KOKKOLAN, PIETARSAAREN JA KAUSTISEN ALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA
|
|
- Anni Järvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2
3 Esipuhe Kokkolan, Pietarsaaren ja Kaustisen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu vuosina Työn tavoitteena on ollut määritellä alueen liikennejärjestelmän tärkeimmät kehittämistoimenpiteet ja tehtävät. Samalla muotoutuu myös seudun yhteinen liikennepolitiikka vuoteen 2030 asti. Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu alueen kuntien ja valtion aluehallintoelinten yhteistyönä.. Työtä ovat rahoittaneet kunnat, Vaasan tiepiiri ja Länsi-Suomen lääninhallitus. Työn loppuraportti, nykytilakuvaus ja joukkoliikenneterminaaliselvitys löytyvät verkkojulkaisuina liittojen kotisivuilta. Liikennejärjestelmäsuunnitelmasta on painettu tiivistelmä. Suunnitelman toteutukseen tähtäävä aiesopimus on allekirjoitettu osapuolten kesken. Työn ohjausryhmään on ollut nimettynä Altti Seikkula Keski-Pohjanmaan liitto, pj Saini Heikkuri-Alborzi Pohjanmaan liitto Kalevi Lindfors Halsuan kunta Jouko Lehikoinen Himangan kunta Tapio Erkkilä Kannuksen kaupunki Arto Alpia Kaustisen kunta Eino Pihakari Kokkolan kaupunki Tage Torrkulla Kruunupyyn kunta Olli Karikko Kälviän kunta Bjarne Häggman Luodon kunta Olavi Syri Lestijärven kunta Tero Jelekäinen Lohtajan kunta Mikael Sandås Pedersören kunta Tapio Alanko Perhon kunta Heimo Toiviainen Pietarsaaren kaupunki Anna-Maija Kujala Toholammin kunta Juha Puumala Ullavan kunta Gustav Hofman Uudenkaarlepyyn kaupunki Anne-Maarit Mansikka-Aho Vetelin kunta Matti Rantala Länsi-Suomen ympäristökeskus Arja Aalto Ratahallintokeskus Eero Siikavirta Länsi-Suomen lääninhallitus Bengt Jansson Pohjanmaan kauppakamari Veijo Voutilainen Vaasan tiepiiri Sirkka-Heleena Nyman Pohjanlahden merenkulkupiiri Heli Lintamo Liikenneturva Peter Ulmanen Linja-autoliitto 3
4 Suunnittelusta vastaanneeseen työryhmään ovat kuuluneet Saini Heikkuri-Alborzi Pohjanmaan liitto, pj Jukka Harju Kokkolan kaupunki Jari Kangasvieri Toholammin kunta Harri Kotimäki Pietarsaaren kaupunki Gerhard Lindell Keski-Pohjanmaan liitto Unto Mäkiniemi Vaasan tiepiiri Heikki Penttilä Kokkolan kaupunki Eino Pihakari Kokkolan kaupunki Anders Pulkkis Länsi-Suomen lääninhallitus Ilkka Rintala Kaustisen seutukunta Heimo Toiviainen Pietarsaaren kaupunki Hannele Wilhelms-Holmsten Länsi-Suomen ympäristökeskus Veijo Voutilainen Vaasan tiepiiri Selvitys- ja suunnittelutyön ovat tehneet Oy Talentek Ab ja Strafica Oy. Pääasialliset tekijät ovat olleet DI Klas Hytönen, Talentek, DI Markku Kivari, Strafica, DI Juha Heltimo, DI Kari Hillo, Strafica ja tekn yo Tero Voldi, Talentek. Joukkoliikenneasiantuntija on ollut DI Kyösti Ronkainen ja logistiikka-asiantuntijana DI Risto Hyppönen. Raportin tilastotiedot vanhenevat ajan myötä. Uusimpia tietoja voi hakea mm seuraavista osoitteista: (Ratahallintokeskus) 4
