Suomen kehityspolitiikan muodostuminen
|
|
- Hannu Anton Lehtonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suomen kehityspolitiikan muodostuminen Juhani Koponen Luennon aiheita Suomen kehityspoliittinen ohjelma 2007, sen tausta ja sen toimeenpano Kehitysyhteistyön rooli Suomen kehityspolitiikassa Kehityspolitiikka ja politiikan johdonmukaisuus yleensä ja Suomen kehityspolitiikassa Suomen kehitysyhteistyö ja politiikka historiallisessa perspektiivissä Kehityspoliittinen ohjelma 2007 Kehityspolitiikka on osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa Kehityspolitiikalla vaikutetaan maailmanlaajuisiin ponnistuksiin köyhyyden poistamiseksi taloudellisesti, yhteiskunnallisesti ja luonnontaloudellisesti kestävän kehityksen avulla Vuosituhattavoitteiden osalta painotetaan ympäristöä Toimeenpanossa pääpaino on kehitysyhteistyössä, hankeyhteistyö säilyy tärkeänä ( suomalainen lisäarvo ) Tarvitaan muutoksia myös muilla politiikkasektoreilla (esim. kauppa) Teollisuusmaiden omat tuotanto- ja kulutustavat kehitettävä kestäviksi KPO 2007:n tausta Rion (1992) ja Johannesburgin (2002) kehitys- ja ympäristöhuippukokoukset Ministeri P. Väyrysen henkilökohtainen kiinnostus ja kokemus (väitöskirja 1988 Suomen ulkopolitiikka kansallinen doktriini ja tulevaisuuden ihmiskuntapolitiikka) Suomen kehityspoliittisen linjan vakiintumattomuus ( uusi kansainvälinen vs. vanha kansallinen linja) KPO 2007:n toteutus Kv. kehityspolitiikan linjoja Ei toimintaohjelmaa, määriteltyjä kvantitatiivisia ym. tavoitteita vaan luova prosessi jossa luovia ratkaisuja Ministerivetoisuus lisääntynyt, sen myötä hallinnollinen epävarmuus Budjettituki jatkuu mutta supistuu, lisäpanostusta hankkeisiin - kohti tarjontavetoisuutta Sekrorimuutokset vielä vähäisiä mutta luonnontaloudellisesti kestävän kehityksen sektorit nousussa: metsä, maatalous, energia, tietoyhteiskunta (vesi?) Ratkaisevat muutokset v aikana? Talouskriisin vaikutukset? Määrärahat? Suuri synteesi päämäärät YK:lta, keinot Maailmanpankilta Vuosituhattavoitteet ja julistus: päätavoitteena köyhyyden vähentäminen ( äärimmäisen köyhyyden poistaminen ), periaatteessa laajasti ymmärretty, käytännössä päähuomio tuloköyhyyteen Vastuu kehitysmailla, kumppanit tukevat ( omistajuus ) Markkinatalous, köyhyyssuuntautunut talouskasvu, globalisaatioon osallistuminen, kaupan esteiden vähentäminen Kehitysmaat: hyvä politiikka ja hyvä hallinto Kumppanit: kehitysyhteistyö (apu) ja politiikkakoherenssi 1
2 Kv. kehitysyhteistyön linjoja Pariisin julistus 2005, Accran agenda 2008 (OEC/DAC) Apu nivotaan kansallisiin suunnitelmiin, kehitysrahoitus ei erillään maan muusta varainkäytöstä, siihen lisää ennustettavuutta ( kysyntälähtöisyys ) Avunantajat yhdenmukaistavat avun sisältöä ja hallintomenettelyjä, käyttävät kumppaneiden varainhallintoa, hankintakäytäntöjä, välttävät rinnakkaisrakenteita Avunantajat tiivistävät omaa yhteistyötään: yhteisiä valtuuskuntia, tutkimuksia Avun sidontaa puretaan Suomen uuden kehitys(maa)politiikan kehitys 1996 kehitysyhteistyön periaatepäätös 1998 kehitysmaapolitiikan linjaus 2001 kehitysmaapolitiikan toiminnallistaminen 2004 kehityspoliittinen ohjelma Kehitysyhteistyöstä/avusta yksi kehitys(maa)politiikan väline Suomen politiikka linjaan EU:n kanssa Suomen tavoitteita ja keinoja Keinot konkreettisesti Maailmanlaajuisen turvallisuuden lisääminen Laajan köyhyyden vähentäminen Ihmisoikeuksien kunnioituksen, kansanvallan ja hyvän hallinnon edistäminen Globaalien ympäristöongelmien ehkäiseminen Taloudellisen vuorovaikutuksen lisääminen Keinoina kehitysyhteistyö ja politiikkakoherenssi, vuoropuhelu, kaupallinen ja taloudellinen vuorovaikutus, jne. Suomen aputavoitteet: 0.51 % bktl:sta 2010, 0.7 % 2015 EU:ssa hyväksyttyjä 2005 (0.7 % YK:ssa 1970) Politiikkajohdonmukaisuus EU:n tavoitteena lähtien Maastrichtin sopimuksesta 1992, painotetaan 2005 julkilausumassa Suomella painottuu 2004 KPO:ssa, mukana myös KPO:ssa 2007 Suomen kehitysavun nousu ja lasku Suomen kehitysyhteistyömäärärahat: v ,1 M % bktl:sta v ,0 M 0.44 % bktl:sta Kehitysyhteistyön maksatukset: v ,6 M 0.39 % bktl:sta v % bktl:sta maksatukset ylimmillään ja alimmillaan: v M 0.80 % bktl:sta v M 0.31 % bktl:sta Valtion tulo- ja menoarvio 2008 Loppusumma 45,079 miljardia euroa Kehitysyhteistyömenot 0,830 Sotilaallinen maanpuolustus 2,114 mrd Maatalouden tuki n. 2 mrd Yliopistojen toimintamenot 1,302 mrd 2
3 Suomi toimii Kumppanimaita Maailmanlaajuisesti monenkeskisesti YK:n, EU:n ym. sekä kansalaisjärjestöjen kautta Kahdenkeskisesti pitkäaikaisissa yhteistyömaissa ja alueilla Muissa määritellyissä maissa ja alueilla (määrittelyt vaihtelevat) Aloilla, joilla korostuu suomalaisen asiantuntemuksen ja kokemusten hyödyntäminen kumppanimaiden kehitysohjelmien tukemisessa (KPO 2007) Pitkäaikaiset yhteistyömaat (valittiin ): Etiopia, Kenia, Mosambik, Nepal Nicaragua, Sambia, Tansania, Vietnam Pitkäaikaisten kriteereinä: tarve (köyhyys, ympäristön tila), kehitystahto (sitoutuminen köyhyyden vähentämiseen talouskasvun kautta), markkinasuuntauminen, tuloksellisuus Pitkäaikaisissa vaikutetaan politiikkaan (dialogi) Väkivaltaisista kriiseistä toipuvat maat (Kosovo, Bosnia, Afganistan, palestiinalaisalueet, Sudan ) Määräaikaisen yhteistyön maat (Etelä-Afriika, tsunamialueet) Politiikkajohdonmukaisuus Kaikki haluavat politiikkajohdonmukaisuutta (policy coherence) mutta mitä se on? Koherenssi vs. konsistenssi Asian tila vai prosessi? Vahva vs. heikko koherenssi Tahallinen vs. tahaton epäkoherenssi Koherenssi on rationalistinen ja poliittinen vaatimus - yhden politiikkalinjan ajaminen muiden kustannuksella Politiikkajohdonmukaisuus kehitysasioissa (PJK?) Policy coherence for development (PCD) OECD DAC 1991: kehitysnäkökohdat otettava huomioon kaikilla politiikkalohkoilla, vanhastaan: kauppa, velka, sidottu apu; uusia: ympäristö, huumekauppa, siirtolaisuus, ihmisoikeudet EU Maastrichtin sopimus 1992: kehityspolitiikan kolme C:tä: coordination, coherence, complementarity: koherenssi: kehityspäämäärät otettava huomioon kaikilla politiikkalohkoilla Amsterdamin sopimus 1997: konsistenssi kehityspolitiikan ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan välillä PJK nyt PJK:n ulottuvuuksia OECD 2005: toisiaan vahvistavien politiikkalinjojen systemaattista edistämistä ja niiden keskeisten synergioiden luomista (tähtäimessä tuloksellisuus ja vapaakauppa) Suomen KPO 2004: entistä paremmin yhteensovitettuja linjauksia, viranomaisten yhteistyötä, kehityspoliittisen näkökulman sisällyttämistä ohjelmiin ja selvityksiin KPO 2007: hallitus ottaa eri politiikan alojen vaikutukset kehitystavoitteisiin entistä paremmin huomioon ja pyrkii tukemaan niiden toteutumista (i) sisäinen (tavoitteiden, päämäärien, keinojen, toimintatapojen välillä) (ii) antajamaan sisäinen (yhden avunantajan eri politiikat) (iii) antajamaiden välinen (eri avunantajien politiikat) (iv) antajan-vastaanottajan politiikat (v) historiallinen politiikan muutos ajan myötä 3
4 Mitä se PJK sitten on? Määritelmät väljiä ja tulkinnanvaraisia Täydellinen politiikkakoherenssi tuskin mahdollista tai toivottavaakaan: politiikkalinjojen etsinnälle ja kilpailulle täytyy olla tilaa - molemmin puolin Paljon tehtävissä heikomman koherenssin hyväksi, puolin ja toisin ( do no harm ) Vrt. KPO 2004: mahdollisten ristiriitojen tunnistaminen tärkeää, mahdollistaa niiden käsittelyn ja uusien linjojen etsinnän Kehityspolitiikan asema heikko? Suomen/EU:n maatalouspolitiikka Maatalous työllistää 5 % EU:n väestöstä, tuottaa 3 % sen BKT:sta, vie yli 40 % sen budjetista koska sitä tuetaan EU uusimassa maatalouspolitiikkaansa tuet kytketään irti tuotannosta, maataloustuen määrä vähenee, ympäristö- ym. tuen määrä lisääntyy Suomi kiista 141-tuesta (Etelä-Suomen kansallinen tuki) EU:n (ja muiden OECD-maiden) tuettu maatalous pitää maailmanmarkkinahintoja alhaalla ja haittaa kehitysmaatuottajien pääsyä markkinoille Suomen/EU:n sokeripolitiikka Sokerijuurikas ja sokeriruoko kaksi kasvia, yksi tuote EU: maailman suurin juurikkaan tuottaja, ei silti globaalisti kilpailukykyinen, kotimarkkinahinta kaksinkolminkertainen Suomi: toista tuhatta tuottajaa, yksi tehdas, maailman kalleinta sokeria, kuka hyötyy? 2005 uudistus: EU-hinta 36 % alas, ei supistanut tuotantoa riittävästi 2007 uudistus: lisätukea vapaaehtoisille luopujille EU:n sokeriprotokolla: tietyt AKT-tuottajat saaneet tuoda ja myydä EU-hinnoilla, puretaan EPA:n myötä Suomen k-politiikan käännekohtia Kansainvälisen kehitysavun komitea (kehitysapu Suomen valtion agendalle) Kehitysaputoimisto UM:n poliittiseen osastoon (kehitysapuhallinnon alku) UM:n kehitysyhteistyöosasto (KYO) kehitysapuhallinnon vakiintuminen) Määrärahojen nopea kasvu alkaa, maksatukset 0.8 % v Lama ja leikkaukset, EU-jäsenyys uusi kehityspolitiikka Suomen kehitysavun historialliset vaiheet 1970-luvun alku: muodostumisvaihe pohjoismais-kansallinen vaihe 1991 EU/globalisaatiovaihe developmentalismi ja instrumentalismi ja niíden vuorovaikutus Muodostumisvaihe Alusta 1970-luvun alkuun Virkamiesvetoista (Iloniemi, Ahtisaari avainasemassa) Avun hallinnollinen ja finanssipohja lasketaan, avun määrä symbolinen perusta tulevalle0.7 YK:sta Poliittinen instrumentalismi vallalla (pohjoismaisuus Suomen läntisen profiilin korottajana) Monenkeskisestä kohti kahdenkeskistä apua Asiantuntijoita, ensimmäiset projektit, metsä(teollisuus): Intian Himalaja, Tunisia Yhteispohjoismaisia hankkeita, opetusala: Tansania Tansania, Vietnam, Sambia päävastaanottajamaiksi, muutama projektimaa, mm. Etiopia, Kenia Harvat yhtiöt kiinnostuneita (Metex, Jaakko Pöyry) 4
5 Pohjoismais-kansallinen vaihe , kansallisten etujen painotus, viiteryhmänä Pohjoismaat Määrärahat kasvavat hitaasti kiihtyen Taloudellinen instrumentalismi (vienninedistäminen valmetia viidakkoon ) etualalle, suuryhtiöt (ja pienemmätkin) kiinnostuvat Julkinen mielipide, poliitikot aktivoituvat Lisää kahdenkeskistä apua, suomalaisresursseja Kehitysluotot käyttöön, muutetaan lahjoiksi Lisää kaupallisesti kiinnostavia vastaanottajamaita IDB 1977, Finnfund 1979, korkotuki 1987 Pohjoismais-kansallinen vaihe 2 Developmentalismin vastaisku (DAC, MP): maaohjelmointi, suunnittelu- ja arviointikäytännöt, laatu, kestävyys, gender Lisää kansalaisjärjestöapua (valtion tuki alkoi 1977, Kepa 1984) Maavalinnan päävaiheet: 1979: Egypti, Kenia, Sri Lanka päävastaanottajiksi 1982: 15 vastaanottajaa, mm. Mosambik, Nepal, Nicaragua (eri kategoroita) 1980-luku: hiljaiset valinnat: Indonesia, Kiina EU/globalisaatiovaihe Nykytilanne 1991 määrärahojen lasku, tasaantuminen, ja uusi, entistä paljon loivempi nousu, viiteryhmänä EU, ainakin keskiverto Kansalliset edut erilaiset globalisaation aikana - ei tarvetta eikä mahdollisuuksia vanhakantaiseen poliittiseen tai taloudelliseen instrumentalismiin Taustalla pettymys avun tuloksiin niin kehitysvaikutuksiin (perinteistenkin vastaanottajien ansaittava apu) kuin taloudellis-instrumentaalisiin tuloksiin, yhtiöiden kiinnostus heikkenee Muutokset vahvistivat developmentalismia, toivat uusia instrumentalismeja (mukaan EU-rintamaan: Itä-Timor, Afganistan ) Vanha ja uusi ottavat yhteen Suuri linja: developmentalistisen aineksen painottuminen viime vuosina, instrumentalistiset voimat silti voimakkaat, nyt pinnalle, ratkaisun paikka Miten ratkaista Suomen (ja EU:n) ja kehitysmaiden ilmeiset eturistiriidat? Esim. maataloustuet Entä omat tuotanto- ja kulutustavat? Developmentalismi ollut heikko voima Suomessa miksi? (kansallinen habitus, vrt. NATO-keskustelu) Kehityspolitiikka aktiivisimmillaan kun kaikki tekijät puhuvat sen puolesta 5
Suomen kehityspolitiikan muodostuminen
Suomen kehityspolitiikan muodostuminen Juhani Koponen 1.2. 2010 Luennon aiheita Suomen kehityspoliittinen ohjelma 2007, sen tausta ja sen toimeenpano Kehitysyhteistyön rooli Suomen kehityspolitiikassa
LisätiedotSUOMEN KEHITYSPOLITIIKAN SUURIA MUUTOSLINJOJA. Juhani Koponen 26.11.2004 SUOMEN UUSI KEHITYSPOLITIIKKA JA SUOMEN KEHITYSAVUN HISTORIA LUENNON AIHEITA
Juhani Koponen 26.11.2004 SUOMEN UUSI KEHITYSPOLITIIKKA JA SUOMEN KEHITYSAVUN HISTORIA SUOMEN KEHITYSPOLITIIKAN SUURIA MUUTOSLINJOJA Kehitysyhteistyöstä (avusta) laajempaan kehityspolitiikkaan (sekä kehitysmaissa
LisätiedotSuomen kehityspolitiikan muodostuminen
Suomen kehityspolitiikan muodostuminen Juhani Koponen 30.1. 2012 Istunnot ma ja pe 12-14, U40 ls. 1 Ma 16.1. Kehityspolitiikan ja yhteistyön peruskysymyksiä (luento) Pe 20.1. Politiikan muodostuminen ja
LisätiedotUlkoasiainministeriö Suomi. KEHITYSPOLIITTINEN OHJELMA Valtioneuvoston periaatepäätös 5.2.2004
KEHITYSPOLIITTINEN OHJELMA Valtioneuvoston periaatepäätös 5.2.2004 Suomen kehityspolitiikka kansainvälisen kehityskeskustelun viitekehyksessä Kansainvälinen kehityskeskustelu: 1990-luvun YK konferenssien
LisätiedotSuomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö
Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Rakenne Kansainvälisen kehityspolitiikan haasteet Suomen kehityspoliittinen ohjelma (2007-) Kehitysyhteistyön
LisätiedotSUOMEN KEHITYSPOLITIIKAN SUURIA MUUTOSLINJOJA. Juhani Koponen 13.10.2004 SUOMEN UUDEN KEHITYSPOLITIIKAN HAASTEET UUSI TOIMINTAYMPÄRISTÖ: GLOBALISAATIO
Juhani Koponen 13.10.2004 SUOMEN UUDEN HAASTEET SUOMEN SUURIA MUUTOSLINJOJA Kehitysyhteistyöstä (avusta) laajempaan kehityspolitiikkaan (sekä kehitysmaissa että Suomessa) - usko hyvän politiikan voimaan
LisätiedotAjankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari
Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari 10.12.2008 Riitta Oksanen Yleisen kehityspolitiikan ja suunnittelun yksikkö (KEO-10) Kehityspoliittinen ohjelma 2007 Kohti oikeudenmukaista
LisätiedotLuennon aiheita. Politiikkajohdonmukaisuus: kauppa- ja finanssi politiikka ja kehitys. Politiikkajohdonmukaisuus. Johdonmukaisuuden asteita
Politiikkajohdonmukaisuus: kauppa- ja finanssi politiikka ja kehitys Juhani Koponen 31. tammikuuta 2011 Luennon aiheita Mitä ovat politiikkajohdonmukaisuus ja kehityspoliittinen johdonmukaisuus? Johdonmukaisuuden
LisätiedotPolitiikkajohdonmukaisuus pakolaisuus ja kehityspolitiikka -evaluoinnissa
Politiikkajohdonmukaisuus pakolaisuus ja kehityspolitiikka -evaluoinnissa Kohti arviointia 2.0 -seminaari: Miten kestävän kehityksen agenda 2030 muuttaa arviointia? 14.12.2017 Sanna Pulkkinen, Kehitysevaluoinnin
LisätiedotKehitysyhteistyön tuloksellisuus
Kehitysyhteistyön tuloksellisuus IV korkean tason foorumi (HLF4) 30.11.-1.12.2011, Busan Click to edit Master subtitle style Mihin tuloksellisuudella viitataan? 1) Kehitysyhteistyön tuloksiin (development
LisätiedotSUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA. Tarkastaja Marianne Rönkä, 10.5.2012
SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA Tarkastaja Marianne Rönkä, 10.5.2012 Esityksen rakenne Kv. kehityspolitiikan toimintaympäristön muutokset globaalin finanssikriisin jälkeen Suomen kehityspoliittinen ohjelma 2007
LisätiedotKehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus
Kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus Jussi Viitanen, metsäalan neuvonantaja, kehityspoliittinen osasto, toimialapolitiikan yksikkö, ulkoasiainministeriö Ympäristö ja luonnonvarat
LisätiedotMäärärahat ja niiden käyttö
Määrärahat ja niiden käyttö Vuoden 2005 talousarviossa kehitysyhteistyömäärärahat olivat yhteensä 600,086 miljoonaa euroa. Tämä vastasi talousarvioesityksen laatimisen aikaan 0,39 prosentin osuutta ennustetusta
LisätiedotSUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA
SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA Esityksen rakenne 1 Kehityspolitiikan kv. toimintaympäristö 2 Hallituksen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012 Ohjaavat periaatteet (mm. ihmisoikeusperustaisuus)
LisätiedotSuomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa
Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Hanna-Mari Kilpeläinen Kehityspoliittinen osasto Ulkoasiainministeriö Kansainvälinen kehityspoliittinen agenda
LisätiedotPääteemat. ULKOASIAINMINISTERIÖ Kehityspoliittinen osasto
Pääteemat ULKOASIAINMINISTERIÖ Kehityspoliittinen osasto Suomen politiikan ja yhteistyön näkymiä 1. Kansainvälinen poliittinen keskustelu ja ajankohtaiset haasteet 2. Suomen politiikan ja yhteistyön painopisteet
LisätiedotSuomen kehityspolitiikan tila 2018 tarkastelussa sukupuolten tasa arvo
Suomen kehityspolitiikan tila 2018 tarkastelussa sukupuolten tasa arvo KPT:n arvio: kiitokset ja kritiikki Pääviestit seuraavalla hallituskaudelle 1. Kehitysrahoitus ja sen kohdentuminen kuntoon 2. Suomen
LisätiedotAiheen nimi Laura Torvinen, Kehityspolitiikka ja. Rome 2003 Paris 2005 Accra 2008 Harmonisaatio. Laura Torvinen, Kehityspolitiikka ja
Aiheen nimi Pääteemat ULKOASIAINMINISTERIÖ Kehityspoliittinen osasto Suomen kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön näkymiä 1. Kansainvälinen kehityspoliittinen keskustelu ja ajankohtaiset haasteet 2. Suomen
LisätiedotTaulukko 1. Kehitysyhteistyön määrärahat ja maksatukset vuosina
Taulukko 1. Kehitysyhteistyön määrärahat ja maksatukset vuosina 1989-2014 Vuosi **) Kahdenvälisen MEUR BKTL, (%) MEUR BKTL, (%) BKTL 1) MEUR bi ***) MEUR multi ***) MEUR osuus ***) yhteistyön osuus ***)
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2011
TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään
LisätiedotSuunnitelma 0,7% -varojen käytöstä
Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa
LisätiedotKauppapolitiikka Mistä kauppapolitiikassa on kyse?
Kauppapolitiikka Mistä kauppapolitiikassa on kyse? 19.3.2019 Hämeen vaalipiiri, Suomen Lasimuseo Suomen kauppapolitiikan johdonmukainen perusta Suomen etuna monenkeskinen yhteistyö, sääntöpohjainen kv.
LisätiedotMAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT
MAPTEN Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009 Jyrki Niemi, Ellen Huan-Niemi & Janne Niemi MTT ja VATT Politiikkavaikutuksia tarkastellaan tutkimuksessa
LisätiedotSuomen kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö. Iina Soiri Neuvonantaja Kehityspoliittinen osasto
Suomen kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö Iina Soiri Neuvonantaja Kehityspoliittinen osasto Kehityspolitiikka on keskeinen osa Suomen ulkoja turvallisuuspolitiikkaa, jonka tavoitteina ovat kansainvälisen
LisätiedotKestävän kehityksen toimikunnan rooli ja työ kaudella 2008-2012
Kestävän kehityksen toimikunnan rooli ja työ kaudella 2008- Sauli Rouhinen Ympäristöministeriö / kestävän kehityksen sihteeristö Smolna 24.4.2008 1 Kestävä kehitys mahdollisuuksien luomisena Kestävä kehitys
LisätiedotHyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi
1 MUISTIO 19.2.2015 Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi Perjantai-ryhmän järjestämä dialogi monenkeskisen kehitysyhteistyötoimijoiden kanssa Aika: tiistaina 10.2.2015 klo 15-17 Paikka: Eduskuntatalo,
LisätiedotVuonna 2009 tukea saaneet hankkeet Hankkeita yhteensä 77 kpl Tukea myönnetty yhteensä 4 154 403,00
Vuonna 2009 tukea saaneet hankkeet Hankkeita yhteensä 77 kpl Tukea myönnetty yhteensä 4 154 403,00 Koko Maa Toimiala Hankkeen vaihe % Summa Vietnam Terveys ja lääketeollisuus 70 % 67 312,00 Suuryritys
LisätiedotKEHITYS JA DEVELOPMENTALISMI. Juhani Koponen 10.9. 2009
KEHITYS JA DEVELOPMENTALISMI Juhani Koponen 10.9. 2009 Luennon teemoja Kehitysmaatutkimuksesta ja käsitteistä Kehityksen käsitehistoriaaa Kehityksen kolme ulottuvuutta: prosessi, ideaali ja interventio
Lisätiedot30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö
30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö S e l v i t y s o s a : Kehityspolitiikka on osa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja sen tärkein tavoite Suomen 2004 kehityspoliittisen ohjelman ja vuonna 2007 muodostetun
Lisätiedot"Mitä Ulkoasianministeriön tulisi rahoittaa vesialalla kehitysmaissa?
"Mitä Ulkoasianministeriön tulisi rahoittaa vesialalla kehitysmaissa? Vesi Maailman tärkein aine, pe 18.8.2011, Tampere Antti Rautavaara, vesineuvonantaja Mitä Ulkoasianministeriön tulisi rahoittaa vesialalla
Lisätiedot30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö
30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö S e l v i t y s o s a : Suomen kehityspolitiikan yhteiskunnallisena tavoitteena on vaikuttaa äärimmäisen köyhyyden ja nälän poistamiseen korostaen oikeusperustaista
LisätiedotMikä ihmeen WTO? Kepa / Matti Hautsalo
Mikä ihmeen WTO? Kepa / Matti Hautsalo 04.10.2005 WTO on Maailman kauppajärjestö WTO:n historia Jäsenyys ja toimintakulttuuri Leirit WTO:n sisällä Tärkeimmät neuvottelualueet Muita keskeisiä kysymyksiä
LisätiedotSuomen kehitysyhteistyö
Suomen kehitysyhteistyö 2010 ULKOASIAINMINISTERIÖ Köyhyys on vähentynyt SUOMEN KEHITYSPOLITIIKAN JA -YHTEISTYÖN PÄÄTAVOITE ON VÄHENTÄÄ KÖYHYYTTÄ KEHITYSMAISSA. Mikä vähentää köyhyyttä? Talouskasvu, parantunut
LisätiedotTalousarvioesitys 2013
66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 892 594 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen
LisätiedotGlobaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund
Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet
LisätiedotTalousarvioesitys 2014
66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 891 844 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen
LisätiedotMTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta
MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka
LisätiedotKehitysyhteistyön uudistuvat instrumentit - ohjelmayhteistyö vaikuttamisen välineenä. Ulkoasiainministeriö Suomi
Kehitysyhteistyön uudistuvat instrumentit - ohjelmayhteistyö vaikuttamisen välineenä Kehityspoliittinen ohjelma 2004: Lisää vaikuttavuutta, tuloksia ja tehoa kehitysyhteistyön laatua parantamalla Tavoitteena
Lisätiedot30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö
30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö S e l v i t y s o s a : Kehityspolitiikka on olennainen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomen kehityspolitiikan päätavoitteita ovat köyhyyden poistaminen,
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2013
66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012) Momentille myönnetään 892 594 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) ssa yksilöidyistä käyttötarkoituksista
LisätiedotSuomen kehitysyhteistyö. ulkoasiainministeriö
Suomen kehitysyhteistyö 1 ulkoasiainministeriö Kehityspolitiikka Kehityspolitiikka tarkoittaa niitä periaatteita ja linjauksia, joiden mukaan Suomi toimii parantaakseen kehitysmaiden ja niiden asukkaiden
LisätiedotEU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011
EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian
LisätiedotHakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö
Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö Tässä esitellään hankehakemusten arviointia ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöyksikössä.
Lisätiedot30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö
30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö S e l v i t y s o s a : Kehityspolitiikka on olennainen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomen kehityspolitiikan päätavoitteena on äärimmäisen köyhyyden
LisätiedotSuomen jäsenmaksut EU:lle vuonna 2007 ennakoitua pienemmät
SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE VUONNA 2007 ENNAKOITUA PIENEMMÄT 1/5 Suomen laskennallinen nettomaksu Euroopan unionille vuonna 2007 oli 172 miljoonaa euroa eli 32 euroa kansalaista kohden. Summa oli 0,1 prosenttia
LisätiedotEU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.
EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus
LisätiedotRiittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie
Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie Taloudelliset ulkosuhteet Aasia maailmantaloudessa - merkitys Suomelle Kasvumarkkinat Toimintaympäristö ja kauppajärjestelmän
LisätiedotYK:n Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen alkaa. Taina Kaivola Käyttäytymistieteellinen tiedekunta
YK:n Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen alkaa Taina Kaivola Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Yk:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen 2005 2014 VISIO: Maailma, jossa
LisätiedotMaailman metsät paljon vartijana
Maailman metsät paljon vartijana Jussi Viitanen Neuvonantaja Ulkoasianministeriön kehityspoliittinen osasto Metsät maapallolla Metsät peittävät 31 prosenttia maapallon maa-alueesta yli neljä miljardia
LisätiedotGLOBALISAATIO A R K - C T U L E V A I S U U D E N S U U N N I T T E L U R Y H M Ä
GLOBALISAATIO ARK-C5005 TULEVAISUUDEN SUUNNITTELU RYHMÄ 1 1.3.2017 GLOBALISAATIO "maapalloistuminen tai maailmanlaajuistuminen" ihmisten ja alueiden jatkuvaa maailmanlaajuista yhtenäistymistä kansainvälisen
LisätiedotKESTÄVÄ KEHITYS JA SUOMEN UUSI KEHITYSPOLIITTINEN OHJELMA
Ulkoasiainministeriö TAUSTAMUISTIO 29.5.2008 Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous 3.6.2008 KESTÄVÄ KEHITYS JA SUOMEN UUSI KEHITYSPOLIITTINEN OHJELMA Otsikkoaihetta käsitellään Suomen kestävän
LisätiedotKehitysyhteistyön opetus ammattikorkeakoulussa FUAS-kokemuksia Päätoiminen tuntiopettaja Eija Laitinen, eija.laitinen@hamk.fi
1 Kehitysyhteistyön opetus ammattikorkeakoulussa FUAS-kokemuksia Päätoiminen tuntiopettaja Eija Laitinen, eija.laitinen@hamk.fi Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) aloitti syksyllä 2009 kehitysmaaopintojen
LisätiedotKyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2020 Kehitysyhteistyötutkimus 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti
LisätiedotKansallisen metsästrategian 2025 päivitys; Kansainväliset linjaukset
Kansallisen metsästrategian 2025 päivitys; Kansainväliset linjaukset Heikki Granholm, metsäneuvos, MMM Kv. luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston tilaisuus 14.11.2018 Metsäalaan vaikuttavat megatrendit
LisätiedotStrategia, johtaminen ja KA. Virpi Einola-Pekkinen 29.4.2015
Strategia, johtaminen ja KA 29.4.2015 Valtiovarainministeriö Talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VM vastaa vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta valtiontalouden
LisätiedotKEHITYSPOLITIIKAN YLEISKATSAUS
KEHITYSPOLITIIKAN YLEISKATSAUS Kehityspolitiikka on yksi Euroopan unionin ulkoisen toiminnan avainaloista. Unioni on alusta alkaen tukenut kumppanialueidensa kehitystä. Alun perin se keskittyi Afrikan,
LisätiedotKEHITYSYHTEISTYÖ KENTÄLLÄ MIKÄ ON MUUTTUNUT?
KEHITYSYHTEISTYÖ KENTÄLLÄ MIKÄ ON MUUTTUNUT? Kehitysyhteistyö kenttäperspektiivistä; mikä on muuttunut (melkein) 30 vuodessa: Lähestymistapa ja fokus Kehitys ja vaikutukset Lähtökohtana omat kokemukset
LisätiedotPresidenttifoorumi 11.5.2010 Ulkomaankauppa ja kehitysministeri Paavo Väyrynen
MUUTOSVARAUKSIN Presidenttifoorumi 11.5.2010 Ulkomaankauppa ja kehitysministeri Paavo Väyrynen Arvoisa tasavallan presidentti, Hyvät presidenttifoorumin osanottajat, Hyvät kuulijat, Määrittelen mielelläni
LisätiedotKotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.
Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa kotieläintaloudessa on oikein tapahtunut viime vuosina
LisätiedotTARKISTUKSET 1-8. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2010/0000(INI) Lausuntoluonnos Enrique Guerrero Salom (PE438.
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kehitysyhteistyövaliokunta 10.2.2010 2010/0000(INI) TARKISTUKSET 1-8 (PE438.237v02-00) ehdotuksesta suositukseksi neuvostolle EU:n painopisteistä YK:n yleiskokouksen 65.
LisätiedotVesi ja Vietnam liiketoimintamahdollisuudet kehi1yvillä markkinoilla. Erityisasiantun*ja Tomi Särkoja Suomen suurlähetystö Hanoi
Vesi ja Vietnam liiketoimintamahdollisuudet kehi1yvillä markkinoilla Erityisasiantun*ja Tomi Särkoja Suomen suurlähetystö Hanoi 2 Nopeas8 kehi1yvä Vietnam 89 milj. asukasta ja BKT n. 142 miljardia USD
LisätiedotKehityspolitiikan ja -yhteistyön peruskysymyksiä
Luennon aiheet Kehityspolitiikan ja -yhteistyön peruskysymyksiä 105.1 luennot Juhani Koponen 16.1.2012 http://blogs.helsinki.fi/jkoponen Opintojakson ja luentosarjan tavoite, sisältö, rakenne ja suorittaminen
LisätiedotCAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014
CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun
Lisätiedot2. Kestävän kehityksen lähtökohtana kumppanimaiden omistajuus
Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Hyväksytty hallituksen kokouksessa 15.12.2008 KEPAN LINJAUS KEHITYSYHTEISTYÖN LAADUSTA 1. Johdanto Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry haluaa vaikuttaa köyhdyttäviä
LisätiedotMitä on kestävä kehitys
Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät
LisätiedotBingo maailman kaupasta
Bingo maailman kaupasta Teemat: Globaali taloudellinen velka, ekologinen velka, maailmankauppa, reilu kauppa Kesto: 30 min? Osallistujia: 6 + Ikäsuositus: 13 + Tarvikkeet: Pelipohjat pareille tai pienille
LisätiedotFossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa
Fossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa Outi Honkatukia 17.4.2013 Hallitusohjelma Ympäristölle haitalliset tuet kartoitetaan ja tuet suunnataan uudelleen. Verotuksen painopiste siirtyy kasvua haittaavasta
LisätiedotSTRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry
STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat
LisätiedotKEHITYSPOLIITTINEN OHJELMA 2007 Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa. Valtioneuvoston periaatepäätös 2007
VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KEHITYSPOLIITTINEN OHJELMA 2007 Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Valtioneuvoston periaatepäätös 2007 1. KEHITYSPOLITIIKAN UUDET HAASTEET 2. IHMISKUNTAPOLITIIKAN
LisätiedotKehityspolitiikan tulosraportti 2018 Yhteenveto
Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 Yhteenveto Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö tuottavat tulosta Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 esittelee Suomen kehityspolitiikan ja -yhteistyön vuosina 2018
Lisätiedot1995 Schengen Sisämarkkinat
Tähänastisista saavutuksista... 1957 Rooman sopimus 1992 Maastrichtin sopimus 1995 Schengen 2004 Laajentuminen itään 1987 Erasmus 1993 Sisämarkkinat 2002 Euro 2012 Nobelin rauhanpalkinto 1 10 painopistettä
LisätiedotKEHITYS JA DEVELOPMENTALISMI
KEHITYS JA DEVELOPMENTALISMI Juhani Koponen 8.9. 2011 http://blogs.helsinki.fi/kehitysmaatutkimus/ Luennon teemoja Kehityksen idea ja idean merkitys Kieli ja maailma: käsitteiden tehtävät Kehityksen kolme
LisätiedotARENEn strategia 2010 2014. 15.9.2009 - Helsinki ARENEn hallitus
ARENEn strategia 2010 2014 15.9.2009 - Helsinki ARENEn hallitus ARENEn visio, toiminta-ajatus ja strategia VISIO SUOMALAISESTA AMMATTIKORKEAKOULUTUKSESTA Suomessa on kansainvälisesti kilpailukykyinen ja
LisätiedotKeski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka
Katsaus maan ja maaseudun tilanteeseen ja tulevaisuuteen Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka 31.1.2014 Lähtökohdat vuodelle
LisätiedotMetsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?
Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat
LisätiedotToimittaneet Juhani Koponen Jari Lanki Mariko Sato Anna Kervinen KEHITYKSEN TUTKIMUS. Johdatus perusteisiin
Toimittaneet Juhani Koponen Jari Lanki Mariko Sato Anna Kervinen KEHITYKSEN TUTKIMUS Johdatus perusteisiin Copyright 2016 kirjoittajat ja Gaudeamus Helsinki University Press. Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi
LisätiedotLuonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia
Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet Outi Honkatukia Tilannekatsaus Hallitusohjelmakirjaus: Ympäristölle haitalliset tuet kartoitetaan ja tuet suunnataan uudelleen. Hallitusohjelman tavoitteita
LisätiedotULKOASIAINMINISTERIÖ
Kehityspoliittinen ohjelma 2007 Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Valtioneuvoston periaatepäätös 2007 ULKOASIAINMINISTERIÖ Sisällys: 1. Kehityspolitiikan uudet haasteet 5 2. Ihmiskuntapolitiikan
LisätiedotLIITE 8B Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Talousarvio 2009
LIITE 8B Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Talousarvio 2009 1 Jäsenten toimintaedellytysten turvaaminen Toiminnan tulot 2 Kansainvälisyyskasvatus Toiminnan tulot 3 Kehityspoliittinen vaikuttaminen
LisätiedotSelonteko Agenda2030- toimeenpanosuunnitelmasta
Selonteko Agenda2030- toimeenpanosuunnitelmasta Kestävän kehityksen Suomi pitkäjänteisesti, johdonmukaisesti ja osallistavasti Taina Kulmala Yksikön päällikkö, Politiikka-analyysi yksikkö Valtioneuvoston
LisätiedotEU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi
EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu
LisätiedotKEHITYSYHTEISTYÖN EVALUOINTI PÄÄTÖKSENTEON JA OPPIMISEN TUKENA. Aira Päivöke Kehitysyhteistyön evaluointi (EVA-11) 3.6.2010 VTV:n seminaari
KEHITYSYHTEISTYÖN EVALUOINTI PÄÄTÖKSENTEON JA OPPIMISEN TUKENA Aira Päivöke Kehitysyhteistyön evaluointi (EVA-11) 3.6.2010 VTV:n seminaari Kehitysyhteistyön evaluointi on kansainvälisesti määriteltyä Kehitysyhteistyön
Lisätiedot15083/15 team/mba/kkr 1 DG C 1
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. joulukuuta 2015 (OR. en) 15083/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 14. joulukuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed.
LisätiedotMaailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011
Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011 Vesa Kaarakka, metsäneuvonantaja UM / kehityspoliittinen osasto toimialapolitiikan yksikkö Metsän
Lisätiedot30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö
30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö S e l v i t y s o s a : Kehityspolitiikka on olennainen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomen kehityspolitiikan päätavoitteena on äärimmäisen köyhyyden
LisätiedotTalousarvioesitys 2017
66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 535 195 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen
Lisätiedotulkoasiainministeriön linjaus korkotukiluottojen käytöstä
Korkotukiluotot Suomen kehitysyhteistyössä; ulkoasiainministeriön linjaus korkotukiluottojen käytöstä Ulkoasiainministeriö Sisältö: Johdanto 3 Suomen kehityspoliittiset tavoitteet korkotukiyhteistyön lähtökohtana
LisätiedotKANSAINVÄLISYYS KANNATTAA!
KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! Ajankohtaista CIMOn korkeakouluohjelmissa CIMOn korkeakoulukiertue 8.10.2013 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Ajankohtaista CIMOn ohjelmissa Jatko-opiskelu- ja tutkimusapurahat Kehitysyhteistyöohjelmat
LisätiedotKYSELYLOMAKE: FSD2960 KEHITYSYHTEISTYÖTUTKIMUS 2014 QUESTIONNAIRE: FSD2960 DEVELOPMENT COOPERATION SURVEY 2014
KYSELYLOMAKE: FSD2960 KEHITYSYHTEISTYÖTUTKIMUS 2014 QUESTIONNAIRE: FSD2960 DEVELOPMENT COOPERATION SURVEY 2014 Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua
LisätiedotMaailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos
Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!
LisätiedotLIITTEET. Ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.5.2014 COM(2014) 319 final ANNEXES 1 to 7 LIITTEET Ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS tiettyjen keskeisten lääkkeiden Euroopan unionin markkinoille kulkeutumisen
LisätiedotElinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen
Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö
LisätiedotMitä tulokset tarkoittavat?
Mitä tulokset tarkoittavat? Tiedotustilaisuus Helsinki 18.2.2010 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Maatalouden kannalta Maaseudun kannalta Maatalouden ja maaseudun suhteen kannalta Politiikan muotoilun
LisätiedotKauppasodan uhka. Hämeen kauppakamarin kevätkokous Johnny Åkerholm
Kauppasodan uhka Hämeen kauppakamarin kevätkokous 15.5.2018 Näyttää uhkaavalta Trumpilla yksi hyvä argumentti suhteessa Kiinaan: Immateriaalioikeudet Muuten heikot perustelut: Kauppaa ei pidä tarkastella
LisätiedotMITEN HANKINTAMENETTELYILLÄ VOIDAAN VAIKUTTAA TIETOMALLIEN KÄYTÖN TEHOKKUUTEEN RAKENNUSHANKKEISSA
Image size: 7,94 cm x 25,4 cm MITEN HANKINTAMENETTELYILLÄ VOIDAAN VAIKUTTAA TIETOMALLIEN KÄYTÖN TEHOKKUUTEEN RAKENNUSHANKKEISSA -Infrahankkeiden näkökulma Mikko Leppänen 28.5.2013 Infrarakentaminen vuonna
Lisätiedotuusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120
LisätiedotTurun yliopiston ylioppilaskunnan hallitukselle,
Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallitukselle, Turun yliopiston ylioppilaskunnan kehitysyhteistyösiipi on jatkuvasta 0,7 -kohteesta luopumisen jälkeen päivittänyt 0,7 % -kohteet vuodelle 2015. Kehitysyhteistyösiiven
LisätiedotAJATUKSIA TOIMINTAMALLIN TAUSTALLA:
AJATUKSIA TOIMINTAMALLIN TAUSTALLA: - Lähtökohtana sustainable employment : Kuinka viedä työ sinne missä ihmiset ovat sen sijaan että ihmiset muuttavat kaupunkeihin? - Työllistyminen ja koulutus osana
LisätiedotKansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä
Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Korkeakoulujen kevätpäivät 23.5.2012 Lahti Järjestökoordinaattori Sanna Rekola / Kepa 09 584 23 271, sanna.rekola@kepa.fi
LisätiedotTARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti Lausuntoluonnos Frank Engel (PE602.
Euroopan parlamentti 2014-2019 Kehitysvaliokunta 2017/2036(INI) 26.4.2017 TARKISTUKSET 1-22 Frank Engel (PE602.777v01-00) Neuvoston päätös poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä koskevan Euroopan unionin
Lisätiedot