Yleisen kielitieteen uudet tutkintovaatimukset

Transkriptio

1 Yleisen kielitieteen uudet tutkintovaatimukset Yleinen kielitiede eli lingvistiikka on kiinnostunut ihmiskielen luonteesta. Tämä tarkoittaa muun muassa eri kielten perustavia ominaisuuksia, yhteisiä piirteitä sekä teorioita ja menetelmiä, joilla kieliä voi kuvata. Kielijärjestelmien lisäksi tutkitaan esimerkiksi kielen muuttumista, käyttöä eri tilanteissa, prosessointia, suhdetta muihin symbolijärjestelmiin ja yleistä merkitystä ihmiselle. Yleisen kielitieteen pääaineopiskelijat sijoittuvat usein kielentutkijoiksi kotimaahan tai ulkomaille, mutta myös opettajiksi, tieto- tai muuhun teollisuuteen ja yrittäjiksikin. Sivuaineiksi sopivat erityisesti mitkä tahansa kieliaineet. Humanistisen tiedekunnan ja muidenkin tiedekuntien opiskelijat voivat vapaasti opiskella yleistä kielitiedettä sivuaineena ja suorittaa joko kokonaisia arvosanoja tai vain yhden tai muutaman yksittäisen opintojakson. Yleinen kielitiede on erityisen sopiva sivuaine yksittäisen kielen tutkijaksi aikovalle opiskelijalle, koska se tarjoaa perusteellisia metodisia ja teoreettisia valmiuksia. Käsitellessään kieltä ja kieliä monesta eri näkökulmasta yleinen kielitiede on luonteeltaan monitieteistä ja sen harrastajia tulee muistakin tiedekunnista. Yleinen ja kieliteknologia ovat toisilleen lähialoja. Sen takia ne kuuluvat samaan opiskelukokonaisuuteen ja niillä on yhteiset perusopinnot. Perusopintojen jälkeen opiskelija päättää, jatkaako yleisen kielitieteen tai kieliteknologian linjalla suorittamalla HuK-tutkinnossa aineopinnot ja FM-tutkinnossa syventävät opinnot. Opintojaksojen vastuuhenkilöt hoitavat opintojaksoihin liittyvät asiat ja antavat tietoja esimerkiksi tentittävän kirjallisuuden saatavuudesta. Tentit ottaa vastaan ja merkinnät antaa se opettaja, joka tiettynä lukukautena pitää kurssin, muuten vastuuhenkilö. Arvosanat on syytä koostaa eli rekisteröidä heti, kun tarpeellinen opintoviikkomäärä on saavutettu. Tämä selkiyttää opintojen tilannetta. Perusopinnot koostaa yliopistonlehtori, muut arvosanat professori. Arvosanan koostamista varten opiskelijan pitää täyttää Almasta löytyvä lomake ja tuoda se opintokokonaisuudesta vastuussa olevalle henkilölle. Opintojaksoja CYK110 sekä CYK130 - CYK150 ei voi suorittaa kirjatentteinä. Perus-, aine- ja syventävien opintojen kokonaisarvolauseet määräytyvät arvosanaan kuuluvien opintojaksojen pyöristetyn painotetun keskiarvon mukaan (esim. jos painotettu keskiarvo on välillä 1,51 2,49, kokonaisarvolause on 2). Opiskelija, jolla on muu pääaine, voi muuttaa yleisen kielitieteen pääaineekseen vasta, kun on ensin suorittanut yleisen kielitieteen ja kieliteknologian yhteiset perusopinnot vähintään hyvin tiedoin ja lisäksi myös vanhasta pääaineesta perusopinnot. Pääaineen vaihto edellyttää käyntiä professorin vastaanotolla. Yleisen kielitieteen laitoksen kotisivun osoite on ja sitä päivitetään jatkuvasti. Se on ainetta koskevan ajantasaisen informaation paras lähde. Laitoksen opiskelijoiden yhdistys Aspekti r.y. eli Kielteisen yleistieteen ainejärjestö ( on tärkeä opiskelijoiden sekä niiden ja henkilökunnan välinen side. Aspektiin ja sen postituslistalle kannattaa liittyä heti. CYK 100 Yleisen kielitieteen ja kieliteknologian perusopinnot (25 op, yleisen kielitieteen osuus 12 op) Vastuuhenkilö: Seppo Kittilä Perusopintojen oppimistavoitteet: kielentutkimuksen keskeisten käsitteiden, teorioiden ja metodien ymmärtäminen ja soveltaminen erityisesti kielen rakenteen, merkityksen, käytön ja variaation näkökulmasta. Kurssi Opintopisteet (op) CYK110 Yleisen kielitieteen peruskurssi 3 ***??? Fonetiikan perusteet 2 CYK130 Fonologian ja morfologian harjoituskurssi 3 CYK140 Syntaksin harjoituskurssi 3 CYK150 Semantiikan ja pragmatiikan harjoituskurssi 3 Summa ((4*3)+2)

2 Suoritusajankohdista on tietoa opetusohjelmassa, ilmoitustaululla, laitoksen kotisivuilla tai vastuuhenkilöllä. Pääaineopiskelijoille nimetään opettajatuutori, jonka kanssa joka lukukausi tarkastellaan menneen lukukauden tuloksia ja suunnitellaan tulevaa lukukautta (1 op CYK205:n kolmesta). CYK110 YLEISEN KIELITIETEEN PERUSKURSSI (3 op) * GRUNDKURS I ALLMÄN SPRÅKVETENSKAP * INTRODUCTORY COURSE IN GENERAL LINGUISTICS. Suoritus: Luennot ja harjoitukset, F. Karlsson, Yleinen kielitiede (uudistettu laitos, painokset ), luvut 1-8. Vastuuhenkilö: Seppo Kittilä Tavoite: Tavoitteena on ymmärtää ja hallita kielitieteen perusterminologia sekä kehittää valmiuksia kielten analysointiin. Kurssi antaa opiskelijoille valmiudet seurata oman oppiaineensa kielitieteellisiä kursseja ja antaa myös valmiudet yleisen kielitieteen sivuaineopinnoille. Sisältö: Yleiskatsaus luonnollisten kielten ominaisuuksiin, mm. kielen rakenteen osa-alueisiin fonetiikasta semantiikkaan, sekä kielten sosiaaliseen, alueelliseen ja ajalliseen variaatioon. Yksittäiskielistä riippumaton näkökulma. CYK130 FONOLOGIAN JA MORFOLOGIAN HARJOITUSKURSSI (3 op) * ÖVNINGSKURS I FONOLOGI OCH MORFOLOGI * PRACTICAL COURSE IN PHONOLOGY AND MORPHOLOGY. Edellytys: CYK110 Yleisen kielitieteen peruskurssi ja CLT120 Fonetiikan perusteet. Suoritus: Luentokurssi (28 t) harjoituksineen sekä D. Odden: Introducing Phonology, luvut 2-6 ja M. Haspelmath, Understanding Morphology, luvut 1-6. Vastuuhenkilö: Ekaterina Gruzdeva. Tavoite: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa analysoida kielien fonologisia ja morfologisia rakenteita, mikä on edellytys kielitieteen opinnoille. Sisältö: Strukturaalista ja generatiivista fonologiaa: foneemianalyysi, fonologisia prosesseja, fonotaksi, distinktiiviset piirteet ja formaaliset säännöt, morfofonologia. Morfeemianalyysi, morfologinen typologia, morfologiset prosessit, morfologiset mallit, produktivisuus. Harjoituksia erityyppisistä kielistä, joiden avulla perehdytään kielimateriaalin analyysiin ja kuvaamiseen CYK140 SYNTAKSIN HARJOITUSKURSSI (3 op) * ÖVNINGSKURS I SYNTAX PRACTICAL COURSE IN SYNTAX. Edellytys: CYK110 Yleisen kielitieteen peruskurssi. Suoritus: Luentokurssi (28 t) harjoituksineen sekä M. Tallerman, Understanding Syntax. Vastuuhenkilö: Ekaterina Gruzdeva. Tavoite: Keskeinen tavoite on antaa opiskelijoille yleiskuva kielien syntaktisesta rakenteesta ja opettaa heitä analysoimaan kielien syntaktisia rakenteita. Sisältö: Sanaluokat, syntaktiset funktiot, lausekerakenne, lauserakenne, dependenssisuhteet, konstituenttirakenne, syntaktiset prosessit, morfosyntaksi. Harjoituksia erityyppisistä kielistä, joiden avulla perehdytään kielimateriaalin analyysiin ja kuvaamiseen. CYK150 SEMANTIIKAN JA PRAGMATIIKAN HARJOITUSKURSSI (3 op) * ÖVNINGSKURS I SEMANTIK OCH PRAGMATIK * PRACTICAL COURSE IN SEMANTICS AND PRAGMATICS. Edellytys: CYK110 Yleisen kielitieteen peruskurssi. Suoritus: Luentokurssi (28 t) harjoituksineen sekä J. Saeed, Semantics, luvut 1-8. Vastuuhenkilö: Seppo Kittilä. Tavoite: Kurssilla opitaan kielitieteellisen semantiikan ja pragmatiikan peruskäsitteet, jotka ovat tarpeellisia myöhemmissä opinnoissa. Kurssin käytyään opiskelija ymmärtää semantiikan ja pragmatiikan aseman osana kielen rakennetta. Sisältö: Lingvistisen semantiikan ja pragmatiikan peruskäsitteet. Merkitys kielijärjestelmän osana. Semanttiset kategoriat ja niiden kieliopillistuminen eri kielissä. Sana- ja lausesemantiikka. Pragmatiikkaa: merkitysten implisiittisyys. Semantiikan ja pragmatiikan rajapinta. CLT 140 KIELITEKNOLOGIAN JOHDANTOKURSSI (5 op) * GRUNDKURS I SPRÅKTEKNOLOGI * INTRODUCTORY COURSE IN LANGUAGE TECHNOLOGY. Edellytys: Yleisen kielitieteen perustiedot esim. kurssin CYK110 kautta hankittuina. Verkkoselaimen ja sähköpostin käyttötaito, jollaiset ovat hankittavissa esimerkiksi suorittamalla TVT-ajokortti. Suoritus: Tavallisesti verkkokurssina verkkomateriaalien ja kirjallisuuden avulla viikoittaisten tehtävien, erillisten harjoitusten sekä kurssin lopussa olevan kirjallisen tentin avulla. Tueksi tarjotaan yleensä kurssimonistetta, taustakirjallisuutta ja neuvontaa sähköpostitse. Kirjallisuus: R. Mitkov (ed.), The Oxford Handbook of Computational Linguistics, Oxford University Press, 2003, luvut 2, 16, 17, 29, 31, 37; D. 2

3 Jurafsky & J. H. Martin, Speech and Language Processing, 2. painos, Prentice Hall, NJ, 2008: luku Introduction; A. Douglas, L. Balkan, S. Meijer, R. L. Humphreys & L. Sadler, Machine Translation: an Introductory Guide, NCC Blackwell, London, 1994, luvut 1 ja 2. Vastuuhenkilö: professori. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää kielen olemusta kieliteknologian kannalta, osaa pääpiirteittäin tunnistaa kieliteknologian merkityksen ja sen mahdollisuudet tämän päivän ja tulevaisuuden sovelluksissa sekä ymmärtää alustavasti luonnollisen kielen käsittelyn vaativuutta. Sisältö: Kurssilla opitaan eräitä kielen käsittelyn peruskäsitteitä ja havainnollistetaan kieliteknologian merkitystä ja tehtävää sovellusalueiden kautta, joita ovat kirjoittajan apuvälineet, tiedonhaku, puheentunnistus ja puhesynteesi, kielellinen vuorovaikutus ihmisen ja tietokoneen välillä, tietokoneavusteinen ja automaattinen kielten kääntäminen sekä tietokoneavusteinen kielen oppiminen ja opetus. CLT150 KORPUSLINGVISTIIKAN JOHDANTOKURSSI (3 op) * INTRODUKTIONSKURS I KORPUSLINGVISTIK * INTRODUCTORY COURSE IN CORPUS LINGUISTICS. Vastuuhenkilö: kurssin opettaja. Tavoite: Kurssin jälkeen osallistujat ymmärtävät, mitä korpukset ovat ja miten niitä voidaan hyödyntää kielenkäyttöön liittyvien kysymysten ratkaisemisessa esim. kielen opetuksessa, oppimisessa tai kääntämisessä. He osaavat käyttää joitakin korpustyökaluja ja selvittää niiden avulla olemassa olevista korpuksista esim. sanastoon ja kielen rakenteisiin liittyviä ongelmia. Heillä on myös käsitys korpusten kokoamiseen liittyvistä periaatteista ja alustavaa osaamista oman korpuksen kokoamiseksi. Sisältö: Luentoja, verkkomateriaaleja sekä käytännön harjoittelua esim. Kielipankin aineistoilla ja välineillä pienimuotoisten lingvististen kysymysten ratkaisemiseksi. CLT120 JOHDATUSTA LUONNOLLISEN KIELEN KÄSITTELYYN (3 op) * INTRODUKTION TILL PROCESSERING AV NATURLIGA SPRÅK * INTRODUCTION TO NATURAL LANGUAGE PROCESSING. Edellytys: CLT140 Kieliteknologian johdantokurssi ja CLT150 Korpuslingvistiikan johdantokurssi tai vastaavat tiedot. Suoritus: verkkoharjoitukset ja S. Bird, E. Klein & E. Loper, Natural Language Processing with Python (luvut 1,2, 5) (vapaasti verkossa luettavissa). Vastuuhenkilö: Graham Wilcock. Tavoite: Saada yleiskuva siitä, miten tekstikorpuksia voidaan käsitellä valmiiden ohjelmien (kuten Natural Language Tool kit, NLTK) avulla sekä totutella siihen, että itse voi enemmänkin vaikuttaa siihen, millaisia tuloksia saa. Sisältö: Valmiin ohjelman (kuten NLTK:n) puitteissa havainnollistetaan esim. tekstiä sanojen muodostaman jonona, sanoja merkkijonona, jonon alkioiden osoittamista (indeksointia), sananmuotojen frekvenssien laskemista, tekstikorpuksen käyttöä, sanaparien (bigrammien) frekvenssejä, sanojen ehdollisia frekvenssejä viereisen sanan suhteen, kollokaatioiden tunnistamista, tekstigenrejä, sanojen annotaatiota (part of speech tags), annotoitujen korpusten tutkimista, digitaalisia leksikoita, sanalistoja, hukkasanalistoja, sanojen alamerkityksiä ja käsitetietokantoja (WordNet). FP1 FONETIIKAN PERUSTEET (2 op) * FONETIKENS GRUNDER * INTRODUCTORY PHONETICS. Tarkemmat tiedot fonetiikan oppiaineen sivuilla. CYK200P Aineopinnot pääaineopiskelijalle (45 op) CYK200S Aineopinnot sivuaineopiskelijalle (35 op) Vastuuhenkilö: Professori. Aineopintojen oppimistavoitteet: kielen tasojen ja kielenkäytön keskeisten tutkimusmenetelmien ja teorioiden hyvä tuntemus erirakenteisten kielten näkökulmasta. Pääaineopiskelijoille pakollisia ovat opintojaksot CYK210 CYK222 sekä proseminaari CYK285 ja kandidaatintutkielma CYK290, sivuaineopiskelijoille vain proseminaari CYK285. Muuten kaikki opintojaksot voi suorittaa kirjatentteinä niinä lukukausina, kun kurssia ei järjestetä (sivuaineopiskelijat myös CYK210- CYK222). Kirjatentin kirjallisuuden ja laajuuden (vähintään 3 op) voi koostaa vapaasti silloin, kun tarkempia 3

4 ohjeita ei anneta. Opintojakson CYK310 Kielitieteen metodologia ja filosofiset perusteet tai muiden laitosten tarjoamia yleislingvistisesti painottuvia kursseja voi myös suorittaa (ilmoitetaan lukukausittain tai sovitaan henkilökohtaisesti professorin kanssa). Proseminaari ja pääaineopiskelijoilla kandidaatintutkielma (ynnä kypsyyskoe), yhteensä 10 op (270 tuntia työtä), muodostavat yhden pakollisen kokonaisuuden. Käytännössä kandidaatintutkielma on yleensä korjattu ja viimeistelty proseminaariesitelmä, jonka viimeisen version proseminaarin pitäjä ja professori hyväksyvät. Proseminaarin suorittaminen on pakollista myös sivuaineopiskelijoille Pääaineopiskelijat pitävät kaksi suullista esitystä jonkin luentokurssin yhteydessä. Voi itse valita kursseja, joiden yhteydessä pitää esityksen. Kaikkiin opintojaksoihin voidaan liittää 2 op:n mittainen essee. Henkilökohtaista opintosuunnitelmaa tarkennetaan ja seurataan lukukausittain (CYK205). CYK299 Työelämään orientoituminen on pakollinen kurssi pääaineopiskelijoille. Aineopintojen kulku. Pääaineopiskelijat suorittavat toisena opiskeluvuotena op (riippuen siitä, ovatko jo ensimmäisen vuoden aikana suorittaneet aineopintoja) ja kolmannen opiskeluvuoden toisella ja kolmannella periodilla proseminaarin ja kandidaatintutkielman (yhteensä 10 op). Sivuaineopiskelijat suorittavat toisena opiskeluvuotena op (riippuen siitä, ovatko jo ensimmäisen vuoden aikana suorittaneet aineopintoja) ja kolmannen opiskeluvuoden toisella ja kolmannella periodilla proseminaarin (6 op). CYK205 HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA (HOPS, 2 op + 1 op tiedekunnan yhteisissä orientoivissa opinnoissa) * PERSONLIG STUDIEPLAN * PERSONAL STUDY PLAN. Suoritus: Oman HOPSin laatiminen. Vastuuhenkilö: kunkin henkilökohtainen opettajatuutori. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija on pohtinut omia vahvuuksiaan ja haasteitaan opiskelijana ja oppijana, tietää mitä kandidaatintutkinnosta vielä puuttuu ja minkälaisella aikataululla hän voi suorittaa ne loppuun sekä on miettinyt sivuainevalintojensa vaikutusta tutkintoonsa ja omia tavoitteitaan suhteessa aineen ja tutkinnon oppimistavoitteisiin. Opintojakso suoritetaan työelämäorientaation yhteydessä, ja työelämän pohtiminen kuuluu olennaisesti HOPSiin. Sisältö: Henkilökohtaisen opettajatuutorin kanssa pääaineopiskelija käy lukukausittain ensimmäisestä lukukaudesta alkaen läpi menneen lukukauden tulokset ja suunnittelee tulevaa lukukautta. CYK210 FONOLOGIAN JA MORFOLOGIAN JATKOKURSSI (3-5 op) * FORTSÄTTNINGSKURS I FONOLOGI OCH MORFOLOGI * ADVANCED COURSE IN PHONOLOGY AND MORPHOLOGY. Edellytys: CYK130 Fonologian ja morfologian harjoituskurssi. Kirjallisuus: M. Kenstowicz: Phonology in Generative Grammar; J.A. Goldsmith: Autosegmental and Metrical Phonology; M. Haspelmath: Understanding Morphology; G.Booij: The Grammar of Words. Suoritus: 3 op: luentokurssi (24 t) lisäaineistoineen sekä luvut 2-3 Kenstowiczin, luvut 1-4 Goldsmithin ja luvut 7-12 Haspelmathin kirjasta. 3 op, kirjatentti: Kenstowicz, luvut 2-3, Goldsmith, luvut 1-4, Haspelmath, luvut op: edellisten lisäksi luvut 5-6 Goldsmithin ja luvut 7-11 Booijin kirjasta. Vastuuhenkilö: Ekaterina Gruzdeva. Sisältö: Generatiiviset säännöt, autosegmentaaliset representaatiot ja säännöt, runkotaso ja tavun rakenne, metriset puut ja ristikot. Morfologinen konstituenttirakenne, paradigmojen rakenne, morfofonologia, morfologia ja valenssi, morfologinen taajuus. CYK215 SYNTAKSIN JATKOKURSSI (3-5 op) * FORTSÄTTNINGSKURS I SYNTAX * ADVANCED COURSE IN SYNTAX. Edellytys: CYK140 Syntaksin harjoituskurssi. Kirjallisuus: E.A. Moravcsik, An Introduction to Syntactic Theory; P.R. Kroeger, Analyzing Syntax: A Lexical-Functional Approach; A.Carnie, Syntax: A Generative Introduction; A.Radford, Syntax: A Minimalist Introduction. Suoritus: 3 op: luentokurssi (24 t) lisäaineistoineen sekä Moravcsikin kirja. 3 op, kirjatentti: Moravcsik (kokonaan). 5 op: edellisten lisäksi joko Kroegerin tai Radfordin kirja tai luvut 1-12 Carnien kirjasta. Vastuuhenkilö: Ekaterina Gruzdeva. Sisältö: Eri syntaktisten teorioiden parametrit ja haasteet: transformaatiokielioppi, dependenssikielioppi, konstruktiokielioppi, optimaalisuusteoria. 4

5 CYK220 SEMANTIIKAN JA PRAGMATIIKAN JATKOKURSSI (3-5 op) * FORTSÄTTNINGSKURS I SEMANTIK OCH PRAGMATIK * ADVANCED COURSE IN SEMANTICS AND PRAGMATICS. Edellytys: CYK150 Semantiikan ja pragmatiikan harjoituskurssi. Kirjallisuus: W. Frawley: Linguistic Semantics; S.C. Levinson: Pragmatics; M. Vanhove (toim.): From Polysemy to Semantic Change; G. Lakoff: Women, Fire, and Dangerous Things: What Categories Reveal About the Mind; R.W. Langacker: Grammar and Conceptualization; L.Talmy: Toward a Cognitive Semantics. Suoritus: Luentokurssi (24 t) sekä Frawley, luvut 1-3 ja Levinson, luvut op: edellisten lisäksi yksi seuraavista: Vanhove tai Lakoff tai Langacker tai Talmy vastuuhenkilön kanssa sovittavilta osin. Vastuuhenkilö: Seppo Kittilä. Tavoite: Kurssilla syvennetään kurssilla CYK150 opittuja taitoja. Kurssin jälkeen opiskelijalla on kattava käsitys semantiikasta ja pragmatiikasta kielitieteen ja kielen osa-alueena sekä yksittäisissä kielissä että kieltenvälisesti. Opiskelija pystyy soveltamaan oppimaansa uusiin kieliin. Sisältö: Semantiikan kuvaustasot, viittaussuhteet, leksikaaliset suhteet, olioiden ja toiminnan semantiikka, modaalisuus, evidentiaalisuus, negaatio, aika ja paikka. Semantiikka ja pragmatiikka yksittäiskielisenä ja kieltenvälisenä ilmiönä, kielten vertailtavuus semanttisesti, semantiikan tutkimusmenetelmät ja teoriat. CYK222 KIELITYPOLOGIA (3-5 op) * SPRÅKTYPOLOGI * LINGUISTIC TYPOLOGY. Suoritus: 3 op: luentokurssi 24 t ja W. Croft, Typology and Universals (2. painos). 5 op: 3 op:n lisäksi vastuuhenkilön kanssa sovittavia osia seuraavista teoksista: E. Itkonen: Maailman kielten erilaisuus ja samuus (painokset , osat I-III); J. Song (toim.): Handbook of Linguistic Typology; T. Shopen (toim.): Language Typology and Syntactic Description. Vastuuhenkilö: Seppo Kittilä. Tavoite: Kurssin käytyään opiskelija ymmärtää kielitypologisen tutkimuksen ja argumentoinnin perusteet. Kurssin jälkeen opiskelija pystyy myös paremmin käsittelemään ennestään tuntemattomien kielien esimerkkejä ja näkemään jo tutut kielet uudessa valossa. Sisältö: Kielitypologian teoreettiset perusteet (luokittelu, universaalit, tunnusmerkkisyys, ikonisuus, kieliopilliset hierarkiat, prototyypit, syntaktinen kielitypologia, diakroninen typologia, kelitypologinen argumentointi, yksityiskohtainen katsaus muutamien keskeisten kielioppikategorioiden (mm. kausatiivit, sanaluokat, argumenttien merkintä) typologiseen vaihtelualaan. CYK 223 KIELIOPIN KUVAUS JA TEORIA (3-5 op) * GRAMMATISK BESKRIVNING OCH TEORI * GRAMMATICAL DESCRIPTION AND THEORY. Edellytys: CYK140 Syntaksin harjoituskurssi. Kirjallisuus: R.M.W. Dixon: Basic Linguistic Theory, Vol.I, II. Suoritus: 3 op: luentokurssi (24 t) (kurssin aikana pidettävä esitelmä + loppukuulustelu) sekä luvut 2-4 Dixonin kirjasta (Vol.I), minkä lisäksi kurssilla käydään läpi muuta, vuosittain vaihtuvaa kirjallisuutta; 5 op: edellisten lisäksi n. 260 sivua Dixonin kirjasta (Vol.II); kirjatenttilaajennuksen voi myös sopia kurssikohtaisesti käsiteltyjen aiheiden mukaan (kurssilla läpi käytävät aiheet vaihtelevat vuosittain); kirjatentti: sovittava erikseen vastuuhenkilön kanssa. Vastuuhenkilö: Seppo Kittilä. Sisältö: Kieliopin kuvauksen periaatteet funktionaalis-typologisen kielitieteen mukaan. Kieliopin kuvauksen metodologia, terminologia ja kuvausmenetelmät. Miksi ja miten kielioppeja kuvataan ja kirjoitetaan. CYK224 MAAILMAN KIELET (3 op) * VÄRDENS SPRÅK * LANGUAGES OF THE WORLD. Kirjallisuus: J. Anhava: Maailman kielet ja kielikunnat; R.M.W. Dixon: The Rise and Fall of Languages; J. Aitchison: Seeds of Speech. Suoritus: luentokurssi (24 t) sekä Anhavan kirja; kirjatentti: Anhava sekä joko Dixon tai Aitchison. Vastuuhenkilö: Seppo Kittilä. Sisältö: Katsaus maailmaan kieliin ja kielikuntiin. Kielten geneettinen ja areaalilingvistinen luokittelu sekä kulttuurinen, poliittinen, sosiaalinen ja historiallinen asema. Kielitypologinen lähestymistapa. Tarkempi tutustuminen muutamiin tärkeisiin kieliin ja kielikuntiin. CYK225 KIELEN MUUTOS JA KIELIKONTAKTIT (3-5 op) * SPRÅKFÖRÄNDRING OCH SPRÅKKONTAKT * LANGUAGE CHANGE AND LANGUAGE CONTACT. Kirjallisuus: L. Campbell: Historical Linguistics. An 5

6 Introduction; S.G. Thomason: Language Contact. An Introduction. Suoritus: 3 op: luentokurssi (24 t) ja luvut 1-11 Campbellin kirjasta. 5 op: edellisten lisäksi luvut Campbellin ja luvut 1-5 Thomasonin kirjasta. Kirjatentti: 3 op: luvut 1-11 Campbellin kirjasta. 5 op: Campbell ja Thomason kokonaan. Vastuuhenkilö: Ekaterina Gruzdeva. Sisältö: Äänteenmuutokset ja analogiset muutokset, lainautuminen, historiallis-vertaileva kielitiede, kielellisen muutoksen mallit, sisäinen rekonstruktio, syntaktiset ja semanttiset muutokset, areaalilingvistiikka, kielten kaukaiset suhteet, interferenssi, kontaktimuutokset, kielen säilyminen ja kato, pidginit ja kreolit. CYK230 PSYKOLINGVISTIIKKA (3-5 op) * PSYKOLINGVISTIK * PSYCHOLINGUISTICS. Kirjallisuus: T. Harley: The Psychology of Language: From Data to Theory (3. painos); P. Korpilahti, O. Aaltonen & M. Laine (toim.): Kieli ja aivot; E. Clark: First Language Acquisition; J. Blake: Routes to Child Language; M. Deuchar & S. Quay: Bilingual Acquisition. Suoritus: 3 op: Harley tai Korpilahti tai Clark. 2 op: luvut 1-11 Clarkin kirjasta tai Blaken kirja kokonaan. 1 op: Deuchar & Quay. Vastuuhenkilö: professori. Sisältö: Kielen biologinen, neuraalinen ja kognitiivinen perusta. Sanojen ja lauseiden tuottamisen ja ymmärtämisen mallit. Muistin vaikutus kielen prosessointiin. Kielen rakenteen ja prosessoinnin suhde. Kielen, ajattelun ja kulttuurin suhde. Ensikielen omaksumisen edellytykset ja vaiheet. CYK235 SOSIOLINGVISTIIKKA (3-5 op) * SOCIOLINGVISTIK * SOCIOLINGUISTICS. Kirjallisuus: J. Holmes, An Introduction to Sociolinguistics; D. Nettle & S. Romaine, Vanishing Voices; D. Crystal, English as a Global Language; M. Johansson & R. Pyykkö, Monikielinen Eurooppa kielipolitiikkaa ja käytäntöä. Suoritus: 4 op: Holmes. 3 op: Johansson ja Pyykkö. 2 op: Nettle & Romaine. 1 op: Crystal. Vastuuhenkilö: Ekaterina Gruzdeva. Sisältö: Kielen yhteisöllinen variaatio, sosiolingvistiikan parametrit, teoriat ja menetelmät, yhteisöllinen monikielisyys, kielikontaktit, pidginit ja kreolit. CYK240 KAKSIKIELISYYS (3-5 op) *TVÅSPRÅKIGHET * BILINGUALISM. Kirjallisuus: S. Romaine, Bilingualism (2. painos); B. Heine & T. Kuteva, Language Contact and Grammatical Change. Suoritus: 3 op: luentokurssi (24 t) ja osia Romainen kirjasta. Kirjatentti: 3 op: Romaine. 2 op: Heine & Kuteva. Vastuuhenkilö: Seppo Kittilä. Sisältö: Kaksikielisyyden yksilölliset ja yhteisölliset ulottuvuudet, kahden kielen omaksuminen, aivoissa edustuminen ja käyttö, koodinvaihto, kaksi- ja monikielisten yhteiskuntien ominaispiirteet, kielellinen eriarvoisuus ja kaksikielinen koulutus. CYK250 KIELEN EVOLUUTIO (3-5 op) * SPRÅKETS EVOLUTION * LANGUAGE EVOLUTION. Kirjallisuus: W. T. Fitch, The Evolution of Language; B. Heine & T. Kuteva, The Genesis of Grammar; S. Johansson, Origins of Language; D. Nettle, Linguistic Diversity. Suoritus: 4 op: Fitch. 3 op: Heine & Kuteva. 2 op: Johansson. 1 op: Nettle. Vastuuhenkilö: professori. Sisältö: Kielen rakenteiden emergenssi, kielen synnyn ajoitus, kielen evoluution suhde mm. symbolien tajun, eleiden, mielen, kognition, sosiaalisuuden, altruismin, huolenpidon, aivorakenteiden ja artefaktien evoluutioon, protokielestä täydelliseen kieleen. CYK251 KIELI JA SUKUPUOLI (3-5 op) * SPRÅK OCH GENUS * LANGUAGE AND GENDER. Kirjallisuus: S. Romaine, Communicating Gender; P. Eckert & S. McConnell-Ginet, Language and Gender; D. Cameron, Sukupuoli ja kieli; M.Talbot, Language and Gender; M. Kramer: The Sociology of Gender: A Brief Introduction. Suoritus: 3 op: Romaine tai Eckert & McConnell-Ginet. 2 op: Cameron tai Talbot tai Kramer. (Suorituksena hyväksytään myös Kristiina-instituutin samanniminen kurssi, 5 op.) Vastuuhenkilö: Ekaterina Gruzdeva. Sisältö: Sukupuolen heijastuminen kielen rakenteessa ja kielen käytössä eri kielissä ja kulttuureissa, sukupuoli-identiteetin rakentuminen kielen kautta ja kielellisten sukupuoliroolien yhteys institutionaalisiin rooleihin ja yhteiskunnalliseen vallankäyttöön. 6

7 CYK253 SOVELTAVA KIELITIEDE (3-5 op) * TILLÄMPAD SPRÅKVETENSKAP * APPLIED LINGUISTICS. Kirjallisuus: K. Sajavaara & A. Piirainen-Marsh (toim.), Kieli, diskurssi ja yhteisö; K. Sajavaara & A. Piirainen-Marsh (toim.), Näkökulmia soveltavaan kielentutkimukseen; K. Sajavaara & A. Piirainen-Marsh (toim.), Kielenoppimisen kysymyksiä; N. Schmitt: An Introduction to Applied Linguistics. Suoritus: 3 op: Kieli, diskurssi ja yhteisö. 2 op: Näkökulmia soveltavaan kielentutkimukseen tai Kielenoppimisen kysymyksiä tai Schmitt. Vastuuhenkilö: Ekaterina Gruzdeva. Sisältö: Teoreettisen ja soveltavan kielitieteen suhde, ensimmäisen ja toisen kielen oppiminen, kielitaidon arviointi, kontrastiivinen kielentutkimus, virheanalyysi, kieli ja asenteet, kielenohjailu, lukutaito, kriittinen diskurssintutkimus, käytännön tekstintutkimus, käännöstiede. CYK254 VIITTOMAKIELET JA NIIDEN TUTKIMUS (3-5 op) * TECKENSPRÅK OCH TECKENSPRÅKSFORSKNING * SIGN LANGUAGES AND SIGN LINGUISTICS. Kirjallisuus: R. Takkinen, Käsimuotojen salat; P. Rainò, Henkilöviittomien synty ja kehitys suomalaisessa viittomakieliyhteisössä; T. Rissanen, Viittomakielen perusrakenne; A. Malm (toim.), Viittomakieliset Suomessa. Suoritus: 3 op: Takkinen tai Rainò. 2 op: Rissanen. 1 op: Malm. Vastuuhenkilö: professori. Sisältö: Viittomakielen lajit ja ominaispiirteet, viittoman perusrakenne, viittomakielen syntaksi ja merkityspotentiaali, maailman viittomakielet, suomalainen viittomakieliyhteisö ja sen synty. CYK255 LINGVISTINEN ANTROPOLOGIA (3-5 op) * LINGVISTISK ANTROPOLOGI * LINGUISTIC ANTHROPOLOGY. Kirjallisuus: W. Foley, Anthropological Linguistics: An Introduction; S. Romaine, Language in Society (2. painos); A. Duranti (ed.), Linguistic Anthropology: A Reader. Suoritus: 3 op: luentokurssi (28 t) ja Foley, luvut 1-6; kirjatentti: Foley kokonaan. 5 op: edellisten lisäksi Romaine ja noin 130 sivua Durantin kirjasta tai pelkästään Duranti kokonaan. Vastuuhenkilö: Ekaterina Gruzdeva. Sisältö: Kielen, kielen käytön ja kielenulkoisen ympäristön suhteet. Kieli, yhteisö ja kulttuuri. CYK256 KENTTÄTYÖMETODIIKKA (3-5 op) * FÄLTMETODER * FIELD METHODS. Kirjallisuus: B. Vaux, J. Cooper & E. Tucker, Linguistic Field Methods; S.L. Chelliah & W.J. de Reuse: Handbook of Descriptive Linguistic Fieldwork; P. Newman & M. Ratliff (toim.), Linguistic Fieldwork. Suoritus: 3 op: Vaux (et al.) tai Chelliah & de Reuse. 2 op: Newman & Ratliff. Vastuuhenkilö: Ekaterina Gruzdeva. Sisältö: Kenttätyön luonne ja tavoitteet, informantin valinta, nauhoittaminen, transkription ongelmat, haastattelutekniikat (mm. elisitointi), artikuloinnin tarkkaaminen, sanojen keräilyn periaatteet, kieliopillisuuden arvioiminen, muiden kielten käyttö, kontekstuaalisen informaation taltioiminen, eurosentrismin välttäminen. CYK258 KIRJOITUSJÄRJESTELMÄT (3 op) * SKRIVSYSTEM * WRITING SYSTEMS. Kirjallisuus: G. Sampson, Writing Systems. A Linguistic Introduction; D. Schmandt-Besserat, How Writing Came About. Suoritus: 3 op: Sampson ja Schmandt- Besserat. Vastuuhenkilö: professori. Sisältö: Katsaus eri kirjoitusjärjestelmien ominaispiirteisiin, vaihteluun, syntyyn sekä historiaan. CYK260 YHDEN KIELEN OPINTOJA (3-5 op) * STUDIER I ETT SPRÅK * STUDIES IN ONE LANGUAGE. Suoritus: sopimuksen mukaan. Vastuuhenkilö: Seppo Kittilä. Sisältö: Muu kuin kouluissa opetettava kieli, joka ei sisälly aineyhdistelmään (sopimuksen mukaan esimerkiksi romani, viittomakieli, saame, baski, esperanto, Euroopan ulkopuoliset kielet). CYK270, CYK271 ERIKOISKURSSI TAI KIRJATENTTI (3-5 op) , * SPECIALKURS ELLER BOKTENTAMEN * SPECIAL COURSE OR BOOK EXAM. Suoritus: sovitaan professorin kanssa. 7

8 CYK285 PROSEMINAARI (4 op) * PROSEMINARIUM * PROSEMINAR. Edellytys: suoritetut perusopinnot. Suoritus: istuntoihin osallistuminen (kurssilla on läsnäolopakko), oman proseminaarityön kirjoittaminen (n. 12 sivua), toisen työn opponointi. Vastuuhenkilö: Seppo Kittilä. Sisältö: Suoritetaan aineopintojen loppupuolella. Proseminaari kestää yhden lukukauden (kolmannen opiskeluvuosi). Opiskelija laatii noin 12-sivuisen kirjoitelman mieluiten itse ehdottamastaan lingvistisestä aiheesta. Kirjoitelmista keskustellaan ryhmässä ja saamansa palautteen pohjalta opiskelija kirjoittaa työstään korjatun version. Kurssiin kuuluu myös toisen työn opponointi. Korjattu ja laajennettu proseminaariesitelmä hyväksytään kandidaatintutkielmana (CYK290). CYK290 KANDIDAATINTUTKIELMA (6 op) * KANDIDATAVHANDLING * BA THESIS. Vastuuhenkilö: professori. Sisältö: Tutkielma on tyypillisesti proseminaariesitelmän korjattu ja laajennettu versio. Tutkielman pohjalta suoritetaan HuK-tutkinnon kypsyysnäyte joko kirjoituskokeena tai tutkielman tiivistelmänä, ks. CYK299 TYÖELÄMÄÄN ORIENTOIVAT OPINNOT / TYÖHARJOITTELU (2 op) * ARBETSLIVSSTUDIER / ARBETSPRAKTIK * OCCUPATIONAL STUDIES / WORK PRACTICE. CYK299T TYÖELÄMÄN ORIENTOIVAT OPINNOT (0-2 op) Vastuuhenkilö: professori. Sisältö: Opintojaksossa kehitetään itsetuntemusta sekä työelämän tuntemusta, määritellään omia tavoitteita työelämänäkökulmasta tai opitaan suunnittelemaan työtehtäviä ja projekteja. CYK299H TYÖHARJOITTELU (0-2 op) Vastuuhenkilö: professori. Sisältö: Opintojaksossa kehitetään itsetuntemusta sekä työelämän tuntemusta, määritellään omia tavoitteita työelämänäkökulmasta tai opitaan suunnittelemaan työtehtäviä ja projekteja. Harjoittelu suoritetaan työnantajan ohjauksessa ja tavalla, joka edistää opiskelijan asiantuntijuutta ja työelämäorientoitumista. CYK300P Syventävät opinnot pääaineopiskelijalle (vähintään 80 op) CYK300S Syventävät opinnot sivuaineopiskelijalle (60 op) Vastuuhenkilö: professori. Yleiset oppimistavoitteet: kielen ja kielitieteen luonteen, keskeisten teorioiden ja menetelmien hyvä tuntemus sekä ainakin yhden erikoisalueen perusteellinen hallinta ja kyky kriittisesti arvioida sen ajankohtaista tilaa. Erikoisalojen opintojaksojen tavoite on kyky soveltaa asianomaisen alan ajattelutapoja ja menetelmiä kulloiseenkin aineistoon, ennen kaikkea silmällä pitäen pro gradu- tai sivuainetutkielman suorittamista. Syventävien opintojen suorittamisen edellytyksenä on, että pääaineopiskelija on suorittanut ainakin 70 op ja sivuaineopiskelija ainakin 60 op yleisen kielitieteen opintoja. Opiskelija voi itse päättää, kuinka laajoina hän suorittaa syventävät opinnot ( op). Aineopintojen opintojaksoja CYK223-CYK258 voidaan sopimuksen mukaan sisällyttää syventäviin opintoihin. Syventävät opinnot ovat yksilöllisiä ja määräytyvät mahdollisimman pitkälle opiskelijan intressien, hänen pro gradu- tai sivuainetutkielmansa aiheen ja usein hänen aineyhdistelmänsäkin mukaan. Kaikille pakollisia ovat opintojaksot CYK310 kielitieteen metodologia ja filosofia, CYK 327 kielitieteen historia, CYK350 seminaari sekä yksi erikoisaloista CYK311-CYK314. Pääaineopiskelijoille pakollisia ovat lisäksi CYK 800 pro gradu 8

9 tutkielma ja jompikumpi CYK399T (työelämään orientoituminen) tai CYK399H (työharjoittelu). Sivuaineopiskelijoille pakollinen on lisäksi CYK 801 sivuainetutkielma. Ennen syventävien opintojen aloittamista neuvotellaan professorin kanssa henkilökohtaisesta opintosuunnitelmasta (CYK305). Seminaari ja muut opintosuoritukset pyritään kytkemään pro gradu- tai sivuainetutkielman tekoon. Opintosuoritukset voivat olla luentokursseja, kirjatenttejä tai esseitä. Kurssien vastuuhenkilö on yleisen kielitieteen professori, ellei toisin ilmoiteta. Kaikista tenteistä sovitaan yksilöllisesti professorin kanssa, vaatimuksissa mainittua kirjallisuutta voi vaihtaa ja täydentää. Myös osallistuminen lukupiiriin voidaan sopimuksen mukaan lukea opintoihin. Opintojen kulku. Ensimmäisen opintovuoden aikana opiskelija suorittaa yleisen kielitieteen syventäviä opintoja ainakin 40 op. Toisena opiskeluvuotena hän aloittaa ja suorittaa seminaarin, kirjoittaa tutkielmansa sekä suorittaa mahdollisesti lisää yleisen kielitieteen opintoviikkoja yli 80 opintopisteen. CYK305 HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA (1 op) * PERSONLIG STUDIEPLAN * PERSONAL STUDY PLAN. Kuvaus: Opiskelija tietää professorin kanssa lukukausittain henkilökohtaisesti keskusteltuaan miten suunnitella ja toteuttaa tulevat opinnot. Ennen syventävien opintojen aloittamista neuvotellaan professorin kanssa henkilökohtaisesta opintosuunnitelmasta. Seminaari ja muut opintosuoritukset pyritään kytkemään pro gradu tutkielman tekoon. CYK310 KIELITIETEEN METODOLOGIA JA FILOSOFIA (3-7 op) * SPRÅKVETENSKAPENS METODOLOGI OCH FILOSOFI * METHODOLOGY AND PHILOSOPHY OF LINGUISTICS. P. Linell, The Written Language Bias in Linguistics (2 op), P. Raatikainen, Ihmistieteet ja filosofia (2 op), P. Kalaja, R. Alanen & H. Dufva (toim.), Kieltä tutkimassa. Tutkielman laatijan opas (1 op), R. Bartsch, Norms of Language (3 op), W. Cowart, Experimental Syntax (1 op), R. P. Botha, The Conduct of Linguistic Inquiry (4 op), M. Penke & A. Rosenbach (toim.), What Counts as Evidence in Linguistics (2 op). CYK311 FONOLOGIA (3-7 op) * FONOLOGI * PHONOLOGY. D. Silverman, A Critical Introduction to Phonology. Of Sound, Mind, and Body (2op), J. J. McCarthy, Doing Optimality Theory (3op), P. MacNeilage, The Origins of Speech (3 op). CYK312 MORFOLOGIA (3-7 op) * MORFOLOGI * MORPHOLOGY. L. Bauer, Morphological Productivity (2 op), M. Baerman, G. C. Corbett & D. Brown (toim.), Defective Paradigms (2 op). CYK313 SEMANTIIKKA (3-7 op) * SEMANTIK * SEMANTICS. W. Croft & D.A. Cruse, Cognitive Linguistics (2 op), J. Hurford, The Origins of Meaning. Language in the Light of Evolution (3 op), M. Tomasello, Constructing a Language: A Usage-Based Theory of Language Acquisition (2 op), M. Larjavaara, Pragmasemantiikka (4 op). CYK314 KIELIOPIN TEORIA (3-7 op) * GRAMMATIKTEORI * THEORY OF GRAMMAR. A. Goldberg, Constructions at Work: The Nature of Generalization in Language (2 op), T. Givón & M. Shibatani, Syntactic Complexity. Diachrony, acquisition, neuro-cognition, evolution (4 op), C. Boeckx, Understanding Minimalist Syntax (2 op), A. R. Kinsella, Language Evolution and Syntactic Theory (2 op), I. Bornkessel-Schlesewsky & M. Schlesewsky, Processing Syntax and Morphology. A Neurocognitive Perspective (2 op). CYK315 KIELI JA KULTTUURI (3-7 op) * SPRÅK OCH KULTUR * LANGUAGE AND CULTURE. A. Wierzbicka, Cross-Cultural Pragmatics (3 op), R.D. 9

10 Perkins, Deixis, Grammar, and Culture (2 op), G. Lakoff & M. Johnson, Metaphors We Live By (2 op), M. Tomasello, The Cultural Origins of Human Cognition (2 op). CYK324 KIELITYPOLOGIA (3-7 op) * SPRÅKTYPOLOGI * LINGUISTIC TYPOLOGY. B. Blake, Case (2 op), G. Corbett, Gender (2 op), G. Corbett, Number (3 op), R.M.W. Dixon, Ergativity (2 op), M. Miestamo, Standard Negation (2 op), A. Siewierska, Person (2 op), L. Stassen, Predicative Possession (5 op), M. Haspelmath, M. Dryer, D. Gil & B. Comrie, The World Atlas of Language Structures (2-4 op = s.), K. Sinnemäki, Language Universals and Linguistic Complexity (2 op), Å. Næss, Prototypical Transitivity (2 op), C. Hagège, Adpositions (3 op). CYK326 KIELISUKULAISUUS JA KIELIKONTAKTIT (3-7 op) * SPRÅKSLÄKTSKAP OCH SPRÅKKONTAKTER * LANGUAGE FAMILIES AND LANGUAGE CONTACTS. C. Masica, The Indo-Aryan Languages (3 op), J. McWhorter, Linguistic Simplicity and Complexity. Why Do Languages Undress?, B. Heine & T. Kuteva, The Changing Languages of Europe (2 op), U. Ansaldo, Contact Languages. Ecology and Evolution in Asia (2 op). CYK327 KIELITIETEEN HISTORIA (3-7 op) * SPRÅKVETENSKAPENS HISTORIA * HISTORY OF LINGUISTICS. R. H. Robins, A Short History of Linguistics (1 op), F. Karlsson, Yleinen kielitiede Suomessa kautta aikojen sekä F. Karlsson & N. E. Enkvist, Kielitieteet teoksesta P. Tommila (toim.), Suomen tieteen historia 2, s (2 op), P. Seuren, Western Linguistics. An Historical Introduction (4 op), E. Hovdhaugen, F. Karlsson, C. Henriksen & B. Sigurd, The History of Linguistics in the Nordic Countries (4 op), G. Lepschy (toim.), History of Linguistics. The Eastern Traditions of Linguistics (1 op). CYK328 SOSIOLINGVISTIIKKA (3-7 op) * SOCIOLINGVISTIK * SOCIOLINGUISTICS. N. Coupland & A. Jaworski, Sociolinguistics. A Reader and Coursebook (2 op), C. Bratt Paulston & G. R. Tucker, Sociolinguistics. The Essential Readings (4 op), I. Piippo, Viewing norms dialogically. Action-theoretic approach to sociolinguistic metatheory (3op). P. Burke, Languages and Communities in Early Modern Europe (1 op). CYK329 METODIOPINTOJA (3-5 op) * METODSTUDIER * METHODOLOGICAL STUDIES. Esim. kenttälingvistiikka, korpuslingvistiikan erikoismetodit, kieliteknologian opintoja, puheen tai viittomakielten analysointiohjelmistojen käyttö tai kirjallisuutta kohdasta CYK310. CYK330 KIELEN EVOLUUTIO (3-7 op) * SPRÅKETS EVOLUTION * LANGUAGE EVOLUTION. J. Hurford, The Origins of Grammar (5 op), P. MacNeilage, The Origins of Speech (3 op), T. Givón, The Genesis of Syntactic Complexity (3 op), A. Carstairs-McCarthy, The Evolution of Morphology (2 op). CYK331 DIAKRONINEN KIELITIEDE (3-5 op) * DIAKRON LINGVISTIK * LANGUAGE CHANGE. S. Luraghi & V. Bubenik (toim.), The Continuum Companion to Historical Linguistics (3 op), W. Croft, Explaining Language Change (2 op), Ö. Dahl, The Growth and Maintenance of Linguistic Complexity (3 op). 10

11 CYK335, 340 ERIKOISKURSSI TAI KIRJATENTTI (3-5 op) , * SPECIALKURS ELLER BOKTENTAMEN * SPECIAL COURSE OR BOOK EXAM. Kuvaus: Opintojaksot CYK335-CYK340 sovitaan henkilökohtaisesti osina opintosuunnitelmaa. Opintojaksojen ensisijaisena tarkoituksena niin pää- kuin sivuaineaineopiskelijoilla on tukea tutkielman tekoa. Ne voivat sisältää muidenkin aineiden yleislingvistisesti relevantteja opintoja. CYK350 SEMINAARI (5 op) * SEMINARIUM * SEMINAR. Edellytys: suoritetut aineopinnot. Kuvaus: Kahden lukukauden pakollinen osanotto seminaariin. Aloitus syyslukukaudella. Pro gradu- tai sivuainetutkielma saatetaan alkuun. Käsitellään tutkielman aihetta, rajausta ja laaditaan siitä tai sen osasta kaksi asteittain kehittyvää versiota. CYK800 PRO GRADU -TUTKIELMA (40 op) * AVHANDLING PRO GRADU * MA THESIS. Kuvaus: Pro gradu -tutkielman tulee osoittaa pääaineopiskelijan kykyä yleislingvistiseen ajatteluun ja kykyä soveltaa lingvistisiä tutkimusmenetelmiä. Tutkielman suositeltava pituus sivua. Arvostelu approbatur laudatur. SUOMENKIELINEN KYPSYYSNÄYTE MAISTERIN TUTKINNOSSA (0 OP) * SVENSKSPRÅKIGT MOGNADSPROV FÖR MAGISTEREXAMEN (0 SP) * MATURATIONAL LANGUAGE TEST IN ANOTHER LANGUAGE THAN FINNISH OR SWEDISH (0 CREDITS) Ks. CYK800ST SIVUAINEEN SYVENTÄVIEN OPINTOJEN TUTKIELMA (20 op) * BILAUDATURAVHANDLING * MINOR THESIS. Kuvaus: Sivuainetutkielma osoittaa lingvististen käsitteiden hallintaa ja kuvausongelmien käsittelykykyä. Tutkielman suositeltava pituus on 30 sivua. Pyrkimyksenä on, että tutkielma valmistuisi sen lukuvuoden aikana, jolloin suoritetaan seminaari CYK350. CYK399T TYÖELÄMÄÄN ORIENTOIVAT OPINNOT (5 op) * ARBETSLIVSORIENTERADE STUDIER * OCCUPATIONAL STUDIES. Kuvaus: Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on valmiudet syventää omaa asiantuntijuuttaan, tehdä suunnitelmia, päätöksiä ja valintoja ja hakeutua työmarkkinoille suunnitelmallisesti. Opintojaksossa kehitetään itsetuntemusta sekä työelämän tuntemusta, määritellään omia tavoitteita työelämänäkökulmasta tai opitaan suunnittelemaan työtehtäviä ja projekteja. Arvostelu: hyväksytty hylätty. CYK399H TYÖHARJOITTELU (5 op) * ARBETSPRAKTIK * WORK PRACTICE. Kuvaus: Lingvististen opintojen kannalta relevanttia työharjoittelua. Arvostelu: hyväksytty hylätty. (Päivitetty / FK) 11