JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VUOSILLE JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Hyväksytty Jyväskylän yliopiston hallituksen kokouksessa

2 SISÄLLYS 1 Johdanto TASA-ARVON JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMINEN YLIOPISTOSSA Sukupuolten tasa-arvo Sukupuolinen ahdistelu ja häirintä Työssäkäynnin, opiskelun ja perheen yhteensovittaminen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus opetuksessa Moninaisuus ja yhdenvertaisuus Yhdenvertaisuuden toteutumisen arvioiminen Esteettömyys ja saavutettavuus TASA-ARVOTOIMIKUNTA TOIMENPITEET TASA-ARVON JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISEKSI VUOSILLE LIITE 1. Tasa-arvotoimikunnan asettaminen...10 LIITE 2. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmakauden tavoitteiden toteutuminen...11 LIITE 3. Suunnitelman oikeudellinen perusta...13 LIITE 4. Jyväskylän yliopiston palkkarakenne sukupuolittain vuosina LIITE 5. Opiskelutilastoja...15 LIITE 6. Henkilöstötilastoja...21 I

3 1 JOHDANTO Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma pyrkii siihen, että ajatukset tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta sisältyvät ennakoivasti ja luontevasti kaikkeen yliopiston toimintaan. Eettisesti tasa-arvossa on kyse ihmisyydestä, ihmisarvosta sekä jokaisen ihmisen ainutkertaisuudesta. Työpaikalla ja opiskelijayhteisössä arvostetaan kaikkia yhteisön jäseniä ja annetaan erilaisille lahjakkuuksille mahdollisuus kehittyä yhteisön hyväksi. Avoin keskusteluilmapiiri ja yhteisön jäsenten sitoutuminen suunnitelmaan ovat edellytyksiä tavoitteiden toteutumiselle sekä tasaarvo- ja yhdenvertaisuusperiaatteiden sisäistämiselle yliopiston toiminnassa. Tasa-arvolain (609/1986) tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Lain tarkoituksena on myös estää sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä. Tasa-arvolaissa syrjinnällä tarkoitetaan välitöntä ja välillistä syrjintää, häirintää sekä ohjetta tai käskyä syrjiä. Yhdenvertaisuuslain (1325/2014) tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. Laki kieltää syrjinnän iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Yliopisto ja yliopistoyhteisön jäsenet ovat sitoutuneet kohtelemaan jokaista yksilöä ja ryhmää kunnioittavasti ja arvokkaasti. Yliopisto edistää monikulttuurisuutta eikä suvaitse syrjintää ja häirintää. Tavoitteena on tarjota yhtäläiset mahdollisuudet kaikille. (Jyväskylän yliopiston Eettiset ohjeet Kunnioitus toisia kohtaan) Tämä suunnitelma on laadittu yliopiston tasa-arvotoimikunnassa, jossa on sekä eri henkilöstöryhmien että opiskelijoiden edustus. Suunnitelma koskee sekä henkilöstön että opiskelijoiden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioita, sillä sen tarkoituksena on sitouttaa koko yliopistoyhteisö tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioiden edistämiseen ja toteuttamiseen. Samalla tarkennetaan yliopiston kokonaisstrategiasta johdettujen tavoitteiden ja tulosten saavuttamista. Suunnitelma antaa myös pohjan ja suuntaviivat tasa-arvotoimikunnan työlle. Tämä suunnitelma esittelee aluksi tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä koskevia tavoitteita ja kartoittaa nykytilannetta. Sen jälkeen esitetään toimenpiteet tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi vuosina Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmakauden tavoitteiden toteutuminen on kuvattu liitteessä 2. Muissa liitteissä, joiden perusteella suunnitelmassa on tehty yliopiston tasa-arvotilannetta koskevia johtopäätöksiä, on kuvattu tasa-arvotoimikunnan asettaminen (liite 1), suunnitelman oikeudellinen perusta (liite 3), Jyväskylän yliopiston palkkarakenne sukupuolittain vuosina (liite 4), opiskelijatilastoja (liite 5) ja henkilöstötilastoja (liite 6). 1

4 2 TASA-ARVON JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMINEN YLIOPISTOSSA 2.1 Sukupuolten tasa-arvo Jyväskylän yliopistossa tehtävän tasa-arvotyön tavoitteena on sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistaminen. Sillä tarkoitetaan hallinnon ja opetuksen rakenteiden ja käytäntöjen kehittämistä siten, että sukupuolten tasa-arvotavoite voidaan sisällyttää kaikkeen päätösten valmisteluun ja toimeenpanoon. Sukupuolten välisellä tasa-arvolla tarkoitetaan sitä, että ihmiset voivat kehittää kykyjään ja tehdä valintoja ilman sukupuolesta, sukupuoli-identiteetistä tai sukupuolen ilmaisusta johtuvia rajoituksia. Tasa-arvolaki velvoittaa yliopistoa edistämään sukupuolten tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Päätöksenteon ja sen valmistelun avoimuuden lisääminen kaikilla tasoilla on tasa-arvokehityksen tärkeä kulmakivi. Tämä merkitsee myös tasa-arvoista johtamiskulttuuria, jonka mukaisesti esimiehet ottavat tasa-arvon huomioon osana työn suunnittelua, työnjakoa, palautetta, kannustamista ja palkkausta. Tavoitteena on varmistaa, että kaikki yliopistoyhteisön jäsenet kokevat, että heitä arvostetaan ja kohdellaan tasavertaisesti ja oikeudenmukaisesti sukupuolesta, sukupuoli-identiteetistä tai sukupuolen ilmaisusta riippumatta. Yliopisto varaa tämän tavoitteen toteuttamiseen ja toteutuksen arviointiin riittävät resurssit. Tasa-arvolaki edellyttää, että yliopisto tekee palkkakartoituksen osana tasa-arvosuunnitelmaa. Tasa-arvolain mukaisesti tasa-arvosuunnitelma sisältää erittelyn naisten ja miesten sijoittumisesta eri tehtäviin sekä koko henkilöstöä koskevan palkkakartoituksen naisten ja miesten tehtävien luokituksesta, palkoista ja palkkaeroista. Palkkakartoituksen avulla selvitetään, ettei työnantajan palveluksessa olevien samaa tai samanarvoista työtä tekevien naisten ja miesten välillä ole perusteettomia palkkaeroja. Mikäli ilmenee palkkaeroja, joille ei ole hyväksyttävää syytä, työnantaja ryhtyy asianmukaisiin korjaaviin toimiin. Pyrkimyksenä on oikeudenmukainen ja syrjimätön palkkausjärjestelmä, sen toteutus ja käytäntö. Tasa-arvotoimikunta edistää osaltaan vuosittaisen määräaikaisuustarkastelun toteuttamista, jossa otetaan huomioon myös sukupuolijakauma eri tehtävänimikkeissä. Vuonna 2014 Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa laadittiin selvitys yliopiston palkkarakenteesta sukupuolittain vuosina (LIITE 4). Vuosien 2013 ja 2014 palkkarakenne ei ole selvityksessä mukana, mutta henkilöstökertomuksen tiedot (LIITE 6, taulukot 7 10) kuvaavat henkilökunnan sijoittumista tehtävä- ja suoriutumistasoille vuosina Palkkarakenneselvityksen mukaan naisten keski- ja mediaaniansioiden kasvu on ollut tarkastelujakson aikana miesten vastaavaa kasvua nopeampaa kaikissa henkilöstöryhmissä. Palkkarakenne on kehittynyt edellisestä, vuosia koskeneesta selvityksestä tasa-arvoisempaan suuntaan. Vuonna 2012 opetus- ja tutkimushenkilöstön naisten keskipalkka oli 90,5 % miesten vastaavasta ja muun henkilöstön naisten keskipalkka 94,8 % miesten vastaavasta. Miesten ansiojakauma oli edelleen naisia leveämpi. Naisten ja miesten alimmat ansioneljännekset olivat lähellä toisiaan ja mediaaniansiot olivat lähentyneet selvityksen viimeisten vuosien aikana. Ylimmän neljänneksen ansiot olivat miehillä naisten vastaavia ansioita korkeampia, mutta tässäkin on kaventumaa havaittavissa. Muun henkilökunnan osalta jakautuminen ansioneljänneksiin oli opetus- ja tutkimushenkilöstöä tasaisempaa. Selvityksen mukaan koko henkilöstön miesten palkkaero oli keskimäärin 5 % huomioiden yksilöiden erot iässä, työkokemusvuosissa, koulutusasteessa ja työskentely-yksikössä. Opetus- ja tutkimushenkilöstön osalta on huomattava, että 2

