPAIKAN TIETOTEKNIIKKA Jokapaikan tietotekniikka -klusteri koostuu runsaasta IT-alan yrityksestä ja niiden eri alojen yhteistyökumppaneista, jotka toimivat Satakunnassa. Klusterille tyypillinen liikevaihdon voimakas vuosineljännestäinen vaihtelu jatkui vuoden 2012 ensimmäisellä puoliskolla. Tammi maaliskuun voimakas nousu hiipui lähes kokonaan huhti kesäkuussa. Taustalla piilee klusterin parisenkymmenen suuren, yli 20 henkilöä työllistä- vän yrityksen merkittävästi tasaantunut kasvu. Kevättä kohden supistui myös kasvaneiden yritysten osuudet. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä 56 % yritysryppäästä kasvoi. Toisella osuus kutistui 44 %:iin. Yli 15 % kasvaneiden siivu supistui vastaavasti 44 %:sta 32 %:iin. Voimakkaasti kasvaneiden yritysten osuus jäikin keväällä selvästi aiempaa niukemmaksi. Klusterin palkkasumma kasvoi kohtuullisen nopeasti, joskin kevättä kohden jo selvästi hidastuen. Kokonaisuutena jokapaikan tietotekniikka -klusteri ei ole saavuttanut vuoden 2008 liikevaihdon tasoaan, ja myös palkkasumma on alempi. Jokapaikan tietotekniikka -klusteri 2012 vs Tammi kesäkuu 6,7 % Tammi maaliskuu 12,6 % Huhti kesäkuu 1,4 % Tammi kesäkuu 5,8 % Tammi maaliskuu 8,6 % Huhti kesäkuu 3,1 % 12

13 Meriklusteri Teollisuus yhteensä JPT Energia Osaamiskeskustoimialojen ja koko teollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa (2005=) Meriklusteri Teollisuus yhteensä JPT Energia Osaamiskeskustoimialojen ja koko teollisuuden palkkasumman kehitys Satakunnassa (2005=) MERIKLUSTERI Satakunnan meriklusteriin kuuluu 33 meriteollisuuden kone- ja laitevalmistajaa sekä telakkaa, joista miltei jokainen työllistää yli 20 henkilöä. Meriteollisuuden vuosikymmenen alussa alkanut liikevaihdon sukellus jatkui kevääseen saakka, jolloin liikevaihto alkoi uudelleen kasvaa. Myönteisenä piirteenä kasvaneiden yritysten osuudet nousivat aiempaa korkeammiksi, sillä alkuvuoden aikana 61 % meriteollisuuden valmistajis- ta onnistui nostamaan liikevaihtoaan, ja yli 15 % kasvoi 45 % yrityskannasta. Heikko ensimmäinen neljännes ja korkeat kasvuyritysten osuudet kielivät yritysten välisestä suuresta hajonnasta. Keväisen orastavan liikevaihdon nousun lisäksi käänteen merkeistä kertoo palkkasumman voimakas kasvu, joka juontuu pääosin telakoilta tilauskantojen elpymisen myötä, mutta osin myös koneiden ja laitteiden valmistuksesta. on jo kohonnut yli vuoden 2008 tason. on yhä selvästi alempi, joskin vuoteen 2005 verrattuna suhteellisen korkea. Nimittäin laskusuhdanne vuoden 2009 jälkeen ei ole syönyt kaikkia 2000-luvun puolivälin jälkeisen voimakkaan nousukauden hedelmiä. Meriklusteri 2012 vs Tammi kesäkuu -10,0 % Tammi maaliskuu -22,4 % Huhti kesäkuu 2,5 % Tammi kesäkuu 17,7 % Tammi maaliskuu 18,5 % Huhti kesäkuu 17,0 % ENERGIATEKNOLOGIAN KLUSTERIOHJELMA Energiateknologian klusteriohjelmaan kuuluvien, vajaan 40 Satakunnassa toimivan energiateknologian laite- ja osavalmistajan sekä energiayhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto ampaisi rivakkaan nousuun heti vuodenvaihteen jälkeen. Kasvua on riittänyt ainakin kesään saakka monista muista aloista poiketen. Taustalla saattaa piillä energiatuotannon ja -hintojen kasvu, mikä näkynee