Pääkirjoitus 2 Asiantuntijakirjoituksia 2 Rakennusalan käänteinen arvonlisävero 2

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pääkirjoitus 2 Asiantuntijakirjoituksia 2 Rakennusalan käänteinen arvonlisävero 2"

Transkriptio

1 Sisällysluettelo Pääkirjoitus 2 Asiantuntijakirjoituksia 2 Rakennusalan käänteinen arvonlisävero 2 Oikeuskäytäntö 4 KHO vuosikirja-ratkaisuja 4 KHO lyhyet ratkaisuselosteet 6 Arvonlisäverotus 7 KVL:n ennakkoratkaisut 7 Vahvistetut lait ja asetukset 10 Vuoden 2011 tuloverotuksen muutokset vahvistettu 10 Arvonlisäverotus 10 Eläkelakien yrittäjä määritelmää laajennetaan 10 Hallituksen esitykset 11 Maahantuonnista kannettava arvonlisävero 11 Verohallinnon ohjeet ja päätökset 11 Matkakustannusten korvaukset vuonna Luontoisedut vuonna Matkakuluvähennyksen määrä vuonna Vaaliavustusten ja vaalimenojen käsittely verotuksessa 13 Arpajaisvero 14 Verohallinnon yhtenäistämisohjeet 14 Yrittäjäosakkaan asunnon ja työpaikan välisten matkojen kulujen vähentäminen 15 Yrityksen sukupolvenvaihdos verotuksessa 16 Parturi- ja kampaamopalveluiden sekä eräiden pienien korjauspalveluiden arvonlisäverokanta 16 Kiinteistöhallintapalvelun oman käytön arvonlisäverotus 16 Toiminnan aloittaminen Suomessa 17 Yhteystiedot 17 1

2 Pääkirjoitus TuokkoTaxin vuoden 2011 ensimmäisessä numerossa käsitellään ajanjakson syyskuu helmikuu 2011 ajankohtaisia ja tärkeimpiä verotusta koskevia oikeuksien päätöksiä, vahvistettuja lakeja, hallituksen esityksiä ja verohallinnon ohjeistuksia. Verolainsäädännön muutoksen ovat olleet vähäisiä, johtuen luultavasti ainakin osittain tulevista eduskuntavaaleista. Vaalien jälkeen on odotettavissa muutoksia lukuisiin verolakeihin, kuten arvonlisäverokantoihin, pääoma- ja yritysverokantoihin. Arvonlisäveroasiantuntija Leena Juusela on laatinut kirjoituksen huhtikuun alussa voimaan tulevasta rakennusalan käännetystä arvonlisäverovelvollisuudesta. Tom Hoffström Vero-osaston johtaja Tuokko Tilintarkastus Oy Asiantuntijakirjoituksia Rakennusalan käänteinen arvonlisävero Rakentamispalvelujen arvonlisäverotukseen on alkaen tulossa merkittävä muutos, käänteinen verovelvollisuus rakennusalan yritysten välisessä laskutuksessa. Lakimuutoksen taustalla on talousrikollisuuden ja harmaan talouden aiheuttamat huomattavat vahingot. Kiristynyt kilpailu on vääristänyt hinnoittelua, mikä puolestaan vääristää kilpailua. Yritys, jolla ei ole aikomustakaan maksaa veroja tai huolehtia työnantajavelvoitteistaan, voi tehdä varsin edullisia urakkatarjouksia rehellisiin yrityksiin verrattuna. Varsin usein verotarkastuksissa havaittu ongelma on kuittikauppa. Verohallinto on antanut asiaa koskevan ohjeen Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus alkaen. Ohje sisältää myös lukuisia esimerkkejä menettelyn soveltamisesta. Mikä muuttuu? Muutos tarkoittaa, että verovelvollinen onkin myyjän sijasta ostaja eli aliurakoinnissa arvonlisäveron suorittaa ja ilmoittaa aliurakoitsijan sijasta työsuorituksen ostaja eli pääurakoitsija, joka voi myös vähentää ilmoittamansa veron. Näin toimitaan läpi koko aliurakointiketjun, vain pääurakoitsija laskuttaa asiakastaan verollisella laskulla. Käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan vain rakennusalan yritysten välisiin myynteihin. Ostajan tulee olla elinkeinonharjoittaja, joka muutoin kuin satunnaisesti myy käännetyn verovelvollisuuden soveltamisalaan kuuluvia rakentamispalveluja tai kiinteistöjä. Muutos ei kuitenkaan koske pelkästään edelleen myytäviä palveluita vaan myös tällaisen yrityksen omaan käyttöön ostamia palveluita kuten esimerkiksi oman liikekiinteistön korjaustöitä. Jotta säännöstä ei voitaisi kiertää, menettelyä sovelletaan myös ns. välimiehiin eli elinkeinonharjoittajiin, jotka myyvät edelleen palvelun edellä tarkoitetulle elinkeinonharjoittajalle. Ostajan aseman selvittäminen saattaa aiheut- 2

3 taa sekaannuksia ja ainakin lisätyötä ainakin aluksi. Saatetaan aiheetta jättää arvonlisävero lisäämättä laskuihin tai laskuttaa virheellisesti arvonlisäverolla, varmuuden vuoksi. On myös muistettava, että jos edellytykset täyttyvät, on käänteisen verovelvollisuuden soveltaminen pakollista. Muutos ei vaikuta vähennysoikeuteen. Palvelun myyjä on oikeutettu palautukseen hankintoihinsa sisältyvistä arvonlisäveroista, vaikka ostaja onkin verovelvollinen palvelun myynnistä. Ostajalla taas on vähennysoikeus arvonlisäverosta, jonka hän itse laskee ja ilmoittaa rakentamispalvelun ostostaan edellyttäen kuitenkin, että vähennysoikeuden edellytykset täyttyvät. Arvonlisäverotuksen kiinteistön käsite ja palvelut, joita uusi menettely koskee Kiinteistöllä tarkoitetaan arvonlisäverotuksessa maa-aluetta, rakennusta ja pysyvää rakennelmaa tai niiden osaa. Pysyviä rakennelmia ovat esimerkiksi sillat, laiturit, kanavat, vesiväylät, sähkö-, vesi- ja kaukolämpö- ja televerkot sekä mm. sillat, laiturit ja vastaavat. Pysyvillä rakennelmilla ei siis tarkoiteta mitään tilapäisiä rakennelmia kuten rakennustelineitä, työmaaparakkeja tai työmaakeskuksia eikä muita sellaisia rakennelmia, joiden käyttö rajoittuu rakennusaikaan. Kiinteistön osana ei pidetä tiloissa harjoitettavaa toimintaa varten asennettavia laitteita tai kalusteita. Käänteistä verovelvollisuutta sovelletaan rakentamispalveluihin, joita ovat kiinteistöön kohdistuva rakennus- ja korjaustyö sekä työn yhteydessä asennetun tavaran luovuttaminen. Em. töihin liittyvä suunnittelu, valvonta ja muu niihin verrattava palvelu eivät tule käännetyn verovelvollisuuden piiriin, vaikka myös ne arvonlisäverolain mukaan ovatkin rakentamispalvelua. Lisäksi käänteinen verovelvollisuus koskee rakennusalalla tapahtuvaa työvoiman vuokrausta. Rakentamispalveluja ovat mm. uudis- ja korjausrakentaminen sekä perusparannus niihin liittyvine pohjatöineen, eristystyöt, LVI- ja sähköasennukset, rakennusaikainen siivous ja viimeistelytyöt. Lisäksi rakentamispalveluna pidetään rakennuskoneiden vuokrausta käyttäjineen. Menettelyä ei sovelleta tavaran myyntiin, vaikka siihen liittyisi myös jonkin verran asennustyötä. Rakentamispalvelun tulee siis olla pääsuorite. Uutta menettelyä ei sovelleta kesken oleviin töihin. Keskeneräisinä pidetään sellaisia töitä, jotka on tosiasiallisesti aloitettu ennen lain voimaan tuloa; sopimuksen tekoajankohdalla ei ole merkitystä. Laskutus ja annettavat ilmoitukset Verovelvollinen rakennusalan yritysten välisissä palvelumyyneissä on ostaja, mutta myyjällä on kuitenkin aina laskutusvastuu. Laskutussäännökset muuttuvat myös siten, että laskuille on aina merkittävä myös ostajan arvonlisäverotunniste ja tieto siitä, että ostaja on veronmaksuvelvollinen. Myös viittausta AVL 8 c :ään tai direktiivin 2006/112/ EY artiklaan 199 voidaan käyttää. Vuoden 2011 kausiveroilmoituksella on uudet kohdat sekä myyjän että ostajan annettavia ilmoituksia varten. Leena Juusela Veroasiantuntija Tuokko Tilintarkastus Oy 3

4 Oikeuskäytäntö KHO vuosikirja-ratkaisuja Elinkeinotulon verotus Sulautumisen vastikkeettomuus osittain tai kokonaan ei estä EVL 52 a :n soveltamista A Oy omisti 50 prosenttia B Oy:n osakkeista. Neljä luonnollista henkilöä omistivat loput B Oy:n osakekannasta. B Oy sulautui osakeyhtiölain 16 luvun säännösten mukaisesti A Oy:öön siten, että B Oy:n kaikki varat ja velat siirtyvät A Oy:lle. Vastaanottavalle yhtiölle A Oy:lle ei suoritettu sulautumisvastiketta. Muut sulautuvan B Oy:n osakkaat saivat vastikkeena A Oy:n liikkeeseen laskemia uusia osakkeita. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että sulautumiseen voitiin soveltaa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 a :n ja 52 b :n säännöksiä. KHO:2011: , ennakkoratkaisu vuosille 2009 ja X oli omistanut koko A Oy:n osakekannan ja 23,4 prosenttia B Oy:n osakekannasta. A Oy oli omistanut loput eli 76,6 prosenttia B Oy:n osakekannasta. B Oy oli sulautunut A Oy:öön. X:llä ei ollut tarvetta saada sulautumisvastikkeeksi vastaanottavan yhtiön liikkeeseen laskemia osakkeita, koska hän omisti vastaanottavan yhtiön joka tapauksessa kokonaan, joten sulautuminen toteutettiin maksamatta lainkaan sulautumisvastiketta. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että sulautumista oli pidettävä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 a :ssä tarkoitettuun sulautumiseen verrattavana sulautumisena, johon voidaan soveltaa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 b :stä ilmenevää jatkuvuusperiaatetta. Verovuosi KHO:2010: , äänestys 3-2. Hinnanerosopimuksesta saatu tulo pääomatuloa, mutta siitä aiheutuva meno ei vähennyskelpoinen A kävi sivutoimisesti arvopaperikauppaa ja teki sijoituksia erilaisiin arvopapereihin ja sijoitusinstrumentteihin kuten CFD-sijoitusinstrumentteihin (Contract for Difference, hinnanerosopimus). CFD on hinnanerosopimus, jolla ei ole erääntymispäivää eikä ennalta sovittua hintaa, vaan sen hinnanmuutos vastaa kohdeinstrumentin kurssin kehitystä. Kaupankäynti CFD-instrumenteilla ei tapahdu julkisesti listatuilla markkinoilla. Keskusverolautakunnan tältä osin lainvoimaiseksi jääneessä ennakkoratkaisussa oli todettu, että A:lle tästä sopimuksesta kertyvä tulo oli tuloverolain 32 :n mukaista pääomatuloa. Korkein hallinto-oikeus pysytti keskusverolautakunnan ennakkoratkaisun myös siltä osin kun siinä oli katsottu, ettei A:lle CFD-sopimuksesta koituva meno ollut tuloverolain 54 :ssä tarkoitettu tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuva meno eikä myöskään tuloverolain 50 :ssä tarkoitettuna luovutustappiona tai muuna luovutustappioon rinnastettavana tappiona vähennyskelpoinen. Ennakkoratkaisu verovuosille 2009 ja KHO:2010: Konserniyhtiöltä saadun lainan korkoa verrattiin sillä korvatun aiemman lainan korkoon Pohjoismaiseen konserniin kuuluvalla A Oy:llä oli elokuuhun 2005 asti konsernin ulkopuoliselta riippumattomalta osapuolelta elinkeinotoimintaa varten otetut kaksi lainaa, joiden kokonaiskorkoprosentti oli 3,135-3,25. Yhtiön pitkäaikaiset lainat olivat runsaat 36 miljoonaa euroa ja yhtiön omasta puolestaan antamat vakuudet noin 41 miljoonaa 4

