Satakunnan elinvoima ja kilpailukyky

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Satakunnan elinvoima ja kilpailukyky"

Transkriptio

1 Satakunnan elinvoima ja kilpailukyky Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö

2 2 Satakunnan väestökehitys

3 3 Satakunnan väestökehitys

4 4 Satakunnan väestökehitys

5 5 Satakunnan väestökehitys haasteena huoltosuhde (-14 v v.-)/15-64 v.

6 Satakunnan talouskehitys LIIKEVAIHDON JAKAUMA Liike-elämän palvelut 6% Satakunnan liikevaihdon jakauma v (tiedot ovat suuntaaantavia) Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1% Muut 25% Tukku- ja vähittäiskauppa 18% Elintarviketeollisuus 4 % Rakentaminen 7% Metsäteollisuus 10% Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus 1% Kemikaalien sekä kumi- ja muovituott. valm. 6% Metallien jalostus 12% Metallituotteiden valmistus pl. koneet ja laitteet 3% Koneiden ja laitteiden valmistus 7% 6

7 Satakunnan talouskehitys tammi kesäkuu 2013 LIIKEVAIHTO Satakunnan talouden suhdanteet pysyivät kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla vaisuina. Kuitenkin todelliset uhkakuvat saatetaan kokea jatkossa, kun telakoiden alasajon vaikutukset alihankkijoiden kautta aluetalouteen tulevat näkyviin. Satakunnassa teollisuuden valopilkkuja ovat olleet tärkeä vientiala koneiden ja laitteiden valmistus sekä elintarviketeollisuus. Nämä kykenivät alkuvuonna ainoina jalostuksessa kasvuun. Liikevaihto supistui muilla metallin aloilla, metsä- ja kemianteollisuudessa sekä rakentamisessa. Palveluiden kasvu hiipui. Etenkin liike-elämän palvelut ovat kärsineet pahasti laskusuhdanteesta. 7

8 Satakunnan talouskehitys tammi kesäkuu 2013 Kemianteollisuuden liikevaihto laski vähän koko alkuvuoden. Metsäteollisuudessa kirjattiin yhä voimakasta liikevaihdon laskua, joka lieveni ainakin tilapäisesti huhti kesäkuussa. Elintarviketeollisuuden kasvu jatkui nopeana, joskin nousu tasaantui keväällä. 8

9 Satakunnan talouskehitys tammi kesäkuu 2013 Teknologiateollisuuden (TOL 24 30) kirkkain tähti on Satakunnassa ollut jo pitkään koneiden ja laitteiden valmistus. Sen loistoa saattaa tosin jatkossa himmentää maakunnan telakoiden osittainen alasajo, joka heikentänee selvästi myös alihankkijoiden asemaa. Satakunnassa metallialoilla on mennyt keskimäärin selvästi paremmin kuin valtakunnallisesti, sillä juuri konepajat sekä meriteollisuus ovat pitäneet metallipuolta pinnalla vaikeina aikoina. Vuoden 2013 tammi kesäkuussa teknologiateollisuuden liikevaihto laski hieman Satakunnassa, mutta selvästi maan keskiarvoa lievemmin. Huhti kesäkuussa kirjattiin jo hienoista kasvua. Satakunnassa vuoden 2013 ensimmäinen puolisko sujui suotuisimmin yli 20 henkilöä työllistävissä yrityksissä, joita toimii maakunnassa vajaat 70 kappaletta. Ne muodostavat maakunnan metallin tukirangan. Riskejä tasaa lisäksi valmistustoiminnan monipuolisuus. 9