yli 20 henkilöä työllistävien, suurten yritysten liikevaihdon nousuna. Toisaalta alle viiden henkilön yritysten kasvu oli myös ripeää, mikä saattaa viitata alan teknologiayri- tysten vireytymiseen. Joka tapauksessa hyvin merkittävä osa alan yrityksistä pääsi vuoden 2012 tammi kesäkuussa kasvuun kiinni. Tammi maaliskuun 56 %:n siivu suureni 66 %:iin huhti kesäkuussa. Yli 15 % kasvaneiden osuus leveni vastaavasti 42 %:sta %:iin. Myös palkkasumma on ollut aiempaa vankemmassa nousussa, mikä lienee osaltaan seurausta alan kohentuneesta työllisyydestä. Energiateknologian klusteriohjelma 2012 vs Tammi kesäkuu 11,4 % Tammi maaliskuu 9,3 % Huhti kesäkuu 13,3 % Tammi kesäkuu 7,0 % Tammi maaliskuu 7,3 % Huhti kesäkuu 6,7 % Lisätietoa ohjelmista saa osoitteesta 13

14 LUOVAT ALAT Teksti: Saku Vähäsantanen Luovat alat -osiossa tarkastellaan joukkoviestinnän, muotoilun ja mainonnan, taiteen ja kulttuuriperinnön, viihteen, urheilun ja käsityöalojen yritysten kehitystä sekä Satakunnassa että koko maassa. Luovien alojen liikevaihto kohosi voimakkaasti Satakunnassa vuoden 2012 tammi maaliskuussa. Kasvu kuitenkin hyytyi huhti kesäkuun aikana. ssa vastaavalla ajanjaksolla nousu jäi hyvin niukaksi, ja keväällä liikevaihto laski jo hieman. Satakunnassa suotuisa alkuvuosi on nostanut liikevaihdon yli vuoden 2008 tason, mutta maassa keskimäärin on vielä jonkin verran matkaa. Satakunnassa liikevaihtoaan nostaneiden yritysten osuus jäi vuoden 2012 alkupuoliskolla hieman edellisvuotta pienemmäksi. Tammi kesäkuussa 43 % yrityksistä kohotti liikevaihtoaan. Yli 15 % kasvoi kolmannes alan yrityskannasta. ssa osuudet ja niiden kehitys noudattivat samaa kaavaa. Satakunnassa pääosa liikevaihdon kasvusta on syntynyt yli 20 henkilön yrityksissä, joita toimii maakunnassa 66 kappaletta (osuus yrityskannasta n. 5 %). Valtakunnallisesti kasvu on alkuvuonna jakaantunut hieman tasaisemmin eri yrityskokoluokkien välille. Luovien alojen yritysten maksama palkkasumma on palautunut sekä Satakunnassa että valtakunnallisesti vuoden 2008 tasolle. Kasvu jäi kuitenkin vuoden 2012 ensimmäisellä puoliskolla hyvin niukaksi erityisesti Sa- takunnassa, jossa nousu pysähtyi keväällä. Tämä viitannee myös työllisyyskehityksen heikkenemiseen. Luovat alat 2012 vs Tammi kesäkuu 3,9 % 0,6 % Tammi maaliskuu 8,0 % 2,4 % Huhti kesäkuu 0,5 % -1,1 % Tammi kesäkuu 0,9 % 2,2 % Tammi maaliskuu 2,0 % 2,4 % Huhti kesäkuu 0,0 % 2,0 % Luovien alojen tarkempi toimialajaotus on nähtävillä osoitteessa Luovien alojen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) Luovien alojen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) 14

15 RAKENTAMINEN Teksti: Saku Vähäsantanen 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % -5 % -10 % -15 % I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 I/2007 I/2008 I/2009 I/2010 I/2011 I/2012 Rakentamisen henkilöstömäärän kehitys Satakunnassa Rakentamisen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) Rakentamisen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) Rakentamisen liikevaihdon supistuminen jatkui Satakunnassa vielä kuluvan vuoden kevääseen saakka. Alan liikevaihto ei ole juurikaan noussut maakunnassa vuoden 2009 taantuman jälkeen. Toisaalta Olkiluodon ydinvoimalan rakennustyömaa nosti rakentamisen maakunnassa niin voimakkaaseen myötätuuleen, että vuoden 2009 taantumasta ja sen jälkeisestä liikevaihdon paikallaan pysymisestä huolimatta alan liikevaihto on yhä huomattavan korkea vuoteen 2005 verrattuna. Se on edelleen suhteellisesti (myös vuoteen 2005 verrattuna) valtaosaa muita toimialoja korkeampi. Koko maassa 2000-luvun puolivälin jälkeinen nousukausi jäi vaisummaksi, mutta taantuman jälkeinen nousu on ollut melko vahvaa viime vuosina. Siitä huolimatta Satakunnan rakennusala on suhteellisesti jälleen vuoteen 2005 verrattaessa maan keskitasoa suotuisammassa asemassa. Satakunnassa liikevaihdon kehnonlaiseen kehitykseen nähden huomattava osa 54 % rakennusalan yrityksistä onnistui nostamaan liikevaihtoaan vuoden 2012 tammi kesäkuussa. Yli 15 %:n kasvuun ylsi myös olosuhteisiin nähden runsaasti yrityksiä, 45 % alan yrityskannasta. Suuret kasvuyritysten määrät ja hidas kokonaiskasvu alalla viittaavat suurten rakennusyritysten heikohkoon suoriutumiseen. Satakunnassa 5 20 henkilöä työllistävien yritysten alkuvuosi sujuikin muita kokoluokkia myönteisemmin. Liikevaihdosta poiketen rakennusalan palkkasumma kohosi jonkin verran myös Satakunnassa. Maassa keskimäärin nousu oli voimakasta. Kasvu jatkui melko tasaisena molemmilla alueilla koko vuoden 2012 alkupuoliskon ajan. on ylittänyt kummallakin alueella jo selvästi vuoden 2008 tason, mikä kertoo rakennustoiminnan vilkastumisesta. Satakunnassa henkilöstömäärä kohosi selvästi tammi maaliskuussa, joskin seuraavalla vuosineljänneksellä kasvu taittui jo. Joka tapauksessa vuoden 2012 tammi kesäkuun työllisyyskehitys oli alalla suotuisampaa kuin viime vuoden lopulla. Tosin henkilöstöä työskentelee maakunnan rakennuksilla yhä jonkin verran vähemmän kuin suhdannehuipussa muutama vuosi sitten. Rakennusteollisuus RT ry:n loka-marraskuun taitteen suhdanneraportin mukaan rakentaminen supistuu tänä vuonna kolme prosenttia valtakunnallisesti. Vähennys jatkunee myös ensi vuonna. Rakennusalan työllisyys heikkenee samalla. Hinta- ja kustannuskehitys on kuitenkin maltillista. Talonrakennustöitä aloitettiin tänä vuonna 12 % vähemmän kuin viime vuonna. Ensi vuonna aloitusmäärien ennakoidaan yhä laskevan heikkojen talousnä- kymien myötä. Asuinrakentaminen on supistunut, mutta liike- ja toimistorakentaminen on pysynyt vakaana. Maa- ja vesirakentamisen määrä säilyy tämän vuoden ennallaan, mutta ensi vuoden odotukset ovat viime aikoina synkentyneet. Satakunnassa asuinrakentaminen on ollut loivassa laskussa vuoden 2012 alussa. Sen sijaan toimitila- ja teollisuusrakentaminen on edelleen toipunut. Rakennusalan luottamus on EK:n mukaan maassa keskimäärin yhä selvästi negatiivinen ja huomattavasti alle tavanomaisen tason. Suhdannetilanne on vähitellen heikentynyt koko vuoden 2012 tammi syyskuun ajan, joskin lokakuussa koettiin hyvin lievää toipumista, joka jäänee tilapäiseksi. Rakentaminen 2012 vs Tammi kesäkuu -1,3 % 7,5 % Tammi maaliskuu -3,0 % 10,8 % Huhti kesäkuu 0,1 % 4,9 % Tammi kesäkuu 3,6 % 9,9 % Tammi maaliskuu 3,9 % 11,5 % Huhti kesäkuu 3,2 % 8,5 % Henkilöstömäärä Tammi kesäkuu 1,3 % Tammi maaliskuu 4,0 % Huhti kesäkuu -1,2 % 15