Luennon aiheita. Politiikkajohdonmukaisuus: kauppa- ja finanssi politiikka ja kehitys. Politiikkajohdonmukaisuus. Johdonmukaisuuden asteita

Transkriptio

1 Politiikkajohdonmukaisuus: kauppa- ja finanssi politiikka ja kehitys Juhani Koponen 31. tammikuuta 2011 Luennon aiheita Mitä ovat politiikkajohdonmukaisuus ja kehityspoliittinen johdonmukaisuus? Johdonmukaisuuden areenat : Euroopan Unioni ja Suomi EU:n/Suomen kauppapolitiikka esimerkkeinä mm. EPA- ja WTO:n Dohan kierroksen neuvottelut Kehitysapu vs. pääomapako kehitysmaista Millainen politiikkajohdonmukaisuus on ylimalkaan mahdollista? Politiikkajohdonmukaisuus Policy coherence Itsestään selvä vaatimus vai tavoittamaton haavekuva? Koherenssi vs. konsistenssi Tahallinen vs. tahaton epäjohdonmukaisuus Koherenssi rationalistinen ja poliittinen vaatimus - yhden politiikkalinjan ajaminen muiden kustannuksella Kehityspoliittinen johdonmukaisuus (KPJ?) Policy coherence for development (PCD) Kylmän sodan jälkeinen käsite OECD DAC 1991: kehitysnäkökohdat otettava huomioon kaikilla politiikkalohkoilla, vanhastaan: kauppa, velka, sidottu apu; uusia: ympäristö, huumekauppa, siirtolaisuus, ihmisoikeudet EU Maastrichtin sopimus 1992: kehityspolitiikan kolme C:tä: coordination, coherence, complementarity: koherenssi: kehityspäämäärät otettava huomioon kaikilla politiikkalohkoilla Muutamat kansalaisjärjestöt mukaan ajamaan KPJ:n ulottuvuuksia (i) sisäinen (yhden politiikan tai ohjelman tavoitteiden, päämäärien, keinojen, toimintatapojen välillä) (ii) antajamaan sisäinen (yhden avunantajan eri politiikat) (iii) antajamaiden välinen (eri avunantajien politiikat) (iv) antajan-vastaanottajan politiikat (v) historiallinen politiikan muutos ajan myötä Johdonmukaisuuden asteita Vahva vs. heikko johdonmukaisuus Vältä vahinkoa (Do no harm) periaate: kehityspolitiikkayhteisö ei voi määrätä politiikkaa, voi vain varmistaa että vaikutukset kehitysmaihin ymmärretään ja otetaan huomioon Vahvempi KPJ: tosiaan tukevien politiikkojen etsintä ja ajaminen, ristiriitojen tunnustaminen ja käsittely, tavoittena win-win tilanteet Poliittinen johtajuus ratkaisee, kehityspolitiikan päämäärien painoarvo loppupeleissä vähäinen? Suomi/EU eivät kehitysorganisaatiota 1

2 Kehityspoliittinen johdonmukaisuus EU:ssa Maastricht 1992: (heikko) johdonmukaisuus yksi keino koordinaation ja täydentävyyden ohella: kehityspäämäärät otettava huomioon kaikilla politiikkalohkoilla Amsterdamin sopimus 1997: konsistenssi ulkosuhteiden (kehityspolitiikan ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan) johdonmukaisuus Konsensusjulkilausuma 2005 : kehityspäämäärät otetaan huomioon kaikilla politiikka-aloilla Lissabonin sopimus 2009 johdonmukaisuudesta huolehditaan kautta linjan, unioni ottaa huomioon kyt-politiikan tavoitteet muissa politiikoissa, jotka voivat vaikuttaa kehitysmaihin 2005 politiikka-alat ja itsearviot 2009 Kauppa kohtuullinen (hyvä missä EU