Varhainen avoin yhteistoiminta
|
|
- Sinikka Sipilä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Varhainen avoin yhteistoiminta Tuloksia Henkilöstökyselyt 2006 ja 2010 Rovaniemen kaupunki ja Nurmijärven kunta
2 Varhaisen puuttumisen hanke Suomessa Valtakunnallinen varhaisen puuttumisen hanke Jatkuu edelleen Varpuverkoston toimintana Mukana useita ministeriöitä ja valtakunnallisia järjestöjä Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Kaste painottaa koko kunnan tasolla tapahtuvaa toimintaa, ei ainoastaan yhden sektorin tai toimialan sisällä tapahtuvaa prosessia: (Toimenpidesuunnitelma, kohta 6) Nostetaan varhaisen puuttumisen ote osaksi koko kunnan päätöksentekoa. Kehitetään erilaisia avoimen osallistumisen muotoja, joilla vanhemmat, lapset ja nuoret sekä asiakkaat ja läheiset tulevat aiempaa varhemmin mukaan varhaisen puuttumisen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Levitetään tietoa varhaisen puuttumisen malleista kuntien käyttöön. Levitetään niitä hyviä malleja, joissa varhaisen puuttumisen työote on nostettu koko kunnan päätöksenteon tasolle. Jatketaan varhaisen puuttumisen vaikuttavuuteen kohdistuvaa tutkimusta ja tuetaan kuntia luomaan ja ottamaan käytäntöön vaikuttavuuden jatkuvan arvioinnin menetelmiä. Tuetaan järjestöjen ja kuntien yhteistyötä siten, että syntyy uusia varhaisen puuttumisen malleja. Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan Ennaltaehkäisevää toimintaa hyvinvoinnin edistämiseksi Toimintaa huolten huojentamiseksi varhaisessa vaiheessa, kun on vielä paljon toimintamahdollisuuksia Toimintaa varhain, avoimesti, yhdessä Osallisuuden ja kuulluksi tulemisen lisääminen kaikkien toimijoiden kesken
3 Rovaniemen ja Nurmijärven varhaisen avoimen yhteistyön toimintamalli Nurmijärvellä ja Rovaniemellä on panostettu lapsiin, nuoriin ja perheisiin liittyvien huolien huojentamiseen ja varhaiseen puuttumiseen erityisesti viimeisen seitsemän vuoden aikana Tavoitteena Demokraattisen palvelukulttuurin kehittäminen ja mahdollisimman varhainen yhteistyö niin asiakkaiden, läheisten kuin viranomaisten kesken. Verkostomaisten ja dialogisten työtapojen/yhteistyökäytäntöjen kehitteleminen Luoda mahdollisimman monipuolinen ja moninäkökulmainen toimintatapa ja seuranta Toimintamallin/käytäntöjen vakiinnuttaminen arjen työhön Toimet Otettu käyttöön ylisektorinen toimintamalli molemmissa kunnissa Toimintaa ohjaamaan perustettu ylisektorinen ohjaus/seurantaryhmä Luotu toiminnalle koordinaatio rakenne: valittu vakituiset koordinaattorit Thl:n koulutuksessa koulutettu kuntiin puheeksioton kouluttajia Huolen puheeksiottamisen kouluttajia 6-10/kunta Huolen puheeksiottamisen koulutuksia säännöllisesti työntekijöille Thl:n koulutuksessa koulutettu kuntiin Verkostokonsultteja Työntekijöitä eri sektoreilta Rovaniemi 36, Nurmijärvi 15 Luotu yhteistyössä Thl:n kanssa kuntiin jatkuvan arvioinnin ja seurannan malli Järjestetty useita hyvien käytäntöjen ja eettisten periaatteiden keskusteluja työyhteisöissä Rovaniemi Nurmijärvi
4 Webropol kyselyt v.2006 ja 2010 Tehtiin seurantakyselyt koko lasten ja nuorten palveluiden henkilöstölle ja vastaajamäärät olivat: 2006 N = 916( Rn=382, Nj=449) 2010 N = 362(Rn=177,Nj=185) Kyselyjen tavoitteena oli toiminnan kehittymisen sekä työtapojen juurtumisen tutkiminen. Tuloksia esitellään seuraavalla rakenteella siten että alussa on tiivistetyt yhteenvedot tutkituista teemoista ja liitteenä on aineistoa täsmällisesti kuvaavat diat I. TYÖSKENTELYTAPOJEN TOIMIVUUS Kyselyissä kartoitettiin yhteistyön, toimintamallin sekä työtapojen toimivuutta ja kehittymistä II. JUURTUMINEN Uusien työtapojen vakiintumisena ja juurtumisena voidaan pitää vaihetta, jolloin työntekijät ja työyhteisöt Tuntevat ne Luottavat niihin Varaavat näille riittävästi aikaa Niille on riittävä kriittinen massa Niille on rakenteiden ja organisaation tuki III. OSALLISUUDEN JA KUULLUKSITULEMISEN KEHITTYMINEN Tavoitteena on ollut toiminta varhain, avoimesti ja yhdessä Osallisuuden ja kuulluksi tulemisen lisääminen kaikkien toimijoiden kesken
5 I.. TYÖSKENTELYTAPOJEN TOIMIVUUS Tavoitteena on ollut mm: Varhaisen avoimen yhteistoiminnan työtavan/mallin toimivuuden kehittäminen Verkostomaisten ja dialogisten työtapojen/yhteistyökäytäntöjen kehitteleminen: toimintamallin selkeys, huolen puheeksiottaminen, yhteistyöpalaverit Työskentelytapojen hyvä toimivuus sekä asiakkaiden että työntekijöiden tukena Liite: diat
6 Yleisarvio/tulkinta toimivuuden kehityksestä Varhaisen avoimen yhteistoiminnan toimintatavan/mallin katsotaan edistävän yhteistyötä merkittävästi (erittäin paljon/paljon =59,6 ja kohtalaisesti =31,5) Tässä on tapahtunut selkeää kehitystä Toimintatapaa/mallia pidettiin erittäin hyödyllisenä erityisesti asiakkaille (erittäin paljon/paljon =80,8) ja lähes samantasoisesti omalle työlle, työyhteisöille sekä moniammatilliselle yhteistyölle Arvio hyödyllisyydestä on säilynyt ennallaan Huolen puheeksioton työtapaa pidettiin varsin hyödyllisenä: Erityisesti asiakkaille (erittäin paljon/paljon =80,5) ja lähes samantasoisesti omalle työlle, työyhteisöille sekä moniammatilliselle yhteistyölle Myös tässä on tapahtunut kehitystä Ainakin osin tähän liittyen katsotaan valmiuksien tarttua pulmatilanteisiin varhain ja avoimesti lisääntyneen todella paljon (erittäin paljon/paljon =48,3 ja kohtalaisesti =44,5)
7 Yleisarvio/tulkinta toimivuuden kehityksestä(jatkuu) Käytettyjä ja kehiteltyjä verkostotyön menetelmiä pidettiin todella hyödyllisinä Hyödyllisimpänä asiakkaille (erittäin paljon/paljon =57,6 ja kohtalaisesti =30,5) ja lähes samantasoiseksi koettiin hyöty omalle työlle, pulmien ratkeamiselle ja yhteistyölle Myös tässä on selkeää kehitystä, joka arvioidaan vielä siten, että verkostokonsulttien vetämien palaverien käyttö ja toimivuus on kehittynyt (erittäin paljon/paljon =32,8 ja kohtalaisesti =41,6) Työskentelytapojen omalle perustyölle koituvan tuen katsotaan lisääntyneen selkeästi (erittäin paljon/paljon =33,2 ja kohtalaisesti = 40,2) Asiakkaille koituva tuki on kasvanut vielä merkittävämmin (erittäin paljon/paljon =46,2 ja kohtalaisesti =42,8) Kunnissa hyödyt ja toimivuus koetaan varsin samalla tavoin Yleisarvio: Työskentelytapojen käyttö, toimivuus ja hyödyllisyys ovat hyvällä tasolla ja kehittyvät jatkuvasti
8 II. Juurtuminen Uusien työtapojen vakiintumisena ja juurtumisena voidaan pitää vaihetta, jolloin työntekijät ja työyhteisöt Tuntevat ne (liite: diat 28-31) Luottavat niihin (liite: diat 33-36) Varaavat näille riittävästi aikaa (liite: diat 38-41) Niille on riittävä kriittinen massa (liite: diat 43-47) Niille on rakenteiden ja organisaation tuki (liite: diat 49-50)
9 Yleisarvio/tulkinta tunnettavuuden kehityksestä Toimintamalli tunnetaan varsin hyvin (erittäin hyvin/hyvin = 55,4ja kohtalaisesti =30,1) Puheeksiottamisen työtapa tunnetaan erittäin hyvin (erittäin hyvin/hyvin = 69,6 ja kohtalaisesti =21,5) Ennakointidialogit tunnetaan hieman heikommin (erittäin hyvin/hyvin = 40,2, kohtalaisesti= 26 ja huonosti/erittäin huonosti =33,8) Tunnettavuus on kehittynyt toimintamallin kohdalla, kehittynyt selvästi ennakointidialogien kohdalla ja kehittynyt erittäin selvästi puheeksioton kohdalla. Kaikkiaan työkäytäntöjen tuntemus on parantunut todella paljon (erittäin paljon/paljon = 50,5 ja kohtalaisesti =39,6). Kunnittain tunnettavuus ja sen kehitys on samankaltaista, mutta pieniä eroavaisuuksia on (mm. ennakointidialogien tuntemuksen erittäin selvä kehitys Rovaniemellä) Yleisarvio: Työkäytäntöjen ja menetelmien tuntemus on hyvää ja se on edelleen parantunut varsin paljon
10 Yhteenveto/tulkinta luottamuksen kehityksestä Luottamusta kuvataan sillä kuinka hyvin toimintatavat ohjaavat toimintaa: Varhaisen avoimen yhteistoiminnan työtavan katsotaan ohjaavan toimintaa merkittävästi (erittäin paljon/paljon =49,3, kohtalaisesti =35,4) Tässä on tapahtunut selkeää kehitystä Huolen puheeksiottamisen menetelmää käytetään /sovelletaan paljon (erittäin paljon /paljon =54,9 ja kohtalaisesti =30,8) käyttö on lisääntynyt selvästi Ennakointidialogeja on tilannut lähes viidennes (17,7) työntekijöistä tilaaminen on lisääntynyt merkittävästi molemmissa kunnissa ja erityisesti Rovaniemellä Kaikkiaan luottamus toimintatapojen hyödyllisyyteen on lisääntynyt selkeästi (erittäin paljon/paljon =41,3 ja kohtalaisesti =46,2) Yleisarvio: Toimintatapoja käytetään ja niihin luotetaan varsin hyvin
11 Yleisarvio/tulkinta ajan käytön mahdollisuuden kehityksestä Kaikkiaan työssä toimitaan varhaisen avoimen yhteistyön toimintatavan mukaan varsin paljon (erittäin paljon/paljon =48,6 ja kohtalaisesti =41) toimintatavan mukaan toimiminen lisääntynyt Huolen puheeksiottamisen menetelmää käytetään oman työn kannalta paljon (erittäin paljon / paljon =39,7 ja kohtalaisesti =47,7) Käyttö on lisääntynyt ja erityisesti Nurmijärvellä Ennakointidialogeja käytetään oman työn kannalta vähänlaisesti (erittäin paljon /paljon =7,5, kohtalaisesti =38 ja melko vähän /vähän =54,4) Käyttö on kuitenkin lisääntynyt ja erityisesti Rovaniemellä Mahdollisuus ajankäyttöön näihin toimintatapoihin on lisääntynyt vain kohtalaisesti (erittäin paljon /paljon =18,6, kohtalaisesti =40,1 ja vähän /ei lainkaan =41,3) Yleisarvio: Mahdollisuudet ajan käyttöön näihin toimintatapoihin on lisääntynyt vähän tai enintään kohtalaisesti ja ajankäytön mahdollisuuden lisääntyminen arvioitiin selkeästi heikommaksi verrattuna muihin kehittymisen alueisiin
12 Yleisarvio/tulkinta kriittisen massan kasvusta Kriittistä massaa arvioidaan tässä eri toimintoihin osallistuneiden määrällä ja vastaajien yleisarviolla toimintatapoihin osallistuneiden määrän kehityksestä: Huolen puheeksiottamisen kouluttaminen on ollut erittäin laajaa ja toteutunut jatkuvana melko kattavasti eri toimintasektoreilla Ennakointidialogeja on toteutettu runsaasti erilaisiin monitoimijaisiin tilanteisiin ja niiden käyttö on kasvanut selvästi Verkostokonsulttien vetämiin dialogeihin on osallistunut reilu neljännes vastaajista. Eniten on osallistuttu asiakasdialogeihin (34,7) Osallistuneiden määrä on kasvanut ja erityisesti Rovaniemellä. Kaikkiaan toimintatapoihin osallistuneiden määrän arvioidaan kasvaneen varsin paljon (erittäin paljon / paljon =46,5 ja kohtalaisesti =39,7) Yleisarvio: Kriittisen massan kasvu on selkeää
13 Yleisarvio/tulkinta johtamisen ja organisaation tuen kehityksestä Varhaisen avoimen yhteistyön johtaminen on kehittynyt varsin selvästi (erittäin paljon/paljon =42,8 ja kohtalaisesti =43) Koordinaatio on kehittynyt erittäin selvästi (erittäin paljon/paljon =48,5 ja kohtalaisesti =39) Kuntakohtaisia eroja tässä ei ole Yleisarvio: Toiminnan johtamisen ja koordinaation katsotaan kehittyneen todella hyvin
14 Yhteenveto: Juurtuminen Työkäytäntöjen ja menetelmien tuntemus on hyvää ja se on edelleen parantunut paljon Toimintatapoja käytetään ja niihin luotetaan varsin hyvin Mahdollisuudet ajan käyttöön näihin toimintatapoihin on lisääntynyt vähän tai enintään kohtalaisesti ja ajankäytön mahdollisuuden lisääntyminen arvioitiin selkeästi heikommaksi verrattuna muihin kehittymisen alueisiin Kriittisen massan kasvu on selkeää Toiminnan johtamisen ja koordinaation katsotaan kehittyneen todella hyvin Kaikki mitatut juurtumisen elementit ovat niin hyvällä tasolla, että se mahdollistaa toiminnan juurtumisen ja edelleen kehittymisen. Selkeimmin edistymistä tarvitaan ajan käytön mahdollisuuksissa
15 III. OSALLISUUS JA KUULLUKSI TULEMINEN Pyrkimyksenä on siis ollut kehittää erityisesti lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluissa kaikkien toimintaa varhaisemman, avoimemman ja jäsentyneemmän yhteistoiminnan suuntaan Varhaisen puuttumisen käsitteen alla aloitettu kehittämistoiminta on muotoutunut varhaisen avoimen yhteistoiminnan kehittämiseksi ja päätavoitteena on: Osallisuuden ja kuulluksi tulemisen lisääminen kaikkien toimijoiden kesken Liite: diat
16 Yleisarvio/tulkinta osallisuuden ja kuulluksi tulemisen kehityksestä Kaikkien osallisuus ja kuulluksi tuleminen on lisääntynyt todella paljon (erittäin paljon/paljon =45,7 ja kohtalaisesti =41) Kunnat eivät eroa tässä toisistaan Kaikkien osallisuus ja kuulluksi tulemisen koettiin lisääntyneen selvästi niin asiakkailla, itsellä, työyhteisössä kuin moniammatillisessa yhteistyössäkin Eniten näistä sen katsottiin lisääntyneen asiakkailla (erittäin paljon/paljon=48,8 ja kohtalaisesti =43,2) ja työyhteisöissä (erittäin paljon/paljon=47,8 ja kohtalaisesti =42,3) Toimialoittain asia koettiin jonkin verran eritavalla Sosiaalitoimessa työskentelevät kokivat lähes 80:sti osallisuuden ja kuulluksi tulemisen lisääntyneen erittäin paljon/paljon terveystoimessa vastaajista hieman alle 35 koki sen lisääntyneen erittäin paljon/paljon Kuitenkin kaikilla toimialoilla 80 vastaajista koki osallisuuden ja kuulluksi tulemisen lisääntyneen vähintäänkin kohtalaisesti Yleisarvio: Kaikkien osallisuus ja kuulluksi tuleminen on lisääntynyt todella paljon. Sama kehitys on näkyvissä niin molemmissa kunnissa, toiminnan eri osapuolilla kuin eri toimialoillakin
17 YHTEENVETO I, II ja III Vaikka kyselyn vastaajien määrä on kohtalaisen suuri (2006 N= 916 ja 2010 N=362) on aineisto edustavuuden kannalta sen verran pieni ja todennäköisesti vino (aktiivisimmat ja myönteisimmät yliedustettuna), että tuloksia voi pitää vain selvästi suuntaa antavina. Aineiston perusteella voidaan sanoa että: Varhaisen avoimen yhteistyön mallit ja työskentelytavat toimivat hyvin Nurmijärvellä ja Rovaniemellä Ne ovat juurtuneet varsin hyvin kuntien työntekijöiden toimintaan ja organisaatioiden rakenteisiin Ne edistävät merkittävästi osallisuutta ja kuulluksi tulemista molemmissa kunnissa kaikilla sektoreilla
18 Liite: diat TYÖSKENTELYTAPOJEN TOIMIVUUS
19 Kuinka paljon Varhaisen avoimen yhteistoiminnan toimintatapa edistää mielestäsi yhteistyötä? 2006 N= N=356 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00-10,00 erittäin hyvin/paljon hyvin/paljon kohtalaisesti huonosti/vähän erittäin huonosti/vähän 2006 edistää yht.työtä 8, ,70 8,70 4, edistää yht.työtä 13,50 46,10 31,50 6,20 2,
20 Onko Varhaisen puuttumisen mallista/toimintatavasta mielestäsi hyötyä?(2006) Onko Varhaisen avoimen yhteistoiminnan työtavasta mielestäsi hyötyä?(2010) N= N= perheelle omalle työlle työyhteis öni työlle moniam matillisell e yhteistyöl le vähän 0,60 1,50 1,10 0,90 melko vähän 1,80 2,90 2,60 2,40 kohtalaisesti 15,30 19,10 23,60 25,70 paljon 51,50 48,40 48,10 48,20 erittäin paljon 30,80 28,10 24,60 22,80 0 perheelle omalle työlle työyhteis öni työlle moniam matillisell e yhteistyöl le vähän 0,80 1,10 0,90 1,10 melko vähän 1,70 4,50 4,30 4,60 kohtalaisesti 16,60 21,90 26,40 24,00 paljon 50,40 47,20 48,60 49,70 erittäin paljon 30,40 25,30 19,90 20,
21 Onko Huolen puheeksiottamisen menetelmästä mielestäsi hyötyä? N= N= perheelle omalle työlle työyhteis öni työlle moniam matillisell e yhteistyöl le vähän 0,50 1,30 1,00 0,70 melko vähän 2,50 2,60 3,10 3,00 kohtalaisesti 15,60 16,50 20,00 25,80 paljon 48,60 49,20 49,50 47,80 erittäin paljon 32,90 30,40 26,30 22,60 0 perheelle omalle työlle työyhteis öni työlle moniam matillisell e yhteistyöl le vähän 0,80 1,70 1,40 1,10 melko vähän 1,70 3,40 4,00 4,00 kohtalaisesti 13,90 15,80 20,20 23,00 paljon 46,70 45,40 46,90 46,90 erittäin paljon 36,80 33,80 27,60 25,
22 Arvioi ovatko valmiudet tarttua pulmatilanteisiin varhain ja avoimesti lisääntyneet viime vuosina (v ) kokemuksesi mukaan kunnassasi? 60,00 50, N=348 RN 2010 N=171 NJ 2010 N=177 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 erittäin paljon paljon kohtalaisesti vähän ei lainkaan ,90 43,40 44,50 6 1,10 RN ,50 39, ,40 2,30 NJ ,20 46,90 41,20 5,60 0,
23 Onko tulevaisuuden muistelu palaverista oli mielestäsi hyötyä? N= N= perheel le omalle työlle asioide n etenem iselle pulmati lanteen ratkea miselle eri tahojen yhteisty ölle vähän 7,40 7,40 7,20 7,80 7,30 melko vähän 9,10 11,10 10,60 10,90 10,20 kohtalaisesti 36,30 38,70 37,20 40,50 40,20 paljon 31,70 30,50 31,20 27,60 30,30 erittäin paljon 15,60 12,30 13,80 13,20 12,00 0 perheel le omalle työlle asioide n etenem iselle pulmati lanteen ratkea miselle eri tahojen yhteisty ölle vähän 5,70 7,10 7,10 6,60 5,70 melko vähän 6,20 8,50 10,40 12,30 10,00 kohtalaisesti 30,50 34,90 35,80 33,00 38,10 paljon 40,00 35,40 34,00 38,20 33,30 erittäin paljon 17,60 14,20 12,70 9,90 12,
24 Arvioi onko verkostokonsulttien vetämien erilaisten dialogisten verkostopalaverien käyttö ja toimivuus kehittynyt viime vuosina (v ) kokemuksesi mukaan kunnassasi? 50,00 40,00 N=308 RN N=161 NJ N=147 30,00 20,00 10,00 0,00 erittäin paljon paljon kohtalaisesti melko vähän vähän ,90 28,90 41,60 18,80 6,80 RN ,20 33,50 38,50 13,70 8,10 NJ ,40 23,80 44,90 24,50 5,
25 Onko omalle perustyölle koituva tuki on lisääntynyt? 50,00 45,00 N=328 RN N=159 NJ N=169 40,00 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 erittäin paljon paljon kohtalaisesti vähän ei lainkaan ,10 27,10 40,20 21,30 5,20 RN ,00 23,30 44,00 20,10 7,50 NJ ,10 30,80 36,70 22,50 3,
26 Onko asiakkaille koituva tuki on lisääntynyt? 50,00 45,00 N=327 RN N=157 NJ N=170 40,00 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 erittäin paljon paljon kohtalaisesti vähän ei lainkaan ,20 41,00 42,80 9,50 1,50 RN ,80 36,90 46,50 9,60 3,20 NJ ,50 44,70 39,40 9,40 0,
27 Liite: diat JUURTUMINEN: TUNNETTAVUUS
28 TYÖSKENTELYTAPOJEN TUNNETTAVUUS Kuinka hyvin tunnet Nurmijärvellä/Rovaniemellä toteutettavan Varhaisen avoimen yhteistoiminnan toimintamallin? N= N= erittäin hyvin/paljon hyvin/paljon kohtalaisesti huonosti/vähän erittäin huonosti/vähän 2006 tunnen 7 33,50 33,80 18,20 7, tunnen 17,50 37,90 30,10 10,30 4,
29 TYÖSKENTELYTAPOJEN TUNNETTAVUUS Kuinka hyvin tunnet THL:ssa kehitetyn Huolen puheeksiottamisen menetelmän? 50, N= N=358 45,00 40,00 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 erittäin hyvin hyvin kohtalaisesti huonosti erittäin huonosti , ,90 7, ,90 44,70 21,50 6,40 2,
30 TYÖSKENTELYTAPOJEN TUNNETTAVUUS Kuinka hyvin tunnet THL:ssa kehitetyn Tulevaisuuden muistelu verkostopalaveri työmenetelmän? 50,00 40, N= N=358 RN 2006 N=351 RN 2010 N= 174 NJ 2006 N=421 NJ 2010 N= ,00 20,00 10,00 0, RN 2006 RN 2010 NJ 2006 NJ 2010 erittäin hyvin 4,50 14,80 3,40 17,80 5,50 12,00 hyvin 13 25,40 8,30 22,40 16,60 28,30 kohtalaisesti 21, ,10 24,10 23,30 27,70 huonosti 28,50 19,80 30,80 20,70 27,30 19,00 erittäin huonosti 32, ,50 14,90 27,30 13,
31 TYÖSKENTELYTAPOJEN TUNNETTAVUUS Onko työkäytäntöjen ja menetelmien tuntemus parantunut? 50,00 45,00 40,00 N=331 RN N=161 NJ N=170 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 erittäin paljon paljon kohtalaisesti vähän ei lainkaan ,30 43,20 39,60 7,60 2,40 RN ,90 40,40 37,90 8,10 3,70 NJ ,70 45,90 41,20 7,10 1,
32 Liite: diat JUURTUMINEN: LUOTETTAVUUS
33 TYÖSKENTELYTAPOJEN LUOTETTAVUUS Kuinka paljon Varhaisen avoimen yhteistoiminnan toimintatapa ohjaa toimintaasi? 45, N= N= ,00 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 erittäin hyvin/paljon hyvin/paljon kohtalaisesti huonosti/vähän erittäin huonosti/vähän 2006 ohjaa 4,20 27,40 41,90 18,10 8, ohjaa 12,20 37,10 35,40 9,60 5,
34 TYÖSKENTELYTAPOJEN LUOTETTAVUUS Käytätkö/sovellatko Huolen puheeksiottamisen menetelmää työssäsi? 50, N= N=357 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 erittäin paljon paljon kohtalaisesti melko vähän vähän ,40 30,20 41,60 15,30 9, ,40 37,50 30,80 9,
35 TYÖSKENTELYTAPOJEN LUOTETTAVUUS Oletko tilannut asiakkaasi tilanteessa Tulevaisuuden muistelu palaverin? ,00 N=345 N=818 17,70 96,00 82,30 kyllä en kyllä en RN N=334 1,80 NJ N=406 5,70 RN N=166 16,90 NJ N=179 18,40 98,20 94,30 83,10 81,60 kyllä(rn) en(rn) kyllä(nj) kyllä(rn) en(rn) kyllä(nj) en(nj)
36 TYÖSKENTELYTAPOJEN LUOTETTAVUUS Onko Luottamus näiden toimintatapojen hyödyllisyyteen lisääntynyt? N=331 RN N=162 NJ N=169 50,00 45,00 40,00 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 erittäin paljon paljon kohtalaisesti vähän ei lainkaan ,00 35,30 46,20 9,70 2,70 RN ,80 33,30 46,30 8,60 4,90 NJ ,30 37,30 46,20 10,70 0,
37 Liite: diat JUURTUMINEN: MAHDOLLISUUS KÄYTTÄÄ AIKAA
38 MAHDOLLISUUS KÄYTTÄÄ TYÖSKENETELYTAPOIHIN AIKAA Kuinka paljon työssäsi toimitaan varhaisen avoimen yhteistoiminnan toimintatavan mukaan? 2006 N= N= erittäin paljon paljon kohtalaisesti vähän erittäin vähän 2006 toimitaan 6 34,80 47,50 9,10 2, toimitaan 9,30 39, ,30 1,
39 MAHDOLLISUUS KÄYTTÄÄ TYÖSKENETELYTAPOIHIN AIKAA Kuinka paljon Huolen puheeksiottamisen menetelmää käytetään kunnassasi työsi kannalta? 70,00 60,00 50, N= N=350 RN 2006 N=321 RN 2010 N=170 NJ 2006 N= 413 NJ 2010 N=180 40,00 30,00 20,00 10,00 0, RN 2006 RN 2010 NJ 2006 NJ 2010 erittäin paljon 1,50 4,30 1,60 4,10 1,70 4,40 paljon 24 35,45 17,10 26,50 30,80 43,90 kohtalaisesti 55,70 47,70 57,60 50,60 54,50 45,00 melko vähän 15,70 9,70 20,60 14,10 10,90 5,60 vähän 3,10 2,90 3,10 4,70 2,20 1,
40 MAHDOLLISUUS KÄYTTÄÄ TYÖSKENETELYTAPOIHIN AIKAA Kuinka paljon verkostokonsulttien vetämiä palavereja käytetään kunnassasi työsi kannalta? N= N=292 RN2006 N=214 RN2010 N=148 NJ2006 N=273 NJ2010 N= RN 2006 RN 2010 NJ 2006 NJ 2010 erittäin paljon paljon 3,10 7,50 1,90 7,40 4,40 7,60 kohtalaisesti 28, ,90 37,80 32,60 38,20 melko vähän 38,10 34,20 38,30 33,80 35,20 34,70 vähän 30,50 20,20 36,90 20,90 27,80 19,
41 MAHDOLLISUUS KÄYTTÄÄ TYÖSKENETELYTAPOIHIN AIKAA Onko mahdollisuudet ajankäyttöön näihin toimintatapoihin lisääntynyt? 50,00 45,00 N=327 RN N=160 NJ N=167 40,00 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 erittäin paljon paljon kohtalaisesti vähän ei lainkaan ,80 16,80 40,10 29,40 11,90 RN ,90 16,30 39,40 28,10 14,40 NJ ,80 17,40 40,70 30,50 9,
42 Liite: diat JUURTUMINEN: KRIITTINEN MASSA
43 KRIITTINEN MASSA Henkilöstön varhaisen avoimen yhteistyön eri toimintoihin osallistuminen (tietoja toiminnan seuraamisesta) Huolen puheeksiottamiseen Koulutettuja vuodesta 2004 Sosiaalitoimi n henkilöstöstä Koulu n henkilöstöstä Terveydenhuolto n henkilöstöstä Varhaiskasvatus n.90 henkilöstöstä Esimiehiä n.65 NJ esimiehistä Kaikkiaan koulutettu vuodesta 2004 yli 1500 työntekijää Verkostokonsulttitoimintaa vuodesta 2004 lähtien Verkostodialogeja/palavereja RN n. 95/vuosi Nj n. 50/vuosi Asiakastilanteet Hyvienkäytäntöjen keskustelut esim. Nurmijärvellä mm. kaikilla kouluilla ja päivähoitoyksilöissä Eettiset periaatteet - keskustelut Suunnittelutilanteet ja alue ja teemaneuvonpidot
44 KRIITTINEN MASSA Oletko osallistunut asiakkaiden kanssa järjestettävään Tulevaisuuden muistelu verkostopalaveriin? ,40 N=852 N=349 34,70 87,60 65,30 kyllä en kyllä en N=351 RN 8,80 N=422 NJ 15,60 N=170 RN 42,4 0 N=179 NJ 27,40 91,20 84,40 57,6 0 72,60 kyllä(rn) en(rn) kyllä(nj) en(nj) kyllä(rn) en(rn) kyllä(nj) en(nj)
45 KRIITTINEN MASSA Oletko osallistunut alue- tai teemaneuvonpitoon? ,10 N=839 22,40 N=353 93,90 77,60 kyllä ei kyllä ei N=345 3,20 N=413 N=172 N=181 18,80 8,70 26,20 96,80 91,30 73,80 81,20 kyllä(rn) ei(rn) kyllä(nj) ei(nj) kyllä(rn) ei(rn) kyllä(nj) ei(nj)
46 KRIITTINEN MASSA Oletko osallistunut Tulevaisuuden muistelu suunnittelupalaveriin? , N= N=824 25,00 91,40 75,00 kyllä en kyllä en RN 2006 N=336 6,00 NJ2006 N=410 10,00 RN2010 N=172 30,80 NJ2010 N=180 19,40 94,00 90,00 69,20 80,60 kyllä(rn) en(rn) kyllä(nj) en(nj) kyllä(rn) en(rn) kyllä(nj) en(nj)
47 KRIITTINEN MASSA Onko toimintatapoihin osallistuneiden määrä on kasvanut? 50,00 45,00 40,00 N=325 RN N=160 NJ N=165 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 erittäin paljon paljon kohtalaisesti vähän ei lainkaan ,10 39,40 39,70 11,40 2,50 RN ,00 38,10 35,60 11,90 4,40 NJ ,20 40,60 43,60 10,90 0,
48 Liite: diat JUURTUMINEN : RAKENTEIDEN JA ORGANISAATION TUKI
49 RAKENTEIDEN JA ORGANISAATION TUKI Onko työskentelyn johtaminen on kehittynyt? 50,00 45,00 N=327 RN N=160 NJ N=167 40,00 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 erittäin paljon paljon kohtalaisesti vähän ei lainkaan ,60 35, ,90 2,10 RN ,10 34,40 43,80 9,40 4,40 NJ ,20 35,90 42,50 14,
50 RAKENTEIDEN JA ORGANISAATION TUKI Onko toiminnan koordinointi on kehittynyt? 50,00 45,00 40,00 N=328 RN N=160 NJ N=168 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 erittäin paljon paljon kohtalaisesti vähän ei lainkaan ,70 41, ,50 RN ,30 44,40 36, ,10 NJ ,10 39,30 41,70 11,
51 Liite: diat OSALLISUUS JA KUULLUKSI TULEMINEN
52 Onko kaikkien osallisuus ja kuulluksi tuleminen on lisääntynyt? 50,00 45,00 40,00 N=324 RN N=158 NJ N=166 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 erittäin paljon paljon kohtalaisesti vähän ei lainkaan ,90 35,80 41,00 10,20 3,10 RN ,50 37,30 39,20 8,90 5,10 NJ ,20 34,30 42,80 11,40 1,
53 Onko osallisuuden ja kuulluksi tulemisen mahdollisuudet lisääntyneet eri tahoilla viime vuosina (v ) kokemuksesi mukaan kunnassasi? 100 N= asiakkailla itselläsi työyhteisössäsi moniammatillisessa yhteistyössä vähän 0,90 1,40 1,70 1,70 melko vähän 7,10 11,10 8,20 10,60 kohtalaisesti 43,20 40,90 42,30 52,30 paljon 42 41,20 43,50 31,40 erittäin paljon 6,80 5,40 4,30 4,
54 Onko kaikkien osallisuus ja kuulluksi tuleminen on lisääntynyt eri toimialoilla? Koulu tai oppilaitos päivähoito sosiaalitoimi - terveystoimi koul./oppil. ph sos. terv. ei lainkaan 5,20 1,60 2,10 0 vähän 13,40 7,40 2,10 12,10 kohtalaisesti 44,30 44,30 18,80 54,50 paljon 30,90 31,10 64,60 30,30 erittäin paljon 6,20 15,60 12,
Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille. Nurmijärvi 11/2006
Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille Nurmijärvi 11/2006 Työpaikka? Äitiys- tai lastenneuvola 4,7 Päivähoito 63,3 Perheneuvola 2, 1
LisätiedotKunnan strategiat Ylisektorinen johto Seuranta. Koordinaatio
Ennaltaehkäisevän työn/varhaisen puuttumisen toiminnan rakenne 2008 Vaikuttavuuden arviointi - välittömät palautteet(lnp, verkostopalaverit, hupu koulutukset,käsikynkkä) - tilaajahaastattelut - asiakashaastattelut
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda
Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda hyvät edellytykset oppilaiden kasvulle, kehitykselle ja
LisätiedotVaski Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikkö
Vaski Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikkö hankekoordinaattori Jari Lindh Ohjausryhmä 17.9.2008 Ajankohtaista Kehittämispilotit käynnistyneet Sodankylässä ja Ranualla. Rovaniemen kanssa pilotin
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille www.johtamisverkosto.fi
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille www.johtamisverkosto.fi 28.10.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotASUKASLÄHTÖISTEN TYÖKÄYTÄNTÖJEN KEHITTÄMINEN ASUMISPALVELUISSA
ASUKASLÄHTÖISTEN TYÖKÄYTÄNTÖJEN KEHITTÄMINEN ASUMISPALVELUISSA XX Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 9.-10.10.2013 Arja Koski & Ilse Vogt Diakonia-ammattikorkeakoulu Yhteisöllistä asumissosiaalista
LisätiedotLapset puheeksi työtapa Porin perusturvan perussosiaalityössä
Lapset puheeksi työtapa Porin perusturvan perussosiaalityössä 11.05.2016 / Porin perusturva, sosiaali- ja perhepalvelut /aikuissosiaalityön päällikkö Krista Virtanen Haluatko onnelliseksi porilaiseksi?
LisätiedotVarhainen avoin yhteistyö Nurmijärven kunnassa
Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärven kunnassa Nurmijärvi Sijainti: Keski-Uudenmaan alue Lähikuntia: mm. Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Hyvinkää, Tuusula Pinta-ala 367 km 2 Asukasluku n. 40 000 Päätaajamat:
LisätiedotVanhempien näkemyksiä alle kouluikäisen neurologista kuntoutusta ja ohjausta saavan lapsen kuntoutuksesta sekä heidän osallisuudestaan siihen
Vanhempien näkemyksiä alle kouluikäisen neurologista kuntoutusta ja ohjausta saavan lapsen kuntoutuksesta sekä heidän osallisuudestaan siihen Mäntykangas 2 Kysely toteutettiin strukturoidulla lomakkeella
LisätiedotLasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma lastensuojelun näkökulmasta. Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.-16.9.2009
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma lastensuojelun näkökulmasta Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.- Suunnitelman sisältö 1. Johdanto 2. Lasten ja nuorten hyvinvointityön periaatteet 3. Lasten
LisätiedotProsessit etyön kehittämisessä
Prosessit etyön kehittämisessä Hanna Alila, Oulun yliopisto 15.4.2011 Hanke lyhyesti eprosessit-hankkeen päätavoitteena on tutkia empiirisesti vuorovaikutus- ja etäteknologoita caseorganisaatioiden johtamisessa
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomiaverkoston seminaari 9.6.2016
Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomiaverkoston seminaari 9.6.2016 1 13.6.2016 2 HYVINVOINTIPALVELUT VUODEN 2015 ONNISTUMISIA LASTEN JA NUORTEN PALVELUT Asiakkaiden kuuleminen ja osallisuus lisääntynyt
LisätiedotOAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014
OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin
LisätiedotOTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta
1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman
LisätiedotMonitoimijaisella yhteiskehittelyllä kohti asiakaslähtöistä toimintatapaa kokemuksia Sabir-hankkeesta
Monitoimijaisella yhteiskehittelyllä kohti asiakaslähtöistä toimintatapaa kokemuksia Sabir-hankkeesta Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29-30.9.2011 Sosiaalityöntekijä Helena Boxström Projektipäällikkö
LisätiedotValtakunnallisen työpajayhdistyksen alueellinen toiminta 2015. Palautekyselyn tuloksia. www.tpy.fi
Valtakunnallisen työpajayhdistyksen alueellinen toiminta 2015 Palautekyselyn tuloksia Alueellinen toiminta TPY:ssä Yhdistyksen alueelliseen toimintaan lukeutuvat alueelliset koulutukset ja työpajojen alueellisten
LisätiedotKehittämisrakenteet uudessa SOTE:ssa. Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
Kehittämisrakenteet uudessa SOTE:ssa Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Täydellisesti integroitu järjestelmä Integraation hyödyt mahdollista saavuttaa, jos lähtökohtana asiakas, ei hallinnonala
LisätiedotKehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä
Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille
LisätiedotKohti dialogista johtamista
Kohti dialogista johtamista Työhyvinvoinnin ja johtamisen kehittämishanke Tampereen hiippakunnassa 7.5.2010 Ari Hukari 7.5.2010 Ari Hukari Lähtökohtia (Kirkon työolobarometri 2007) Kirkon työntekijät kokevat
LisätiedotJärjestämissuunnitelma hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työvälineenä. TERVESOS 2012 Tampere 9.5.2012
Tampere-talo 8. 9.5.2012 Järjestämissuunnitelma hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työvälineenä TERVESOS 2012 Tampere 9.5.2012 Terveydenhuoltolaki Lain tarkoituksena on edistää ja ylläpitää väestön
LisätiedotAsteen verran paremmin
yhdessä paremmmin Asteen verran paremmin Humap361 perustuu moderniin systeemiseen johtamisajatteluun, jonka lähtökohtana on yhteistyösuhteiden ja koko työyhteisön kehittäminen. me lupaamme Vastuullinen
LisätiedotArkkitehtitoimistojen Liitto ATL ry Julkisten hankintojen lainsäädännön vaikutus arkkitehtipalveluihin Kesä-elokuu 2010, vastaajia: 66
Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL ry Julkisten hankintojen lainsäädännön vaikutus arkkitehtipalveluihin Kesä-elokuu 2010, vastaajia: 66 1 Sisältö Tutkimuksen tausta ja toteutus 3 Vastaajien taustatiedot
LisätiedotKuntien sote-menot 2012. 20,6 miljardia
1 Palveluseteli Kuntien sote-menot 2012 Kuntien sote-hankinnat yksityisiltä 2,38 mrd. eli 11,7 % 46 % kuntien menoista 20,6 miljardia Palveluseteli 0,08 mrd. eli noin 80 miljoonaa Julkisen sektorin oma
LisätiedotPois syrjästä hanke osallisuuden äärellä
Pois syrjästä hanke osallisuuden äärellä Satakunnan maakunnallinen varhaisvuosien lapsiperhepalveluiden toimijoiden ajankohtaisfoorumi 21.4.2016, Kankaanpää Pois syrjästä hanke ennaltaehkäisee ja puuttuu
LisätiedotMoniammatillisten toimintatapojen juurtuminen lasten ja nuorten suojelussa 2009-2011
Moniammatillisten toimintatapojen juurtuminen lasten ja nuorten suojelussa 2009-2011 Sektoritutkimuksen neuvottelukunta Osaaminen, työ ja hyvinvointi -jaos 18.8. 2010 Dos. Tarja Heino, THL 4.5.2010 1 Sopimus
LisätiedotVarhaisen puuttumisen strategiset lähtökohdat ja poikkisektorinen johtaminen Nurmijärvellä
Varhaisen puuttumisen strategiset lähtökohdat ja poikkisektorinen johtaminen Nurmijärvellä Perhe ja sosiaalipalveluiden päällikkö Mervi Herola Perhekeskus palvelumallina seminaari 28.8.2008 Nurmijärven
LisätiedotAsiakkaiden osallisuus mitä. Asta Niskala ja Annikki Paajanen 31.10.12 Oulu
Asiakkaiden osallisuus mitä se tarkoittaa kehittämistyössä? i t ä? Asta Niskala ja Annikki Paajanen 31.10.12 Oulu Tavoitteena kehittämishankkeissa jo koko 2000 luvun ajan Asiakkaiden osallisuuden kehittäminen
LisätiedotKERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE
KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE Valmennusryhmät Kyselyt oli suunnattu erikseen lapsille (alle 13v.), nuorille (yli 13v.) sekä vanhemmille. Eniten vastauksia tuli vanhemmille
LisätiedotKOKEMUKSIA TOIMINTAKYKYÄ. Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hanke 2011-2014 Merja Marjamäki
KOKEMUKSIA TOIMINTAKYKYÄ ARVIOIVISTA MENETELMISTÄ Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hanke 2011-2014 Merja Marjamäki Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hanke Tavoitteena on saada tietoa lievästi
LisätiedotTyöntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella
Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen
LisätiedotSosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen henkilöstön tietotekninen osaaminen seitsemässä kaakkoissuomalaisessa kunnassa
Sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen henkilöstön tietotekninen osaaminen seitsemässä kaakkoissuomalaisessa kunnassa Terveydenhuollon atk-päivät 30.5.2006 Mikkeli, Johanna Kallio, kehittämissuunnittelija,
LisätiedotMielestämme hyvä kannustus ja mukava ilmapiiri on opiskelijalle todella tärkeää.
Ops-perusteluonnosten palaute Poikkilaakson oppilailta 1 LUKU 2 B Perusopetuksen arvoperusta Suunta on oikea, ja tekstissä kuvataan hyvin sitä, kuinka kaikilla lapsilla kuuluisi olla oikeus opiskella ja
LisätiedotVarhainen tuki järjestön näkökulma perhekeskusmallin kehittämiseen. Milla Kalliomaa 29.8.2008
Varhainen tuki järjestön näkökulma perhekeskusmallin kehittämiseen Milla Kalliomaa 29.8.2008 MLL Perhe hankkeessa q Valtakunnallinen kumppaniorganisaatio q yhdistykset/piirijärjestöt laajasti mukana kuntien
LisätiedotElämänkatsomustieto. Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu arto.vaahtokari@helsinki.fi. Sari Muhonen
Elämänkatsomustieto Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu arto.vaahtokari@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä
LisätiedotPohjois-Suomen laboratoriokeskuksen Pöytäkirja 1/2014 1 liikelaitoskuntayhtymä
Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen Pöytäkirja 1/2014 1 Työsuojelutoimikunta 13.01.2014 Aika 13.01.2014 klo10:30-12:00 Paikka NordLabin yhtymähallinnon neuvotteluhuone, Medipolis 5B, Kiviharjuntie 11,
LisätiedotONKO TILAA? ONKO TILAUSTA? Hanasaaren kulttuurikeskus Espoo 2. 3. 3011
ONKO TILAA? ONKO TILAUSTA? Hanasaaren kulttuurikeskus Espoo 2. 3. 3011 2007 päätös sosiaalisen yrityksen perustamisesta kaupunginhallituksessa 28.10. 2008 aloitettiin palvelutuotanto 17.11.2008 sosiaaliseksi
LisätiedotVauvojen lastensuojelu - miten tunnistaa ja korjata vaurioittavaa vuorovaikutusta Koulutuspäivät 7.-8.05.2009
Vauvojen lastensuojelu - miten tunnistaa ja korjata vaurioittavaa vuorovaikutusta Koulutuspäivät 7.-8.05.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö MITÄ LAPSI TARVITSEE? huolenpitoa,
LisätiedotPäiväkodin toiminta johtajan arvioimana
Päiväkodin toiminta johtajan arvioimana Arviointi koskee vain sen päiväkodin henkilöstöä ja rakennusta, jossa Orientaatioprojektin tutkimus on tehty. Arvioinnin pohjana on tilanne tammi-maaliskuussa 2015.
LisätiedotTYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10
TYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10 Aika 24.3.10 klo 9-11 Paikka Kokkolan kaupunki Baltic Läsnä Forss-Pennanen Pirjo Höri Pirjo Knif Pirjo Svenlin Anu-Riina Mattila Seppo Oikarinen-Nybacka Tarja Tikkakoski-Alvarez
LisätiedotJOHTAMINEN JA VARAJOHTAJUUS: jaetun johtajuuden mahdollisuudet varhaiskasvatuksen johtajuudelle
1 JOHTAMINEN JA VARAJOHTAJUUS: jaetun johtajuuden mahdollisuudet varhaiskasvatuksen johtajuudelle 19.4.2012 Eeva Tiihonen Miten henkilöstön osallisuutta 2 voidaan vahvistaa... Koulutuksen tavoite 3 Koulutuksen
LisätiedotLAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori
LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari 23.9.2009 Jukka Hakola, verkostokoordinaattori Varpu hankkeesta varhaiseen avoimeen yhdessä tekemiseen Varpu
LisätiedotLASTENSUOJELUN PRAKSIS
LASTENSUOJELUN PRAKSIS vastaa lastensuojelun haasteisiin Kehrä Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät Kehittävä sosiaalityöntekijä 30.9.2011 Tiina Muukkonen Lastensuojelun haasteet niistä on runsaudenpula
LisätiedotRATKO-malli & tutkimus- ja kehittämishankkeen taustaa
TUTKITTUA TIETOA TYÖTEHTÄVIEN RÄÄTÄLÖINNISTÄ RATKO-mallin soveltaminen työyhteisössä Kyvyt käyttöön päivät Tampere 14.10.2015 RATKO-malli & tutkimus- ja kehittämishankkeen taustaa Minna Tarvainen 2 1 Työntekijä
LisätiedotNuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen 14.4.2016
Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen 14.4.2016 Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Osaamiskartan laatiminen ja kehitystyön prosessi lähti liikkeelle osana laajempaa laadun
LisätiedotPeruskoulujen tasa-arvo hanke
Peruskoulujen tasa-arvo hanke Peruskoulujen tasa-arvo hanke Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke, joka kohdennetaan koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin Hankekokonaisuus,
LisätiedotElinvoimaa lähiöihin. Kehittyvä Pansio-Perno. Minna Sartes, toimialajohtaja vapaa-aikatoimiala. Pekka Sundman, johtaja konsernihallinto 17.3.
Elinvoimaa lähiöihin Kehittyvä Pansio-Perno Minna Sartes, toimialajohtaja vapaa-aikatoimiala Pekka Sundman, johtaja konsernihallinto 17.3.2016 Turun kaupungin visio Suomen Turku on kiinnostava ja rohkeasti
LisätiedotLAPIN KIRJASTOPÄIVÄT Työelämän muutos: Massatyöläisestä läpinäkyväksi yksilöksi
LAPIN KIRJASTOPÄIVÄT Työelämän muutos: Massatyöläisestä läpinäkyväksi yksilöksi 22.5.2008 Heli Kiemunki Työelämän kehittämishankkeista Koulutus- ja kehittämishankkeet Kunta-alan ohjaus- ja palvelujärjestelmän
LisätiedotLASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUJA UUDISTETAAN
LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUJA UUDISTETAAN Kehittämistyön suunnittelu- ja työkokous /Etelä-Suomi 14.3.2013 Etelä-Suomen nuorten elinvoimaisuuden vahvistamiseksi ja syrjään jäämisen ehkäisemiseksi
LisätiedotNavigointia - perusopetus. Antti Ikonen Rehtori Vpj SURE FIRE
Navigointia - perusopetus Antti Ikonen Rehtori Vpj SURE FIRE Mitä edessä mikä kurssi?! 1. Työaikasuunnittelu 2. Kahden tai useamman toimipisteen rehtoritehtävien yhdistäminen 3. Jaettu johtajuus 1.Työaikasuunnittelu
LisätiedotArjen turvaa nyt ja tulevaisuudessa Enemmän yhdessä tekemistä - Enemmän yhteisillä resursseilla
Arjen turvaa nyt ja tulevaisuudessa Enemmän yhdessä tekemistä - Enemmän yhteisillä resursseilla Lapin kuntapäivät 25.9.2015 Seppo Lehto Pelastusylitarkastaja Lapin aluehallintovirasto Lapin hyvinvointi-
LisätiedotSelvitys työelämää ja työhyvinvointia kehittävien palveluiden tarjonnasta
Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämistä tukevien palveluiden tarjonta selvitys erityisesti eteläpohjalaisille yrityksille suunnatusta palvelutarjonnasta Alustavia tuloksia selvityksestä, toukokuu 2015
LisätiedotVarhaisen tuen työmenetelmät asiakastyössä - kuule ja tule kuulluksi - haahoilusta vuoropuheluun, ajoissa Kajaani 12.11.2008
Varhaisen tuen työmenetelmät asiakastyössä - kuule ja tule kuulluksi - haahoilusta vuoropuheluun, ajoissa Kajaani 12.11.2008 Tom Arnkil, tutkimusprofessori, Stakes Olli Laiho, verkostotyön koordinaattori,
LisätiedotMittauksesta. Kouvolan kaupungin 360 mittaukset ja henkilökohtaiset purkucoachaukset Yhteenvetoraportti ja vertailut toimialoittain
Free and Focus co-energy. Kouvolan kaupungin 360 mittaukset ja henkilökohtaiset purkucoachaukset Yhteenvetoraportti ja vertailut toimialoittain 4.4.2016 Innotiimi / Anssi Juutilainen www.innotiimi-icg.com
LisätiedotKuopion kaupungin poikkihallinnollinen toimivuus
Kuopion kaupungin poikkihallinnollinen toimivuus Palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas Kuopion seutuseminaari liittyen Ikäinnovaatio 2012 2014 hankkeeseen Uudistuksen lähtökohtia Asiakkaan ja yhteiskunnallisen
LisätiedotSähköinen hyvinvointikertomus PERTUNMAAN KUNTA HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 12/2012 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 12/2013
Sähköinen hyvinvointikertomus PERTUNMAAN KUNTA HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 12/2012 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 12/2013 KH 6/2012: Hyvinvointityöryhmä Kunnanjohtaja Juha Torniainen Rehtori/ koulutoimen johtaja
LisätiedotVARVEKA 2005-2007. Varhaisvuosien erityiskasvatuksenhanke KOKO LÄÄNIN HANKE
VARVEKA 2005-2007 Varhaisvuosien erityiskasvatuksenhanke KOKO LÄÄNIN HANKE 11.8.2006 alkaen Tuija Palosaari, projektipäällikkö Palvelujärjestelmän kehittäminen Mallinnus toteutettu / aloitettu Työryhmässä
LisätiedotOnnistunut liikkumissuunnitelma - ohjeet liikkumissuunnitelman tekemiseen
Onnistunut liikkumissuunnitelma - ohjeet liikkumissuunnitelman tekemiseen Mikä on liikkumissuunnitelma ja miksi se kannattaa tehdä? Liikkumissuunnitelma antaa konkreettisen suunnan Liikkumissuunnitelma
LisätiedotMiten esimies voi edistää yhdenvertaisuutta kansainvälistyvässä työyhteisössä?
Miten esimies voi edistää yhdenvertaisuutta kansainvälistyvässä työyhteisössä? Tutkija Päivi Vartiainen tutkimushanke, Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden yksikkö Kulttuurien välisen työn valmiuksien
LisätiedotTurun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA
Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS
LisätiedotINVESTOINNIT EHKÄISEVIIN PALVELUIHIN NÄKYVÄT LASTENSUOJELUSSA
INVESTOINNIT EHKÄISEVIIN PALVELUIHIN NÄKYVÄT LASTENSUOJELUSSA Valtakunnalliset neuvolapäivät 30.10.2008 Paasitorni, Helsinki Maire Ahopelto Perusturvajohtaja, Utajärven ja Vaalan kunnat 18.5.2008 saakka,
Lisätiedot1. Lähtökohdat seurantatutkimukselle
1 1. Lähtökohdat seurantatutkimukselle v. 2012 toteutettiin mittava Kuopion alueen Bränditutkimus lähtötasomittauksena Kuopion alueen markkinointihankkeelle. Hankkeen vaikuttavuuden toteamiseksi toteutettiin
LisätiedotPk-yritys hyvä työnantaja 2009
Pk-yritys hyvä työnantaja 2009 Suomen Yrittäjät 8.7.2009 6.7.2009 1 Yritysten määrä kokoluokittain 2007 Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä) 2 396; 0,9 % Pienyritykset (10-49 hlöä) 14 578; 5,8 % Suuryritykset
LisätiedotRakennuspalikoita hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitteluun ja johtamiseen
Rakennuspalikoita hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitteluun ja johtamiseen Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa - Sähköinen hyvinvointikertomus ja vaikutusten ennakkoarviointi
LisätiedotLastensuojelun palvelujen käyttö, kustannukset ja vaikuttavuus tilastoissa ja tutkimuksessa Järvenpää 10.9.2010 Antti Väisänen Terveys- ja
Lastensuojelun palvelujen käyttö, kustannukset ja vaikuttavuus tilastoissa ja tutkimuksessa Järvenpää 10.9.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Sosiaalitalous
LisätiedotTyöhyvinvoinnin edistäminen työpaikalla
Työhyvinvoinnin edistäminen työpaikalla Työhyvinvointikortti-koulutus ja sykettätyöhön.fi - työhyvinvoinnin kohtaamispaikka Päivi Rauramo, asiantuntija, TtM Työturvallisuuskeskus TTK Työhyvinvoinnin määritelmä
LisätiedotOpiskelijavastaavan ja lähiohjaajan tehtävät. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2015
Opiskelijavastaavan ja lähiohjaajan tehtävät Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2015 Opiskelijavastaavan tehtävät Koordinoi ja vastaa laadukkaasta näyttöön perustuvasta opiskelijan harjoittelujakson suunnittelusta,
LisätiedotTerveyskeskuksen innovaatiorahastosta rahoitettujen hankkeiden loppuraportti
Terveyskeskuksen innovaatiorahastosta rahoitettujen hankkeiden loppuraportti RUISTA RANTEESEEN OTE OMASTA ELÄMÄSTÄ INNOVAATIORAHASTOHANKE (1.1 31.12.2012) Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on vahvistaa
LisätiedotSosiaalialan osaaminen Lapissa Sociopolis -hanke
Sosiaalialan osaaminen Lapissa Sociopolis -hanke 26.5.2016, Rovaniemi, Pohtimolampi Heli Arola, Lapin ammattikorkeakoulu Tarja Kemppainen, Lapin yliopisto Toteuttajat: Lapin yliopisto, Lapin ammattikorkeakoulu
LisätiedotVUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2010 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE:
VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2010 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE: - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN
LisätiedotMiten toteutan arjen kuntoutusta? KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki, THL
Miten toteutan arjen kuntoutusta? KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki, THL Näkökulmina Miten varhaiskasvatus toteuttaa arjen kuntoutusta palvelujärjestelmänä? Miten eri tahot yhdessä toteuttavat kuntoutusta?
LisätiedotULKOMAISEN HENKILÖSTÖN TUKIPALVELUIDEN SEURANTARAPORTTI LUOVUTETTU 27.4.2012 KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
ULKOMAISEN HENKILÖSTÖN TUKIPALVELUIDEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ SEURANTARAPORTTI LUOVUTETTU JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO SISÄLLYS Johdanto...1 1 Toimenpide-ehdotusten toteutuminen ja kv-henkilöstöpalveluiden kehittyminen...2
LisätiedotMonimuotoisuus Lapin sairaanhoitopiirissä
Monimuotoisuus Lapin sairaanhoitopiirissä 12.11.2013 Ulla Hiltunen Lapin sairaanhoitopiirin toiminnan tarkoituksena on tuottaa ja hankkia alueensa väestön tarpeiden mukaista erikoissairaanhoitoa tukien
LisätiedotVARHAINEN PUUTTUMINEN
VARHAINEN PUUTTUMINEN Ei ole olemassa yhtä varhaisen puuttumisen määri-telmää; yleisesti tarkoitetaan sitä, että ongelmat havaitaan ja niihin pyritään löytämään ratkaisuja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa
LisätiedotVASU2017 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden uudistaminen
VASU2017 KOONTI KYSELYSTÄ HUOLTAJILLE VASU2017 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetushallitus valmistelee parhaillaan varhaiskasvatussuunnitelman perusteita, ja niiden mukaan laadittava
LisätiedotHANKETAPAAMINEN. Suomussalmi 24.4.2012 KAIRA-hanke Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen/s10179
HANKETAPAAMINEN Suomussalmi 24.4.2012 KAIRA-hanke Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen/s10179 2 Näytön aika Virta-Kainuu Na-He ry Kotvanen Kuhmon työsilta Suomut ry Kaito Kaira Osallisuus
LisätiedotKaija Blom suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto. 8.9.2014 Mikkeli. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kaija Blom
Kuntakyselyn tuloksia Itä-Suomesta nuorisotakuun kannalta Miten kunnat ovat järjestäneet nuorten ohjausja palveluverkostoja ja miten ne tukevat nuorisotakuun onnistumista? Kaija Blom suunnittelija Itä-Suomen
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
1/9 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien työväline, jonka avulla luodaan
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Panu Peitsaro 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot
LisätiedotPOHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kehittämisrakenne ja toimintamalli ( ) Levi
POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kehittämisrakenne ja toimintamalli (1.3.2009 31.10.2011) Levi 24.3.09 I-VAIHEEN Lapin osuus: perusterveydenhuoltoa, terveyden edistämistä ja sosiaalipalveluita
LisätiedotMihin huomio kiinnittyy s, e kasvaa ja vahvistuu
Mihin huomio kiinnittyy, se kasvaa ja vahvistuu Marika Tammeaid 31.10.2011 1 1. päivä: ä Ratkaisukeskeisyyden perusteet Ratkaisukeskeisyyden perusteet Ongelmapuheesta ratkaisupuheeseen Arvostavan vuorovaikutuskulttuurin
LisätiedotVarhaiskasvatuspalveluiden asiakaskysely 2014
Varhaiskasvatuspalveluiden asiakaskysely 2014 Tuusulan kunnan varhaiskasvatuksen asiakaskysely toteutettiin maaliskuussa 2014. Sähköiseen kyselyyn vastasivat päiväkotien, perhepäivähoidon ja kerhotoiminnan
LisätiedotVoiko kohtaamista johtaa?- myönteisen vuorovaikutuksen luominen hoivakontakteissa. Mainio Vire Oy Laura Saarinen
Voiko kohtaamista johtaa?- myönteisen vuorovaikutuksen luominen hoivakontakteissa Mainio Vire Oy Laura Saarinen Yrityksen arvopohja luo jo suunnan kohtaamiselle Yrityksemme arvot on luotu yhdessä henkilökuntamme
LisätiedotMUUTOS 14! - Sosiaaliset kriteerit julkisissa hankinnoissa!
Kysely Välkky-projektissa keväällä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista MUUTOS 14! - Sosiaaliset kriteerit julkisissa hankinnoissa! Aika ja paikka: 11.3.2011, MTC Oy, Pori Kouluttajat: Timo Martelius
LisätiedotLASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013
LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan
LisätiedotKansainvälinen toiminta toista astetta yhdistämässä
Kansainvälinen toiminta toista astetta yhdistämässä KansainväliSYYSpäivät 6.11.2013 Rea Tuominen, Jyväskylän ammattiopisto S12012 Kehittämisen strategia Megatrendit (globalisaatio, tietotekniikka, verkostot
LisätiedotEsiopetuksen arvot. Arvokysely tammikuu 2015
Esiopetuksen arvot Arvokysely tammikuu 2015 Yleistä kyselystä - Toteutettu Savonlinnan esiopetusyksiköissä - Aikuisille kysely netissä - Lapset keskustelivat ryhmissään aikuisen johdolla (valitsivat 12:sta
LisätiedotOPETTAJAN ARVIO OPINNÄYTETYÖSTÄ LIITE 9/1
OPETTAJAN ARVIO OPINNÄYTETYÖSTÄ LIITE 9/ TYÖN AIHE JA TAVOITE Aiheen ajankohtaisuus ja vaativuus Yhteys työelämän kehittämistavoitteisiin ja koulutusohjelman ammatillisiin tavoitteisiin Työn tavoitteen
LisätiedotOMAVALVONTA SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ. Riitta Husso, Valvira 25.8.2015
OMAVALVONTA SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Riitta Husso, Valvira 25.8.2015 1 Omavalvonta Palveluntuottaja vastaa siitä, että palvelu täyttää sille asetetut vaatimukset. Omavalvonnalla tarkoitetaan
LisätiedotHyvinvoinnin tilannekatsaus
Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 16.11.2015 16.11.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)
LisätiedotLearning cafen yhteenveto. Helsinki 23.1.2014
Learning cafen yhteenveto Helsinki 23.1.2014 Miten ohjaamme asiakkaita ammatilliseen kuntoutukseen? Tieto tulleista muutoksista (palveluntuottajat), tiedon jakaminen sidosryhmille/ammattilaisille ja asiakkaille
LisätiedotTerveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2013-2016
Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2013-2016 Päivitys vuosille 2014-2016 LSHP perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Yleiset tavoitteet Vuonna 2017 sosiaalipalvelut,
LisätiedotMalminkartanon kehittämishetki 7.6.2013 Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Tiina Muukkonen Riikka Pyykönen
Malminkartanon kehittämishetki 7.6.2013 Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Tiina Muukkonen Riikka Pyykönen 1 Kehrä II 2011-2013 Asiakasosallisuus monitoimijaisen Tavoitteet : yhteistyössä
LisätiedotToimialan ja yritysten uudistuminen
Toimialan ja yritysten uudistuminen - mahdollisuuksia ja karikoita Jari Kuusisto MIT Sloan School of Management University of Vaasa 1 Jari Kuusisto University of Vaasa Esityksen rakenne Metsäsektorin lähtötilanne
LisätiedotStrategia, johtaminen ja KA. Virpi Einola-Pekkinen 29.4.2015
Strategia, johtaminen ja KA 29.4.2015 Valtiovarainministeriö Talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VM vastaa vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta valtiontalouden
LisätiedotFORSSAN OHJAAMO. Satakunnan toimijoiden vierailu 14.4.2016. Jukka Lidman Projektipäällikkö Ohjaamo Forssa jukka.lidman@forssa.
FORSSAN OHJAAMO Satakunnan toimijoiden vierailu 14.4.2016 Jukka Lidman Projektipäällikkö Ohjaamo Forssa jukka.lidman@forssa.fi 040 6685 157 Ohjaamotoiminta Ohjaamo on valtakunnallisesti koordinoitu nuorten
LisätiedotEskarista ekalle. eskariope mukana ekaluokan alussa
Eskarista ekalle eskariope mukana ekaluokan alussa Taustaa: Kemi mukana Kelpo-kehittämistoiminnan 1. aallossa lv. 2008-2009 alkaen Tavoite: Esi- ja perusopetuksen nivelvaiheen kehittäminen ja yhteistyön
LisätiedotHuhtasuon päiväkodin tarina. Saija Riihinen
Huhtasuon päiväkodin tarina Saija Riihinen 9.4.2015 Muutoksen lähtökohdat Huhtasuon Päiväkoti Mansikkapuiston Perhepuisto 168 paikkaa 40 työntekijää Varikon Taimiston Huhtarinteen Nevakadun päiväkoti päiväkoti
LisätiedotAHOT-prosessien johtaminen Pedaforum 2013
AHOT-prosessien johtaminen Pedaforum 2013 Tampere 21.8.2013 Riitta Pyykkö & Tero Keva Turun yliopisto AHOT-toiminnan vaiheita Suomessa Periaatteiden luominen Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen korkeakouluissa,
LisätiedotVARHAISELLA PUUTTUMISELLA PAREMPIIN TULOKSIIN JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI
VARHAISELLA PUUTTUMISELLA PAREMPIIN TULOKSIIN JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI 1. VARHAINEN PUUTTUMINEN, MITÄ SE ON? MITÄ VARTEN? 1.1. Milloin 2. VARPU -TOIMINTATAPANA 2.1. Huolen vyöhykkeistö 2.2. Työntekijän (subjektiivinen)
LisätiedotSatakunnan taidetoimikunta -asiantuntija ja vaikuttaja. Päivi Setälä Satakunnan taidetoimikunta 12.12.2014
Satakunnan taidetoimikunta -asiantuntija ja vaikuttaja Päivi Setälä Satakunnan taidetoimikunta 12.12.2014 Taidetoimikunnan tehtävät Alueelliset taidetoimikunnat ovat Taiteen edistämiskeskuksen asiantuntijaelimiä,
Lisätiedot