MURASEN MENETELMÄT. Elävä kirjasto

Transkriptio

1 MURASEN MENETELMÄT Lapin Letka hankkeessa työskennellyt Päivi Muranen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta on testannut ja toteuttanut vuosien varrella useita oivaltavia tapahtumia tasa-arvon esille nostamiseksi. Tähän yhteenvetoon on koottu kavalkadi kaikkein onnistuneimmista tapahtumista ja niissä hyödynnetyistä menetelmistä. Elävä kirjasto

2 2 Elävän kirjaston idea on pohjoismaisten nuorten kehittämä, ja sitä testattiin ensimmäisen kerran vuoden 2000 Roskilden festivaaleilla Tanskassa. Elävä kirjasto on aivan kuin tavallinen kirjasto, josta lukijat lainaavat kirjan tietyksi ajaksi. Luettuaan kirjan he palauttavat sen ja voivat halutessaan lainata toisen. Elävän kirjaston kirjat ovat ihmisiä, ja he käyvät henkilökohtaista vuoropuhelua lukijoiden kanssa. Alkuperäisessä elävässä kirjastossa kirjat ovat sellaisiin ryhmiin kuuluvia ihmisiä, jotka ovat usein ennakkoluulojen ja stereotypioiden kohteina ja jotka ovat usein syrjinnän tai sosiaalisen eristämisen uhreja. Kirjaston lukija voi olla kuka tahansa, joka haluaa puhua omien ennakkoluulojensa ja -käsitystensä kohteen kanssa. Elävän kirjaston kirjat eivät ainoastaan puhu, vaan he voivat myös vastata lukijoiden kysymyksiin, esittää kysymyksiä ja oppia itsekin uusia asioita. (Abergel ym. 2005, 7) Letka-hankkeessa kokeilimme toisenlaista Kemi-Tornion amk:n koulutuksen markkinointia soveltaen elävän kirjaston toimintaperiaatetta. Elävä kirjasto toteutettiin ammattikorkeakoulujen yhteishaun alkuvaiheessa Kemin ja Tornion oppimiskeskuksissa. Kirjat olivat ammattikorkeakouluopiskelijoita, jotka tarjosivat tarinansa toisten kuultavaksi. Kirjat lainattiin yksi kerrallaan sovituksi ajaksi ja niitä voi palauttaa ja vaihtaa uusiin ja samalla kuulla uusia, ehkä omia ajatuksia avartavia tarinoita. Letkan elävä kirjasto tarjosi lyhytkestoiseen lainaan kokemusta epätavanomaisen koulutuspolun valinnasta, vähemmistöryhmään kuulumisesta, toisen sukupuolen valloittaman ammatin takaisinvalloittamisesta ja erilaisten opiskeluhaasteiden voittamisesta. Tapahtuman tarkoituksena oli rohkaista ammattikorkeakoulutuksesta kiinnostuneita uudenlaisille koulutuspoluille. Kirjoilla oli kokemusta opiskelusta naisena miesvaltaisella alalla ja miehenä naisvaltaisella alalla, opiskelusta itselle vieraassa kulttuurissa vieraalla kielellä sekä oppimisvaikeuksien voittamisesta ammattikorkeakouluopinnoissa. Kirjojen aihepiiri rajattiin koskemaan opiskelua, koska tavoitteena oli koulutuksen markkinointi ja koska kirjojen kanssa ei ehditty tavata ryhmänä ennen kirjastoa. Alkuperäinen elävän kirjaston idea asettaa kirjoille enemmän vaatimuksia: omaperäiset ratkaisut opinnoissa ovat turvallisempi aihe käsitellä kuin oma elämä kokonaisuudessaan. Kirjat lähettivät itselleen valitsemansa otsikon etukäteen järjestäjille.

3 3 Elävä kirjasto tuntui tämän toteutuksen perusteella toimivalta tavalta tuoda esiin toisenlaisia koulutuspolkuja ja on sovellettavissa myös monella muulla tavalla. Lainaustilanteessa kyseessä on kahden ihmisen kontakti, lukutilanne on yhteistä puhetta sovitusta teemasta. Kirja ei luennoi eikä lukija pelkästään kuuntele. Palautteen perusteella sekä kirjat että kirjastonhoitajat haluaisivat osallistua elävään kirjastoon uudelleen. Kuvabaarit Letka-hanke järjesti Hyvinvointiviikolla Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun ja Lappian ammattiopiston opiskelijoille kuvabaareja. Kuvabaarien tavoitteena oli herättää opiskelijoita miettimään yhdenvertaisuutta koulutuksessa ja työelämässä. Tilaisuuksissa sovellettiin Learning cafekeskustelumenetelmää siten, että kahvilapöydissä oli ajatuksia aktivoimassa kuvia kolmesta teemasta: ammatti ja sukupuoli, sukupuolten moninaisuus ja oikeus omiin rajoihin. Kuviin liittyivät teemasta kirjoittamaan aktivoivat kysymykset. Kuvabaariin osallistuvat opiskelijat kirjoittivat mietteitään kunkin kuvan pöytään. Sukupuoli ja ammatti -teemalla heräteltiin opiskelijoita miettimään, milloin sukupuolella on työssä merkitystä ja miten sukupuoli tulee näkyväksi työssä.

4 4 Sukupuolisen moniulotteisuuden teema nosti esiin ajatuksia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemasta opiskelu- ja työyhteisössä. Oikeus omiin rajoihin -teemalla nostettiin esiin ajatuksia seksuaalisesta häirinnästä ja keinoista puolustautua häirintätilanteessa. AMMATTI JA SUKUPUOLI Kuntayhtymän henkilöstö ja opiskelijat ilmentävät toiminnassaan tasa-arvolain mukaisia arvoja, asenteita ja käytäntöjä. Henkilöstö välittää nämä arvot koulutettaville, tulevaisuuden ammattilaisille niin, että ne siirtyvät myös koulutettavien tuleviin toimintaympäristöihin ja työpaikoille. Tulevaisuuden työntekijöiden kouluttajina kuntayhtymän ylläpitämät ammattikorkeakoulu ja ammattiopisto ovat edelläkävijöitä tasa-arvokysymyksissä ja luovat tasa-arvoisia käytäntöjä ja suvaitsevaa ilmapiiriä kaikessa toiminnassaan. (Koulutuskuntayhtymä Lappian Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma). Kuvabaarin sukupuoli ja ammatti -pöydässä kuvaa tarkennettiin seuraavilla kysymyksillä: Milloin sukupuolella on merkitystä työssä? Mitä ajattelet, jos opiskelijaterkkari on mies? Jätätkö autosi naiskorjaajan käsiin? Missä muussa tilanteessa sukupuolella on väliä?

5 5 SUKUPUOLTEN MONINAISUUS Yhdenvertaisuuslaissa (21/2004) on syrjinnän kielto iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Jokaisen kuntayhtymän työntekijän elämänkatsomus, kulttuuri, kielenkäyttö, mielipiteet, käytös, ulkonäkö tai muut ominaisuudet eroavat toisistaan. Ihmisten väliseen kanssakäymiseen kuuluu moninaisuuden kohtaaminen ja monenlaiset näkökulmat. Kuntayhtymäyhteisö ei suvaitse syrjintää, työpaikka- eikä koulukiusaamista. Kuntayhtymässä toteutetaan yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä. (Koulutuskuntayhtymä Lappian Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma) Sukupuolten moninaisuus -pöydässä kuvaa tarkennettiin seuraavilla kysymyksillä: Onko sillä merkitystä, jos opiskelutoverisi on homo/lesbo? Miksi tai miksi ei? Onko sillä merkitystä, jos opiskelutoverisi on transihminen? Miksi

6 6 tai miksi ei? Oletko valmis puolustamaan sukupuoleltaan tai seksuaalisesti poikkeavaa opiskelutoveriasi syrjintätilanteessa? Miten? OIKEUS OMIIN RAJOIHIN Kuntayhtymä ei hyväksy henkilökuntaan tai opiskelijoihin kohdistuvaa sukupuoleen perustuvaa häirintää tai ahdistelua. Kuntayhtymässä on nimetyt häirintäyhdyshenkilöt sekä henkilökunnalle että opiskelijoille. Kuntayhtymän henkilökunnan häirintäyhdyshenkilönä toimii työsuojeluvaltuutettu ja opiskelijoiden häirintäyhdyshenkilönä toimii kuraattori. (Koulutuskuntayhtymä Lappian Tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelma) Oikeus omiin rajoihin pöydässä kuvaa tarkennettiin kysymyksillä: missä kulkee oikeus omiin rajoihin? Miten oikeutta omiin rajoihin ja koskemattomuuteen voi puolustaa? Joutuuko opiskelijana puolustamaan oikeuttaan omiin rajoihin? Missä tilanteessa?

7 7 Painopiste yhdenvertaisuuteen - kassipajat Toimiva työkalu oppilaitosten ja työyhteisöjen tasa-arvon edistämiseen on lakisääteinen tasa-arvosuunnitelma. Ao Lappian ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun tasa-arvosuunnitelma täytti tammikuussa 2010 vuoden. Sen huomioimiseksi Lapin Letka-hanke järjesti tasa-arvokassien painotalkoot, joissa opiskelijat ja henkilökunta voivat tutustua oppilaitoksen tasaarvosuunnitelman sisältöön ja miettiä, mitä yhdenvertainen kohtelu itse kullekin merkitsee. Ajatuksensa voi painaa kassiin, jonka sai työpajasta mukaansa. Painopiste yhdenvertaisuuteen -työpajat opiskelijoille ja henkilökunnalle toteutettiin Kemissä ja Torniossa Tapahtuman tarkoituksena oli nostaa koulutuskuntayhtymässä opiskelevien ja työskentelevien tietoisuuteen Lappian yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma. Taustalla oli huoli siitä, että sinänsä hyvä ja monia yhdenvertaisuuden ulottuvuuksia huomioonottava tasaarvosuunnitelma jäisi vain yhdeksi asiakirjaksi sähköisiin työtiloihin, vaan toteutuisi myös ihmisten arkisessa työympäristössä. Halusimme myös saada ihmiset tiedostamaan paremmin omia oikeuksiaan kuntayhtymän toimintaympäristössä työskentelevinä yksilöinä.

8 8 Yhdenvertaisen arjen kannalta keskeisimmät tasa-arvosuunnitelmassa esiin nostetut asiat painettiin Aivan sama mulle -kasseihin, jotka ripustettiin näyttelyksi Painopistepajoihin. Näyttelykassien tekstit olivat: Kuntayhtymä on ihmistä arvostava, oikeudenmukainen, osaava, asiakaslähtöinen ja uudistusherkkä työyhteisö. Jokainen kuntayhtymässä työskentelevä ja opiskeleva on yhteisölleen arvokas. Tasa-arvotavoite sekä ajatus tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta sisällytetään luontevasti kaikkeen toimintaan, erityisesti ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa. Eettisesti tasa-arvossa on kyse ihmisyydestä, ihmisarvosta sekä jokaisen ihmisen ainutlaatuisuudesta. Avoin keskusteluilmapiiri ja kaikkien osapuolten sitoutuminen suunnitelmaan ovat edellytyksiä tavoitteiden toteutumiselle ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusperiaatteiden sisäistämiselle kuntayhtymän toiminnassa. Esimiehet ottavat tasa-arvon huomioon osana työn suunnittelua, toteutusta, arviointia ja palautetta sekä kehittämistä. Kuntayhtymä ei hyväksy henkilökuntaan tai opiskelijoihin kohdistuvaa sukupuoleen perustuvaa häirintää tai ahdistelua. Yhdenvertaisuuslaissa (21/2004) on syrjinnän kielto iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Jokaisen kuntayhtymän työntekijän elämänkatsomus, kulttuuri, kielenkäyttö, mielipiteet, käytös, ulkonäkö tai muut ominaisuudet eroavat toisistaan. Ihmisten väliseen kanssakäymiseen kuuluu moninaisuuden kohtaaminen ja monenlaiset näkökulmat. Opetussuunnitelmia kehitettäessä sekä oppikirjoja ja muuta oppimateriaalia valittaessa otetaan huomioon molempien sukupuolten näkökulmat. Henkilöstön ja opiskelijoiden välinen tasa-arvoinen suhde perustuu molemminpuoliseen arvostukseen. Kansainvälistyvässä koulutuksessa suhtaudutaan myönteisesti monikulttuurisuuteen kuuluviin käytäntöihin ja arvostetaan ulkomaille lähtevien

9 9 sekä tänne tulevien opiskelija- tai henkilöstövaihdon huomioimiseksi tehtyä työtä. (Lappian ja K-Tamk:n Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma) Painopisteitä varten painettiin 26 Aivan sama mulle kassia, joissa oli ote tasaarvosuunnitelmasta. Näistä luovutettiin omat kappaleet ammattikorkeakoulun johtoryhmän jäsenille ja loput kassit ripustettiin tasa-arvosuunnitelmanäyttelyyn. Tasa-arvosuunnitelma oli lisäksi Painopisteissä neljänä selailukappaleena osallistujien saatavilla. Painopisteiden osallistujille painettiin 150 Aivan sama mulle kassia, joihin painettiin kangasvärien ja kirjasinten avulla oma ajatus tasa-arvosta tai yhdenvertaisesta kohtelusta. Kassit loppuivat kesken, joten osallistujien käyttöön jaettiin myös muutamia näyttelyyn varattuja kasseja. Näyttelykassien tekstit herättivät vilkasta keskustelua pajoihin osallistuvien keskuudessa. Vaikutti siltä, että harva oli tietoinen itseään koskevat tasaarvosuunnitelman olemassaolosta. Oman ajatuksen painaminen kassiin saavutti yllättävän myönteisen vastaanoton. Yhteisöllinen tekemisen meininki luonnehtii pajojen ilmapiiriä kaikissa toimipisteissä. Kaikki ne painetut kassit, joiden tekijältä saatiin lupa, kuvattiin. Suurin osa kassien painajista suostui myös itse kuvaan mukaan. Painopisteiden tuloksena syntyi kuvasarja koulutuskuntayhtymän opiskelijoiden ja henkilökunnan tasa-arvoajatuksista.

10 10

11 11 L-teatteri L-teatteri on sukupuoleen kohdistuvaa syrjintää työelämässä ja arjessa valokuvien ja yhteisöteatterin avulla käsittelevä kahden oppitunnin pituinen info, joka on toteutettu Kemi-Tornio ammattikorkeakoulun 1. vuoden opiskelijaryhmille. Kyseessä on vuorovaikutteinen tapahtuma, jossa herätellään ajatuksia ja rohkaistaan ottamaan kantaa. Esityksen sisältö rakentuu Letkahankkeessa tuotetun materiaalin pohjalta.

12 12 L-teatterissa toimitaan kahden elementin varassa. Tasa-arvoa käsitellään ja aiheeseen orientoidutaan valokuvien kautta. Tämän osion vetää opettajakuraattori työpari. Yhteisöteatteriosuudesta vastaa näyttelijäpari. Kuvat ja teatteri toimivat osallistujaryhmän innostajina ja aktivoijina tasa-arvokysymysten tarkasteluun, oman näkökulman pohtimiseen ja sen esille tuomiseen. Teatteriinserttien ja kuvien aiheet liittyvät kohderyhmän arkeen ja työelämään. Hanke toteutti Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun ensimmäisen vuoden opiskelijaryhmille toiminnallisen opetuspaketin opiskelutaidot ja ammatillinen kasvu -opintojaksolle. Opetuspaketin sisältönä oli sukupuoleen kohdistuvaa syrjintä ja kiusaaminen. Tilaisuudet jakautuivat kahteen osaan. Aluksi opiskelijat työskentelivät pienryhmissä pohtien sukupuolten tasa-arvoa arjen tilanteissa. Tehtäväksiannossa käytettiin Letkan tuottamaa kuvasarjaa. Toisessa osassa näyttelijät Tatja ja Kimmo Hirvenmäki käsittelivät sukupuolista syrjintää työhönottotilanteessa ja sukupuoleen liittyviä ennakkoluuloja kahdessa foorumteatteri-insertissä. Opetuspaketin tavoitteena oli herätellä ajatuksia, rohkaista ottamaan kantaa ja lisätä tasa-arvotietoisuutta. Lisäksi haluttiin ottaa käyttöön vuorovaikutteisia ja toiminnallisia menetelmiä tasa-arvoasioiden käsittelyssä.