PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA Toimitilojen käyttö -projekti Julia 2030 EU Life+ -hanke. Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Transkriptio

1 PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2010 Toimitilojen käyttö -projekti Julia 2030 EU Life+ -hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut

2

3 PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2010 Pilottikiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2010 Toimitilojen käyttö -projekti Julia 2030 EU Life+ -hanke

4 PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2010 Hanke saa rahoitusta EU:n Life+ -ohjelmasta. LIFE07 ENV/FIN/ Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL HSY puhelin: faksi: Copyright Kartat: Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 102/2010 Kuvat: HSY/Karoliina Bärlund Kansikuva: HSY/Kai Widell Edita Prima Oy Helsinki

5 PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2010 Sisällys 1. Taustaa 5 2. Tiedonkeruu 8 3. Tulokset 9 Päiväkotien kasvihuonekaasupäästöt 12 Koulujen kasvihuonekaasupäästöt 12 Toimistojen, varikkojen, kirjastojen, monitoimitalojen ja terveysaseman kasvihuonekaasupäästöt 13 Uimahallien ja urheilutalon kasvihuonekaasupäästöt Pilottikiinteistöjen hyvät käytännöt 15 Sähkönkulutus 15 Lämmönkulutus 15 Liikkuminen 15 Paperinkulutus 16 Jätteet 16 Muita hyviä käytäntöjä Kustannukset Johtopäätökset 18

6 PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2010

7 PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA Taustaa Julia 2030 toimitilojen käyttö -projekti on osa laajempaa Julia hanketta. Hanke toteuttaa vuoteen 2030 ulottuvaa pääkaupunkiseudun ilmastostrategiaa. Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen Helsingin seudulla tähtäävä Julia 2030 on kolmivuotinen ( ) hanke ja sitä koordinoi Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY. Muut partnerit ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Kerava, HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä ja Suomen ympäristökeskus. Julia hankkeen tavoitteena on vähentää Helsingin metropolialueen kaupunkien kasvihuonekaasupäästöjä parantamalla kaupunkien toimitilojen käytön ja hankintojen energiatehokkuutta. Lisäksi hankkeessa kehitetään työkaluja kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan kaupunkien, kuntalaisten ja yritysten käyttöön. Hankkeessa valmistellaan myös pääkaupunkiseudulle yhteinen ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia. Julia hankkeeseen kuuluvan toimitilojen käyttö -projektin tavoitteena on vähentää hankkeeseen valittujen pilottikiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöjä 10 % vuosina Päästövähennyksiin pyritään käyttötottumusten muutoksilla. Lisäksi projektissa jatkokehitetään WWF:n ilmastolaskuria pilottikiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan. Julia 2030 toimitilojen käyttö -projektissa on mukana yhteensä 32 pilottikiinteistöä Espoosta, Helsingistä, Kauniaisista, Kirkkonummelta, Keravalta ja Vantaalta. Pilottikiinteistöissä on mukana päiväkoteja, kouluja, uimahalleja, toimistoja, monitoimitaloja, varikkoja, urheiluhalli ja terveysasema (kuva 1 ja taulukko 1). Pilottikiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöt on laskettu WWF Suomen kehittämällä ja ylläpitämällä ilmastolaskurilla, joka toimii osoitteessa Ilmastolaskuria on kehitetty Julia hankkeessa mm. lisäämällä siihen kustannusten seuranta, laajentamalla jäteosiota sekä parantamalla käyttäjäystävällisyyttä. Pilottikiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa on otettu huomioon kiinteistön sähkön- ja lämmönkulutuksen aiheuttamat päästöt, henkilöstön tekemien työasiointimatkojen aiheuttamat päästöt ja kopiopaperin kulutuksen sekä jätteiden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt.

8 6 PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2010 Kuva 1. Toimitilojen käyttö projektin pilottikiinteistöt (numeroiden selitykset ovat taulukossa 1). päiväkoti koulu uimahalli tai urheilutalo terveysasema toimisto toimisto ja varikko kirjasto monitoimitalo

9 PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA Taulukko 1. Pilottikiinteistöjen rakennusvuosi, kokonaispinta-ala ja työntekijöiden määrä. Kokonaispinta-alojen lähde: Seudullinen perusrekisteri SePe, HSY. Nro Pilottikiinteistö Kaupunki / kunta Rakennusvuosi Kokonaisala m 2 Työntekijöiden määrä 1 Espoon varikko Espoo Friisilän päiväkoti Espoo Granhultsskolan Kauniainen 1972/ Helsinge skola Vantaa 1968/ Helsingin ympäristökeskus Helsinki HSY Asemapäällikönkatu 3 ja 5 Helsinki * Kaisaniemen ala-aste Helsinki Kasavuoren koulukeskus Kauniainen Kauniaisten kirjasto Kauniainen Kauniaisten uimahalli Kauniainen Keravan kaupunkitekniikan toimisto ja varikko Kerava Keravan keskustan päiväkoti Kerava Kirkkonummen uimahalli Kirkkonummi Kytöpuiston koulu Vantaa Lauttasaaren ala-aste Helsinki Leppävaaran terveysasema Espoo 1984/ Maarukan päiväkoti Vantaa Martinkallion koulu Espoo Meri-Rastilan korttelitalo Helsinki Myyrmäen urheilutalo Vantaa Pakilan yläaste Helsinki 1940-luku Päiväkoti Kamomilla Helsinki Päiväkoti Neulanen Helsinki Päiväkoti Pikku prinssi Helsinki Suutarilan monitoimitalo Helsinki Tapiolan uimahalli Espoo 1965/ Tikkurilan kirjasto Vantaa Tuomarilan päiväkoti Espoo Vanttilan koulu Espoo ,1 30 Vantaan ammattiopisto Varia, Tennistie Vantaa 1963/ Vartiokujan päiväkoti Vantaa Veikkolan koulu Kirkkonummi * HSY:n osuus Asemapäällikönkatu 3:n kokonaispinta-alasta on m 2 ja HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän osuus on m 2. HSY:llä ja HSL:llä on lisäksi yhteiskäytössä olevia kokous- ja parkkitiloja. Kiinteistöllä toimii myös teatteri, ravintola, tuontiliike ja seurakunta. Vuonna 2010 osa HSY:n toiminnoista on siirtynyt Asemapäällikönkatu 3:sta Asemapäällikönkatu 5:een, jossa HSY:n tiloja on m 2.

10 8 PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA Tiedonkeruu Tiedonkeruu on ollut keskeinen tehtävä kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa. Tiedonkeruusta ovat vastanneet kaupunkien Julia hankkeen toimitilojen käyttö -projektissa työskentelevät yhdyshenkilöt sekä pilottikiinteistöjen ekotukihenkilöt. Toimitilaprojektin yhdyshenkilöt ovat käyneet pilottikiinteistöissä yhdessä tilakeskuksen edustajan kanssa. Kiinteistökäyntien yhteydessä on käyty läpi energiansäästö- ja energiatehokkuuden parantamiskeinoja. Pilottikiinteistöjen ekotukihenkilöille on lisäksi järjestetty koulutustilaisuuksia ilmastolaskurin käytöstä. Ilmastolaskurikoulutukset, joiden yhteydessä käsiteltiin vuoden 2010 tiedot, järjestettiin Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Keravalla ja Kirkkonummella vuoden 2011 alussa. Ilmastolaskurin osalta järjestettiin yhteensä viisi tilaisuutta. Lämmönkulutuksen osalta ilmastolaskurissa on käytetty suoria, ei-lämmitystarvekorjattuja kulutuslukuja kokonaispäästöjen selvittämiseksi. Ilmastolaskurin nykyinen rakenne ei mahdollista sekä lämmitystarvekorjattujen että todellisten päästöjen seurantaa samanaikaisesti. Pilottikiinteistöjen lämmitystarvekorjattuja kulutustietoja seurataan kuitenkin erikseen tässä projektissa vuosien välisen sääolojen vaihtelun tasoittamiseksi ja arvioidaan sitä kautta, onko lämmitysenergian käytössä saavutettu tehostumista projektin aikana Sähkönkulutuksen kasvihuonekaasulaskentaa varten ilmastolaskuriin on syötetty tiedot kiinteistösähkön ja kulutussähkön kulutuksesta vuonna Ilmastolaskurissa on huomioitu erikseen joissakin kiinteistöissä oleva suora sähkölämmitys, sillä lämmityssähkön ja muun sähkönkäytön kasvihuonekaasukertoimet poikkeavat toisistaan. Liikennetietoja on kerätty liittyen työasiointimatkoihin eli kodin ja työpaikan välisiä matkatietoja ei ole huomioitu. Työasiointimatkoista on kerätty tietoja autolla tehdyistä matkoista, pääkaupunkiseudun ulkopuolelle ulottuvista linja-auto- ja junamatkoista, lentomatkoista sekä laivamatkoista. Pääkaupunkiseudun julkisella liikenteellä tehdyt työasiointimatkat on rajattu pois liikennetiedoista, sillä niiden osalta tietojen kerääminen olisi ollut lähes mahdotonta matkojen suuren määrän vuoksi. Lisäksi julkisen liikenteen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ovat pieniä verrattuna esimerkiksi lento- ja laivamatkojen päästöihin. Paperinkulutuksessa on huomioitu pilottikiinteistöissä vuoden 2010 aikana kulutettu kopiopaperi. Pilottikohteissa, joissa kopiopaperia on ostettu kerralla useamman vuoden tarpeisiin, vuoden 2010 paperinkulutustiedot ovat arvioita. Jätteiden aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen arvioinnissa on otettu huomioon pilottikiinteistöissä vuonna 2010 syntyneet sekajäte, biojäte, paperi, pahvi, kartonki ja energiajäte.

11 PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA Tulokset Pilottikiinteistöjen yhteenlasketut kokonaiskasvihuonekaasupäästöt vuonna 2010 olivat tonnia CO 2 -ekvivalenttia. Päästöt ovat nousseet 3 % verrattuna vuoteen 2009, jolloin päästöt olivat yhteensä tonnia CO 2 -ekvivalenttia. Kasvihuonekaasupäästöjen nousua selittää suurelta osin se, että vuosien 2009 ja 2010 talvet olivat poikkeuksellisen kylmiä, jolloin myös lämmityksen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt olivat suuret. Pilottikiinteistöjen lämmitystarvekorjatut kokonaiskasvihuonekaasupäästöt olivat tonnia CO 2 -ekvivalenttia vuonna Lämmitystarvekorjatut päästöt ovat laskeneet 4 % vuoteen 2009 verrattuna (kuva 2). Pilottikiinteistöjen kokonaiskasvihuonekaasupäästöt kiinteistöittäin on esitetty kuvassa 3. Tulokset osoittavat, että merkittävin kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja pilottikiinteistöissä on lämmönkulutus, mikä selittää myös pilottikiinteistöjen todellisten kasvihuonekaasupäästöjen nousua kylmien talvien 2009 ja 2010 aikana. Lämmitystarvekorjatut päästöt kuitenkin laskivat eli lämmitysenergian käytössä on saavutettu tehostumista. Toiseksi merkittävin päästölähde on sähkönkulutus. Lentomatkojen osuus kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä on merkittävä niissä pilottikiinteistöissä, joissa työmatkoja tehdään lentämällä. Paperinkulutuksella ja jätteillä on puolestaan suhteellisen pieni osuus kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä kaikissa pilottikiinteistöissä. Kirjastoissa ja Leppävaaran terveysasemalla sähkönkulutuksen kasvihuonekaasupäästöt ovat lähes yhtä merkittävät kuin lämmönkulutuksen kasvihuonekaasupäästöt. Espoon varikolla tieliikenteen osuus on merkittävä. Kokonaiskasvihuonekaasupäästöjen lisäksi päästöt on laskettu työntekijää kohden (kuvat 4 8). Päiväkodeissa ja kouluissa työntekijöiden määrä korreloi suhteessa päiväkotilasten ja oppilaiden määrään. Uimahallien osalta päästöt on laskettu kävijämäärää kohden, sillä uimahalleissa työntekijämäärä ei korreloi kävijämäärän kanssa. Myyrmäen urheilutalo on rinnastettu uimahalleihin, sillä urheilutalossa toimii uimahalli. Lämmitystarvekorjatut kokonaiskasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet 22 kiinteistössä, pysyneet samana kahdessa kiinteistössä ja nousseet 8 kiinteistössä työntekijää tai kävijämäärää kohden laskettuna vuosina tonnia CO 2 -ekv Muut Liikenne Lämmönkulutus Sähkönkulutus * * Tavoite 2011 *Lämmitystarvekorjatut kokonaiskasvihuonekaasupäästöt Tavoite 2011* Kuva 2. Pilottikiinteistöjen todelliset ja lämmitystarvekorjatut kokonaiskasvihuonekaasupäästöt.

12 10 PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2010 tonnia CO 2 -ekv Keravan keskustan päiväkoti Maarukan päiväkoti Vartiokujan päiväkoti Tuomarilan päiväkoti Friisilän päiväkoti Päiväkoti Kamomilla Päiväkoti Pikku prinssi Päiväkoti Neulanen Varia Tennistie Veikkolan koulu Helsinge skola Kytöpuiston koulu Granhultsskolan Kasavuoren koulukeskus Martinkallion koulu Vanttilan koulu Kaisaniemen ala-aste Lauttasaaren ala-aste Pakilan yläaste Helsingin ympäristökeskus HSY Asemapäällikönkatu 3 ja 5 Keravan tekn. toimisto ja varikko Espoon varikko Kauniaisten kirjasto Tikkurilan kirjasto Meri-Rastilan korttelitalo Suutarilan monitoimitalo Leppävaaran terveysasema Kirkkonummen uimahalli Myyrmäen urheilutalo Kauniaisten uimahalli Tapiolan uimahalli Sähkönkulutus Lämmönkulutus Tieliikenne Raideliikenne Lentoliikenne Vesiliikenne Paperinkulutus Jäte Kuva 3. Pilottikiinteistökohtaiset todelliset kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2010.

13 PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA Kuva 4. Pilottikiinteistöjen lämmitystarvekorjattujen kasvihuonekaasupäästöjen kehitys työntekijää kohden vuosina Päästöt ovat laskeneet. Päästöt ovat pysyneet samana. Päästöt ovat nousseet.

14 12 PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2010 Päiväkotien kasvihuonekaasupäästöt työntekijää kohden Lämmitystarvekorjatut kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet seitsemässä päiväkodissa ja nousseet yhdessä päiväkodissa vuosina Päiväkoti Neulanen Päiväkoti Pikku prinssi Päiväkoti Kamomilla Friisilän päiväkoti Tuomarilan päiväkoti Vartiokujan päiväkoti Maarukan päiväkoti Keravan keskustan päiväkoti 1,79 2,3 2,63 2,53 2,66 2,68 2,46 3,3 3,03 3,13 3,77 3,77 3,62 4,57 4, tonnia CO 2 -ekv./työntekijä Kuva 5. Päiväkotien lämmitystarvekorjatut kasvihuonekaasupäästöt työntekijää kohden vuosina ,2 Koulujen kasvihuonekaasupäästöt työntekijää kohden Lämmitystarvekorjatut kokonaiskasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet kuudessa koulussa ja nousseet viidessä koulussa vuosina Pakilan yläaste 5,25 5,91 Lauttasaaren ala-aste Kaisaniemen ala-aste Vanttilan koulu* Martinkallion koulu Kasavuoren koulukeskus Granhultsskolan Kytöpuiston koulu Helsinge skola Veikkolan koulu Varia Tennistie 7,39 4,48 5,15 4,54 4,64 7,20 6,80 6,46 5,81 4,66 7,91 7,66 7,34 6,74 4,20 5,09 10,00 10,10 11,62 13, tonnia CO 2 -ekv. / työntekijä Kuva 6. Koulujen lämmitystarvekorjatut kasvihuonekaasupäästöt työntekijää kohden vuosina Lauttasaaren ala-asteen osalta kaikkia kulutustietoja ei ole ollut saatavissa vuonna 2010.

15 PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA Toimistojen, varikkojen, kirjastojen, monitoimitalojen ja terveysaseman kasvihuonekaasupäästöt työntekijää kohden Pilottikiinteistöissä mukana ovat toimistoissa, varikoilla, kirjastoissa ja terveysasemalla työntekijää kohden lasketut lämmitystarvekorjatut päästöt ovat laskeneet vuosina Molemmissa monitoimitaloissa lämmitystarvekorjatut ja työntekijää kohden lasketut päästöt ovat puolestaan nousseet. Helsingin ympäristökeskus HSY Asemapäällikönkatu 3 ja 5 Espoon varikko Keravan tekn. toimisto ja varikko Kauniaisten kirjasto Tikkurilan kirjasto Meri-Rastilan korttelitalo Suutarilan monitoimitalo Leppävaaran terveysasema 2,23 1,95 2,60 1,85 3,11 2,99 1,36 1,31 3,72 2,71 3,63 3,10 3,46 2,20 2,13 4,42 5,54 6, tonnia CO 2 -ekv./työntekijä Kuva 7. Toimistojen, varikkojen, kirjastojen, monitoimitalojen ja terveysaseman lämmitystarvekorjatut kasvihuonekaasupäästöt työntekijää kohden vuosina Uimahallien ja urheilutalon kasvihuonekaasupäästöt kävijämäärää kohden Lämmitystarvekorjatut päästöt ovat laskeneet kahdessa uimahallissa ja pysyneet samana kahdessa uimahallissa. Kävijämäärä Kirkkonummen uimahallissa ja muissa kiinteistön liikuntatiloissa oli vuonna 2010 noin , Tapiolan uimahallissa noin , Kauniaisten uimahallissa noin sekä Myyrmäen urheilutalossa noin Tapiolan uimahalli 3,3 3,2 Kauniaisten uimahalli 4,2 4,2 Myyrmäen urheilutalo 4,4 4,4 Kirkkonummen uimahalli 3,0 2, kiloa CO 2 -ekv./kävijämäärä Kuva 8. Uimahallien ja urheilutalon lämmitystarvekorjatut kasvihuonekaasupäästöt kävijämäärää kohden vuosina

16 14 PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2010 Pilottikiinteistöjen osalta on laskettu myös todelliset kokonaiskasvihuonekaasupäästöt pinta-alaa kohden vuosina (taulukko 2). Päiväkotien, koulujen ja uimahallien osalta pinta-alaa kohden lasketuissa ei-lämmitystarvekorjatuissa kasvihuonekaasupäästöissä on kolme-viisikertaisia eroja vähiten ja eniten päästöjä tuottavien kiinteistöjen kesken, kun tarkastellaan saman kiinteistötyypin kiinteistöjä keskenään. Vuosien välillä pinta-alaa kohden laskettujen kasvihuonekaasupäästöjen erot eivät puolestaan ole suuria. Taulukko 2. Pilottikiinteistöjen todelliset kokonaiskasvihuonekaasupäästöt pinta-alaa kohden vuosina HSY:n osalta päästöjä ei ole laskettu pinta-alaa kohden johtuen yhteiskäytöstä HSL:n kanssa sekä vuonna 2010 tapahtuneista toimitilamuutoksista. Pilottikiinteistö Päästöt 2009 tonnia CO 2 - ekv. Päästöt 2010 tonnia CO 2 - ekv. Kokonaisala Päästöt 2009 Päästöt 2010 m 2 kg / m 2 kg / m 2 Keravan keskustan päiväkoti 79,97 85, ,58 52,8 Maarukan päiväkoti 59,67 62, ,1 45,2 Vartiokujan päiväkoti 86,23 83, ,8 86,9 Tuomarilan päiväkoti 61,58 62, ,7 21,1 Friisilän päiväkoti 70,96 76, ,3 82,8 Päiväkoti Kamomilla 40,99 46, ,9 52 Päiväkoti Pikku prinssi 77,11 84, ,3 81,7 Päiväkoti Neulanen 49,25 58, ,1 17,9 Vantaan ammattiopisto Varia, Tennistie 1 742, , ,8 78,1 Veikkolan koulu 426,78 552, ,1 178,9 Helsinge skola 350,1 349, ,2 106,9 Kytöpuiston koulu 319,9 376, ,2 74,5 Granhultsskolan 286,66 274, ,3 43,4 Kasavuoren koulukeskus 834,29 945, ,4 117,1 Martinkallion koulu 450,09 416, ,7 52,5 Vanttilan koulu 278,44 323, ,9 41,7 Kaisaniemen ala-aste 197,47 191, ,5 38,3 Lauttasaaren ala-aste 279,7 227, ,4 33,7 Pakilan yläaste 341,83 311, ,2 50,4 Helsingin ympäristökeskus 204,41 197, ,7 22,9 HSY Asemapäällikönkatu 3 ja 5 454,95 336, Keravan kaupunkitekniikan toimisto ja varikko 32,56 34, ,7 73,8 Espoon varikko 249,37 254, ,8 37,5 Kauniaisten kirjasto 73,43 63, ,3 45,8 Tikkurilan kirjasto 369,1 404, ,1 57,1 Meri-Rastilan korttelitalo 210,6 222, ,6 45,1 Suutarilan monitoimitalo 247,16 278, ,4 33,1 Leppävaaran terveysasema 273,16 283, ,9 59 Kirkkonummen uimahalli 597,31 613, ,6 112,5 Myyrmäen urheilutalo 1 240, , ,1 171,8 Kauniaisten uimahalli 498,35 490, ,3 208,1 Tapiolan uimahalli 944,51 946, ,5 274

17 PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA Pilottikiinteistöjen hyvät käytännöt Pilottikiinteistöissä käytettyjä, hyviä kasvihuonekaasujen päästövähennysesimerkkejä on listattu sähkönkulutuksen, lämmönkulutuksen, liikkumisen, paperinkulutuksen ja jätteiden osalta. Sähkönkulutus Luonnonvalon hyödyntäminen (päiväkoti Pikku prinssi, Myyrmäen urheilutalo, Keravan keskustan päiväkoti, HSY) Turhien valojen sammuttaminen ja sammuttamisesta muistuttaminen (Keravan kaupunkitekniikan toimisto ja varikko, Kirkkonummen uimahalli) Ulkovalojen optimointi (Suutarilan monitoimitalo) Osan ajastettavista valoista muuttaminen käsin sammutettaviksi, jotta ne voidaan helposti tarvittaessa sammuttaa (Tuomarilan päiväkoti) Sähkötön päivä (Kaisaniemen ala-aste), hämärähyssypäivä (päiväkoti Kamomilla), valoton päivä (Suutarilan monitoimitalon päiväkoti) Energiansäästöviikon väijy eli valojen sammuttamisen tarkistaminen tyhjien luokkien osalta (Martinkallion koulu) Ilmanvaihdon käyntiajan säätäminen vastaamaan kiinteistön todellista käyttöä (kaikki Vantaan pilottikiinteistöt) Tietokoneiden ajastettu sammuttaminen heti työpäivän jälkeen (Kaisaniemen ala-aste) ja virransäästöasetusten käyttöönotto (Keravan kaupunkitekniikan toimisto ja varikko) Autojen sähkötolppien päällä oloaikojen tarkistaminen (Keravan kaupunkitekniikan toimisto ja varikko) Energiansäästöviikkoon osallistuminen (Leppävaaran terveysasema, Keravan keskustan päiväkoti, HSY) Asiakastietokoneiden käynnistäminen vasta aukioloajan alkaessa (Tikkurilan kirjasto) Pyykkien pesu täysinä koneellisina ja pyykkien kuivaus narulla. Kuivauskaappeja käytetään vain silloin kun se on välttämätöntä (Keravan keskustan päiväkoti) Kuivauskaappien käyttö vain täysinäisinä (Friisilän päiväkoti, Maarukan päiväkoti) Ajastimen hankkiminen monitoimikoneeseen (Espoon varikko) Vesiautomaatista luopuminen (Leppävaaran terveysasema) Kahvin säilytys termareissa (Friisilän päiväkoti, HSY) Lämmönkulutus Sisälämpötilan seuraaminen ja/tai lattialämmityksen tarkastaminen (Tuomarilan päiväkoti, Maarukan päiväkoti, Helsinge skola) Huonelämpötilan alentaminen 1 asteella (Helsinge skola, Kytöpuiston koulu) Toimitilojen huonelämpötilan laskeminen viikonloppujen ajaksi (Keravan kaupunkitekniikan toimisto ja varikko) Pattereiden termostaattien toiminnan tarkastaminen (Helsinge skola) Ikkunoiden lämpövuotojen tarkistaminen ja ikkunoiden tiivistäminen (Espoon varikko) Tuuletus vain tarvittaessa (Friisilän päiväkoti) Sisäänkäynnin ulkolämmityksen kytkeminen pois päältä tarvittaessa sääennusteista riippuen (Tapiolan uimahalli) Veden virtaaman alentaminen hanoissa (Helsinge skola) Uima-altaan ja/tai höyrysaunan lämpötilan laskeminen (Tapiolan uimahalli, Myyrmäen urheilutalo) Uimahallin kävijämäärien ja vesinäytteiden tulosten seuranta suodatinpesujen vähentämiseksi, huuhtelurutiinien tarkistaminen (Tapiolan uimahalli, Myyrmäen urheilutalo) Ekosuihkut (Tapiolan uimahalli) Energiansäästöviikkoon osallistuminen (Leppävaaran terveysasema, Espoon varikko, Keravan keskustan päiväkoti) Liikkuminen Henkilökunnan työmatkareittien suunnittelu (Espoon varikko) Työntekijöiden, vanhempien ja lasten kannustaminen kestävään liikkumiseen (päiväkoti Pikku prinssi) Kilometrikisaan osallistuminen, (Leppävaaran terveysasema) Kävelykisaan osallistuminen, (Leppävaaran terveysasema) Liikkuminen lähiympäristössä (Friisilän päiväkoti)

18 16 PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2010 Paperinkulutus Kaksipuolisesti tulostavan kopiokoneen hankinta (Maarukan päiväkoti) Oppilaiden tekemä tulostuksen ja kopioinnin tarpeellisuuden seuranta (Veikkolan koulu) Yksipuolisesti tulostettujen papereiden käyttö muistilappuina (Kauniaisten kirjasto) Jätteet Turhien mainosten peruminen (Suutarilan monitoimitalon kirjasto) Kestopyyhkeiden käyttö (päiväkoti Neulanen, Keravan keskustan päiväkoti, Vartiokujan päiväkoti) Biojätteen määrän seuranta (Veikkolan koulu), biojätteen määrän seurantaliikennevalot (Pakilan yläaste), biojätteen vähentämiskisa (Meri-Rastilan ala-aste) Asiakkaiden omien lehtien vaihtopiste kirjastossa (Kauniaisten kirjasto) Kiinteistön jäteastioiden määrän ja sijainnin selvitys oppilastyönä sekä suunnitelma astioiden sijoittamisesta (Varia Tennistie) Yhteistyö lähialueen päiväkotien ja koulujen kesken jäteastioiden käytössä (Helsinge skola, Vartiokujan päiväkoti) Osa päiväkodin lapsista vie tyhjät maitotölkit kartongin kierrätyspisteeseen (Vartiokujan päiväkoti) Päiväkotilasten romuorkesteripaja, jossa lapset tekivät itse soittimet sekä liikuntapaja, jossa lapset tekivät sanomalehdestä pallot ja mailat (Keravan keskustan päiväkoti) Luonnonmateriaalien käyttö askartelussa (Keravan keskustan päiväkoti) Muita hyviä käytäntöjä Aurinkovoimalan käyttöönotto (Espoon varikko) Ympäristötekojen puu, johon oppilaat ja opettajat laittavat omia ympäristölupauksia (Pakilan yläaste, HSY) Energiansäästöohjeiden teko luokkiin (Pakilan yläaste) Ekovinkin lähetys sähköpostilla työkavereille kerran kuussa (Leppävaaran terveysasema) Ekoilta vanhemmille (Maarukan päiväkoti) Tavaranvaihtotempaus (Tuomarilan päiväkoti) Päiväkodin eteisessä on vanhemmille tarkoitetut ekovinkkitaulut ja tauluilla voi myös ilmoittaa, mitä haluaa myydä tai vaihtaa (Keravan keskustan päiväkoti) Päiväkotiryhmän ekoeläin (pehmolelu) kiertää viikonloppuisin lasten kotona ja kertoo viikon alussa muille, mitä ympäristöaiheisia asioita kotona on tehty viikonlopun aikana (Keravan keskustan päiväkoti) Motivan energiaopetusmateriaalit, STEK Pikku-Kallen sähkökoulu, (Martinkallion koulu) Ympäristökasvatuskirja päiväkodeille: Kotimetsän paras kirja Von Harmajan hiiriperhe suojelee luontoa (Tuomarilan päiväkoti)

19 PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA Kustannukset Pilottikiinteistöjen osalta on selvitetty myös sähkön- ja lämmönkulutuksen sekä paperinkulutuksen ja jätteiden aiheuttamat kustannukset. Kustannukset osoittavat, että projektin tavoitteella, 10 % kasvihuonekaasujen päästövähennyksellä on merkittävä taloudellinen vaikutus erityisesti sähkönkulutuksen ja lämmönkulutuksen osalta. euroa Keravan keskustan päiväkoti Maarukan päiväkoti Vartiokujan päiväkoti Tuomarilan päiväkoti Friisilän päiväkoti Päiväkoti Kamomilla Päiväkoti Pikku prinssi Päiväkoti Neulanen Varia Tennistie Veikkolan koulu Helsinge skola Kytöpuiston koulu Granhultsskolan Kasavuoren koulukeskus Martinkallion koulu Vanttilan koulu Kaisaniemen ala-aste Lauttasaaren ala-aste Pakilan yläaste Helsingin ympäristökeskus HSY Asemapäällikönkatu 3 ja 5 Keravan tekn. toimisto ja varikko Espoon varikko Kauniaisten kirjasto Tikkurilan kirjasto Meri-Rastilan korttelitalo Suutarilan monitoimitalo Leppävaaran terveysasema Kirkkonummen uimahalli Myyrmäen urheilutalo Kauniaisten uimahalli Tapiolan uimahalli Sähkönkulutus Lämmönkulutus Paperinkulutus Jäte Kuva 9. Sähkönkulutuksen, lämmönkulutuksen, paperinkulutuksen ja jätteiden aiheuttamat kustannukset pilottikiinteistöissä vuonna Tiedot ovat Kauniaisten pilottikiinteistöjen, Lauttasaaren ala-asteen ja päiväkoti Pikku prinssin osalta puutteellisia.

20 18 PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA Johtopäätökset Pilottikiinteistöjen todelliset kasvihuonekaasupäästöt ovat kasvaneet 3 % vuosina johtuen erityisesti kylmistä talvista. Pilottikiinteistöjen lämmitystarvekorjatut kokonaiskasvihuonekaasupäästöt ovat puolestaan laskeneet 4 % vuoteen 2009 verrattuna eli lämmitysenergian käytössä on saavutettu tehostumista projektin aikana. Vuoden 2011 tulokset tulevat osoittamaan, miten Julia 2030 toimitilojen käyttö -projektin tavoite eli 10 prosentin vähennys kasvihuonekaasupäästöissä, toteutuu. Koko pääkaupunkiseudun yhteinen ilmastostrategian mukainen tavoite on vähentää asukasta kohden laskettuja kasvihuonekaasupäästöjä 39 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Pilottikiinteistöjen tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että projektissa mukana olevat kiinteistöt ovat toiminnoiltaan, kunnoltaan ja iältään toisistaan poikkeavia. Lisäksi kiinteistöjen tuloksiin vaikuttaa se, että osassa kiinteistöjä, mm. Vihreä lippu -päiväkodeissa ja kouluissa ympäristötoimia on tehty jo useita vuosia, joten päästövähennyksiä on saatu aikaan paljon jo ennen Julia hanketta. Tämän vuoksi pilottikiinteistöjen vertailuun sekä kiinteistötyyppien kesken että saman kiinteistötyypin sisällä on suhtauduttava varauksella. Pilottikiinteistöjen kulutustietojen saatavuus ja oikeellisuus on osoittautunut ongelmalliseksi toimitilaprojektin aikana. Pilottikiinteistöjen kasvihuonekaasupäästölaskennan mahdollisen jatkon ja muihin kiinteistöihin laajentamisen kannalta on olennaista, että kunnat parantavat entisestään omia kiinteistöjensä tiedonkeruujärjestelmiään. Myös tietojen saatavuutta kunnan sisällä on parannettava merkittävästi. Pilottikiinteistöjen kulutustietojen saatavuuteen ja oikeellisuuteen liittyvien ongelmien lisäksi projektin aikana on todettu, että pilottikiinteistöjen valinnassa täytyy enemmän kiinnittää jatkossa huomiota vapaaehtoisuuteen, jotta projektiin osallistuvat henkilöt ovat motivoituneita. Julia toimitilaprojekti on tähän mennessä osoittanut, että aktiivisilla toimilla kiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöt voidaan saadaan vähenemään jo hyvin lyhyessä ajassa. Lisäksi projekti on opettanut yhteensä jo yli sadalle ekotukihenkilölle, kiinteistönhoitajalle ja tilakeskusten edustajalle kasvihuonekaasupäästöjen seurantaa sekä keinoja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen.

21 PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA Julia 2030 toimitilojen käyttö -projektiryhmä: HSY: Projektipäällikkö Miia Riihimäki, p , Helsinki: Projektityöntekijä Mia Malin, p , Espoo: Ympäristöasiantuntija Tuija Stambej, p , Vantaa: Ympäristöasiantuntija Hanne Siikström, p , Kauniainen: Projektityöntekijä Anna Sjövall, p , Kerava ja Kirkkonummi: Projektipäällikkö Marika Visakova, p ,

22 PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2010

23

24 Pilottikiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2010 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, HSY, Opastinsilta 6 A, Helsinki Puh , Fax , Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster PB 100, HRM, Semaforbron 6 A, Helsingfors Tfn , Fax ,