Jyväskylän yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma vuosille

Transkriptio

1 Jyväskylän yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma vuosille Jyväskylän yliopisto hyväksytty yliopiston hallituksessa

2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO 3 2. TAUSTA JA TARKOITUS 3 3. YLEISET TAVOITTEET 4 4. TASA-ARVON EDISTÄMINEN SUKUPUOLTEN TASA-ARVO SUKUPUOLISEN AHDISTELUN JA HÄIRINNÄN EHKÄISY 5 5. YHDENVERTAISUUDEN EDUSTÄMINEN SYRJINTÄ SUKUPUOLI JA SEKSUAALINEN SUUNTAUTUMINEN IKÄ VAMMAISUUS, TERVEYDENTILA JA TOIMINTAKYKY ETNISYYS, KANSALLISUUS, KIELI JA VAKAUMUS 6 6. TASA-ARVO OPETUKSESSA JA OPISKELIJOIDEN TASA- ARVOINEN JA YHDENVERTAINEN KOHTELU 7 7. TASA-ARVOTILANNE VUOSINA TOIMENPITEET VUOSINA TASA-ARVOTOIMIKUNTA 9 LIITE 1 10 LIITE

3 1. JOHDANTO Tasa-arvotoimikunta on valmistellut yliopiston tasa-arvosuunnitelman uudistusta yhteistyössä henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa uudistuneen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslain mukaisesti. Suunnitelmaan on sisällytetty myös tilastomateriaalia. Tasa-arvolain tavoitteena on estää sukupuoleen perustuva välitön ja välillinen syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Yhdenvertaisuuslain tavoitteena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa lain soveltamisalaan kuuluvissa syrjintätilanteissa. 2. TAUSTA JA TARKOITUS Jyväskylän yliopiston tehtävänä on tutkimukseen perustuen etsiä totuutta, tuottaa ja levittää uutta tietoa sekä kasvattaa ja uudistaa sivistysperintöä. Laaja-alaisena, monitieteisenä tiedeyhteisönä yliopisto edistää korkeatasoiseen tutkimukseen, koulutukseen ja yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen perustuvaa ihmisen, luonnon, kulttuurin, talouden ja teknologian suotuisaa kehitystä. Jyväskylän yliopisto vaikuttaa sivistykselliseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen ihmisen koko elämänkulun kattavan kasvun ja vastuun aikaansaamiseksi. Yliopisto edistää ihmisen, luonnon ja teknologian tasapainoista vuorovaikutusta sekä hyvää elämää. Toiminnassa painottuvat laatu, vaikuttavuus ja tehokkuus. Perustuksena on eurooppalaisen yliopistolaitoksen perinteikäs, laaja-alainen humanistinen arvopohja. Kaikissa toimissaan yliopisto noudattaa ja vaalii eettisiä arvoja ja edistää kestävää kehitystä sekä taloudellisesti, sosiaalisesti että ekologisesti. Jyväskylän yliopiston strategian mukaisesti yliopisto on tavoiteltu, toimiva ja hyvinvoiva työyhteisö, jossa koetaan tyydytystä työstä ja ylpeyttä yliopistoyhteisön jäsenyydestä. Jokainen Jyväskylän yliopistossa työskentelevä ja opiskeleva saa kokea olevansa yhteisölleen arvokas. Tämän suunnitelman tarkoituksena on sitouttaa yliopiston henkilökunta ja opiskelijat yhteiseen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioiden edistämiseen ja toteuttamiseen sekä viestiä sidosryhmille yliopiston tavoitteista ja toiminnasta. Samalla se tarkentaa omalta osaltaan yliopiston henkilöstöstrategiaa, henkilöstöpoliittista ohjelmaa ja yksikkö- 3