voi kontrolloida tuloksia ) Ympäristö jonkin verran hyvää edistystä Ilmastonmuutos hyvää edistystä Turvallisuus tarvetta parantaa koherenssia Maatalous menossa oikeaan oikeaan suuntaan Kalastus parantumassa, kohtuullisen hyvä Globalisaation sosiaaliset ulottuvuudet, työllisyys ja säällinen työ - kohtuullinen Muuttoliike - kohtuullinen Tutkimus ja innovaatiot vähän kehitysmaiden tutkijoita Informaatioyhteiskunta - heikohko Kuljetukset - kohtuullinen Energia - kohtuullinen EUn uudet KPJ-seurantakohteet Ulkoasiainneuvosto 11/ seurattavat kohteet: 1. Kauppa- ja finanssipolitiikka (ml. laittomat pääomanliikkeet) 2. Ilmastonmuutos (mm. hiilimarkkinat) 3. Ruokaturva (mm. EU:n maatalouspolitiikan vaikutus) 4. Muuttoliike ja kehitys 5. Turvallisuus ja kehitys Koko Unionin lähestymistapa mikä se on? Mikä muuta kehitysrahoitusta? Politiikkajohdonmukaisuus Suomessa Kehityspolitiikka aina (1965-) ulkopolitiikkaa KPJ: Suomen KPO 2004: entistä paremmin yhteensovitettuja linjauksia, viranomaisten yhteistyötä, kehityspoliittisen näkökulman sisällyttämistä ohjelmiin ja selvityksiin Mahdollisten ristiriitojen tunnistaminen tärkeää, mahdollistaa niiden käsittelyn ja uusien linjojen etsinnän KPO 2007: hallitus ottaa eri politiikan alojen vaikutukset kehitystavoitteisiin entistä paremmin huomioon ja pyrkii tukemaan niiden toteutumista Kauppa, maaseutu ja ympäristö painopisteinä EU kauppamahtina Yhteinen kauppapolitiikka, komissio neuvottelee Päämääränä vauraus, solidaarisuus ja turvallisuus Euroopassa ja maailmassa kauppaympäristö joka on good for people and for business, keinona vapaakauppa ja selkeä säätelyjärjestelmä Hakee markkinoita ja raaka-ainelähteitä Osuus noin viidennes maailman kaupasta Kauppapolitiikkaa Tavarakauppa vs. palvelukauppa Tavarakauppa: teollisuus- vs. maataloustavarat Globaalit vs. alueelliset ja kahdenkeskiset kauppaneuvottelut 2

3 Maailman kauppajärjestö WTO Perustettiin 1995 GATT:in (General Agreement on Tariffs and Trade) pohjalle Käsittelee myös maatalous- ja palvelukauppaa, pyrkii puuttumaan ulkomaaninvestointeihin, hankintoihin jne. toiminta-alasta keskustelua Sitova riitojenratkaisumekanismi 153 jäsenvaltiota, päätökset periaatteessa yleisellä konsensuksella, käytännössä eri maaryhmien neuvotteluprosessin tuloksena Kiinan, Intian, Brasilian painoarvo noussut WTO, EU ja kehitysmaat WTO sallii kehitysmaiden erityisen ja erilaisen kohtelun mutta vain väliaikaisesti tavoitteena täysi integraatio Kenelle kehitysmaaedut? Kuka on kehitysmaa? Dohan kierros alkoi 2001, neuvottelut keskeytyivät 2006, alkoivat uudestaan 2007, melkein loppuun joulukuussa 2008, lässähtivät vsitten, kukaan ei nyt tiedä Mitään ei sovittu ennen kuin kaikki on sovittu Viimeksi ongelmana k-maiden oikeus suojella maatalouttaan poikkeustapauksissa ( erityissuojalauseke ), Intia vs. Yhdysvallat, EU:n maatalouspolitiikkakin kantona kaskessa EU:n kauppajärjestelyjä Tavoitteena monenkeskinen kaupan vapautus ja sen säännöt WTO:ssa Kahden- ja useammankeskisiä vapaakauppasopimuksia vauraampien kehitysmaiden ym. kanssa Yksipuolisia GSP-tullietuusjärjestelyjä, köyhimmille maille EBA-aloite Tähtää vastavuoroisen vapaakaupan EPAalueisiin AKT-maiden kanssa GSP-tullietuusjärjestelmät Generalised System of Preferences EU:lta alennetut tullit kehitysmaiden tietyille tuotteille, kenellekään ei huonompaa kohtelua kuin muille GSP:t , /94, , , , ei-sensitiiviset tuotteet tullitta, sensitiivisille alennetut tullit kiintiöittä, tuotteiden määrä 6300 Hyötyjinä Bangladesh, Intia, Thaimaa, Pakistan, Brasilia. GSP+ haavoittuville maille tuotetta tullitta EU:n markkinoille jos maan talous yksipuolinen, jos on mukana ympäristö-, työolo- hyvä hallinto- jne. sopimuksissa Koskee maita ja tuotteita jotka eivät kilpaile EU:n kanssa esim. Andien, Keski-Amerikan ja Kaukasuksen maat, Mongolia (Sri Lanka poistettu) EBA-aloite 2001 Everything but arms - köyhimpien (LDC) maiden kaikki tuotteet (paitsi aseet) tulleitta ja kiintiöittä EU:n markkinoille Sensitiivisille tuotteille oli siirtymäajat, banaanille 2006, riisille ja sokerille 2009 asti EU:n komission yksipuolinen aloite WTO:n Seattlen ja Dohan kokousten välillä GSP-järjestelyjen arviointia Hyödyttävät tiettyjen kehitysmaiden tiettyjä sektoreita jotka eivät suoraan kilpaile eurooppalaisen tuotannon kanssa Tärkeimmät alat teva-teollisuus, elintarvikejalostus, vihannekset, eläimet Kokonaishyöty suhteellisen vähäinen (rajoitettu tuotevalikoima, Euroopan tullitaso jo muutenkin matala) Köyhimpien maiden mahdollisuudet hyötyä vähäiset Vähän näyttöä että monipuolistaisivat kehitysmaiden talousrakennetta 3

4 EPA-neuvottelut Cotonoun sopimus 2000: tähtäimessä epäsymmetrisen vastavuoroisen vapaakaupan taloudellisen kumppanuuden (EPA) -alueet 2008 Tarkoitus edistää vapaakauppaa ja alueellista integraatiota EU27 ja AKT-maat (77 Afrikan, Karibian, Tyynen meren valtiota) jakautuneena kuuteen taloudellisesti yhdentyvään alueeseen EU päästää kaikki AKT-tuotteet tullitta markkinoilleen, AKT-alueet pääasiallisesti kaikki EU-tuotteet 15(-25) vuoden siirtymäajan jälkeen EPA:n nykytilanne Vuoden 2011 alussa yksi alueellinen EPA-sopimus (Karibia), joukko väliaikaisia sopimuksia yksittäisten maiden kanssa neuvottelu jatkuu Porkkanana kehitysapu (EKR 13,5 22 mrd.on , kauppa-apua (Aid for Trade) yht. 2 mrd /v, osa AKT-maille alueellisesti Monet tutkimukset kyseenalaistavat EPA-alueiden hyödyt AKT-maille (enemmän kaupan siirtymistä kuin sen luomista, valtion tulli ym. tulot romahtavat, EBA (AKT/LDC) mailla jo nyt samat edut (paitsi alkuperäsäännöt) Kauppa ja kehitys -johdonmukaisuus EU:n politiikka johdonmukaista jos vapaakauppa auttaa kehitystä mutta auttaako se aina? Kumpaa ajetaan, kehitystä vai vapaakauppaa? Suhteellisen edun idea - ulkomaakauppa johtaa resurssien tehokkaimpaan käyttöön staattinen ja pätee vain tiettyjen olettamuksien vallitessa Uusi kauppateoria : realistisemmat oletukset (kilpailu, informaatio epätäydellistä jne.) kaupan vapautuksen seuraukset erilaiset eri tapauksissa Vaihtoehtoja: kauppa epätasaisista lähtökohdista vie epätasaisiin tuloksiin, infant industry suojelu tarpeen Kauppa-apu (Aid for trade) Suppea kauppaan liittyvä apu: tarkoitus vahvistaa valtioiden kykyä käydä kauppaneuvotteluja ja toteuttaa kauppasopimuksia sekä yksityissektorin kaupankäyntikykyä ja -edellytyksiä Kauppaan liittyvä tekninen apu (Trade-Related Technical Assistance, TRTA) Laaja kauppa-apu: sisältää myös kauppaan liittyvän infrastruktuurin ja sopeutuksen sekä tuotantokyvyn vahvistamisen EU luvannut suppeampaan 2 mrd / vuosi Suomen kannanmuodostus Kehitys ja ulkomaakauppa samalla ministerillä WTO, EPA:t komissio neuvottelee jäsenvaltioiden puolesta, jäsenvaltiot voivat koettaa vaikuttaa asetelmiin Suomessa EK:n suuri valiokunta, VN:n EUministerivaliokunta käsittelevät EU-asiat UM:ssä kauppapoliittinen osasto vastaa WTO:sta, KEO:lla mahdollisuus osallistua EPAt KEO:lla osavastuu Kauppa- ja kehitys virkamiestyöryhmä Huomio kaupan edistämiseen kehitysyhteistyön kautta (kauppa-apu, AfT), ei laajempaan johdonmukaisuuteen Pääomapako vs. kehitysapu Maailman vuotuinen kehitysapu (ODA) 120 mrd USD Uusimmat arviot kehitysmaista pimeästi (illicit) poistuvasta pääomasta mrd USD /vuosi välillä (Global Financial Integrity) Suurimmat häviäjät Kiina, Meksiko, öljynviejät Tärkein tekijä (eritt. Kiinassa, Meksikossa) yritysten verokeinottelu siirtohinnoittelun avulla Myös lahjukset, korruptio, veronkierto, rikollisuus (huumekauppa, rahanpesu ) 4

5 Mitä pääomapaolle voisi tehdä Missä laillisen ja laittoman raja? Pointti ei laittomuus vaan järjestelmän toiminta, siihen puuttuminen poliittinen valinta Kehitysmaiden verotusjärjestelmien kehittäminen (ei vain tulo- ja kulutus- vaan myös yritysverot) Lisääntyvä avoimuus: monikansallisten yritysten raportoitava maakohtaiset tulokset Veroparatiisien karsiminen ja kurinalaistaminen (OECD) Mainitaan EU:n johdonmukaisuuslistalla ( rahapolitiikka ) mutta epäselvää mitä tehdään Politiikkajohdonmukaisuuden ongelmia Hallinnonalojen käytännön yhteistyöjärjestelyt? Vaikeaa yhden valtion sisälläkin miten EU:n mittakaavassa? EU:n sisäinen päätöksentekoprosessi jättää ulkopuoliset heikoille Poliittinen tahto? Kenen edut ratkaisevat ristiriitatilanteessa? Poliittinen sitoutuminen korkein johto? Voiko kehityspolitiikan asemaa vahvistaa? Politiikkajohdonmukaisuuden haasteet Odotukset johdonmukaisuuden suhteen liialliset? Johdonmukaisuus itsessään poliittinen vaatimus - täydellinen koherenssi tuskin mahdollista tai toivottavaakaan: politiikkalinjojen etsinnälle ja kilpailulle täytyy olla tilaa - molemmin puolin Paljon tehtävissä heikomman koherenssin hyväksi, puolin ja toisin ( Do no harm ) mutta se tuskin ratkaisu Kumppanimaiden rooli? Voidaanko avulla ostaa epäjohdonmukaisuutta? 5