Yleinen kielitiede. Mitä yleinen kielitiede on?

Transkriptio

1 Yleinen kielitiede Mitä yleinen kielitiede on? Yleinen kielitiede eli lingvistiikka on kiinnostunut ihmiskielen luonteesta. Tämä tarkoittaa muun muassa eri kielten perustavia ominaisuuksia, yhteisiä piirteitä sekä teorioita ja menetelmiä, joilla kieliä voi kuvata. Kielijärjestelmien lisäksi tutkitaan esimerkiksi kielen muuttumista, käyttöä eri tilanteissa, prosessointia, suhdetta muihin symbolijärjestelmiin ja yleistä merkitystä ihmiselle. Yleisen kielitieteen pääaineopiskelijat sijoittuvat usein kielentutkijoiksi kotimaahan tai ulkomaille, mutta myös opettajiksi, tieto- tai muuhun teollisuuteen ja yrittäjiksikin. Sivuaineiksi sopivat erityisesti mitkä tahansa kieliaineet. Humanistisen tiedekunnan ja muidenkin tiedekuntien opiskelijat voivat vapaasti opiskella yleistä kielitiedettä sivuaineena ja suorittaa joko kokonaisia arvosanoja tai vain yhden tai muutaman yksittäisen opintojakson. Yleinen kielitiede on erityisen sopiva sivuaine yksittäisen kielen tutkijaksi aikovalle opiskelijalle, koska se tarjoaa perusteellisia metodisia ja teoreettisia valmiuksia. Käsitellessään kieltä ja kieliä monesta eri näkökulmasta yleinen kielitiede on luonteeltaan monitieteistä ja sen harrastajia tulee muistakin tiedekunnista. Opintojaksojen vastuuhenkilöt hoitavat opintojaksoihin liittyvät asiat ja antavat tietoja esimerkiksi tentittävän kirjallisuuden saatavuudesta. Tentit ottaa vastaan ja merkinnät antaa se opettaja, joka tiettynä lukukautena pitää kurssin, muuten vastuuhenkilö. Opintojaksoja CYK110 sekä CYK130 - CYK150 lukuun ottamatta sekä pää- että sivuaineopiskelijat ja myös yleisen kielitieteen yksittäisten tenttien suorittajat voivat tenttiä kaikki muut CYKopintojaksot kirjatentteinä. Sovi tentistä etukäteen vastuuhenkilön kanssa joko sähköpostitse tai käymällä vastaanotolla. Perus-, aine- ja syventävien opintojen kokonaisarvolauseet määräytyvät arvosanaan kuuluvien opintojaksojen pyöristetyn painotetun keskiarvon mukaan (esim. jos painotettu keskiarvo on välillä 1,51 2,49, kokonaisarvolause on 2). Arvosanat on syytä koostaa eli rekisteröidä heti, kun tarpeellinen opintoviikkomäärä on saavutettu. Tämä selkiyttää opintojen tilannetta. Perusopinnot koostaa yliopistonlehtori, muut arvosanat professori. Arvosanat koostetaan keskustellen ja laitoksen perinteisiin kuuluu monitieteisyyden ja vapaamielisyyden kunnioittaminen. Arvosanan merkintää pyytäessään opiskelijan pitää esittää opintorekisteriote, josta ilmenevät tarvittavat osasuoritukset. Opiskelija, jolla on muu pääaine, voi muuttaa yleisen kielitieteen pääaineekseen vasta, kun on ensin suorittanut yleisen kielitieteen perusopinnot vähintään hyvin tiedoin ja lisäksi myös vanhasta pääaineesta perusopinnot. Pääaineen vaihto edellyttää käyntiä professorin vastaanotolla. Yleisen kielitieteen laitoksen kotisivun osoite on ja sitä päivitetään jatkuvasti. Se on ainetta koskevan ajantasaisen informaation paras lähde. Laitoksen opiskelijoiden yhdistys Aspekti r.y. eli Kielteisen yleistieteen ainejärjestö ( on tärkeä opiskelijoiden sekä niiden ja henkilökunnan välinen side. Aspektiin ja sen postituslistalle kannattaa liittyä heti.

2 CYK100 Perusopinnot (25 opintopistettä) Vastuuhenkilö: Seppo Kittilä. Perusopintojen oppimistavoitteet: kielentutkimuksen keskeisten käsitteiden, teorioiden ja metodien hallinta erityisesti kielen rakenteen, merkityksen, käytön ja variaation näkökulmasta. Kurssi opintopisteet (op) aineopintoihin jatkaville pakollisia CYK110 Yleisen kielitieteen peruskurssi CLT120 Fonetiikan perusteet 2 2 CYK120 Kielitieteen historia 3 0 CYK130 Fonologian ja morfologian harjoituskurssi * CYK140 Syntaksin harjoituskurssi * CYK150 Semantiikan ja pragmatiikan harjoituskurssi * CYK160 Kieli ja konteksti CYK170 Maailman kielet CYK 180, 180b Kirjatentti - boktentamen CLT130 Kieliteknologian atk-ympäristö 1 (+2 tdk:n) 1 Summa 21 (* = Aineopintoihin jatkaville näistä harjoituskursseista vähintään kaksi 5 op:n laajuisina, kolmas on suoritettava vähintään 3 op:n laajuisena.) Pääaineopiskelijalla ja aineopintoihin jatkavalla sivuaineopiskelijalla on perusopinnoissa 21 pakollista ja 4 valinnaista opintopistettä ja perusopinnot on suoritettava vähintään hyvin tiedoin. Pääaineopiskelijat pitävät perusopinnoissa kaksi lyhyehköä suullista esitystä jonkin harjoitus- tai luentokurssin yhteydessä. Voi itse valita kurssit, joiden yhteydessä pitää esitykset (1 op CYK205:n kolmesta). Aineopintoihin jatkavat sivuaineopiskelijat voivat halutessaan suorittaa kurssin CLT130 aineopintojen osana. Useimmat opintojaksot voidaan suorittaa halutun laajuisina. Suppeamman vaihtoehdon suoritukset ovat aina osa laajempaa vaihtoehtoa. Opiskelija ilmoittaa luentojen yhteydessä, kuinka laajana hän suorittaa opintojakson. Kurssien (kuten esim. harjoituskurssien) laajennukset voi myös suorittaa (ja ne usein suoritetaankin) itse kurssin jälkeen sopimalla asiasta kurssin vastuuhenkilön kanssa. Tentittävän kirjallisuuden opintopistemäärän on oltava kokonaisluku 3-7. Suoritusajankohdista on tietoa opetusohjelmassa, ilmoitustaululla, laitoksen kotisivuilla tai vastuuhenkilöllä. Pääaineopiskelijoille nimetään opettajatuutori, jonka kanssa joka lukukausi tarkastellaan menneen lukukauden tuloksia ja suunnitellaan tulevaa lukukautta (1 op CYK205:n kolmesta).

3 CYK100 Perusopinnot (25 op) CYK110 YLEISEN KIELITIETEEN PERUSKURSSI (2-5 op) op: luentokurssi (30 t) harjoituksineen; 3 op: luennot ja harjoitukset (1.5 op), F. Karlsson, Yleinen kielitiede (uudistettu laitos, painokset ), luvut 1-8 (1.5 op); 5 op: luennot ja harjoitukset (2 op), koko kirja (2.5 op), essee (0.5 op). Vastuuhenkilö: Ritva Laury. (CYK110 2 op:n laajuisena on tarkoitettu kieliteknologeille, kieliaineet voivat käyttää 3-5 op:n muunnoksia, tarvittaessa myös 2 op:n.) Kuvaus: Yleiskatsaus luonnollisten kielten ominaisuuksiin, mm. kielen rakenteen osa-alueisiin fonetiikasta semantiikkaan, sekä kielten sosiaaliseen, alueelliseen ja ajalliseen variaatioon. Kielitypologinen näkökulma. Tavoitteena on hallita perusterminologia sekä kehittää valmiuksia kielten analysointiin ja kuvaamiseen. Kurssiin liittyy harjoitustehtäviä. Kirja suoritetaan sovittavassa laajuudessa. CYK110b GRUNDKURS I ALLMÄN SPRÅKVETENSKAP (2-5 sp) sp: föreläsningskurs (30 t) med övningar; 3 sp: kurs med övningar (1.5 sp) samt F. Karlsson, Yleinen kielitiede ( , förnyad version), kap. 1-8 (1.5 sp); 5 sp: kurs med övningar (2 sp), hela boken (2.5 sp) samt essä (0.5 sv). Motsvarande litteratur på svenska kan också användas enligt lärarens anvisningar, t.ex. Östen Dahl, Språkens enhet och mångfald (2 sp) eller Per Linell, Människans språk (2 sp). Ansvarig: Fred Karlsson. Kursbeskrivning: En översikt över de naturliga språkens egenskaper, bl.a. språkstrukturens delområden från fonetik till semantik samt språkens sociala, regionala och historiska variation. De språktypologiska aspekterna beaktas. Målen är behärskning av de viktigaste termerna samt förmåga att analysera och beskriva språk. Till kursen hör övningar. Man kan själv bestämma hur omfattande man önskar avlägga kursen. CLT120 FONETIIKAN PERUSTEET (2 op) Ks. kieliteknologia. Luentokurssi transkriptioharjoituksineen 18 t ja kirjallisuutta. Kurssin järjestää puhetieteiden laitos. Kuvaus: Puheketjun yleisesittely, International Phonetic Associationin (IPA) artikulatorinen peruskäsitteistö + foneettiset merkit, transkriptiotaidon perusteet erityisesti segmenttien osalta. Kurssi pidetään 1. periodin alussa. CLT130 KIELITEKNOLOGIAN ATK-YMPÄRISTÖ (1 op + 2 op tiedekunnan yhteisissä tieto- ja viestintätekniikan opinnoissa) Ks. kieliteknologia. CYK130 FONOLOGIAN JA MORFOLOGIAN HARJOITUSKURSSI (3-7 op) Edellytys: CLT120 Fonetiikan perusteet. 3 op: luentokurssi (30 t) harjoituksineen (1.5 op) sekä D. Odden: Introducing Phonology, luvut 2-6 ja M. Haspelmath, Understanding Morphology, luvut 1-6 (1.5 op); 5 op: 3 op:n lisäksi Odden: luvut 8-10 sekä Haspelmath, luvut 7-12 (2 op); 7 op: 5 op:n lisäksi J. Bybee, Morphology, luvut 1-5 (1 op) sekä P. Carr, Phonology, luvut 8-11 (1 op).vastuuhenkilö: Seppo Kittilä. Kuvaus: Strukturaalista fonologiaa: foneemianalyysi, tavun rakenne, prosodia, fonotaksi, morfofonologia, prahalainen fonologia. Generatiivista fonologiaa: piirteet, perusmuodot, sääntöformalismi, prosessit, morfofonologiset säännöt, psykologinen todellisuus. Autosegmentaalisen ja metrisen fonologian perusajatukset. Morfeemiteoria, morfologiset tyypit ja morfologiset prosessit. Morfologian ja merkityksen suhde (erityisesti nominien ja verbien keskeiset taivutuskategoriat). Paradigmojen rakenne. Leksikaaliset edustumat. Morfologia ja syntaksi. CYK140 SYNTAKSIN HARJOITUSKURSSI (3-7 op) op: luentokurssi (30 t) harjoituksineen (2 op) sekä R. van Valin, An Introduction to Syntax, luvut 1-4 (1 op); 5 op: 3 op:n lisäksi van Valin, luvut 5-6 ja M. Tallerman, Understanding Syntax (2 op); 7 op: 5 op:n lisäksi G. Thompson, Introducing Functional Grammar (2 op) TAI T. Givón: Syntax (2. painos): Vol. 1, luvut 1-7.Vastuuhenkilö: Seppo Kittilä

4 Kuvaus: Kielten syntaktiset kategoriat ja erilaiset näkökulmat syntaktiseen rakenteeseen. Lausekerakenne, syntaktiset funktiot, dependenssisuhteet ja temaattiset suhteet, syntaksin kannalta relevantti morfologia, typologinen näkökulma. Harjoituksia erityyppisistä kielistä, joiden avulla perehdytään kielimateriaalin analyysiin ja kuvaamiseen. Keskeinen tavoite on selkeä argumentaatio. CYK150 SEMANTIIKAN JA PRAGMATIIKAN HARJOITUSKURSSI (3-7 op) op: luentokurssi (30 t) harjoituksineen (1.5 op) sekä J. Saeed, Semantics, luvut 1-8 (1.5 op); 5 op: 3 op:n lisäksi Saeed, luvut 9-11 (1 op) ja G. Yule, Pragmatics (1 op); 7 op: 5 op:n lisäksi R. Dirven & M. Verspoor, Cognitive Explorations of Language (2. painos), luvut 1-2, 4, 6-8 (1 op) ja J. Taylor, Linguistic Categorization: Prototypes in Linguistic Theory (2. painos), luvut 1-7 ja 14 (1 op). Vastuuhenkilö: Seppo Kittilä. Kuvaus: Lingvistisen semantiikan ja pragmatiikan peruskäsitteet. Merkitys kielijärjestelmän osana. Semanttiset kategoriatja niiden kieliopillistuminen eri kielissä. Sana- ja lausesemantiikka. Pragmatiikkaa: merkitysten implisiittisyys. Semantiikan ja pragmatiikan rajapinta. CYK160 KIELI JA KONTEKSTI (3-7 op) Luentokurssi (30 t) harjoituksineen (2 op); kirjallisuutta s. teoksista W. Foley, Anthropological Linguistics: An Introduction (4 op), S. Romaine, Language in Society (2. painos) (1.5 op), J. Verschueren, Understanding Pragmatics (1.5 op). Pelkkä kirjatentti (3, 4 tai 7 op). Vastuuhenkilö: Ritva Laury. Kuvaus: Kielen, kielen käytön ja kielenulkoisen ympäristön suhteet. Kieli, yhteisö ja kulttuuri. Kielen synnyn ja omaksumisen kontekstuaalisuus, mediadiskurssi sekä tekstin ja diskurssin kontekstuaalisuus. CYK170 MAAILMAN KIELET (3 op) Luentokurssi 24 t (1 op) ja J. Anhava, Maailman kielet ja kielikunnat (2 op). Kirjatentti (3 op): Anhava ja joko R. M. W. Dixon, The Rise and Fall of Languages, tai J. Aitchison, Seeds of Speech. Vastuuhenkilö: Seppo Kittilä. Kuvaus: Katsaus maailmaan kieliin ja kielikuntiin. Kielten geneettinen ja areaalilingvistinen luokittelu sekä kulttuurinen, poliittinen, sosiaalinen ja historiallinen asema. Kielitypologinen lähestymistapa. Tutustuminen muutamiin tärkeisiin kieliin. CYK120 KIELITIETEEN HISTORIA (3 op) Kirjatentti: R. H. Robins, A Short History of Linguistics (1 op), F. Karlsson, Yleinen kielitiede Suomessa kautta aikojen sekä F. Karlsson & N. E. Enkvist, Kielitieteet teoksesta P. Tommila (toim.), Suomen tieteen historia 2, s (2 op). Vastuuhenkilö: Ritva Laury. Kuvaus: Itä- ja länsimaisen yleisen kielitieteen keskeiset vaiheet. Suomen kielitieteen vaiheet yleispiirteisesti niin kieliteorian kuin erityiskielten tutkimuksen osalta. CYK180 PERUSOPINTOJEN KIRJATENTTI (3-7 op) F. de Saussure, Cours de linguistique générale (myös engl., ruots., saks., ven., 1.5 op), E. Sapir, Language (1.5 op), J. Aitchison, Seeds of Speech (1 op), G. Lakoff & M. Johnson, Metaphors we live by (1.5 op), C. Bratt Paulston & G. R. Tucker (ed.), Sociolinguistics: The Essential Readings (4 op). Kirjallisuudesta (joka voi olla muutakin, ks. CYK 180b) sovitaan vastuuhenkilön kanssa. Vastuuhenkilö: Ritva Laury. CYK180b BOKTENTAMEN FÖR GRUNDSTUDIER (3-7 sp) Se litteraturen i CYK180, eller P. Linell, Människans språk (2 sp), T. Janson, Språken och historien (1.5 sp), Ö. Dahl, Språkens enhet och mångfald (1.5 sp), A. Robinson, Skrivkonsten. Uppkomst och historia (1.5 sp), C. Laurén, Fackspråk. Form, innehåll, funktion (1.5 sp), J. Einarsson, Språksociologi (1.5 sp). Ansvarig: Fred Karlsson.

5 CLT140 KIELITEKNOLOGIAN JOHDANTO JA HARJOITUKSET (3 op). Ks. kieliteknologia. Pääaineopiskelijoiden opintosuunnitelmamalli (OPS) periodeittain (P1-4) ensimmäisenä opiskeluvuotena näyttää seuraavalta. Sivuaineopiskelijat voivat hyödyntää kaikkia näitä kursseja. Yleisen kielitieteen laitos tarjoaa jatkossa nämä kurssit joka lukuvuosi tämän periodisoinnin mukaan. OPS P1/2005 op CYK110 Yleisen kielitieteen peruskurssi 5 CLT120 Fonetiikan perusteet 2 atk/tiedekunta 2 atk/laitos 1(+2 tdk:n) Tiedekunnan orientoivat opinnot 2 OPS P2/2005 CYK130 Fonologian ja morfologian harjoituskurssi 3 7 (*) CYK140 Syntaksin harjoituskurssi 3 7 (*) OPS P3/2006 CYK130 Fonologian ja morfologian harjoituskurssi 3 7 (*) CYK150 Semantiikan ja pragmatiikan3 7 (*) harjoituskurssi CYK160 Kieli ja konteksti 3 7 (*) OPS P4/2006 CYK140 Syntaksin harjoituskurssi 3 7 (*) CYK170 Maailman kielet 3 7 (*) Mahdollisesti jokin aineopintojen kurssi tai tentti 3 7 (*) (*) Luento- ja harjoituskursseja voi laajentaa kurssin jälkeenkin kirjatentteinä, esim. seuraavan periodin aikana. Kurssit CYK120 Kielitieteen historia ja CYK180 Perusopintojen kirjatentti voi suorittaa kirjatentteinä kaikissa periodeissa.

6 CYK200 Aineopinnot (45 op, sivuaineena 35 op) Vastuuhenkilö: Fred Karlsson. Aineopintojen oppimistavoitteet: kielen tasojen ja kielenkäytön keskeisten tutkimusmenetelmien ja teorioiden hyvä tuntemus erirakenteisten kielten näkökulmasta. Pääaineopiskelijoille pakollisia ovat kaksi opintojaksoista CYK210, CYK215, CYK220 (joista ainakin yksi 7 op:n laajuisena) sekä proseminaari CYK285 ja kandidaatintutkielma CYK290. Muuten kaikki opintojaksot voi suorittaa kirjatentteinä niinä lukukausina, kun kurssia ei järjestetä (sivuaineopiskelijat myös CYK210-CYK220). Kirjatentin kirjallisuuden ja laajuuden voi koostaa vapaasti silloin, kun tarkempia ohjeita ei anneta. Opintojaksoista CYK120-CYK180 voidaan suorittaa vielä yksi tai kaksi (korkeintaan 12 op), kuten myös CYK310 Kielitieteen metodologia ja filosofiset perusteet tai muiden laitosten tarjoamia yleislingvistisesti painottuvia kursseja (ilmoitetaan lukukausittain tai sovitaan henkilökohtaisesti professorin kanssa). Kieliteknologian opintoja hyväksytään yleisen kielitieteen aineopintoihin 20 op. CLT131 Korpusten käsittely on suositeltava. Ajoittain järjestetään luentokursseja myös opintojaksoista, joiden kohdalla ei kurssia mainita. Proseminaari ja pääaineopiskelijoilla kandidaatintutkielma (ynnä kypsyyskoe), yhteensä 10 op (270 tuntia työtä), muodostavat yhden pakollisen kokonaisuuden. Käytännössä kandidaatintutkielma on yleensä korjattu ja viimeistelty proseminaariesitelmä, jonka viimeisen version proseminaarin pitäjä ja professori hyväksyvät. Proseminaarin suorittamista suositellaan myös sivuaineopiskelijoille. Tällöin op-määrästä sovitaan seminaarin pitäjän kanssa. Pääaineopiskelijat pitävät yhden lyhyehkön suullisen esityksen jonkin luentokurssin yhteydessä. Voi itse valita kurssin, joiden yhteydessä pitää esityksen. Kaikkiin opintojaksoihin voidaan liittää 2 op:n mittainen essee. Henkilökohtaista opintosuunnitelmaa tarkennetaan ja seurataan lukukausittain (CYK205). CYK299 Työelämään orientoituminen on pakollinen kurssi pääaineopiskelijoille. Aineopintojen kulku. Pääaineopiskelijat suorittavat toisena opiskeluvuotena op (riippuen siitä, ovatko jo ensimmäisen vuoden aikana suorittaneet aineopintoja) ja kolmannen opiskeluvuoden toisella ja kolmannella periodilla proseminaarin ja kandidaatintutkielman (yhteensä 10 op). Sivuaineopiskelijat suorittavat toisena opiskeluvuotena op (riippuen siitä, ovatko jo ensimmäisen vuoden aikana suorittaneet aineopintoja) ja kolmannen opiskeluvuoden toisella ja kolmannella periodilla proseminaarin (6 op). CYK205 HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA (HOPS, 2 op + 1 op tiedekunnan yhteisissä orientoivissa opinnoissa) Vastuuhenkilö: kunkin henkilökohtainen opettajatuutori. Kuvaus: Henkilökohtaisen opettajatuutorin kanssa pääaineopiskelija käy lukukausittain ensimmäisestä lukukaudesta alkaen läpi menneen lukukauden tulokset ja suunnittelee tulevaa lukukautta. Kolme lyhyehköä suullista esitystä harjoitus- tai luentokurssien yhteydessä (ks. perusopinnot). CYK210 FONOLOGIAN JA MORFOLOGIAN JATKOKURSSI (3-7 op) op: luentokurssi 24t (1 op) sekä J. A. Goldsmith, Autosegmental and Metrical Phonology, luvut 1 2, 4 ja A. Spencer, Morphological Theory, luvut 3 4 (2 op); 5 op: 3 op:n lisäksi R. Kager, Optimality Theory, luvut 1 5 (2 op); 7 op: 5 op:n lisäksi Goldsmith, luvut 3, 5 6 sekä Spencer, luvut 6 9 (2 op). Vastuuhenkilö: Fred Karlsson.

7 Kuvaus: Autosegmentaaliset representaatiot, säännöt, runkotaso ja tavun rakenne. Metriset puut ja ristikot. Leksikaalinen ja morfoleksikaalinen fonologia. IA-, IP- ja WP-morfologia. Generatiiviset sananmuodostusmallit. Luonnollinen morfologia. Morfologinen konstituenttirakenne. Word-bar -teoria. CYK215 KIELIOPIN KUVAUS JA TEORIA (3-7 op) op: luentokurssi 24 t (1 op) lisäaineistoineen (1 op) sekä T. E. Payne, Describing Morphosyntax. A Guide for Field Linguists, luvut 1-7 (1 op); 5 op: 3 op:n lisäksi joko (a) Payne, luvut 8-12, tai (b) I. Sag, T. Wasow & E. Bender, Syntactic Theory. A Formal Introduction, toinen painos, luvut 1-8; 7 op: 5 op:n lisäksi joko A. Goldberg, Constructions. A Construction Grammar Approach to Argument Structure tai Sag & al., luvut 9-12, 14. Vastuuhenkilö: Fred Karlsson. Kuvaus: Kieliopin tutkimuksen perusdatat ja metodis-teoreettiset ongelmat, kieliopin kokonaishahmotus, rakennetasojen ja merkityksen suhteet kieliopissa, kieliopillistuminen, miten kielen koko kielioppi tehdään, keskeisten kielioppi-ilmiöiden kielitypologia. CYK220 SEMANTIIKAN JA PRAGMATIIKAN JATKOKURSSI (3-7 op) op: luentokurssi 24 t (1 op) sekä W. Frawley, Linguistic Semantics, luvut 1-3 ja S.C. Levinson, Pragmatics, luvut 1-3; 5 op: 3 op:n lisäksi Frawley, luvut 4 6 ja Levinson, luvut 4-5 (2 op); 7 op: 5 op:n lisäksi joko (a) Frawley, luvut 7 10 ja Levinson, luvut 6-7 (2 op), tai (b) E.C. Traugott & R. B. Dasher, Regularity in Semantic Change (2 op).vastuuhenkilö: Seppo Kittilä. Kuvaus: Semantiikan kuvaustasot, viittaussuhteet, leksikaaliset suhteet, olioiden ja toiminnan semantiikka, modaalisuus, negaatio, aika ja paikka, virketason ja vuorovaikutteisesti neuvotellun merkityksen olemus ja kuvaus, semantiikan tutkimusmenetelmät ja teoriat, mikro- ja makropragmatiikka. CYK222 KIELITYPOLOGIA (3-5 op) op: luentokurssi 24 t (1 op) ja W. Croft, Typology and Universals, toinen painos (2 op); 5 p: 3 op:n lisäksi E. Itkonen, Maailman kielten erilaisuus ja samuus, toinen painos, luvut 1-11 (2 op). Kirjatentti 3 op: koko Croft ja artikkelit Greenberg 1966, Nichols 1986 ja Dryer 1992 (saatavissa monisteina laitokselta); 5 op: 3 op:n kirjatentin lisäksi Itkonen, luvut Vastuuhenkilö: Seppo Kittilä. Kuvaus: Kielitypologian teoreettiset perusteet (luokittelu, universaalit, tunnusmerkkisyys, ikonisuus, kieliopilliset hierarkiat, prototyypit, syntaktinen kielitypologia, diakroninen typologia, kelitypologinen argumentointi, yksityiskohtainen katsaus keskeisten kielioppikategorioiden typologiseen vaihtelualaan). CYK225 KIELEN MUUTOS JA KIELIKONTAKTIT (3-5 op) op: luentokurssi 24 t (1 op) ja L. Campbell, Historical Linguistics. An Introduction, luvut 1-11 (2 op); 5 op: 3 op:n lisäksi Campbell, luvut ja S.G. Thomason, Language Contact. An Introduction, luvut 1-5 (2 op). Kirjatentti 3 op: koko Campbell, 5 op: koko Campbell ja Thomason. Vastuuhenkilö: Ritva Laury. Kuvaus: Äänteenmuutokset ja analogiset muutokset. Lainautuminen. Historiallis-vertaileva kielitiede. Kielellisen muutoksen mallit. Sisäinen rekonstruktio. Syntaktiset ja semanttiset muutokset. Areaalilingvistiikka. Kielten kaukaiset suhteet. Interferenssi. Kontaktimuutokset. Kielen säilyminen ja kato. Pidginit ja kreolit. CYK230 PSYKOLINGVISTIIKKA (3-5 op) T. B. Jay, The Psychology of Language, luvut 1-11 (3 op), kokonaan (4 op), E. Clark, First Language Acquisition, luvut 1-11 (2 op), kokonaan (3 op), J. Blake, Routes to Child Language (2 op) M. Deuchar & S. Quay, Bilingual Acquisition (1 op). Vastuuhenkilö: Fred Karlsson. Kuvaus:

8 Kielen biologinen, neuraalinen ja kognitiivinen perusta. Sanojen ja lauseiden tuottamisen ja ymmärtämisen mallit. Muistin vaikutus kielen prosessointiin. Kielen rakenteen ja prosessoinnin suhde. Kielen, ajattelun ja kulttuurin suhde. Ensikielen omaksumisen edellytykset ja vaiheet. CYK235 SOSIOLINGVISTIIKKA (3-7 op) R. Wardhaugh, An Introduction to Sociolinguistics, neljäs painos (3 op); N. Coupland & A. Jaworski, Sociolinguistics. A Reader and Coursebook (2 op), D. Nettle & S. Romaine, Vanishing Voices. The Extinction of the World s Languages (2 op), D. Crystal, English as a Global Language (1 op), M. Johansson & R. Pyykkö, Monikielinen Eurooppa kielipolitiikkaa ja käytäntöä (3 op). Vastuuhenkilö: Ritva Laury. Kuvaus: Kielen yhteisöllinen variaatio, sosiolingvistiikan parametrit, teoriat ja menetelmät, yhteisöllinen monikielisyys, kielikontaktit, pidginit ja kreolit. CYK240 KAKSIKIELISYYS (3-5 op) S. Romaine, Bilingualism, toinen painos (3 op), B. Heine & T. Kuteva, Language Contact and Grammatical Change (2 op). Vastuuhenkilö: Ritva Laury. Kuvaus: Kaksikielisyyden yksilölliset ja yhteisölliset ulottuvuudet, kahden kielen omaksuminen, aivoissa edustuminen ja käyttö, koodinvaihto, kaksi- ja monikielisten yhteiskuntien ominaispiirteet, kielellinen eriarvoisuus ja kaksikielinen koulutus. CYK245 DISKURSSIANALYYSI (3-5 op) B. Johnstone, Discourse Analysis (2op), H. Hamilton, D. Tannen & D. Schiffrin, toim., The Handbook of Discourse Analysis, luvut 1-20 (3 op), M. Halliday & R. Hasan, Cohesion in English, luvut 1-6 (2 op), A. Fetzer, Recontextualizing Context: Grammaticality meets Appropriateness (2 op). Vastuuhenkilö: Ritva Laury. Kuvaus: Virkettä laajempien kielellisten yksiköiden rakenne, funktiot ja sidoksisuus.; puhutun ja kirjoitetun kielen erot; tekstityyppi ja genre; tyylioppi; diskurssistrategiat ja vuorovaikutus; intertekstuaalisuus; tekstuaalinen merkitys. CYK250 IHMISKIELEN KEHITYSHISTORIA (3-6 op) J. Hurford, M. Studdert-Kennedy & C. Knight, toim., Approaches to the Evolution of Human Language (3 op), M. H. Christiansen & S. Kirby, toim., Language Evolution (3 op), D. Nettle, Linguistic Diversity (1 op), M. Korhonen, Kielen synty (3 op). Vastuuhenkilö: Fred Karlsson. Kuvaus: Kielen rakenteiden emergenssi, kielen synnyn ajoitus, kielen evoluution suhde mm. symbolien tajun, eleiden, mielen, kognition, sosiaalisuuden, altruismin, huolenpidon, aivorakenteiden ja artefaktien evoluutioon, protokielestä täydelliseen kieleen. CYK251 KIELI JA SUKUPUOLI (3-7 op) op: luentokurssi 24 t (1 op) ja D. Cameron, Sukupuoli ja kieli tai S. Romaine, Communicating Gender, luvut 1-9 (2 op); 5 op: 3 op:n lisäksi: Romaine, luvut (0.5 op) ja J. Coates, Men talk (1,5 op); 7 op: 5 op:n lisäksi K. Hall & M. Bucholtz, toim., Gender-Articulated Language and the Socially Constructed Self, n. 260 s. artikkeleita sopimuksen mukaan (2 op). Vastuuhenkilö: Ritva Laury. (Suorituksena hyväksytään myös Kristiina-instituutin samanniminen kurssi, 5 op.) Kuvaus: Sukupuolen heijastuminen kielen rakenteessa ja kielen käytössä eri kielissä ja kulttuureissa, sukupuoliidentiteetin rakentuminen kielen kautta ja kielellisten sukupuoliroolien yhteys institutionaalisiin rooleihin ja yhteiskunnalliseen vallankäyttöön. CYK253 SOVELTAVA KIELITIEDE (3-5 op) K. Sajavaara & A. Piirainen-Marsh, toim., Näkökulmia soveltavaan kielentutkimukseen (2 op), K. Sajavaara & A. Piirainen-Marsh toim., Kielenoppimisen kysymyksiä (2 op), K. Sajavaara & A. Piirainen-Marsh toim., Kieli, diskurssi ja yhteisö (3 op). Vastuuhenkilö: Ritva Laury.

9 Kuvaus: Teoreettisen ja soveltavan kielitieteen suhde, ensimmäisen ja toisen kielen oppiminen, kielitaidon arviointi, kontrastiivinen kielentutkimus, virheanalyysi, kieli ja asenteet, kielenohjailu, lukutaito, kriittinen diskurssintutkimus, käytännön tekstintutkimus, käännöstiede. CYK254 VIITTOMAKIELTEN JA NIIDEN TUTKIMUKSEN PERUSTEET (3-5 op) A. Malm, toim., Viittomakieliset Suomessa (1.5 op), T. Rissanen, Viittomakielen perusrakenne (1.5 op), R. Takkinen, Käsimuotojen salat (2.5 op), P. Rainò, Henkilöviittomien synty ja kehitys suomalaisessa viittomakieliyhteisössä (2 op). Vastuuhenkilö: Fred Karlsson. Kuvaus: Viittomakielen lajit ja ominaispiirteet, viittoman perusrakenne, viittomakielen syntaksi ja merkityspotentiaali, maailman viittomakielet, suomalainen viittomakieliyhteisö ja sen synty. CYK256 KENTTÄTYÖMETODIIKKA (4 op) B. Vaux & J. Cooper, Introduction to Linguistic Field Methods ja P. Newman & M. Ratliff, toim., Linguistic Fieldwork. Vastuuhenkilö: Fred Karlsson. Kuvaus: Kenttätyön luonne ja tavoitteet, informantin valinta, nauhoittaminen, transkription ongelmat, haastattelutekniikat (mm. elisitointi), artikuloinnin tarkkaaminen, sanojen keräilyn periaatteet, kieliopillisuuden arvioiminen, muiden kielten käyttö, kontekstuaalisen informaation taltioiminen, eurosentrismin välttäminen. CYK257 KORPUSLINGVISTIIKAN MENETELMÄT (3-5 op) Luentokurssi 24 t (1 op), harjoitukset (1 op), T. McEnery & A. Wilson, Corpus linguistics (1 op), D. Biber, S. Conrad & R. Reppen, Corpus Linguistics (2 op). Ks. myös kieliteknologia, Clt131. Vastuuhenkilö: Fred Karlsson. Kuvaus: Korpuksen käsite, korpusmenetelmän luonne, erilaiset teksti- ja puhekorpukset, korpusten annotointi, saatavilla olevat erikieliset korpukset, keskeiset tekstikorpusten käsittelyn (atk-)menetelmät. CYK258 MAAILMAN KIELTEN KIRJOITUSJÄRJESTELMÄT (3 op) G. Sampson, Writing Systems. A Linguistic Introduction (1.5 op), D. Schmandt-Besserat, How Writing Came About (1.5 op). Vastuuhenkilö: Fred Karlsson. Kuvaus: Katsaus eri kirjoitusjärjestelmien ominaispiirteisiin, vaihteluun, syntyyn sekä historiaan. CYK260 YHDEN KIELEN OPINTOJA (3 op) Vastuuhenkilö: Fred Karlsson. Kuvaus: Muu kuin kouluissa opetettava kieli, joka ei sisälly aineyhdistelmään (sopimuksen mukaan esimerkiksi romani, viittomakieli, saame, baski, esperanto, Euroopan ulkopuoliset kielet). CYK270 ERIKOISKURSSI TAI KIRJATENTTI (3-5 op) CYK275 ERIKOISKURSSI TAI KIRJATENTTI (3-5 op) CYK280 ERIKOISKURSSI TAI KIRJATENTTI (3-5 op) CYK281 ERIKOISKURSSI TAI KIRJATENTTI (3-5 op) Vastuuhenkilö: Fred Karlsson. Kuvaus: CYK270 - CYK281 ovat erikoistumista varten ja sovitaan henkilökohtaisesti. CYK285 PROSEMINAARI (4 op) Vastuuhenkilö: Ritva Laury. Kuvaus: Suoritetaan aineopintojen loppupuolella. Proseminaari kestää yhden lukukauden (kolmannen opiskeluvuoden kolmas ja neljäs periodi). Opiskelija laatii noin 12-sivuisen kirjoitelman mieluiten itse ehdottamastaan lingvistisestä aiheesta. Kirjoitelmista keskustellaan ryhmässä ja saamansa palautteen pohjalta opiskelija kirjoittaa työstään korjatun version. Korjattu ja laajennettu proseminaariesitelmä hyväksytään kandidaatintutkielmana (CYK290). CYK290 KANDIDAATINTUTKIELMA (6 op)

10 Vastuuhenkilö: Fred Karlsson. Kuvaus: Pääaineopiskelija kirjoittaa HuK-tutkinnon kandidaatintutkielman, joka on noin 15 sivun mittainen kirjallinen työ. Tutkielma on tyypillisesti proseminaariesitelmän korjattu ja laajennettu versio. Tutkielman pohjalta suoritetaan yleisenä tenttipäivänä HuK-tutkinnon kypsyysnäyte, jolloin opiskelija saa kolme kysymystä tutkielman pohjalta ja laatii yhdestä aineentapaisen vastauksen, jonka tulee osoittaa aiheen hallintaa ja hyvää kirjallista ilmaisua. CYK299 TYÖELÄMÄÄN ORIENTOITUMINEN (2 op) Vastuuhenkilö: Fred Karlsson. Kuvaus: Asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua tai opintoja, jotka tukevat työelämään sijoittumista. CYK300 Syventävät opinnot (pääaineena vähintään 80 op, sivuaineena 60 op) Vastuuhenkilö: Fred Karlsson. Syventävien opintojen oppimistavoitteet: kielitieteen luonteen, keskeisten teorioiden sekä menetelmien hyvä tuntemus sekä yhden erikoisalueen perusteellinen hallinta. Syventävien opintojen suorittamisen edellytyksenä on, että pääaineopiskelija on suorittanut ainakin 70 op ja sivuaineopiskelija ainakin 60 op. Opiskelija voi itse päättää, kuinka laajoina hän suorittaa syventävät opinnot ( op). Aineopintojen opintojaksoja CYK210-CYK260 voidaan sopimuksen mukaan sisällyttää syventäviin opintoihin. Syventävät opinnot ovat yksilöllisiä ja määräytyvät mahdollisimman pitkälle opiskelijan intressien, hänen pro gradu- tai sivuainetutkielmansa aiheen ja usein hänen aineyhdistelmänsäkin mukaan. Kaikille pakollisia ovat opintojaksot CYK310 kielitieteen metodologia ja filosofiset perusteet, CYK 327 kielitieteen historia, CYK350 seminaari sekä yksi erikoisaloista CYK311-CYK327. Pääaineopiskelijoille pakollisia ovat lisäksi CYK 800 pro gradu tutkielma ja CYK399 työelämään orientoituminen. Sivuaineopiskelijoille pakollinen on lisäksi CYK 801 sivuainetutkielma. Ennen syventävien opintojen aloittamista neuvotellaan professorin kanssa henkilökohtaisesta opintosuunnitelmasta (CYK305). Pääaineopiskelijoilla seminaari ja muut opintosuoritukset pyritään kytkemään pro gradu -tutkielman tekoon. Opintosuoritukset voivat olla luentokursseja, kirjatenttejä tai esseitä. Kurssien vastuuhenkilö on yleisen kielitieteen professori, ellei toisin ilmoiteta. Opintojaksojen CYK311-CYK326 tentittävät kirjavaihtoehdot ja artikkelit sovitaan yksilöllisesti professorin kanssa. Myös osallistuminen lukupiiriin voidaan sopimuksen mukaan lukea opintoihin. Opintojen kulku. Ensimmäisen opintovuoden aikana opiskelija suorittaa yleisen kielitieteen syventäviä opintoja ainakin 40 op. Toisena opiskeluvuotena hän aloittaa ja suorittaa seminaarin, kirjoittaa tutkielmansa sekä suorittaa mahdollisesti lisää yleisen kielitieteen opintoviikkoja yli 80 opintopisteen. CYK305 HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA (1 op) Kuvaus: Professorin kanssa opiskelija käy lukukausittain läpi menneen lukukauden tulokset ja suunnittelee tulevaa lukukautta. CYK310 KIELITIETEEN METODIOPPI JA FILOSOFISET PERUSTEET (3-10 op) Luentokurssi 24 t (1 op) s. kirjallisuutta (2 op). Kirjatentti seuraavista: R. Bartsch, Norms of Language (3 op), A. P. Martinichi (toim.), The Philosophy of Language (4 op), E. Itkonen,

11 Causality in Linguistic Theory (3 op), J. J. Katz, The Philosophy of Linguistics (2 op), U. Määttä, Funktionaalinen selittäminen morfologiassa (3 op), F. Newmeyer, The Politics of Linguistics (1 op), G. Sampson, Empirical Linguistics (2 op), W. Cowart, Experimental Syntax (1 op) V. Yngve, From Grammar to Science. New Foundations for General Linguistics (3 op), K. L. Pike, Linguistic Concepts. An Introduction to Tagmemics (1 op), R. P. Botha, The Conduct of Linguistic Inquiry (4 op). CYK311 FONOLOGIA (3-7 op) CYK312 KIELIOPIN TEORIA (3-7 op) CYK313 SEMANTIIKKA JA KIELEN KÄYTTÖ (3-7 op) CYK315 KIELI JA KULTTUURI (3-7 op) CYK318 KIELEN SYNTY MONITIETEISENÄ ONGELMANA (3-7 op) CYK324 KIELITYPOLOGIA JA UNIVERSAALIT (3-7 op) CYK326 KIELISUKULAISUUS JA KIELIKONTAKTIT (3-7 op) CYK327 KIELITIETEEN HISTORIA (3-8 op) P. Seuren, Western Linguistics. An Historical Introduction (4 op), E. Hovdhaugen, F. Karlsson, C. Henriksen & B. Sigurd, The History of Linguistics in the Nordic Countries (4 op), G. Lepschy, toim., History of Linguistics. The Eastern Traditions of Linguistics (1 op), J. Tetel Andresen, Linguistics in the Americas (2 op), C. M. Hutton, Linguistics and the Third Reich (3 op). CYK329 METODIOPINTOJA (3-5 op) Esim. korpuslingvistiikan erikoismetodit tai puheen analysointiohjelmistojen käyttö. CYK330 ERIKOISKURSSI TAI KIRJATENTTI (3-5 op) CYK335 ERIKOISKURSSI TAI KIRJATENTTI (3-5 op) CYK340 ERIKOISKURSSI TAI KIRJATENTTI (3-5 op) Kuvaus: Opintojaksot CYK320-CYK340 sovitaan henkilökohtaisesti osina opintosuunnitelmaa. Opintojaksojen ensisijaisena tarkoituksena niin pää- kuin sivuaineaineopiskelijoilla on tukea tutkielman tekoa. Ne voivat sisältää muidenkin aineiden yleislingvistisesti relevantteja opintoja. CYK350 SEMINAARI (5-8 op) Kuvaus: Kahden lukukauden osanotto seminaariin. On suositeltavaa aloittaa syyslukukaudella. Seminaarin tarkoituksena on saattaa pro gradu- tai sivuainetutkielma kunnolla alkuun. Seminaarin aikana käsitellään tutkielman aihetta, rajausta ja laaditaan siitä tai sen osasta kaksi asteittain kehittyvää versiota. Seminaarin laajuus on pääaineopiskelijoilla 8 op, sivuaineopiskelijoilla 5 op. CYK800 PRO GRADU -TUTKIELMA (40 op) Kuvaus: Pro gradu -tutkielman tulee osoittaa pääaineopiskelijan kykyä yleislingvistiseen ajatteluun ja kykyä soveltaa lingvistisiä tutkimusmenetelmiä. Tutkielman suositeltava pituus sivua. Pyrkimyksenä on, että tutkielma

12 valmistuisi sen lukuvuoden aikana, jolloin suoritetaan seminaari CYK350. CYK805 SIVUAINETUTKIELMA (20 op) Kuvaus: Tutkielman tulee osoittaa sivuaineopiskelijan lingvististen käsitteiden hallintaa ja kuvausongelmien käsittelykykyä. Tutkielman suositeltava pituus on sivua. Pyrkimyksenä on, että tutkielma valmistuisi sen lukuvuoden aikana, jolloin suoritetaan seminaari CYK350. CYK399 TYÖELÄMÄÄN ORIENTOITUMINEN (5 op) Kuvaus: Asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua tai opintoja, jotka tukevat työelämään sijoittumista.