Kehityspolitiikan ja -yhteistyön peruskysymyksiä

Transkriptio

1 Luennon aiheet Kehityspolitiikan ja -yhteistyön peruskysymyksiä luennot Juhani Koponen Opintojakson ja luentosarjan tavoite, sisältö, rakenne ja suorittaminen Mitä kehityspolitiikka, ja kehitysyhteistyö ovat (mitä siis on kehitys, mitä politiikka) Käytännön ja tutkimuksen näkökulmia Kehityspolitiikan mahdollisuudet ja rajat: onko kehityspolitiikalla mitään merkitystä, onko sen panos ratkaiseva vai onko se yksi tekijä monien joukossa Luentosarja ma ja pe 12-14, U40 s. 1 Luentosarja (2 op.) Ma Kehityspolitiikan ja yhteistyön peruskysymyksiä (kurssin esittely ja luento) Pe Politiikan muodostuminen ja kansainvälisen kehityspolitiikan päälinjat (keskustelu/luento) Ma Kehityspolitiikan keinot ja toimijat: kehitysapu ja yhteistyö, politiikkajohdonmukaisuus; valtio, markkinat ja kansalaisyhteiskunta (luento) Pe Kehityspolitiikan ja yhteistyön tulokset ja vaikutukset (keskustelu/luento) Ma 30.1 Suomen kehityspolitiikan muodostuminen (luento) Pe 3.2. Suomen kehityspolitiikan uudet linjaukset (keskustelu/vierailuluento, Iina Soiri, UM/KEO) Ma 6.2. EU:n kehityspolitiikka apu ja kauppa (vierailuluento, Marikki Stocchetti, UPI) Pe Citizenship transformations in a global world (vaapaaehtoinen osallistuminen konferenssiin, 9-11, Ma Suomen kehitysyhteistyön tuloksista ja vaikutuksista maatasolla Tansania, Nepal, Vietnam, Nicaragua (luento) Pe Turvallisuus ja kehitys (vierailuluento ja keskustelu) Ma Kehityspolitiikan tulevaisuus (luento) Pe Päätösistunto tentti Keskusteluja varten luettavat tekstit Pe varten: Paris Declaration ja Accra Agenda for Action pdf sekä Kepa, Pariisin julistus, ysyhteistyon-laatu/kepan-tavoitteet/pariisinjulistus Busan Partneship for Effective Development Co-operation s/stories/hlf4/outcome_document_- _FINAL_EN.pdf Luettavat tekstit jatkuu Pe varten: J. Koponen, Tutkijat tietämättömyyden kimpussa, J. Koponen ja T. Kontinen (toim.) Kehitysapukeisarin vaatekaapilla, Helsinki 2011, s sekä UM, Pariisin julistuksen tavoitteet ntid=66983 Pe 3.2. varten UM, Suomen kehityspoliittinen toimenpideohjelma. Luonnos (Tulevat kurssin kotisivulta kopioitaviksi) 1

2 Luettavat tekstit jatkuu Ma 6.2. jälkeen: European Council, Parliament and Commission: The European Consensus on Development ory/european_consensus_2005_en.pdf European Commission: Increasing the impact of EU Development Policy: an Agenda for Change t-policies/documents/agenda_for_change_en.pdf Luettavat tekstit jatkuu Pe varten: YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325 vuodelta DF/N pdf?OpenElement Suomen YK-liitto, Naiset rauhantyössä - päätöslauselma set_rauhantyossa Lukutehtävät Jokaiselle keskustelukerralle tehdään yhden sivun paperi opettajan antamiin kysymyksiin, keskustelu käydään niiden pohjalla (laittakaa oma nimi ja opiskelijanumero papereihin, ne kerätään pois vaikuttavat arvosteluun) Poissaolijat laativat ao. paperit kaksikolmisivuisina ja palauttavat opettajalle Tentti sivuaineopiskelijoille (3 op.) A) Joko kaksi kohdista 1-4: 1. Mosse, D. Cultivating Development 2. Gibson C.C., K. Andersson, E. Ostrom ja S. Shivakumar: The Samaritan's Dilemma: The Political Economy of Development Aid 3. Fforde, A.: Coping with Facts 4.De Haan, A: How the Aid Industry Works. TAI B) yksi kohdista 5-6 SEKÄ yksi kohdista Riddell, R.: Does Foreign Aid Really Work? 6. Wade R. : Governing the Market 7. Ha-Joon Chang : Kicking Away the Ladder ja Douglas Irwinin arvostelu EH.NET:ssä 8. Collier, P: The Bottom Billion 9. MacGinty R. ja A. Williams: Conflict and Development Mitä se kehitys olikaan Kehityksen kolme ulottuvuutta: päämäärä, muutosprosessi ja intentionaalinen toiminta (interventio) Kehitys päämääränä: modernisaatio, köyhyyden vähentäminen tai poistaminen, hyvä elämä, todellisten vapauksien laajeneminen, valta ja voima.. Kehitys toimintana: päämäärätietoisella interventiolla ja politiikalla pyritään saamaan aikaan toivottua (muutos ja päämäärä) kehitystä Kehitys prosessina: talouden, yhteiskunnan kulttuurin muutos kohti toivottua päämäärää Näiden yhdistelmä ( tiivistymä ): lupaus että interventio johtaa prosessiin joka vie toivottuun suuntaan ajattelun syvärakenne? ja mitä politiikka Politiikka politics ja policy Politics kamppailua valtiovallasta ja vallan käyttöä Policy toimintalinja (määrittely ja toteutus) Policy: vallan käytön sisältö, valtio konetta ajava henki Policy-prosessi: politiikan muotoilu ja sen toteuttaminen kuuluvat yhteen Kansainvälinen ja kansallinen politiikka Toimijoiden vs. tutkijoiden käsite 2

3 Poliittiset käsitteet Ilman yhteisiä käsitteitä ei ole yhteiskuntaa eikä poliittisen toiminnan kenttää (R. Koselleck) Poliittiset käsitteet ovat monien merkitysten tiivistymiä ja aina moniselitteisiä Iskusanat ja mobilisoivat metaforat ohjaavat ajattelua ja toimintaa (vrt. Weber: ideat historian vaihdemiehinä ) Kehityspolitiikka Kehityspolitiikka developmentalistinen käsite: kehitykseen tähtäävä ja vaikuttava politiikkainterventio Johdonmukaista toimintaa kaikilla kansainvälisen yhteistyön ja kansallisen politiikan lohkoilla, joilla vaikutetaan kehitysmaiden asemaan (KPO 2004) Kehitysyhteistyö: kehityspolitiikan keskeinen instrumentti, jolla rakennetaan kehitysmaiden talouskasvua ja kehitystä edistävää infrastruktuuria ja politiikkaympäristöä Kehitysapu: julkisten resurssien siirtoa pehmein ehdoin vauraammista köyhimpiin maihin kehityksen ja hyvinvoinnin edistämiseksi (OECD/DAC) Kehitysyhteistyö vs. muut politiikat johdonmukaisuus Teollisuusmaiden omat tuotanto- ja kulutustavat? (vt. KPO 2007, TPO 2012) Kehitysmaiden omat politiikat (vrt. Pariisin julistus) Tutkimusnäkökulmia policy-politiikkaan Miten politiikka muodostuu (kuka tekee politiikkapäätökset, millä perusteella, mitkä voimat vaikuttavat historian-, politiikantutkimus) Mitä politiikkaa harjoitetaan, miten se toimii ja millaisia ilmituloksia ja vaikutuksia sillä on (Laswell 1939: kuka saa mitä koska ja miten) Mitä muita seuraamuksia ja funktioita politiikalla on, esim. toimiiko se teknologiana jolla vallankäyttö peittelee omaa toimintaansa (Foucault), mitä se kertoo ao. valtiosta ym. toimijoista ja yhteiskunnasta ( politiikan antropologia ) Tulkintoja policysta: Rationaalis-hallinnollinen prosessi ja sen tulos, pyritään yhteisesti sovittuihin päämääriin objektiivisen tiedon pohjalta Poliittinen prosessi ja sen tulos, etenee pienin, kiistanalaisin askelein, päämäärät voivat muuttua Diskursiivinen prosessi, päämäärät luodaan vasta argumentoinnissa matkan varrella Näkemyksiä kehityspolitiikan merkityksestä - 1 Gerald Meier, Leading Issues in Economic Development, 1989: Köyhä maa on köyhä (poor) huonon (poor) politiikan vuoksi. Dani Rodrik, One Economics, Many Recipes, 2007: Aikamme keskeisin taloudellinen paradoksi on se että kehitys toimii mutta kehityspolitiikka ei. Näkemyksiä (kehitys)politiikan merkityksestä - 2 (a) Politiikalla ei virkaa: kehitys tapahtunut ilman kehityspolitiikkaa, ei-yhteiskunnalliset tekijät, esim. kansojen älykkyys, kulttuurinen etevyys, maantieteellinen sijainti tms., luonnonvarat määräävät kehityksen (determinismi vs. possibilismi) (b) Hyvä politiikka (tai huono) ratkaisevaa kehitykselle (c) Politiikka yksi vaikuttava tekijä monien joukossa (d) (Kehitys)vaikutus toissijainen, politiikan oikea tehtävä toinen, esim. vallan legitimointi 3

4 Muita kehitysselityksiä Rasismi (esim.t. Vanhanen): älykkyys (joka määräytyy geneettisesti) määrää kansojen varallisuutta, elinoloja ja eriarvoisuutta, politiikalla voidaan vain lievittää vaikutuksia jos koetaan haitaksi Evoluutiopsykologia: muinaiset mielen mekanismit säätelevät yhä käyttäytymistämme Maantieteellinen determinismi: ilmasto, rannikon liuskaisuus tms. määrää kehitystä, politiikan mukauduttava siihen Ympäristöpossibilismi: kehitys tapahtuu luonnonympäristön rajoissa Usko politiikan voimaan Meyer, developmentalismi - Poor countries are poor because of poor policies Yhteiskunnan ja talouden pelisäännöt ja instituutiot ihmisen luomia ne muuttuvat ja ovat ihmisen muutettavissa Hyvän politiikan ja hyvän hallinnon paketti vs. kehityshistorian opetukset Hyvän politiikan ja hallinnon paketti Uusliberalismista ( hinnat oikeiksi ) uusinstitutionalismiin (instituutiot oikeiksi ) mutta usko markkinatalouteen luja (vrt. talouskriisit ja niiden jälkihoito) Talouskasvu ja osallistuminen maailmantalouteen kaiken A ja O Vakaa makrotalous investointeja houkuttelemaan: matala inflaatio, realistinen valuuttakurssi, budjettikuri Ihmisiin investointi: koulutus, terveys Hyvä hallinto ja sen osoittimet: sujuva byrokratia, vähäinen korruptio, omistusoikeudet, markkinamyönteisyys Senghaasin historialliset totuudet Teollistuminen maatalouden pohjalta, ensin laajat markkinat yksinkertaisille tuotteille Tulon- ja maanjakoa tasoitettava - muuten ei synny kotimarkkinoita Monipuolinen koulutusjärjestelmä pohja innovaatioille Sopivaa teknologiaa luotava itse, ulkomaista teknologiaa sovellettava omiin oloihin Taloutta ei saa suojata liikaa (estää innovaatiot) eikä liian vähän (lannistaa omat pyrkimykset) Poliittisia osallistumismahdollisuuksia laajennettava yhteiskunnan modernisoituessa ja sosiaalisen liikkuvuuden lisääntyessä Hyvän politiikan kysymysmerkkejä Empiirinen näyttö hyvän politiikan toimivuudesta kiistanalaista (vrt. Rodrik) Kehityshistorian (lyhyemmän ja pitemmän) tulkinnoissa keskustelun varaa Kuinka päästään tilanteeseen jossa historiassa koeteltuja politiikkakeinoja voidaan soveltaa? Ovatko ne yhä mahdollisia? Mikä siis on kulttuurin, ympäristön, historian merkitys? Syy ja seuraus yhteiskunnissa Yksinkertainen kausaalisuhteen idea (jos B aina seuraa A:ta ja mekanismi tunnetaan) ei toimi - ceteris paribus -ehto ei täyty yhteiskunnassa Eri tason syitä: perussyyt (rakennesyyt) vs. välittömät syyt Yhteiskunnallisilla toimijoilla ja rakenteilla kausaalivoimaa ja -alttiutta joka toteutuu tilanteen mukaan? Politiikkaa ei voi välttää, sillä aina osansa? 4

5 Kurssin kysymyksiä Politiikan luonne ja muodostumisprosessit politics vs. policies Kansainvälisen, EU:n ja Suomen kehityspolitiikan päälinjat ja niiden muodostuminen Valtio, markkinat ja kansalaisyhteiskunta kehityspolitiikan päätoimijoina Politiikkajohdonmukaisuus, eritt. kauppa- ja turvallisuuspolitiikka Kehitysyhteistyö/apu ja sen tulokset ja vaikutukset suomalainen näkökulma Kehityspolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot Kysymykset istuntoa varten 1. Mitkä ovat Pariisin julistuksen viisi pääperiaatetta ja mitä niillä tarkoitetaan? 2. Kuinka Accran toimintaohjelma ja Busanin julistus edistävät tai muuttavat niitä? 3. Mikä näiden papereiden pohjalta on mielestäsi kansainvälistä kehityspolitiikkaa tällä hetkellä ohjaava pääajatus? Onko sitä? Siis lyhyet vastaukset! Printatkaa dokumentit ja tuokaa mukananne luennolle 5