Määrärahat ja niiden käyttö
|
|
- Jukka-Pekka Saarnio
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Määrärahat ja niiden käyttö Vuoden 2005 talousarviossa kehitysyhteistyömäärärahat olivat yhteensä 600,086 miljoonaa euroa. Tämä vastasi talousarvioesityksen laatimisen aikaan 0,39 prosentin osuutta ennustetusta bruttokansantulosta (BKTL). Määrärahat kasvoivat vuoteen 2004 verrattuna 54,5 miljoonalla eurolla. Määrärahojen reaalinen euromääräinen sekä BKTL-osuudella mitattu kehitys ilmenevät kuviosta 1. Kehitysyhteistyömäärärahojen kasvattaminen on osa globaaliin kumppanuuteen sisältyvää oikeudenmukaisen ja sääntöperustaisen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän kehittämistä. Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen bruttokansantulo-osuus (BKTL-osuus) kääntyi kasvuun vuonna luvun alun voimakkaiden leikkausten jälkeen kehitysyhteistyömäärärahojen volyymi kasvoi 130,8 miljoonaa euroa vuosina , mutta BKTL-osuus pysytteli 0,33 0,34 prosentissa. Vuosien 2003 ja 2004 määrärahat olivat 506,8 ja 545,6 miljoonaa euroa, mikä tarkoitti BKTL-osuuden kääntymistä kasvuun: 0,36 prosenttiin vuonna 2003, 0,37 prosenttiin vuonna 2004 ja 0,39 prosenttiin vuonna 2005 määrärahalla mitattuna. Hallitus on sitoutunut luomaan sellaisen sisällöllisen, laadullisen ja hallinnollisen pohjan, että määrärahojen 0,7 prosentin BKTLtaso saavutetaan vuonna 2010, taloudellinen kehitys kuitenkin huomioon ottaen. Hallitus on myös sitoutunut kehitysyhteistyömäärärahojen kasvattamiseen noin 220 miljoonalla eurolla hallituskauden aikana. Vuonna 2006 kehitysyhteistyömäärärahojen tason arvioidaan nousevan 0,42 prosenttiin BKTL:sta. Kasvun ennakoidaan jatkuvan siten, että vuonna 2007 saavutetaan 0,43 prosentin, vuonna 2008 noin 0,46 prosentin ja vuonna 2009 noin 0,48 prosentin BKTL-osuus. EU-maiden kesken on sovittu kollektiivisesta 0,56 prosentin tavoitteesta ja vanhoille jäsenmaille asetetusta 0,51 prosentin vähimmäistasosta vuoteen 2010 mennessä. Nämä EU-sitoumukset on kirjattu YK:n syyskuun huippukokouksen loppuasiakirjaan. Vuosittain myönnetyt määrärahat toteutuvat maksatuksina. Lopulliset maksatusluvut eroavat aina kyseiselle vuodelle osoitetuista määrärahoista, koska maksatusten lopulliseen suuruuteen vaikuttavat muun muassa käytet- Kuvio Kehitysyhteistyömäärärahat Reaalinen kehitys % BKTL:sta 0 0, Määrärahat vuoden 2000 hintaan, Määrärahojen osuus BKTL:sta 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 17
2 tävissä olevien määrärahojen maksatusaste sekä negatiivisina, palaumavirtoja aiheuttavina erinä kehitysluottojen kuoletukset. Kuvio Kehitysyhteistyömaksatukset Reaalinen kehitys % BKTL:sta 0, Maksatukset vuoden 2000 hintaan, Maksatusten osuus BKTL:sta 0,90 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 Vuoden 2004 toteutuneet maksatukset olivat 547,3 miljoonaa euroa, joka vastaa 0,37 prosenttia bruttokansantulosta. Maksatusten BKTL-osuus kasvoi vuoteen 2003 verrattuna. Maksatusten reaalinen euromääräinen sekä BKTL-osuudella mitattu kehitys ilmenevät vastaavasti kuviosta 2. Kansainvälisissä vertailuissa huomio kiinnitetään juuri maksatuslukuihin. Vuoden 2004 maksatuslukujen BKTL-osuuksia vertailtaessa Suomi sijoittuu 11. sijalle OECD: n kehitysapukomitean (DAC) jäsenmaiden keskuudessa. Vuonna 2003 Suomi oli sijalla kymmenen. Taloutensa kokoon nähden suurimpia avunantajia vuonna 2004 olivat edellisvuosien tapaan Norja, Tanska, Luxemburg, Ruotsi ja Hollanti, jotka kaikki ylittivät selkeästi YK:n suosituksen mukaisen 0,7 prosentin rajan bruttokansantulosta. DAC-maiden avun BKTL-osuuden painotettu keskiarvo vuonna 2004 oli 0,26 prosenttia ja EU-maiden painotettu keskiarvo 0,35 prosenttia. Kehitysapukomitean jäsenmaiden avun BKTL- Kuvio 3 Kehitysyhteistyömaksatukset OECD/DAC-maissa 2004, % BKTL:sta % BKTL:sta 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,87 0,85 0,83 0,78 0,73 0,63 YK:n suositus (0,70%) EU-maiden BKTL-osuuksien keskiarvo (0.46%) 0,41 0,41 0,41 0,39 0,37 0,36 0,35 OECD/DAC-maiden BKTL-osuuksien 0,28 0,27 0,26 keskiarvo (0,42%) 0,25 0,24 0,23 0,23 0,23 0,19 0,17 0,17 0,00 Norja Tanska Luxemburg Ruotsi EU-maat Hollanti Portugali Sveitsi Belgia Ranska Muut maat Irlanti Suomi Iso-Britannia EU yhteensä Saksa Kanada OECD/DAC yhteensä Australia Espanja Uusi-Seelanti Kreikka Itävalta Japani Italia Yhdysvallat Lähde: OECD/DAC 18
3 Kuvio 4 Kehitysyhteistyömaksatukset OECD/DAC-maissa 2004, milj. USD Milj. USD Yhdysvallat Japani Ranska Iso-Britannia Saksa Alankomaat Ruotsi Kanada Italia Espanja Norja Tanska Sveitsi Belgia Australia Portugali Suomi Itävalta Irlanti Kreikka Luxemburg Uusi-Seelanti EU-maat Muut maat Lähde: OECD/DAC osuudet vuonna 2004 on esitetty kuviossa 3. Vastaavat rahamääräiset luvut (USD) ovat kuviossa 4. Määrärahojen jako eri käyttökohteisiin Vuonna 2005 varsinaisen kehitysyhteistyön momentin ( ) kokonaissumma kasvoi vuodesta 2004 noin 48 miljoonalla eurolla. Vuonna 2005 momentin määrärahat olivat 457,92 miljoonaa euroa, lisätalousarviot mukaan lukien 469,92 miljoonaa eroa. Lisätalousarviot mukaan lukien kasvua edelliseen vuoteen on noin 60 miljoonaa euroa. Vuoden 2005 talousarviossa määrärahoja kohdennettiin eniten maa- ja aluekohtaiseen kehitysyhteistyöhön, yhteensä 155,47 miljoonaa euroa. Monenkeskiseen kehitysyhteistyöhön ohjattiin 113,75 miljoonaa euroa ja Euroopan kehitysrahastolle (EKR) 43 miljoonaa euroa. Irakin jälleenrakennukseen ohjattiin YK-järjestelmän kautta varoja yhteensä 2 miljoonaa euroa maittain kohdentamattoman kehitysyhteistyön momentilta. Afganistanin jälleenrakennukseen Suomi osallistui noin 7,2 miljoonalla eurolla. Aasian hyökyaaltokatastrofin jälleenrakennukseen Suomi osallistui noin 6,3 miljoonalla eurolla, joka rahoitettiin maa- ja aluekohtaisen yhteistyön käyttösuunnitelmakohdalta. Vuoden kuluessa momentin käyttösuunnitelmakohdittaista jakoa jouduttiin tarkistamaan neljä kertaa. Tehdyissä kohdennuksissa kasvatettiin erityisesti monenkeskisen yhteistyön, maittain kohdentamattoman kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun määrärahoja. Monenkeskisen yhteistyön kohdalla lisäykset koskivat Suomen rahoitusosuuden maksamista Maailman terveysrahastolle (Global Fund for HIV/AIDS, Tuberculosis and Malaria) sekä avustusta AFRITACS-rahastolle, jolla avustetaan Saharan eteläpuolisen Afrikan maita julkisen taloushallinnon 19
4 Taulukko 1 Kehitysyhteistyömäärärahat käyttösuunnitelmakohdittain , Talousarvio Talousarvio Lopullinen Talousarvio käyttösuunnitelmakohdittainen jako* Kansainvälinen kehitysyhteistyö (24.30) Varsinainen kehitysyhteistyö ( ) Monenkeskinen kehitysyhteistyö 109,0 113,8 117,2 141,5 Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö 128,0 155,5 152,7 181,2 Euroopan kehitysrahasto 40,0 43,0 37,0 45,8 Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö 29,7 30,0 34,5 14,6 Humanitaarinen apu 41,5 46,0 70,5 52,5 Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus 6,6 7,3 6,5 6,8 Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus 0,9 0,9 0,5 1,0 Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle 44,4 51,6 47,0 66,8 Korkotuki 10,0 10,0 4,0 6,0 Varsinainen kehitysyhteistyö ( ) yhteensä 410,0 457,9 469,9 516,1 TTT-yhteistyö ( ) 2,2 2,3 2,3 2,3 Teollisen yhteistyön rahasto Oy:n (FINNFUND) toiminta ( ) 0,0 0,0 0,0 0,0 1. Kansainvälinen kehitysyhteistyö yhteensä 412,2 460,2 472,2 518,4 2. Muu kehitysyhteistyö Kehitysyhteistyön hallintomenot (UM) 22,0 22,4 22,4 23,3 Pakolaisvastaanotosta aiheutuvat menot 18,4 13,7 13,7 13,7 Osuus EU:n kehitysyhteistyöbudjetista 68,7 70,2 70,2 79,6 Maksuosuudet muille kv. järjestöille 16,7 15,4 15,4 15,4 Muut kehitysyhteistyöksi luettavat menot 7,6 18,2 18,2 20,6 2. Muu kehitysyhteistyö yhteensä 133,4 139,9 139,9 152,6 Kehitysyhteistyö yhteensä (1.+ 2.) 545,6 600,1 612,1 671,0 Osuus bruttokansantulosta (BKTL) 0,37 % 0,39 % 0,40 % 0,42 % * Sisältää vuoden 2005 ensimmäisen ja toisen lisätalousarvion määrärahan, yhteensä 12 miljoonaa euroa kehittämisessä. Maittain kohdentamattoman kehitysyhteistyön lisämäärärahat kohdennettiin Suomen kehityspolitiikan kannalta tärkeään temaattiseen yhteistyöhön erityisesti YK:n järjestöjen kautta, esimerkiksi kauppaja kehityshankkeisiin. Vuosi 2005 oli poikkeuksellinen sekä luonnononnettomuuksien määrän että voimakkuuden suhteen. Humanitaarisen avun tarve oli erittäin suuri. Ensimmäisen lisätalousarvion yhteydessä humanitaarisen avun käyttösuunnitelmakohdalle myönnettiin kah- 20
5 deksan miljoonaa euroa lisämäärärahaa Aasian hyökyaaltokatastrofin vuoksi. Toisessa lisätalousarviossa myönnettiin neljä miljoonaa euroa lisämäärärahoja Pakistanin maanjäristyksen takia. Lisäksi humanitaariseen apuun siirrettiin käyttösuunnitelman muutosten avulla 12,5 miljoonaa euroa erityisesti Afrikan humanitaaristen kriisien auttamiseen. Yhteensä humanitaarisen avun määrärahat nousivat 70,5 miljoonaan euroon. Korkotukeen ohjattuja vuoden 2005 talousarvion määrärahoja vähennettiin lähinnä korkotason laskun vuoksi, ja Euroopan kehitysrahaston maksatukset toteutuivat arvioitua pienempinä. Kahdenvälisessä kehitysyhteistyössä ollaan siirtymässä hiljalleen perinteisestä projektiavusta ohjelmayhteistyöhön, mutta uudet sektoriohjelmat ovat käynnistyneet arvioitua hitaammin. Tämän vuoksi maa- ja aluekohtaisesta kehitysyhteistyöstä siirtyi varoja muihin tarkoituksiin. Määrärahojen jakautuminen käyttösuunnitelmakohdittain vuonna 2005 käy ilmi taulukosta 1, joka esittää sekä vuosien 2004 ja 2005 talousarvion mukaiset jaot että vuoden 2005 lopullisen käyttösuunnitelmakohtaisen jaon. Lisäksi taulukossa näkyy vuoden 2006 talousarvion mukainen jakauma. Suurin haaste kehityspoliittisen ohjelman linjausten toimeenpanossa liittyy kehitysyhteistyön keskittämiseen. Tavoitteena on kohdistaa 60 prosenttia maa- ja aluekohtaisista lahjamuotoisista maksatuksista pitkäaikaisiin yhteistyömaihin. Tavoitteen saavuttaminen on kangerrellut, ja keskittymisaste jäi 47 prosenttiin vuonna Kasvua vuoden 2003 tasoon oli kaksi prosenttia. Vuodelle 2005 ennakoidaan lievää laskua, jolloin keskittymistavoitteen saavuttaminen vaikeutuu entisestään. Tähän ovat syynä useassa maassa ilmenneet vaikeudet hankkeiden ja ohjelmien eteenpäin viemisessä. Myös ohjelmayhteistyön valmistelu on ollut arvioitua hitaampaa. Suomen panostus vähiten kehittyneisiin (LDC) ja Saharan eteläpuolisiin Afrikan maihin on kasvamassa. Saharan eteläpuolisten LDC-maiden maksatukset ovat kasvaneet noin 11 miljoonalla eurolla, eli noin 20 prosenttia, vuoteen 2003 verrattuna. Pitkäaikaisista yhteistyömaista tähän maaryhmään kuuluvat Etiopia, Mosambik, Sambia ja Tansania. Kenia kuuluu Saharan eteläpuolisiin maihin, jotka eivät ole LDC-maita. Tämän maaryhmän maksatukset ovat pysyneet absoluuttisesti samalla tasolla vuoteen 2003 verrattuna. Monenkeskisten kanavien, Euroopan kehitysrahaston ja EU:n budjetin kautta menevän rahoituksen määrä pysytteli melko vakaana vuosina Tätä ennen kasvu oli nopeaa, ja vuodelle 2005 ennustetaan kasvua. Samoin rahoituksen rakenne EU:n, kehitysrahoituslaitosten ja YK-järjestelmän välillä on pysynyt suhteellisen vakaana. Vuonna 2005 EU-rahoituksen osuus kasvoi. Monenkeskisen ja EU-rahoituksen osuus koko varsinaisen kehitysyhteistyön rahoituksesta on pysynyt samalla tasolla. Sen osuus on ollut noin 40 prosenttia maksatuksista. Myöntö- ja sopimusvaltuuksien kohdentaminen Myöntö- ja sopimusvaltuuksilla tarkoitetaan talousarvioon tehtyjä varauksia sellaisia menoja varten, jotka syntyvät talousarviovuotta seuraavina vuosina. Valtuudet ovat tarpeen, jotta kehitysyhteistyötä voidaan suunnitella ja siitä voidaan tehdä sopimuksia myös vuotta pidemmille aikaväleille. Myöntö- ja sopimusvaltuudet on talousarviossa jaoteltu käyttösuunnitelman eri kohtien mukaisesti. Talousarvion perusteluissa edellytetään, että valtioneuvosto tekee vuosittain erillisen päätöksen seuraavien vuosien toimintaa ohjaavien valtuuksien kohdentamisesta. Vuoden 2005 talousarviossa eduskunta myönsi varsinaiselle kehitysyhteistyölle 600 miljoonan euron valtuudet. Kohdentamispäätöksen perustelut noudattavat valtioneu- 21
6 voston helmikuussa 2004 hyväksymää kehityspoliittista ohjelmaa, joka sitoo Suomen kehityspolitiikan tavoitteet entistä kiinteämmin vuosituhattavoitteisiin. Lisäksi eduskunta myönsi ensimmäisen lisätalousarvion yhteydessä varsinaiselle kehitysyhteistyölle 20 miljoonaa euroa lisävaltuuksia Aasian hyökyaaltokatastrofin jälleenrakennukseen, joten yhteensä vuoden 2005 valtuudet ovat 620 miljoonaa euroa. Monenkeskiseen kehitysyhteistyöhön oli talousarviossa varattu valtuuksia 214,1 miljoonaa euroa, joista valtioneuvosto päätti kohdentaa YK:n erityisjärjestöjen kanssa tehtävään yhteistyöhön 49,9 miljoonaa euroa sekä kehitysrahoituslaitosten kanssa tehtävään yhteistyöhön 164,2 miljoonaa euroa. Valtuudet kohdennettiin järjestöittäin seuraavasti: Järjestö YK:n kehitysohjelma (UNDP) 18,0 YK:n väestörahasto (UNFPA) 17,7 YK:n lastenrahasto (Unicef) 8,2 Maailman elintarvikeohjelma WFP 6,0 Kansainvälinen kehitysjärjestö (IDA) 100,0 Maailmanpankin tutkimustyö 1,0 Afrikan kehitysrahasto (AfDF) 55,0 Kansainvälinen maatalouden kehittämisrahasto (IFAD) 7,0 Kansainvälisen maatalouden kehittämisrahaston (IFAD) kumppanuusrahasto 1,2 Yhteensä 214,1 Maa- ja aluekohtaiseen yhteistyöhön varattiin yhteensä 304,8 miljoonan euron valtuudet (284,8 miljoonaa euroa talousarvion 2005 valtuudet sekä 20 miljoonaa euroa lisätalousarviovaltuudet), joista kohdennettiin pitkäaikaisille yhteistyömaille 192,3 miljoonaa euroa ja muille yhteistyömaille 112,5 miljoonaa euroa. Valtuudet kohdennettiin maittain seuraavasti: Maa tai alue Etiopia 14,8 Kenia 21,1 Mosambik 50,0 Sambia 15,0 Tansania 57,6 Nepal 2,0 Nicaragua 15,3 Vietnam 16,6 Egypti 2,9 Peru 0,5 Afganistan 7,8 Itä-Timor 2,4 Palestiinalaisalueet 3,7 Etelä-Afrikka 10,0 Indonesia 6,0 Sri Lanka 9,4 Burkina Faso 0,2 Keski-Aasian ja Etelä-Kaukasian alueellinen yhteistyö 0,7 Aasian alueellinen toiminta 13,3 Latinalaisen Amerikan alueellinen yhteistyö 12,0 Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueellinen yhteistyö 3,9 Itä- ja Länsi-Afrikan alueellinen yhteistyö 30,3 Eteläisen Afrikan alueellinen yhteistyö 9,5 22
7 Maa tai alue Valtioneuvoston päätökseen kehitysyhteistyön vuoden 2005 myöntö- ja sopimusvaltuuksien kohdentamisesta on kirjattu, että ulkoasianministeriöllä on mahdollisuus tehdä valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti muutoksia kohdennettuihin valtuuksiin käyttösuunnitelmakohtien sisällä. Maa- ja aluekohtaisen kehitysyhteistyön osalta muutokset ovat mahdollisia, mikäli olosuhteet tai painavat poliittiset tekijät yhteistyömaassa niin edellyttävät. Vuonna 2005 kehitysyhteistyön valtuuksien käyttö erosi alkuperäisestä kohdentamispäätöksestä, koska muutamien maiden hankesuunnittelut eivät edenneet odotetulla tavalla ja varsinkin ohjelmayhteistyö on käynnistynyt arvioitua hitaammin. Tansanialle ja Mosambikille kohdennettuja valtuuksia jäi käyttämättä, koska budjettitukisitoumukset eivät toteutuneet ulkoministeriön suunnitelmien mukaisesti. Maa- ja aluekohtaisen yhteistyön toteutunut valtuuksien käyttö maittain vuonna 2005 ilmenee seuraavasta taulukosta: Etiopia 2,8 Kenia 30,8 Mosambik 34,4 Sambia 7,8 Tansania 22,4 Nepal 1,9 Nicaragua 15,3 Vietnam 14,3 Egypti 1,1 Peru 0,6 Afganistan 12,1 Sudan 8,3 Itä-Timor 2,7 Palestiinalaisalueet 4,3 Etelä-Afrikka 11,7 Indonesia 9,1 Sri Lanka 7,9 Pakistan 8,3 Keski-Aasian ja Etelä-Kaukasian alueellinen yhteistyö 0,7 Aasian alueellinen toiminta 12,8 Latinalaisen Amerikan alueellinen yhteistyö 12,2 Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueellinen yhteistyö 3,3 Itä- ja Länsi-Afrikan alueellinen yhteistyö 5,3 Eteläisen Afrikan alueellinen yhteistyö 0,2 Muut 1,0 23
8 Myöntö- ja sopimusvaltuuksien käyttösuunnitelmakohtainen jakauma vuonna 2005 oli seuraava: Valtuuksien käyttöaste oli noin 87 prosenttia. Myöntö- ja sopimusvaltuuksien kohdentaminen vuonna 2005 Talousarvion valtuus Lisätalousarvion valtuus Valtuuspäätös Monenkeskinen kehitysyhteistyö 214,1 214,1 Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö 284,8 20,0 304,8 Euroopan kehitysrahasto 0,0 0,0 Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö 20,5 20,5 Humanitaarinen apu 0,0 0,0 Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehitysyhteistyöosaston tiedotus Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle 3,0 3,0 0,0 0,0 49,7 49,7 Korkotuki 28,0 28,0 Yhteensä 600,0 20,0 620,0 24
Taulukko 1. Kehitysyhteistyön määrärahat ja maksatukset vuosina
Taulukko 1. Kehitysyhteistyön määrärahat ja maksatukset vuosina 1989-2014 Vuosi **) Kahdenvälisen MEUR BKTL, (%) MEUR BKTL, (%) BKTL 1) MEUR bi ***) MEUR multi ***) MEUR osuus ***) yhteistyön osuus ***)
LisätiedotTalousarvioesitys 2013
66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 892 594 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen
LisätiedotTalousarvioesitys 2014
66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 891 844 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen
LisätiedotSUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT EU JÄSENYYDEN AIKANA SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT...
SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT... Suomi tukee kehitysmaita sekä kahdenvälisesti että järjestöjen, kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten kautta. 6/2005 SUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT
LisätiedotUlkoasiainministeriö Suomi. KEHITYSPOLIITTINEN OHJELMA Valtioneuvoston periaatepäätös 5.2.2004
KEHITYSPOLIITTINEN OHJELMA Valtioneuvoston periaatepäätös 5.2.2004 Suomen kehityspolitiikka kansainvälisen kehityskeskustelun viitekehyksessä Kansainvälinen kehityskeskustelu: 1990-luvun YK konferenssien
Lisätiedot30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö
30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö S e l v i t y s o s a : Kehityspolitiikka on olennainen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomen kehityspolitiikan päätavoitteena on äärimmäisen köyhyyden
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2013
66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012) Momentille myönnetään 892 594 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) ssa yksilöidyistä käyttötarkoituksista
Lisätiedot30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö
30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö S e l v i t y s o s a : Suomen kehityspolitiikan yhteiskunnallisena tavoitteena on vaikuttaa äärimmäisen köyhyyden ja nälän poistamiseen korostaen oikeusperustaista
LisätiedotTalousarvioesitys 2016
66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 498 093 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen
Lisätiedot30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö
30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö S e l v i t y s o s a : Kehityspolitiikka on olennainen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomen kehityspolitiikan päätavoitteena on äärimmäisen köyhyyden
LisätiedotKehitysyhteistyömäärärahat. Ulkoasiainvaliokunta Osastopäällikkö Satu Santala
Kehitysyhteistyömäärärahat Ulkoasiainvaliokunta 16.6.2018 Osastopäällikkö Satu Santala Kehityspoliittisen selonteon toimenpano: Finnfundin rahoitus Vaihtovelkakirjalaina EUR 130 miljoonaa (2016) Pääomakorotus
Lisätiedot30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö
30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö S e l v i t y s o s a : Kehityspolitiikka on osa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja sen tärkein tavoite Suomen 2004 kehityspoliittisen ohjelman ja vuonna 2007 muodostetun
LisätiedotKansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Espanja 50 236 1,6 44 468-1,6 50 271-1,7 30 500 Kreikka 17 306 Iso-Britannia 11 204-7,5 10 037 21,7 2 940 44,3 866 Alankomaat 9 736 23,3 11 472 30,4 7 444
LisätiedotSuomen kehitysyhteistyö. Ulkoasiainministeriö
2005 Suomen kehitysyhteistyö Ulkoasiainministeriö SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖ 2005 Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyökertomus eduskunnalle vuodelta 2005 Toimitus: Kansikuva: Satu Massa, Outi Einola-Head
LisätiedotTalousarvioesitys 2017
66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 535 195 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2014
66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 891 844 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä
LisätiedotSuomen kehitysyhteistyö. ulkoasiainministeriö
Suomen kehitysyhteistyö 1 ulkoasiainministeriö Kehityspolitiikka Kehityspolitiikka tarkoittaa niitä periaatteita ja linjauksia, joiden mukaan Suomi toimii parantaakseen kehitysmaiden ja niiden asukkaiden
LisätiedotARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003
TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin
Lisätiedot30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö
30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö S e l v i t y s o s a : Kehityspolitiikka on olennainen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomen kehityspolitiikan päätavoitteita ovat köyhyyden poistaminen,
LisätiedotVaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)
1 / 9 Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain 2000 2011 (Lähde: CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 6880 7475 7434 7555 8241 8487 8610 8232 8667 9388 10123 9931 Aasia 515 524 574 512 773 885 1019 1088
LisätiedotSuomesta 1 / 9. Kaikki yhteensä. 515 Afganistan. 3 Arabiemiirikunnat. 2 Armenia Azerbaidžan Bangladesh. 2 5 Georgia Hongkong.
/ Vaihto opiskelu Suomesta kohde ja lähtömaittain 000 00 (Lähde: CIMO) Suomesta 000 00 000 00 00 00 00 00 00 00 00 Kaikki yhteensä 0 0 0 Aasia Afganistan Arabiemiirikunnat Armenia Azerbaidžan Bangladesh
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotLentäen tehdyt vapaa-ajan valmismatkat vuosina 2012 ja 2011 (sisältää räätälöidyt matkapaketit)
Suomen matkatoimistoalan liitto ry Association of Finnish Travel Agents Lentäen tehdyt vapaa-ajan valmismatkat vuosina 2012 ja 2011 (sisältää räätälöidyt matkapaketit) Ero toteutumassa 2012 2011 2012 /
LisätiedotVaihto-opiskelu kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)
1 / 9 Vaihto-opiskelu kohde- ja lähtömaittain 2005 2015 (Lähde: CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 8487 8610 8232 8667 9388 10123 9931 10014 10189 10171 10139 Aasia 885 1019 1088 1256 1552 1790 1737 1727 1920
LisätiedotTalouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)
Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen
LisätiedotAjankohtaista kunta- ja aluetiedoista
Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys
LisätiedotMitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011
Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009
LisätiedotAikuisten ylipainon & lihavuuden esiintyvyys maailmassa alueittain
Aikuisten ylipainon & lihavuuden esiintyvyys maailmassa alueittain Euroopan alue Albania 2008-9 Kansallinen 10302 15-49 44.8 8.5 29.6 9.7 DHS Armenia 2005 Kansallinen 6016 15-49 26.9 15.5 DHS Itävalta
LisätiedotUlkomaanjaksot kohde- ja lähtömaittain (Lähde: Vipunen ja CIMO)
Ulkomaanjaksot kohde- ja lähtömaittain 2008 2017 (Lähde: Vipunen ja CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 8667 9388 10123 9931 10014 10189 10171 10139 10444 9551 Aasia 1256 1552 1790 1737 1727 1920 1783 1762
LisätiedotTasavallan presidentin asetus
Tasavallan presidentin asetus Suomen ulkomaanedustustojen sijaintipaikoista ja konsulipalveluiden järjestämisestä ulkoasiainhallinnossa Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti säädetään ulkoasiainhallintolain
LisätiedotMDP in Information Security and CryptogIran 1 1
1 (6) B MDP in Futures Studies Australia 1 1 Iran 2 1 3 Itävalta 1 1 Latvia 1 1 Puola 1 1 Suomi 2 6 8 4 20 Tsekki 1 1 Valko-Venäjä 1 1 Venäjä 1 1 2 Viro 1 1 Z_tieto puuttuu 6 3 4 17 30 MDP in Futures Studies
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä Kansainvälinen kehitysyhteistyö
30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) S e l v i t y s o s a : Kehityspolitiikka on olennainen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomen kehityspolitiikan
LisätiedotKOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE. Euroopan kehitysrahastoa koskevat rahoitustiedot
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.6.2015 COM(2015) 295 final KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE Euroopan kehitysrahastoa koskevat rahoitustiedot FI FI 1. ESIPUHE Yhdestoista Euroopan kehitysrahasto (EKR) 1 tuli
LisätiedotVaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)
1 / 10 Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain 2004 2013 (Lähde: CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 8241 8487 8610 8232 8667 9388 10123 9931 10014 10189 Aasia 773 885 1019 1088 1256 1552 1790 1737
Lisätiedotkoulutuksesta kuvaajia
3 25 2 15 1 5 22. Teknillisten korkeakoulujen ja tiedekuntien opiskelijamäärät opettajaa kohti (1981, 199 ja 2) Lähde: Opetusministeriön KOTA-tietokanta. TKK TTKK LTKK OY ÅA Perus- ja jatko-opiskelija/opetuksen
LisätiedotColoplastin paikallistoimistot
Afrikka Aasia Australia Eurooppa Pohjois-Amerikka Etelä-Amerikka Afrikka Algeria (ranska, arabia) (maksuton*) +213 0560 16 50 18, +213 0560 16 59 59 sunnuntai torstai, 9.00 17.00 dzconsumerservice@coloplast.com
LisätiedotSuomen kehitysyhteistyö
Suomen kehitysyhteistyö 2010 ULKOASIAINMINISTERIÖ Köyhyys on vähentynyt SUOMEN KEHITYSPOLITIIKAN JA -YHTEISTYÖN PÄÄTAVOITE ON VÄHENTÄÄ KÖYHYYTTÄ KEHITYSMAISSA. Mikä vähentää köyhyyttä? Talouskasvu, parantunut
LisätiedotVäestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)
Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi
Lisätiedot30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö
30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö S e l v i t y s o s a : Kehityspolitiikka on olennainen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomen kehityspolitiikan päätavoitteena on äärimmäisen köyhyyden
LisätiedotMaapallon kehitystrendejä (1972=100)
Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä
LisätiedotKehitysyhteistyön leikkaukset vaikeuttavat miljoonien elämää
Kehitysyhteistyön leikkaukset vaikeuttavat miljoonien elämää ELÄMME MAAILMASSA, jossa kahdeksan rikkainta ihmistä omistaa enemmän kaikesta varallisuudesta kuin maapallon köyhin puolikas 1, lähes 800 miljoonaa
LisätiedotOsaamisen johtaminen monikansallisessa ympäristössä
Osaamisen johtaminen monikansallisessa ympäristössä 2 4/14/2016 [Presentation name / Author] Koulutuksen kehitys Strategisten kompetenssien kuvaaminen Osaamisen hallinta 3 14.4.2016 [Presentation name
LisätiedotMatkailutilasto Toukokuu 2016
Matkailutilasto Toukokuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
LisätiedotTilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista. 29.3.2016 Tilasto- ja tietovarastoryhmä
Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista 29.3.216 Tilasto- ja tietovarastoryhmä OPINTOTUKIMENOT, OPINTOLAINAT JA TAKAUSVASTUUT Opintotukimenot 199 215 1 Milj. euroa (vuoden 215 rahana)
LisätiedotSuosituimmat kohdemaat
Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR
Lisätiedot30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö
30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö S e l v i t y s o s a : Kehitysyhteistyö ja kehitysmaasuhteet ovat olennainen osa Suomen ulkopolitiikkaa. Suomi tukee kansainvälistä yhteistyötä kehitysmaiden ongelmien
LisätiedotAjankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari
Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari 10.12.2008 Riitta Oksanen Yleisen kehityspolitiikan ja suunnittelun yksikkö (KEO-10) Kehityspoliittinen ohjelma 2007 Kohti oikeudenmukaista
LisätiedotTalouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017
Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina
LisätiedotFerratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015
Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Sivu 2 Joulun rahankulutus suhteessa kotitalouden käytössä oleviin tuloihin Euroopan ja kansainyhteisön maiden kulutus jouluna 2015:
LisätiedotAjankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK
Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -
LisätiedotSuomi kyllä, mutta entäs muu maailma?
Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET
LisätiedotKOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 16.10.2014 COM(2014) 644 final KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE Euroopan kehitysrahasto: sitoumuksia, maksuja ja jäsenvaltioiden rahoitusosuuksia koskevat ennusteet varainhoitovuosiksi
LisätiedotMaailman valutuotanto
Maailman valutuotanto Yhteenveto Modern Castings-lehden ja American Foundry Society (AFS) - yhdistyksen tilastoimista luvuista vuosilta 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2012 Tuula Höök 9.9.2014 Tilastoinnissa
LisätiedotKOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.10.2015 COM(2015) 523 final KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE Euroopan kehitysrahasto (EKR): maksusitoumuksia, maksuja ja jäsenvaltioiden rahoitusosuuksia koskevat ennusteet
LisätiedotHELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä
LisätiedotKOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE. Euroopan kehitysrahastoa koskevat rahoitustiedot
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.6.2018 COM(2018) 475 final KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE Euroopan kehitysrahastoa koskevat rahoitustiedot Euroopan kehitysrahasto (EKR): sitoumuksia, maksuja ja rahoitusosuuksia
LisätiedotNiin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014
Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen
LisätiedotKauppapolitiikka Mistä kauppapolitiikassa on kyse?
Kauppapolitiikka Mistä kauppapolitiikassa on kyse? 19.3.2019 Hämeen vaalipiiri, Suomen Lasimuseo Suomen kauppapolitiikan johdonmukainen perusta Suomen etuna monenkeskinen yhteistyö, sääntöpohjainen kv.
LisätiedotValtioneuvoston EU-sihteeristö Martti SALMI
EU:n budjetti vuonna 2006: yhteensä 121 mrd. euroa Maataloustuet: 43,3 mrd. euroa Muut menot: 3,6 mrd. euroa Hallintomenot: 6,7 mrd. euroa Rahoitus EU:n ulkopuolelle: 5,5 mrd. euroa Muut sisäiset politiikat:
LisätiedotKuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät
Kuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät ( ) Keskihajonta Kansallinen keskiarvo Hongkong 571 (61) h Venäjä 568 (66) h Suomi 568 (64) h Singapore 567 (80) h Pohjois-Irlanti 558 (76) h Yhdysvallat
LisätiedotKehityspolitiikan tulosraportti 2018 Yhteenveto
Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 Yhteenveto Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö tuottavat tulosta Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 esittelee Suomen kehityspolitiikan ja -yhteistyön vuosina 2018
LisätiedotTeknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa
Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen
LisätiedotHyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003
1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15
LisätiedotTurun yliopisto Kv-maisteriohjelmien uudet opiskelijat ohjelmittain aiemman tutkinnon maan mukaan
1 (6) International Master in Management of IT Alankomaat 1 5 5 5 6 Australia 1 1 Belgia 1 1 Intia 2 1 Japani 1 Kiina 2 2 2 2 1 1 3 Kolumbia 1 Libanon 1 Norja 1 Papua-Uusi-Guinea 1 Portugali 1 Puola 1
LisätiedotElintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015
Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n
LisätiedotTj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005
Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Työvoimakustannukset EU-maissa 2005 Teollisuuden työntekijät Tanska Saksa Belgia Suomi Alankomaat Ruotsi Itävalta
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;
LisätiedotPISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?
PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15
LisätiedotPääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot Momentille myönnetään lisäystä 413 000
LisätiedotSuomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012
Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2012 Suomi on Euroopan unionin budjetin nettomaksaja: unionin kassaan maksetaan enemmän kuin sieltä saadaan. Vuonna 2012 Suomi maksoi
LisätiedotEgypti. Kauppaselvitys Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maista
Kauppaselvitys Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maista Egypti Egyptin makroekonominen tilanne parani merkittävästi viime vuosikymmenen aikana seurauksena vuosikymmenen alussa käynnistetystä talouden rakennesopeutusohjelmasta.
LisätiedotTYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi
TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20
LisätiedotSuorien sijoitusten pääoma
Suorien sijoitusten pääoma 16.3.2010 Topias Leino topias.leino@bof.fi maksutase@bof.fi SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Suorat sijoitukset Suomeen ja Suomesta ulkomaille: SIJOITUSVIRRAT VUONNA
LisätiedotUlkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015
Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015
LisätiedotTalousarvioesitys Kansainvälinen kehitysyhteistyö
30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö S e l v i t y s o s a : Suomi edistää keskinäisriippuvuuksien maailmassa kansainvälistä vakautta, rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja tasa-arvoa.
LisätiedotTulisijojen testaaminen
Tulisijojen testaaminen Tulisijojen testaaminen Voimassa olevat tulisijojen standardit ovat SFS-EN 13240 (kamiinat), SFS-EN 13229 (takkasydämet), SFS-EN 15250 (varaavat uunit), SFS-EN 15821 (saunan kiukaat),
LisätiedotPääluokka 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
24. 1 Pääluokka 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Selvitysosa: Ulkoasiainhallinto on vastannut kansainvälisen ja kotimaisen toimintaympäristön muutoksiin kehittämällä toimintastrategiaansa. Uudistuksiin
LisätiedotTerveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet
Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmät - meillä ja muualla Markku Pekurinen Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Varsinainen rahoittaja Rahoitustapa
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
LisätiedotRajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011
Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat pääkaupunkiseudulla Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde
LisätiedotHELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille
LisätiedotKansainvälinen palkkaverovertailu 2011
Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia
LisätiedotKansainvälinen palkkaverovertailu 2014
Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia
LisätiedotRAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj
RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Agenda Taloudellinen kehitys Johtaminen megatrendejä hyödyntäen Johtaminen tämän päivän epävarmassa ympäristössä
LisätiedotKansainväliset PIMA-markkinat ja yhteiset vientiponnistukset. Suomen ympäristökeskus Outi Pyy
Kansainväliset PIMA-markkinat ja yhteiset vientiponnistukset Suomen ympäristökeskus Outi Pyy Markkinoita luovia tekijöitä Kehittyneillä kansallisilla markkinoilla toimintaa vie eteenpäin yleensä yksityinen
LisätiedotAlihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa
Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa
LisätiedotSuomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008
Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö
LisätiedotMihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND
Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.
LisätiedotEUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net
EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna
LisätiedotKOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.10.2017 COM(2017) 622 final KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE Euroopan kehitysrahasto (EKR): ennusteet maksusitoumuksista, maksuista ja jäsenvaltioiden rahoitusosuuksista varainhoitovuosina
LisätiedotSuomi työn verottajana 2010
Kansainvälinen palkkaverovertailu työn verottajana 21 Kansainvälinen palkkaverovertailu 21 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi
LisätiedotMetsäteollisuuden ulkomaankauppa
Kauppa 2011 Handel Trade Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Suomen metsäteollisuusvienti ja tuonti v. 2004-2011(1-3) 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Mrd. e 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2010
LisätiedotGlobaaleja kasvukipuja
Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 21.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden
LisätiedotHUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.
1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme
LisätiedotToimitus. Kuljetus Suomi:
Toimitus Kuljetus Suomi: Toimitusmaksu alle 150,00 tilauksille on 9,95. Me tarjoamme ilmaisen toimituksen, jos tilauksen summa ylittää 150,00 (paitsi toimitus ulkomaille ja erityistapaukset ylimitoitettu
LisätiedotPALOSALAN TUTKIMUS JA KOULUTUS MAAILMALLA. Jukka Hietaniemi VTT
PALOSALAN TUTKIMUS JA KOULUTUS MAAILMALLA Jukka Hietaniemi VTT PALOTUTKIMUS JA ALAN KOULUTUS MAAILMALLA Englanti Ruotsi Kanada Eurooppa USA Japani Kaukoitä Australia, Uusi Seelanti J. Hietaniemi, VTT 2
Lisätiedot