10 Satakunnan talouskehitys tammi kesäkuu 2013 Satakunnassakin metallien jalostuksen sekä elektroniikka- ja sähköteollisuuden liikevaihto sukelsi liki kymmenyksen alkuvuonna. Tosin metallien jalostuksessa lasku oikeni huomattavasti keväällä, mikä alan suuren painoarvonsa vuoksi myötävaikutti samanaikaiseen koko metalliteollisuuden nousuun. Metallien jalostuksen supistuminen johtuu suurelta osin värimetallien hintojen laskusta, eivätkä tuotantomäärät ole todennäköisesti tippuneet lähellekään yhtä paljon. Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen alamäki jyrkkeni alkuvuonna Satakunnassa, joskin ala on melko pieni. Valtakunnallisesti sillä on yhä suuri painoarvo, eikä sen syöksykierteeseen ole näkyvissä loppua. Metallituotteiden valmistuksen liikevaihto romahti yli viidenneksen Satakunnassa ja koko maassakin yli kymmenesosan. Luultavasti roima pudotus juontuu suhdannetilanteesta, eikä kyseessä ole rakennemuutos. Sen sijaan koneiden ja laitteiden valmistus kasvoi vauhdikkaasti Satakunnassa. Se on arvonlisäyksellä tarkasteltuna tärkein vientiala ja maakunnassa teknologiateollisuuden toiseksi suurin liikevaihdon luoja metallien jalostuksen jälkeen. Tämä on pehmentänyt teknologiateollisuuden pudotusta ja sai aikaan sen nousun käynnistymisen keväällä. 10 Huolestuttavasti maassa keskimäärin koneiden ja laitteiden liikevaihto kääntyi alkuvuodesta jälleen laskuun. Siten Suomen metallin pääaloilla ei ole yhtään kasvajaa toisin kuin Satakunnassa.

11 Satakunnan talouskehitys tammi kesäkuu 2013 Rakentamisen liikevaihto laski selvästi ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Toisella lasku oikeni. Liikerakentaminen on nousussa maakunnassa. Palvelualat hiljenivät vaimean talouskehityksen myötä. Kaupan liikevaihto laski hieman, joskin keväällä kertyi taas kasvua. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan nousu jäi niukaksi. Liike-elämän palvelut laskivat selvästi tuki- ja suunnittelupalveluiden kysynnän hiljenemisen vuoksi. 11

12 Satakunnan talouskehitys tammi kesäkuu 2013 LIIKEVAIHTO Tilastokeskuksen uusimpien suhdannetietojen mukaan Satakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto laski 1,9 % vuoden 2013 tammi kesäkuussa vuoden 2012 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Tammi maaliskuussa liikevaihto supistui 4,3 % lähes jokaisen päätoimialan liikevaihdon pudottua. Huhti kesäkuussa liikevaihto kasvoi jo 0,4 % monen teollisuuden haaran sekä rakentamisen suhdanteiden kohennuttua sekä kaupan kasvun alettua. Satakunnan yrityksistä melko suuri osa onnistui kasvattamaan liikevaihtoaan haastavista olosuhteista huolimatta. Tammi kesäkuussa keskimäärin 43 % maakunnan yrityskannasta kasvoi ja noin 29 % saavutti yli 15 %:n nousun. Parhaiten alkuvuosi sujui yli 20 henkilön yrityksissä ja näyttää siltä, että heikkenevät suhdanteet ovat iskeneet pahiten pieniin yrityksiin erityisesti teollisuudessa ja kaupassa. 12 Maassa keskimäärin suhdanteet jäivät Satakuntaa vaisummiksi vuoden 2013 ensimmäisellä puoliskolla. Teollisuuden liikevaihto ja vienti supistuivat selvästi. Teknologiateollisuudessa alkuvuosi sujui selvästi Satakuntaa kehnommin, sillä tärkeän elektroniikka- ja sähköteollisuuden syöksy jatkui, ja maakunnasta poiketen myös koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihto laski. Muilla teollisuuden aloilla kehitys oli muuten suurin piirtein samansuuntaista. Ainoaksi nousijaksi jäi siten elintarviketeollisuus. Rakentaminen pysyi vaisuna Satakunnan tapaan. Palveluissa kauppa sukelsi voimakkaammin ilman Satakunnassa keväällä havaittua selkeää taitetta parempaan. Liike-elämän palvelut pysyivät Satakunnasta poiketen kasvu-uralla, joskin siinäkin kasvu tasaantui.