5 euroa. Elokuussa 2005 konsernin koko rahoitus järjestettiin uudelleen. A Oy maksoi uudelleenrahoitukseen liittyen pois vanhat pankkilainansa ja otti uuden lainan ruotsalaiselta konserniyhtiöltä B AB:ltä. Konserniyhtiöiden välisissä lainoissa käytettiin korkoprosenttia 9,5. Korkoprosenttiin olivat vaikuttaneet ulkopuolisilta otettujen pankkilainojen, riskilainojen sekä osakkailta saatujen lainojen korkoprosentit. Uudelleenrahoituksen jälkeen A Oy:n pitkäaikaiset lainat olivat runsaat 38 miljoonaa euroa ja konserniin kuuluvien yritysten puolesta antamat vakuudet noin 300 miljoonaa euroa. A Oy:n pääomarakenteessa ei tapahtunut olennaisia muutoksia uudelleenrahoituksessa. A Oy ei ollut saanut konsernin rahoitusyhtiönä toimineelta B AB:ltä tai muuten sellaisia rahoituspalveluja, joita tulisi ottaa huomioon koron markkinaehtoisuuden arvioinnissa. A Oy:n B AB:lle maksamat korot olivat ylittäneet selvästi määrän, joka olisi maksettu toisistaan riippumattomien yritysten välillä. Vähennyskelpoisten korkojen määrää ei voitu myöskään suoraan määrittää koko konsernin ulkopuolisen rahoituksen keskimääräisen 7,04 prosentin koron perusteella tilanteessa, jossa yhtiön oma luottokelpoisuus ja muut olosuhteet olisivat mahdollistaneet olennaisesti edullisemman rahoituksen. A Oy:n verotettavaan tuloon verovuodelta 2005 oli siten lisättävä vähennyskelvottomiksi katsottuja korkoja 9,5 ja 3,25 prosentin erotusta vastaavana määränä euroa. KHO:2010: Rakennushankkeeseen liittyvä korkosuojaussopimus vähennyskelpoinen meno A Oy:n toimialana oli kiinteistöjen vuokraus ja hallinta. Yhtiön tuotot olivat muodostuneet pääasiassa vuokraustuotoista ja sen tulos oli verotuksessa vahvistettu tuloverolain säännöksiä soveltaen. Yhtiö oli tehnyt pankin kanssa korkosuojaussopimukset (niin sanotut cap- ja floor-korkosuojaussopimukset). Yhtiö oli verovuonna suorittanut floorkorkosuojaussopimuksen perusteella pankille euroa. Kun korkosuojaussopimuksen tarkoituksena oli yhtiön rakennushankkeeseen liittyvien velkojen korkoriskin hallitseminen, kysymyksessä oli tuloverolain 29 :ssä tarkoitettu tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuva meno. Verovuosi KHO:2010: Kauppahinnan maksuksi saadun arvopaperin arvonmenetys ei vaikuttanut luovutusvoiton verotukseen A oli luopunut osakekauppasopimukseksi nimetyllä asiakirjalla omistamistaan kymmenestä B Oy:n osakkeesta siten, että B Oy lunasti A:lta neljä osaketta ja C Oy osti loput kuusi osaketta. Osakekauppasopimusta allekirjoitettaessa A:lle maksettiin markkaa, josta markkaa suoritti B Oy ja markkaa C Oy. Velaksi jääneen kauppahinnan osasta markasta C Oy otti päivätyllä velkakirjalla A:lta vaihtovelkakirjalainan. Laina tuli maksaa puolivuosittain kahdeksassa markan erässä viimeisen erän eräpäivän ollessa Mikäli vaihtovelkakirjalaina tai sen osa oli maksamatta laina-ajan päätyttyä, voitiin vaihtovelkakirjat vaihtaa C Oy:n osakkeisiin osittain tai kokonaan, kunnes lainan pääoma viivästyskorkoineen oli kokonaan maksettu takaisin. C Oy haettiin konkurssiin, joka raukesi varojen puutteessa. Tällöin vaihtovelkakirjalainasta oli maksamatta puolet eli ,95 euroa ( markkaa). Tämä määrä oli A:lta jäänyt saamatta. Tältä osin ei kuitenkaan ollut kysymys kauppahinnan saamatta jäämisestä vaan kauppahinnan maksuksi saatuun arvopaperiin kohdistuvasta arvonmenetyksestä, joka ei vaikuttanut luovutusvoiton verotukseen. Näin ollen menetystä ei voitu ottaa huomioon luovutusvoiton määrää laskettaessa osakekauppasopimuksessa sovitun kokonaiskauppahinnan ,70 euron ( markan) vähennyksenä. Verovuosi KHO:2010:

6 Avoimen yhtiön yhtiömiehen negatiivinen oma pääoma luovutusvoittoa osuuden lahjoituksessa A oli ollut vuodesta 1991 lähtien avoimen yhtiön toisena vastuunalaisena yhtiömiehenä. Hän lahjoitti vuonna 1999 yhtiömiesosuutensa pojalleen ja tyttärensä puolisolle. Lahjoitettaessa A:n yksityistili oli negatiivinen markkaa, millä määrällä A:n yksityisotot hänen yhtiömiesaikanaan olivat ylittäneet A:n yksityissijoitusten ja voittoosuuksien yhteismäärän. A:n pääomatulona voitiin verottaa yhtiömiesosuuden luovutuksesta saatuna voittona markkaa. Verovuosi KHO:2010: Varainsiirtovero Erillinen haittakorvaus luettiin vuokraoikeuden kauppahintaan Tontin vuokraoikeuden ja tontilla sijaitsevien rakennusten kaupan kanssa oli samana päivänä solmittu erillinen haittakorvausta koskeva sopimus, jonka mukaan ostaja korvasi myyjälle muutosta ja uuden vuokra-alueen kunnostamisesta johtuvat menot. Tuo haittakorvaus oli luettava kysymyksessä olevan vuokraoikeuden kaupasta suoritettavan varainsiirtoveron laskentaperusteeseen. KHO:2010: , äänestys 4-1. KHO lyhyet ratkaisuselosteet Tuloverotus Elinkeinotoiminnan tappio vähennettävissä pääomatuloista jo lopettamisvuonna Verovuoden 2005 aikana elinkeinotoimintansa lopettaneella A:lla oli aikaisemmilta verovuosilta vahvistettuja elinkeinotoiminnan tappioita, joihin sisältyi verovuodelta 1995 vahvistettu tappio. Tuloverolain 121 :n mukaan luonnollisen henkilön elinkeinotoiminnan tappio, jota ei voida vähentää elinkeinotoiminnan tuloksesta toiminnan lopettamisen vuoksi, voidaan vähentää verovelvollisen pääomatuloista tappiovuotta seuraavien 10 verovuoden aikana. Säännöksen sanamuodon valossa on epäselvää, voivatko tappiot tulla vähennettäviksi pääomatuloista jo elinkeinotoiminnan lopettamisvuonna vai vasta seuraavina verovuosina. Tappiontasausjärjestelmän yleisenä lähtökohtana on tappioiden vähentäminen sitä mukaa kuin verovelvolliselle syntyy sellaista tuloa, josta tappio on vähennettävissä. Kun A:n elinkeinotoiminnan lopettaminen verovuoden aikana oli verotusta toimitettaessa selvästi todettavissa ja kun otettiin huomioon lain sanamuodon epäselvyys ja tappiontasausjärjestelmän lähtökohdat, verovuodelta 1995 vahvistettu elinkeinotoiminnan tappio voitiin vähentää verovuoden 2005 pääomatuloista. KHO /3091 Arvonlisäverotus Yhteisön ulkopuolelle suuntautuvan valmismatkan varausmaksu veroton Matkanjärjestäjä A Ky oli perinyt myymistään ja välittämistään Venäjälle suuntautuneista valmismatkoista varauskohtaista palvelumaksua kultakin varatulta matkalta. A Ky oli kirjannut nämä palvelumaksut verolliseen myyntiinsä (alv 22 %). Korkein hallinto-oikeus katsoi, että valmismatkaan liittyvää varausmaksua ei ollut pidettävä erillisestä palvelusta suoritettuna maksuna, vaan kysymys oli valmismatkan hintaan sisäl tyvästä hinnanlisästä. Koska Euroopan yhteisön 6

7 ulkopuolelle suuntautuneiden valmismatkojen myynti oli verotonta, näiden matkojen myyntiin liittyvät varausmaksut olivat myös verottomia. A Ky:n ei näin ollen ollut suoritettava arvonlisäveroa Venäjälle suuntautuneisiin valmismatkoihin liittyvistä varausmaksuista. Jälkiverotukset tilikausilta , ja KHO /2051 Marginaaliverotus sovellettavissa myös osittain työsuhdekäytössä oleviin autoihin Moottoriajoneuvojen vähittäiskauppaa harjoittava A Oy myi uusia henkilö- ja pakettiautoja sekä toimi vaihtoautokauppiaana. A Oy sovelsi verottomana ostamiinsa käytettyihin henkilöautoihin yleensä arvonlisäverolain 79 a :ssä tarkoitettua marginaaliverotusmenettelyä. A Oy oli suunnitellut ryhtyvänsä käyttämään joitakin marginaaliverotusmenettelyn mukaisesti käsiteltyjä verottomana ostettuja käytettyjä henkilöautoja työntekijöidensä työsuhdeautoina ennen niiden edelleenmyyntiä. Työsuhdekäytön kesto oli arviolta noin yksi kuukausi. Työntekijä ei välttämättä saanut käyttöönsä aina samaa autoa, vaan käyttöön jouduttiin ottamaan auto, joka sattui olemaan vapaana vaihtoautohallissa tai liikkeen ulkotiloissa. Työntekijän käyttämä auto oli päivisin varusteltu kuten muutkin vaihtoautot. Autossa oli esillä hintalappu ja sitä pidettiin muutoinkin myyntikun nossa. Kun A Oy oli hankkinut työntekijöille työsuhdeautoiksi luovuttamansa käytetyt henkilöautot ensisijaisesti myytäviksi, A Oy oli hankkinut henkilöautot arvonlisäverolain 79 a :ssä tarkoitetulla tavalla verollista edelleenmyyntiä varten. A Oy voi näin ollen soveltaa marginaaliverotusmenettelyä sellaisten käytettyjen henkilöautojen edelleenmyyntiin, jotka oli kirjattu ostohetkellä marginaalivero-ostoihin ja joita oli käytetty työsuhdekäytössä ennen niiden verollista edelleenmyyntiä asiakkaille. Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu ajaksi KHO /2050 KVL:n ennakkoratkaisut Tuloverotus Osakkeiden hankintaan liittyvät menot tuli lukea verotuksessa osakkeiden hankintamenoon vaikka ne vähennettiin vuosikuluna kirjanpidossa A Oyj oli hankkinut vuonna 2010 erään yhtiön koko osakekannan. Osakekaupan valmistelusta ja toteuttamisesta oli yhtiölle aiheutunut ulkopuolisille asiantuntijoille suoritettuja menoja. Hakemuksen mukaan nämä menot liittyivät läheisesti osakkeiden hankintaan, minkä vuoksi ne tuli lukea verotuksessa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 14 :n 1 momentin mukaisesti osakkeiden hankintamenoon. Sillä, että A Oyj noudattamiensa kirjanpitostandardien mukaisesti vähensi mainitut menot vuosikuluna kirjanpidossaan, ei ollut vaikutusta niiden käsittelyyn verotuksessa. Ennakkoratkaisu vuodelle KVL 063/ (ei lainvoimoimainen). 7

8 Säätiö sai myydä elinkeinotoimintaa harjoittavan yhtiön osakkeet verovapaasti Yleishyödyllisenä yhteisönä pidetty säätiö oli siirtänyt elinkeinotoiminnaksi katsottavan toimintansa vuonna 2005 perustamalleen X Oy:lle. Tämän jälkeen säätiö ei ollut itse harjoittanut vastaavaa toimintaa. Säätiön tarkoituksena oli myydä X Oy:n osakkeet. Kun X Oy:n osakkeet eivät hakemuksessa esitetyn selvityksen mukaan kuuluneet säätiön elinkeinotoiminnan tulolähteeseen, näiden osakkeiden myynnistä saatu luovutusvoitto oli säätiölle henkilökohtaisen tulolähteen tulona verovapaata. Ennakkoratkaisu vuosille KVL 054/ (ei lainvoimainen). Myös vain tietylle ryhmälle otettu lisäeläketurva voi olla kollektiivinen A toimi vakuutusyhtiössä tiettyjen vakuutusten myyntiin erikoistuneessa henkilöstöryhmässä, joka erosi muusta yhtiön henkilöstöstä organisatoriselta asemaltaan ja toimenkuvaltaan. Ryhmässä työskentelevien palkkaus kostui kiinteästä peruspalkasta, sekä henkilökohtaiseen myyntiin perustuvasta myyntipalkasta, jonka osuus oli noin prosenttia henkilön kokonaispalkasta. A:n työnantajan oli tarkoitus ottaa edellä tarkoitettuun henkilöstöryhmään kuuluville työntekijöille vapaaehtoinen maksuperusteinen ryhmäeläkevakuutus, jonka vakuutusmaksuja yhtiö maksaisi vuosittain itse päättämänsä määrän. Vakuutussopimuksen ehtojen mukaan työnantajan maksamat vakuutusmaksut jaettaisiin vakuutettujen kesken heille vuosittain maksettujen työsuoritusperusteisten palkanosien suhteessa. Kun otettiin huomioon se, että vakuutusmaksu jakautui kaikille kyseiseen henkilöstöryhmään kuuluville samoin perustein eli työsuoritukseen perustuvien palkanosien suhteessa ja se, että lisäeläketurva kohdistui työntekijöistä koostuvaan henkilöpiiriin, vakuutusta pidettiin tuloverolain 96a :n 2 momentissa tarkoitettuna työnantajan työntekijälleen järjestämänä kollektiivisena lisäeläketurvana, jonka vakuutusmaksut eivät olleet A:n veronalaista ansiotuloa. Ennakkoratkaisu vuodelle KVL 048/ (Lainvoimainen). Sijoitusrahaston voitonjakolainalle maksama tuottokorko vähennyskelpoinen Pääomarahastojen hallinnointia harjoittavan osakeyhtiön oli tarkoitus perustaa A Ky, joka toimisi äänettömänä yhtiömiehenä perustettavassa kommandiittiyhtiömuotoisessa sijoitusrahastossa. A Ky toimisi niin sanottuna syöttörahastona, jonka tarkoituksena oli kerätä sijoittajilta varoja sijoitusrahastoon; kerättävien varojen tavoitemääränä oli vähintään 10 miljoonaa euroa. Sijoitusrahasto sijoittaisi varat edelleen tietyllä alalla toimiviin yhtiöihin. Sijoitusrahaston tavoitekoko oli noin 60 miljoonaa euroa. Kun otettiin huomioon A Ky:n harjoittaman toiminnan luonne sijoitusrahaston äänettömänä yhtiömiehenä, A Ky:n katsottiin näissä olosuhteissa harjoittavan elinkeinotoimintaa. Varat A Ky:öön oli tarkoitus hankkia vieraan pääoman ehtoisina voitonjakolainoina. Lainaehtojen mukaan voitonjakolainoille suoritettaisiin tilikausittain ns. tuottokorkona yhteensä koko A Ky:n tilikauden tulos kuitenkin siten, että tuottokoron suorituksen jälkeen A Ky:öön jäisi yhtiömiesten osuus sen tulosta. Voitonjakolainat olivat määräaikaisia ja ne erääntyivät sijoitusrahaston toimikauden päätyttyä. Voitonjakolainalle maksettava tuottokorko oli A Ky:n verotuksessa vähennyskelpoista korkoa sen vuoden elinkeinotoiminnan tulosta, jolta vahvistettiin koronmaksuvelvollisuuden synnyttävä tilinpäätös. Ennakkoratkaisu vuosille 2010 ja KVL 044/ (Lainvoimainen). 8

9 Siirtyvät varat voidaan merkitä käypään tai tasearvoon EVL 52 c :ää sovellettaessa A Oy aikoi purkautua selvitysmenettelyttä ja siirtää kaikki varansa ja velkansa viiteen uuteen yhtiöön. Siirretyt varat aiottiin mahdollisesti merkitä vastaanottavien yhtiöiden taseeseen varojen käyvän arvon suuruisena. Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 c :n mukaisessa jakautumisessa jakautuvan yhtiön verotuksessa vähentämättä olevat hankintamenot ja muut vähennyskelpoiset menot vähennetään vastaanottavan yhtiön verotuksessa samalla tavalla, kuin ne olisi vähennetty jakautuvan yhtiön verotuksessa. Jakautuvan yhtiön verotuksessa poistamattomat hankintamenot siirtyvät siten sellaisinaan vähennettäväksi vastaanottavan yhtiön verotuksessa. Edellä mainitun lainkohdan soveltamiselle ei ole säädetty erityisiä kirjanpitokäsittelylle asetettavia edellytyksiä. Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 c :n soveltamisen kannalta ei ollut merkitystä sillä, merkittiinkö siirtyvät varat vastaanottavan yhtiön kirjanpitoon jakautuvan yhtiön taseessa olleeseen arvoon vai varojen käypään arvoon. Ennakkoratkaisu vuosille 2010 ja KVL 040/ (Lainvoimainen). Arvonlisäverotus Autojen pitkäaikainenkaan vuokraus ei estä marginaaliverotuksen soveltamista Moottoriajoneuvojen vähittäiskauppaa harjoittava yhtiö osti käytettyjä henkilö- ja pakettiautoja verottomana. Yhtiö vuokrasi näitä autoja eripituisiksi vuokra-ajoiksi ennen niiden edelleen myyntiä. Vuokra-aika saattoi olla jopa muutaman vuoden mittainen. Kun yhtiön ainakin toissijaisena tarkoituksena oli myydä hankkimansa käytetyt henkilöja pakettiautot edelleen, yhtiötä oli pidettävä verovelvollisena jälleenmyyjänä, vaikka se käytti autoja ennen niiden myyntiä verollisessa vuokrausliiketoiminnassaan. Vuokra-ajan pituudella ei ollut asiassa merkitystä. Yhtiö voi siten soveltaa arvonlisäverolain 79 a :n mukaista marginaaliverotusmenettelyä vuokrausliiketoiminnan käytössä olleiden käytettyjen henkilö- ja pakettiautojen edelleen myyntiin. Ennakkoratkaisu ajalle KVL 067/ (Lainvoimainen). Toimitilakulujen vähennyskelpoisuus toiminnan lopettamisen jälkeen X AB:lla oli Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröity sivuliike, joka harjoitti autokauppaan liittyvää osamaksu- ja rahoitusleasingtoimintaa. X AB oli arvonlisäverovelvollinen toisessa jäsenvaltiossa. Koska yhtiö aikoi lopettaa Suomen sivuliikkeen, oli sen toiminta, muun muassa rahoitussopimuksia ja työntekijät, siirretty liiketoimintakaupalla ulkopuoliselle yhtiölle. Sivuliikkeen toimitilojen vuokrasopimus ei ollut irtisanottavissa, vaan se sitoi sivuliikettä sopimuksessa sovitun ajan. Sen lisäksi X AB ja sen sivuliike vastasivat eräistä muista toimitiloihin liittyvistä kustannuksista näitä koskevien, määräajan voimassa olevien sopimusten mukaan. Hakemuksessa mainittujen kustannusten katsottiin liittyvän X AB:n sivuliikkeensä kautta Suomessa harjoittamaan arvonlisäverolliseen rahoitusleasingtoimintaan ja verottomaan osamaksurahoitustoimintaan. X AB:n velvollisuus jatkaa vuokran ja muiden kulujen maksamista sen jälkeen, kun sivuliikkeen toiminta päättyi, johtui tämän liiketoiminnan harjoittamisesta. Hakemuksessa kuvatuissa olosuhteissa maksuilla ja X AB:n sekä sen sivuliikkeen harjoittaman taloudellisen toiminnan välillä oli suora ja välitön yhteys. Vuokra- ja muihin kustannuksiin sisältyvä arvonlisävero oli sivuliikkeelle vähennyskelpoinen sopimusten voimassaoloajan samassa suhteessa, jossa kustannusten sisältämä arvonlisävero oli ollut vähennyskelpoista ennen rahoitussopimusten luovutusta. Vähennyskelpoisuuden edellytyksenä kuitenkin oli, ettei tilojen käyttötarkoitus muulla tavoin muutu. Ennakkoratkaisu ajalle KVL 037/ (Lainvoimainen). 9

10 Vahvistetus lait ja asetukset Vuoden 2011 tuloverotuksen muutokset vahvistettu Keskeisimmät muutokset liittyvät omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappion vähentämisaikaan ja lahjoitusvähennyksen jatkamiseen. Verovuodesta 2010 lähtien tuloverolain mukaiset luovutustappiot voidaan vähentää omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuonna. Aiemmin tappiot voitiin vähentää luovutuksesta saadusta voitosta verovuonna ja kolmena sitä seuraavana vuonna. Luonnollisen henkilön lahjoitusvähennyksen voimassaoloaikaa jatketaan yhdellä vuodella vuoden 2011 loppuun. Luonnollinen henkilö ja kuolinpesä voivat vähentää verotuksessa ansiotulostaan yliopistolle tai korkeakoululle tiedettä tai taidetta edistävään tarkoitukseen tekemänsä vähintään 850 ja enintään euron rahalahjoituksen. Arvonlisäverotus Alennetun 9 prosentin arvonlisäverokannan soveltamista parturi- ja kampaamopalveluihin sekä pieniin korjauspalveluihin jatketaan vuoden 2011 loppuun. Pieniin korjauspalveluihin luetaan polkupyörien, kenkien ja nahkatavaroiden sekä vaatteiden ja liinavaatteiden korjauspalvelut. Kiinteistöhallintapalvelun ja itse suoritetun rakentamispalvelun oman käytön verotukseen liittyvät alarajat nostetaan eurosta euroon. Eläkelakien yrittäjä määritelmää laajennetaan Yrittäjän eläkelain ja maatalousyrittäjän eläkelain mukaista yrittäjämääritelmää on laajennettu lähtien siten, että yrittäjänä pidetään myös osakeyhtiössä tai muussa yhteisössä johtavassa asemassa työskentelevää henkilöä, joka omistaa yksin yli 30 prosenttia yrityksen osakkeista tai jolla yksin on yli 30 prosenttia osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Laki muutos perustuu hallituksen esityksen 135 /2010. Laki muutokseen liittyy saakka ulottuva siirtymäkausi sellaisen osakkaan osalta, joka on lain voimaantullessa vakuutettu samasta työstä työntekijänä. Tuloverolain 33b :n 4 momentin mukaan, jos osakas ei ole työntekijän eläkelain mukaan yhtiöön työsuhteessa oleva, on käyttänyt yhtiön varoihin sisältyvää asuntoa, vähennetään asunnon arvo osakkeiden arvosta osingon pääomatulo-osuutta laskettaessa. Verolakia ei ole muutettu, joten eläkelain muuttuessa sovelletaan tätä tuloverolain säännöstä myös johtavassa asemassa oleviin osakkaisiin, jotka omistavat yli 30 prosenttia yhtiön osakkeista. 10

11 Hallituksen esitykset Maahantuonnista kannettava arvonlisävero Arvonlisäverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että maahantuonnissa pienintä kannettavaa arvonlisäveron määrää alennetaan 10 eurosta 5 euroon. Lisäksi arvonlisäverolakia muutetaan siten, että toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneiden ulkomaalaisten vuodelta 2009 tehtävien arvonlisäveronpalautushakemusten määräaikaa pidennetään saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian ulkomaalaisten arvonlisäveronpalautuksen hakuajan pidentämisen osalta ja sitä ehdotetaan tältä osin sovellettavaksi taannehtivasti lukien. Maahantuonnissa pienintä kannettavaa arvonlisäveron määrää koskevan muutoksen osalta laki on tarkoitettu tulemaan voimaan HE 311/2010 Verohallinnon ohjeet ja päätökset Matkakustannusten korvaukset vuonna 2011 Verohallinnon antamassa päätöksessä määrätään verovapaiden matkakustannusten korvauksista vuonna Seuraavassa käsitellään eräitä keskeisiä kohtia päätöksestä. Päätös on luettavissa verohallinnon internet sivuilla www. vero.fi Työmatka Työmatkalla tarkoitetaan matkaa, jonka palkansaaja tilapäisesti tekee työhön kuuluvien tehtävien suorittamiseksi erityiselle työntekemispaikalle varsinaisen työpaikan ulkopuolelle. Mikäli palkansaajalla työn luonteen vuoksi ei ole varsinaista työpaikkaa, työmatkana pidetään matkaa, jonka palkansaaja tilapäisesti tekee työn suorittamiseksi asunnoltaan erityiselle työntekemispaikalle. Työmatkana pidetään matkaa työntekemispaikalle myös silloin, jos: 1) työntekemispaikka sijaitsee muualla kuin oman työnantajan tai tämän kanssa samaan intressipiiriin kuuluvan yhteisön toimipaikassa; 2) työskentely on tilapäistä TVL 72a :ssä tarkoitetulla tavalla; 3) työntekemispaikka sijaitsee yli 100 kilometrin etäisyydellä verovelvollisen asunnosta ja 4) verovelvollinen on työntekemispaikalle tehdyn matkan takia yöpynyt työntekemispaikan sijainnin vuoksi tarpeellisissa tilapäisissä majoitustiloissa. Työmatkana ei pidetä palkansaajan asunnon ja varsinaisen työpaikan välistä matkaa eikä työkomennuksen kestäessä tehtyjä viikonloppu- ja muita vastaavia matkoja asunnon ja erityisen työntekemispaikan välillä. Erityisillä työntekemisaloilla on omia säännöksiä verovapaiden matkakustannusten korvaamiseksi. 11

12 Varsinainen työpaikka Varsinaisella työpaikalla tarkoitetaan paikkaa, jossa palkansaaja vakituisesti työskentelee. Jos palkansaajalla työn liikkuvuuden vuoksi ei ole paikkaa, jossa hän vakituisesti työskentelee, pidetään varsinaisena työpaikkana paikkaa, josta hän hakee työmääräykset, säilyttää työssä käyttämiään asusteita, työvälineitä tai työaineita, tai muuta työn tekemisen kannalta vastaavaa paikkaa. Kilometrikorvaus Palkansaajan omistamallaan tai hallitsemallaan autolla kilometrikorvauksen enimmäismäärä on 46 senttiä kilometriltä. Kilometrikohtaista korvausta voidaan korottaa, mm. mikäli autoon on kiinnitetty perävaunu tai autossa kuljetetaan koneita tai muita esineitä, joiden paino ylittää 80 kiloa tai joiden koko on suuri. Päiväraha Päivärahan suorittaminen edellyttää, että erityinen työntekemispaikka on yli 15 kilometrin etäisyydellä joko palkansaajan varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta, riippuen siitä, kummasta matka on tehty. Erityisen työntekemispaikan on lisäksi oltava yli 5 kilometrin etäisyydellä sekä varsinaisesta työpaikasta että asunnosta. Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: Työmatkan kestoaika (päivärahan enimmäismäärä) euroa - yli 6 tuntia (osapäiväraha) 16,00 - yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 34,00 kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden - vähintään 2 tunnilla 16,00 - yli 6 tunnilla 34,00 Jos palkansaaja jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan enimmäismäärä on puolet 1 momentin mukaisista määristä. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa. Verohallinnon päätös Dnro 1201/32/ Luontoisedut vuonna 2011 Verohallinto on antanut päätöksen vuodelta 2011 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista (Dnro 1031/32/2010). Seuraavassa käsitellään eräitä keskeisiä kohtia päätöksestä. Päätös on luettavissa verohallinnon internet sivuilla Ravintoetu Ravintoedun arvo on 5,40 ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään 5,40 ja enintään 9,00. Jos tämä määrä alittaa 5,40 tai ylittää 9,00, edun arvona pidetään välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrää. 12

13 Autoetu Jos palkansaaja tai hänen perheensä käyttää yksityisajoihin työnantajan henkilö- tai pakettiautoa, verovelvollisen saama etu katsotaan autoeduksi. Autoedun arvo vahvistetaan auton rekisteriotteeseen merkityn käyttöönottovuoden perusteella eri ikäryhmissä seuraavasti: a) Ikäryhmä A (vuosina käyttöönotetut autot) Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 270 eurolla tai 18 sentillä kilometriltä. Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 90 eurolla tai 6 sentillä kilometriltä. b) Ikäryhmä B (vuosina käyttöönotetut autot) Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 285 eurolla tai 19 sentillä kilometriltä. Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 105 eurolla tai 7 sentillä kilometriltä. c) Ikäryhmä C, (ennen vuotta 2006 käyttöönotetut autot) Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 0,9 % auton uushankintahinnasta lisättynä 300 eurolla tai 20 sentillä kilometriltä. Verohallinto on antanut päätöksen vuodelta 2011 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista (Dnro 1031/32/2010). Seuraavassa käsitellään eräitä keskeisiä kohtia päätöksestä. Päätös on luettavissa verohallinnon internet sivuilla Matkakuluvähennyksen määrä vuonna 2010 Päätöksen mukaan verovelvollisen käyttäessä asunnon ja työpaikan väliseen matkaan omistamaansa tai hallitsemaansa autoa, on vähennyksen määrä 0,24 euroa kilometriltä. Vähennyksen edellytyksenä on, että asunnon ja työpaikan välistellä matkalla halvimpana kulkuneuvona pidetään muuta kuin julkista kulkuneuvoa. Verovelvollisen käyttäessä asunnon ja työpaikan väliseen matkaansa työnantajan omistamaa tai hallitsemaa autoa vähennyksen määrä on 0,20 euroa kilometriltä. Verohallinnon päätös Dnro 1029/32/2010, Vaaliavustusten ja vaalimenojen käsittely verotuksessa Verohallinto on antanut uuden aikaisempia ohjeita täydentävän ohjeen (Dnro 17/38/2011, ) vaaliavustusten ja vaalimenojen käsittelystä verotuksessa. Seuraavassa käsitellään eräitä keskeisiä kohtia ohjeesta. Ohje on kokonaisuudessaan luettavissa verohallinnon internet sivuilla Vaaliavustus Vaaliavustus on ehdokkaalle tai hänen tukiryhmälleen annettavaa rahoitusta, jolla on tarkoitus kattaa vaalikampanjan kulut. Vaaliavustusta annetaan tavallisesti yleisissä vaaleissa puolueelle, valitsijayhdistykselle, ehdokkaalle suoraan tai hänen tukiyhdistykselle tai -ryhmälle. Lisäksi vaaliavustusta voidaan antaa suorittamalla ehdokkaan 13

14 vaalikampanjasta aiheutuneita kuluja suoraan kolmannelle osapuolelle. Yritykset voivat antaa vaaliavustusta myös antamalla suoritteitaan tai palveluitaan vaalityöhön alihintaan tai vastikkeetta. Yritys vaaliavustuksen antajana Poliittisen toiminnan tukemisesta aiheutuneet menot eivät ole vähennyskelpoisia yrityksen verotuksessa. Tällaiset menot eivät liity riittävän läheisesti yrityksen liiketoimintaan. Lahjoitukset puolueille, ehdokkaille tai näiden tukiryhmille eivät siten ole yrityksen verotuksessa vähennyskelpoisia (KVL 1977/719). Puolueet, ehdokkaat ja näiden tukiryhmät yms. hankkivat vaalirahoitusta myös tarjoamalla erilaisia hyödykkeitä ostettavaksi. Tällaisen vastikkeellisen vaaliavustuksen vähennyskelpoisuutta yrityksen verotuksessa voidaan arvioida monella tavalla. Pääsääntö on, että yritys voi vähentää verotuksessa sen elinkeinotoimintaan kuuluvat menot. Vähennyskelpoisuutta arvioitaessa merkitystä voidaan antaa hyödykkeen hankinnan syylle. Yrityksen hankkiessa tavaran tai palvelun sen perusteella, että sen tarjoajalla on tietty aatteellinen tausta, voi hankinnan varsinainen tarkoitus olla poliittisen toiminnan tukeminen. Usein tällaisen hyödykkeen ostajalla on tiedossa, että myyjä käsittää saadun korvauksen vaalitukena, jolloin sitä voidaan pitää sellaisena myös ostajan näkökulmasta ja siten vähennyskelvottomana menona. Yrityksen vaaliehdokkaalta tms. ostamista tavaroista ja palveluista aiheutuneet kulut voivat olla vähennyskelpoisia, jos ne kuuluvat yrityksen liiketoimintaan. Kulujen suuruus ei saa ylittää muista vastaavista tuotteista tai palveluista maksettavaa käypää hintaa. Vähennyskelpoisena voidaan pitää esimerkiksi puoluepoliittisissa lehdissä julkaistuista mainoksista aiheutuneita kuluja, jos yritys on saanut todellista näkyvää mainosta omalle elinkeinotoiminnalleen. Myös seminaarikulut voivat olla vähennyskelpoisia, jos seminaari liittyy yrityksen liiketoimintaan ja peritty seminaarimaksu ei ylitä käypää hintaa. Ylihintaa ja liiketoimintaan kuulumattomia kuluja pidetään vähennyskelvottomina. Jos yritys tukee poliittista toimintaa luovuttamalla suoritteitaan ja palveluksiaan alihintaan tai vastikkeetta, voidaan yrityksen veronalaista tuloa korjata alihinnoittelun vuoksi (KHO 1985/4008 ja 4137). Yrityksen on ilmoitettava antamansa vaaliavustukset veroilmoituksellaan vähennyskelvottomina kuluina. Vähennyskelpoisia kuluja ovat vain yrityksen liiketoimintaan liittyvät menot. Yrityksen on osoitettava kulun liittyminen sen elinkeinotoimintaan, jos se haluaa kulun verotuksessa vähentää. Huomattavaa on, että vaikka vähäiset mainoslahjat ovat verotuksessa vähennyskelpoisia, poliittiseen tarkoitukseen annettu pienikään lahja ei ole vähennyskelpoinen. Arpajaisvero Verohallinto on antanut ohjeen arpajaisverosta (Dnro 12/420/2011, ). Ohjeessa on huomioitu arpajaisverolain muutos ( /951) voimaan tulleella muutoksella yksinoikeudella toimeenpantujen muiden arpajaisten kuin totopelin arpajaisveroaste korotettiin 10 prosenttiin. Ohjeeseen ei ole tullut muita muutoksia. Ohje on luettavissa verohallinnon internet sivuilla Verohallinnon yhtenäistämisohjeet Verohallinto on julkaissut yhtenäistämisohjeen vuodelta 2010 toimitettavaa verotusta varten (Dnro 919/32/2010, ) Ohjeessa käsitellään mm. elinkeinoverotusta ja henkilökohtaisen tulon verotusta. Ohjeella on tarkoitus yhdenmukaistaa verokohtelua ohjeessa mainituissa asioissa eri puolilla maata. Yksittäistapauksessa verovelvollisen esittämä selvitys on kuitenkin aina ensisijainen verotuksen peruste. Ohje on luettavissa verohallinnon sivuilla 14

15 Yrittäjäosakkaan asunnon ja työpaikan välisten matkojen kulujen vähentäminen Verohallinto on antanut ohjeen, jossa käsitellään yrittäjäosakkaan asunnon ja työpaikan välisten matkojen vähentämistä verotuksessa (Dnro 1168/32/2010, ). Seuraavassa käsitellään eräitä keskeisiä kohtia ohjeesta, joka on luettavissa kokonaisuudessaan verohallinnon internet sivuilla Ohje on voimassa vuoden 2009 verotuksesta alkaen toistaiseksi. Osakeyhtiön osakas saa vähentää asunnon ja yrityksessä olevan työpaikkansa väliset matkakustannukset vain, jos hän on saanut verovuonna tuosta yrityksestä palkkatuloa (KHO 2008:69 ja t (ei julk.)). Matkakustannukset vähennetään tällöin halvimman käytettävissä olevan kulkuneuvon käyttökustannusten mukaan laskettuna ja siihen sovelletaan 600 euron omavastuuta sekä euron enimmäismäärää. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksissä ei lausuttu siitä, minkä suuruista palkkaa yhtiön olisi tullut maksaa osakkaalle, jotta matkakulut olisi saatu vähentää. Ratkaisussa ei ole myöskään otettu kantaa siihen olisivatko matkakulut olleet vähennettävissä ainoastaan tuon yhtiön maksamasta palkasta vai myös verovelvollisen muista ansiotuloista. Tulkintasuosituksena voidaan esittää, että matkakulujen vähentämiseksi yhtiön tulisi maksaa osakkaalle verovuonna vähintään matkakulujen määrän suuruinen palkka. Tällä tavoin verotuksessa ei jouduta tapauskohtaisesti arvioimaan verotusmenettelystä annetun lain 28 :n veronkiertosäännöksen soveltumista eli sitä, onko yhtiö maksanut osakkaalle nimellisen palkan vain matkakuluvähennyksen saamiseksi. Jos palkkaa maksetaan ja matkakulut ovat vähennyskelpoiset, matkakulut kohdistetaan verotuslaskennassa verovelvollisen ansiotuloon yleensä, eikä erityisesti kyseiseen palkkatuloon. Muut yritysmuodot Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu koski osakeyhtiön osakkaan asunnon ja työpaikan välisten matkojen kustannuksia. Elinkeinonharjoittajan asunnon ja yrityksessä olevan työpaikan välisten matkakustannusten vähentämisestä on korkeimman hallinto-oikeuden päätös t. 2995: Silmälääkäri harjoitti ammattitoimintaa kuudella eri paikkakunnalla. Vastaanottoajat ja -paikat määräytyivät palvelujen kysynnän perusteella eikä vastaanottojen alkamisaika usein selvinnyt ennen kuin vasta työpäivän aamuna. Lääkäri matkusti eri vastaanottopisteisiin kotoaan omalla autolla kuljettaen mukanaan tutkimusvälineitään. Lääkärin matkat kodin ja vastaanottopisteiden välillä olivat asunnon ja työpaikan välisiä matkoja, joista aiheutuvat kulut hänellä oli oikeus vähentää vain vähennykselle tuloverolain 93 :ssä säädettyjen rajoitusten puitteissa. Verovuosi Äänestys 3-2. Liikkeen- ja ammatinharjoittajan ja elinkeinoyhtymän osakkaan osalta Verohallinnon yhtenäistämisohjeissa (kohdat ja 3.2.2) todetaan, että asunnon ja työpaikan väliset matkat ovat yksityismatkoja. Nämä asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset liikkeen- tai ammatinharjoittaja ja elinkeinoyhtymän osakas saa vähentää ansiotulosta esitäytetyllä veroilmoituksella tuloverolain 93 :ssä säädettyjen edellytysten ja rajoitusten puitteissa. Verohallinto katsoo, ettei korkeimman hallinto-oikeuden päätös 2008:69 muuta asunnon ja työpaikan välisten matkakulujen vähentämistä muissa yritysmuodoissa, vaan matkakulut tulee vähentää yhtenäistämisohjeiden mukaisesti. Yhtenäistämisohjeiden perusteella matkakulut ovat vähennyskelpoiset verovelvollisen ansiotuloista riippumatta siitä, onko verovelvollisella ollut verovuonna ansiotuloa juuri kyseisestä yrityksestä. Yhtymien osalta matkakulujen vähentäminen ei myöskään edellytä, että yhtymä olisi maksanut osakkaalle palkkaa. 15

16 Yrityksen sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto on täsmentänyt antamaansa yrityksen sukupolvenvaihdosta koskevaa ohjetta eräiltä osin (137/349/2011, Dnro ). Seuraavassa käsitellään lyhyesti näitä täsmennyksiä. Ohje on luettavissa kokonaisuudessaan verohallinnon internetsivuilla Korkein hallinto-oikeus antoi lahjaverotusta koskevan vuosikirjaratkaisun KHO:2011:1. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan saatuun lahjaan ei voitu soveltaa perintö- ja lahjaverolain 55 :n sukupolvenvaihdosta koskevia huojennussäännöksiä, koska osakeyhtiölain mukaan vajaavaltainen eli alaikäinen ei voi toimia yhtiön hallituksen jäsenenä, eikä yhtiön hallituksen jäsenenä voi toimia jonkun osakkaan lukuun. Verohallinnon ohjeen mukaan osakeyhtiömuodossa harjoitetun yritystoiminnan jatkajan täytyy siten olla täysiikäinen silloin, kun verotuspäätös perintö- tai lahjaverotusasiassa annetaan. Toinen ohjeen täsmennys liittyy vuoden 2011 alusta tuli voimaan tulleeseen tuloverolain TVL 48.5 :n muutokseen. Tuloverolain 48.5 :n mukaan luovutusvoiton sukupolvenvaihdoshuojennus menetetään, jos ostaja luovuttaa samaa omaisuutta edelleen ennen kuin viisi vuotta on kulunut hänen saannostaan. Lain-kohdan mukaan jatkoluovutuksesta saatua voittoa laskettaessa hankintamenosta vähennetään se veronalaisen luovutusvoiton määrä, jota ei tuloverolain 48.1 :n 3 kohdan nojalla pidetty osakkeet luovuttaneen henkilön veronalaisena tulona. Tuloverolain 48.5 :n mukainen vähennys tehdään alkaen myös hankintameno-olettamasta. Parturi- ja kampaamopalveluiden sekä eräiden pienien korjauspalveluiden arvonlisäverokanta Verohallinto on antanut ohjeen, jossa käsitellään eräitä palveluja, joihin sovelletaan alennettua arvonlisäverokantaa (Dnro 1114/40/2010, ). Parturi- ja kampaamopalvelujen sekä pienten korjauspalveluiden myyntiin sovelletaan väliaikaisesti kokeilun ajan yleisen arvonlisäveroverokannan 23 %:n sijaan alennettua 9 %:n verokantaa. Alennetun verokannan soveltamista jatketaan saakka. Ohjeessa käydään läpi niitä parturi- ja kampaamopalveluja ja pieniä korjauspalveluja, joihin sovelletaan alennettua verokantaa ja palveluja, joihin sovelletaan yleistä 23 %:n verokantaa. Ohje on luettavissa verohallinnon internetsivuilla. Kiinteistöhallintapalvelun oman käytön arvonlisäverotus Verohallinto on julkaissut ohjeen kiinteistöhallintapalvelun oman käytön verotuksesta (Dnro 1113/40/2010, ). Kalenterivuoden palkkakustannukset sosiaalikuluineen ovat enintään euroa Ohjeessa käsitellään mm. vuoden 2011 alusta voimaan tullutta kiinteistöhallintapalvelujen oman käytön verovapauden nostamista euroon aikaisemmasta eurosta. Ohje on luettavissa verohallinnon sivuilla 16

17 Toiminnan aloittaminen Suomessa Verohallinto on julkaissut ohjeen, jossa kerrotaan, mitä ilmoituksia ja selvityksiä ulkomaalaisen yrityksen on annettava Verohallinnolle, kun se aloittaa yritystoiminnan Suomessa perustamatta tänne erillistä yhtiötä (Dnro 677/345/2010, ) Ohjeessa käsitellään mm. perustamisilmoituksen antamista, tulo- ja arvonlisäverovelvollisuutta, ennakkoperintärekisteröinnin edellytyksiä ja erilaisten ilmoitusten antamista. Ohje on luettavissa verohallinnon sivuilla Yhteystiedot Tom Hoffström, VT Alpo Ronkainen, HM Leena Juusela, DE Vero-osaston johtaja Veroasiantuntija ALV-asiantuntija Puh Puh Puh tom.hoffstrom(at)tuokko.fi alpo.ronkainen(at)tuokko.fi leena.juusela(at)tuokko.fi TuokkoTaxissa olevat tiedot on esitetty yleisluonteisesti, ja se on tarkoitettu käytettäväksi ainoastaan yleisluonteisena tiedon lähteenä. Tämän julkaisun ei ole tarkoitus korvata asioiden yksityiskohtaista selvitystä tai oikeudellista tulkintatarvetta. Tuokko Tilintarkastus Oy ei vastaa vahingoista, jotka ovat aiheutuneet, kun joku on toiminut tai jättänyt toimimatta tämän julkaisun sisällön perusteella. Suosittelemme ottamaan yhteyttä yksittäistapauksissa asiantuntijaan, joka voi avustaessaan ottaa huomioon tapauksen erityispiirteet. 17

Soveltamisalaltaan rakentamispalvelu voi kohdistua talonrakentamiseen, maa- ja vesirakentamiseen sekä erikoistuneeseen rakennustoimintaan.

Soveltamisalaltaan rakentamispalvelu voi kohdistua talonrakentamiseen, maa- ja vesirakentamiseen sekä erikoistuneeseen rakennustoimintaan. Rakennusalan muuttunut arvonlisäverotus Varatuomari Joachim Reimers Suomessa otettiin käyttöön rakennusalalla 1.4.2011 lukien käännetty verovelvollisuus, minkä seurauksena rakentamispalvelujen myyntitilanteissa

Lisätiedot

TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2014 LUONTOISEDUT 2014. Ravintoetu. Puhelinetu PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET. Kotimaan päivärahat 2014.

TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2014 LUONTOISEDUT 2014. Ravintoetu. Puhelinetu PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET. Kotimaan päivärahat 2014. Tärkeitä lukuja vuodelle 01 Sisällysluettelo: TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 01 LUONTOISEDUT 01 Ravintoetu Puhelinetu PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET Kotimaan päivärahat 01 Kilometrikorvaus SOSIAALIVAKUUTUSMAKSUT

Lisätiedot

Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa

Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa 1 (8) EVO/Minna Tanska 4.6.2014 SAK:n ja Temen ohje: Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa Tämä ohje perustuu Verohallinnon vuosittain antamaan päätökseen verovapaista

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo 28.10.2009

Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo 28.10.2009 Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo Director Maritta Virtanen Mistä arvonlisäveroa suoritetaan? Liiketoiminnan muodossa Suomessa tapahtuvasta Tavaran ja palvelun myynnistä Ellei

Lisätiedot

Rakentamispalvelujen käännetty verovelvollisuus

Rakentamispalvelujen käännetty verovelvollisuus Rakentamispalvelujen käännetty verovelvollisuus Varatuomari Roger Lehtonen Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry ROGER LEHTONEN 2011 Sähköinfo Oy Rakentamispalvelujen käännetty verovelvollisuus 1.4.2011

Lisätiedot

TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2015 2 LUONTOISEDUT 2015 2. Ravintoetu 2. Puhelinetu 3 PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET 3. Kotimaan päivärahat 2015 3

TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2015 2 LUONTOISEDUT 2015 2. Ravintoetu 2. Puhelinetu 3 PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET 3. Kotimaan päivärahat 2015 3 Tärkeitä lukuja vuodelle 2015 Sisällysluettelo: TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2015 2 LUONTOISEDUT 2015 2 Ravintoetu 2 Puhelinetu 3 PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET 3 Kotimaan päivärahat 2015 3 Kilometrikorvaus

Lisätiedot

Rakennusalan käännetty ALV 1.4.2011 EK-päivä 24.3.2011

Rakennusalan käännetty ALV 1.4.2011 EK-päivä 24.3.2011 Rakennusalan käännetty ALV 1.4.2011 EK-päivä Veroasiantuntija Mika Jokinen Taustaa Käännetty verovelvollisuus otetaan käyttöön rakennusalalla 1.4.2011 L 686/2010, 16.7.2010 (HE 41/2010) perustana alv -direktiivin

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta. Terhi Järvikare 12.9.2014

Ajankohtaista verotuksesta. Terhi Järvikare 12.9.2014 Ajankohtaista verotuksesta Terhi Järvikare KHO:2014:119 A Oy sai luxemburgilaiselta pääomistajayhtiöltä 15 milj. euron lainan 2009 ja vaati korkoja vähennettäväksi v. 2009 1,337 milj. euroa Hybridilaina:

Lisätiedot

Rakennuspalveluiden käännetty verovelvollisuus

Rakennuspalveluiden käännetty verovelvollisuus Rakennuspalveluiden käännetty verovelvollisuus Uudet säännökset astuvat voimaan 1.4.2011 Uudistus koskee myös muita yhtiöitä kuin perinteisiä rakennusyhtiöitä. 2 Rakennuspalveluiden käännetty verovelvollisuus

Lisätiedot

Henkilöstöruokailun arvonlisäverotus. Varatuomari Joachim Reimers

Henkilöstöruokailun arvonlisäverotus. Varatuomari Joachim Reimers Henkilöstöruokailun arvonlisäverotus Päivitetty: Huhtikuu 2013 Varatuomari Joachim Reimers Suomessa työaikaisella ruokailulla on perinteisesti suuri käytännön merkitys. Kautta maan toistatuhatta henkilöstöravintolaa

Lisätiedot

Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin omistusjärjestelyn verokohtelusta

Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin omistusjärjestelyn verokohtelusta Ernst & Young Oy Elielinaukio 5 B 00100 Helsinki Finland Puhelin 0207 280 190 Faksi 0207 280 199 www.ey.com/fi Laatija: Seppo Heiniö Veroasiantuntija 17.12.2013 Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Vaihtoehdot sukupolvenvaihdoksessa SUKUPOLVENVAIHDOS ELINAIKANA KUOLEMAN JÄLKEEN KAUPPA TÄYTEEN HINTAAN KAUPPA SPV HINTAAN LAHJOITUS TESTAMENTTI EN TEE MITÄÄN Veroluokat

Lisätiedot

ALV:n verokantamuutokset ja kv. kaupan uudet säännökset 24.3.2010. Mika Jokinen Veroasiantuntija

ALV:n verokantamuutokset ja kv. kaupan uudet säännökset 24.3.2010. Mika Jokinen Veroasiantuntija ALV:n verokantamuutokset ja kv. kaupan uudet säännökset 24.3.2010 Mika Jokinen Veroasiantuntija ALV:n verokantamuutokset 1.7.2010 lukien Laki AVL:n muuttamisesta 29.12.2009 nro 1780/2009 Yleinen arvonlisäverokanta

Lisätiedot

Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat:

Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat: Lähde: www.yrittajat.fi Luontoisedut 2015 Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat: Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa

Lisätiedot

Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015. Eteran palkkahallintopäivä

Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015. Eteran palkkahallintopäivä Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015 Eteran palkkahallintopäivä Sisältö: Verolait keskeisimmät lainsäädäntömuutokset Verokortit 2015 verokorttien voimaantulo ja ulkoasu suorasiirrot Vuosi-ilmoitukset

Lisätiedot

SISÄLLYS. Esipuhe 11. Lyhenteet 13

SISÄLLYS. Esipuhe 11. Lyhenteet 13 SISÄLLYS Esipuhe 11 Lyhenteet 13 1. Johdanto 15 1.1 Kirjan rakenne.................................15 1.2 Sijoitusinstrumentit.............................17 1.2.1 Talletukset..............................17

Lisätiedot

Uusi yritys Arvonlisäverotus

Uusi yritys Arvonlisäverotus Uusi yritys Arvonlisäverotus Sanna Koivisto Pirkanmaan verotoimisto Arvonlisävero kulutusvero, joka on tarkoitettu hyödykkeen lopullisen kuluttajan maksettavaksi yritykset toimivat veron kantajina yritysten

Lisätiedot

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja 1 Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja maksaa, metsänomistaja tilittää -Itse maksetut alv:t

Lisätiedot

Rakenteen lähtötilanne ja suunnitellut kaupat

Rakenteen lähtötilanne ja suunnitellut kaupat Mäntsälän kunnan rakennejärjestelyn suunniteltu toteutus ja verotus 11.08.2014 / Mäntsälä Risto Walden, Kauppat.lisensiaatti risto@bilanssi.fi / 050-585 3655 Rakenteen lähtötilanne ja suunnitellut kaupat

Lisätiedot

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta.

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Ulkomaisen vuokratyövoiman verotusta koskeva uudistus 2007: tyypillisiä kysymyksiä vastauksineen Sisällysluettelo 1. Yleiset kysymykset 2. Enintään kuusi kuukautta Suomessa olevat 3. Yli kuusi kuukautta

Lisätiedot

Työkorvaus ja matkakustannusten korvaaminen

Työkorvaus ja matkakustannusten korvaaminen Työkorvaus ja matkakustannusten korvaaminen Ylitarkastaja Sari Wulff / Verohallinto Sari Wulff 1 Palkan ja työkorvauksen eroja Työstä maksettu korvaus voi olla palkkaa muuta työstä maksettua korvausta

Lisätiedot

Yritystoiminnan myynti ja verotus

Yritystoiminnan myynti ja verotus Yritystoiminnan myynti ja verotus Henri Pelkonen 9.6.2014 KPMG Suomessa KPMG on maailmanlaajuinen asiantuntijayritysten verkosto, joka tarjoaa tilintarkastus-, vero- ja neuvontapalveluita. Toimimme 155

Lisätiedot

Yhdistykset, säätiöt ja verotus

Yhdistykset, säätiöt ja verotus Yhdistykset, säätiöt ja verotus Pekka T. Talari Yhdistykset, säätiöt ja verotus Käsikirja yleishyödyllisten yhteisöjen verotuksesta EDITA HELSINKI Pekka T. Talari ja Edita Publishing Oy Kansi: Marjut

Lisätiedot

OTK, ON täydennystentti 26.10.2007

OTK, ON täydennystentti 26.10.2007 OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA Julkisoikeuden laitos OTK, ON täydennystentti 26.10.2007 FINANSSIOIKEUS Aineopinnot 1 Vastaukset kysymyksiin 1, 2, 3a ja 3b eri arkeille. Kysymykseen 4 vastataan erilliselle

Lisätiedot

Ostot toisesta EU-maasta Liite 2

Ostot toisesta EU-maasta Liite 2 Esimerkki Liite1 Jälleenmyyjä ostaa verotta käytetyn auton (6 000 euroa), jonka hän puhdistaa ja kunnostaa sekä asentaa korjaustyön yhteydessä autoon verollisena ostamiaan uusia osia (1 220 euroa) ja verottomasti

Lisätiedot

PALVELUKAUPAN ALV JA VEROTILI 2010

PALVELUKAUPAN ALV JA VEROTILI 2010 PALVELUKAUPAN ALV JA VEROTILI 2010 Leena Juusela Palvelujen arvonlisäverotuksen muutokset Elinkeinonharjoittajille myytävien palvelujen yleissääntö päinvastainen nykyiseen verrattuna: Palvelut l verotetaan

Lisätiedot

Tärkeät päivämäärät 2012

Tärkeät päivämäärät 2012 Tärkeät päivämäärät 2012 Ennakon täydennysmaksu 31.1. ilman jäännösveron korkoa ja yhteisöillä veroilmoituksen viimeiseen arkipäivään ilman yhteisökorkoa. Palkkailmoitus tapaturmavakuutusyhtiölle 31.1.

Lisätiedot

Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa. Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy

Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa. Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa Yrittäjät ovat parhaita asiantuntijoita

Lisätiedot

Avaintiedot 2015. Puhelinetu 2015. Palkan sivukuluprosentit 2015. Pääomatulovero

Avaintiedot 2015. Puhelinetu 2015. Palkan sivukuluprosentit 2015. Pääomatulovero Avaintiedot 2015 Pääomatulovero Pääomatulon verokanta on 30 prosenttia, mutta siltä osin kuin verovelvollisen verotettavan pääomatulon määrä ylittää 30.000 euroa, verokanta on 33 prosenttia. Yhteisövero

Lisätiedot

Sijoittajan verotuksen perusteet

Sijoittajan verotuksen perusteet Sijoittajan verotuksen perusteet Vastuunrajoitus Tämä esitys on yleisesitys. Sijoittajaa kehotetaan perehtymään tarkemmin materiaalissa esitettyyn aiheeseen ja siitä laadittuun yksityiskohtaisempaan dokumentaatioon.

Lisätiedot

Alkuperäinen esitys Johanna Heikkinen Kainuun verotoimisto 23.2.2010 Muokannut Markku Kovalainen 21.2.2011

Alkuperäinen esitys Johanna Heikkinen Kainuun verotoimisto 23.2.2010 Muokannut Markku Kovalainen 21.2.2011 Yhteismetsän verotuksesta Oulu 2 2011 Alkuperäinen esitys Johanna Heikkinen Kainuun verotoimisto 23.2.2010 Muokannut Markku Kovalainen 21.2.2011 Yleistä Erillinen verovelvollinen Yhteisetuus (Tuloverolaki

Lisätiedot

Tampere 19.-20.5.2015 ASENNE, MENESTYS JA KANSAINVÄLISYYS AMK-PÄIVÄT 2015

Tampere 19.-20.5.2015 ASENNE, MENESTYS JA KANSAINVÄLISYYS AMK-PÄIVÄT 2015 Maritta Virtanen Maritta Virtanen (Executive Director, EY) on työskennellyt arvonlisäveroasiantuntijana Ernst & Youngilla vuodesta 2004 alkaen. Tätä ennen hän toimi arvonlisävero- ja liikevaihtoveroasiantuntijana

Lisätiedot

Luento 7. Arvonlisävero: Ulkomaan rahanmääräiset erät: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä.

Luento 7. Arvonlisävero: Ulkomaan rahanmääräiset erät: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä. Luento 7 Arvonlisävero: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Ulkomaan rahanmääräiset erät: Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä. 1 KIRJANPITO 22C00100 Luento 7a: Arvonlisävero VEROTUKSEN RAKENNE Verotuksen

Lisätiedot

Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke

Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke Päivi Ylitalo: Poromiehen verotus -maatalouden veroilmoitus- Toukokuu 2010 Lapin ammattiopisto www.poroverkko.wikispaces.com Paliskuntain yhdistys

Lisätiedot

VEROPÄIVÄ15.11.2011. Pirkkahalli Sirpa Himanen

VEROPÄIVÄ15.11.2011. Pirkkahalli Sirpa Himanen VEROPÄIVÄ15.11.2011 Pirkkahalli Sirpa Himanen VÄLITILINPÄÄTÖS arvio kuluvan vuoden lopputuloksesta mutu-tuntuma voi johtaa harhaan, vaikka usein onkin oikea MYYNTIEN JA OSTOJEN AJOITUS käteis- eli maksu-

Lisätiedot

Varatuomari Joachim Reimers

Varatuomari Joachim Reimers Tavaran myynti asennettuna tai koottuna Varatuomari Joachim Reimers Maaliskuu 2013 Suomessa kansainvälinen kauppa muodostaa vuosi vuodelta merkittävän osan kansantuotteesta. Vaikka sitä on harjoitettu

Lisätiedot

MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS

MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS MIKÄ LOPPUTULOS HALUTAAN? Tilan toiminnan jatkuminen Kannattava yritystoiminta - Erot markkina-arvon ja tuottoarvon välillä Omistamisen järjestelyt Perillisten tasapuolinen

Lisätiedot

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94 RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) LIITE I TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT Vakuusrahaston tuloslaskelma laaditaan seuraavan kaavan mukaisesti: TULOSLASKELMA 1.1.19xx - 31.12.19xx Varsinainen

Lisätiedot

Verohallituksen päätös vuodelta 2007 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista

Verohallituksen päätös vuodelta 2007 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista Verohallituksen päätös vuodelta 2007 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista Päätös Dnro 1741/32/2006, 24.11.2006 5076 Annettu Helsingissä 24 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Verohallinto on vahvistanut luontoisetuarvot vuodelle 2016 (dnro: 165/200/2015).

Verohallinto on vahvistanut luontoisetuarvot vuodelle 2016 (dnro: 165/200/2015). Luontoisedut 2016 Verohallinto on vahvistanut luontoisetuarvot vuodelle 2016 (dnro: 165/200/2015). 1 Kotimaassa ja ulkomailla työnantajalta saadut luontoisedut on arvioitava seuraavien perusteiden mukaan:

Lisätiedot

Verohallinnon päätös vuodelta 2013 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista

Verohallinnon päätös vuodelta 2013 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista Verohallinnon päätös vuodelta 2013 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista Vanhempi versio Antopäivä: 26.11.2012 Diaarinumero: 116/200/2012 Voimassaolo: 1.1.2013

Lisätiedot

Urheiluseuran varainhankinnan perusteet

Urheiluseuran varainhankinnan perusteet Urheiluseuran varainhankinnan perusteet 1. Käsitteet yleishyödyllisyys yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotoiminta, liiketoiminta 2. Tulovero Yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen saamastaan elinkeinotulosta.

Lisätiedot

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Tax Services Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Markku Järvenoja Handelsbanken Private Banking Luxemburg Antibes, 29.11.2007 1 Kohtaamispisteet Kansainvälinen kahdenkertainen

Lisätiedot

Laskutussääntöjen muutokset ja muuta ALV:n ajankohtaista. Tilitoimistoinfot 2012

Laskutussääntöjen muutokset ja muuta ALV:n ajankohtaista. Tilitoimistoinfot 2012 Laskutussääntöjen muutokset ja muuta ALV:n ajankohtaista Tilitoimistoinfot 2012 Laskuja koskeviin vaatimuksiin muutoksia 1.1.2013 alkaen Muutosten tausta Neuvoston direktiivi 2010/45/EU direktiivin 2006/112/EY

Lisätiedot

YRITYSJÄRJESTELYT. RJESTELYT Hämeenlinna 4.4.2007 Asianajaja, varatuomari Kaija Kess

YRITYSJÄRJESTELYT. RJESTELYT Hämeenlinna 4.4.2007 Asianajaja, varatuomari Kaija Kess YRITYSJÄRJESTELYT RJESTELYT Hämeenlinna 4.4.2007 Asianajaja, varatuomari Kaija Kess YRITYSJÄRJESTELYT RJESTELYT Yritysmuodon muutokset Yrityskaupat Yritysmuodon muutokset Yleensä osa yritysjärjestelykokonaisuutta

Lisätiedot

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki Epävirallinen käännös SULAUTUMISSUUNNITELMA 1. SULAUTUMISEEN OSALLISTUVAT YHTIÖT 2. SULAUTUMINEN Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö (jäljempänä Veritas Vahinkovakuutus ) Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka

Lisätiedot

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 %

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % TIEDOTE 2016 Mitä muuttuu yrittäjän elämässä vuoden 2016 alusta 1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % 2. Osinkojen verotus - julkisesti

Lisätiedot

Uuden yrittäjän veroinfo

Uuden yrittäjän veroinfo Uuden yrittäjän veroinfo Yritystoiminnan aloittaminen Verohallinnolle Patentti- ja rekisterihallitukselle (kaupparekisteri) Y-tunnus Perustamisilmoitus Y1, osakeyhtiö, osuuskunta ja muu yhteisö Y2, avoin

Lisätiedot

Tärkeät päivämäärät 2013

Tärkeät päivämäärät 2013 Tärkeät päivämäärät 2013 Ennakon täydennysmaksu 31.1. ilman jäännösveron korkoa ja yhteisöillä veroilmoituksen viimeiseen arkipäivään ilman yhteisökorkoa. Palkkailmoitus tapaturmavakuutusyhtiölle 31.1.

Lisätiedot

Visma Nova Rakennusalan käännetty arvonlisäverotus

Visma Nova Rakennusalan käännetty arvonlisäverotus Visma Nova Rakennusalan käännetty arvonlisäverotus Vakiovastaus Ohjeen päiväys: 30.3.2011 1 Käännetyn alv:n käsittely...1 1.1 Johdanto... 1 1.2 Tilikartta... 1 1.3 Asiakaskortisto... 2 1.4 Myyntitilaukset...

Lisätiedot

ennakkoveroa/muutosta ennakkoveroon

ennakkoveroa/muutosta ennakkoveroon VEROKORTTIHAKEMUS JA ENNAKKOVEROHAKEMUS 2016 Henkilöasiakas, liikkeen- tai ammatinharjoittaja, maatalouden harjoittaja ja yhtymän osakas hakee verokorttia ja/tai ennakkoveroa tällä lomakkeella. Rajoitetusti

Lisätiedot

Metsävähennys ja sen tulouttaminen. Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen - hankkeen seminaari Säätytalolla 12.10.2011 Kari Pilhjerta

Metsävähennys ja sen tulouttaminen. Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen - hankkeen seminaari Säätytalolla 12.10.2011 Kari Pilhjerta Metsävähennys ja sen tulouttaminen Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen - hankkeen seminaari Säätytalolla Kari Pilhjerta Sisältö Tilastotietoa metsävähennyksestä Metsävähennyksen tulouttaminen, eli

Lisätiedot

Apurahojen verotuksesta

Apurahojen verotuksesta Apurahojen verotuksesta Jukka Puolakanaho Veroasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan verotoimisto Esityksen sisältö apurahoja koskeva verolainsäädäntö verovapaat ja veronalaiset apurahat / suoritukset vähennykset

Lisätiedot

Apurahat tieteenharjoittajan verotuksessa

Apurahat tieteenharjoittajan verotuksessa Apurahat tieteenharjoittajan verotuksessa 17.3.2014 Raija Isotupa Verohallinto, Pääkaupunkiseudun verotoimisto Apurahat verotuksessa Apurahat voivat vaikuttaa verotukseen kahta eri kautta: 1. Voidaanko

Lisätiedot

Perintö- ja lahjaverotus kvtilanteissa. Lainsäädäntöneuvos, dosentti, OTT, VT Marianne Malmgrén

Perintö- ja lahjaverotus kvtilanteissa. Lainsäädäntöneuvos, dosentti, OTT, VT Marianne Malmgrén Perintö- ja lahjaverotus kvtilanteissa Lainsäädäntöneuvos, dosentti, OTT, VT Marianne Malmgrén Perintö- ja lahjaverotus Verovelvollisuus 1. Suomessa asuminen varsinainen asunto ja koti (PerVL 4 ja 18 )

Lisätiedot

HE 107/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 107/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 107/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi varallisuusverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi omistajayrittäjien varallisuusverohuojennusta

Lisätiedot

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN Eri yritysmuotojen verotus ja oman pääoman merkitys Yliopisto-opettaja, Tiina Sinkkonen Yritysmuodot Ammatinharjoittaja Yksityisyritys eli toiminimi (T:mi) Elinkeinoyhtymä

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

Uusi osakeyhtiölaki ja verotus

Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Ilkka Kajas Tax Partner PwC Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Yleistä Varojen jako Yritysjärjestelyt Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Yrityksen liiketoiminnan kannalta tietty

Lisätiedot

Kaikki arvonlisäverokannat nousevat yhdellä %-yksiköllä. Esim; 23% :sta 24 %:iin.

Kaikki arvonlisäverokannat nousevat yhdellä %-yksiköllä. Esim; 23% :sta 24 %:iin. TILI-TIINA KY TIEDOTE 1/5 UUDET PROSENTTIYKSIKÖT 1.1.2013 ALKAEN Kaikki arvonlisäverokannat nousevat yhdellä %-yksiköllä. Esim; 23% :sta 24 %:iin. Toimitetut tavarat/palvelut ennen 1.1.2013, laskutus viimeistään

Lisätiedot

Yritysmuodot. 1. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta. Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito

Yritysmuodot. 1. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta. Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Yritysmuodot 1. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Marjatta Kariniemi 7.2.2005 1 Erot eri yritysmuodoissa omistajien vastuu yrityksen

Lisätiedot

LIIKKEEN- JA AMMATIN- HARJOITTAJAT

LIIKKEEN- JA AMMATIN- HARJOITTAJAT Veroilmoituksen täyttöopas 5 LIIKKEEN- JA AMMATIN- HARJOITTAJAT verovuosi 2014 Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet vero.fi/lomakkeet/5 SISÄLTÖ AJANKOHTAISTA 3 VEROILMOITUS JA LIITELOMAKKEET

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2001

Annettu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2001 1 3273/32/2001 VEROHALLITUKSEN PÄÄTÖS vuodelta 2002 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista Annettu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2001 Verohallitus on 30 päivänä

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2014 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 1010,4 1044,3 *Maksut liiketoiminnan kuluista -839,9-860,6 *Saadut korot 3,8

Lisätiedot

TYÖMATKAT JA VEROTUS. Seija Karttunen Virpi Pasanen Eija Tannila

TYÖMATKAT JA VEROTUS. Seija Karttunen Virpi Pasanen Eija Tannila TYÖMATKAT JA VEROTUS Seija Karttunen Virpi Pasanen Eija Tannila TALENTUM Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-2129-7 ISBN 978-952-14-2130-3 (sähkökirja) Taitto: NotePad

Lisätiedot

Työpanososinkoa koskevat säännökset ovat TVL 33 b :n 3 mom., EVL 8 :n 1 mom. 4 b) kohta ja EPL 13 a.

Työpanososinkoa koskevat säännökset ovat TVL 33 b :n 3 mom., EVL 8 :n 1 mom. 4 b) kohta ja EPL 13 a. Työpanokseen perustuvan osingon verotus Varatuomari Joachim Reimers Yleistä Työpanososinkoa koskevien säännösten mukaan muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatu osinko katsotaan koko määrältään

Lisätiedot

Asianajotoimisto Heikkilä & Co Helsinki Oy

Asianajotoimisto Heikkilä & Co Helsinki Oy Helsinki Oy SIIRTOHINNOITTELUA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET, SUUNNITTELU JA DOKUMENTOINTI OTM Silja Takalo-Eskola Helsinki Oy Toisiinsa etuyhteydessä olevien yritysten välisten liiketoimien hinnoittelua Kyse konsernin

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

Maatilan verotus 2015

Maatilan verotus 2015 Maatilan verotus 2015 04.02.2015 Elina Heliander Otsikko tähän Muistiinpanot Muistiinpanovelvollisuus, joka perustuu tositteisiin ja muihin muistiinpanoihin. Muistiinpanot ja tositteet on säilytettävä

Lisätiedot

Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus

Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Johtamiskorkeakoulu Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Sijoitusmessut Tampere 25.3.2014 Kenen saamat tulot verotetaan Suomessa? Suomessa verotetaan Verovelvolliset Yleisesti verovelvollinen

Lisätiedot

Yleishyödyllisen yhdistyksen ja säätiön tilinpäätös- ja verokysymyksiä Helmikuu 2011. SYS Audit Oy Jukka Sorjonen, KHT

Yleishyödyllisen yhdistyksen ja säätiön tilinpäätös- ja verokysymyksiä Helmikuu 2011. SYS Audit Oy Jukka Sorjonen, KHT Yleishyödyllisen yhdistyksen ja säätiön tilinpäätös- ja verokysymyksiä Helmikuu 2011 SYS Audit Oy Jukka Sorjonen, KHT 1 Yleishyödyllisyys n Yhteisö on yleishyödyllinen (TVL 22 ), jos se toimii yksinomaan

Lisätiedot

SOTU Kaikilla työnantajilla 2,12 % ( ei suoriteta palkasta, joka maksetaan alle 16-vuotiaalle tai 68 vuotta täyttäneelle)

SOTU Kaikilla työnantajilla 2,12 % ( ei suoriteta palkasta, joka maksetaan alle 16-vuotiaalle tai 68 vuotta täyttäneelle) TILI-TIINA KY TIEDOTE 1/5 UUDET PROSENTTIYKSIKÖT 1.1.2012 ALKAEN Peruskorko 01.01. 30.6.2012 2,00 % (työsuhde- ja osakaslainat) SOTU Kaikilla työnantajilla 2,12 % ( ei suoriteta palkasta, joka maksetaan

Lisätiedot

Hevosalan yritysten tuloverotuksesta Liisa Rantala 9.4.2008 Uudenmaan verovirasto, Lohja

Hevosalan yritysten tuloverotuksesta Liisa Rantala 9.4.2008 Uudenmaan verovirasto, Lohja Hevosalan yritysten tuloverotuksesta Liisa Rantala 9.4.2008 Uudenmaan verovirasto, Lohja Uudenmaan verotoimisto/lr 1 Verotuslakeja TVL tuloverolaki MVL maatilatalouden tuloverolaki EVL laki elinkeinotulon

Lisätiedot

Palokuntien toiminta, varainhankinta ja verotus. Palokuntalaisten opintopäivät 21.11.2009 Kuopio

Palokuntien toiminta, varainhankinta ja verotus. Palokuntalaisten opintopäivät 21.11.2009 Kuopio Palokuntien toiminta, varainhankinta ja verotus Palokuntalaisten opintopäivät Kuopio Esityksen rakenne Verotuksen perusteet ja käytännön tilanteita liittyen palokuntayhdistyksiin Yleishyödyllisyys Elinkeinotoiminta

Lisätiedot

Maa- ja metsätilan sukupolvenvaihdoksen verokysymyksiä

Maa- ja metsätilan sukupolvenvaihdoksen verokysymyksiä Maa- ja metsätilan sukupolvenvaihdoksen verokysymyksiä Timo Sipilä 19.3.2015 Sukupolvenvaihdoksen toteuttamistapoja Kauppa Lahjanluonteinen kauppa Lahja Toteuttamistapa vaikuttaa veroseuraamuksiin Keskeisiä

Lisätiedot

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Savonlinnan kaupungin ja Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan sisältöisen apporttisopimuksen (jäljempänä Apporttisopimus

Lisätiedot

Vuokratulojen verotus

Vuokratulojen verotus Vuokratulojen verotus 9.4.2015 Eija Häkkilä johtava veroasiantuntija Jokilaaksojen verotoimisto 1 Vuokratulon tulolähde Vuokratulo korvausta esineen käyttöoikeuden luovuttamisesta Henkilökohtainen tulolähde

Lisätiedot

LIIKKEEN- TAI AMMATIN- HARJOITTAJA

LIIKKEEN- TAI AMMATIN- HARJOITTAJA Veroilmoituksen täyttöopas 5 LIIKKEEN- TAI AMMATIN- HARJOITTAJA verovuosi 2015 Liitä mukaan vain Verohallinnon liitelomakkeita Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet: vero.fi/veroilmoitus/5 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Taloushallinnon verolait

Taloushallinnon verolait Taloushallinnon verolait Jaakko Ossa Talentum Pro Helsinki 1. painos Copyright 2016 Talentum Media Oy ja Jaakko Ossa Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus Toimitus: Saara Palmberg Taitto: Marja-Leena Saari

Lisätiedot

Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa

Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa Maaliskuu 2013, Varatuomari Joachim Reimers Kansainvälisessä kaupankäynnissä myydään usein useampaan kertaan peräkkäin

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 164/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 30 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolakia muutettavaksi. Kiinteistön käyttöoikeuden

Lisätiedot

3154 TaINPMTOSSUUNNITfELU Tent ti 4.10.2000 klo 16.15-19.15

3154 TaINPMTOSSUUNNITfELU Tent ti 4.10.2000 klo 16.15-19.15 LTKK/TUTA Lehtori Osmo Hauta-aho 1(3) + liitteet 1-2 3154 TaINPMTOSSUUNNITfELU Tent ti 4.10.2000 klo 16.15-19.15 (Tentissii ei saa olla mukana kirjallisuutta) Tehtava 1 Oheisena on annettu SyysTek Oy:n

Lisätiedot

https://www.tyvi.fi/a/ec/tyvi-r5/p/veroilmoitus2010/form/06b/1055947/vsy06b?s=mqnfl...

https://www.tyvi.fi/a/ec/tyvi-r5/p/veroilmoitus2010/form/06b/1055947/vsy06b?s=mqnfl... Page 1 of 6 Tätä lomaketta käyttävät m.m. osakeyhtiö ja osuuskunta. Nimi BrroBustle Oy Katuosoite tai postilokero PL 39 Asiainhoitaja raimo ruohola Tilikausi, max 18 kk 01.07.2009-30.06.2010 6B ELINKEINOTOIMINNAN

Lisätiedot

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Eteran palkkahallintopäivä Verohallinto Sisältö: Verolait - keskeisimmät lainsäädäntömuutokset Verokortit 2014 - muutokset verokorteissa ja työnantajamenettelyssä

Lisätiedot

Omistajanvaihdos Mitä yrityskaupan jälkeen?

Omistajanvaihdos Mitä yrityskaupan jälkeen? Omistajanvaihdos Mitä yrityskaupan jälkeen? 18.03.2015 Leena Rekola Nieminen Rantalainen & Rekola Nieminen Oy Luennoitsija Leena Rekola Nieminen, ekonomi KLT Rantalainen & Rekola Nieminen Oy:n kirjanpidon

Lisätiedot

Siemenviljelijöiden talousvalmennus

Siemenviljelijöiden talousvalmennus Siemenviljelijöiden talousvalmennus Tuloslaskelma ja tase ABC-koulutus Maatilan yhtiöittäminen Sokos Hotel Presidentti, Helsinki 14.11.2014 Yrityksen reaali- ja rahaprosessi TULOSLASKELMA TASE VASTAAVAA

Lisätiedot

Rakennusalan käännetty verovelvollisuus 6.6.2011. Veroasiantuntija Mika Jokinen

Rakennusalan käännetty verovelvollisuus 6.6.2011. Veroasiantuntija Mika Jokinen Rakennusalan käännetty verovelvollisuus 6.6.2011 Veroasiantuntija Mika Jokinen Taustaa Käännetty verovelvollisuus otettiin käyttöön rakennusalalla 1.4.2011 L 686/2010, 16.7.2010 (HE 41/2010) Tarkoituksena

Lisätiedot

Verotukseen liittyviä näkökohtia. Alustus ammattikorkeakoulujen taloushallinnon seminaarissa 4.9.2014 Opetusneuvos Eija Somervuori

Verotukseen liittyviä näkökohtia. Alustus ammattikorkeakoulujen taloushallinnon seminaarissa 4.9.2014 Opetusneuvos Eija Somervuori Verotukseen liittyviä näkökohtia Alustus ammattikorkeakoulujen taloushallinnon seminaarissa 4.9.2014 Opetusneuvos Eija Somervuori Muutosesitys tuloverolakiin ja arvonlisäverolakiin Säädökset vastaavat

Lisätiedot

Visma Nova Rakennusalan käännetty arvonlisäverotus

Visma Nova Rakennusalan käännetty arvonlisäverotus Visma Nova Rakennusalan käännetty arvonlisäverotus Vakiovastaus Ohjeen päiväys: 1.6.2012 1 Käännetyn alv:n käsittely... 1 1.1 Johdanto... 1 1.2 Tilikartta... 1 1.3 Asiakaskortisto... 2 1.4 Myyntitilaukset...

Lisätiedot

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 13/2005 29.3.2005

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 13/2005 29.3.2005 KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 13/2005 29.3.2005 ARVONLISÄVERON MAKSAMINEN KIINTEISTÖHALLINTAPALVELUJEN OMASTA KÄYTÖSTÄ Arvonlisäverolaissa tarkoitettuja kiinteistöhallintapalveluita ovat rakentamispalvelut,

Lisätiedot

Yhteismetsän rahoitus- ja veropäivä Oulu 20.10.2011. Reijo Parkkila Pohjois-Suomen yritysverotoimisto Johanna Heikkisen esitykseen perustuen

Yhteismetsän rahoitus- ja veropäivä Oulu 20.10.2011. Reijo Parkkila Pohjois-Suomen yritysverotoimisto Johanna Heikkisen esitykseen perustuen Yhteismetsän verotuksesta Yhteismetsän rahoitus- ja veropäivä Oulu 20.10.2011 Reijo Parkkila Pohjois-Suomen yritysverotoimisto Johanna Heikkisen esitykseen perustuen Käsiteltävät asiat Yleistä yhteismetsän

Lisätiedot

Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013

Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013 Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013 Sisältö Vuoden 2013 veroilmoituksesta Lakimuutokset vuodelle 2014 esim. osinkojen

Lisätiedot

Tuloverotus klo 9.50

Tuloverotus klo 9.50 Tuloverotus klo 9.50 Tuloverotus Yksityinen elinkeinonharjoittaja Avoin- ja kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Verohallinto vero.fi EROT YRITYSMUOTOJEN VÄLILLÄ Yksityinen elinkeinonharjoittaja Henkilöyhtiö Osakeyhtiö

Lisätiedot

Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto 23.10.2014

Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto 23.10.2014 Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Tässä esityksessä tarkastellaan maatilan sukupolvenvaihdosta verotuksen näkökulmasta. Kohteena on ne tilanteet,

Lisätiedot

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Yleistä - Laki osaamisen kehittämisestä Työmarkkinajärjestöt sopivat maaliskuussa 2013 osaamisen

Lisätiedot

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 33 %

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 33 % TIEDOTE 2015 Mitä muuttuu yrittäjän elämässä vuoden 2015 alusta 1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 33 % 2. Osinkojen verotus - julkisesti

Lisätiedot

Kansainvälinen tavarakauppa. 6.5.2015 Kati Tamminen

Kansainvälinen tavarakauppa. 6.5.2015 Kati Tamminen Kansainvälinen tavarakauppa 6.5.2015 Kati Tamminen Tavaran käsite Arvonlisäverotuksessa sovelletaan eri säännöksiä riippuen siitä, onko kyse tavarakaupasta vai palvelukaupasta. Tavaralla tarkoitetaan (AVL

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot