Pääkirjoitus 2 Asiantuntijakirjoituksia 2 Rakennusalan käänteinen arvonlisävero 2

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pääkirjoitus 2 Asiantuntijakirjoituksia 2 Rakennusalan käänteinen arvonlisävero 2"

Transkriptio

1 Sisällysluettelo Pääkirjoitus 2 Asiantuntijakirjoituksia 2 Rakennusalan käänteinen arvonlisävero 2 Oikeuskäytäntö 4 KHO vuosikirja-ratkaisuja 4 KHO lyhyet ratkaisuselosteet 6 Arvonlisäverotus 7 KVL:n ennakkoratkaisut 7 Vahvistetut lait ja asetukset 10 Vuoden 2011 tuloverotuksen muutokset vahvistettu 10 Arvonlisäverotus 10 Eläkelakien yrittäjä määritelmää laajennetaan 10 Hallituksen esitykset 11 Maahantuonnista kannettava arvonlisävero 11 Verohallinnon ohjeet ja päätökset 11 Matkakustannusten korvaukset vuonna Luontoisedut vuonna Matkakuluvähennyksen määrä vuonna Vaaliavustusten ja vaalimenojen käsittely verotuksessa 13 Arpajaisvero 14 Verohallinnon yhtenäistämisohjeet 14 Yrittäjäosakkaan asunnon ja työpaikan välisten matkojen kulujen vähentäminen 15 Yrityksen sukupolvenvaihdos verotuksessa 16 Parturi- ja kampaamopalveluiden sekä eräiden pienien korjauspalveluiden arvonlisäverokanta 16 Kiinteistöhallintapalvelun oman käytön arvonlisäverotus 16 Toiminnan aloittaminen Suomessa 17 Yhteystiedot 17 1

2 Pääkirjoitus TuokkoTaxin vuoden 2011 ensimmäisessä numerossa käsitellään ajanjakson syyskuu helmikuu 2011 ajankohtaisia ja tärkeimpiä verotusta koskevia oikeuksien päätöksiä, vahvistettuja lakeja, hallituksen esityksiä ja verohallinnon ohjeistuksia. Verolainsäädännön muutoksen ovat olleet vähäisiä, johtuen luultavasti ainakin osittain tulevista eduskuntavaaleista. Vaalien jälkeen on odotettavissa muutoksia lukuisiin verolakeihin, kuten arvonlisäverokantoihin, pääoma- ja yritysverokantoihin. Arvonlisäveroasiantuntija Leena Juusela on laatinut kirjoituksen huhtikuun alussa voimaan tulevasta rakennusalan käännetystä arvonlisäverovelvollisuudesta. Tom Hoffström Vero-osaston johtaja Tuokko Tilintarkastus Oy Asiantuntijakirjoituksia Rakennusalan käänteinen arvonlisävero Rakentamispalvelujen arvonlisäverotukseen on alkaen tulossa merkittävä muutos, käänteinen verovelvollisuus rakennusalan yritysten välisessä laskutuksessa. Lakimuutoksen taustalla on talousrikollisuuden ja harmaan talouden aiheuttamat huomattavat vahingot. Kiristynyt kilpailu on vääristänyt hinnoittelua, mikä puolestaan vääristää kilpailua. Yritys, jolla ei ole aikomustakaan maksaa veroja tai huolehtia työnantajavelvoitteistaan, voi tehdä varsin edullisia urakkatarjouksia rehellisiin yrityksiin verrattuna. Varsin usein verotarkastuksissa havaittu ongelma on kuittikauppa. Verohallinto on antanut asiaa koskevan ohjeen Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus alkaen. Ohje sisältää myös lukuisia esimerkkejä menettelyn soveltamisesta. Mikä muuttuu? Muutos tarkoittaa, että verovelvollinen onkin myyjän sijasta ostaja eli aliurakoinnissa arvonlisäveron suorittaa ja ilmoittaa aliurakoitsijan sijasta työsuorituksen ostaja eli pääurakoitsija, joka voi myös vähentää ilmoittamansa veron. Näin toimitaan läpi koko aliurakointiketjun, vain pääurakoitsija laskuttaa asiakastaan verollisella laskulla. Käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan vain rakennusalan yritysten välisiin myynteihin. Ostajan tulee olla elinkeinonharjoittaja, joka muutoin kuin satunnaisesti myy käännetyn verovelvollisuuden soveltamisalaan kuuluvia rakentamispalveluja tai kiinteistöjä. Muutos ei kuitenkaan koske pelkästään edelleen myytäviä palveluita vaan myös tällaisen yrityksen omaan käyttöön ostamia palveluita kuten esimerkiksi oman liikekiinteistön korjaustöitä. Jotta säännöstä ei voitaisi kiertää, menettelyä sovelletaan myös ns. välimiehiin eli elinkeinonharjoittajiin, jotka myyvät edelleen palvelun edellä tarkoitetulle elinkeinonharjoittajalle. Ostajan aseman selvittäminen saattaa aiheut- 2

3 taa sekaannuksia ja ainakin lisätyötä ainakin aluksi. Saatetaan aiheetta jättää arvonlisävero lisäämättä laskuihin tai laskuttaa virheellisesti arvonlisäverolla, varmuuden vuoksi. On myös muistettava, että jos edellytykset täyttyvät, on käänteisen verovelvollisuuden soveltaminen pakollista. Muutos ei vaikuta vähennysoikeuteen. Palvelun myyjä on oikeutettu palautukseen hankintoihinsa sisältyvistä arvonlisäveroista, vaikka ostaja onkin verovelvollinen palvelun myynnistä. Ostajalla taas on vähennysoikeus arvonlisäverosta, jonka hän itse laskee ja ilmoittaa rakentamispalvelun ostostaan edellyttäen kuitenkin, että vähennysoikeuden edellytykset täyttyvät. Arvonlisäverotuksen kiinteistön käsite ja palvelut, joita uusi menettely koskee Kiinteistöllä tarkoitetaan arvonlisäverotuksessa maa-aluetta, rakennusta ja pysyvää rakennelmaa tai niiden osaa. Pysyviä rakennelmia ovat esimerkiksi sillat, laiturit, kanavat, vesiväylät, sähkö-, vesi- ja kaukolämpö- ja televerkot sekä mm. sillat, laiturit ja vastaavat. Pysyvillä rakennelmilla ei siis tarkoiteta mitään tilapäisiä rakennelmia kuten rakennustelineitä, työmaaparakkeja tai työmaakeskuksia eikä muita sellaisia rakennelmia, joiden käyttö rajoittuu rakennusaikaan. Kiinteistön osana ei pidetä tiloissa harjoitettavaa toimintaa varten asennettavia laitteita tai kalusteita. Käänteistä verovelvollisuutta sovelletaan rakentamispalveluihin, joita ovat kiinteistöön kohdistuva rakennus- ja korjaustyö sekä työn yhteydessä asennetun tavaran luovuttaminen. Em. töihin liittyvä suunnittelu, valvonta ja muu niihin verrattava palvelu eivät tule käännetyn verovelvollisuuden piiriin, vaikka myös ne arvonlisäverolain mukaan ovatkin rakentamispalvelua. Lisäksi käänteinen verovelvollisuus koskee rakennusalalla tapahtuvaa työvoiman vuokrausta. Rakentamispalveluja ovat mm. uudis- ja korjausrakentaminen sekä perusparannus niihin liittyvine pohjatöineen, eristystyöt, LVI- ja sähköasennukset, rakennusaikainen siivous ja viimeistelytyöt. Lisäksi rakentamispalveluna pidetään rakennuskoneiden vuokrausta käyttäjineen. Menettelyä ei sovelleta tavaran myyntiin, vaikka siihen liittyisi myös jonkin verran asennustyötä. Rakentamispalvelun tulee siis olla pääsuorite. Uutta menettelyä ei sovelleta kesken oleviin töihin. Keskeneräisinä pidetään sellaisia töitä, jotka on tosiasiallisesti aloitettu ennen lain voimaan tuloa; sopimuksen tekoajankohdalla ei ole merkitystä. Laskutus ja annettavat ilmoitukset Verovelvollinen rakennusalan yritysten välisissä palvelumyyneissä on ostaja, mutta myyjällä on kuitenkin aina laskutusvastuu. Laskutussäännökset muuttuvat myös siten, että laskuille on aina merkittävä myös ostajan arvonlisäverotunniste ja tieto siitä, että ostaja on veronmaksuvelvollinen. Myös viittausta AVL 8 c :ään tai direktiivin 2006/112/ EY artiklaan 199 voidaan käyttää. Vuoden 2011 kausiveroilmoituksella on uudet kohdat sekä myyjän että ostajan annettavia ilmoituksia varten. Leena Juusela Veroasiantuntija Tuokko Tilintarkastus Oy 3

4 Oikeuskäytäntö KHO vuosikirja-ratkaisuja Elinkeinotulon verotus Sulautumisen vastikkeettomuus osittain tai kokonaan ei estä EVL 52 a :n soveltamista A Oy omisti 50 prosenttia B Oy:n osakkeista. Neljä luonnollista henkilöä omistivat loput B Oy:n osakekannasta. B Oy sulautui osakeyhtiölain 16 luvun säännösten mukaisesti A Oy:öön siten, että B Oy:n kaikki varat ja velat siirtyvät A Oy:lle. Vastaanottavalle yhtiölle A Oy:lle ei suoritettu sulautumisvastiketta. Muut sulautuvan B Oy:n osakkaat saivat vastikkeena A Oy:n liikkeeseen laskemia uusia osakkeita. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että sulautumiseen voitiin soveltaa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 a :n ja 52 b :n säännöksiä. KHO:2011: , ennakkoratkaisu vuosille 2009 ja X oli omistanut koko A Oy:n osakekannan ja 23,4 prosenttia B Oy:n osakekannasta. A Oy oli omistanut loput eli 76,6 prosenttia B Oy:n osakekannasta. B Oy oli sulautunut A Oy:öön. X:llä ei ollut tarvetta saada sulautumisvastikkeeksi vastaanottavan yhtiön liikkeeseen laskemia osakkeita, koska hän omisti vastaanottavan yhtiön joka tapauksessa kokonaan, joten sulautuminen toteutettiin maksamatta lainkaan sulautumisvastiketta. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että sulautumista oli pidettävä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 a :ssä tarkoitettuun sulautumiseen verrattavana sulautumisena, johon voidaan soveltaa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 b :stä ilmenevää jatkuvuusperiaatetta. Verovuosi KHO:2010: , äänestys 3-2. Hinnanerosopimuksesta saatu tulo pääomatuloa, mutta siitä aiheutuva meno ei vähennyskelpoinen A kävi sivutoimisesti arvopaperikauppaa ja teki sijoituksia erilaisiin arvopapereihin ja sijoitusinstrumentteihin kuten CFD-sijoitusinstrumentteihin (Contract for Difference, hinnanerosopimus). CFD on hinnanerosopimus, jolla ei ole erääntymispäivää eikä ennalta sovittua hintaa, vaan sen hinnanmuutos vastaa kohdeinstrumentin kurssin kehitystä. Kaupankäynti CFD-instrumenteilla ei tapahdu julkisesti listatuilla markkinoilla. Keskusverolautakunnan tältä osin lainvoimaiseksi jääneessä ennakkoratkaisussa oli todettu, että A:lle tästä sopimuksesta kertyvä tulo oli tuloverolain 32 :n mukaista pääomatuloa. Korkein hallinto-oikeus pysytti keskusverolautakunnan ennakkoratkaisun myös siltä osin kun siinä oli katsottu, ettei A:lle CFD-sopimuksesta koituva meno ollut tuloverolain 54 :ssä tarkoitettu tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuva meno eikä myöskään tuloverolain 50 :ssä tarkoitettuna luovutustappiona tai muuna luovutustappioon rinnastettavana tappiona vähennyskelpoinen. Ennakkoratkaisu verovuosille 2009 ja KHO:2010: Konserniyhtiöltä saadun lainan korkoa verrattiin sillä korvatun aiemman lainan korkoon Pohjoismaiseen konserniin kuuluvalla A Oy:llä oli elokuuhun 2005 asti konsernin ulkopuoliselta riippumattomalta osapuolelta elinkeinotoimintaa varten otetut kaksi lainaa, joiden kokonaiskorkoprosentti oli 3,135-3,25. Yhtiön pitkäaikaiset lainat olivat runsaat 36 miljoonaa euroa ja yhtiön omasta puolestaan antamat vakuudet noin 41 miljoonaa 4

5 euroa. Elokuussa 2005 konsernin koko rahoitus järjestettiin uudelleen. A Oy maksoi uudelleenrahoitukseen liittyen pois vanhat pankkilainansa ja otti uuden lainan ruotsalaiselta konserniyhtiöltä B AB:ltä. Konserniyhtiöiden välisissä lainoissa käytettiin korkoprosenttia 9,5. Korkoprosenttiin olivat vaikuttaneet ulkopuolisilta otettujen pankkilainojen, riskilainojen sekä osakkailta saatujen lainojen korkoprosentit. Uudelleenrahoituksen jälkeen A Oy:n pitkäaikaiset lainat olivat runsaat 38 miljoonaa euroa ja konserniin kuuluvien yritysten puolesta antamat vakuudet noin 300 miljoonaa euroa. A Oy:n pääomarakenteessa ei tapahtunut olennaisia muutoksia uudelleenrahoituksessa. A Oy ei ollut saanut konsernin rahoitusyhtiönä toimineelta B AB:ltä tai muuten sellaisia rahoituspalveluja, joita tulisi ottaa huomioon koron markkinaehtoisuuden arvioinnissa. A Oy:n B AB:lle maksamat korot olivat ylittäneet selvästi määrän, joka olisi maksettu toisistaan riippumattomien yritysten välillä. Vähennyskelpoisten korkojen määrää ei voitu myöskään suoraan määrittää koko konsernin ulkopuolisen rahoituksen keskimääräisen 7,04 prosentin koron perusteella tilanteessa, jossa yhtiön oma luottokelpoisuus ja muut olosuhteet olisivat mahdollistaneet olennaisesti edullisemman rahoituksen. A Oy:n verotettavaan tuloon verovuodelta 2005 oli siten lisättävä vähennyskelvottomiksi katsottuja korkoja 9,5 ja 3,25 prosentin erotusta vastaavana määränä euroa. KHO:2010: Rakennushankkeeseen liittyvä korkosuojaussopimus vähennyskelpoinen meno A Oy:n toimialana oli kiinteistöjen vuokraus ja hallinta. Yhtiön tuotot olivat muodostuneet pääasiassa vuokraustuotoista ja sen tulos oli verotuksessa vahvistettu tuloverolain säännöksiä soveltaen. Yhtiö oli tehnyt pankin kanssa korkosuojaussopimukset (niin sanotut cap- ja floor-korkosuojaussopimukset). Yhtiö oli verovuonna suorittanut floorkorkosuojaussopimuksen perusteella pankille euroa. Kun korkosuojaussopimuksen tarkoituksena oli yhtiön rakennushankkeeseen liittyvien velkojen korkoriskin hallitseminen, kysymyksessä oli tuloverolain 29 :ssä tarkoitettu tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuva meno. Verovuosi KHO:2010: Kauppahinnan maksuksi saadun arvopaperin arvonmenetys ei vaikuttanut luovutusvoiton verotukseen A oli luopunut osakekauppasopimukseksi nimetyllä asiakirjalla omistamistaan kymmenestä B Oy:n osakkeesta siten, että B Oy lunasti A:lta neljä osaketta ja C Oy osti loput kuusi osaketta. Osakekauppasopimusta allekirjoitettaessa A:lle maksettiin markkaa, josta markkaa suoritti B Oy ja markkaa C Oy. Velaksi jääneen kauppahinnan osasta markasta C Oy otti päivätyllä velkakirjalla A:lta vaihtovelkakirjalainan. Laina tuli maksaa puolivuosittain kahdeksassa markan erässä viimeisen erän eräpäivän ollessa Mikäli vaihtovelkakirjalaina tai sen osa oli maksamatta laina-ajan päätyttyä, voitiin vaihtovelkakirjat vaihtaa C Oy:n osakkeisiin osittain tai kokonaan, kunnes lainan pääoma viivästyskorkoineen oli kokonaan maksettu takaisin. C Oy haettiin konkurssiin, joka raukesi varojen puutteessa. Tällöin vaihtovelkakirjalainasta oli maksamatta puolet eli ,95 euroa ( markkaa). Tämä määrä oli A:lta jäänyt saamatta. Tältä osin ei kuitenkaan ollut kysymys kauppahinnan saamatta jäämisestä vaan kauppahinnan maksuksi saatuun arvopaperiin kohdistuvasta arvonmenetyksestä, joka ei vaikuttanut luovutusvoiton verotukseen. Näin ollen menetystä ei voitu ottaa huomioon luovutusvoiton määrää laskettaessa osakekauppasopimuksessa sovitun kokonaiskauppahinnan ,70 euron ( markan) vähennyksenä. Verovuosi KHO:2010:

6 Avoimen yhtiön yhtiömiehen negatiivinen oma pääoma luovutusvoittoa osuuden lahjoituksessa A oli ollut vuodesta 1991 lähtien avoimen yhtiön toisena vastuunalaisena yhtiömiehenä. Hän lahjoitti vuonna 1999 yhtiömiesosuutensa pojalleen ja tyttärensä puolisolle. Lahjoitettaessa A:n yksityistili oli negatiivinen markkaa, millä määrällä A:n yksityisotot hänen yhtiömiesaikanaan olivat ylittäneet A:n yksityissijoitusten ja voittoosuuksien yhteismäärän. A:n pääomatulona voitiin verottaa yhtiömiesosuuden luovutuksesta saatuna voittona markkaa. Verovuosi KHO:2010: Varainsiirtovero Erillinen haittakorvaus luettiin vuokraoikeuden kauppahintaan Tontin vuokraoikeuden ja tontilla sijaitsevien rakennusten kaupan kanssa oli samana päivänä solmittu erillinen haittakorvausta koskeva sopimus, jonka mukaan ostaja korvasi myyjälle muutosta ja uuden vuokra-alueen kunnostamisesta johtuvat menot. Tuo haittakorvaus oli luettava kysymyksessä olevan vuokraoikeuden kaupasta suoritettavan varainsiirtoveron laskentaperusteeseen. KHO:2010: , äänestys 4-1. KHO lyhyet ratkaisuselosteet Tuloverotus Elinkeinotoiminnan tappio vähennettävissä pääomatuloista jo lopettamisvuonna Verovuoden 2005 aikana elinkeinotoimintansa lopettaneella A:lla oli aikaisemmilta verovuosilta vahvistettuja elinkeinotoiminnan tappioita, joihin sisältyi verovuodelta 1995 vahvistettu tappio. Tuloverolain 121 :n mukaan luonnollisen henkilön elinkeinotoiminnan tappio, jota ei voida vähentää elinkeinotoiminnan tuloksesta toiminnan lopettamisen vuoksi, voidaan vähentää verovelvollisen pääomatuloista tappiovuotta seuraavien 10 verovuoden aikana. Säännöksen sanamuodon valossa on epäselvää, voivatko tappiot tulla vähennettäviksi pääomatuloista jo elinkeinotoiminnan lopettamisvuonna vai vasta seuraavina verovuosina. Tappiontasausjärjestelmän yleisenä lähtökohtana on tappioiden vähentäminen sitä mukaa kuin verovelvolliselle syntyy sellaista tuloa, josta tappio on vähennettävissä. Kun A:n elinkeinotoiminnan lopettaminen verovuoden aikana oli verotusta toimitettaessa selvästi todettavissa ja kun otettiin huomioon lain sanamuodon epäselvyys ja tappiontasausjärjestelmän lähtökohdat, verovuodelta 1995 vahvistettu elinkeinotoiminnan tappio voitiin vähentää verovuoden 2005 pääomatuloista. KHO /3091 Arvonlisäverotus Yhteisön ulkopuolelle suuntautuvan valmismatkan varausmaksu veroton Matkanjärjestäjä A Ky oli perinyt myymistään ja välittämistään Venäjälle suuntautuneista valmismatkoista varauskohtaista palvelumaksua kultakin varatulta matkalta. A Ky oli kirjannut nämä palvelumaksut verolliseen myyntiinsä (alv 22 %). Korkein hallinto-oikeus katsoi, että valmismatkaan liittyvää varausmaksua ei ollut pidettävä erillisestä palvelusta suoritettuna maksuna, vaan kysymys oli valmismatkan hintaan sisäl tyvästä hinnanlisästä. Koska Euroopan yhteisön 6

7 ulkopuolelle suuntautuneiden valmismatkojen myynti oli verotonta, näiden matkojen myyntiin liittyvät varausmaksut olivat myös verottomia. A Ky:n ei näin ollen ollut suoritettava arvonlisäveroa Venäjälle suuntautuneisiin valmismatkoihin liittyvistä varausmaksuista. Jälkiverotukset tilikausilta , ja KHO /2051 Marginaaliverotus sovellettavissa myös osittain työsuhdekäytössä oleviin autoihin Moottoriajoneuvojen vähittäiskauppaa harjoittava A Oy myi uusia henkilö- ja pakettiautoja sekä toimi vaihtoautokauppiaana. A Oy sovelsi verottomana ostamiinsa käytettyihin henkilöautoihin yleensä arvonlisäverolain 79 a :ssä tarkoitettua marginaaliverotusmenettelyä. A Oy oli suunnitellut ryhtyvänsä käyttämään joitakin marginaaliverotusmenettelyn mukaisesti käsiteltyjä verottomana ostettuja käytettyjä henkilöautoja työntekijöidensä työsuhdeautoina ennen niiden edelleenmyyntiä. Työsuhdekäytön kesto oli arviolta noin yksi kuukausi. Työntekijä ei välttämättä saanut käyttöönsä aina samaa autoa, vaan käyttöön jouduttiin ottamaan auto, joka sattui olemaan vapaana vaihtoautohallissa tai liikkeen ulkotiloissa. Työntekijän käyttämä auto oli päivisin varusteltu kuten muutkin vaihtoautot. Autossa oli esillä hintalappu ja sitä pidettiin muutoinkin myyntikun nossa. Kun A Oy oli hankkinut työntekijöille työsuhdeautoiksi luovuttamansa käytetyt henkilöautot ensisijaisesti myytäviksi, A Oy oli hankkinut henkilöautot arvonlisäverolain 79 a :ssä tarkoitetulla tavalla verollista edelleenmyyntiä varten. A Oy voi näin ollen soveltaa marginaaliverotusmenettelyä sellaisten käytettyjen henkilöautojen edelleenmyyntiin, jotka oli kirjattu ostohetkellä marginaalivero-ostoihin ja joita oli käytetty työsuhdekäytössä ennen niiden verollista edelleenmyyntiä asiakkaille. Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu ajaksi KHO /2050 KVL:n ennakkoratkaisut Tuloverotus Osakkeiden hankintaan liittyvät menot tuli lukea verotuksessa osakkeiden hankintamenoon vaikka ne vähennettiin vuosikuluna kirjanpidossa A Oyj oli hankkinut vuonna 2010 erään yhtiön koko osakekannan. Osakekaupan valmistelusta ja toteuttamisesta oli yhtiölle aiheutunut ulkopuolisille asiantuntijoille suoritettuja menoja. Hakemuksen mukaan nämä menot liittyivät läheisesti osakkeiden hankintaan, minkä vuoksi ne tuli lukea verotuksessa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 14 :n 1 momentin mukaisesti osakkeiden hankintamenoon. Sillä, että A Oyj noudattamiensa kirjanpitostandardien mukaisesti vähensi mainitut menot vuosikuluna kirjanpidossaan, ei ollut vaikutusta niiden käsittelyyn verotuksessa. Ennakkoratkaisu vuodelle KVL 063/ (ei lainvoimoimainen). 7

8 Säätiö sai myydä elinkeinotoimintaa harjoittavan yhtiön osakkeet verovapaasti Yleishyödyllisenä yhteisönä pidetty säätiö oli siirtänyt elinkeinotoiminnaksi katsottavan toimintansa vuonna 2005 perustamalleen X Oy:lle. Tämän jälkeen säätiö ei ollut itse harjoittanut vastaavaa toimintaa. Säätiön tarkoituksena oli myydä X Oy:n osakkeet. Kun X Oy:n osakkeet eivät hakemuksessa esitetyn selvityksen mukaan kuuluneet säätiön elinkeinotoiminnan tulolähteeseen, näiden osakkeiden myynnistä saatu luovutusvoitto oli säätiölle henkilökohtaisen tulolähteen tulona verovapaata. Ennakkoratkaisu vuosille KVL 054/ (ei lainvoimainen). Myös vain tietylle ryhmälle otettu lisäeläketurva voi olla kollektiivinen A toimi vakuutusyhtiössä tiettyjen vakuutusten myyntiin erikoistuneessa henkilöstöryhmässä, joka erosi muusta yhtiön henkilöstöstä organisatoriselta asemaltaan ja toimenkuvaltaan. Ryhmässä työskentelevien palkkaus kostui kiinteästä peruspalkasta, sekä henkilökohtaiseen myyntiin perustuvasta myyntipalkasta, jonka osuus oli noin prosenttia henkilön kokonaispalkasta. A:n työnantajan oli tarkoitus ottaa edellä tarkoitettuun henkilöstöryhmään kuuluville työntekijöille vapaaehtoinen maksuperusteinen ryhmäeläkevakuutus, jonka vakuutusmaksuja yhtiö maksaisi vuosittain itse päättämänsä määrän. Vakuutussopimuksen ehtojen mukaan työnantajan maksamat vakuutusmaksut jaettaisiin vakuutettujen kesken heille vuosittain maksettujen työsuoritusperusteisten palkanosien suhteessa. Kun otettiin huomioon se, että vakuutusmaksu jakautui kaikille kyseiseen henkilöstöryhmään kuuluville samoin perustein eli työsuoritukseen perustuvien palkanosien suhteessa ja se, että lisäeläketurva kohdistui työntekijöistä koostuvaan henkilöpiiriin, vakuutusta pidettiin tuloverolain 96a :n 2 momentissa tarkoitettuna työnantajan työntekijälleen järjestämänä kollektiivisena lisäeläketurvana, jonka vakuutusmaksut eivät olleet A:n veronalaista ansiotuloa. Ennakkoratkaisu vuodelle KVL 048/ (Lainvoimainen). Sijoitusrahaston voitonjakolainalle maksama tuottokorko vähennyskelpoinen Pääomarahastojen hallinnointia harjoittavan osakeyhtiön oli tarkoitus perustaa A Ky, joka toimisi äänettömänä yhtiömiehenä perustettavassa kommandiittiyhtiömuotoisessa sijoitusrahastossa. A Ky toimisi niin sanottuna syöttörahastona, jonka tarkoituksena oli kerätä sijoittajilta varoja sijoitusrahastoon; kerättävien varojen tavoitemääränä oli vähintään 10 miljoonaa euroa. Sijoitusrahasto sijoittaisi varat edelleen tietyllä alalla toimiviin yhtiöihin. Sijoitusrahaston tavoitekoko oli noin 60 miljoonaa euroa. Kun otettiin huomioon A Ky:n harjoittaman toiminnan luonne sijoitusrahaston äänettömänä yhtiömiehenä, A Ky:n katsottiin näissä olosuhteissa harjoittavan elinkeinotoimintaa. Varat A Ky:öön oli tarkoitus hankkia vieraan pääoman ehtoisina voitonjakolainoina. Lainaehtojen mukaan voitonjakolainoille suoritettaisiin tilikausittain ns. tuottokorkona yhteensä koko A Ky:n tilikauden tulos kuitenkin siten, että tuottokoron suorituksen jälkeen A Ky:öön jäisi yhtiömiesten osuus sen tulosta. Voitonjakolainat olivat määräaikaisia ja ne erääntyivät sijoitusrahaston toimikauden päätyttyä. Voitonjakolainalle maksettava tuottokorko oli A Ky:n verotuksessa vähennyskelpoista korkoa sen vuoden elinkeinotoiminnan tulosta, jolta vahvistettiin koronmaksuvelvollisuuden synnyttävä tilinpäätös. Ennakkoratkaisu vuosille 2010 ja KVL 044/ (Lainvoimainen). 8

9 Siirtyvät varat voidaan merkitä käypään tai tasearvoon EVL 52 c :ää sovellettaessa A Oy aikoi purkautua selvitysmenettelyttä ja siirtää kaikki varansa ja velkansa viiteen uuteen yhtiöön. Siirretyt varat aiottiin mahdollisesti merkitä vastaanottavien yhtiöiden taseeseen varojen käyvän arvon suuruisena. Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 c :n mukaisessa jakautumisessa jakautuvan yhtiön verotuksessa vähentämättä olevat hankintamenot ja muut vähennyskelpoiset menot vähennetään vastaanottavan yhtiön verotuksessa samalla tavalla, kuin ne olisi vähennetty jakautuvan yhtiön verotuksessa. Jakautuvan yhtiön verotuksessa poistamattomat hankintamenot siirtyvät siten sellaisinaan vähennettäväksi vastaanottavan yhtiön verotuksessa. Edellä mainitun lainkohdan soveltamiselle ei ole säädetty erityisiä kirjanpitokäsittelylle asetettavia edellytyksiä. Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 c :n soveltamisen kannalta ei ollut merkitystä sillä, merkittiinkö siirtyvät varat vastaanottavan yhtiön kirjanpitoon jakautuvan yhtiön taseessa olleeseen arvoon vai varojen käypään arvoon. Ennakkoratkaisu vuosille 2010 ja KVL 040/ (Lainvoimainen). Arvonlisäverotus Autojen pitkäaikainenkaan vuokraus ei estä marginaaliverotuksen soveltamista Moottoriajoneuvojen vähittäiskauppaa harjoittava yhtiö osti käytettyjä henkilö- ja pakettiautoja verottomana. Yhtiö vuokrasi näitä autoja eripituisiksi vuokra-ajoiksi ennen niiden edelleen myyntiä. Vuokra-aika saattoi olla jopa muutaman vuoden mittainen. Kun yhtiön ainakin toissijaisena tarkoituksena oli myydä hankkimansa käytetyt henkilöja pakettiautot edelleen, yhtiötä oli pidettävä verovelvollisena jälleenmyyjänä, vaikka se käytti autoja ennen niiden myyntiä verollisessa vuokrausliiketoiminnassaan. Vuokra-ajan pituudella ei ollut asiassa merkitystä. Yhtiö voi siten soveltaa arvonlisäverolain 79 a :n mukaista marginaaliverotusmenettelyä vuokrausliiketoiminnan käytössä olleiden käytettyjen henkilö- ja pakettiautojen edelleen myyntiin. Ennakkoratkaisu ajalle KVL 067/ (Lainvoimainen). Toimitilakulujen vähennyskelpoisuus toiminnan lopettamisen jälkeen X AB:lla oli Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröity sivuliike, joka harjoitti autokauppaan liittyvää osamaksu- ja rahoitusleasingtoimintaa. X AB oli arvonlisäverovelvollinen toisessa jäsenvaltiossa. Koska yhtiö aikoi lopettaa Suomen sivuliikkeen, oli sen toiminta, muun muassa rahoitussopimuksia ja työntekijät, siirretty liiketoimintakaupalla ulkopuoliselle yhtiölle. Sivuliikkeen toimitilojen vuokrasopimus ei ollut irtisanottavissa, vaan se sitoi sivuliikettä sopimuksessa sovitun ajan. Sen lisäksi X AB ja sen sivuliike vastasivat eräistä muista toimitiloihin liittyvistä kustannuksista näitä koskevien, määräajan voimassa olevien sopimusten mukaan. Hakemuksessa mainittujen kustannusten katsottiin liittyvän X AB:n sivuliikkeensä kautta Suomessa harjoittamaan arvonlisäverolliseen rahoitusleasingtoimintaan ja verottomaan osamaksurahoitustoimintaan. X AB:n velvollisuus jatkaa vuokran ja muiden kulujen maksamista sen jälkeen, kun sivuliikkeen toiminta päättyi, johtui tämän liiketoiminnan harjoittamisesta. Hakemuksessa kuvatuissa olosuhteissa maksuilla ja X AB:n sekä sen sivuliikkeen harjoittaman taloudellisen toiminnan välillä oli suora ja välitön yhteys. Vuokra- ja muihin kustannuksiin sisältyvä arvonlisävero oli sivuliikkeelle vähennyskelpoinen sopimusten voimassaoloajan samassa suhteessa, jossa kustannusten sisältämä arvonlisävero oli ollut vähennyskelpoista ennen rahoitussopimusten luovutusta. Vähennyskelpoisuuden edellytyksenä kuitenkin oli, ettei tilojen käyttötarkoitus muulla tavoin muutu. Ennakkoratkaisu ajalle KVL 037/ (Lainvoimainen). 9

10 Vahvistetus lait ja asetukset Vuoden 2011 tuloverotuksen muutokset vahvistettu Keskeisimmät muutokset liittyvät omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappion vähentämisaikaan ja lahjoitusvähennyksen jatkamiseen. Verovuodesta 2010 lähtien tuloverolain mukaiset luovutustappiot voidaan vähentää omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuonna. Aiemmin tappiot voitiin vähentää luovutuksesta saadusta voitosta verovuonna ja kolmena sitä seuraavana vuonna. Luonnollisen henkilön lahjoitusvähennyksen voimassaoloaikaa jatketaan yhdellä vuodella vuoden 2011 loppuun. Luonnollinen henkilö ja kuolinpesä voivat vähentää verotuksessa ansiotulostaan yliopistolle tai korkeakoululle tiedettä tai taidetta edistävään tarkoitukseen tekemänsä vähintään 850 ja enintään euron rahalahjoituksen. Arvonlisäverotus Alennetun 9 prosentin arvonlisäverokannan soveltamista parturi- ja kampaamopalveluihin sekä pieniin korjauspalveluihin jatketaan vuoden 2011 loppuun. Pieniin korjauspalveluihin luetaan polkupyörien, kenkien ja nahkatavaroiden sekä vaatteiden ja liinavaatteiden korjauspalvelut. Kiinteistöhallintapalvelun ja itse suoritetun rakentamispalvelun oman käytön verotukseen liittyvät alarajat nostetaan eurosta euroon. Eläkelakien yrittäjä määritelmää laajennetaan Yrittäjän eläkelain ja maatalousyrittäjän eläkelain mukaista yrittäjämääritelmää on laajennettu lähtien siten, että yrittäjänä pidetään myös osakeyhtiössä tai muussa yhteisössä johtavassa asemassa työskentelevää henkilöä, joka omistaa yksin yli 30 prosenttia yrityksen osakkeista tai jolla yksin on yli 30 prosenttia osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Laki muutos perustuu hallituksen esityksen 135 /2010. Laki muutokseen liittyy saakka ulottuva siirtymäkausi sellaisen osakkaan osalta, joka on lain voimaantullessa vakuutettu samasta työstä työntekijänä. Tuloverolain 33b :n 4 momentin mukaan, jos osakas ei ole työntekijän eläkelain mukaan yhtiöön työsuhteessa oleva, on käyttänyt yhtiön varoihin sisältyvää asuntoa, vähennetään asunnon arvo osakkeiden arvosta osingon pääomatulo-osuutta laskettaessa. Verolakia ei ole muutettu, joten eläkelain muuttuessa sovelletaan tätä tuloverolain säännöstä myös johtavassa asemassa oleviin osakkaisiin, jotka omistavat yli 30 prosenttia yhtiön osakkeista. 10

11 Hallituksen esitykset Maahantuonnista kannettava arvonlisävero Arvonlisäverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että maahantuonnissa pienintä kannettavaa arvonlisäveron määrää alennetaan 10 eurosta 5 euroon. Lisäksi arvonlisäverolakia muutetaan siten, että toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneiden ulkomaalaisten vuodelta 2009 tehtävien arvonlisäveronpalautushakemusten määräaikaa pidennetään saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian ulkomaalaisten arvonlisäveronpalautuksen hakuajan pidentämisen osalta ja sitä ehdotetaan tältä osin sovellettavaksi taannehtivasti lukien. Maahantuonnissa pienintä kannettavaa arvonlisäveron määrää koskevan muutoksen osalta laki on tarkoitettu tulemaan voimaan HE 311/2010 Verohallinnon ohjeet ja päätökset Matkakustannusten korvaukset vuonna 2011 Verohallinnon antamassa päätöksessä määrätään verovapaiden matkakustannusten korvauksista vuonna Seuraavassa käsitellään eräitä keskeisiä kohtia päätöksestä. Päätös on luettavissa verohallinnon internet sivuilla www. vero.fi Työmatka Työmatkalla tarkoitetaan matkaa, jonka palkansaaja tilapäisesti tekee työhön kuuluvien tehtävien suorittamiseksi erityiselle työntekemispaikalle varsinaisen työpaikan ulkopuolelle. Mikäli palkansaajalla työn luonteen vuoksi ei ole varsinaista työpaikkaa, työmatkana pidetään matkaa, jonka palkansaaja tilapäisesti tekee työn suorittamiseksi asunnoltaan erityiselle työntekemispaikalle. Työmatkana pidetään matkaa työntekemispaikalle myös silloin, jos: 1) työntekemispaikka sijaitsee muualla kuin oman työnantajan tai tämän kanssa samaan intressipiiriin kuuluvan yhteisön toimipaikassa; 2) työskentely on tilapäistä TVL 72a :ssä tarkoitetulla tavalla; 3) työntekemispaikka sijaitsee yli 100 kilometrin etäisyydellä verovelvollisen asunnosta ja 4) verovelvollinen on työntekemispaikalle tehdyn matkan takia yöpynyt työntekemispaikan sijainnin vuoksi tarpeellisissa tilapäisissä majoitustiloissa. Työmatkana ei pidetä palkansaajan asunnon ja varsinaisen työpaikan välistä matkaa eikä työkomennuksen kestäessä tehtyjä viikonloppu- ja muita vastaavia matkoja asunnon ja erityisen työntekemispaikan välillä. Erityisillä työntekemisaloilla on omia säännöksiä verovapaiden matkakustannusten korvaamiseksi. 11

12 Varsinainen työpaikka Varsinaisella työpaikalla tarkoitetaan paikkaa, jossa palkansaaja vakituisesti työskentelee. Jos palkansaajalla työn liikkuvuuden vuoksi ei ole paikkaa, jossa hän vakituisesti työskentelee, pidetään varsinaisena työpaikkana paikkaa, josta hän hakee työmääräykset, säilyttää työssä käyttämiään asusteita, työvälineitä tai työaineita, tai muuta työn tekemisen kannalta vastaavaa paikkaa. Kilometrikorvaus Palkansaajan omistamallaan tai hallitsemallaan autolla kilometrikorvauksen enimmäismäärä on 46 senttiä kilometriltä. Kilometrikohtaista korvausta voidaan korottaa, mm. mikäli autoon on kiinnitetty perävaunu tai autossa kuljetetaan koneita tai muita esineitä, joiden paino ylittää 80 kiloa tai joiden koko on suuri. Päiväraha Päivärahan suorittaminen edellyttää, että erityinen työntekemispaikka on yli 15 kilometrin etäisyydellä joko palkansaajan varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta, riippuen siitä, kummasta matka on tehty. Erityisen työntekemispaikan on lisäksi oltava yli 5 kilometrin etäisyydellä sekä varsinaisesta työpaikasta että asunnosta. Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: Työmatkan kestoaika (päivärahan enimmäismäärä) euroa - yli 6 tuntia (osapäiväraha) 16,00 - yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 34,00 kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden - vähintään 2 tunnilla 16,00 - yli 6 tunnilla 34,00 Jos palkansaaja jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan enimmäismäärä on puolet 1 momentin mukaisista määristä. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa. Verohallinnon päätös Dnro 1201/32/ Luontoisedut vuonna 2011 Verohallinto on antanut päätöksen vuodelta 2011 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista (Dnro 1031/32/2010). Seuraavassa käsitellään eräitä keskeisiä kohtia päätöksestä. Päätös on luettavissa verohallinnon internet sivuilla Ravintoetu Ravintoedun arvo on 5,40 ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään 5,40 ja enintään 9,00. Jos tämä määrä alittaa 5,40 tai ylittää 9,00, edun arvona pidetään välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrää. 12

13 Autoetu Jos palkansaaja tai hänen perheensä käyttää yksityisajoihin työnantajan henkilö- tai pakettiautoa, verovelvollisen saama etu katsotaan autoeduksi. Autoedun arvo vahvistetaan auton rekisteriotteeseen merkityn käyttöönottovuoden perusteella eri ikäryhmissä seuraavasti: a) Ikäryhmä A (vuosina käyttöönotetut autot) Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 270 eurolla tai 18 sentillä kilometriltä. Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 90 eurolla tai 6 sentillä kilometriltä. b) Ikäryhmä B (vuosina käyttöönotetut autot) Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 285 eurolla tai 19 sentillä kilometriltä. Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 105 eurolla tai 7 sentillä kilometriltä. c) Ikäryhmä C, (ennen vuotta 2006 käyttöönotetut autot) Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 0,9 % auton uushankintahinnasta lisättynä 300 eurolla tai 20 sentillä kilometriltä. Verohallinto on antanut päätöksen vuodelta 2011 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista (Dnro 1031/32/2010). Seuraavassa käsitellään eräitä keskeisiä kohtia päätöksestä. Päätös on luettavissa verohallinnon internet sivuilla Matkakuluvähennyksen määrä vuonna 2010 Päätöksen mukaan verovelvollisen käyttäessä asunnon ja työpaikan väliseen matkaan omistamaansa tai hallitsemaansa autoa, on vähennyksen määrä 0,24 euroa kilometriltä. Vähennyksen edellytyksenä on, että asunnon ja työpaikan välistellä matkalla halvimpana kulkuneuvona pidetään muuta kuin julkista kulkuneuvoa. Verovelvollisen käyttäessä asunnon ja työpaikan väliseen matkaansa työnantajan omistamaa tai hallitsemaa autoa vähennyksen määrä on 0,20 euroa kilometriltä. Verohallinnon päätös Dnro 1029/32/2010, Vaaliavustusten ja vaalimenojen käsittely verotuksessa Verohallinto on antanut uuden aikaisempia ohjeita täydentävän ohjeen (Dnro 17/38/2011, ) vaaliavustusten ja vaalimenojen käsittelystä verotuksessa. Seuraavassa käsitellään eräitä keskeisiä kohtia ohjeesta. Ohje on kokonaisuudessaan luettavissa verohallinnon internet sivuilla Vaaliavustus Vaaliavustus on ehdokkaalle tai hänen tukiryhmälleen annettavaa rahoitusta, jolla on tarkoitus kattaa vaalikampanjan kulut. Vaaliavustusta annetaan tavallisesti yleisissä vaaleissa puolueelle, valitsijayhdistykselle, ehdokkaalle suoraan tai hänen tukiyhdistykselle tai -ryhmälle. Lisäksi vaaliavustusta voidaan antaa suorittamalla ehdokkaan 13

14 vaalikampanjasta aiheutuneita kuluja suoraan kolmannelle osapuolelle. Yritykset voivat antaa vaaliavustusta myös antamalla suoritteitaan tai palveluitaan vaalityöhön alihintaan tai vastikkeetta. Yritys vaaliavustuksen antajana Poliittisen toiminnan tukemisesta aiheutuneet menot eivät ole vähennyskelpoisia yrityksen verotuksessa. Tällaiset menot eivät liity riittävän läheisesti yrityksen liiketoimintaan. Lahjoitukset puolueille, ehdokkaille tai näiden tukiryhmille eivät siten ole yrityksen verotuksessa vähennyskelpoisia (KVL 1977/719). Puolueet, ehdokkaat ja näiden tukiryhmät yms. hankkivat vaalirahoitusta myös tarjoamalla erilaisia hyödykkeitä ostettavaksi. Tällaisen vastikkeellisen vaaliavustuksen vähennyskelpoisuutta yrityksen verotuksessa voidaan arvioida monella tavalla. Pääsääntö on, että yritys voi vähentää verotuksessa sen elinkeinotoimintaan kuuluvat menot. Vähennyskelpoisuutta arvioitaessa merkitystä voidaan antaa hyödykkeen hankinnan syylle. Yrityksen hankkiessa tavaran tai palvelun sen perusteella, että sen tarjoajalla on tietty aatteellinen tausta, voi hankinnan varsinainen tarkoitus olla poliittisen toiminnan tukeminen. Usein tällaisen hyödykkeen ostajalla on tiedossa, että myyjä käsittää saadun korvauksen vaalitukena, jolloin sitä voidaan pitää sellaisena myös ostajan näkökulmasta ja siten vähennyskelvottomana menona. Yrityksen vaaliehdokkaalta tms. ostamista tavaroista ja palveluista aiheutuneet kulut voivat olla vähennyskelpoisia, jos ne kuuluvat yrityksen liiketoimintaan. Kulujen suuruus ei saa ylittää muista vastaavista tuotteista tai palveluista maksettavaa käypää hintaa. Vähennyskelpoisena voidaan pitää esimerkiksi puoluepoliittisissa lehdissä julkaistuista mainoksista aiheutuneita kuluja, jos yritys on saanut todellista näkyvää mainosta omalle elinkeinotoiminnalleen. Myös seminaarikulut voivat olla vähennyskelpoisia, jos seminaari liittyy yrityksen liiketoimintaan ja peritty seminaarimaksu ei ylitä käypää hintaa. Ylihintaa ja liiketoimintaan kuulumattomia kuluja pidetään vähennyskelvottomina. Jos yritys tukee poliittista toimintaa luovuttamalla suoritteitaan ja palveluksiaan alihintaan tai vastikkeetta, voidaan yrityksen veronalaista tuloa korjata alihinnoittelun vuoksi (KHO 1985/4008 ja 4137). Yrityksen on ilmoitettava antamansa vaaliavustukset veroilmoituksellaan vähennyskelvottomina kuluina. Vähennyskelpoisia kuluja ovat vain yrityksen liiketoimintaan liittyvät menot. Yrityksen on osoitettava kulun liittyminen sen elinkeinotoimintaan, jos se haluaa kulun verotuksessa vähentää. Huomattavaa on, että vaikka vähäiset mainoslahjat ovat verotuksessa vähennyskelpoisia, poliittiseen tarkoitukseen annettu pienikään lahja ei ole vähennyskelpoinen. Arpajaisvero Verohallinto on antanut ohjeen arpajaisverosta (Dnro 12/420/2011, ). Ohjeessa on huomioitu arpajaisverolain muutos ( /951) voimaan tulleella muutoksella yksinoikeudella toimeenpantujen muiden arpajaisten kuin totopelin arpajaisveroaste korotettiin 10 prosenttiin. Ohjeeseen ei ole tullut muita muutoksia. Ohje on luettavissa verohallinnon internet sivuilla Verohallinnon yhtenäistämisohjeet Verohallinto on julkaissut yhtenäistämisohjeen vuodelta 2010 toimitettavaa verotusta varten (Dnro 919/32/2010, ) Ohjeessa käsitellään mm. elinkeinoverotusta ja henkilökohtaisen tulon verotusta. Ohjeella on tarkoitus yhdenmukaistaa verokohtelua ohjeessa mainituissa asioissa eri puolilla maata. Yksittäistapauksessa verovelvollisen esittämä selvitys on kuitenkin aina ensisijainen verotuksen peruste. Ohje on luettavissa verohallinnon sivuilla 14

15 Yrittäjäosakkaan asunnon ja työpaikan välisten matkojen kulujen vähentäminen Verohallinto on antanut ohjeen, jossa käsitellään yrittäjäosakkaan asunnon ja työpaikan välisten matkojen vähentämistä verotuksessa (Dnro 1168/32/2010, ). Seuraavassa käsitellään eräitä keskeisiä kohtia ohjeesta, joka on luettavissa kokonaisuudessaan verohallinnon internet sivuilla Ohje on voimassa vuoden 2009 verotuksesta alkaen toistaiseksi. Osakeyhtiön osakas saa vähentää asunnon ja yrityksessä olevan työpaikkansa väliset matkakustannukset vain, jos hän on saanut verovuonna tuosta yrityksestä palkkatuloa (KHO 2008:69 ja t (ei julk.)). Matkakustannukset vähennetään tällöin halvimman käytettävissä olevan kulkuneuvon käyttökustannusten mukaan laskettuna ja siihen sovelletaan 600 euron omavastuuta sekä euron enimmäismäärää. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksissä ei lausuttu siitä, minkä suuruista palkkaa yhtiön olisi tullut maksaa osakkaalle, jotta matkakulut olisi saatu vähentää. Ratkaisussa ei ole myöskään otettu kantaa siihen olisivatko matkakulut olleet vähennettävissä ainoastaan tuon yhtiön maksamasta palkasta vai myös verovelvollisen muista ansiotuloista. Tulkintasuosituksena voidaan esittää, että matkakulujen vähentämiseksi yhtiön tulisi maksaa osakkaalle verovuonna vähintään matkakulujen määrän suuruinen palkka. Tällä tavoin verotuksessa ei jouduta tapauskohtaisesti arvioimaan verotusmenettelystä annetun lain 28 :n veronkiertosäännöksen soveltumista eli sitä, onko yhtiö maksanut osakkaalle nimellisen palkan vain matkakuluvähennyksen saamiseksi. Jos palkkaa maksetaan ja matkakulut ovat vähennyskelpoiset, matkakulut kohdistetaan verotuslaskennassa verovelvollisen ansiotuloon yleensä, eikä erityisesti kyseiseen palkkatuloon. Muut yritysmuodot Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu koski osakeyhtiön osakkaan asunnon ja työpaikan välisten matkojen kustannuksia. Elinkeinonharjoittajan asunnon ja yrityksessä olevan työpaikan välisten matkakustannusten vähentämisestä on korkeimman hallinto-oikeuden päätös t. 2995: Silmälääkäri harjoitti ammattitoimintaa kuudella eri paikkakunnalla. Vastaanottoajat ja -paikat määräytyivät palvelujen kysynnän perusteella eikä vastaanottojen alkamisaika usein selvinnyt ennen kuin vasta työpäivän aamuna. Lääkäri matkusti eri vastaanottopisteisiin kotoaan omalla autolla kuljettaen mukanaan tutkimusvälineitään. Lääkärin matkat kodin ja vastaanottopisteiden välillä olivat asunnon ja työpaikan välisiä matkoja, joista aiheutuvat kulut hänellä oli oikeus vähentää vain vähennykselle tuloverolain 93 :ssä säädettyjen rajoitusten puitteissa. Verovuosi Äänestys 3-2. Liikkeen- ja ammatinharjoittajan ja elinkeinoyhtymän osakkaan osalta Verohallinnon yhtenäistämisohjeissa (kohdat ja 3.2.2) todetaan, että asunnon ja työpaikan väliset matkat ovat yksityismatkoja. Nämä asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset liikkeen- tai ammatinharjoittaja ja elinkeinoyhtymän osakas saa vähentää ansiotulosta esitäytetyllä veroilmoituksella tuloverolain 93 :ssä säädettyjen edellytysten ja rajoitusten puitteissa. Verohallinto katsoo, ettei korkeimman hallinto-oikeuden päätös 2008:69 muuta asunnon ja työpaikan välisten matkakulujen vähentämistä muissa yritysmuodoissa, vaan matkakulut tulee vähentää yhtenäistämisohjeiden mukaisesti. Yhtenäistämisohjeiden perusteella matkakulut ovat vähennyskelpoiset verovelvollisen ansiotuloista riippumatta siitä, onko verovelvollisella ollut verovuonna ansiotuloa juuri kyseisestä yrityksestä. Yhtymien osalta matkakulujen vähentäminen ei myöskään edellytä, että yhtymä olisi maksanut osakkaalle palkkaa. 15

16 Yrityksen sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto on täsmentänyt antamaansa yrityksen sukupolvenvaihdosta koskevaa ohjetta eräiltä osin (137/349/2011, Dnro ). Seuraavassa käsitellään lyhyesti näitä täsmennyksiä. Ohje on luettavissa kokonaisuudessaan verohallinnon internetsivuilla Korkein hallinto-oikeus antoi lahjaverotusta koskevan vuosikirjaratkaisun KHO:2011:1. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan saatuun lahjaan ei voitu soveltaa perintö- ja lahjaverolain 55 :n sukupolvenvaihdosta koskevia huojennussäännöksiä, koska osakeyhtiölain mukaan vajaavaltainen eli alaikäinen ei voi toimia yhtiön hallituksen jäsenenä, eikä yhtiön hallituksen jäsenenä voi toimia jonkun osakkaan lukuun. Verohallinnon ohjeen mukaan osakeyhtiömuodossa harjoitetun yritystoiminnan jatkajan täytyy siten olla täysiikäinen silloin, kun verotuspäätös perintö- tai lahjaverotusasiassa annetaan. Toinen ohjeen täsmennys liittyy vuoden 2011 alusta tuli voimaan tulleeseen tuloverolain TVL 48.5 :n muutokseen. Tuloverolain 48.5 :n mukaan luovutusvoiton sukupolvenvaihdoshuojennus menetetään, jos ostaja luovuttaa samaa omaisuutta edelleen ennen kuin viisi vuotta on kulunut hänen saannostaan. Lain-kohdan mukaan jatkoluovutuksesta saatua voittoa laskettaessa hankintamenosta vähennetään se veronalaisen luovutusvoiton määrä, jota ei tuloverolain 48.1 :n 3 kohdan nojalla pidetty osakkeet luovuttaneen henkilön veronalaisena tulona. Tuloverolain 48.5 :n mukainen vähennys tehdään alkaen myös hankintameno-olettamasta. Parturi- ja kampaamopalveluiden sekä eräiden pienien korjauspalveluiden arvonlisäverokanta Verohallinto on antanut ohjeen, jossa käsitellään eräitä palveluja, joihin sovelletaan alennettua arvonlisäverokantaa (Dnro 1114/40/2010, ). Parturi- ja kampaamopalvelujen sekä pienten korjauspalveluiden myyntiin sovelletaan väliaikaisesti kokeilun ajan yleisen arvonlisäveroverokannan 23 %:n sijaan alennettua 9 %:n verokantaa. Alennetun verokannan soveltamista jatketaan saakka. Ohjeessa käydään läpi niitä parturi- ja kampaamopalveluja ja pieniä korjauspalveluja, joihin sovelletaan alennettua verokantaa ja palveluja, joihin sovelletaan yleistä 23 %:n verokantaa. Ohje on luettavissa verohallinnon internetsivuilla. Kiinteistöhallintapalvelun oman käytön arvonlisäverotus Verohallinto on julkaissut ohjeen kiinteistöhallintapalvelun oman käytön verotuksesta (Dnro 1113/40/2010, ). Kalenterivuoden palkkakustannukset sosiaalikuluineen ovat enintään euroa Ohjeessa käsitellään mm. vuoden 2011 alusta voimaan tullutta kiinteistöhallintapalvelujen oman käytön verovapauden nostamista euroon aikaisemmasta eurosta. Ohje on luettavissa verohallinnon sivuilla 16

17 Toiminnan aloittaminen Suomessa Verohallinto on julkaissut ohjeen, jossa kerrotaan, mitä ilmoituksia ja selvityksiä ulkomaalaisen yrityksen on annettava Verohallinnolle, kun se aloittaa yritystoiminnan Suomessa perustamatta tänne erillistä yhtiötä (Dnro 677/345/2010, ) Ohjeessa käsitellään mm. perustamisilmoituksen antamista, tulo- ja arvonlisäverovelvollisuutta, ennakkoperintärekisteröinnin edellytyksiä ja erilaisten ilmoitusten antamista. Ohje on luettavissa verohallinnon sivuilla Yhteystiedot Tom Hoffström, VT Alpo Ronkainen, HM Leena Juusela, DE Vero-osaston johtaja Veroasiantuntija ALV-asiantuntija Puh Puh Puh tom.hoffstrom(at)tuokko.fi alpo.ronkainen(at)tuokko.fi leena.juusela(at)tuokko.fi TuokkoTaxissa olevat tiedot on esitetty yleisluonteisesti, ja se on tarkoitettu käytettäväksi ainoastaan yleisluonteisena tiedon lähteenä. Tämän julkaisun ei ole tarkoitus korvata asioiden yksityiskohtaista selvitystä tai oikeudellista tulkintatarvetta. Tuokko Tilintarkastus Oy ei vastaa vahingoista, jotka ovat aiheutuneet, kun joku on toiminut tai jättänyt toimimatta tämän julkaisun sisällön perusteella. Suosittelemme ottamaan yhteyttä yksittäistapauksissa asiantuntijaan, joka voi avustaessaan ottaa huomioon tapauksen erityispiirteet. 17

Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa

Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa 1 (8) EVO/Minna Tanska 4.6.2014 SAK:n ja Temen ohje: Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa Tämä ohje perustuu Verohallinnon vuosittain antamaan päätökseen verovapaista

Lisätiedot

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 205/2008 vp Hallituksen esitys eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi (HE 206/2008

Lisätiedot

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoituksen 6B täyttämiseen (Elinkeinotoiminnan veroilmoitus yhteisö)

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoituksen 6B täyttämiseen (Elinkeinotoiminnan veroilmoitus yhteisö) Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoituksen 6B täyttämiseen (Elinkeinotoiminnan veroilmoitus yhteisö) Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015 Sisältö Tulossa olevia ohjeita Yhtenäistämisohjeen

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Vaihtoehdot sukupolvenvaihdoksessa SUKUPOLVENVAIHDOS ELINAIKANA KUOLEMAN JÄLKEEN KAUPPA TÄYTEEN HINTAAN KAUPPA SPV HINTAAN LAHJOITUS TESTAMENTTI EN TEE MITÄÄN Veroluokat

Lisätiedot

EV 250/2006 vp HE 247/2006 vp. Jos kuitenkin on ilmeistä, että kokonaisjakautumisessa

EV 250/2006 vp HE 247/2006 vp. Jos kuitenkin on ilmeistä, että kokonaisjakautumisessa EDUSKUNNAN VASTAUS 250/2006 vp Hallituksen esitys eräitä yritysjärjestelyjä koskeviksi muutoksiksi verolainsäädäntöön Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräitä yritysjärjestelyjä koskeviksi

Lisätiedot

HE 258/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan tuloverolain muuttamisesta

HE 258/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan tuloverolain muuttamisesta HE 258/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle luonnollisen henkilön lahjoitusvähennyksen voimassaolon jatkamisesta Esityksessä ehdotetaan tuloverolain ja väliaikaisesta annetun lain voimaantulosäännöstä

Lisätiedot

SISÄLLYS. Esipuhe 11. Lyhenteet 13

SISÄLLYS. Esipuhe 11. Lyhenteet 13 SISÄLLYS Esipuhe 11 Lyhenteet 13 1. Johdanto 15 1.1 Kirjan rakenne.................................15 1.2 Sijoitusinstrumentit.............................17 1.2.1 Talletukset..............................17

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain 3 ja 4 :n, rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain :n

Lisätiedot

YRITYS JA VEROT. Yritystoiminta Pia Niuta

YRITYS JA VEROT. Yritystoiminta Pia Niuta YRITYS JA VEROT Verohallinto Yritystoimintaan liittyvät rekisteröintitoimenpiteet (verohallinto) Toiminnan aloittaminen Muutokset toiminnassa Toiminnan lopettaminen Ennakkoperintärekisteri Ennakkoverotus

Lisätiedot

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015 Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015 Sisältö Yhtenäistämisohje vs. Vero.fi > Syventävät ohjeet Tulossa uusia ohjeita,

Lisätiedot

Maatalousyhtymän verotus Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen

Maatalousyhtymän verotus Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen Maatalousyhtymän verotus 7.12.2016 Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen Maatalousyhtymällä voi olla - Maatalouden tulolähde: maatalous, rakennusten vuokrat, maa-alueen vuokra, metsätalouden sivutulot - Muun

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Elinkeinoverotuksen perusteet - Kirjanpitosidonnaisuus, EVL:n periaatteet ja soveltamisala. Apulaisprofessori Tomi Viitala

Verotuksen perusteet Elinkeinoverotuksen perusteet - Kirjanpitosidonnaisuus, EVL:n periaatteet ja soveltamisala. Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen perusteet Elinkeinoverotuksen perusteet - Kirjanpitosidonnaisuus, EVL:n periaatteet ja soveltamisala Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotettava tulo ja kirjanpito Kirjanpitolaki (KPL) International

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus.

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Miksi osakeyhtiötä verotetaan? Fiskaalisen tavoitteen tehokkaampi toteutuminen Veropohjan laajuus

Lisätiedot

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta.

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Ulkomaisen vuokratyövoiman verotusta koskeva uudistus 2007: tyypillisiä kysymyksiä vastauksineen Sisällysluettelo 1. Yleiset kysymykset 2. Enintään kuusi kuukautta Suomessa olevat 3. Yli kuusi kuukautta

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala

Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus Apulaisprofessori Tomi Viitala Eriytetty tuloverojärjestelmä - Tulolajit Luonnollisilla henkilöillä kaksi tulolajia: ansiotulo ja pääomatulo

Lisätiedot

Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus

Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus Yrityskauppatilaisuus, Vantaa 5.10.2016 Lakimies Mikko Ranta Nordea Private Banking Yrityskauppa ja siihen valmistautuminen Kaupan kohde Osakekannan kauppa (myyjänä

Lisätiedot

Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä

Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Asiakasohje tulli.fi 8.12.2016 Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Sisällys 1 Käytettyjen

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä Apulaisprofessori Tomi Viitala Eri yritysmuodot Yritysmuodot voidaan verotuksen näkökulmasta jakaa kolmeen ryhmään Yksityiset

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 221/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain, annetun lain sekä eräiden muiden verolakien.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 221/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain, annetun lain sekä eräiden muiden verolakien. EDUSKUNNAN VASTAUS 221/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle

Lisätiedot

OTK, ON täydennystentti 26.10.2007

OTK, ON täydennystentti 26.10.2007 OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA Julkisoikeuden laitos OTK, ON täydennystentti 26.10.2007 FINANSSIOIKEUS Aineopinnot 1 Vastaukset kysymyksiin 1, 2, 3a ja 3b eri arkeille. Kysymykseen 4 vastataan erilliselle

Lisätiedot

HE 123/2010 vp. Arvonlisäverolain (1501/1993) 32 :n 3 momentin mukaan kiinteistöhallintapalveluja ovat rakentamispalvelut, kiinteistön puhtaanapito

HE 123/2010 vp. Arvonlisäverolain (1501/1993) 32 :n 3 momentin mukaan kiinteistöhallintapalveluja ovat rakentamispalvelut, kiinteistön puhtaanapito HE 123/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 32 ja :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolakia muutettavaksi siten, että kiinteistöhallintapalvelun ja itse suoritetun

Lisätiedot

Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet

Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet Verotietoisku 16.3.2016 Pääomasijoitus oman pääoman ehtoinen sijoitus tai yrityskauppa Oman pääoman ehtoinen sijoitus Osakekauppa Kauppahinta

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0288 (NLE) 14521/1/14 REV 1 SC 163 ECON 944 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Lisätiedot

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki Epävirallinen käännös SULAUTUMISSUUNNITELMA 1. SULAUTUMISEEN OSALLISTUVAT YHTIÖT 2. SULAUTUMINEN Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö (jäljempänä Veritas Vahinkovakuutus ) Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka

Lisätiedot

Luento 7. Arvonlisävero: Ulkomaan rahanmääräiset erät: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä.

Luento 7. Arvonlisävero: Ulkomaan rahanmääräiset erät: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä. Luento 7 Arvonlisävero: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Ulkomaan rahanmääräiset erät: Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä. 1 KIRJANPITO 22C00100 Luento 7a: Arvonlisävero VEROTUKSEN RAKENNE Verotuksen

Lisätiedot

Sukupolvenvaihdoksen verotus

Sukupolvenvaihdoksen verotus Sukupolvenvaihdoksen verotus Janne Juusela Sami Tuominen Sukupolvenvaihdoksen verotus Talentum Media Oy Helsinki 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Toimitus: Saara

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 170/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 170/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 170/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sijoitustoiminnan veronhuojennuksesta verovuosina 2013 2015 ja laiksi verotusmenettelystä annetun lain 16 :n muuttamisesta Asia Hallitus

Lisätiedot

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 106/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 51 b ja 51 d :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeinotulon

Lisätiedot

Laki. varainsiirtoverolain muuttamisesta

Laki. varainsiirtoverolain muuttamisesta Laki varainsiirtoverolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan varainsiirtoverolain (931/1996) 47 49, sellaisina kuin ne ovat, 47 laissa 876/2012 sekä 48 ja 49 laissa 526/2010, muutetaan

Lisätiedot

Laskutussääntöjen muutokset ja muuta ALV:n ajankohtaista. Tilitoimistoinfot 2012

Laskutussääntöjen muutokset ja muuta ALV:n ajankohtaista. Tilitoimistoinfot 2012 Laskutussääntöjen muutokset ja muuta ALV:n ajankohtaista Tilitoimistoinfot 2012 Laskuja koskeviin vaatimuksiin muutoksia 1.1.2013 alkaen Muutosten tausta Neuvoston direktiivi 2010/45/EU direktiivin 2006/112/EY

Lisätiedot

Urheiluseuran varainhankinnan perusteet

Urheiluseuran varainhankinnan perusteet Urheiluseuran varainhankinnan perusteet 1. Käsitteet yleishyödyllisyys yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotoiminta, liiketoiminta 2. Tulovero Yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen saamastaan elinkeinotulosta.

Lisätiedot

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 %

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % TIEDOTE 2016 Mitä muuttuu yrittäjän elämässä vuoden 2016 alusta 1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % 2. Osinkojen verotus - julkisesti

Lisätiedot

Aineopinnot ON, OTM

Aineopinnot ON, OTM Kysymyksiin 1, 2, 3 sekä 4 a ja 4 b on vastattava eri arkeille, joihin on merkittävä nimi, opiskelijanumero ja kysymyksen numero. Kysymyksiin 5 a-c on vastattava kysymyspaperissa annettuun vastaustilaan.

Lisätiedot

Opettajien tulonhankkimiskulut

Opettajien tulonhankkimiskulut Opettajien tulonhankkimiskulut Mitä tulonhankkimiskulut ovat? Tulonhankkimiskulut ovat kuluja, jotka liittyvät välittömästi tulon hankkimiseen tai säilyttämiseen. Samasta kulusta osa voi liittyä tulonhankintaan

Lisätiedot

Laki. ennakkoperintälain muuttamisesta

Laki. ennakkoperintälain muuttamisesta Laki ennakkoperintälain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ennakkoperintälain (1118/1996) 21, 32, 33, 33 a, 33 b ja 36, 4 luku, 47 ja 49 53 sekä 7 luku, sellaisina kuin niistä ovat

Lisätiedot

TYÖMATKAT JA VEROTUS. Seija Karttunen Virpi Pasanen Eija Tannila

TYÖMATKAT JA VEROTUS. Seija Karttunen Virpi Pasanen Eija Tannila TYÖMATKAT JA VEROTUS Seija Karttunen Virpi Pasanen Eija Tannila TALENTUM Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-2129-7 ISBN 978-952-14-2130-3 (sähkökirja) Taitto: NotePad

Lisätiedot

Laki. verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta

Laki. verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta Laki verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 14 b ja 17 b :n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 14 b laissa

Lisätiedot

Opettajien tulonhankkimiskulut

Opettajien tulonhankkimiskulut Opettajien tulonhankkimiskulut Mitä tulonhankkimiskulut ovat? Kuluja, jotka välittömästi liittyvät tulon hankintaan tai säilyttämiseen Samasta kulusta osa voi liittyä tulonhankintaan ja osa ei vähennyskelpoista

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen

Yrittäjäkoulutus. Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen 1 Yrittäjäkoulutus Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen 2 YRITYSMUODOT Ammatti- tai elinkeinotoimintaa voi harjoittaa: yksityisenä elinkeinonharjoittajana (= toiminimi, Tmi) - liikkeenharjoittaja

Lisätiedot

ennakkoveroa/muutosta ennakkoveroon

ennakkoveroa/muutosta ennakkoveroon VEROKORTTIHAKEMUS JA ENNAKKOVEROHAKEMUS 2016 Henkilöasiakas, liikkeen- tai ammatinharjoittaja, maatalouden harjoittaja ja yhtymän osakas hakee verokorttia ja/tai ennakkoveroa tällä lomakkeella. Rajoitetusti

Lisätiedot

1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA

1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA 1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Yhtiön toiminimi on Kiinteistö Oy Myllypuron Yhteiskerhotila, ruotsiksi Fastighets AB Kvarnbäckens Klubbhus ja kotipaikka

Lisätiedot

HE 107/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 107/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 107/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi varallisuusverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi omistajayrittäjien varallisuusverohuojennusta

Lisätiedot

ja verontilityslain 12 :n muuttamisesta Laki tuloverolain muuttamisesta

ja verontilityslain 12 :n muuttamisesta Laki tuloverolain muuttamisesta EV 243/1998 vp - HE 129/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi tuloverolain, tuloverolain 77 :n muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen, verotusmenettelystä annetun lain 16

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 179/2006 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 179/2006 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 179/2006 vp Hallituksen esitys ulkomailta vuokratun työntekijän sekä rajoitetusti verovelvolliselle maksettavan työkorvauksen verottamiseen liittyviksi säännöksiksi Asia Hallitus on

Lisätiedot

Metsävähennys ja sen tulouttaminen. Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen - hankkeen seminaari Säätytalolla 12.10.2011 Kari Pilhjerta

Metsävähennys ja sen tulouttaminen. Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen - hankkeen seminaari Säätytalolla 12.10.2011 Kari Pilhjerta Metsävähennys ja sen tulouttaminen Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen - hankkeen seminaari Säätytalolla Kari Pilhjerta Sisältö Tilastotietoa metsävähennyksestä Metsävähennyksen tulouttaminen, eli

Lisätiedot

Maatilan verotus 2015

Maatilan verotus 2015 Maatilan verotus 2015 04.02.2015 Elina Heliander Otsikko tähän Muistiinpanot Muistiinpanovelvollisuus, joka perustuu tositteisiin ja muihin muistiinpanoihin. Muistiinpanot ja tositteet on säilytettävä

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe... 19. Yhtiön perustaminen... 21. Liiketoiminnan hankinta... 58

Sisällys. Esipuhe... 19. Yhtiön perustaminen... 21. Liiketoiminnan hankinta... 58 Sisällys 1 Esipuhe........................................... 19 Yhtiön perustaminen............................... 21 1.1 Yleiset periaatteet..................................... 21 1.1.1 Toimintamuodon

Lisätiedot

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus 1/5 Verohallinto Ylitarkastaja Janne Myllymäki PL 325 0052 VERO janne.myllymaki@vero.fi Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus Lausunnonantajasta

Lisätiedot

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Laki urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain (276/2009) 1, 2 :n 2 momentti, 4 :n

Lisätiedot

TILI- JA HALLINTOPALVELU ILMOLA OY:N ASIAKKAILLE JA YHTEISTYÖKUMPPANEILLE

TILI- JA HALLINTOPALVELU ILMOLA OY:N ASIAKKAILLE JA YHTEISTYÖKUMPPANEILLE ASIAKASKIRJE 17.01.2017 TILI- JA HALLINTOPALVELU ILMOLA OY:N ASIAKKAILLE JA YHTEISTYÖKUMPPANEILLE Oikein Hyvää alkanutta Uutta Vuotta 2017! Uuden vuoden alkaessa olen taas koonnut tähän ajankohtaisia asioita

Lisätiedot

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Eteran palkkahallintopäivä Verohallinto Sisältö: Verolait - keskeisimmät lainsäädäntömuutokset Verokortit 2014 - muutokset verokorteissa ja työnantajamenettelyssä

Lisätiedot

LIIKKEEN- JA AMMATIN- HARJOITTAJAT

LIIKKEEN- JA AMMATIN- HARJOITTAJAT Veroilmoituksen täyttöopas 5 LIIKKEEN- JA AMMATIN- HARJOITTAJAT verovuosi 2014 Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet vero.fi/lomakkeet/5 SISÄLTÖ AJANKOHTAISTA 3 VEROILMOITUS JA LIITELOMAKKEET

Lisätiedot

Yritys ulkomailla, toimintaa Suomessa. Ulkomaisen yrityksen verotukseen liittyvät velvoitteet

Yritys ulkomailla, toimintaa Suomessa. Ulkomaisen yrityksen verotukseen liittyvät velvoitteet Yritys ulkomailla, toimintaa Suomessa Ulkomaisen yrityksen verotukseen liittyvät velvoitteet 1 Veroilmoitus Ulkomainen yritys, jolla on kiinteä toimipaikka Suomessa on verovelvollinen Suomeen kiinteän

Lisätiedot

LIIKKEEN- TAI AMMATIN- HARJOITTAJA

LIIKKEEN- TAI AMMATIN- HARJOITTAJA Veroilmoituksen täyttöopas 5 LIIKKEEN- TAI AMMATIN- HARJOITTAJA verovuosi 2015 Liitä mukaan vain Verohallinnon liitelomakkeita Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet: vero.fi/veroilmoitus/5 SISÄLTÖ

Lisätiedot

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT 1993 vp - HE 284 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräille omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävistä veronhuojennuksista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion

Lisätiedot

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu Sukupolvenvaihdos kannattaa suunnitella ajoissa, jotta päästään haluttuun lopputulokseen

Lisätiedot

Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013

Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013 Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013 Sisältö Vuoden 2013 veroilmoituksesta Lakimuutokset vuodelle 2014 esim. osinkojen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ... 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET... 12 TULOVEROJÄRJESTELMÄN RAKENNE...

SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ... 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET... 12 TULOVEROJÄRJESTELMÄN RAKENNE... SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ............. 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET..................... 12 Verovuosi.............................................. 12 Ennakkoperintä.........................................

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat

Lisätiedot

Uuden yrittäjän veroinfo

Uuden yrittäjän veroinfo Uuden yrittäjän veroinfo Yritystoiminnan aloittaminen Verohallinnolle Patentti- ja rekisterihallitukselle (kaupparekisteri) Y-tunnus Perustamisilmoitus Y1, osakeyhtiö, osuuskunta ja muu yhteisö Y2, avoin

Lisätiedot

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA. N: o 188. Kiertokirj e

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA. N: o 188. Kiertokirj e POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1950 N:o 188 N: o 188. Kiertokirj e posti- ja lennätinlaitoksen palkannauttijoilta toimitettavista ennakkopidätyksistä sekä posti- ja lennätinlaitoksen

Lisätiedot

Palokuntien toiminta, varainhankinta ja verotus. Palokuntalaisten opintopäivät 21.11.2009 Kuopio

Palokuntien toiminta, varainhankinta ja verotus. Palokuntalaisten opintopäivät 21.11.2009 Kuopio Palokuntien toiminta, varainhankinta ja verotus Palokuntalaisten opintopäivät Kuopio Esityksen rakenne Verotuksen perusteet ja käytännön tilanteita liittyen palokuntayhdistyksiin Yleishyödyllisyys Elinkeinotoiminta

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Suurpellon jätehuolto Oy 30.11.2015 13:50:00 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 30.11.2015 Toiminimi: Suurpellon jätehuolto Oy Yritys- ja yhteisötunnus:

Lisätiedot

1-4/2016 Liikevaihto ,72. Liiketoiminnan muut tuotot 200,00

1-4/2016 Liikevaihto ,72. Liiketoiminnan muut tuotot 200,00 1-4/2016 Liikevaihto 840 677,72 300, Yleiset myyntitilit 840 677,72 3000, Myynti 840 677,72 Liiketoiminnan muut tuotot 200,00 3980, Muut tuotot 200,00 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Lisätiedot

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen.  Toivo Koski 1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen

Lisätiedot

Egentliga Finlands Lantbruk Finansiering AB ("EFF") on myöntänyt pääomalainan Super Rye Oy:lle tässä sopimuksessa esitetyin ehdoin.

Egentliga Finlands Lantbruk Finansiering AB (EFF) on myöntänyt pääomalainan Super Rye Oy:lle tässä sopimuksessa esitetyin ehdoin. PÄÄOMALAINASOPIMUS Velallinen Super Rye Oy Y-tunnus 1234567-0 Velan määrä 2.000.000,00 euroa Velan numero 1010700 Sopimuksen päivämäärä 1.8.2012 1 OSAPUOLET JA JOHDANTO Egentliga Finlands Lantbruk Finansiering

Lisätiedot

Personal trainerin verotus

Personal trainerin verotus Personal trainerin verotus Personal Trainerin verotus Tässä esityksessä: Tärkeitä asioita palkansaajan verotuksesta Hyödyllistä tietoa yrittäjille Käytännönneuvoja vähennyksistä Tutustumisen arvoisia linkkejä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 65/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain 33 c :n, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 ja 3

Lisätiedot

Visma Nova Rakennusalan käännetty arvonlisäverotus

Visma Nova Rakennusalan käännetty arvonlisäverotus Visma Nova Rakennusalan käännetty arvonlisäverotus Vakiovastaus Ohjeen päiväys: 1.6.2012 1 Käännetyn alv:n käsittely... 1 1.1 Johdanto... 1 1.2 Tilikartta... 1 1.3 Asiakaskortisto... 2 1.4 Myyntitilaukset...

Lisätiedot

Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto 23.10.2014

Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto 23.10.2014 Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Tässä esityksessä tarkastellaan maatilan sukupolvenvaihdosta verotuksen näkökulmasta. Kohteena on ne tilanteet,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2016 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 957,8 989,4 *Maksut liiketoiminnan kuluista -865,2-844,3 *Saadut korot 0,5 0,8

Lisätiedot

Yrityskaupan toteutusvaihtoehdot ja verotus. Juhani Ekuri asianajaja, varatuomari

Yrityskaupan toteutusvaihtoehdot ja verotus. Juhani Ekuri asianajaja, varatuomari Yrityskaupan toteutusvaihtoehdot ja verotus Juhani Ekuri asianajaja, varatuomari Lukander Ruohola HTO Oy Liikejuridiikan asianajotoimisto Kaikki yrittäjien ja yritysten oikeudelliset asiat Erikoistunut

Lisätiedot

MAATILAN SUKUPOLVENVAIHDOS. Suunnittelu ja toteutus

MAATILAN SUKUPOLVENVAIHDOS. Suunnittelu ja toteutus MAATILAN SUKUPOLVENVAIHDOS Suunnittelu ja toteutus MAATILAN SUKUPOLVENVAIHDOS Ei normitilaa eikä sukupolvenvaihdosta Sukupolvenvaihdoksen kohde on maatilayritys, johon liittyy yksittäisen yrittäjäperheiden

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Verotusmenettelyn perusteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala

Verotuksen perusteet Verotusmenettelyn perusteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen perusteet Verotusmenettelyn perusteet Apulaisprofessori Tomi Viitala Keskeisiä käsitteitä VML = Verotusmenettelylaki Verovuosi Tuloverotuksessa kalenterivuosi, jolta veroilmoitus on annettava

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista.

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista. Emoyhtiön LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 136 700 145,50 132 775 734,25 Käyttökorvaukset 205 697,92 128 612,96 Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

Julkisoikeuden laitos Aineopinnot OTK, ON täydennystentti

Julkisoikeuden laitos Aineopinnot OTK, ON täydennystentti OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA FINANSSIOIKEUS Julkisoikeuden laitos Aineopinnot OTK, ON täydennystentti 30.9.2004 Vastaukset kysymyksiin 1, 2, 3a ja 3b eri arkeille. Kysymykseen 4 vastataan erilliselle

Lisätiedot

1 TOIMINIMI Yhtiön toiminimi on Virpiniemi Golf Oy ja sen kotipaikka on Oulun kaupunki.

1 TOIMINIMI Yhtiön toiminimi on Virpiniemi Golf Oy ja sen kotipaikka on Oulun kaupunki. LIITE 1 1 VIRPINIEMI GOLF OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 TOIMINIMI Yhtiön toiminimi on Virpiniemi Golf Oy ja sen kotipaikka on Oulun kaupunki. 2 YHTIÖN TOIMIALA Yhtiön toimialana on vuokraoikeuden nojalla hallita

Lisätiedot

Taloushallinnon verolait

Taloushallinnon verolait Taloushallinnon verolait Jaakko Ossa Talentum Pro Helsinki 1. painos Copyright 2016 Talentum Media Oy ja Jaakko Ossa Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus Toimitus: Saara Palmberg Taitto: Marja-Leena Saari

Lisätiedot

Heikki Niskakangas JOHDATUS SUOMEN VEROJÄRJESTELMÄÄN

Heikki Niskakangas JOHDATUS SUOMEN VEROJÄRJESTELMÄÄN Heikki Niskakangas JOHDATUS SUOMEN VEROJÄRJESTELMÄÄN Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Heikki Niskakangas 3., uudistettu painos Toimitus: Minna Karlsson Taitto: Sirpa Puntti Kansi:

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 16.12.2014 COM(2014) 736 final 2014/0352 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Romanialle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin

Lisätiedot

HE 91/2016 vp. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

HE 91/2016 vp. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain 33 c :n, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN

Lisätiedot

Tuloverotus klo 9.50

Tuloverotus klo 9.50 Tuloverotus klo 9.50 Tuloverotus Yksityinen elinkeinonharjoittaja Avoin- ja kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Verohallinto vero.fi EROT YRITYSMUOTOJEN VÄLILLÄ Yksityinen elinkeinonharjoittaja Henkilöyhtiö Osakeyhtiö

Lisätiedot

Freelancer verottajan silmin

Freelancer verottajan silmin Sopimus olennainen: Työsopimus -> työsuhde -> palkka ja työlainsäädäntö Ei työsuhdetta -> työkorvaus (poikkeuksena tietyt henkilökohtaiset palkkiot) Työsuhteessa lait ja TES määrittelevät tarkkaan useita

Lisätiedot

Marjanpoimijoiden verotus. Marjanpoimintakauden 2015 pelisäännöt ja viranomaisyhteistyö 3.3.2015 Mariia Suominen Verohallinto

Marjanpoimijoiden verotus. Marjanpoimintakauden 2015 pelisäännöt ja viranomaisyhteistyö 3.3.2015 Mariia Suominen Verohallinto Marjanpoimijoiden verotus Marjanpoimintakauden 2015 pelisäännöt ja viranomaisyhteistyö 3.3.2015 Mariia Suominen Verohallinto Luonnon marjojen poimimisen verotus Tuloverolain (TVL) 89 :n mukaan luonnonvaraisten

Lisätiedot

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT HE 79/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa annetun lain 4 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Elinkeinoverolaki käytännössä. Matti Kukkonen Risto Walden

Elinkeinoverolaki käytännössä. Matti Kukkonen Risto Walden Elinkeinoverolaki käytännössä Matti Kukkonen Risto Walden Talentum Pro Helsinki 2015 3., uudistettu painos, 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus Kansi:

Lisätiedot

MAATILAOSAKEYHTIÖ VEROTUS. Petri Ollinkoski

MAATILAOSAKEYHTIÖ VEROTUS. Petri Ollinkoski MAATILAOSAKEYHTIÖ VEROTUS Petri Ollinkoski 17.11.2015 2 Esityksen sisältö Osakeyhtiön muotoisen maatilan kannalta Yleistä Osakeyhtiön verotus Osakkaan verotus Yhtiöittäminen käytännössä Yhtiöittämisen

Lisätiedot

Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS. LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus Virastokatu 2, Imatra

Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS. LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus Virastokatu 2, Imatra Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus 0159216-7 Virastokatu 2, 55100 Imatra LUOVUTUKSENSAAJA Saimaan Tukipalvelut Oy, (jäljempänä Yhtiö ) Y-tunnus 0162017-2

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta 1991 vp - HE 20 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että liikevaihtovero korotettaisiin väliaikaisesti

Lisätiedot

Toimitettaessa verotusta vuodelta 2004 voidaan todeta, että yhtiön kirjanpidon mukainen voitto on 250 000 i. Lisäksi todetaan seuraavaa:

Toimitettaessa verotusta vuodelta 2004 voidaan todeta, että yhtiön kirjanpidon mukainen voitto on 250 000 i. Lisäksi todetaan seuraavaa: OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA FINANSSIOIKEUS Julkisoikeuden laitos Aineopinnot OTK, ON täydennystentti 2.12.2004 Vastaukset kysymyksiin 1, 2, 3a ja 3b eri arkeille. Kysymykseen 4 vastataan erilliselle

Lisätiedot

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Emoyhtiön tilinpäätöksen 1 1 000 euroa 1.1. 31.12.2007 1.1. 31.12.2006 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 301 560

Lisätiedot

Vuosi I I I I I I. Käyttö arvonlisäverolliseen liiketoimintaan 100% 100% 100% 100% 4/12 50% 50% 8/12 = 57%

Vuosi I I I I I I. Käyttö arvonlisäverolliseen liiketoimintaan 100% 100% 100% 100% 4/12 50% 50% 8/12 = 57% Esimerkki 1/ Siirtymäsäännökset/ Kiinteistöinvestointi valmistunut 2004 tai sen jälkeen, mutta ennen 1.1.2008/ Arvonlisäverollisen käytön osuus pienenee Vuosi 2005 2006 2007 2008 2009 I I I I I I Käyttö

Lisätiedot

ERITTELY YHTEISÖN HENKILÖKOHTAISEN TULOLÄHTEEN TULOKSESTA (7A)

ERITTELY YHTEISÖN HENKILÖKOHTAISEN TULOLÄHTEEN TULOKSESTA (7A) VEROHALLINTO 17.1.2017 1.1 ERITTELY YHTEISÖN HENKILÖKOHTAISEN TULOLÄHTEEN TULOKSESTA (7A) TIETUEKUVAUS 2017 SISÄLTÖ 1 YLEISKUVAUS... 2 2 TIETOVIRRAN ANTAMISTA TARKENTAVAA KUVAUSTA... 2 3 TIETOJEN KORJAAMINEN...

Lisätiedot

Liite 3 Avustusehdot. Poliittinen toiminta

Liite 3 Avustusehdot. Poliittinen toiminta Liite 3 Avustusehdot Poliittinen toiminta Valtioneuvoston antamat puoluelain (10/1969) 9 :n 4 momentissa sekä valtionavustuslain 11 :n 3 ja 4 momentissa tarkoitetut valtionavustuksen maksamista, käyttöä,

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA VEROTUKSESTA JA TALOUSHALLINNOSTA

AJANKOHTAISTA VEROTUKSESTA JA TALOUSHALLINNOSTA AJANKOHTAISTA VEROTUKSESTA JA TALOUSHALLINNOSTA Oheisesta tiedotteesta löydät tärkeää tietoa mm. vuodenvaihteen veromuutoksista, eläkeuudistuksesta sekä verovapaista kustannusten korvauksista. Tulevista

Lisätiedot

Palkka- ja palkkioselvitys 2013

Palkka- ja palkkioselvitys 2013 PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2013 1 Palkka- ja palkkioselvitys 2013 Cargotecin palkka- ja palkkioselvityksessä esitetään yhtiön palkka- ja palkitsemisperiaatteet sekä maksetut palkkiot hallituksen jäsenille,

Lisätiedot

Yhtiön toiminimi on Nurmijärven Työterveys Oy ja ruotsiksi Arbetshälsan i Nurmijärvi Ab.

Yhtiön toiminimi on Nurmijärven Työterveys Oy ja ruotsiksi Arbetshälsan i Nurmijärvi Ab. YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi Yhtiön toiminimi on Nurmijärven Työterveys Oy ja ruotsiksi Arbetshälsan i Nurmijärvi Ab. 2 Kotipaikka Yhtiön kotipaikka on Nurmijärven kunta. 3 Toimiala Yhtiön toimialana on

Lisätiedot