5 julkaisuaktiivisuuserojen huomioiminen pienentää sukupuolten välistä havaittua palkkaeroa (3,2 % -> 2,4 %). Selvityksessä mainitaan kuitenkin mahdollisuudet mittausvirheisiin henkilöiden työkokemusvuosien osalta sekä se, että tutkimuksessa ei pystytty täysimääräisesti huomioimaan yksilökohtaisia eroja työssä suoriutumisessa. Naisten ja miesten palkkaerojen kaventuminen osoittaa tasa-arvon näkökulmasta positiivista kehitystä. Koska palkkaeroja on edelleen havaittavissa, palkkarakennetta sukupuolittain on tärkeä seurata edelleen. Kokonaisuudessaan sekä vakinaisen että määräaikaisen henkilöstön sukupuolijakauma on tasainen eikä vuosien välillä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia (LIITE 6). Opetus ja tutkimushenkilöstön selkeimmin miesvaltainen henkilöstöryhmä sekä vakinaisessa että määräaikaisessa henkilöstössä ovat professorit, muun henkilöstön osalta ATK-henkilöstö. Muu opetushenkilöstö (lehtorit ja opettajat) sekä muu henkilöstö, erityisesti hallinto- ja toimistotehtävissä olevat, ovat naisenemmistöisiä. Naisia on myös selvästi miehiä enemmän määräaikaisissa opetustehtävissä. Muu tutkimushenkilökunta on professoreita lukuun ottamatta sukupuolijakaumaltaan tasainen. 2.2 Sukupuolinen ahdistelu ja häirintä Yliopistoyhteisö ei hyväksy henkilökuntaan tai opiskelijoihin kohdistuvaa sukupuolista tai seksuaalista häirintää tai ahdistelua. Henkilöstön osalta työturvallisuuslaki (2002/738) edellyttää työnantajan ryhtyvän toimenpiteisiin, jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua. Jyväskylän yliopistossa on käytössä varhaisen tuen toimintamalli, jossa on annettu toimintaohjeet ja määritelty vastuut muun muassa häirinnän ja epäasiallisen kohtelun osalta. Yliopisto on velvollinen huolehtimaan siitä, että henkilöstö tuntee Varhaisen tuen toimintamallin ja sen mahdollistamat menettelyt ja esimiehet saavat koulutusta haastavien tilanteiden tunnistamiseksi. Yliopistossa on nimetty häirintäyhdyshenkilöt henkilökunnalle ja opiskelijoille. Yliopiston tasaarvoyhdyshenkilö toimii henkilökunnan häirintäyhdyshenkilönä ja ohjeistaa häirintää kokevaa toimimaan yliopiston menettelytapojen mukaisesti. Opiskelijoiden häirintäyhdyshenkilöiksi nimetään aina sekä mies että nainen, joista toinen on ylioppilaskunnan sosiaalipoliittinen asiantuntija. He antavat häirintä-, ahdistelu-, syrjintä- ja kiusaamistapauksissa neuvontaa sekä ohjaavat ongelmatilanteissa asian eteenpäin toimivaltaiselle taholle. Opiskelijoiden ja henkilökunnan välisissä tasa-arvo- ja häirintätilanteissa asia hoidetaan yhteistyössä yliopiston ja ylioppilaskunnan edustajien kanssa. Yliopistopalvelut huolehtii siitä, että ohjeet ongelmatilanteita varten ja yhdyshenkilöiden yhteystiedot ovat kaikkien saatavilla sekä verkkosivuilla että yksiköissä. Lisäksi yliopiston työhyvinvointikysely kartoittaa säännöllisesti henkilökunnan kokemuksia tasa-arvo- ja häirintäkysymyksistä. Häirintäyhdyshenkilöiden ja työsuojeluvaltuutetun mukaan häirintätapauksia koskevia yhteydenottoja tulee vuosittain verrattain vähän. Auditointiraportin perusteella (Tervo 2014) syrjintään liittyvät yhteydenotot ovat yliopiston henkilöstö- ja työhönottomääriin nähden vähäisiä. Yliopiston noudattama varhaisen tuen toimintamalli on koettu toimivaksi. Opiskelijoiden valmius nostaa esiin häirintätapauksia on kasvanut, koska asioista puhutaan nykyään enemmän. 3

6 Osana arviointitehtäväänsä tasa-arvotoimikunta tarvitsee vuosittain tiedot henkilöstön ja opiskelijoiden häirintä- ja syrjintäyhteydenotoista. Ylioppilaskunta kartoitti vuonna 2014 verkkokyselyllä JYYn jäsenille opiskelijoiden kokemuksia tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Vastaajista 80 % koki sukupuolien yhdenvertaisuuden toteutuvan hyvin tai kiitettävästi ja 75 % ei ollut havainnut eikä kokenut syrjintää. Toisaalta syrjintää oli kokenut tai havainnut ja kokenut 8 % kyselyyn vastanneista. Kehittämistoiveista vahvimpia olivat saavutettavuuden ja esteettömyyden huomioon ottaminen, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskoulutus. 2.3 Työssäkäynnin, opiskelun ja perheen yhteensovittaminen Yliopisto helpottaa opiskelijoiden ja henkilöstön työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista ja pyrkii siihen, että kaikilla on yhtäläinen mahdollisuus vanhemmuuteen sekä ikääntyneiden vanhempien ja läheisten hoivaan. Vanhemmuus ja hoiva voivat vaatia yksilökohtaisia ratkaisuja, kuten joustavia työaikaan ja työtehtäviin ja opiskeluun liittyviä järjestelyjä. Erityisesti miehiä kannustetaan käyttämään perhevapaita ja hoitamaan sairasta lasta kotona. 2.4 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus opetuksessa Tulevaisuuden asiantuntijoiden kouluttajana yliopisto on edelläkävijä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksissä. Tässä tehtävässään se luo tasa-arvoisia käytäntöjä ja suvaitsevaa ilmapiiriä. Tiedekunnat ja laitokset kehittävät yliopistoon opiskelemaan pyrkiville jaettavaa informaatiota, kuten opinto- ja valintaoppaita sekä oppilaitoksen kotisivuja sellaisiksi, etteivät ne vahvista stereotyyppisiä käsityksiä sukupuolista. Kaikkia opiskelijoita kannustetaan yhtäläisesti hakeutumaan jatko-opintoihin sukupuolesta tai sen ilmaisusta riippumatta. Opinto-ohjauksessa opiskelijoita kannustetaan ennakkoluulottomiin suuntautumis- ja uravalintoihin. Opiskelijavalinnoista vastaavat huolehtivat siitä, että valintakoemateriaali tai valintakriteerit eivät suosi tai syrji eri sukupuolia. Valintakokeiden laatijoina ja arvioijina on mahdollisuuksien mukaan miehiä ja naisia. Tehtävien ja kokeiden laatija varmistaa, että eri kulttuuritaustaisilla hakijoilla on yhdenvertaiset suoriutumisedellytykset. Opetussuunnitelmia kehitettäessä sekä oppikirjoja ja muuta materiaalia valittaessa otetaan huomioon sukupuolinäkökulma. Opetuksessa ja opintosuoritusten arvioinnissa toimitaan yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti. Henkilöstön ja opiskelijoiden suhde perustuu molemminpuoliseen arvostukseen, jota sen enempää opettajan kuin opiskelijan sukupuoli, sukupuoliidentiteetti tai sukupuolen ilmaisu ei saa heikentää. Hallintoelinten edustajien valinnoissa ja päätösten valmistelutyössä edistetään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, jossa otetaan huomioon opiskelijoiden moninaisuus. Yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyössä otetaan huomioon ylioppilaskunnan tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta sekä mahdollisista ongelmakohdista jäsenistölleen tekemät kyselyt. Koko yliopistossa uusien opiskelijoiden sukupuolijakauma oli tarkastelujaksolla tasaisin vuonna 2015, kun 42,6 % uusista opiskelijoista oli miehiä ja 57,4 % naisia (LIITE 5.). Kun miesten osuus 2014 oli useiden edellisvuosien tapaan 37 %:in tasoa, kiinnostavat muutoksen taustat ja kestävyys. Opiskelijoiden sukupuolijakauma koulutusaloittain ei poikkea valtakunnallisesta tilanteesta. 4

7 Kauppatieteellinen ja liikuntatieteellinen ala ovat uusien opiskelijoiden sukupuolijakauman perusteella tasa-aloja (40 60 %). Vuoden 2015 miesopiskelijoiden osuudella (65,7 %) luonnontieteellinen ala on koulutusaloista miesvoittoisin. Erityisen naisvaltaisia aloja ovat kasvatustieteet, psykologia ja terveystieteet (80 20%). Lisäksi humanistisella alalla uusista opiskelijoista runsas 70 % on naisia. Maisterintutkinnon suorittaneista liikuntatieteet ja luonnontieteet ovat tasa-aloja. Sen sijaan kauppatieteissä ja yhteiskuntatieteissä miehet näyttäisivät katoavan, koska naisten osuus valmistuneista on huomattavasti korkeampi kuin opintonsa aloittaneista. Koko yliopiston osalta tutkintotilastot kertovat miesten katoamisesta. Kun kaikista opintonsa aloittaneista miesten suhteellinen osuus on noin 40 %, on se kandidaatin tutkinnon suorittaneista noin 35 % ja maisteriksi valmistuneista enää noin 30 %. Suoritettuja tohtorintutkintoja tarkasteltaessa eri sukupuolten suhteelliset osuudet poikkeavat maisterintutkinnon suorittaneista. Joillakin aloilla miesten osuus väitelleistä on korkeampi kuin maistereista (esimerkiksi luonnontieteellinen ala ja yhteiskuntatieteellinen ala), mikä viittaisi siihen, että naisten kynnys jatko-opintoihin on korkeampi kuin miesten. (LIITE 5.) Nykyisten opiskelijatilastojen perusteella on kuitenkin mahdoton sanoa, mistä opintonsa aloittaneiden ja valmistuneiden sukupuolijakaumien erot johtuvat. Tähän tarvitaan perusteellisempaa kartoitusta ja monipuolisempaa tilastointia. 2.5 Moninaisuus ja yhdenvertaisuus Yliopistossa yhdenvertaisuus on toimintaa, joka tekee kaikille mahdolliseksi tasa-arvoisen ja täysivaltaisen osallistumisen toimintaan iästä, alkuperästä, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnosta, vakaumuksesta, mielipiteestä, poliittisesta toiminnasta, ammattiyhdistystoiminnasta, perhesuhteista, terveydentilasta, vammaisuudesta, seksuaalisesta suuntautumisesta ja muusta henkilöön liittyvästä syystä riippumatta. Yliopisto noudattaa syrjimätöntä johtamiskulttuuria. Jyväskylän yliopiston Kielipolitiikan (2015) mukaan monikielisyys ja -kulttuurisuus ovat resursseja, joita arvostetaan ja hyödynnetään tavoitteellisesti koko yliopistoyhteisössä. ( Yliopisto edistää eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien työntekijöiden ja opiskelijoiden tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta muun muassa toimikuntien jäseniä nimettäessä. Yliopistoyhteisön jäsenten elämänkatsomus, kulttuuri, kieli, mielipiteet, käytös, ulkonäkö ja muut ominaisuudet eroavat toisistaan. Ihmisten väliseen kanssakäymiseen kuuluu moninaisuuden kohtaaminen ja monenlaiset näkökulmat. Yliopistoyhteisö ei suvaitse syrjintää eikä kiusaamista. Yliopistossa eri ikäryhmien asiantuntemusta ja erityisosaamista arvostetaan tasapuolisesti ja ammatillista kehittymistä tuetaan työ- ja opiskelu-uran kaikissa vaiheissa. Yliopiston kehittämistyössä otetaan huomioon ikääntyvien sekä nuorten erilaisen kokemuksen ja osaamisen vuorovaikutus. 5

8 2.5.1 Yhdenvertaisuuden toteutumisen arvioiminen Yhdenvertaisuuslaki edellyttää koulutuksen järjestäjältä ja työnantajalta yhdenvertaisuuden toteutumisen arvioimista ja suunnitelmaa tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Yhdenvertaisuuskyselyllä 2015 kerättiin kokemuksia yliopiston ilmapiiristä, erilaisuuden arvostamisesta ja syrjinnästä henkilöstöltä ja opiskelijoilta suomeksi ja englanniksi. Kyselyn ja muiden arviointitietojen perusteella toimikunta esittää toimenpiteitä yliopiston hallituksen hyväksyttäviksi Esteettömyys ja saavutettavuus Yliopiston tavoitteena on palvelujen, tilojen ja toimintojen kehittäminen sellaisiksi, että ne soveltuvat kaikille. Yliopistolain (558/2009) mukaan hakijan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) edellyttää koulutuksen järjestäjältä ja työnantajalta kohtuullisia mukautuksia, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa asioida, saada koulutusta, työtä ja palveluita samoin kuin suoriutua työtehtävistä ja edetä työuralla. Vammaispalvelulaissa vammaisella tarkoitetaan henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Esteettömyyden toteuttamista ohjaa Rehtorin päätös ( ) Esteetön opiskelu Jyväskylän yliopistossa. Päätöksessä esteettömyydellä tarkoitetaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteuttamista siten, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa. Päätös sisältää periaatteet ja vastuut esteettömien ympäristöjen ja käytäntöjen sekä tarvittavien yksilöllisten järjestelyjen toteuttamiseksi. Yliopistopalvelut laatii suunnitelman yliopiston esteettömyyden edistämiseksi ja raportoi tulokset vuosittain yliopiston johdolle ja ylioppilaskunnalle. 6

9 3 TASA-ARVOTOIMIKUNTA Yliopiston rehtori asettaa tasa-arvotoimikunnan, jonka tehtävänä on edistää kaikkien työntekijöiden ja opiskelijoiden tasa-arvoisten ja yhdenvertaisten työ- ja opiskeluolosuhteiden muodostumista. Toimikunta seuraa ja raportoi vuosittain rehtorille yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan kirjattujen toimenpiteiden toteutumisesta yhteistyössä yliopiston eri toimijoiden kanssa. Tasa-arvotoimikunnassa ovat edustettuina sekä henkilöstö että opiskelijat (kaksi opiskelijajäsentä ja heidän varajäsenensä). Tasa-arvotoimikunta laatii esityksen koko yliopistoyhteisöä koskevasta tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmasta kolmivuotiskaudeksi. Lisäksi toimikunta tekee tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksiin liittyviä selvityksiä, tutkimuksia ja kartoituksia ja niitä koskevia aloitteita yliopistolle. Toimikunta seuraa ja tekee ehdotuksia yliopiston tasa-arvotyön koordinoinnista, joka koskee sekä yliopiston eri hallinnon aloja että yhteistyötä ylioppilaskunnan (JYY) kanssa. Yhteistyötä JYY:n kanssa tiivistetään edelleen ja pyritään hankkimaan tasa-arvotietoa keskitetysti. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa esitettyjä periaatteita ja toimenpiteitä pyritään tekemään yliopistoyhteisön jäsenille tutuksi säännöllisesti toteutettavien laitosvierailujen yhteydessä. 7

10 4 TOIMENPITEET TASA-ARVON JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISEKSI VUOSILLE Toimenpide 1. Normaalikoulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Uuden yhdenvertaisuuslain (6 ) ja tasa-arvolain (5a ) edellyttämät oppilaitoskohtaiset suunnitelmat tulee laatia mennessä. Vastuu suunnittelusta on koulutuksen järjestäjällä. Tasaarvotoimikunta edistää Normaalikoulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus- suunnittelua mahdollisuuksien mukaan. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelu sisällytetään Normaalikoulun opetussuunnitelmiin. Toimenpide 2. Kansainvälisen liikkuvuuden yhdenvertaisuus Tasa-arvotoimikunta seuraa yhteispohjoismaista hanketta, jossa selvitetään vammaisten opiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta edistäviä ja estäviä tekijöitä. Hankkeen kartoitustyön toteuttaa Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta ja koordinoi Suomen osalta ESOKverkosto. Toimikunta selvittää mahdollisuuksia vastaavaan kartoitukseen henkilöstön osalta. Toimenpide 3. Tasa-arvoauditoinnin toimenpidesuositusten seuranta Tasa-arvotoimikunta seuraa tasa-arvon sisäisen auditoinnin perusteella käynnistettyjen kehittämistoimien toteuttamista (Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus osana toiminnanohjausta; Seuranta säännölliseksi (tasa-arvo, yhdenvertaisuus, palkka); Tasa-arvoyhdyshenkilön nimeäminen yksiköihin; ja Työryhmien valintaprosessin kehittäminen luomalla ryhmien jäsenten valinnan perusteet avoimiksi ja julkisiksi henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseksi). Lisäksi toimikunta hyödyntää auditointiraportin muita ehdotuksia ja huomioita mm. Työhyvinvointiselvityksen ja henkilöstökertomuksen tiedoista. Toimenpide 4. Yhdenvertaisuuskyselystä ja muista tietolähteistä nousevat toimenpiteet Eri selvityksissä on tunnistettu yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokoulutuksen tarve (mm. Tervo 2014; JYYn tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely 2014; Yhdenvertaisuuskysely 2015). Yhdenvertaisuuskysely 2015 osoitti, että Varhaisen tuen toimintamalli tunnetaan heikosti. Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevaa viestintää on tehostettava. Tasa-arvotoimikunta edistää tasa-arvoja yhdenvertaisuuskysymysten sisällyttämistä johtamis- ja esimieskoulutukseen, henkilöstökoulutukseen ja eri henkilöstöryhmille järjestettävien koulutusten yhteyteen. Yhteistyössä JYYn kanssa suunnitellaan opiskelijoille tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskoulutusta. Toimenpide 5. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vuosiseurannan kehittäminen Työnantajan tulee seurata tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista. Rehtorin päätös tasaarvotoimikunnan asettamisesta velvoittaa toimikunnan seuraamaan ja raportoimaan vuosittain rehtorille tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan kirjattujen toimenpiteiden toteutumisesta. Tasa-arvotoimikunta kehittää vuosikertomustaan ja johdon katselmukseen toimittamaansa raporttia niin, että niissä selkeästi arvioidaan suunnitelmaan kirjattujen toimenpiteiden toteutumista sekä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista kuluneen toimintavuoden aikana. Raportoinnissa hyödynnetään henkilöstökertomuksen tietoja ja muita tausta-aineistoja. 8

11 Toimenpide 6. Häirinnän ja syrjinnän seuranta Yliopiston ja ylioppilaskunnan kyselyissä on tullut jonkin verran ilmi häirinnän ja syrjinnän kokemuksia. Saamansa toimeksiannon mukaisesti tasa-arvotoimikunta seuraa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista ja raportoi siitä vuosittain rehtorille. Tässä arviointitehtävässään toimikunta tarvitsee tietoa myös mahdollisen häirinnän ja syrjinnän yleisyydestä sekä niihin puuttumisesta. Ilmoituksia häirinnästä ja syrjinnästä saavat yliopiston ja ylioppilaskunnan häirintäyhdyshenkilöt, työsuojeluvaltuutetut, luottamusmiehet, henkilöstön kehittämisestä vastaavat henkilöstöasiantuntijat ja esimiehet. Kirjaamo vastaanottaa työhönottoon liittyviä kirjallisia mielenilmaisuja. Tasa-arvoauditointiraporttiin tietoja koottiin edellä mainituista lähteistä (Tervo 2014). Jotta toimikunta voi seurata tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta, näistä ongelmakohdista pitää jatkossa kerätä tietoa kootusti. Tasa-arvotoimikunta etsii yhdessä henkilöstöpalvelujen ja ylioppilaskunnan kanssa menettelytapoja, joilla tasaarvotoimikunnan arviointikäyttöön olisi kootusti tietoa häirintä- ja syrjintätapausten luonteesta, yleisyydestä ja niihin puuttumisesta. Näissä menettelytavoissa korostetaan erityisesti yksityisyyden suojaa. 9

12 LIITE 1. TASA-ARVOTOIMIKUNNAN ASETTAMINEN Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/86) tuli voimaan vuoden 1987 alusta. Rehtori nimeää päätöksellään tasa-arvotoimikunnan jäsenet 2-vuotiskaudeksi. Tasa-arvotoimikunta koostuu opiskelijoiden ja henkilöstöjärjestöjen edustajista. ( 10

13 LIITE 2. TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMAKAUDEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Jyväskylän yliopiston vuosien tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa määriteltiin kymmenen keskeistä toimenpidettä. Seuraavassa on lueteltu nämä toimenpiteet ja kuvattu, miten toimenpiteitä on toteutettu: Erityiset kehittämiskohteet 1. Yliopistopalvelut kartoittaa Koulutuksen tutkimuslaitoksen kanssa opiskelijoita koskevaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilannetta säännöllisesti osana opiskelijakyselyä. - Opiskelijakyselyssä 2015 oli kysymyksiä mm. esteettömyyden, opiskelijan toimintakyvyn ja terveydentilan selvittämiseksi. 2. Tasa-arvolain edellyttämän palkkakartoituksen lisäksi yliopiston henkilöstöpalvelut jatkaa samapalkkaisuustutkimusta yhteistyössä Kauppakorkeakoulun kanssa. - Yhteistyön tuloksena on 2015 ollut käytettävissä aineisto Jyväskylän yliopiston palkkarakenne sukupuolittain vuosina Lisäksi Henkilöstökertomus 2014 sisältää tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisen arvioimiseksi tietoja henkilöstön määrästä, rakenteesta ja sijoittumisesta tehtävä- ja suoriutumistasoille. 3. Yliopistopalvelut käynnistää sisäasiainministeriön suositteleman yhdenvertaisuussuunnittelun ja laatii sen mukaisen taustakartoituksen vuoden 2013 aikana. - Syksyllä 2015 tehtiin yliopiston henkilöstölle ja opiskelijoille yhdenvertaisuuskysely, jossa kartoitettiin yliopiston ilmapiiriä yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Kyselyn laati tasa-arvotoimikunnan valtuuttama kehittelyryhmä yhteistyössä Koulutuksen tutkimuslaitoksen David Hoffmanin tutkimusryhmän kanssa. Kyselyyn saatiin 1142 vastausta. Vastaajista noin 23 % oli henkilöstöä, 66 % opiskelijoita. Saatujen vastausten perusteella lähes puolet henkilöstöstä ja valtaosa opiskelijoista koki, että yhdenvertaisuudesta on yhteinen ymmärrys ja yhdenvertaisuuden periaatteita noudatetaan yliopistossa ja tiedekunnassa/yksikössä. Toisaalta oli havaittu ja koettu myös syrjintää. Yhdenvertaisuuskysely 2015 ( 4. Selvitetään pelkästään sukupuolesta johtuvan palkkaeriarvoisuuden taso ja ryhdytään tarvittaessa toimenpiteisiin sukupuolesta johtuvien palkkaerojen eliminoimiseksi. - Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa on laadittu toisen kerran selvitys, joka käsittelee yliopiston palkkarakenteita sukupuolittain vuosina Edellinen selvitys koski vuosia Mahdollisia palkkaeroja on siten selvitetty usean vuoden ajalta. Selvitysten perusteella palkkaerot ovat kehittyneet hyvään suuntaan eli sukupuolten väliset erot ovat pienentyneet. Lisäksi yliopistopalvelut tuottavat henkilöstökertomukseen vuosittain palkkaukseen liittyvää tilastotietoa. 11

14 Muut kehittämiskohteet 1. Tasa-arvotoimikunta jatkaa vuosittaisia laitosvierailuja, joiden yhteydessä tavataan henkilöstöä ja opiskelijoita. - tasa-arvotoimikunta esitteli tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä sekä tutustui tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen laitosvierailuilla Bio- ja ympäristötieteiden laitoksessa, Historian ja etnologian laitoksessa ja Koulutuksen tutkimuslaitoksessa. 2. Yliopistopalvelut pitää yllä opiskelijoille ja henkilöstölle tarkoitettuja tasa-arvosivuja, joilta löytyvät häirintätapauksia koskevat toimintaohjeet. - sivuja pidetään yllä suomeksi ja englanniksi. Ajankohtaisista asioista kerrotaan lyhytosoitteista jyu.fi/tasa-arvo ja jyu.fi/equality löytyvillä sivuilla. 3. Tasa-arvotoimikunta seuraa ja arvioi tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista henkilöstöä ja opiskelijoita koskevien tilastojen avulla yhteistyössä yliopistopalvelujen laadunhallinnan kanssa. - Sisäinen auditointi on Jyväskylän yliopiston laadunhallinnan arviointimenetelmä. Vuonna 2014 toteutettiin Tasa-arvoauditointi, joka tuotti toimikunnalle runsaasti tasaarvoa ja yhdenvertaisuutta koskevaa tietoa. Auditointiraportti (Tervo 2014) ja erityisesti sen toimenpidesuositukset nähdään toimikunnassa merkittävinä välineinä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittämiseen. 4. Yliopistopalvelut arvioi yliopiston säännöllistä tilastotuotantoa ja pyrkii siihen, että tilastot antavat systemaattista tietoa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta niin opiskelijoiden kuin henkilöstönkin osalta. - Yliopistopalvelujen laatima henkilöstökertomus antaa systemaattista tietoa henkilöstön tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta (ml. määräaikaisuus). - Toimikunnan työryhmä osallistui yliopiston strategisen kehittämisen toteuttaman opiskelijakyselyn kehittämiseen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta Tasa-arvotoimikunta laati vuosittain lausunnon tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta Jyväskylän yliopistossa yliopiston johdon katselmusta varten. Tasaarvoauditointiraportti 2014 korvasi vuoden 2013 lausunnon. 5. Kansainväliset palvelut pyrkii tiedottamaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöstä sekä vaihto-opiskelijoille että yliopistoon tuleville ulkomaisille työntekijöille ja vieraileville tutkijoille. - Kansainväliset palvelut on edistänyt yhdenvertaisia kansainvälisen liikkuvuuden mahdollisuuksia (uudet esteettömyysapurahat ulkomaisen harjoittelupaikan hankkineille ja kaukokohteisiin opiskelijavaihtoon lähteville) ja tiedonsaantia opiskelijoiden neuvonnassa ja verkkosivuilla (Students with special needs -sivu). 6. Tasa-arvotoimikunta pyytää häirintäyhdyshenkilöiden ja työsuojeluvaltuutettujen näkemykset tasa-arvotilanteesta vuosittain. - Nämä tiedot pyydettiin 2014 tasa-arvoauditoinnin yhteydessä (Tervo 2014). 12

15 LIITE 3. SUUNNITELMAN OIKEUDELLINEN PERUSTA Lisätietoa yliopiston www-sivuilta: Suunnitelman oikeudellinen perusta: Suomen perustuslaki (731/1999) (laki uudistettu ) sekä sen ilmentämät kansainvälisten sopimusten määrittämät tasa-arvotyön laajat yleiset periaatteet. Naisten ja miesten tasaarvoinen kohtelu sekä syrjinnän torjuminen on kirjattu Euroopan yhteisön perustuslakiin (Amsterdamin sopimus allekirjoitettu 1997). Laissa naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) (laki osittain uudistettu ) säädetään sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän kiellosta sekä viranomaisen velvollisuudesta edistää tasa-arvoa. Laki sisältää myös koulutuksen järjestäjän ja työnantajan velvollisuuksia, jotka koskevat erityisesti yliopistoa. Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) sisältää säännöksiä viranomaisten velvollisuudesta edistää yhdenvertaisuutta, vammaisen henkilön työllistymis- ja kouluttautumisedellytysten parantamisesta, syrjinnän kiellosta, yhdenvertaisuussuunnittelusta sekä lain valvonnasta. Laki sisältää myös koulutuksen järjestäjän ja työnantajan velvollisuuksia, jotka koskevat erityisesti yliopistoa. Lain 8 :n mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Työsopimuslaki (55/2001) sisältää säännöksiä työntekijöiden tasapuolisen kohtelun toteuttamisesta työpaikalla. Työturvallisuuslain (738/2002) tarkoituksena on puolestaan parantaa työympäristöä ja työolosuhteita sekä ennaltaehkäistä niihin liittyviä ilmiöitä. Yliopistojen yleisessä työehtosopimuksessa ( ) on sovittu Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen työntekijöiden työehdot. Sopimus ei kuitenkaan koske henkilöä, jonka yliopisto on nimennyt työnantajan edustajaksi tämän työehtosopimuksen alaisten työntekijöiden työ ja palkkaehtoja määrättäessä. Sopimus ei myöskään koske opetustyössä tilapäisiä luennoitsijoita tai muita palkkionsaajia eikä harjoittelukoulujen sivutoimisia tuntiopettajia muilta osin kuin mitä heidän osaltaan on erikseen sovittu. Vammaispalvelulain (380/1987) tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön yhdenvertaista asemaa sekä poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. (1 ). Yliopistolaki (558/2009) määrittää yliopiston tehtävät Henkilötietolaki (523/1999) sääntelee henkilötietojen käsittelyä ja toteuttaa yksityiselämän suojaa ja muita yksityisyyden suojaa turvaavia perusoikeuksia henkilötietoja käsiteltäessä 13

16 LIITE 4. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON PALKKARAKENNE SUKUPUOLITTAIN VUOSINA Juho Jokisen ja Jaakko Pehkosen laatima palkkarakenneselvitys: 14

17 LIITE 5. OPISKELUTILASTOJA Lähde: Jenni Kokko Vipunen, OKM; Tietovarasto (JY) vuoden 2015 osalta 1. Uudet perustutkinto-opiskelijat vuosina koulutusaloittain Tiedekunta Koulutusala Yht. Yht. Yht. Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Yht. Humanistinen Kasvatustieteellinen Kauppatieteellinen Liikuntatieteellinen Luonnontieteellinen Psykologia Terveystieteet Yhteiskuntatieteellinen Yliopisto yhteensä *Informaatioteknologian opiskelijat kuuluvat joko luonnontieteelliselle tai kauppatieteelliselle koulutusalalle. Heidän lukumääränsä sisältyvät vastaavasti matemaattisluonnontieteellisen tai kauppakorkeakoulun lukuihin. 15

18 2. Sukupuolten suhteelliset osuudet perustutkinto-opiskelijoista koulutusaloittain vuosina Koulutusala Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Humanistinen 26,1 73,9 100,0 19,4 80,6 100,0 23,7 76,3 100,0 27,3 72,7 100,0 Kasvatustieteellinen 14,2 85,8 100,0 11,5 88,5 100,0 10,3 89,7 100,0 14,0 86,0 100,0 Kauppatieteellinen 57,9 42,1 100,0 59,6 40,4 100,0 62,6 37,4 100,0 61,7 38,3 100,0 Liikuntatieteellinen 47,4 52,6 100,0 50,0 50,0 100,0 51,6 48,4 100,0 54,8 45,2 100,0 Luonnontieteellinen 57,9 42,1 100,0 60,3 39,7 100,0 60,0 40,0 100,0 65,7 34,3 100,0 Psykologia 8,7 91,3 100,0 18,6 81,4 100,0 10,4 89,6 100,0 14,9 85,1 100,0 Terveystieteet 11,1 88,9 100,0 15,5 84,5 100,0 8,5 91,5 100,0 20,3 79,7 100,0 Yhteiskuntatieteellinen 30,3 69,7 100,0 25,3 74,7 100,0 26,1 73,9 100,0 32,3 67,7 100,0 Yliopisto yhteensä 37,7 62,3 100,0 36,8 63,2 100,0 37,4 62,6 100,0 42,6 57,4 100,0 % 100,00 90,00 80,00 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 Kuva 1. Naisten osuus (%) Jyväskylän yliopistoon uusina opiskelijoina kirjoittautuneista vuosina koulutusaloittain Humanistinen Kasvatustieteellinen Kauppatieteellinen Luonnontieteellinen Liikuntatieteellinen Terveystieteet Psykologia Yhteiskuntatieteellinen 16

19 Lähde: Yliopistopalvelut Tutkintotilastot 3. Kandidaatintutkinnon suorittaneiden lukumäärät koulutusaloittain vuosina (31.12.) Koulutusala Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Humanistinen Kasvatustieteellinen Kauppatieteellinen Kauppakorkeakoulu ITK Luonnontieteellinen MTK ITK Liikuntatieteellinen Terveystieteet Psykologia Yhteiskuntatieteellinen Yliopisto yhteensä Sukupuolten suhteelliset osuudet kandidaatintutkinnon suorittaneista koulutusaloittain vuosina (31.12.) Koulutusala Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Humanistinen 20,3 79,7 100,0 18,5 81,5 100,0 25,5 86,8 100,0 27,5 72,5 100,0 Kasvatustieteellinen 14,3 85,7 100,0 16,9 83,1 100,0 13,5 83,1 100,0 11,0 89,0 100,0 Kauppatieteellinen 50,4 49,6 100,0 60,0 40,0 100,0 66,1 50,0 100,0 56,6 43,4 100,0 Kauppakorkeakoulu 42,6 57,4 100,0 52,7 47,3 100,0 61,2 54,9 100,0 49,2 50,8 100,0 ITK 75,8 24,2 100,0 74,5 25, ,8 35,6 100,0 72,9 27,1 100,0 Luonnontieteellinen 63,6 36,4 100,0 58,1 41,9 100,0 54,5 40,5 100,0 57,1 42,9 100,0 MTK 56,7 43,3 100,0 48,4 51,6 100,0 46,9 45,1 100,0 51,4 48,6 100,0 ITK 97,1 2,9 100,0 88,0 12,0 100,0 86,8 24,5 100,0 87,9 12,1 100,0 17

20 Liikuntatieteellinen 42,5 57,5 100,0 50,0 50,0 100,0 61,8 52,1 100,0 52,0 48,0 100,0 Terveystieteet 0,0 100,0 100,0 0,0 100,0 100,0 0,0 96,0 100,0 7,1 92,9 100,0 Psykologia 12,5 87,5 100,0 6,8 93,2 100,0 10,8 93,8 100,0 11,1 88,9 100,0 Yhteiskuntatieteellinen 29,3 70,7 100,0 21,7 78,3 100,0 37,9 75,2 100,0 35,0 65,0 100,0 Yliopisto yhteensä 32,0 68,0 100,0 31,9 68,1 100,0 36,2 63,8 100,0 35,1 64,9 100,0 5. Maisterintutkinnon suorittaneiden lukumäärät koulutusaloittain vuosina (31.12.) Koulutusala Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Humanistinen Kasvatustieteellinen Kauppatieteellinen Kauppakorkeakoulu ITK Luonnontieteellinen MTK ITK Liikuntatieteellinen Terveystieteet Psykologia Yhteiskuntatieteellinen Yliopisto yhteensä

21 6. Sukupuolten suhteelliset osuudet maisterintutkinnon suorittaneista koulutusaloittain vuosina (31.12.) Koulutusala Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Humanistinen 20,6 79,4 100,0 21,1 78,9 100,0 13,2 86,8 100,0 20,6 79,4 100,0 Kasvatustieteellinen 17,0 83,0 100,0 14,5 85,5 100,0 16,9 83,1 100,0 15,3 84,7 100,0 Kauppatieteellinen 51,8 48,2 100,0 52,2 47,8 100,0 50,0 50,0 100,0 60,6 39,4 100,0 Kauppakorkeakoulu 48,6 51,4 100,0 43,9 56,1 100,0 45,1 54,9 100,0 54,7 45,3 100,0 ITK 65,6 34,4 100,0 80,5 19,5 100,0 64,4 35,6 100,0 74,2 25,8 100,0 Luonnontieteellinen 55,7 44,3 100,0 59,2 40,8 100,0 59,5 40,5 100,0 59,3 40,7 100,0 MTK 48,3 51,7 100,0 49,7 50,3 100,0 54,9 45,1 100,0 53,9 46,1 100,0 ITK 81,6 18,4 100,0 86,8 13,2 100,0 75,5 24,5 100,0 75,0 25,0 100,0 Liikuntatieteellinen 39,7 60,3 100,0 47,1 52,9 100,0 47,9 52,1 100,0 49,0 51,0 100,0 Terveystieteet 11,7 88,3 100,0 11,1 88,9 100,0 4,0 96,0 100,0 6,0 94,0 100,0 Psykologia 12,7 87,3 100,0 5,5 94,5 100,0 6,2 93,8 100,0 17,3 82,7 100,0 Yhteiskuntatieteellinen 24,4 75,6 100,0 22,8 77,2 100,0 24,8 75,2 100,0 22,0 78,0 100,0 Yliopisto yhteensä 31,1 68,9 100,0 31,0 69,0 100,0 30,5 69,5 100,0 32,9 67,1 100,0 Kuva 2. Naisten osuus (%) Jyväskylän yliopistossa maisterintutkinnon suorittaneista vuosina ,0 90,0 % 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0, Humanistinen Kasvatustieteellinen Kauppatieteellinen Luonnontieteellinen Liikuntatieteellinen Terveystieteet Psykologia Yhteiskuntatieteellinen 19

22 7. Tohtorintutkinnon suorittaneiden lukumäärät vuosina (31.12.) Koulutusala Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Humanistinen Kasvatustieteellinen Kauppatieteellinen Kauppakorkeakoulu ITK Luonnontieteellinen MTK ITK Liikuntatieteellinen Terveystieteet Psykologia Yhteiskuntatieteellinen Yliopisto yhteensä Sukupuolten suhteelliset osuudet tohtorintutkinnon suorittaneista koulutusaloittain (31.12.) Koulutusala Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Humanistinen 37,8 62,2 100,0 43,2 56,8 100,0 34,5 65,5 100,0 29,6 70,4 100,0 Kasvatustieteellinen 18,2 81,8 100,0 0,0 100,0 100,0 23,1 76,9 100,0 28,6 71,4 100,0 Kauppatieteellinen 28,6 71,4 100,0 56,3 43,8 100,0 45,8 54,2 100,0 41,2 58,8 100,0 Kauppakorkeakoulu 30,0 70,0 100,0 53,3 46,7 100,0 42,9 57,1 100,0 28,6 71,4 100,0 ITK 25,0 75,0 100,0 100,0 0,0 100,0 66,7 33,3 100,0 100,0 0,0 100,0 Luonnontieteellinen 68,3 31,7 100,0 58,5 41,5 100,0 65,0 35,0 100,0 75,8 24,2 100,0 MTK 65,1 34,9 100,0 51,9 48,1 100,0 58,5 41,5 100,0 71,7 28,3 100,0 ITK 75,0 25,0 100,0 84,6 15,4 100,0 78,9 21,1 100,0 85,0 15,0 100,0 Liikuntatieteellinen 62,5 37,5 100,0 77,8 22,2 100,0 37,5 62,5 100,0 66,7 33,3 100,0 Terveystieteet 33,3 66,7 100,0 0,0 100,0 100,0 0,0 100,0 100,0 40,0 60,0 100,0 Psykologia 14,3 85,7 100,0 25,0 75,0 100,0 12,5 87,5 100,0 20,0 80,0 100,0 Yhteiskuntatieteellinen 30,8 69,2 100,0 50,0 50,0 100,0 23,1 76,9 100,0 40,0 60,0 100,0 Yliopisto yhteensä 46,9 53,1 100,0 47,0 53,0 100,0 43,8 56,2 100,0 52,5 47,5 100,0 20

23 LIITE 6. HENKILÖSTÖTILASTOJA Lähde: Henkilöstökertomus vuodelta Jyväskylän yliopisto Jyväskylän yliopiston vakinaisen henkilöstön lukumäärä henkilöstöryhmittäin Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Opetushenkilöstö yht. n % 50,9 49,1 50,5 49,5 50,2 49,8 Professorit n Lehtorit ja opettajat n Assistentit ja yliass. n Tutkimushenkilöstö yht. n % 52,3 47,7 53,1 46,9 47,1 52,9 Tutkijatohtorit n Tohtorikoulutettavat n Tutkijat n Tutkimusavustajat n Muu henkilöstö yht. n % 35,6 64,4 34,3 65,7 33,8 66,2 Atk-henkilöstö n Hall-/toimistohenkilöstö n Huoltokiint.henkilöstö ja n Kirjastohenkilöstö n Muu muu henkilöstö (sis.harj.) Yhteensä n n % 42,9 57,1 42,0 58,0 41,4 58,6 21

24 2. Jyväskylän yliopiston määräaikaisen henkilöstön lukumäärä henkilöstöryhmittäin (31.12). Ammattiryhmä Opetushenkilöstö yht Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. n % 46,9 53,1 45,7 54,3 40,2 59,8 Professorit n Lehtorit ja opettajat n Assistentit ja yliass. n Tutkimushenkilöstö yht. n % 51,1 48,9 52,3 47,7 50,7 49,3 Tutkijatohtorit n Tohtorikoulutettavat n Tutkijat n Tutkimusavustajat n Muu henkilöstö yht. n % 51,5 48,5 50,5 49,5 47,2 52,8 Atk-henkilöstö n Hall-/toimistohenkilöstö n Huoltokiint.henkilöstö ja n Kirjastohenkilöstö n Muu muu henkilöstö (sis.harj.) Yhteensä n n % 50,5 49,5 51,1 48,9 48,7 51,3 22

25 3. Jyväskylän yliopiston henkilöstön lukumäärä sukupuolen mukaan vuosina kunkin vuoden viimeisenä päivänä (31.12) Miehet Naiset Jyväskylän yliopiston henkilötyövuodet vuosina ammattiryhmittäin ja sukupuolittain, Normaalikoulu mukana. HENKILÖSTÖRYHMÄ Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Opetushenkilöstö yht Professorit Assistentit, yliassistentit Lehtorit ja muut opettajat Tutkimushenkilöstö Muu henkilöstö Yhteensä

26 5. Jyväskylän yliopiston henkilötyövuodet vuosina tutkijauramallin mukaan sukupuolittain, Normaalikoulu mukana. Tutkijauramallin mukainen luokittelu (opetus ja tutkimus henkilöstö) Vuosi Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä 4 taso Professorit taso Yliopistotutkijat, erikoistutkijat, yliopistolehtorit, lehtorit taso taso 0 taso Tutkijatohtorit, yliassistentit, tutkimuskoordinaattorit Tohtorikoulutettavat, assistentit, yliopistonopettajat, päätoim.tuntiop., muut tutkijat Muu opetuksen ja tutkimuksen apuhenkilöstö (mm. tutkimusavustajat) Yhteensä

27 6. Jyväskylän yliopiston henkilöstön ikäjakauma sukupuolittain vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta 65 ja yli Mies Nainen 7. Jyväskylän yliopiston opetus- ja tutkimushenkilökunnan jakautuminen (%) tehtävätasoille vuosina sukupuolittain Tehtävätaso Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä n=811 n=752 n=1563 n=780 n=733 n=1513 n=740 n=738 n=1478 OV01 9,0 5,3 7,2 3,2 2,3 2,8 1,5 2,0 1,8 OV02 9,1 10,8 9,9 13,7 14,2 13,9 15,5 13,3 14,4 OV03 9,4 13,3 11,3 9,1 11,6 10,3 8,2 12,2 10,2 OV04 9,4 16,1 12,6 9,5 12,7 11,0 7,7 12,6 10,1 OV05 21,6 25,0 23,2 21,8 28,8 25,2 23,6 28,9 26,3 OV06 16,5 16,2 16,4 17,1 16,0 16,5 17,4 16,4 16,9 OV07 5,8 4,1 5,0 5,8 4,9 5,4 5,5 4,5 5,0 OV08 10,1 4,9 7,6 10,3 5,0 7,7 10,5 6,0 8,3 OV09 6,3 4,0 5,2 6,8 4,1 5,5 7,0 3,7 5,3 OV10 - OV11 2,8 * 1,6 2,8 * 1,7 2,8 * 1,7 Yhteensä * Tapauksia alle 5 25

28 Jyväskylän yliopiston muun henkilökunnan jakautuminen (%) tehtävätasoille vuosina sukupuolittain Tehtävätaso Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä n=339 n=535 n=874 n=341 n=572 n=913 n=307 n=547 n=854 MV ,8 5,2 5,8 3,8 8,7 6,9 3,9 10,1 7,8 MV04 9,7 7,5 8,4 10,0 6,6 7,9 11,4 6,9 8,5 MV05 10,3 21,9 17,4 9,7 20,1 16,2 9,4 18,3 15,1 MV06 15,0 15,9 15,6 15,5 15,0 15,2 14,0 15,4 14,9 MV07 12,7 11,2 11,8 13,8 10,0 11,4 13,7 9,5 11,0 MV08 14,7 17,8 16,6 14,1 18,9 17,1 14,7 19,4 17,7 MV09 12,7 10,7 11,4 14,4 10,8 12,2 15,0 11,3 12,6 MV10 12,4 4,9 7,8 12,6 4,9 7,8 12,1 4,8 7,4 MV11 3,2 3,0 3,1 4,1 2,6 3,2 3,6 2,2 2,7 MV ,4 2,1 2,2 2,1 2,3 2,2 2,3 2,2 2,2 Yhteensä Jyväskylän yliopiston opetus- ja tutkimushenkilökunnan jakautuminen (%) suoriutumistasoille vuosina sukupuolittain Suoriutumistaso Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä n=811 n=752 n=1563 n=780 n=733 n=1513 n=740 n=738 n=1478 OS ,9 2,7 2,2 2,2 2,5 2,3 1,9 2,0 2,0 OS03 16,3 15,7 16,0 17,2 18,4 17,8 18,6 20,6 19,6 OS04 20,1 24,7 22,3 19,0 22,8 20,8 19,3 24,5 21,9 OS05 18,1 20,3 19,2 17,1 19,6 18,3 18,0 18,4 18,2 OS06 22,2 20,9 21,6 20,5 20,6 20,6 18,0 20,2 19,1 OS07 13,4 11,2 12,3 15,1 10,5 12,9 14,9 9,3 12,1 OS08 6,5 3,9 5,2 7,3 4,8 6,1 7,4 4,2 5,8 OS09 1,5 0,7 1,1 1,7 0,8 1,3 1,9 0,7 1,3 Yhteensä * Tapauksia alle 5 26

29 9. Jyväskylän yliopiston muun henkilökunnan jakautuminen (%) suoriutumistasoille vuosina sukupuolittain Suoriutumistaso Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä n=339 n=535 n=874 n=341 n=572 n=913 n=307 n=547 n=854 MS01-02 * 7,1 2,0 * * * 2,6 1,5 1,9 MS03 4,7 4,7 4,7 4,1 5,7 5,7 6,2 6,6 6,4 MS04 8,3 8,8 8,6 7,9 10,6 10,6 6,2 13,3 10,8 MS05 20,1 16,8 18,1 19,9 18,0 18,0 16,9 17,2 17,1 MS06 38,3 30,1 33,3 35,2 31,3 31,3 35,5 27,6 30,4 MS07 18,3 27,9 24,1 20,8 23,7 23,7 21,8 24,7 23,7 MS08 8,6 8,0 8,2 9,4 8,6 8,9 9,8 8,0 8,7 MS09 * 1,3 1,0 * 1,0 1,0 * 1,1 1,1 Yhteensä * Tapauksia alle 5 27