4 jen henkilöstöohjelmia. Suunnitelma antaa myös pohjan ja suuntaviivat tasa-arvotoimikunnan työlle. 3. YLEISET TAVOITTEET Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmalla pyritään siihen, että tasa-arvotavoite sekä ajatus tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta sisällytetään luontevasti kaikkeen toimintaan, erityisesti ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa. Eettisesti tasa-arvossa on kyse ihmisyydestä, ihmisarvosta sekä jokaisen ihmisen ainutlaatuisuudesta. Työpaikalla ja opiskelijayhteisössä arvostetaan kaikkien osaamista ja työtä tasavertaisesti ja annetaan erilaisille lahjakkuuksille mahdollisuus ilmaista itseään. Avoin keskusteluilmapiiri ja kaikkien osapuolten sitoutuminen suunnitelmaan ovat edellytyksiä tavoitteiden toteutumiselle ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusperiaatteiden sisäistämiselle yliopiston toiminnassa. 4. TASA-ARVON EDISTÄMINEN 4.1. Sukupuolten tasa-arvo Jyväskylän yliopistossa tehtävän tasa-arvotyön tarkoituksena on tasa-arvolain mukaisesti estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tästä näkökulmasta parantaa naisten asemaa työelämässä. Tulevaisuuden asiantuntijoiden kouluttajana yliopisto on edelläkävijä tasa-arvokysymyksissä ja luo tasa-arvoisia käytäntöjä ja suvaitsevaa ilmapiiriä. Tasa-arvolaki velvoittaa työnantajaa edistämään sukupuolten tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Päätöksenteon ja sen valmistelun läpinäkyvyyden ja avoimuuden lisääminen kaikilla tasoilla on tasa-arvokehityksen tärkeä kulmakivi. Tavoitteena on myös tasa-arvoinen johtamiskulttuuri, jonka mukaisesti esimiehet ottavat tasa-arvon huomioon osana työn suunnittelua, työnjakoa, palautetta ja kannustamista. Tavoitteena on varmistaa, että koko henkilöstö yliopistossa kokee, että sitä arvostetaan ja kohdellaan tasavertaisesti sukupuolesta riippumatta. Jyväskylän yliopistossa tehtävän tasa-arvotyön tavoitteena on sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistaminen. Valtavirtaistamisella tarkoitetaan hallinnon rakenteiden ja käytäntöjen kehittämistä siten, että sukupuolten tasa-arvotavoite voidaan sisällyttää kaikkeen päätösten valmisteluun ja toimeenpanoon. Jyväskylän yliopisto työnantajana helpottaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista ja pyrkii ennakkoluulottomasti siihen, että sekä naiset että miehet voivat tasavertaisesti toteuttaa vanhemmuuttaan. 4