13 Satakunnan talouskehitys tammi kesäkuu 2013 PALKKASUMMA Yritysten maksama palkkasumma pysyi lähes ennallaan Satakunnassa. Tammi kesäkuussa 2013 kasvua kirjattiin 0,2 % vuotta aiemmasta vastaavasta ajankohdasta. Palkkojen summa supistui teollisuudessa. Siellä kasvua kertyi ainoastaan elintarvikkeiden valmistuksessa, konepajoilla, telakoilla ja siten yleisesti meriteollisuudessa. Kemianteollisuuden palkkasumma sukelsi poikkeuksellisen paljon. Rakentamisessa palkkojen nousu kiihtyi. Palveluissa selvästi nousi ainoastaan yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Koko maassa palkkasumma kohosi prosentin alkuvuonna. Teollisuudessa palkat kohosivat ainoastaan elintarvikkeiden ja kulkuneuvojen valmistuksessa. Rakentamisessa ja palveluissa nousu jäi yleisesti hyvin vaatimattomaksi. Sen sijaan Satakunnan tapaan hyvinvointipalveluissa nousu jatkui ripeänä. 13

14 BKT:n muodostuminen Satakunnassa, suurimmat toimialat, Metalliteollisuus kokonaisuudessaan (metallien jalostus, metallituotteet, koneet ja laitteet, sähkötuotteet ja telakat, yht. 830 milj. ) on pitkään ollut maakunnan suurin arvonlisäyksen tuottaja. Kymmenen suurinta toimialaa (alla) muodostavat Satakunnan BKT:stä kaksi kolmasosaa Milj. Osuus _88 Terveys- ja sosiaalipalvelut 654,3 10,4 % 68201_68202 Asuntojen vuokraus ja hallinta 650,9 10,4 % 45_47 Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvoj 444,2 7,1 % 41_43 Rakentaminen 428,0 6,8 % 49_53 Kuljetus ja varastointi 412,0 6,6 % 24_25 Metallien jalostus ja metallituotteiden valm 373,0 6,0 % 84 Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus 348,4 5,6 % 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 345,5 5,5 % 19_22 Kemianteollisuus 303,7 4,8 % 35_39 Energiahuolto; Vesi- ja jätehuolto 287,1 4,6 % 14

15 Viennin merkitys taloudelle Avoimuusindeksillä tarkastellaan kansainvälisen kaupan merkitystä taloudelle. Sitä mitataan alueen (teollisuuden) viennin arvon suhteella alueen arvonlisäykseen ja se ilmaistaan prosentteina arvonlisäyksestä. Satakunnan avoimuusindeksi on selvästi korkeampi kuin koko maan, mikä johtuu vahvasta vientivetoisesta teollisuudesta. Suomessa keskimäärin n. 14 % viennistä tulee transitoliikenteestä. Satakunnassa osuus on todennäköisesti selvästi pienempi. Tämä tarkoittaa käytännössä vielä suurempaa eroa vientipainotteisuudessa. 15

16 VIENTI Satakunnan talouskehitys tammi kesäkuu 2013 Vienti veti Satakunnassa oikein hyvin olosuhteisiin nähden (kasvua 3,8 %), vaikka metsäteollisuudessa lievää laskua (-2,4 %) kirjattiinkin. Teknologiateollisuuden vienti kohosi pontevasti koneiden ja laitteiden vetämänä. Kasvua kertyi tasaisesti 10,1 %. Koko maassa metsäteollisuuden vienti pysyi yhä kasvu-uralla (2,4 %), mutta teknologiateollisuus sakkasi pahasti (-6,1 %). Siten Suomen vienti jäi alkuvuonna jonkin verran pakkaselle (-2,4 %). Ongelmat ovat edelleen suurimmat elektroniikka- ja sähkötuotteissa, mutta myös muilla metallialoilla on koettu hankaluuksia. 16

17 Satakunnan talouskehitys TYÖLLISYYS Vuoden 2013 tammi kesäkuussa henkilöstömäärät supistuivat Satakunnan yrityksissä yhteensä 0,5 % vuoden 2012 vastaavaan aikaan verrattuna. Alkuvuosi sujui kuitenkin maakunnan päätoimialoilla paremmin kuin viime vuoden syksy. Eniten laskua kirjattiin teollisuudessa, 1,5 %. Rakentamisessa henkilöstö kasvoi 2,7 % ja palveluissa 0,3 % suotuisan kevään ansiosta. Verrattaessa vuoden 2008 toukokuun työttömyysastetta, jolloin työttömyys (TEM:n mukaan) oli ennen taantumaa alimmillaan sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin, vuoden 2013 joulukuun asteeseen havaitaan, että työttömyysaste on kasvanut Satakunnassa hitaammin kuin maassa keskimäärin. Tosin sekä alku- että loppupisteessä työttömyysaste on maakunnassa vähän korkeampi. 17

18 18 Monipuolisuus on Satakunnan valtti

19 Uusia avauksia? Uusi tutkimus Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikössä: TAPAHTUMAKLUSTERIT TYÖLLISTÄVÄT ENEMMÄN KUIN ALUEIDENSA KESKEISET TEOLLISUUSTOIMIALAT Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikössä on kehitetty tapahtumien laskennallinen aluevaikutusmalli, jonka avulla voidaan laskea tapahtumiin liittyvien klustereiden aikaansaamat suorat ja välilliset työllisyys- ja tulovaikutukset vuosittain. CREME (Computational Regional Economic Model of Events) -mallin esimerkkilaskelmat koskevat Oulun seutua ja Pohjois-Pohjanmaata, Porin seutua ja Satakuntaa sekä Seinäjoen seutua ja Etelä-Pohjanmaata. Laskelmista selviää, että Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Satakunnassa tapahtumaklusterit työllistävät jopa enemmän kuin alueittensa keskeiset teollisuustoimialat. Tapahtumaklusterien tulonmuodostukselle on ominaista, että vaikutukset leviävät laajalti aluetalouteen sen eri toimialoille ja jokainen klustereissa ansaittu liikevaihtomiljoona on monikymmenkertaisesti vähemmän riskialtis aluetalouden häiriöille kuin teollisuudessa ansaittu liikevaihtomiljoona. Työllisyysvaikutukset ovat olleet vuonna 2012 enimmillään htv Pohjois-Pohjanmaalla, htv Satakunnassa ja htv Etelä-Pohjanmaalla, ja vastaavasti tulovaikutukset ovat olleet 820 milj., 320 milj. ja 310 milj.. Pohjois-Pohjanmaalla alueen kaikkien tapahtumien aikaansaama työllisyys on 31 % verrattuna alueen teollisuuden työllisyyteen, mutta 11 % verrattuna teollisuuden liikevaihtoon. Vastaavasti suunniteltujen tapahtumien vaikutus on 105 % ja 23 % alueen keskeisimmän teollisuustoimialan eli tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistuksen työllisyydestä ja liikevaihdosta. Vastaavasti Satakunnassa luvut ovat 17 % ja 4 % alueen teollisuudesta sekä 171 % ja 19 % metallien jalostuksesta sekä Etelä-Pohjanmaalla 26 % ja 8 % alueen teollisuudesta sekä 132 % ja 20 % elintarvikkeiden valmistuksesta. Tapahtumaklusterien yhden liikevaihtomiljoonan työllistävyys on korkein Etelä-Pohjanmaalla eli lähes 12 htv, Satakunnassa vastaavasti 10 htv ja Pohjois-Pohjanmaalla hieman yli 8 htv, kun se vastaavasti alueiden teollisuudessa on alle 3 htv Pohjois-Pohjanmaalla ja Satakunnassa sekä 3,6 htv Etelä-Pohjanmaalla. 19 Lisätietoja

20 Uusia avauksia? Matkailun aluevaikutusten arviointi on haastavaa, koska matkailu ei muodosta yhtä toimialaa. Alueellista matkailutuloa ja -työllisyyttä mitataan Suomessa ja myös muualla hyvin vaihtelevin menetelmin. Tämä vaikeuttaa matkailun taloudellisten vaikutusten vertailtavuutta ja matkailuvaikutusten kehittymisen seurantaa. Useat mallit perustuvat merkittävältä osin kyselyaineistoihin tai muutoin työläästi päivitettäviin yksittäisiin tutkimuksiin. TuKKK:n Porin yksikön RegTour-malli luo yhtenäisen panos-tuotostaulukoihin, Tilastokeskuksen tilastoihin ja talousteoriaan perustuvan menetelmän, jolla voidaan arvioida ja päivittää eri alueiden matkailun vaikutuksia vuosittain yhteneväisesti. 20 Lisätietoja

21 Satakunnan kilpailukyky Yrittäjyyttä kuvaavaksi osaindeksiksi on valittu yritysdynamiikka ((aloittaneet + lopettaneet yritykset)/yrityskanta). Tämä kuvaa uudistumista yritysrakenteissa. Toimialarakennetta ja alueellista erikoistumista kuvaavaksi muuttujaksi on valittu teollisuusvaltaisuus, joka tarkoittaa teollisuuden osuutta alueen liikevaihdosta. Teollisuuden menestyminen kuvaa alueen pärjäämistä globaalissa kilpailussa. Teollisuus on myös keskimäärin palvelusektoria tuottavampaa, joten sen osuuden muutos kuvaa alueen kykyä tuottaa arvonlisäystä. Osaamista kuvaava muuttuja on korkea-asteen koulutus (alempi tai ylempi korkea-aste tai tutkijakoulutus). Innovatiivisuutta kuvaa yritysten t&k-menojen osuus liikevaihdosta. Työn tuottavuus on laskettu yritysten liikevaihdolla henkilötyövuotta kohti. Työllisyysaste tarkoittaa työllisten osuutta v. väestöstä. 21

22 Satakunnan seutukuntien kilpailukyky Porin seutukunnan kilpailukyky on mediaania selkeästi parempi työn tuottavuudessa (sijaluku 10), teollisuusvaltaisuudessa (18) ja innovatiivisuudessa (19). Koulutustasossa (23) sekä yritysdynamiikassa (25) sijoitus on jonkin verran mediaania korkeampi. Työllisyysasteessa sijoitus on vain vähän mediaania korkeampi. Rauman seudulla työn tuottavuus on maamme seutukuntien korkeimpia (sija 9) raskaan teollisuuden suuren painoarvon ansiosta. Alue pärjää tästä syystä edelleen hyvin myös teollisuusvaltaisuudessa (sijaluku 13). Innovatiivisuus on edelleen korkea (sija 11). Työllisyysaste (18) on selvästi mediaania parempi. Koulutustaso on jonkin verran mediaania korkeampi. Yritysdynamiikka on heikentynyt selvästi vuoden aikana maan heikoimpien seutukuntien joukkoon erityisesti aloittaneiden yritysten määrän supistuttua huomattavasti. Pohjois-Satakunnassa työn tuottavuus on vähitellen kivunnut selvästi yli mediaanin. Se on alueen vahvuus. Teollisuusvaltaisuus ylittää myös mediaanin, mikä kertoo alueen teollisuuden tilan vakaudesta. Työllisyysaste on mediaanin tuntumassa. Koulutustasossa, innovatiivisuudessa ja yritysdynamiikassa sijoitus on yhä heikohko. Lisätietoja Satamittarista: Sijaluvut v (Suomen 70 seutukuntaa v aluejaolla): 22

23 Satakunnan kilpailukyky Alla on Suomen 20 kilpailukykyisintä seutukuntaa mittaristomme mukaan v Lisätietoja Satamittarista: Satakunnassa Rauman seutukunta on Suomen kärkipäässä sijalla 14 (maamme 70:stä seutukunnasta) Laskua on edellisvuodesta seitsemän pykälää vuoden 2010 tasolle juuri yritysdynamiikan heikkenemisen vuoksi. Porin seutukunta on sijalla 13. Sijaluku nousi edellisvuodesta pykälän verran. Myönteisinä piirteinä erottuvat Rauman tapaan korkeahko työn tuottavuus, teollisuusvaltaisuus ja innovatiivisuus. Nämä ovat tosin Raumalla hieman parempia. Yritysdynamiikan suotuisamman kehityksen vuoksi Porin seutu nousi Rauman ohi. Pohjois-Satakunta sijoittuu sijalle 51, jossa on laskua vuodesta 2011 neljä sijaa. Alueen työn tuottavuus ja teollisuusvaltaisuus ovat kuitenkin selvästi korkeampia kuin sijaluku antaisi olettaa, sillä ne ovat vähän seutukuntien mediaania korkeammat. Sijoituksen heikennys juontuukin heikosta innovatiivisuudesta, koulutustasosta ja yritysdynamiikasta. 23 Sija Seutukunta Sijoitusten keskiarv. 1 Porvoo 7,50 2 Vaasa 10,33 3 Helsinki 14,00 4 Tampere 15,00 5 Oulu 15,33 6 Turku 18,50 7 Hämeenlinna 18,83 8 Lappeenranta 18,83 9 Åboland-Turunmaa 18,83 10 Etelä-Pirkanmaa 19,00 11 Kokkola 20,00 12 Salo 20,50 13 Pori 20,67 14 Rauma 21,33 15 Raahe 24,33 16 Mariehamns stad 24,50 17 Jakobstadsregionen 24,67 18 Riihimäki 24,67 19 Seinäjoki 25,50 20 Jyväskylä 25,83

