Moniammatillisten toimintatapojen juurtuminen lasten ja nuorten suojelussa

Transkriptio

1 Moniammatillisten toimintatapojen juurtuminen lasten ja nuorten suojelussa Sektoritutkimuksen neuvottelukunta Osaaminen, työ ja hyvinvointi -jaos Dos. Tarja Heino, THL Sopimus Kehittämistyön tulosten juurruttaminen monialaiseen yhteistyöhön perustuvassa lasten ja nuorten palvelujärjestelmässä 1) Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen moniammatillisessa yhteistyössä ja sen ohjausrakenteessa (THL) 2) Moniammatillisuuden ja monialaisuuden monet muodot sekä johtamisen haasteet sosiaalisessa nuorisotyössä (Sosiaalikehitys Oy)

2 Yhteinen työprosessi THL/Sosiaalikehitys Oy:n hankkeiden välillä Jaoston järjestämä aloitusseminaari yhteinen työkokous yhteinen työkokous Jaoston järjestämä kokous yhteinen työkokous Jaoston järjestämä väliseminaari Moniammatillisten toimintatapojen juurtuminen lasten ja nuorten suojelussa /THL Taustaa Moniammatillisten ja verkostomaisten toimintatapojen ja menetelmien hyötyjä, vaikutuksia ja vaikuttavuutta on tutkittu. Tutkimuksen osoittamista hyvistä kokemuksista ja vaikuttavuudesta huolimatta näiden menetelmien käyttöönotto ja erityisesti niiden juurtuminen osaksi palvelu- ja ohjausjärjestelmiä on ollut hidasta. Suurimmat ongelmat liittyvät eri alojen ammattilaisten ja viranomaisten toimintaan ja yhteistoimintaan Tutkimushankkeen tavoitteet olivat Tutkitaan moniammatillisten, verkostomaisten, dialogisten menetelmien käytön ja juurtumisen esteitä ja edellytyksiä Luodaan hyviä tapoja tukea menetelmien käyttöönottoa ja juurtumista Moniammatillisten toimintatapojen juurtuminen lasten ja nuorten suojelussa

3 THL:n hallinnoiman osion kolme mallia ja niitä koskevat tutkimukset 1) Dialoginen malli: Verkostodialogiset menetelmät Verkostodialogisten toimintatapojen juurtuminen lastensuojelussa Toteutus: THL / Verkostotutkimus ja dialogiset menetelmät -ryhmä erikoissuunnittelijat Mimosa Koskimies & Jukka Pyhäjoki 2) Hyvän käytännön malli: Läheisneuvonpito Läheisneuvonpidon juurruttaminen pääkaupunkiseudulla Toteutus: Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca, erikoistutkija Kirsi Nousiainen ja kehittävä sosiaalityöntekijä Annukka Paasivirta 3) Lakiin perustuva malli: Moniammatilliset asiantuntijaryhmät Lastensuojelulain edellyttämien moniammatillisten asiantuntijaryhmien ja yhteistyörakenteiden toiminnan käynnistäminen ja juurtuminen Toteutus: THL / Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö, kehittämispäällikkö Hanna Heinonen Moniammatillisten toimintatapojen juurtuminen lasten ja nuorten suojelussa Verkostodialogisten toimintatapojen juurtuminen lastensuojelussa, Mimosa Koskimies & Jukka Pyhäjoki TAUSTAA THL on vuodesta 2003 kehittänyt Nurmijärven kunnan kanssa varhaisen avoimen yhteistyön palvelukulttuuria lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. Mm. luotu peruspalvelujen varhaisen avoimen yhteistyön toimintamalli, koulutettu työntekijöitä laajamittaisesti verkostodialogisten menetelmien hallintaan ja käyttöön, käyty dialogia/tunnistettu, kehitetty ja levitetty hyviä huolta huojentavia käytäntöjä työyhteisöjen, lasten ja vanhempien kanssa Seuraavaksi toimintatapaa ja menetelmiä levitetään ja juurrutetaan erityispalveluihin ja erityisesti lastensuojelun sosiaalityöhön. TUTKITAAN: Mitä ovat ennakointidialogien ja läheisneuvonpitojen käyttöönoton esteet ja edellytykset lastensuojelun sosiaalityössä? Luodaan hyviä tapoja tukea menetelmien käyttöönottoa ja juurtumista Moniammatillisten toimintatapojen juurtuminen lasten ja nuorten suojelussa

4 Tutkimuksen eteneminen Syksy 2009: Tutkimussuunnitelma ja hankkeen valmistelu Kevät/kesä 2010 Neuvottelut/dialogit tutkimushankkeen toteutuksesta Perustietojen koonti Nurmijärvellä toteutetuista ennakointidialogeista ja läheisneuvonpidoista, niiden käytöstä ja juurtumisesta Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ryhmähaastattelu; johdon (peruspalvelujen ohjausryhmän) haastattelu; näiden ryhmien palaute- ja suunnitteludialogi Verkostomenetelmien käyttöä tukevien tekojen identifiointi ja seurannasta sopiminen > väliraportti tehty. Työ jatkuu THL:ssä Syksy 2010 Verkostomenetelmien käyttöä tukevien tekojen seuranta Kevät/syksy 2011 Työntekijöiden ja ohjausryhmän seurantahaastattelut Analyysi ja raportointi Moniammatillisten toimintatapojen juurtuminen lasten ja nuorten suojelussa Verkostodialogisten menetelmien käyttöä estäviä tekijöitä Aikaa vieviä, pitkiä ja raskaita prosesseja (erityisesti läheisneuvonpito) Asiakkaille pitää markkinoida uutta työtapaa, asiakkaiden motivointi vie aikaa Työssä aidosti kiire ja paineita. Miten ratkaistaan kiireen, ajanpuutteen ja uusien toimintatapojen ja menetelmien käytön ristiriita? Hankalaa löytää ylisektorisia aikatauluja ja yhteistä palaveriaikaa Työntekijän ennakkoasenteet Menetelmiin liittyvät negatiiviset kokemukset. Prosessien käytön ajoitus väärään aikaan / väärässä kohdassa. Hyvät käytännöt 8

5 Verkostodialogisten menetelmien käyttöä edistäviä tekijöitä Verkostokoordinaattori (ehdoton edellytys toiminnalle) Verkostokonsultteina ja koollekutsujina toimivilla toiminta on osa työnkuvaa / lupa tehdä. Toiminta on koko kunnan ja työyhteisön yhteinen toimintatapa. Kehitetään ja ylläpidetään yhdessä. Kunnassa ja työyhteisöissä olemassa menetelmien käyttöä tukevat rakenteet Kunnassa on yhteinen ylisektorinen kalenteri, jossa aikaa varattu verkostopalavereille/verkostotyölle Esimies toimii menetelmien juurtumisen tukena Aikaa pysähtyä ja pohtia työtä, toimintatapoja ja menetelmiä yhdessä. Tuki tälle. Työparina toimiminen on työyhteisön toimintatapa Kokemuksien jakaminen tiimissä / sektorien välillä, viralliset ja epäviralliset foorumit Ymmärrys ja tieto tilanteista, joihin menetelmät sopivat Metodiin liittyvät myönteiset kokemukset Työntekijän rohkeus kokeilla uusia työtapoja Tieto, että menetelmä helpottaa ja auttaa sekä työntekijöitä että perhettä. Työpaine helpottuu prosessin myötä. Hyvät käytännöt 9 Havaintoja ja kehittämisideoita verkostodialogisen palvelukulttuurin ja menetelmien juurtumisen tueksi Kunnassa on olemassa toimintatapojen ja menetelmien käyttöä tukevat ylisektoriset johtamisrakenteet Kunnassa on olemassa verkostotyölle ja verkostopalavereille yhteiset, yhdessä dialogeissa luodut toimintatavat ja ohjeet Työyhteisössä toimii vastuutyöntekijä, joka edistää uuden työtavan käyttöä ja juurtumista Työyhteisöissä ja yksiköiden/sektoreiden välillä sekä ylisektorisen johdon kesken järjestetään säännöllisiä oppimisen ja kokemusten jakamisen foorumeita Asiakkaat otetaan mukaan jakamaan kokemuksia toimintatavoista ja kehittämään palveluita Esimiesten rooli toimintatapojen juurtumisen tukena on keskeinen. Verkostodialogisen palvelukulttuurin kehittäminen ja työmenetelmien juurtuminen edellyttää ylisektorista johtamista. Haaste: Kuinka johtamisella voidaan edistää uusien työkäytäntöjen juurtumista osaksi perustyötä? Hyvät käytännöt 10

6 2. Läheisneuvonpidon juurruttaminen pääkaupunkiseudulla Tutkimuksen tavoitteena on selvittää: mitkä tekijät edesauttavat tai ehkäisevät läheisneuvonpidon käyttöön ottoa pääkaupunkiseudun kunnissa ja kuntien eri alueilla, ja miten menetelmä voidaan juurruttaa koko pääkaupunkiseudun alueella toimivaksi lastensuojelun käytännöksi? Toteutus: Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus SOCCA pvm Tutkimuksen toteuttaminen, kaksi näkökulmaa Toteutetaan kahdessa vaiheessa ja kahden eri suunnista kysymystä lähestyvän tutkimuksen avulla. Nämä lähestymistavat ovat hallinnollinen päätöksentekoprosessi ja asiantuntijuus. Hallinnollinen näkökulma I vaiheessa analysoidaan läheisneuvonpitoprojektin aikana (8 vuotta) syntyneet hallinnolliset asiakirjat (yhteensä 68 asiakirjaa). Raportoidaan kesäkuussa II vaiheessa kerätään haastatteluaineisto keskeisiltä projektin hallinnollisilta toimijoilta. Aineiston keruu, analysointi ja raportointi syksy 2010 syksy Asiantuntijuuden näkökulma LNP projektin aikana syntyneiden läheisneuvonpidon toimeenpanosopimusten keruu ja analysointi kesä-syksy 2010 Sosiaalityöntekijöiden haastattelut ja analysointi syksystä 2010 kevääseen 2011 Raportointi syksyllä 2012

7 Tutkimuksen vaihe ja tulokset (väliraportti) Hallinnollisille asiakirjoille on tehty temaattinen analyysi ja etsitty juurruttamisen näkökulmasta relevantteja retorisia argumentteja. LNP:n juurruttamisen argumentteina on käytetty selkeästi ilmaistuja tavoitteita, aiemmin tehtyjä juurruttamista koskevia hallinnollisia päätöksiä, erilaisia väitteen muodossa esitettyjä argumentteja, toiminnan edellytyksiä, sosiaalityön viitekehystä, erilaisia tietoon pohjautuvia argumentteja sekä erilaisia projektin aikana toteutettuja toimenpiteitä Välivaiheen johtopäätökset Asiakirja-analyysin perusteella ei vielä voida tehdä merkittäviä johtopäätöksiä juurruttamisen esteistä tai edistävistä tekijöistä. Asiakirjaretoriikassa LNP:tä pidetään hyvänä työmallina käytettäväksi pääkaupunkiseudun lastensuojelussa, vältetään määrittelemästä sitä vahvasti ideologiseksi viitekehykseksi ja korostetaan ennen kaikkea tiedon merkitystä sen kehittämisessä, vakinaistamisessa ja juurruttamisessa. Asiakirja-analyysi antaa osviittaa jatkotutkimukselle, jossa voidaan haastattelujen avulla syventää juurruttamisen problematiikkaa koskevia kysymyksiä esille tulleiden temaattisia argumentteja hyödyntäen

8 Läheisneuvonpidon juurruttaminen pääkaupunkiseudulla. Tutkimuksen jatko Soccassa jatketaan tutkimushanketta kahden tutkijan työpanoksella: VTT, erikoistutkija Kirsi Nousiainen suorittaa ja raportoi tutkimuksen II vaiheen mennessä ja VTM, kehittäjäsosiaalityöntekijä Annukka Paasivirta jatkaa asiantuntijuuteen kiinnittyvää lisensiaatintutkimustaan saakka. Socca hakee tutkimushankkeelleen jatkorahoitusta sektoritutkimuksen neuvottelukunnalta. Socca hyödyntää valtakunnallista sosiaalialan osaamiskeskusverkostoa tutkimuksen tulosten levittämisessä ja hyödyntämisessä käytännön sosiaalityöhön. 3. Moniammatillisten asiantuntijaryhmien juurtuminen, VTL Hanna Heinonen Moniammatilliset asiantuntijaryhmät (LSL 14 ): Kunnan on huolehdittava siitä, että lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on käytettävissään lapsen kasvun ja kehityksen, terveydenhuollon, oikeudellista sekä muuta lastensuojelussa tarvittavaa asiantuntemusta. Lastensuojelun asiantuntijaryhmä avustaa sosiaalityöntekijää lapsen huostaanottoa sekä sijaishuoltoa koskevien asioiden valmistelussa ja muussa lastensuojelun toteuttamisessa. TUTKITAAN Miten ja missä prosessin vaiheessa moniammatillinen yhteistyö edistää lastensuojelutyön painopisteen siirtymistä sijaishuollosta kohti avohuollon työskentelyä? Yhteistyössä sosiaalialan osaamiskeskusten kanssa käynnistetään moniammatillisten asiantuntijaryhmien toiminnan mallintaminen

9 Tuloksia Ryhmiä 49, asiantuntijoita 324 Asiantuntijaryhmän toiminta ei ole käynnistynyt vielä 19 kunnassa (210 kunnasta) Toiminnan käynnistymistä on hidastanut kunta- ja palvelurakennemuutokset Painopiste ei ole siirtynyt ehkäisevään suuntaan Toimivat moniammatilliset asiantuntijaryhmät vaativat juurtuakseen toimintaa koordinoivan tahon. Koordinaatio vaatii resurssia > olemassa olevien seudullisten kehittämisyksiköiden tai Kaste-hankkeiden organisoimat asiantuntijaryhmät toimivat hyvin > väliaikaisuusvaara Hanna Heinonen 17 Moni kunta fokusoi asiantuntijaryhmän työskentelyn huostaanoton valmisteluun > haetaanko vahvistusta huostaanotolle? > ei aitoja vaihtoehtoja. Asiantuntijaryhmissä käsiteltävien asioiden valikoituminen käsittelyyn on sattumanvaraista monella tavalla. Ryhmissä on edustettuna yleisimmin ne asiantuntijat, jotka muutenkin tekevät töitä lasten tai nuorten kanssa > aikuisten palvelujen (päihde, psyk) asiantuntijaedustus on ryhmissä vähäistä Hanna Heinonen 18

10 Asiakkaiden osallisuus Vain murto-osassa ryhmiä asiakkaiden osallistuminen asiansa käsittelyyn on mahdollista Asiakkaita informoidaan asian käsittelystä ryhmässä Asiantuntijaryhmät käsittelevät useimmiten asiakastapaukset nimettöminä Haasteet: miten lapsen mielipide saadaan välitetyksi asiantuntijaryhmään miten lapsen kanssa käydään läpi asian käsittely asiantuntijaryhmässä miten osallisuutta vahvistetaan Esityksen nimi / Tekijä 19 Yhteenveto - Johtopäätöksiä ja ehdotuksia lasten ja nuorten osallisuuden vahvistamiseksi moniammatillisessa yhteistyössä ja sen ohjausrakenteessa Ammattijohtoinen Perhevaikutteinen Ammatillisvaikutteinen Perhejohtoinen Professional driven Family infused Professional infused Familyled Connolly (2004):

11 Johtopäätöksiin on koottu havaintoja tutkittujen toimintamuotojen osalta liittyen osallisuus - eri tasoilla: omassa asiassa, palvelujen kehittämisessä, yhteisöjen toiminnan kehittämisessä, yhteiskunnallisessa toiminnassa moniammatillinen yhteistyö - kulttuuriset, hallinnolliset, käytännölliset tekijät ohjausrakenteet - tutkimus, kehittäminen, koulutus, seuranta, arviointi - lakisääteinen valtakunnallinen rakenne on olemassa - miten vahvistaa sen toimintaedellytyksiä moniammatillisen ja monialaisen, lasten ja nuorten osallisuutta edistävän toiminnan juurtumisen suunnassa Juurrutus lain voimalla rahalla houkutellen tutkittuun tietoon ja käytännön kokemukseen perustuen Jatko: Läheisneuvonpidon juurtumisen edistäminen: suunnitellun tutkimuksen toteuttaminen (SOCCA) ja rinnakkainen juurtumisen edistäminen sosiaalialan osaamiskeskusverkostossa