SUOMEN KEHITYSPOLITIIKAN SUURIA MUUTOSLINJOJA. Juhani Koponen SUOMEN UUDEN KEHITYSPOLITIIKAN HAASTEET UUSI TOIMINTAYMPÄRISTÖ: GLOBALISAATIO

Transkriptio

1 Juhani Koponen SUOMEN UUDEN HAASTEET SUOMEN SUURIA MUUTOSLINJOJA Kehitysyhteistyöstä (avusta) laajempaan kehityspolitiikkaan (sekä kehitysmaissa että Suomessa) - usko hyvän politiikan voimaan Valtiojohtoisuudesta markkinavetoisuuteen ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen Siirtymä yhteiseen politiikkarintamaan (EU, Maailmanpankki) mutta suomalaisen lisäarvon kaipuu palaa Parempaa ehkä mutta onko riittävää? 1 2 LUENNON AIHEITA Kehityspolitiikan toimintaympäristön muutos: globalisaatio ja kasvun rajojen venyttäminen Kansainvälinen kehityspolitiikka ja sen kattavuus: vuosituhattavoitteet ja keinot Suomen uusi kehityspolitiikka (-2004), kehitysyhteistyö/apu sen yhtenä osana Politiikan johdonmukaisuus (koherenssi) Kehitysyhteistyö: avun määrä, suuntaaminen ja tuloksellisuuden nostaminen Suomalainen lisäarvo - mitä se on? Avoimia kysymyksiä UUSI TOIMINTAYMPÄRISTÖ: GLOBALISAATIO Ei mikä hyvänsä historiallinen yhdentyminen vaan markkinavetoinen integraatio 1980-luvulta (kapitalismin uusin vaihe) Politiikka vaikuttaa mutta taustalla teknologinen kehitys (kommunikaatiot, ict, internet) Uusi poikki/ylikansallinen markkinadynaaminen yhteiskunnallinen tila: kenen säännöillä pelataan Miten sopia uusista säännöistä (Suomi: ILO:n komissio, Helsinki-prosessi sillanrakentajiksi) 3 4 KEHITYSMAAT GLOBALISAATIOSSA Kiina-ilmiö (globaalitalous ja -kilpailu - suomalaisfirmat työllistävät 22,000 kiinalaista) Kongo-ilmiö (konfliktit ja globaalit uhat) Keski-Lombogia ilmiö (tilastoköyhät viimeisen kännykkämaston takana) Kasvava eriarvoisuus maiden sisällä (kehitysja teollisuusmaissa) tuloksena neljäs maailma vai yhden maailman toinen puoli? IMMATERIALISAATIO vs. KASVUN RAJAT Kauhuskenaarioista optimistisiin visioihin Väestönkasvu aisoihin, öljyä riittää, jos hinta nousee vaihtoehtoisia energialähteitä kehitetään? It-teknologia, uusi talous, aineeton kasvu? Nousevat taloudet (Kiina & co) kohti joukkokulutusta Kasvihuoneilmiö ja muut ilmastonmuutokset - päästöjen supistustarve pikemminkin 50 kuin 5 %? Pohjoisessa ei merkkiä kasvuideologiasta ja elintasosta tinkimisestä (vrt. Kioto-keskustelu ja kuudes ydinvoimala) 5 6

2 VUOSITUHATTAVOITTEET 2015 (2005) 1.Äärimmäisen köyhyyden ja nälän poistaminen 2.Peruskoulutuksen ulottaminen kaikille 3.Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja naisten aseman parantaminen 4. Lapsikuolleisuuden vähentäminen 5. Äitiyskuolleisuuden vähentäminen 6. Hivin ja aidsin, malarian sekä muiden tautien vastainen taistelu 7. Ympäristön kestävän kehityksen takaaminen 8. Globaali kumppanuus kehityspyrkimyksissä 1. KÖYHYYDEN POISTAMINEN / VÄHENTÄMINEN 1. Alle 1 USD päivässä ansaitsevien ihmisen osuuden puolittaminen (indikaattoreita mm. ao. osuus, köyhimmän viidenneksen osuus kansallisesta kulutuksesta) 2. Nälästä kärsivien ihmisten osuuden puolittaminen (indikaattoreita mm. alipainoisten lasten määrä, ruuasta liian vähän energiaa saavien ihmisten osuus) GLOBAALI KUMPPANUUS Avoin, ennustettava kauppa- ja finanssijärjestelmä (indikaattorina mm. ODA) LDC-maiden, pienten saarivaltioiden, merenrantaa vailla olevien maiden erityistarpeiden huomioon ottaminen (mm. ODA:n suuntaaminen) Kehitysmaiden velkaongelmien hoitaminen Työstrategioita nuorisolle (työttömyysluvut) Kehitysmaille pääsy kohtuuhintaisiin lääkkeisiin Uudet teknologiat paremmin saataville (PC:t ym.) TAVOITTEIDEN ARVIOINTIA Vuosituhattavoitteet - kunnianhimoiset vai vaatimattomat (vai molempia) Globaali köyhyystavoite toteutumassa mutta lähinnä Kiinan, Intian ansiosta - Afrikka kaukana uralta (paitsi Mosambik, Uganda?) Koulutus- ja lapsikuolleisuustavoitteet vaikeuksissa Taustalla kehitysajattelun suuri muutos modernisaatiosta köyhyysajatteluun Köyhyyden vähentämistä vai sen hallintaa? 9 10 KEINOT: KV. KEHITYSPOLITIIKKA Politiikkajohdonmukaisuus markkinaehtoista: kaupan esteitä poistettava Maailmanpankki (Dollar ym.): apu tuottaa tuloksia vain hyvän politiikan ja hyvän hallinnon maissa Hyvä politiikka : vakaa makrotalous, talouden avoimuus, satsaus inhimillisen pääomaan, omistusoikeuksien suoja, jne. SUOMEN UUSI KEHITYS(MAA)POLITIIKKA 1996 kehitysyhteistyön periaatepäätös 1998 kehitysmaapolitiikan linjaus 2001 kehitysmaapolitiikan toiminnallistaminen 2004 kehityspoliittinen ohjelma Kehitysyhteistyöstä/avusta yksi kehitys(maa)politiikan väline Pyrkimys: politiikkalohkojen johdonmukaisuus (turvallisuus-, kauppa-, kehityspolitiikka) 11 12

3 SUOMEN TAVOITTEITA Maailmanlaajuisen turvallisuuden lisääminen Laajan köyhyyden vähentäminen Ihmisoikeuksien kunnioituksen ja kansanvallan edistäminen Globaalien ympäristöongelmien ehkäiseminen Taloudellisen vuorovaikutuksen lisääminen keinoina kehitysyhteistyö, poliittinen vuoropuhelu, kaupallinen ja taloudellinen vuorovaikutus, kulttuuriyhteistyö 13 KEHITYSPOLIITTINEN OHJELMA 2004 Osallistava keskustelu syksyllä 2003, Vanhasen hallitus hyväksyi Kansainvälisen valtavirran kehitysajattelun suomalainen sovellutus Peruslinjaukset ennallaan, uusia painotuksia Tavoitteiksi vuosituhattavoitteet, keinoina markkinavetoisuus ja globalisaatioon osallistuminen Painoa suomalaiseen lisäarvoon mutta mistä se löytyy? 14 SUOMI GLOBAALINA KUMPPANINA Nostaa kehitysyhteistyömäärärahojaan 0.44 %:iin bktl:sta 2007, tavoitteena 0.7 % 2010, osallistuu velkajärjestelyihin Parantaa kehitysyhteistyön tehokkuutta, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta Edistää talouskasvua ja oikeudenmukaista tulonjakoa kehitysmaissa Vahvistaa köyhimpien maiden vaikutusmahdollisuuksia ja kauppa- ja neuvottelukapasiteettia Lisää tietotekniikan saatavuutta kehitysmaissa 15 JOHDONMUKAISUUS Vaaditaan Suomelta (ja EU:lta) johdonmukaista toimintaa kaikilla lohkoilla jotka vaikuttavat kehitysmaihin (turvallisuus-, ihmisoikeus-, kauppa-, ympäristö-, maatalous-, siirtolaisuus- jne. politiikka) Demokratia, tasa-arvo, ympäristön huomioonottaminen läpileikkaavina teemoina Laaja kehitysrahoituskäsite - kehitysyhteistyö/apu kehityspolitiikan yksi instrumentti jolla vahvistetaan kehityksen edellytyksiä (investoinnit, kauppa) Eturistiriidat tunnustettava - mutta mikä ratkaisuksi? Riittääkö kehitystietoisuuden nosto? 16 SUOMEN UUSI KEHITYS- YHTEISTYÖPOLITIIKKA Tarkoitus vaikuttaa kehitysmaiden politiikkaan (mutta ehdollistamisesta valikoivuuteen - perustuu maiden omiin PRSP-köyhyyden vähentämisstrategioihin) Keskittäminen köyhiin tuloksia lupaaviin maihin ( hyvän politiikan maat) Keskittyminen valituille sektoreille (kolme per maa - suomalainen lisäarvo?) Sektoriapu, budjettituki kasvamassa Tarkoitus auttaa köyhempiäkin kehitysmaita integroitumaan maailmantalouteen SUOMEN KEHITYSAVUN NOUSU JA LASKU Suomen kehitysyhteistyömäärärahat: v meur 0.37 % bktl:sta v meur 0.35 % bktl:sta Kehitysyhteistyön maksatukset: v musd % bktl:sta v meur 0.32 % bktl:sta maksatukset ylimmillään ja alimmillaan: v meur 0.80 % bktl:sta v meur 0.31 % bktl:sta 17 18

4 TOIMINNALLISTAMISPÄÄTÖS 2001 / KP. OHJELMA 2004 Aloite maavalinnassa takaisin (kehitys)poliittiseen päätöksentekoon Pitkäaikaiset yhteistyömaat / muut Pitkäaikaisissa vaikutetaan politiikkaan (dialogi) Pitkäaikaisten kriteereinä: tarve (köyhyys), kehitystahto (sitoutuminen köyhyyden vähentämiseen talouskasvun kautta), markkinasuuntauminen, tuloksellisuus Hankeavusta enemmän kohti sektori- ym. ohjelmia ja budjettitukea PITKÄAIKAISET YHTEISTYÖMAAT Kahdenkeskistä lahja-apua keskitetään käytännössäkin - Afrikkaan, 60 % kahdeksaan maahan, vähintään 10 meur per maa/vuosi Keskituloiset ajetaan alas: Egypti, Namibia, Peru (siirtymä yksityissektorin yhteistyöhön, miten?) Apu jatkuu ja kasvaa: Etiopia, Kenia, Mosambik, Nicaragua, Sambia, Tansania, Vietnam Tarkkailuluokalla: Nepal Määräaikaiset: Etelä-Afrikka (2010 asti), Afganistan (2008), palestiinalaisalueet, L-Balkan (2007), Itä- Timor (2005) SUOMI Ei vain julkinen valta vaan myös yritykset, kansalaisyhteiskunta, etujärjestöt jne. Yrityksiä rohkaistaan toimimaan myös köyhemmissä maissa, haetaan kumppanuuksia julkisen ja yksityisen sektorin välillä Korkotukiluottojen ehtoja höllennetään Kansalaisjärjestöille lisävaroja kehitysyhteistyöhön YRITYSTEN ROOLI Kauppa, investoinnit --> talouskasvu, kehitys Yrityksillä oltava itsellään kilpailukykyisiä tuotteita ja voimavaroja köyhyyden vähentämisohjelmiin ja yhteiskuntavastuuta Kehitysyhteistyöllä turvataan yritysten ja investointien toiminnan edellytykset Kumppanuuksia kehitetään nykyisten työ- ja rahoitusmuotojen puitteissa Finnfundin investointirahoitusta köyhempiinkin maihin KORKOTUKILUOTOT Markkinavetoinen instrumentti - vientiluottoja joilla kehitysvaikutus ja joiden korkoa maksetaan kehitysyhteistyövaroista Viime vuosina rahaa varattu paljon enemmän kuin yritykset ovat halunneet käyttää, käyttöaste nyt paranemassa Valtaosa suuntautunut Kiinaan, pyritään ohjaamaan myös muualle (Vietnam, Costa Rica) Saa jälleen käyttää mille sektorille hyvänsä (välillä pyrittiin rajaamaan ympäristö- ja sosiaalialalle) KANSALAISYHTEISKUNTA Kansalaisyhteiskunta = (kehitysyhteistyötä harjoittavat) kansalaisjärjestöt? Kansalaisjärjestöt nähdään valtion kumppaneina, kehitysmaiden kansalaisyhteiskunnan vahvistajina (demokratia, ihmisoikeudet, konfliktien ehkäisy) Hallituksen kansalaisjärjestökumppanuus - yhteisesti sovitut sisältö- ja laatupäämäärät Kansalaisjärjestömäärärahat nostetaan 14 %:iin varsinaisesta ky-työstä, pitkäaikaisiakin sopimuksia Omarahoitusosuutta voidaan laskea jopa 15 %:iin 23 24

5 SUOMALAINEN LISÄARVO Lisäarvo mihin? Muihin avunantajiin vai kumppanimaalle? Suomalaisten firmojen sponsorointi? Suomen mallin vienti? Suomen oma kehityshistoriallinen kokemuspohja (ryysyrannasta hyvinvointivaltioon) ja arvot (sukupuolten ym. tasa-arvo, yksityissektorin pyörittämä talouskasvu, tasaava tulonjako) Suomen vahvuudet ja osaaminen (perusopetus ja terveys, vesi, metsätalous, tietoyhteiskunta ) LINJAUKSEN ARVOINTIA Perusvire entistäkin markkinamyönteisempi - kuinka yritykset vedetään kehitystoimintaan (Nokia, Wärtsilä vs. pk-yritykset)? Miten globalisaation edut voidaan jakaa köyhille markkinoiden kautta? Kansallisvaltion, verotuksen rooli? Mitä yritysten yhteiskuntavastuu tarkoittaa globalisaation oloissa? Miten ympäristö otetaan huomioon? AVUN KYSYMYSMERKKEJÄ Onko avun volyymi kääntynyt pysyvästi nousuun? EU: tavoite 2006: 0.39 %, Suomen 2007: 0.44 % - miten saavuttaa 0.7 % 2010? Kuinka paljon lisäapua tarvitaan vuosituhattavoitteiden toteuttamiseen? 55 --> 75 musd? Kaksin/kolminkertaisesti nykyisestä? Voidaanko oikeasti arvioida? Mitä vuosituhattavoitteiden toteuttaminen merkitsisi? Koska köyhyys hallinnassa? 27 KYSYMYSMERKKEJÄ Yritykset kehityspoliittisina toimijoina? (Voiko työn ja pääoman kansallinen liitto muuttua globaaliksi? Onko koko liittoa enää? Entä kaupallisesti mielenkiinnottomat maat?) Miten ratkaista Suomen (ja EU:n) ja kehitysmaiden ilmeiset eturistiriidat? Esim. maataloustuet Miksi keskittää toimet ja apu samoihin hyvän politiikan maihin? (vrt. laskevat tuotokset) - apupoliittinen työnjako? Mitä tehdään huonon politiikan maille ja niiden kansoille? Entä modernisoituville maille? (vrt. ilmastonmuutos) 28