24 Lisätietoa: Satamittari ja tietopalvelut Satamittari-verkkosivusto osoitteessa tarjoaa Satakuntaa kuvaavia tilasto-, tutkimus- ja ennakointitietoja. Satamittari kuvaa ajankohtaisesti alueen elinkeinoelämän kehitystä ja tarjoaa monipuolisesti Satakunnan kehitystä koskevaa pitkän ajan analysoitua tietoa. Satakunnan talous -katsaus tarjoaa tuoreinta mahdollista toimialoittaista suhdannetietoa Satakunnasta. Katsaus on ladattavissa: Toimitamme pyynnöstä Satakuntaa, sen seutukuntia ja kuntia koskevaa (talous)tietoa. Satakuntaa koskeva tilastotuotanto ja tutkimustoiminta antavat erinomaiset lähtökohdat toteuttaa maakuntaa koskevia tietopalveluja ja analyysejä. Käytössämme ovat monipuoliset tietokannat, joista tarvittava tieto löytyy nopeasti. 24

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 16.9.2013 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö saku.vahasantanen@utu.fi 050 520 0780 LIIKEVAIHTO Satakunnan

Lisätiedot

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 26.11.2014 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö saku.vahasantanen@utu.fi 050 520 0780 LIIKEVAIHTO Satakunnan

Lisätiedot

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 27.5.2015 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö saku.vahasantanen@utu.fi 050 520 0780 LIIKEVAIHTO Satakunnan

Lisätiedot

marraskuu 2013 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784

marraskuu 2013 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784 22 marraskuu 2013 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784 SUHDANNEKUVA Teksti: Saku Vähäsantanen Satakunnan talouden suhdanteet pysyivät vuoden 2013 ensimmäisellä puoliskolla vaisuina.

Lisätiedot

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 27.5.2014 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö saku.vahasantanen@utu.fi 050 520 0780 LIIKEVAIHTO Satakunnassa

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli)

RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli) Kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli) MALLI 1. Varsinais-Suomen ja Turun seudun matkailutulo ja -työllisyys 2011-2012 MALLI 2. Satakunnan, sen

Lisätiedot

Lapin suhdannetiedot. Lapin maakunnan suhdannetiedot

Lapin suhdannetiedot. Lapin maakunnan suhdannetiedot Lapin suhdannetiedot Lapin maakunnan suhdannetiedot Kaivostoiminta ja louhinta Kaivostoiminnan ja louhinnan (TOL B) toimialan liikevaihto kasvoi viime vuonna 16,7 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Myönteisintä

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA

OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA TAPAHTUMA- JA FESTIVAALIKLUSTERIN LASKENNALLINEN ALUEVAIKUTUSMALLISOVELLUS: OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA Ari Karppinen ja Mervi Luonila helmikuu 2014 2 3 TAUSTAA Tapahtumien ovat kautta aikojen olleet

Lisätiedot

26 joulukuu 2015. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784

26 joulukuu 2015. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784 26 joulukuu 2015 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784 SUHDANNEKUVA Teksti: Saku Vähäsantanen Satakunnan talouden vuoden 2015 ensimmäistä puoliskoa leimaa teollisuuden merkittävä

Lisätiedot

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 27.11.2013 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö saku.vahasantanen@utu.fi 050 520 0780 LIIKEVAIHTO Satakunnan

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS*

SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS* SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS* Osa. Aluetaloudellinen tarkastelu Ari Karppinen Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Julkaisusarja A, Nro A3/009 *Tutkimus perustuu Menestyvä Satakunta kansainvälisessä

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUTU & ETELÄ-POHJANMAA

SEINÄJOEN SEUTU & ETELÄ-POHJANMAA TAPAHTUMA- JA FESTIVAALIKLUSTERIN LASKENNALLINEN ALUEVAIKUTUSMALLISOVELLUS: SEINÄJOEN SEUTU & ETELÄ-POHJANMAA Ari Karppinen ja Mervi Luonila helmikuu 2014 2 3 TAUSTAA Tapahtumien ovat kautta aikojen olleet

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

21 kesäkuu 2013. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784

21 kesäkuu 2013. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784 21 kesäkuu 2013 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784 SUHDANNEKUVA Teksti: Saku Vähäsantanen Satakunnan talouden kehitys sujui vaihtelevasti vuoden 2012 heinä joulukuussa. Suhdannekuva

Lisätiedot

PORIN SEUTU & SATAKUNTA

PORIN SEUTU & SATAKUNTA TAPAHTUMA- JA FESTIVAALIKLUSTERIN LASKENNALLINEN ALUEVAIKUTUSMALLISOVELLUS: PORIN SEUTU & SATAKUNTA Ari Karppinen ja Mervi Luonila helmikuu 2014 2 3 TAUSTAA Tapahtumien ovat kautta aikojen olleet ihmisten

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi www.helsinki.fi/ruralia

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

25 kesäkuu 2015. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784

25 kesäkuu 2015. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784 25 kesäkuu 2015 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784 SUHDANNEKUVA Teksti: Saku Vähäsantanen Satakunnan talous näytti käänteen merkkejä vuoden 2014 heinä joulukuussa, sillä teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

8 marraskuu 2006. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät

8 marraskuu 2006. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät 8 marraskuu 2006 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät YLEISTÄ Teksti: Saku Vähäsantanen Satakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi tammi kesäkuussa 2006 14,1 % vuoden 2005 vastaavasta

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset

Toimintaympäristö: Yritykset Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,

Lisätiedot

14 marraskuu 2009. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät

14 marraskuu 2009. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät 14 marraskuu 2009 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät SUHDANNEKUVA Teksti: Saku Vähäsantanen Talouden taantuma iski toden teolla alkuvuodesta sekä Satakuntaan että koko maahan. Liikevaihto laski

Lisätiedot

Kaupan alan ennakointikamari

Kaupan alan ennakointikamari Kaupan alan ennakointikamari Aineistoa keskustelun pohjaksi Porin yliopistokeskus 12.11.2013 Tanja Lepistö, Tiina Mäkitalo-Keinonen & Saku Vähäsantanen Ennakointikamari järjestetään Sataviisari ja ENSA

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013

Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013 Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 21.1.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2013* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2014 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

23 kesäkuu 2014. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784

23 kesäkuu 2014. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784 23 kesäkuu 2014 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784 SUHDANNEKUVA Teksti: Saku Vähäsantanen Satakunnassa teollisuuden ahdinko ei hellittänyt otettaan vuoden 2013 heinä joulukuussa,

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Varkauden seudun kehitys. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen, Pohjois-Savon liitto 25.8.2014

Varkauden seudun kehitys. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen, Pohjois-Savon liitto 25.8.2014 Varkauden seudun kehitys Maakuntajohtaja Jussi Huttunen, Pohjois-Savon liitto 25.8.2014 Väestö ikäryhmittäin v. 1990-2013 Lähde: Tilastokeskus Ikäryhmä Ikäryhmä YHTEENSÄ -14 15-64 65 - YHTEENSÄ -14 15-64

Lisätiedot

19 kesäkuu 2012. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784

19 kesäkuu 2012. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784 19 kesäkuu 2012 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784 SUHDANNEKUVA Teksti: Saku Vähäsantanen Satakunnan talous kasvoi kohisten vielä vuoden 2011 heinä syyskuussa. Tällöin teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

11 kesäkuu 2008. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät

11 kesäkuu 2008. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät 11 kesäkuu 2008 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät YLEISTÄ Teksti: Saku Vähäsantanen Satakunnan talouden kehitys jatkui vuoden 2007 heinä joulukuussa pääosin myönteisenä, vaikka muutamilla

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

16 marraskuu 2010. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784

16 marraskuu 2010. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784 16 marraskuu 2010 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784 SUHDANNEKUVA Teksti: Saku Vähäsantanen Alkuvuosi näytti selvät merkit talouden noususta. Satakunnan metsä-, kemian- ja

Lisätiedot

Vaasan kaupunki ja seutu

Vaasan kaupunki ja seutu Vaasa kaupunkiseutuvertailussa Sisällysluettelo JOHDANTO Vaasan kaupunki ja seutu s. 3 5 Onnellisia ihmisiä s. 6 Vaasan seutu kartalla s. 7 Vaasa ja naapuriseudut kartalla s. 8 9 KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

13 kesäkuu 2009. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät

13 kesäkuu 2009. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät 13 kesäkuu 2009 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät SUHDANNEKUVA Teksti: Saku Vähäsantanen Satakunnassa, kuten koko maassa, talouden nousukauden äkillinen loppu koettiin vuoden 2008 loka joulukuussa.

Lisätiedot

18 marraskuu 2011. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784

18 marraskuu 2011. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784 18 marraskuu 2011 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784 SUHDANNEKUVA Teksti: Saku Vähäsantanen Satakunnan talouden nousu jatkui vauhdilla vielä kuluvan vuoden tammi maaliskuussa.

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2014

Keski-Suomen Aikajana 2/2014 Keski-Suomen Aikajana 2/2014 Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.2015) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku

Lisätiedot

Suhdannekatsaus-Kainuu 27.11.2015

Suhdannekatsaus-Kainuu 27.11.2015 1 Kainuun kärkitoimialojen tilanne edelleen haastava maakunnan suhdannekehitys vuoden 2015 kesäkuulle Kainuun liitossa on laadittu ja maakuntavaltuusto on hyväksynyt (16.6.2014) maakunnan tulevien vuosien

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Oulun seudun elinkeinokatsaus 2 2014

Oulun seudun elinkeinokatsaus 2 2014 2 Suhdannekuva 3 Alue- ja toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu Vaihtuva teema: Yritystoiminnan uudistuminen kasvun ja supistumisen kautta 6 Teollisuus 7 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 Rahoitustoiminta

Lisätiedot

Oulun seudun elinkeinokatsaus 2 2013

Oulun seudun elinkeinokatsaus 2 2013 2 Suhdannekuva 3 Alue- ja toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu Vaihtuva teema: Seudun erikoisalojen rooli aluetaloudessa 6 Teollisuus 7 Rakentaminen 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 Rahoitustoiminta

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

12 marraskuu 2008. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät

12 marraskuu 2008. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät 12 marraskuu 2008 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät SUHDANNEKUVA Teksti: Saku Vähäsantanen Liikevaihdon kasvulla tarkasteltuna teollisuuden terävin suhdannehuippu ohitettiin Satakunnassa vuoden

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen

Lisätiedot

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa

Lisätiedot

KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS 2015 TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO

KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS 2015 TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO 1. Väestö 2. Teollisen tuotannon arvonlisä ja majoitus- ja ravitsemustoiminnan tai kuljetuksen liikevaihdon osuus 3. Keskusmerkitys 4. Toiminnallinen erikoistuminen

Lisätiedot

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2010 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Oulun seudun elinkeinokatsaus 1 2015

Oulun seudun elinkeinokatsaus 1 2015 2 Suhdannekuva 3 Alue- ja toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu Vaihtuva teema:kasvuyritykset Oulun seudulla 6 7 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 Rahoitustoiminta 11 Palvelut liike-elämälle

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Toimialakatsaus 2011

Toimialakatsaus 2011 Toimialakatsaus 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne 2009, P:maa + K-P

Lisätiedot

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN KEHITYS ALUEITTAIN: Teknologiateollisuuden yrityksien liikevaihdon lasku hiukan taittunut alkuvuonna.

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN KEHITYS ALUEITTAIN: Teknologiateollisuuden yrityksien liikevaihdon lasku hiukan taittunut alkuvuonna. TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN KEHITYS ALUEITTAIN: Teknologiateollisuuden yrityksien liikevaihdon lasku hiukan taittunut alkuvuonna Vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto

Lisätiedot

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4

Lisätiedot

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto n maakunnan yrityskatsaus y 2013 Lähde: Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto Yritystoimipaikat Maakuntien % osuudet koko maan yritystoimipaikoista vuonna 2013 Uusimaa 28,0 Varsinais Suomi 9,5

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.2.2014 2010-luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1 Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Jyväskylä 1.12.2009 1.12.2009 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot