Kuva: 194 x 194 mm. Pilottikiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöt vuosina Julia 2030 toimitilojen käyttö -projektin loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuva: 194 x 194 mm. Pilottikiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöt vuosina 2009 2011. Julia 2030 toimitilojen käyttö -projektin loppuraportti"

Transkriptio

1 Kuva: 194 x 194 mm Pilottikiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöt vuosina Julia 2030 toimitilojen käyttö -projektin loppuraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority

2 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A Helsinki puhelin faksi Copyright Kartat: Helsingin kaupunki, kaupunkimittausosasto 100/2011 Graafit: HSY Muut kuvat: HSY / Karoliina Bärlund Kansikuva: HSY / Kai Widell Edita Prima Oy Helsinki 2012

3 Esipuhe Kiinteistöt aiheuttavat merkittävän osan pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöistä. Lämmitys tuottaa noin puolet ja sähkönkulutus noin neljänneksen pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöistä. Julia hankkeeseen kuuluvalla toimitilojen käyttö -projektilla pyrittiin parantamaan julkisten toimitilojen käytön energiatehokkuutta ja siten vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä. Projektissa onnistuttiin pilottikiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen ohella lisäämään tietämystä kiinteistöjen käytössä syntyvistä kasvihuonekaasupäästöistä ja keskeisistä vähentämiskeinoista. Erityisen tärkeää on ollut myös se, että projektin avulla on kiinnitetty huomiota kiinteistöjen kulutustietojen saatavuuteen ja oikeellisuuteen sekä saatu parannuksia niihin projektin myötä. Kiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen kannalta on olennaista, että kunnat panostavat myös jatkossa kiinteistöjen kulutustietojen saatavuuteen ja aktiiviseen seurantaan. Tämä edellyttää aktiivista yhteistyötä niin kiinteistön käyttäjien kuin kiinteistönhoitajien, tilakeskusten, kiinteistöpalvelukeskusten ja ympäristökeskusten välillä. Kiitokset projektin onnistumisesta kuuluvat 32 pilottikiinteistön ekotukihenkilöille ja henkilökunnalle, kuntien Julia yhdyshenkilöille, ympäristökeskuksille ja tilakeskuksille, jotka yhteistyössä ovat toimineet kiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Toivotamme kunnille aktiivisia toimia myös jatkossa kiinteistöjen käytöstä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Helsingissä Peter Fredriksson vs. tulosaluejohtaja Seutu- ja ympäristötieto

4 Tiivistelmä Julia hankkeeseen kuuluvan toimitilojen käyttö -projektin tavoitteena oli vähentää hankkeeseen valittujen pilottikiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöjä 10 % vuosina Päästövähennyksiin pyrittiin käyttötottumusten muutoksilla. Lisäksi projektissa jatkokehitettiin WWF:n kehittämää ja ylläpitämää ilmastolaskuria pilottikiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan. Toimitilojen käyttö -projektissa oli mukana yhteensä 32 pilottikiinteistöä Helsingistä, Espoosta, Vantaalta, Kauniaisista, Kirkkonummelta ja Keravalta. Pilottikiinteistöissä oli mukana päiväkoteja, kouluja, uimahalleja, toimistoja, monitoimitaloja, varikkoja, urheiluhalli ja terveysasema. Pilottikiinteistöjen yhteenlasketut kokonaiskasvihuonekaasupäästöt vuonna 2011 olivat tonnia CO 2 -ekvivalenttia. Vuoden 2011 päästöt ovat 8 % pienemmät verrattuna vuoteen 2009, jolloin päästöt olivat yhteensä tonnia CO 2 -ekvivalenttia. Projektin tavoitetta, 10 prosentin vähennystä kasvihuonekaasupäästöissä, ei siis aivan saavutettu. Pilottikiinteistöjen lämmitystarvekorjatut kokonaiskasvihuonekaasupäästöt olivat tonnia CO 2 -ekvivalenttia vuonna Lämmitystarvekorjatut päästöt laskivat 7 % verrattuna vuoteen Lämmitystarvekorjatut kokonaiskasvihuonekaasupäästöt laskivat 25 kiinteistössä ja nousivat seitsemässä kiinteistössä työntekijää tai kävijämäärää kohden laskettuna vuosina Erityisen merkittäviä päästövähennykset olivat Vantaalla, jossa kaikki kiinteistöt pystyivät vähentämään päästöjä 9-45 prosenttia. Merkittävin kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja pilottikiinteistöissä oli lämmönkulutus, mikä selittää myös pilottikiinteistöjen todellisten kasvihuonekaasupäästöjen nousua kylmien talvien 2009 ja 2010 aikana. Toiseksi merkittävin päästölähde pilottikiinteistöissä oli sähkönkulutus. Lentomatkojen osuus kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä oli merkittävä niissä pilottikiinteistöissä, joissa työmatkoja tehtiin lentämällä. Paperinkulutuksella ja jätteillä oli puolestaan suhteellisen pieni osuus kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä kaikissa pilottikiinteistöissä. Projektissa onnistuttiin pilottikiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen ohella lisäämään tietämystä kiinteistöjen käytössä syntyvistä kasvihuonekaasupäästöistä ja keskeisistä vähentämiskeinoista. Erityisen tärkeää on ollut myös se, että projektin avulla on kiinnitetty huomiota kiinteistöjen kulutustietojen saatavuuteen Julkaisija Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Tekijät Miia Riihimäki Päivämäärä Julkaisun nimi Pilottikiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöt vuosina Avainsanat Ilmastonmuutos, kasvihuonekaasupäästöt, julkiset toimitilat Sarjan nimi ja numero: HSY:n julkaisuja 8/2012 issn l isbn (nid.) isbn (pdf) issn (nid.) issn (pdf) Kieli: suomi Sivuja: 28 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, HSY puhelin , faksi ja oikeellisuuteen sekä saatu parannuksia niihin projektin myötä. Julia toimitilaprojekti osoitti selkeästi, että aktiivisilla, pääasiassa käyttötottumusten muutoksilla kiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöt voidaan saadaan vähenemään jo hyvin lyhyessä ajassa. Vastaavia toimia tulisi toteuttaa myös muissa julkisissa toimitiloissa. 4

5 Sammandrag Målsättningen med projektet bruk av verksamhetsutrymmen, som ingår i Projekt Julia 2030, var att minska växthusgasutsläppen från pilotfastigheterna, som utsetts till projektet, med 10 % under åren Man strävade till utsläppsminskningar genom förändringar av bruksvanorna. Därtill vidareutvecklades i projektet klimaträknaren för beräkning av pilotfastigheternas växthusgasutsläpp, som utvecklats och upprätthållits av WWF. I projektet bruk av verksamhetsutrymmen deltog sammanlagt 32 pilotfastigheter i Helsingfors, Vanda, Grankulla, Kyrkslätt och Kervo. I pilotfastigheterna ingick daghem, skolor, simhallar, kontor, allaktivitetshus, depåer, en idrottshall och en hälsostation. Pilotfastigheternas sammanlagda totalväxthusgasutsläpp år 2011 var ton CO 2 -ekvivalenter. År 2011 var utsläppen 8 % mindre jämfört med år 2009, då utsläppen sammanlagt var ton CO 2 -ekvivalenter. Projektets målsättning, en 10 % minskning av växthusgasutsläpp, nåddes alltså inte helt. Pilotfastigheternas värmebehovskorrigerade totalväxthusgasutsläpp var ton CO 2 -ekvivalenter år De värmebehovskorrigerade utsläppen minskade med 7 % jämfört med år De värmebehovskorrigerade totalväxthusgasutsläppen minskade i 25 fastigheter och ökade i sju fastigheter, räknat per arbetstagare eller besökarantal, under åren Speciellt märkbara var utsläppsminskningarna i Vanda, där alla fastigheter förmådde sänka sina utsläpp med 9-45 procent. Utgivare Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Författare Miia Riihimäki Datum Publikationens namn Pilotfastigheternas växthusgasutsläpp åren Nyckelord Klimatförändring, växthusgasutsläpp, offentliga verksamhetsutrymmen Publikationsseriens titel och nummer: HRM:s publikationer 8/2012 issn l isbn (hft) isbn (pdf) issn (hft) issn (pdf) Språk: finska Sidor: 28 Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster PB 100, HSY telefon , fax Den mest märkbara orsaken till växthusgasutsläpp i pilotfastigheterna var värmeförbrukningen, vilket även förklarar ökningen av pilotfastigheternas verkliga växthusgasutsläpp under de kalla vintrarna åren 2009 och Den näst mest märkbara utsläppskällan i pilotfastigheterna var elförbrukningen. Flygresornas andel av totalväxthusgasutsläppen var märkbar i de pilotfastigheter, där arbetsresorna gjordes med flyg. Pappersförbrukningen och avfallet hade för sin del relativt liten andel av totalväxthusgasutsläppen i alla pilotfastigheter. I projektet lyckades man med, utöver en minskning av pilotfastigheternas växthusgasutsläpp, att öka kännedomen om växthusgasutsläpp som uppkommer vid användning av fastigheterna och om väsentliga sätt att minska dem. Speciellt viktigt har även det varit, att man med hjälp av projektet har fäst uppmärksamhet vid fastigheternas förbrukningsuppgifters tillgänglighet och riktighet, samt förbättrat dem i och med projektet. Verksamhetsutrymmesprojektet Julia 2030 visade tydligt, att fastigheternas växthusgasutsläpp med aktiva förändringar av, huvudsakligen bruksvanor, kan fås att minska redan inom en mycket kort tid. Motsvarande åtgärder borde förverkligas även i övriga offentliga verksamhetsutrymmen. 5

6 Abstract The Julia 2030 use of premises project sought to reduce the greenhouse gas emissions of selected pilot buildings by 10 per cent over the period from 2009 to 2011 by changing patterns of use. The project also provided an opportunity for further refinement of a climate calculator developed and maintained by WWF for reckoning greenhouse gas emissions of this kind. The use of premises project covered a total of 32 pilot buildings in Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi and Kerava. These buildings included nurseries and schools, swimming baths, offices, multi-purpose activity buildings, depots, a sports hall and a health centre. The combined greenhouse gas emissions of the pilot buildings in 2011 amounted to 10,416 tco 2 e, which was 8 per cent lower than the total of 11,293 tco 2 e recorded in This means that the project fell slightly short of its targeted 10 per cent reduction in greenhouse gas emissions. The total greenhouse gas emissions of the pilot buildings adjusted for heating requirement amounted to 10,733 tco 2 e in 2011, which was about 7 per cent lower than in Reckoned on a per capita basis for employees or visitors, the total greenhouse gas emissions adjusted for heating requirement fell in 25 buildings, but increased in seven buildings over the period from 2009 to Particularly significant emission reductions were achieved in Vantaa, where all buildings were able to cut their emissions by between 9 and 45 per cent. Published by Helsinki Region Environmental Services Authority Author Miia Riihimäki Title of publication Greenhouse gas emissions of pilot buildings in Date of publication Keywords Climate change, greenhouse gas emissions, public premises Publication series title and number: HSY publications 8/2012 issn l isbn (print) isbn (pdf) issn (print) issn (pdf) Language: Finnish Pages: 28 Helsinki Region Environmental Services Authority PO Box 100, HSY Tel , Fax The principal cause of greenhouse gas emissions in the pilot buildings was heating consumption, which also accounts for the increase in their unadjusted greenhouse gas emissions over the cold winters of 2009 and The second most important emission source in the pilot buildings was electricity consumption. Air travel contributed significantly to the overall greenhouse gas emissions of the pilot buildings used by employees taking work-related flights, whereas the contribution of paper consumption and waste to greenhouse gas emissions was relatively minimal in all pilot buildings. Besides cutting the greenhouse gas emissions of the pilot buildings, the project helped to increase awareness of the emissions that occur in using buildings, and of the main methods of reducing them. It also played a very important role in helping to call attention to the availability and accuracy of building consumption data, and improving these aspects in the course of the project. The Julia 2030 premises project clearly demonstrated that active measures focusing mainly on changing patterns of use can bring about reductions in the greenhouse gas emissions of buildings over a relatively short time span. Corresponding measures should also be implemented in other public premises. 6

7 Sisällys 1. Taustaa 8 2. Tiedonkeruu Kasvihuonekaasupäästöjen laskenta Tulokset 12 Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys kunnittain Taloudelliset vaikutukset Pilottikiinteistöjen hyvät käytännöt 21 Helsinki 21 Espoo 21 Vantaa 22 Kauniainen 23 Kerava 23 Kirkkonummi 23 HSY Johtopäätökset 25

8 1. Taustaa Toimitilojen käyttö -projekti oli osa laajempaa Julia hanketta, joka toteutettiin vuosina Hanke toteutti vuoteen 2030 ulottuvaa pääkaupunkiseudun ilmastostrategiaa. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY koordinoi ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen Helsingin seudulla tähtäävää Julia hanketta. Muut yhteistyökumppanit olivat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Kerava, HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä ja Suomen ympäristökeskus. Julia hankkeen tavoitteena oli vähentää Helsingin metropolialueen kaupunkien kasvihuonekaasupäästöjä parantamalla kaupunkien toimitilojen käytön ja hankintojen energiatehokkuutta. Hankkeessa kehitettiin työkaluja kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan kaupunkien, kuntalaisten ja yritysten käyttöön. Hankkeessa valmisteltiin myös pääkaupunkiseudulle yhteinen ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia. Julia hankkeeseen kuuluvan toimitilojen käyttö -projektin tavoitteena oli vähentää hankkeeseen valittujen pilottikiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöjä 10 % vuosina Päästövähennyksiin pyrittiin käyttötottumusten muutoksilla. Lisäksi projektissa jatkokehitettiin WWF:n kehittämää ja ylläpitämää ilmastolaskuria pilottikiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan. Toimitilojen käyttö -projektissa oli mukana yhteensä 32 pilottikiinteistöä Helsingistä, Espoosta, Vantaalta, Kauniaisista, Kirkkonummelta ja Keravalta. Pilottikiinteistöissä oli mukana päiväkoteja, kouluja, uimahalleja, toimistoja, monitoimitaloja, varikkoja, urheiluhalli ja terveysasema (kuva 1 ja taulukko 1). päiväkoti koulu uimahalli tai urheilutalo terveysasema toimisto toimisto ja varikko kirjasto monitoimitalo Kuva 1. Toimitilojen käyttö -projektin pilottikiinteistöt (numeroiden selitykset ovat taulukossa 1). 8

9 Taulukko 1. Pilottikiinteistöjen rakennusvuosi, kokonaispinta-ala ja työntekijöiden määrä henkilötyövuosina vuonna Kokonaispinta-alojen lähde: Seudullinen perusrekisteri SePe, HSY. Nro Pilottikiinteistö Kaupunki / kunta Kokonaisala m 2 Rakennusvuosi Työntekijöiden määrä 1 Helsingin ympäristökeskus Helsinki Kaisaniemen ala-aste Helsinki Lauttasaaren ala-aste Helsinki Meri-Rastilan korttelitalo Helsinki Pakilan yläaste Helsinki 1940-luku Päiväkoti Kamomilla Helsinki Päiväkoti Neulanen Helsinki Päiväkoti Pikku prinssi Helsinki Suutarilan monitoimitalo Helsinki Espoon varikko Espoo Friisilän päiväkoti Espoo Leppävaaran terveysasema Espoo 1984/ Martinkallion koulu Espoo Tapiolan uimahalli Espoo 1965/ Tuomarilan päiväkoti Espoo Vanttilan koulu Espoo Helsinge skola Vantaa 1968/ Kytöpuiston koulu Vantaa Maarukan päiväkoti Vantaa Myyrmäen urheilutalo Vantaa Tikkurilan kirjasto Vantaa Vantaan ammattiopisto Varia, Tennistie Vantaa 1963/ Vartiokujan päiväkoti Vantaa Granhultsskolan Kauniainen 1972/ Kasavuoren koulukeskus Kauniainen Kauniaisten kirjasto Kauniainen Kauniaisten uimahalli Kauniainen Keravan kaupunkitekniikan toimisto ja Kerava varikko 29 Keravan keskustan päiväkoti Kerava Kirkkonummen uimahalli Kirkkonummi Veikkolan koulu Kirkkonummi HSY Asemapäällikönkatu 3 ja * * HSY:n osuus Asemapäällikönkatu 3:n kokonaispinta-alasta on 3307 m 2 ja HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän osuus on 4569 m 2. HSY:llä ja HSL:llä on lisäksi yhteiskäytössä olevia kokous- ja parkkitiloja. Kiinteistöllä toimii myös teatteri, ravintola, tuontiliike ja seurakunta. Vuonna 2010 osa HSY:n toiminnoista on siirtynyt Asemapäällikönkatu 3:sta Asemapäällikönkatu 5:een, jossa HSY:n tiloja on 1068 m 2. Pilottikiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöt on laskettu WWF Suomen kehittämällä ja ylläpitämällä ilmastolaskurilla, joka toimii osoitteessa Ilmastolaskuria kehitettiin Julia hankkeessa lisäämällä siihen kustannusten seuranta, laajentamalla jäteosiota sekä parantamalla käyttäjäystävällisyyttä. Pilottikiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa otettiin huomioon kiinteistön sähkön- ja lämmönkulutus, henkilöstön tekemät työasiointimatkat sekä kopiopaperin kulutus ja jätteet. 9

10 2. Tiedonkeruu Tiedonkeruu oli keskeinen tehtävä kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa. Tiedonkeruusta vastasivat kaupunkien Julia hankkeen toimitilojen käyttö -projektissa työskennelleet yhdyshenkilöt sekä pilottikiinteistöjen ekotukihenkilöt. Toimitilaprojektin yhdyshenkilöt kävivät pilottikiinteistöissä yhdessä tilakeskuksen edustajan kanssa. Kiinteistökäyntien yhteydessä käytiin läpi energiansäästön ja energiatehokkuuden parantamiskeinoja. Pilottikiinteistöjen ekotukihenkilöille järjestettiin projektin aikana vuosittain koulutustilaisuus energiansäästö- ja energiatehokkuustoimista sekä pilottikiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöjen kehityksestä. Myös ilmastolaskurin käytöstä järjestettiin koulutustilaisuuksia ja niiden yhteydessä käsiteltiin vuosittaiset kiinteistökohtaiset tiedot. Ilmastolaskurikoulutukset järjestettiin erikseen Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Keravalla ja Kirkkonummella vuosina 2010 ja Lämmönkulutuksen osalta ilmastolaskurissa on käytetty suoria, ei-lämmitystarvekorjattuja kulutuslukuja kokonaispäästöjen selvittämiseksi. Ilmastolaskurin nykyinen rakenne ei mahdollista sekä lämmitystarvekorjattujen että todellisten päästöjen seurantaa samanaikaisesti. Pilottikiinteistöjen lämmitystarvekorjattuja kulutustietoja seurattiin kuitenkin erikseen tässä projektissa vuosien välisen sääolojen vaihtelun tasoittamiseksi. Samalla on voitu myös arvioida, onko lämmitysenergian käytössä saavutettu tehostumista projektin aikana. Sähkönkulutuksen kasvihuonekaasulaskentaa varten ilmastolaskuriin syötettiin vuosittain tiedot kiinteistösähkön ja kulutussähkön kulutuksesta. Ilmastolaskurissa huomioitiin erikseen suora sähkölämmitys, sillä lämmityssähkön ja muun sähkönkäytön kasvihuonekaasukertoimet poikkeavat toisistaan. Liikennetietoja on kerätty työasiointimatkoista eli kodin ja työpaikan välisiä matkatietoja ei ole huomioitu. Työasiointimatkoista kerättiin tietoja autolla tehdyistä matkoista, pääkaupunkiseudun ulkopuolelle ulottuvista linja-auto- ja junamatkoista, lentomatkoista sekä laivamatkoista. Pääkaupunkiseudun julkisella liikenteellä tehdyt työasiointimatkat on rajattu pois liikennetiedoista, sillä niiden osalta tietojen kerääminen olisi ollut lähes mahdotonta matkojen suuren määrän vuoksi. Lisäksi julkisen liikenteen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ovat pieniä verrattuna esimerkiksi lento- ja laivamatkojen päästöihin. Paperinkulutuksessa on huomioitu pilottikiinteistöissä vuosittain kulutettu kopiopaperi. Pilottikohteissa, joissa kopiopaperia on ostettu kerralla useamman vuoden tarpeisiin, yhden vuoden paperinkulutustiedot ovat arvioita. Jätteiden aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen arvioinnissa on otettu huomioon pilottikiinteistöissä syntyneet sekajäte, biojäte, paperi, pahvi, kartonki ja energiajäte. 10

11 3. Kasvihuonekaasupäästöjen laskenta HSY osallistui ilmastolaskurissa käytettävien kasvihuonekaasujen päästökertoimien päivitykseen yhdessä WWF:n kanssa. HSY koordinoi myös projektia, jossa Suomen ympäristökeskus laati kertoimet eri jätelajeille (taulukko 2). Muut ilmastolaskurissa käytetyt kasvihuonekaasujen päästökertoimet ovat ilmastolaskurin internet-sivuilla Eri jätelajien kasvihuonekaasujen päästökertoimet ovat joko plus- tai miinusmerkkisiä. Arvo riippuu siitä, miten paljon jätteiden keräys, kuljettaminen ja käsittely aiheuttavat päästöjä (+). Jätteiden hyödyntämisellä puolestaan vältetään energian ja raaka-aineiden tuotannon päästöjä (-). Julia hankkeen aikana eri jätelajien osalta arvioitiin sekä tuotetut (+) että vältetyt päästöt (-). Ilmastolaskurin päästökertoimissa on huomioitu vain tuotetut päästöt. Taulukko 2. Eri jätelajien kasvihuonekaasujen päästökertoimet. Jätelaji Tuotetut päästöt kg CO 2 -ekvivalenttia / tonni jätettä Tuotetut ja vältetyt päästöt kg CO 2 -ekvivalenttia / tonni jätettä Sekäjäte kaatopaikalle Sekajäte energiaksi Biojäte Kartonki ja pahvi Energiajäte Sähkölaitteet Paperi Lasi Vaarallinen jäte

12 4. Tulokset Pilottikiinteistöjen yhteenlasketut kokonaiskasvihuonekaasupäästöt vuonna 2011 olivat tonnia CO 2 -ekvivalenttia. Vuoden 2011 päästöt ovat 8 % pienemmät verrattuna vuoteen 2009, jolloin päästöt olivat yhteensä tonnia CO 2 -ekvivalenttia. Projektin tavoite, 10 prosentin vähennys kasvihuonekaasupäästöissä, toteutui siis aika hyvin. Pilottikiinteistöjen lämmitystarvekorjatut kokonaiskasvihuonekaasupäästöt olivat tonnia CO 2 -ekvivalenttia vuonna Lämmitystarvekorjatut päästöt ovat laskeneet 7 % verrattuna vuoteen 2009 (kuva 2). Pilottikiinteistöjen kokonaiskasvihuonekaasupäästöt päästölähteittäin vuonna 2011 on esitetty kuvassa 3. Eri päästölähteiden osuudet ovat pysyneet samana vuosina Tulokset osoittavat, että merkittävin kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja pilottikiinteistöissä on lämmönkulutus, mikä selittää myös pilottikiinteistöjen todellisten kasvihuonekaasupäästöjen nousua kylmien talvien 2009 ja 2010 aikana. Lämmitystarvekorjatut päästöt kuitenkin laskivat eli lämmitysenergian käytössä saavutettiin tehostumista. Toiseksi merkittävin päästölähde pilottikiinteistöissä on sähkönkulutus. Lentomatkojen osuus kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä on merkittävä niissä pilottikiinteistöissä, joissa työmatkoja tehdään lentämällä. Paperinkulutuksella ja jätteillä on puolestaan suhteellisen pieni osuus kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä kaikissa pilottikiinteistöissä. Kirjastoissa ja Leppävaaran terveysasemalla sähkönkulutuksen kasvihuonekaasupäästöt ovat lähes yhtä merkittävät kuin lämmönkulutuksen kasvihuonekaasupäästöt. Espoon varikolla tieliikenteen osuus on merkittävä, sillä kiinteistön toiminnassa käytetään paljon autoja. Kokonaiskasvihuonekaasupäästöjen lisäksi päästöt on laskettu työntekijää kohden (kuvat 5-8). Päiväkodeissa ja kouluissa työntekijöiden määrä korreloi suhteessa päiväkotilasten ja oppilaiden määrään. Uimahallien osalta päästöt on laskettu kävijämäärää kohden, sillä uimahalleissa työntekijämäärä ei korreloi kävijämäärän kanssa. Myyrmäen urheilutalo on rinnastettu uimahalleihin, sillä urheilutalossa toimii uimahalli. Lämmitystarvekorjatut kokonaiskasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet 25 kiinteistössä ja nousseet seitsemässä kiinteistössä työntekijää tai kävijämäärää kohden laskettuna vuosina Päiväkotien osalta lämmitystarvekorjatut kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet kuudessa kiinteistössä ja nousseet kahdessa kiinteistössä vuosina Koulujen osalta päästöt ovat puolestaan laskeneet yhdeksässä kiinteistössä ja nousseet kahdessa kiinteistössä vuosina Pilottikiinteistöissä mukana olevissa toimistoissa, kirjastoissa, terveysasemalla, yhdessä monitoimitalossa ja yhdellä varikolla työntekijää kohden lasketut lämmitystarvekorjatut päästöt ovat laskeneet vuosina Päästöt ovat puolestaan nousseet yhdellä varikolla ja yhdessä monitoimitalossa. Lämmitystarvekorjatut päästöt ovat laskeneet kolmessa uimahallissa ja nousseet yhdessä uimahallissa. Kävijämäärä Tapiolan uimahallissa vuonna 2011 oli noin , Myyrmäen urheilutalossa noin (vuonna 2010), Kauniaisten uimahallissa noin sekä Kirkkonummen uimahallissa ja muissa kiinteistön liikuntatiloissa noin tonnia CO 2 -ekv Muut Liikenne Lämmönkulutus Sähkönkulutus Lämmitystarvekorjatut päästöt Kuva 2. Pilottikiinteistöjen todelliset ja lämmitystarvekorjatut kokonaiskasvihuonekaasupäästöt vuosina Luokka Muut sisältää paperinkulutuksen ja jätteiden aiheuttamat päästöt. 12

13 Kuva 3. Pilottikiinteistökohtaiset todelliset (ei lämmitystarvekorjatut) kasvihuonekaasupäästöt päästölähteittäin vuonna Keravan keskustan päiväkoti Maarukan päiväkoti Vartiokujan päiväkoti Tuomarilan päiväkoti Friisilän päiväkoti Päiväkoti Kamomilla Päiväkoti Pikku prinssi Päiväkoti Neulanen tonnia CO 2 -ekv Varia Tennistie Veikkolan koulu Helsinge skola Kytöpuiston koulu Granhultsskolan Kasavuoren koulukeskus Martinkallion koulu Vanttilan koulu Kaisaniemen ala-aste Lauttasaaren ala-aste Pakilan yläaste Helsingin ympäristökeskus HSY Asemapäällikönkatu 3 ja 5 Keravan tekninen toim. ja varikko Espoon varikko Kauniaisten kirjasto Tikkurilan kirjasto Meri-Rastilan korttelitalo Suutarilan monitoimitalo Leppävaaran terveysasema Kirkkonummen uimahalli Myyrmäen urheilutalo Kauniaisten uimahalli Tapiolan uimahalli Sähkönkulutus Lämmönkulutus Tieliikenne Raideliikenne Lentoliikenne Vesiliikenne Paperinkulutus Jäte 13

14 päästöt nousseet päästöt laskeneet Kuva 4. Pilottikiinteistöjen lämmitystarvekorjattujen kasvihuonekaasupäästöjen kehitys työntekijää kohden vuosina Vanttilan koulun osalta päästökehitys koskee vuosia , sillä koulu on ollut toiminnassa vain osan vuotta Päiväkotien kasvihuonekaasupäästöt työntekijää kohden Päiväkoti Kamomilla Päiväkoti Neulanen Päiväkoti Pikku prinssi Friisilän päiväkoti Tuomarilan päiväkoti Maarukan päiväkoti Vartiokujan päiväkoti Keravan keskustan päiväkoti 1,79 2,48 2,53 2,30 2,30 2,34 2,45 2,68 2,46 2,61 3,05 3,03 2,97 3,13 2,66 2,73 3,77 3,62 2,89 3,77 4,57 4,45 5,20 5,51 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 tonnia CO 2 -ekv. / työntekijä Kuva 5. Päiväkotien lämmitystarvekorjatut kasvihuonekaasupäästöt työntekijää kohden vuosina

15 Koulujen kasvihuonekaasupäästöt työntekijää kohden Kaisaniemen ala-aste 5,15 4,54 3,79 Lauttasaaren ala-aste Pakilan yläaste Martinkallion koulu Vanttilan koulu Helsinge skola Kytöpuiston koulu Varia Tennistie Granhultsskolan Kasavuoren koulukeskus Veikkolan koulu 7,39 4,48 4,39 5,25 5,91 4,91 7,08 6,46 6,90 5,47 7,94 5,34 7,34 6,74 5,15 6,23 5,81 4,66 5,61 4,20 5,09 4,55 9,04 7,66 11,62 10,54 10,00 10,10 11,19 13, Kuva 6. Koulujen lämmitystarvekorjatut kasvihuonekaasupäästöt työntekijää kohden vuosina Vanttilan koulu on ollut toiminnassa vain osan vuotta ,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 tonnia CO 2 -ekv. / työntekijä Toimistojen, varikkojen, kirjastojen, monitoimitalojen ja terveysaseman kasvihuonekaasupäästöt työntekijää kohden Helsingin ympäristökeskus HSY Asemapäällikönkatu 3 ja 5 Espoon varikko Keravan tekninen toimisto ja varikko Kauniaisten kirjasto Tikkurilan kirjasto Meri-Rastilan korttelitalo Suutarilan monitoimitalo Leppävaaran terveysasema 1,36 1,31 1,53 1,95 1,87 1,85 1,76 2,20 2,13 2,04 2,55 2,91 3,11 3,32 3,05 3,31 3,72 2,95 2,71 3,63 3,08 3,08 3,02 2,70 4,42 4,16 5, tonnia CO 2 -ekv. / työntekijä Kuva 7. Toimistojen, varikkojen, kirjastojen, monitoimitalojen ja terveysaseman lämmitystarvekorjatut kasvihuonekaasupäästöt työntekijää kohden vuosina

16 Uimahallien ja urheilutalon kasvihuonekaasupäästöt kävijämäärää kohden Tapiolan uimahalli 3,31 3,24 3,27 Myyrmäen urheilutalo 4,42 4,43 3,54 Kauniaisten uimahalli 4,18 4,22 4,11 Kirkkonummen 3,00 2,85 uimahalli 3,29 0,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 kiloa CO 2 -ekv. / kävijä Kuva 8. Uimahallien ja urheilutalon lämmitystarvekorjatut kasvihuonekaasupäästöt kävijämäärää kohden vuosina Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys kunnittain Kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä on tarkasteltu myös kuntakohtaisesti. Työntekijää tai kävijämäärää kohden laskettujen päästöjen kehitys on vaihdellut +31 prosentista -45 prosenttiin. Erityisen merkittäviä päästövähennykset ovat olleet Vantaalla, jossa kaikki kiinteistöt pystyivät vähentämään päästöjä 9-45 prosenttia. Kuvissa 9-15 on esitetty pilottikiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöjen prosentuaalinen muutos vuodesta 2009 vuoteen Kuvien yhteydessä on myös taustaselitystä päästövähennyksille. Pilottikiinteistöissä tehtyjä käytännön päästövähennyskeinoja on listattu erikseen kappaleessa 6, pilottikiinteistöjen hyvät käytännöt. Helsinki Päiväkoti Pikku prinssissä on mm. hyödynnetty valaistuksessa luonnonvaloa. Kaisaniemen ala-asteella on tehty aktiivisia energiansäästötoimia mm. valaistuksen ja sähkölaitteiden ajastuksen osalta. Lauttasaaren ala-asteen päästökehitys johtuu lentomatkojen vähenemisestä. Suutarilan monitoimitalossa on mm. optimoitu ulkovalaistusta. Helsingin ympäristökeskuksessa on tehty aktiivista energiansäästö- ja energiatehokkuustyötä mm. suorittamalla energiansäästökatselmus, ohjeistamalla työntekijöitä, poistamalla osa loisteputkista käytöstä sekä siirtymällä turvatulostimien käyttöön % Päiväkoti Kamomilla -7 Päiväkoti Neulanen Päiväkoti Pikku prinssi -3 Kaisaniemen ala-aste Lauttasaaren ala-aste Pakilan yläaste -6 Meri-Rastilan korttelitalo Suutarilan monitoimitalo -12 Helsingin ymp.keskus Kuva 9. Helsingin pilottikiinteistöjen lämmitystarvekorjattujen kasvihuonekaasupäästöjen muutos prosentteina työntekijää kohden vuodesta 2009 vuoteen

17 Espoo Tuomarilan päiväkodissa on tehty määrätietoista energiansäästötyötä yhteistyössä koko henkilökunnan ja kiinteistönhoitajan kanssa. Vuonna 2008 valmistuneen päiväkodin tekniikka mahdollistaa säätöjen optimoinnin. Friisilän päiväkodin energiatehokkuuden parantamisen edellytyksenä on sähkölämmitysjärjestelmän uusinta. Vanttilan koulu on otettu käyttöön vuonna Päästövähennykset johtuvat suurelta osin kiinteistössä tehdyistä säädöistä ja kuivausilmanvaihdon lopettamisesta. Martinkallion koulu on Vihreä lippu -koulu, jossa energiansäästötoimia on tehty jo ennen Julia hanketta. Koulun laitetekniikassa on ollut ongelmia. Leppävaaran terveysasemalla on panostettu erityisesti turhaan päällä olevien laitteiden sammuttamiseen % Tuomarilan päiväkoti Friisilän päiväkoti Vanttilan koulu Leppävaaran terveysasema -7 Espoon Tapiolan Martinkallion varikko uimahalli koulu Kuva 10. Espoon pilottikiinteistöjen lämmitystarvekorjattujen kasvihuonekaasupäästöjen muutos prosentteina työntekijää kohden vuodesta 2009 vuoteen Vanttilan koulun osalta päästökehitys koskee vuosia , sillä koulu on ollut toiminnassa vain osan vuotta Tapiolan uimahallin osalta päästöt on laskettu kävijämäärää kohden. Vantaa Projektiin sitoutuminen ja yhteistyö ovat sujuneet Vantaalla erittäin hyvin. Pilottikiinteistöissä on tehty sekä taloteknisiä säätöjä että panostettu kiinteistöjen käyttäjien ympäristövastuullisten toimintatapojen edistämiseen. Kaikissa kiinteistöissä on esimerkiksi säädetty ilmanvaihdon käyntiajat vastaamaan kiinteistön todellista käyttöä. 0-5 Maarukan päiväkoti Vartiokujan päiväkoti Helsinge skola Kytöpuiston koulu Varia Tennistie Tikkurilan kirjasto Myyrmäen urheilutalo % Kuva 11. Vantaan pilottikiinteistöjen lämmitystarvekorjattujen kasvihuonekaasupäästöjen muutos prosentteina työntekijää kohden vuodesta 2009 vuoteen Myyrmäen urheilutalon osalta päästöt on laskettu kävijämäärää kohden. 17

18 Kauniainen Kasavuoren koulukeskuksen päästökehitys johtuu suurelta osin lentomatkojen kasvusta. Kirkkonummi Veikkolan koulussa on ollut teknisiä ongelmia valaistuksen ja it-laitteiden käytön optimoinnissa. % Kerava Granhultsskolan Kasavuoren koulukeskus Kauniaisten kirjasto -29 Kauniaisten uimahalli -2 Kuva 12. Kauniaisten pilottikiinteistöjen lämmitystarvekorjattujen kasvihuonekaasupäästöjen muutos prosentteina työntekijää kohden vuodesta 2009 vuoteen Kauniaisten uimahallin osalta päästöt on laskettu kävijämäärää kohden. Keravan teknisessä toimistossa ja varikolla sähkönkulutus on laskenut projektin aikana. Keravan keskustan päiväkoti on Vihreä lippu -päiväkoti, jossa on tehty energiansäästötoimia paljon jo ennen Julia hanketta. Päiväkodin käyttöaika on lisääntynyt projektin aikana, mikä on lisännyt energiankulutusta. Päiväkodin sähkönkulutuksen seurannassa on ollut ongelmia projektin aikana. % Kirkkonummen uimahalli 10 Veikkolan koulu 8 Kuva 14. Kirkkonummen pilottikiinteistöjen lämmitystarvekorjattujen kasvihuonekaasupäästöjen muutos prosentteina vuodesta 2009 vuoteen Uimahallin osalta päästöt on laskettu kävijämäärää kohden ja koulun osalta työntekijää kohden. HSY HSY:ssä päästöjä on saatu vähennettyä erityisesti valaistuksen aikaohjauksen avulla sekä ohjeistamalla henkilökuntaa turhaan päällä olevien valojen sammuttamiseen % 6 % Keravan tekninen toimisto ja varikko Keravan keskustan päiväkoti HSY -31 Kuva 13. Keravan pilottikiinteistöjen lämmitystarvekorjattujen kasvihuonekaasupäästöjen muutos prosentteina työntekijää kohden vuodesta 2009 vuoteen Keravan teknisen toimiston ja varikon todelliset päästöt laskivat työntekijää kohden 2 %. Päiväkodin todelliset päästöt laskivat 12 % työntekijää kohden vuodesta 2009 vuoteen Kuva 15. HSY:n Asemapäällikönkatu 3:n ja 5:n lämmitystarvekorjattujen kasvihuonekaasupäästöjen muutos prosentteina työntekijää kohden vuodesta 2009 vuoteen Pilottikiinteistöjen osalta on laskettu myös todelliset kokonaiskasvihuonekaasupäästöt pinta-alaa kohden vuosina (taulukko 3). 18

19 Taulukko 3. Pilottikiinteistöjen todelliset kokonaiskasvihuonekaasupäästöt pinta-alaa kohden vuosina Pilottikiinteistö Päästöt 2009 tonnia CO 2 -ekv. Päästöt 2010 tonnia CO 2 -ekv. Päästöt 2011 tonnia CO 2 -ekv. Päästöt 2009 kg / m 2 Päästöt 2010 kg / m 2 Päästöt 2011 kg / m 2 Päiväkoti Kamomilla 41,0 46,5 39,3 45,9 52,0 44,0 Päiväkoti Neulanen 49,3 58,2 52,9 15,2 17,9 16,3 Päiväkoti Pikku prinssi 77,1 84,8 76,3 74,3 81,7 73,5 Friisilän päiväkoti 71,0 76,0 72,0 77,3 82,8 78,4 Tuomarilan päiväkoti 61,6 62,7 54,8 20,7 21,1 18,4 Maarukan päiväkoti 59,7 62,6 54,4 43,1 45,2 39,3 Vartiokujan päiväkoti 86,2 83,4 54,0 89,8 86,9 56,3 Keravan keskustan päiväkoti 80,0 85,2 75,1 49,6 52,8 46,6 Kaisaniemen ala-aste 197,5 191,7 170,3 39,5 38,3 34,0 Lauttasaaren ala-aste 279,7 227,5 193,6 41,4 33,7 28,7 Pakilan yläaste 341,8 312,0 272,5 55,2 50,4 44,0 Martinkallion koulu 450,1 416,9 368,8 56,7 52,5 46,4 Vanttilan koulu 155,7 370,4 275,6 20,1 47,8 35,6 Helsinge skola 350,1 349,3 264,7 107,2 106,9 81,0 Kytöpuiston koulu 319,9 376,7 338,8 63,3 74,5 67,0 Vantaan ammattiopisto Varia, 1742,4 1870,0 1668,3 72,8 78,1 69,7 Tennistie Granhultsskolan 286,7 274,6 268,5 45,3 43,4 42,4 Kasavuoren koulukeskus 834,3 945,5 919,0 103,4 117,1 113,9 Veikkolan koulu 426,8 552,8 447,2 138,1 178,9 144,7 Helsingin ympäristökeskus 204,4 197,3 183,5 23,7 22,9 21,3 HSY Asemapäällikönkatu 3 ja 5 445,6 336,3 287,5 Espoon varikko 249,4 254,2 242,7 36,8 37,5 35,8 Keravan kaupunkitekniikan 32,6 35,0 31,8 68,7 73,8 67,1 toimisto ja varikko Kauniaisten kirjasto 69,7 63,1 53,3 50,6 45,8 38,7 Tikkurilan kirjasto 369,1 404,1 315,8 52,1 57,1 44,6 Meri-Rastilan korttelitalo 210,6 222,8 192,1 42,6 45,1 38,9 Suutarilan monitoimitalo 247,2 278,3 219,5 29,4 33,1 26,1 Leppävaaran terveysasema 273,2 283,5 231,9 56,9 59,0 48,3 Tapiolan uimahalli 944,5 946,1 804,2 273,5 274,0 232,9 Myyrmäen urheilutalo 1240,8 1291,4 1119,7 165,1 171,8 149,0 Kauniaisten uimahalli 498,4 490,8 452,3 211,3 208,1 191,8 Kirkkonummen uimahalli 597,3 613,5 615,5 109,6 112,5 112,9 19

20 5. Taloudelliset vaikutukset Pilottikiinteistöjen osalta on selvitetty myös sähkön- ja lämmönkulutuksen sekä paperinkulutuksen ja jätteiden aiheuttamat kustannukset. Kiinteistöjen käyttökustannusten osalta erityisen kustannustehokasta on sähkön- ja lämmönkulutuksen vähentäminen. Projektin aikana 23 pilottikiinteistön käyttökustannukset ovat laskeneet yhteensä noin euroa. Kiinteistöjen käyttökustannukset ovat vähentyneet Helsingissä yhdeksän kiinteistön osalta noin euroa, Vantaalla kuuden kiinteistön osalta noin euroa ja Espoossa kuuden kiinteistön osalta noin euroa projektin aikana. Tulosten tarkastelussa on huomioitava, että vuodet 2009 ja 2010 olivat kylmempiä kuin 2011, minkä vuoksi myös kiinteistöjen lämmitystarve ja lämmityskustannukset olivat vähäisempiä vuonna 2011 (kuva 16). Kuva 16. Sähkönkulutuksen, lämmönkulutuksen, paperinkulutuksen ja jätteiden aiheuttamien kustannusten muutos pilottikiinteistöissä vuosina Vuoden 2011 kustannuksia on verrattu joko vuoden 2009 tai 2010 kustannuksiin tietojen saatavuudesta riippuen. Osassa pilottikiinteistöjä kustannustiedot ovat puutteellisia. Kauniaisten ja Keravan kiinteistöjen osalta kustannustietoja ei ole saatavissa. euroa Maarukan päiväkoti Vartiokujan päiväkoti Tuomarilan päiväkoti Friisilän päiväkoti Päiväkoti Kamomilla Päiväkoti Pikku prinssi Päiväkoti Neulanen Varia Tennistie Veikkolan koulu Helsinge skola Kytöpuiston koulu Martinkallion koulu Vanttilan koulu Kaisaniemen ala-aste Lauttasaaren ala-aste Pakilan yläaste Helsingin ympäristökeskus HSY Asemapäällikönkatu 3 ja 5 Espoon varikko Tikkurilan kirjasto Meri-Rastilan korttelitalo Suutarilan monitoimitalo Leppävaaran terveysasema Kirkkonummen uimahalli Myyrmäen urheilutalo Tapiolan uimahalli 20

21 6. Pilottikiinteistöjen hyvät käytännöt Toimitilojen käyttö -projektissa käytettyjä, keskeisiä keinoja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi olivat Lämmön- ja sähkönkulutuksen seuranta Lämmityksen ja ilmastoinnin säätäminen tarpeen mukaan ja vajaakäytössä olevien tilojen huomioiminen Luonnonvalon hyödyntäminen valaistuksessa Aikaohjauksen, liiketunnistimien ja hämäräkytkimien asentaminen mahdollisuuksien mukaan. Turhaan päällä olevien valojen ja sähkölaitteiden sammuttaminen. Pilottikiinteistöissä käytettyjä, hyviä kasvihuonekaasujen päästövähennysesimerkkejä on listattu sähkönkulutuksen, lämmönkulutuksen, liikkumisen, paperinkulutuksen ja jätteiden osalta myös kunnittain. Hyvien käytäntöjen yhteydessä on mainittu pilottikiinteistö tai pilottikiinteistöt, joissa käytäntöä on toteutettu projektin aikana. Helsinki Sähkönkulutus Luonnonvalon hyödyntäminen (päiväkoti Pikku prinssi) Turhien valojen sammuttaminen ja sammuttamisesta muistuttaminen Ulkovalojen optimointi (Suutarilan monitoimitalo) ja valojen aika-ajastus (Meri-Rastilan ala-aste) Sähkötön päivä (Kaisaniemen ala-aste), hämärähyssypäivä (päiväkoti Kamomilla) ja valoton päivä (Suutarilan monitoimitalon päiväkoti) Tietokoneiden ajastettu sammuttaminen heti työpäivän jälkeen (Kaisaniemen ala-aste) Lämmönkulutus Sisälämpötilan seuraaminen ja lattialämmityksen tarkistaminen Liikkuminen Työntekijöiden, vanhempien ja lasten kannustaminen kestävään liikkumiseen (päiväkoti Pikku prinssi) Jätteet Turhien mainosten peruminen (Suutarilan monitoimitalon kirjasto) Kestopyyhkeiden käyttö (päiväkoti Neulanen) biojätteen määrän seurantaliikennevalot (Pakilan yläaste) ja biojätteen vähentämiskisa (Meri- Rastilan ala-aste) Muita hyviä käytäntöjä Ympäristötekojen puu, johon oppilaat ja opettajat laittavat omia ympäristölupauksia (Pakilan yläaste) Energiansäästöohjeiden teko luokkiin (Pakilan yläaste) Espoo Sähkönkulutus Luonnonvalon hyödyntäminen (Tuomarilan päiväkoti) Turhaan päällä olevien valojen sammuttaminen ja sammuttamisesta muistuttaminen (kaikki pilottikiinteistöt) Ajastimien ja/tai liiketunnistimien käyttö valaistuksessa (Espoon varikko, Tapiolan uimahalli ja Tuomarilan päiväkoti) Osan ajastettavista valoista muuttaminen käsin sammutettaviksi, jotta ne voidaan helposti tarvittaessa sammuttaa (Tuomarilan päiväkoti) Ulkovalaistuksen sammutus yön ajaksi (Martinkallion koulu) Energiansäästöviikon väijy eli turhaan päällä olevien valojen tarkistaminen (Martinkallion koulu ja Tuomarilan päiväkoti) Turhaan päällä olevien laitteiden sammuttaminen ja sammuttamisesta muistuttaminen (Espoon varikko, Friisilän päiväkoti, Leppävaaran terveysasema, Martinkallion koulu ja Tuomarilan päiväkoti) Kuivauskaappien käyttö vain täysinäisinä (Friisilän päiväkoti ja Tuomarilan päiväkoti) Ajastimen hankkiminen monitoimikoneeseen (Espoon varikko) Juomavesiautomaatista luopuminen (Leppävaaran terveysasema) Kahvin säilytys termoskannuissa (Friisilän päiväkoti) Sähkönsäästötarrojen kiinnittäminen koululuokkiin (Vanttilan koulu) Energiansäästöohjelman teko (Tuomarilan päiväkoti) Energiansäästöviikkoon osallistuminen (Leppävaaran terveysasema, Martinkallion koulu ja Tuomarilan päiväkoti) Lämmönkulutus Sisälämpötilan seuraaminen ja/tai lattialämmityksen tarkistaminen (Martinkallion koulu ja Tuomarilan päiväkoti) Ikkunoiden lämpövuotojen tarkistaminen ja ikkunoiden tiivistäminen (Espoon varikko ja Leppävaaran terveysasema) 21

22 Tuuletus vain tarvittaessa (Friisilän päiväkoti) Sisäänkäynnin ulkolämmityksen kytkeminen pois päältä tarvittaessa sääennusteista riippuen (Tapiolan uimahalli) Uima-altaan ja höyrysaunan lämpötilan laskeminen (Tapiolan uimahalli) Uimahallin kävijämäärien ja vesinäytteiden tulosten seuranta suodatinpesujen vähentämiseksi (Tapiolan uimahalli) Ekosuihkut (Tapiolan uimahalli) Energiansäästöohjelman teko (Tuomarilan päiväkoti) Energiansäästöviikkoon osallistuminen (Leppävaaran terveysasema ja Espoon varikko) Liikkuminen Sähköautojen hankinta (Espoon varikko) Henkilökunnan työmatkareittien suunnittelu (Espoon varikko) Kilometrikisaan osallistuminen, www. kilometrikisa.fi (Leppävaaran terveysasema) Kävelykisaan osallistuminen, (Leppävaaran terveysasema) Liikkuminen lähiympäristössä (Friisilän päiväkoti) Päiväkotilasten vanhempien kannustaminen kestävään liikkumiseen (Friisilän päiväkoti) Paperinkulutus Kaksipuolinen tulostus ja/tai kannustaminen kaksipuoliseen tulostamiseen (Espoon varikko, Leppävaaran terveysasema, Martinkallion koulu ja Tuomarilan päiväkoti) Sähköinen laskutus ja/tai asiointi sekä kannustaminen sähköiseen asiointiin (Espoon varikko ja Leppävaaran terveysasema) Kopiointimäärien seuranta (Friisilän päiväkoti) Jätteet Kestopyyhkeiden käyttö (Tuomarilan päiväkoti) Kierrätyskeskuksen neuvoja koulutti yläkoulun oppilaita jätteen määrän vähentämisessä ja kierrätyksessä. Yläkoulun oppilaat kouluttivat puolestaan alakoulun oppilaat (Vanttilan koulu) Lajitteluohjeistuksen lisääminen ja/tai parantaminen (Espoon varikko, Friisilän päiväkoti, Martinkallion koulu, Tapiolan uimahalli ja Vanttilan koulu) Jäteastioiden tyhjennysvälin optimointi (Tuomarilan päiväkoti) Tavaranvaihtotempaus (Tuomarilan päiväkoti) Päiväkotilasten kotoa tuotujen ylijäämätavaroiden käyttö askarteluissa (Tuomarilan päiväkoti) Kierrätysmateriaaleista askarreltujen joulukoristeiden näyttely (Leppävaaran terveysasema) Muut toimet Aurinkovoimalan käyttöönotto (Espoon varikko) Ympäristöasioiden huomiointi investoinneissa (Espoon varikko) Ekovinkin lähetys sähköpostilla työkavereille kerran kuussa (Leppävaaran terveysasema) Motivan energiaopetusmateriaalit, STEK Pikku-Kallen sähkökoulu, (Martinkallion koulu) Vantaa Sähkönkulutus Luonnonvalon hyödyntäminen (Myyrmäen urheilutalo) Turhaan päällä olevien valojen sammuttaminen ja sammuttamisesta muistuttaminen (kaikki Vantaan pilottikiinteistöt) Joka toisen käytäväloistevalon poistaminen käytöstä (Tikkurilan kirjasto) ja valojen poistaminen käytöstä kesäaikana (Varia Tennistie) Ilmanvaihdon käyntiajan säätäminen vastaamaan kiinteistön todellista käyttöä (kaikki Vantaan pilottikiinteistöt) Turhaan päällä olevien laitteiden sammuttaminen ja sammuttamisesta muistuttaminen (Helsinge skola, Kytöpuiston koulu, Maarukan päiväkoti, Tikkurilan kirjasto ja Vartiokujan päiväkoti) Asiakastietokoneiden käynnistäminen vasta aukioloajan alkaessa (Tikkurilan kirjasto) Kuivauskaappien käyttö vain täysinäisinä (Maarukan päiväkoti ja Vartiokujan päiväkoti) Lämmönkulutus Sisälämpötilan seuraaminen ja/tai lattialämmityksen tarkistaminen (Maarukan päiväkoti ja Helsinge skola) Huonelämpötilan alentaminen 1 asteella (Helsinge skola ja Kytöpuiston koulu) Nopea tuuletus (Maarukan päiväkoti) Pattereiden ja/tai termostaattien toiminnan tarkastaminen (Helsinge skola, Maarukan Kuva: HSY / Karoliina Bärlund 22

23 päiväkoti, Varia Tennistie ja Vartiokujan päiväkoti) Veden virtaaman alentaminen hanoissa (Helsinge skola) Vedenkulutuksen huomioiminen (Vartiokujan päiväkoti) Uima-altaan lämpötilan alentaminen (Myyrmäen urheilutalo) Uimahallin huuhtelurutiinien tarkistaminen (Myyrmäen urheilutalo) Liikkuminen Työasiointimatkojen ketjutus (Varia Tennistie) Kilometrikisa (Varia Tennistie) Paperinkulutus Paperinkulutuksen seuranta ja kannustaminen paperinkulutuksen vähentämiseen (Varia Tennistie) Kopioinnin vähentäminen (Helsinge skola) sekä kaksipuolinen kopiointi ja/tai tulostus (Kytöpuiston koulu, Maarukan päiväkoti, Varia Tennistie ja Vartiokujan päiväkoti) Sähköinen asiointi (Maarukan päiväkoti ja Varia Tennistie) Jätteet Kestopyyhkeiden käyttö (Vartiokujan päiväkoti) Vältetään hankkimasta tuotteita, joista syntyy paljon jätettä (Helsinge skola) Käytöstä poistettujen kirjojen myyntipiste ja asiakkaiden omien kirjojen vaihtomahdollisuus (Tikkurilan kirjasto) Jätteiden lajittelun ja/tai ohjeistuksen lisääminen (Helsinge skola, Kytöpuiston koulu, Maarukan päiväkoti, Myyrmäen urheilutalo, Tikkurilan kirjasto ja Varia Tennistie) Kiinteistön jäteastioiden määrän ja sijainnin selvitys oppilastyönä sekä suunnitelma astioiden sijoittamisesta (Varia Tennistie) Yhteistyö lähialueen päiväkotien ja koulujen kesken jäteastioiden käytössä (Helsinge skola) Osa päiväkodin lapsista vie tyhjät maitotölkit kartongin keräyspisteeseen (Vartiokujan päiväkoti) Muita hyviä käytäntöjä Ekoilta vanhemmille (Maarukan päiväkoti) Ympäristöasioiden käsittely työpaikan kokouksissa sekä lasten kanssa pelien ja leikkien avulla (Vartiokujan päiväkoti) Kauniainen Sähkönkulutus Luonnonvalon hyödyntäminen (Kauniaisten uimahalli) Turhien valojen sammuttaminen ja sammuttamisesta muistuttaminen Valaistuksen liiketunnistimien käyttöönotto (Kauniaisten kirjasto) Yövalaistusajan lyhentäminen piha-alueella Tietokoneiden keskitetty sammuttaminen työpäivän jälkeen (Kauniaisten kirjasto, Granhultskolan ja Kasavuoren koulu) Ilmanvaihtokanavien puhdistus (Kauniaisten kirjasto) Valaisimien vaihto energiatehokkaammiksi (Kauniaisten uimahalli) Lämmönkulutus Sisälämpötilan seuraaminen ja lattialämmityksen tarkistaminen Saunojen käyttö vain tarpeen mukaan (Kauniaisten uimahalli) Liikkuminen Koulun oppilaiden ja henkilökunnan lentomatkojen kompensointi ostamalla puiden istutuksia. Oppilaat keräsivät rahaa kompensointiin ja olivat mukana laskemassa lentomatkojen päästöjä (Kasavuoren koulu) Paperinkulutus Yksipuolisesti tulostettujen papereiden käyttö muistilappuina (Kauniaisten kirjasto) Koululaisten kotiin lähetettävien tiedotteiden osittainen sähköistäminen (Granhultskolan) Jätteet Asiakkaiden omien lehtien vaihtopiste kirjastossa (Kauniaisten kirjasto) Kerava Sähkönkulutus Luonnonvalon hyödyntäminen Turhien valojen sammuttaminen ja sammuttamisesta muistuttaminen (Keravan kaupunkitekniikan toimisto ja varikko) Tietokoneiden virransäästöasetusten käyttöönotto (Keravan kaupunkitekniikan toimisto ja varikko) Autojen sähkötolppien päällä oloaikojen tarkistaminen (Keravan kaupunkitekniikan toimisto ja varikko) Energiansäästöviikkoon osallistuminen (Keravan keskustan päiväkoti) Pyykkien pesu täysinä koneellisina, pyykkien kuivaus narulla sekä kuivauskaappien käyttö vain tarvittaessa (Keravan keskustan päiväkoti) Lämmönkulutus Sisälämpötilan seuraaminen ja lattialämmityksen tarkistaminen Toimitilojen huonelämpötilan laskeminen viikonloppujen ajaksi (Keravan kaupunkitekniikan toimisto ja varikko) Energiansäästöviikkoon osallistuminen (Keravan keskustan päiväkoti) Jätteet Kestopyyhkeiden käyttö (Keravan keskustan päiväkoti) Käytöstä poistettujen tavaroiden käyttö musiikissa ja liikunnassa sekä 23

24 luonnonmateriaalien käyttö askartelussa (Keravan keskustan päiväkoti) Muita hyviä käytäntöjä Päiväkodin seinillä olevat ekovinkkitaulut päiväkotilasten vanhemmille (Keravan keskustan päiväkoti) Päiväkotiryhmän ekoeläin (pehmolelu) kiertää viikonloppuisin lasten kotona ja kertoo viikon alussa muille, mitä ympäristöaiheisia asioita kotona on tehty viikonlopun aikana (Keravan keskustan päiväkoti) Kuva: HSY / Karoliina Bärlund Kirkkonummi Sähkönkulutus Luonnonvalon hyödyntäminen Turhien valojen sammuttaminen ja sammuttamisesta muistuttaminen (Kirkkonummen uimahalli) Lämmönkulutus Sisälämpötilan seuraaminen ja lattialämmityksen tarkistaminen Saunat ja tilaussaunat päällä asiakasmäärien ja varausten mukaisesti (Kirkkonummen uimahalli) Paperinkulutus Oppilaiden tekemä tulostuksen ja kopioinnin tarpeellisuuden seuranta (Veikkolan koulu) Jätteet Biojätteen määrän seuranta (Veikkolan koulu) HSY Sähkönkulutus Luonnonvalon hyödyntäminen Turhien valojen sammuttaminen ja sammuttamisesta muistuttaminen Aikaohjauksen käyttö valaistuksessa Energiansäästöviikkoon osallistuminen Kahvin ja teen säilytys termoskannussa Lämmönkulutus Sisälämpötilan seuraaminen Energiansäästöviikkoon osallistuminen Liikkuminen Työntekijöiden kannustaminen kestävään liikkumiseen Kilometrikisaan osallistuminen, Muita hyviä käytäntöjä Ympäristötekojen puu, johon henkilökunta voi laittaa omia ympäristölupauksia 24

PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009. Toimitilojen käyttö -projekti Julia 2030 EU Life+ -hanke

PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009. Toimitilojen käyttö -projekti Julia 2030 EU Life+ -hanke PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009 Toimitilojen käyttö -projekti Julia 2030 EU Life+ -hanke HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA

Lisätiedot

Energiaa ekotukitoimintaan -iltapäivä 31.8. klo 13-16 HSY. Johanna af Hällström, Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Energiaa ekotukitoimintaan -iltapäivä 31.8. klo 13-16 HSY. Johanna af Hällström, Helsingin kaupungin ympäristökeskus Energiaa ekotukitoimintaan -iltapäivä 31.8. klo 13-16 HSY Johanna af Hällström, Helsingin kaupungin ympäristökeskus Julkisten toimitilojen käyttö -projekti Projektin tavoitteena on vähentää valituista

Lisätiedot

Julia 2030 -hanke, toimitilat -projekti ja ekotukitoiminta. HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut Marika Visakova

Julia 2030 -hanke, toimitilat -projekti ja ekotukitoiminta. HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut Marika Visakova Julia 2030 -hanke, toimitilat -projekti ja ekotukitoiminta HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut Marika Visakova HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut Jäte- ja vesihuoltopalvelut yli miljoonalle pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto

Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä, HSY Seututieto Esityksen sisältö HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä Julia 2030 hanke lyhyesti Ekotukihenkilötoiminta avain käyttäjätottumusten

Lisätiedot

Green Office -ympäristöraportti 2011

Green Office -ympäristöraportti 2011 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Green Office -ympäristöraportti 11 Pasilan päätoimipiste

Lisätiedot

Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke etenee

Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke etenee 10.2.2014 Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke etenee Kuuma-kunnissa käynnistyi huhtikuussa -13 kaksivuotinen Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke. Se on

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta

Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta Anna Sjövall Ympäristöasiantuntija Vantaan ympäristökeskus 29.10.2013 Mitä ekotukitoiminta on? Ekotukitoiminta

Lisätiedot

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014 HSY:n jätehuollon vuositilasto 214 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Green Office -ympäristöraportti 2012

Green Office -ympäristöraportti 2012 Green Office -ympäristöraportti 1 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Pasilan toimipiste Esipuhe

Lisätiedot

Green Office -vuosiraportointikooste kevät 2014

Green Office -vuosiraportointikooste kevät 2014 1. JOHDANTO... 2 2. YHTEENVETO VERKOSTON TULOKSISTA... 3 2.1. ENERGIANKULUTUS... 5 2.1.1. Sähkönkulutus... 5 2.1.2. Lämmönkulutus... 6 2.2. HENKILÖLIIKENNE... 7 2.2.1. Tieliikenne... 7 2.2.2. Raideliikenne...

Lisätiedot

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa ympäristöasiantuntija Anna-Riikka Karhunen Kouvolan kaupunki Ympäristöystävällistä energiaa -seminaari, Kotka 6.6.2014 2 Kouvolan kaupunkistrategia 2014-2020

Lisätiedot

PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2010. Toimitilojen käyttö -projekti Julia 2030 EU Life+ -hanke. Helsingin seudun ympäristöpalvelut

PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2010. Toimitilojen käyttö -projekti Julia 2030 EU Life+ -hanke. Helsingin seudun ympäristöpalvelut PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2010 Toimitilojen käyttö -projekti Julia 2030 EU Life+ -hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2010

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta Liite 85 JULKISTEN KIINTEISTÖJEN ENERGIATEHOKKUUS 2016

KUUMA-johtokunta Liite 85 JULKISTEN KIINTEISTÖJEN ENERGIATEHOKKUUS 2016 KUUMA-johtokunta 30.11.2016-85 Liite 85 JULKISTEN KIINTEISTÖJEN ENERGIATEHOKKUUS 2016 JULKISTEN KIINTEISTÖJEN ENERGITEHOKKUUS Vuosina 2013-2016. Ekotukitoiminnalla pyritään vaikuttamaan käyttäjiin ja kiinteistönhoitajiin,

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

Jätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä

Jätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä Jätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Raportit ja

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Päästöjen kehitys 212 Helsingin

Lisätiedot

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,

Lisätiedot

Valaistus. Valaistus voi kuluttaa miltei 30% normaalin toimistorakennuksen sähköenergiankulutuksesta,

Valaistus. Valaistus voi kuluttaa miltei 30% normaalin toimistorakennuksen sähköenergiankulutuksesta, Valaistus Valaistus voi kuluttaa miltei 30% normaalin toimistorakennuksen sähköenergiankulutuksesta, koulurakennuksissa valaistus voi kattaa jopa 40%. Valaistusta tulisi käyttää ainoastaan tarpeeseen ja

Lisätiedot

Julia 2030 -hanke TARTU TOSITOIMIIN! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen

Julia 2030 -hanke TARTU TOSITOIMIIN! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Julia 2030 -hanke TARTU TOSITOIMIIN! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Suomen ympäristökeskus (SYKE) Ympäristötehokkuusyksikkö Maija Mattinen, tutkija Sisältö Taustaa Tavoitteet,

Lisätiedot

Yhteisvoimin vauhtia metropolialueen ilmastotekoihin

Yhteisvoimin vauhtia metropolialueen ilmastotekoihin Yhteisvoimin vauhtia metropolialueen ilmastotekoihin Katsaus hankkeen tuloksiin Ilmastonmuutos Helsingin seudulla, hillintä ja sopeutuminen Sisällys Julia 2030 -hanke 3 Ekotukitoiminnan suosio yllätti

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

TAVOITTEENA VIHREÄ LIPPU

TAVOITTEENA VIHREÄ LIPPU TAVOITTEENA VIHREÄ LIPPU VEIKKOLAN KOULUN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAA Arttu 5D KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools ohjelmaa Idea sai alkunsa Tanskassa 1990

Lisätiedot

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu

Lisätiedot

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain Verkkoliite 1 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain (Uudenmaan liiton julkaisuja C 53-2006, ISBN 952-448-154-5 (nid.), 952-448-155-3 (PDF), ISSN 1236-388X) Johdanto Tämä liite

Lisätiedot

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI Hotelli Lasaretti 2013 21.2.2014 HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin

Lisätiedot

Paikkatiedot & Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit. HSL-HSY Paikkatietopäivä 5.12.2013

Paikkatiedot & Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit. HSL-HSY Paikkatietopäivä 5.12.2013 Paikkatiedot & Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit HSL-HSY Paikkatietopäivä 5.12.2013 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030:n seurantaa Kehitetty yhteistyössä

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009

KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009 KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009 LÄHTÖTIEDOT Kuopion kaupungilla tarkoitetaan tässä raportissa seuraavia kohteita: kaikki kaupungin kiinteistöt (hoitoalan rakennukset,

Lisätiedot

3T-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Järvenpäässä 13.10.2010

3T-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Järvenpäässä 13.10.2010 3T-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Järvenpäässä 13.10.2010 Energiatehokkuuden parantaminen on tehokasta ilmastopolitiikkaa Energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö. Pekka Karppanen

Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö. Pekka Karppanen Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö Pekka Karppanen Valaistus Valaisimien sammuttaminen Yleispätevä ohje valaisimien sammuttamisesta tiloissa on, että jos

Lisätiedot

Tekninen lautakunta 23 25.02.2014 Tekninen lautakunta 59 27.05.2014 Tekninen lautakunta 97 30.09.2014. Energiansäästötoimenpiteet 467/10.03.

Tekninen lautakunta 23 25.02.2014 Tekninen lautakunta 59 27.05.2014 Tekninen lautakunta 97 30.09.2014. Energiansäästötoimenpiteet 467/10.03. Tekninen lautakunta 23 25.02.2014 Tekninen lautakunta 59 27.05.2014 Tekninen lautakunta 97 30.09.2014 Energiansäästötoimenpiteet 467/10.03.02/2014 Tekla 25.02.2014 23 Valmistelija: työpäällikkö Janne Ilmalahti,

Lisätiedot

Pidä Lappi Siistinä ry:n hiilijalanjälki

Pidä Lappi Siistinä ry:n hiilijalanjälki Pidä Lappi Siistinä ry:n hiilijalanjälki Järjestökoordinaattori Paula Tarkka 6.10.2014 Johdanto Ihmisten toiminnan aiheuttamat t voimistavat ilmastonmuutosta. Jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa

Lisätiedot

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 HSY seutu- ja ympäristötieto 6.6.2015 Katsauksen sisältö: 1. Työmatkasukkuloinnin karttasarjat 2. Työmatkasukkuloinnin kehitys 3. HSY:n työmatkasukkulointia

Lisätiedot

HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI. Hotelli-ravintola Lasaretti

HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI. Hotelli-ravintola Lasaretti HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI Hotelli-ravintola Lasaretti 1.3.2012 Hiilijalanja ljen laskenta Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin

Lisätiedot

Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat

Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat CHAMP, suomalaisten kuntien V työpaja, Lahti 11.2.2011 Olli Pekka Pietiläinen ja Jyri Seppälä, SYKE Kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmät Alueelliset

Lisätiedot

HELSINGIN PERUSKOULUJEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET JÄTEKUSTANNUKSIIN. 4V-hanke Susanna Saloranta 3.6.2010

HELSINGIN PERUSKOULUJEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET JÄTEKUSTANNUKSIIN. 4V-hanke Susanna Saloranta 3.6.2010 HELSINGIN PERUSKOULUJEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET JÄTEKUSTANNUKSIIN 4V-hanke Susanna Saloranta 3.6.2010 AIHE JA ESITELMÄN RAKENNE Tutkimuskysymys: syntyykö kuntatasolla euromääräisiä

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

Kummikouluohjelman kehittäminen koulujen ympäristötyön edistämiseksi - KUKKO 2012

Kummikouluohjelman kehittäminen koulujen ympäristötyön edistämiseksi - KUKKO 2012 Kummikouluohjelman kehittäminen koulujen ympäristötyön edistämiseksi - KUKKO 2012 Kestävä kehitys - Hyvä ympäristö ja hyvä elämä - seminaari 29.8.2012 Sari Kemppainen, HSY:n jätehuolto 30.8.2012 HSY Helsingin

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA. Helsingin Kaupungin energiansäästötapahtuma 9.10.2013

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA. Helsingin Kaupungin energiansäästötapahtuma 9.10.2013 ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Helsingin Kaupungin energiansäästötapahtuma 9.10.2013 1 MIKSI SÄÄSTÄÄ ENERGIAA? NOPEIN JA TEHOKKAIN TAPA HILLITÄ ILMASTON- MUUTOSTA. SE SÄÄSTÄÄ RAHAA. UUSIUTUMATTOMIEN ENERGIANLÄHTEIDEN

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Oulun kaupungin päiväkotien energiakisa 2014 / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiankäyttö. 04.09.2014 Pekka Karppanen

Oulun kaupungin päiväkotien energiakisa 2014 / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiankäyttö. 04.09.2014 Pekka Karppanen Oulun kaupungin päiväkotien energiakisa 2014 / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiankäyttö 04.09.2014 Pekka Karppanen Valaistuksen- ja vedenkäyttö Valaisimien sammuttaminen Yleispätevä ohje

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Energiansäästö työpaikalla Miksi energiaa kannattaa säästää? Mistä työpaikan energiankulutus muodostuu? Miten töissä voi säästää energiaa? Lämmitys Jäähdytys Sähkö Valaistus

Lisätiedot

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ Tavoitteet ja ohjelmat Toimenpiteitä Konkreettisia esimerkkejä Ympäristötarkastaja Jari Viinanen, jari.viinanen@hel.fi 30.10.2009 Jari Viinanen 1 Helsingin tavoitteet Strategia

Lisätiedot

Ympäristökeskuksen energiansäästötoimenpiteet

Ympäristökeskuksen energiansäästötoimenpiteet Ympäristökeskuksen energiansäästötoimenpiteet Energiankulutus ja -tuotanto o ympäristökeskus hankki syksyllä 2011 vihreää sähköä (tuulisähkö) kiinteistöyhtiön kilpailuttamana o kuukausitason energiatiedot

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset - Mittatikulla kuvattuna

Asumisen ympäristövaikutukset - Mittatikulla kuvattuna Asumisen ympäristövaikutukset - Mittatikulla kuvattuna Ari Nissinen, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus Esitelmä ja käsikirjoitus löytyvät Internet-sivuilta: www.mtt.fi/consenv www.ymparisto.fi/syke

Lisätiedot

Ilmasto yrityksen strategiassa. Kati Berninger, Ph.D. Tutkimusjohtaja Tyrsky-Konsultointi Oy

Ilmasto yrityksen strategiassa. Kati Berninger, Ph.D. Tutkimusjohtaja Tyrsky-Konsultointi Oy Ilmasto yrityksen strategiassa Kati Berninger, Ph.D. Tutkimusjohtaja Tyrsky-Konsultointi Oy Miksi yritys ottaisi ilmastonmuutoksen strategiaansa? Menestyneimmät yritykset valmistautuvat tulevaisuuteen

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

Sähkönsäästökampanja kouluissa kevät 2011. Kauniaisten kaupunki Pirjo Korpinen

Sähkönsäästökampanja kouluissa kevät 2011. Kauniaisten kaupunki Pirjo Korpinen Sähkönsäästökampanja kouluissa kevät 2011 Keskuskeittiö Villa Bredan keittiö Kaupungintalon keittiö Puhdistuspalvelut - 24 kiinteistön puhdistuspalvelut, 43298 m 2-87 % tuotetaan ostopalveluna Biojätteen

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön

Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön HARAKATKIN HIKOILEVAT Asumisen veden- ja energiansäästö Sisältö Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön Omien kokemusten vaihto ja keskustelu

Lisätiedot

Seutu- Ruutu? Seudullinen Perusrekisteri? Kuka käyttää? Mihin käyttää?

Seutu- Ruutu? Seudullinen Perusrekisteri? Kuka käyttää? Mihin käyttää? Seutu- Ruutu? Seudullinen Perusrekisteri? Kuka käyttää? Mihin käyttää? Uudistettu SeutuRuutu- seudulliset rekisteri- ja paikkatiedot helposti käyttöön Mikko Nikkanen Paikkatietoasiantuntija HSY 28.5.2015

Lisätiedot

Ekotukitoiminta ja hiililaskurit edistävät ilmastotyötä

Ekotukitoiminta ja hiililaskurit edistävät ilmastotyötä Ekotukitoiminta ja hiililaskurit edistävät ilmastotyötä Viestintä hankkeen jälkeen Ilmastonmuutos Helsingin seudulla, hillintä ja sopeutuminen 2 Julia 2030 -hankkeen tulokset Helsingin seudun yhteistä

Lisätiedot

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012 1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Hiilijalanjälkilaskurin käyttö SYKEn tietokonehankinnassa

Hiilijalanjälkilaskurin käyttö SYKEn tietokonehankinnassa Hiilijalanjälkilaskurin käyttö n tietokonehankinnassa Tutkija Maija Mattinen ja erikoistutkija Ari Nissinen Suomen ympäristökeskus () Energiatehokkuus julkisissa hankinnoissa, Tampere, 8.10.2012 Ari Sirkka

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ

Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Joukkoliikenteen uudelleenorganisointi 1.1.2010 alkaen HKL HKL-Rv HKL-Metro HKL-Infra SL Oy Helsingin seudun liikenne

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Päästöjen kehitys 211 Helsingin

Lisätiedot

Ympäristökoulu Polku palvelee

Ympäristökoulu Polku palvelee Ympäristökoulu Polku palvelee Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus on voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhteisö. Toiminnan tavoitteena on elinympäristön parantaminen

Lisätiedot

Hyvät käytännöt & Stadin ilmasto -verkkosivut. Tiia Katajamäki Ympäristökeskus

Hyvät käytännöt & Stadin ilmasto -verkkosivut. Tiia Katajamäki Ympäristökeskus Hyvät käytännöt & Stadin ilmasto -verkkosivut Tiia Katajamäki Ympäristökeskus Stadin ilmasto -verkkosivut Stadinilmasto.fi- sivut avattu vuoden 2013 alussa, ensimmäinen uutiskirje joulukuussa 2012 Taustalla

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013 Jätteen hyödyntäminen tehostuu Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätehuolto Ruskeasannan Sortti-asemasta ympäristöä säästävä Toimipisteet

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Raportoidut energiatehokkuustoimenpiteet vuonna 2011

Raportoidut energiatehokkuustoimenpiteet vuonna 2011 Raportoidut energiatehokkuustoimenpiteet vuonna 2011 Energiatehokkuussopimuksen toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelma Seuraavaan listaan on koottu toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelmaan liittyneiden

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA 23.1.2014 1 (7) HELSINGIN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO. Energiansäästön toimintasuunnitelma

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA 23.1.2014 1 (7) HELSINGIN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO. Energiansäästön toimintasuunnitelma 1 (7) Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto 2 (7) Sisältö 1 Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston energiansäästösuunnitelma... 2 1.1 Sosiaali- ja terveysviraston energiankulutus...

Lisätiedot

Julkisen sektorin energiatehokkuus

Julkisen sektorin energiatehokkuus Julkisen sektorin energiatehokkuus TTY Advansis Oy, Motiva Kuntien ja kuntayhtymien koulujen, päiväkotien, terveydenhoito- ja asuinrakennusten energiankulutus Sähkö ja lämpö Julkisen sektorin energiatehokkuus

Lisätiedot

TEHTÄVÄ 7 / KESTÄVÄ KEHITYS

TEHTÄVÄ 7 / KESTÄVÄ KEHITYS Kilpailuparin Numero: Kilpailijoiden Nimet: TEHTÄVÄ 7 / KESTÄVÄ KEHITYS Tehtävä tehdään lyijykynällä tälle tehtäväpaperille. Lisäpaperia saa tarvittaessa käyttää, käytetyt lisäpaperit tulee myös palauttaa

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun kaupunkien ja HSY:n ilmastotekoja

Pääkaupunkiseudun kaupunkien ja HSY:n ilmastotekoja Pääkaupunkiseudun kaupunkien ja HSY:n ilmastotekoja Helsinki 5% Helsingin päästökehitys 1990-2012 0% muutos vuoteen 1990 verrattuna -5% -10% -15% -20% -25% -30% Kokonaispäästöt Asukaskohtaiset -35% Alma

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tehostaminen, Elvari-hanke. Tammikuu 2014 Päivi Suur-Uski, Motiva

Sähkölämmityksen tehostaminen, Elvari-hanke. Tammikuu 2014 Päivi Suur-Uski, Motiva Sähkölämmityksen tehostaminen, Elvari-hanke Tammikuu 2014 Päivi Suur-Uski, Motiva Mikä on tehostumista, tehostumisen ympäristövaikutus ja mikä on sen hinta? Tehostumisen määrä, kwh Ympäristökriteerit;

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

LOPPURAPORTIN TIIVISTELMÄ. Lisäksi hankkeessa kartoitettiin KUUMA-seudun energiatehokkuuspotentiaalia 0- investoinneilla

LOPPURAPORTIN TIIVISTELMÄ. Lisäksi hankkeessa kartoitettiin KUUMA-seudun energiatehokkuuspotentiaalia 0- investoinneilla Keski-Uudenmaan ympäristökeskus TR 24.11.2015 JULKISTEN KIINTEISTÖJEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN LOPPURAPORTIN TIIVISTELMÄ Hanke KUUMA-seudulla alkoi huhtikuussa 2013 hanke Julkisten kiinteistöjen

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Helsingin Energian Energianeuvonta Perustamisvuodesta 1909 alkaen

Helsingin Energian Energianeuvonta Perustamisvuodesta 1909 alkaen Helsingin Energian Energianeuvonta Perustamisvuodesta 1909 alkaen Energiakeskus Kampin Sähkötalossa vuodesta 1973 Asiakaspalvelu ja näyttelytila Aukioloaika ma - pe klo 8.30-16 Kodin energiankäytön neuvonta

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Kauppakeskuksen energiatehokkuusratkaisut, case Kauppakeskus Sello. Marjo Kankaanranta, kauppakeskusjohtaja Kauppakeskus Sello 22.1.

Kauppakeskuksen energiatehokkuusratkaisut, case Kauppakeskus Sello. Marjo Kankaanranta, kauppakeskusjohtaja Kauppakeskus Sello 22.1. Kauppakeskuksen energiatehokkuusratkaisut, case Kauppakeskus Sello Marjo Kankaanranta, kauppakeskusjohtaja Kauppakeskus Sello 22.1.2013 Kauppakeskus Sello Asiakaskäynnit 2012 23 miljoonaa Kokonaismyynti

Lisätiedot

Vantaan Energia Oy. Korson omakotiyhdistys 1.4.2014. Ilkka Reko Myyntijohtaja

Vantaan Energia Oy. Korson omakotiyhdistys 1.4.2014. Ilkka Reko Myyntijohtaja Vantaan Energia Oy Korson omakotiyhdistys 1.4.2014 Ilkka Reko Myyntijohtaja 1 Asiakasraportoinnilla säästöä Energiapeili Tervetuloa Vantaan Energian Raportointipalveluun! Rekisteröidy palveluun Kirjaudu

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

HSY Vesi Energiatehokkuus osana Helsingin seudun vesihuoltoa

HSY Vesi Energiatehokkuus osana Helsingin seudun vesihuoltoa HSY Vesi Energiatehokkuus osana Helsingin seudun vesihuoltoa Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Suomen Vesiyhdistys ry Jukka Piekkari toimialajohtaja HSY Vesi Jukka Piekkari, HSY Vesi 22.3.2010 1

Lisätiedot

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Satakunnassa ja Nakkilassa vuonna 2014 Ilmastoasiantuntija Anu Pujola, Satahima-hanke Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke Kuntien ja pk-yritysten

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastotyö etenee heinä joulukuu 2010. Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Pääkaupunkiseudun ilmastotyö etenee heinä joulukuu 2010. Helsingin seudun ympäristöpalvelut Pääkaupunkiseudun ilmastotyö etenee heinä joulukuu 2010 Helsingin seudun ympäristöpalvelut 2 Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian hyväksymisestä on kulunut kolme vuotta. Strategian tavoitteena on vuoteen

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ Ympäristöasiat Kuopiossa 10.4.2014 Tapio Kettunen Toimenpide Säästö vuodessa Vuotavan wc-istuimen tai hanan korjaaminen 100-900 Huonelämpötilan laskeminen yhdellä asteella

Lisätiedot

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan Taloyhtiön energiankulutus hallintaan 01.02.2012, Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Arkitodellisuus taloyhtiöissä Suunnitelmallinen energiatehokkuuden

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Helsingin kaupungin henkilöstökeskus

Helsingin kaupungin henkilöstökeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin henkilöstökeskus vuoden 2011 talousarvion liitteeksi 6.9.2010 1 1. Helsingin kaupungin henkilöstökeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin henkilöstökeskuksen

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTORAPORTTI. Päästöjen kehitys 2009. HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTORAPORTTI. Päästöjen kehitys 2009. HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTORAPORTTI Päästöjen kehitys 29 HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTORAPORTTI - PÄÄSTÖJEN KEHITYS 29 Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Päästöjen kehitys

Lisätiedot

LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE VALTUUSTOALOITTEESTA KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISEKSI

LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE VALTUUSTOALOITTEESTA KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISEKSI Hallitus 51 24.04.2015 LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE VALTUUSTOALOITTEESTA KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISEKSI 994/00.02.023.0230/2015 Hallitus 51 Esittelijä Toimialajohtaja Petri Kouvo Valmistelija

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

Miksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari

Miksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari Miksi Älykästä Vettä Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu 12.5.2015 Toimialajohtaja Jukka Piekkari HSY:n vesihuolto pähkinänkuoressa HSY: Vesihuolto, jätehuolto, seutu- ja ympäristötieto Vesihuolto: veden puhdistus

Lisätiedot