5 4.2. Sukupuolisen ahdistelun ja häirinnän ehkäisy Yliopistoyhteisö ei hyväksy henkilökuntaan tai opiskelijoihin kohdistuvaa sukupuoleen perustuvaa häirintää tai ahdistelua. Yliopistolla on nimetyt häirintäyhdyshenkilöt sekä henkilökunnalle että opiskelijoille. Yliopiston tasa-arvoyhdyshenkilö toimii henkilökunnan ja ylioppilaskunnan sosiaalisihteeri opiskelijoiden häirintäyhdyshenkilönä. Opiskelijoiden ja henkilökunnan välisissä tasa-arvo- ja häirintätilanteissa asia hoidetaan yhteistyössä yliopiston ja ylioppilaskunnan edustajien kanssa. 5. YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMINEN 5.1. Syrjintä Jokaisen työyhteisön työntekijöiden elämänkatsomus, kulttuuri, kielenkäyttö, mielipiteet, käytös, ulkonäkö tai muut ominaisuudet eroavat toisistaan. Ihmisten väliseen kanssakäymiseen kuuluu moninaisuuden kohtaaminen ja monenlaiset näkökulmat. Yliopistoyhteisö ei suvaitse syrjintää eikä työpaikkakiusaamista. Jyväskylän yliopiston työyhteisössä tuetaan henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista monin eri tavoin. Jyväskylän yliopiston tavoitteena on palvelujen, tilojen ja toimintojen kehittäminen sellaisiksi, että ne soveltuvat kaikille. Yliopistossa toteutetaan yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä sekä inkluusion periaatetta. Inkluusio tarkoittaa kaikkien itsestään selvää mukaan ottamista ja moninaisuuteen sopeutumista niin, että kaikki voivat tasa-arvoisesti ja täysivaltaisesti osallistua toimintaan iästä, etnisestä tai kansallisesta alkuperästä, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnosta, vakaumuksesta, mielipiteestä, terveydentilasta, vammaisuudesta, sukupuolisesta suuntautumisesta tai muusta sellaisesta riippumatta Sukupuoli ja seksuaalinen suuntautuminen Sukupuolten välisellä tasa-arvolla tarkoitetaan sitä, että ihmiset voivat kehittää kykyjään ja tehdä valintoja ilman sukupuolesta johtuvia rajoituksia ja että naisten ja miesten erilaiset käyttäytymistavat, pyrkimykset ja tarpeet ovat yhtä arvostettuja ja samassa asemassa. Sukupuoleen perustuva syrjintä on laitonta ja kiellettyä. Vastuu tasa-arvosta on sekä miehillä että naisilla. Motivoituneet ja asiantuntevat toimijat, naiset ja miehet, ovat yliopiston voimavara. Naisten ja miesten näkökulma päätettäviin asioihin voi olla erilainen. Kun naisten ja miesten näkökulmat yhdistetään henkilökohtaiseen kokemukseen ja asiantuntemukseen, saadaan käyttöön enemmän voimavaroja sekä kyetään paremmin ottamaan 5

6 huomioon eri ihmisten tarpeet verrattuna siihen, että päätöksenteko olisi vain yhden sukupuolen hoidossa. Laki velvoittaa oppilaitokset huolehtimaan siitä, että naisilla ja miehillä on samat mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen. Opetuksen, tutkimuksen ja oppiaineiston on tuettava tasa-arvolain tarkoituksen toteutumista Ikä Nuoret ja ikääntyvät työskentelevät usein yhdessä ja usein se koetaan rikkautena. Eri-ikäisten henkilöiden työkulttuurien erilaisuuden takia tämä saattaa aiheuttaa kuitenkin myös ongelmia. Ikäsyrjintä on usein epäsuoraa, ja sen tunnistaminen syrjinnäksi on usein vaikeampaa kuin muun syrjinnän. Ikään liittyy paljon ennakkoluuloja ja asenteita, joista on vaikea päästä eroon. Ikäsyrjintää saattavat kohdata sekä miehet että naiset, mutta tyypillisesti se koskettaa useammin naisia kuin miehiä. Jyväskylän yliopistossa eri ikäryhmien asiantuntemista ja erikoisosaamista arvostetaan tasapuolisesti ja ammatillista kehittymistä tuetaan työuran loppuun saakka. Henkilöstöpolitiikan kehittämisessä otetaan huomioon ikääntyvien sekä nuorten työntekijöiden erilaisen kokemuksen ja osaamisen vaihtaminen Vammaisuus, terveydentila ja toimintakyky Vammaispalvelulaissa vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Esteettömyys kuvaa yliopiston ympäristöjen ja käytäntöjen sopivuutta kaikille opiskelijoille, työntekijöille sekä vierailijoille. Opiskeluympäristön esteettömyyden toteuttaminen edellyttää fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten esteiden tunnistamista ja poistamista sekä ympäristöjen ja käytäntöjen suunnittelemista mahdollisimman laajalle käyttäjäkunnalle sopiviksi. Ympäristön ja yksilön suhde on vuorovaikutteinen, joten esteettömyyden suunnitteleminen ja toteuttaminen edellyttävät jatkuvaa työtä ja yhteistoimintaa asianosaisryhmien edustajien kanssa eri näkökulmien huomioon ottamiseksi Etnisyys, kansallisuus, kieli ja vakaumus Syrjintä saa erilaisia muotoja kohdehenkilöiden taustan mukaan. Lain mukaan ketään ei saa syrjiä etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen tai mielipiteen perusteella. Jyväskylän yliopistossa kehitetään Suomessa olevien omien kieli- ja kulttuuriryhmien edustajien kanssa näihin ryhmiin kuuluvien työntekijöiden ja opiskelijoiden tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. 6

7 Jyväskylän yliopistossa lisätään ja syvennetään yhteistyötä ulkomaalaisten yliopistojen ja muiden akateemisten instituutioiden kanssa. Tämän vuoksi yliopistoon tulee enenevissä määrin ulkomaisia tai ulkomaisen taustan omaavia työntekijöitä ja opiskelijoita suomalaisten kieli- ja kulttuuriryhmien jäsenten lisäksi. Kansainvälistyvässä yliopistossa suhtaudutaan myönteisesti monikulttuurisuuteen kuuluviin käytäntöihin ja arvostetaan ulkomaille lähtevien sekä tänne tulevien opiskelija- tai henkilöstövaihdon huomioimiseksi tehtyä työtä. 6. TASA-ARVO OPETUKSESSA JA OPISKELIJOIDEN TASA-ARVOINEN JA YHDENVERTAINEN KOHTELU Suomessa työmarkkinat ovat edelleen vahvasti jakautuneet nais- ja miesaloihin. Opiskelemaan pyrittäessä mielikuvat eri alojen sopivuudesta miehille ja naisille vaikuttavat hakijoihin. Jyväskylän yliopistoon opiskelemaan pyrkiville jaettavaa informaatiota, kuten opinto- ja valintaoppaita ja oppilaitoksen kotisivuja kehitetään tekstien ja kuvien osalta sellaisiksi, etteivät ne tuota sukupuolisidonnaisia mielikuvia. Myös jatko-opintojen olosuhteita ja houkuttelevuutta kehitetään niin, että jatko-opiskelijaksi hakeutuu molempia sukupuolia. Lisäksi kannustetaan ja rohkaistaan erityisesti alalla vähemmistönä olevan sukupuolen edustajia hakeutumaan opiskelijoiksi. Yliopiston opinto-ohjauksessa opiskelijoita kannustetaan ennakkoluulottomiin suuntautumis- ja uravalintoihin. Valintakokeiden laatijoina ja tarkastajina on mahdollisuuksien mukaan sekä naisia että miehiä. Opiskelijavalinnoista vastaavat huolehtivat siitä, että valintakoekysymykset tai valintakriteerit eivät suosi tai syrji kumpaakaan sukupuolta. Tehtävien ja testien laatija varmistaa, että eri kulttuuritaustaisilla hakijoilla on yhdenvertaiset suoriutumisedellytykset. Opetussuunnitelmia kehitettäessä sekä oppikirjoja ja muuta oppimateriaalia valittaessa otetaan huomioon molempien sukupuolten näkökulmat. Henkilöstön ja opiskelijoiden välinen tasa-arvoinen suhde perustuu molemminpuoliseen arvostukseen. Jyväskylän yliopiston sivistysarvojen mukainen, toimiva vuorovaikutus toteutuu henkilöstön suhtautuessa opiskelijoihin tulevina kollegoinaan. 7. TASA-ARVOTILANNE vuosina Seuraavissa taulukoissa on numeroina todettavissa yliopiston tasa-arvotilanne ja sen kehittyminen opiskelija- ja henkilökuntamäärien osalta. Liitteessä 2 on tarkasteltu asiaa yksityiskohtaisemmin sekä opiskelijoiden että henkilökunnan osalta Opiskelijamäärät tiedekunnittain vuosina

8 (varsinaiset opiskelijat) Tiedekunta M N Yht. M N Yht. M N Yht. Hum.tdk. lkm % 21,8 78,2 21,8 78,2 21,6 78,4 Inf.tdk. lkm % 78,5 21,5 79,6 20,4 80,3 19,7 Kasv.tdk. lkm % 16,5 83,5 15,7 84,3 15,9 84,1 Liik.tdk. lkm % 34,8 65,2 36,2 63, Matem.tdk. lkm % 48,3 51,7 49,2 50,8 50,7 49,3 Tal.tdk. lkm % 44,6 55,4 45,4 54,6 45,2 54,8 Yht.tdk. lkm % 26,6 73, ,0 26,4 73,6 Yhteensä lkm % 36,1 63,9 36,7 63,3 36,7 63, Henkilökunnan lukumäärä sukupuolen mukaan vuosina Vuosi Miehet Naiset % % % % lkm muutos osuus lkm muutos osuus ,6 47, ,7 52, ,1 46, ,4 53, ,8 46, ,9 53, ,1 46, ,4 54, ,8 44, ,3 55,2 Kartoitus naisten ja miesten tehtävien luokituksesta, palkoista ja palkkaeroista tehdään sen jälkeen kun yliopisto on siirtynyt uuteen palkkausjärjestelmään, koska nykyinen palkkausjärjestelmä ei anna vertailupohjaa tulevalle uudelle järjestelmälle. 8. TOIMENPITEET vuosille Seurataan ja arvioidaan yliopistoon pyrkineiden ja valittujen opiskelijoiden määriä tasa-arvonäkökulmasta. 2. Seurataan ja arvioidaan tutkintojen suorittaneiden sukupuolijakaumaa. 3. Seurataan päättävien hallintoelinten, toimikuntien ja työryhmien sukupuolijakaumaa. 4. Seurataan ja arvioidaan henkilöstön ja opiskelijoiden sijoittumista tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisen näkökulmasta. 8

9 5. Seurataan ja arvioidaan uuden palkkausjärjestelmän vaikutuksia tasa-arvon näkökulmasta yliopiston eri tasoilla ja tehtävissä. 6. Seurataan ja arvioidaan tasa-arvokysymysten huomioimista sisäisissä menettelytavoissa ja -ohjeissa. 7. Selvitetään miten äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla oleville tiedotetaan työpaikan toiminnasta ja muutoksista. 8. Järjestetään yhteistyössä henkilöstökoulutuksen, ylioppilaskunnan ja ammattijärjestöjen kanssa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskoulutusta ao. asioiden edistämiseksi. 9. Edistetään tasa-arvoa sekä opetushenkilöstön kykyä tunnistaa syrjivää käyttäytymistä. 10. Edistetään opiskelun ja työnteon esteettömyyttä. 11. Kehitetään alueiden ja tilojen esteettömyyttä pääsääntöisesti peruskorjausten yhteydessä. 12. Raportoidaan vuosittain havaituista epäkohdista parannusehdotuksineen. 9. TASA-ARVOTOIMIKUNTA Tasa-arvotoimikunta seuraa ja arvioi tasa-arvosuunnitelmaan kirjattujen toimenpiteiden toteutumista ja vastaa vuosille asetettujen toimenpiteiden toteuttamisesta yhteistyössä eri tahojen kanssa. Toimikunta vastaa myös vuosittaisen tasa-arvosuunnitelman tarkistamisesta. Selvitys yliopiston tasa-arvotilanteesta ja sen osana erittely naisten ja miesten sijoittumisesta eri tehtäviin ja kartoitus naisten ja miesten tehtävien luokituksesta, palkoista ja palkkaeroista tehdään kolmen (3) vuoden välein. Tasa-arvotoimikunta edistää tasa-arvoa käsittelevien selvitysten ja tutkimusten tekemistä sekä niistä tiedottamista, tekee koulutuksen osalta yhteistyötä henkilöstökoulutuksen kanssa sekä antaa tarvittavia lausuntoja yliopiston toimintaohjelmista ja menettelytavoista. 9

10 LIITE 1 Lisätietoa yliopiston www-sivuilta: Suunnitelman oikeudellinen perusta: - Suomen perustuslaki 731/1999 (laki uudistettu ) sekä sen ilmentämät kansainvälisten sopimusten määrittämät tasa-arvotyön laajat yleiset periaatteet. Naisten ja miesten tasa-arvoinen kohtelu sekä syrjinnän torjuminen on kirjattu Euroopan yhteisön perustuslakiin (Amsterdamin sopimus allekirjoitettu 1997). - Tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986, HE 195/2004) on säädetty sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellosta sekä viranomaisen velvollisuudesta edistää tasa-arvoa. Huomioon on otettu tasa-arvolain muutoksen (232/2005) tuomat velvoitteet tasa-arvosuunnitelman sisältöön (6 a 2 mom.) sekä tasa-arvolain kohta tasa-arvon edistäminen oppilaitoksissa (6 b ) mukaisesti. - Yhdenvertaisuuslaki /21 sisältää säännöksiä viranomaisten velvollisuudesta edistää yhdenvertaisuutta, vammaisen henkilön työllistymis- ja kouluttautumisedellytysten parantamisesta, syrjinnän kiellosta sekä lain valvonnasta. Lain 6 :n mukaan ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. - Valtion virkamieslaki (750/94), työsopimuslaki (55/200) sekä vajaavaltaisen työsopimus (998/1993, 442/1999) sisältävät säännöksiä työntekijöiden tasapuolisen kohtelun toteuttamisesta työpaikalla. Työturvallisuuslain (738/2002) tarkoituksena on puolestaan parantaa työympäristöä ja työolosuhteita sekä ennaltaehkäistä niihin liittyviä ilmiöitä. - Yhdistyneiden kansakuntien vuosituhattavoitteissa vaaditaan sukupuolten tasa-arvoa ja naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä asettamalla koulutuksen alalle selkeät tavoitteet, jotka tulisi saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. - Yliopistolaki (645/1997) määrittää yliopiston tehtävät ja velvoitteet niin opiskelijaa (18 ) kuin yhteiskuntaakin kohtaan, yliopistoasetuksessa (115/1998) määritellään muun muassa virkasuhteeseen nimittämiseen, opiskelijaksi ottamiseen ja opiskeluoikeuteen liittyviä seikkoja. 10

11 LIITE 2 1. Jyväskylän yliopistoon hyväksytyt opiskelijat koulutusaloittain vuosina Koulutusala M N Yht. M N Yht. M N Yht. Humanistinen lkm % 17,5 82,5 20,1 79,9 21,5 78,5 Kasvatustieteet lkm % ,5 87,5 16,9 83,1 Kauppatieteet lkm % 51,4 48,6 54,6 45,4 51,6 48,4 Liikuntatieteet lkm % 45,7 54,3 57,9 42,1 56,9 43,1 Luonnontieteet lkm % 51,4 48, ,0 52,2 47,8 Psykologia lkm % 8,8 91,2 4,4 95,6 16,2 83,8 Terveystieteet lkm % 10,1 89,9 10,1 89,9 6,1 93,9 Yhteiskuntatieteetlkm % ,7 64,3 25,2 74,8 Yhteensä lkm % 34,9 65, ,8 63, ,7 62, Uudet opiskelijat koulutusaloittain vuosina Koulutusala M N Yht. M N Yht. M N Yht. Humanistinen lkm % 19,7 80,3 15,3 84,7 19,8 80,2 Kasvatustieteet lkm % 13,9 86,1 12,9 87,1 15,5 84,5 Kauppatieteet lkm % 57,2 42,8 58,4 41,6 53,5 46,5 Liikuntatieteet lkm % 45,7 54,3 57,9 42,1 53,7 46,3 Luonnontieteet lkm % 56,2 43,8 57,8 42,2 54,6 45,4 Psykologia lkm % 12,5 87,5 4,4 95,6 17,6 82,4 Terveystieteet lkm % 11,4 88,6 10,5 89,5 6,2 93,8 Yhteiskuntatieteetlkm % 30,3 69,7 36,2 63,8 26,2 73,8 Yhteensä lkm % 35,1 64,9 36,3 63,7 35,5 64,5 11

12 3. Suoritetut maisterin tutkinnot koulutusaloittain vuosina Koulutusala M N Yht. M N Yht. M N Yht. Humanistinen lkm % 17,7 82,3 22,2 77,8 21,2 78,8 Kasvatustieteet lkm % 13,2 86,8 15,6 84,4 13,2 86,8 Kauppatieteet lkm % 46,8 53,2 46,8 53,2 39,9 60,1 Liikuntatieteet lkm % 46,8 53,2 50,5 49,5 50,5 49,5 Luonnontieteet lkm % 51,2 48, ,0 58,2 41,8 Psykologia lkm % 7,7 92,3 4,4 95,6 5,6 94,4 Terveystieteet lkm % 10,5 89,5 8,5 91,5 3,0 97,0 Yhteiskuntatieteetlkm % 33,3 66,7 34,4 65,6 22,0 78,0 Yhteensä lkm % 29,7 70,3 31,4 68,6 29,6 70,4 4. Suoritetut tohtorin tutkinnot koulutusaloittain vuosina Koulutusala M N Yht. M N Yht. M N Yht. Humanistinen lkm % 31,8 68,2 60,9 39,1 42,9 57,1 Kasvatustieteet lkm % 58,3 41, ,0 23,1 76,9 Kauppatieteet lkm % 62,5 37,5 72,7 27, ,0 Liikuntatieteet lkm % 57,1 42, , ,0 Luonnontieteet lkm % 76,9 23,1 58,7 41,3 71,1 28,9 Psykologia lkm % 60, ,0 50,0 0,0 100,0 Terveystieteet lkm % 33,3 66,7 0,0 100,0 50,0 50,0 Yhteiskuntatieteetlkm % ,1 88,9 66,7 33,3 Yhteensä lkm % 57,5 42,5 48,7 51,3 51,4 48,6 12

13 5. Vakinaisen henkilökunnan lukumäärä ja prosenttiosuudet sukupuolittain vuosina Opetushenkil ökunta M N yht. M N yht. M N yht. lkm % 54,1 45,9 54,7 45,3 54,5 45,5 professorit lkm % 77,2 22,8 76,4 23,6 75,2 24,8 assistentit ja yliass. lehtorit ja opettajat Tutkimushenkilök. Muu henkilökunta lkm % 47,5 52,5 53,0 47,0 52,6 47,4 lkm % 45,3 54,7 44,1 55,9 44,8 55,2 lkm % 57,9 42,1 51,9 48,1 51,0 49,0 lkm % 35,7 64,3 35,2 64,8 35,2 64,8 Yhteensä lkm % 45,3 54,7 45,1 54,9 44,9 55,1 (m=miehet, n=naiset) 13

14 6. Määräaikaisen henkilökunnan lukumäärä ja prosenttiosuus sukupuolittain vuosina Opetushenkil ökunta M N yht. M N yht. M N yht. lkm % 44,1 55,9 39,0 61,0 41,1 58,9 professorit lkm % 73,1 26,9 52,6 47,4 45,5 54,5 assistentit ja yliass. lehtorit ja opettajat Tutkimushenkilök. Muu henkilökunta lkm % 57,0 43,0 52,6 47,4 60,7 39,3 lkm % 32,0 68,0 29,9 70,1 30,5 69,5 lkm % 52,6 47,4 52,2 47,8 50,9 49,1 lkm % 44,0 56,0 46,2 53,8 38,6 61,4 Yhteensä lkm % 47,4 52,6 47,0 53,0 44,6 55,4 (m=miehet, n=naiset) 14