5 SISÄLTÖ SISÄLTÖ SUUNNITTELUALUE VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Väestö ja väestökehitys Työpaikat ja elinkeinorakenne Toimintojen sijoittuminen Alueen kehitysnäkymät MATKAT JA KULJETUKSET Henkilöliikenteen tarpeet Tavaraliikenteen tarpeet LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISELLE ASETETUT TAVOITTEET NYKYTILA JA KEHITTÄMISTARPEET KULKUMUODOITTAIN Autoliikenne Liikenneturvallisuussuunnitelmat Jalankulku ja pyöräily Linja-autoliikenne Raideliikenne Vesiliikenne Lentoliikenne Joukkoliikenteen terminaalit ja liityntäliikenne LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISOHJELMA JA RAHOITUS Yleiset kehittämisperiaatteet Liikennejärjestelmän rahoitus Tärkeimmät hankeet 10 kärjessä Hankeohjelma VAIKUTUSTARKASTELU Luonto ja kulttuuriympäristö Liikenneturvallisuus Elinkeinoelämä Asukkaiden hyvinvointi
6 1 Suunnittelualue Suunnittelualue muodostuu kolmesta seutukunnasta: Kokkolan seutukunnasta (Himanka, Kannus, Kokkola, Kälviä, Lohtaja), Pietarsaaren seutukunnasta (Kruunupyy, Luoto, Pietarsaari, Pedersöre, Uusikaarlepyy) ja Kaustisen seutukunnasta (Halsua, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi, Ullava, Veteli). Suunnittelualueen 17 kunnasta viisi sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa ja muut Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Maakuntarajasta huolimatta alue on toiminnallisesti varsin yhtenäinen. Kuva 1 Kokkola-Pietarsaari-Kaustinen alueen liikennejärjestelmäsuunnitelman aluerajaus. 6
7 2 Väestö ja yhdyskuntarakenne 2.1 Väestö ja väestökehitys Suunnittelualueella asui vuonna 2003 arviolta asukasta. Keski-Pohjanmaan maakunnan väestöstä 74 % asuu Kokkolan seutukunnassa. Kokkolassa asuu 51 % maakunnan väestöstä. Pohjanmaan maakunnan väestöstä Pietarsaaren seutukunnan osuus on noin 28 %. Vuodesta 1980 seudun väkiluku on kasvanut noin 3 %. Vuoden 1995 jälkeen seudun väestökehitys on kuitenkin ollut negatiivista, ja viimeisen neljän vuoden aikana ( ) väkiluku on laskenut keskimäärin 0,1-0,5 prosenttia vuosittain. Seutukunnittain ja kunnittain tarkasteltuna erot väestökehityksessä ovat kuitenkin suuria. Väestönkasvu on ollut suurinta Kokkolan seutukunnassa (6 %). Myös Pietarsaaren seutukunnassa on tapahtunut jonkin verran kasvua (3 %). Kaustisen seutukunnassa väestö on vähentynyt noin 2 % vuodesta Kunnittain tarkasteltuna väestönkehitys ( ) on ollut voimakkainta Luodon (37 %) ja Pedersöre (20 %) kunnissa. Muissa Pietarsaaren seutukuntaan kuuluvissa kunnissa kasvu on ollut negatiivista. Kokkolan seutukunnassa kasvua on tapahtunut Himankaa lukuun ottamatta kaikissa kunnissa. Merkittävintä kasvu on ollut Kannuksessa (12 %) ja Kälviällä (11 %). Kaustisen seutukunnassa vain Kaustisella (11 %) ja Ullavalla (2 %) väkiluku on noussut vuodesta 1980 (Taulukko 1). 7
8 Taulukko 1 Suunnittelualueen kuntien väestönkehitys vuosina (Tilastokeskus 2004). muutos > 2003 muutos > 2003 Kaustisten seutukunta Abs. % Abs. % Halsua % % Kaustinen % % Lestijärvi % % Perho % % Toholampi % % Ullava % % Veteli % % Seutukunta yhteensä % % Kokkolan seutukunta Himanka % % Kannus % % Kokkola % % Kälviä % % Lohtaja % % Seutukunta yhteensä % % Pietarsaaren seutukunta Kruunupyy % % Luoto % % Pedersöre % % Pietarsaari % % Uusikaarlepyy % % Seutukunta yhteensä % % Suunnittelualue yhteensä % % Absoluuttisesti tarkasteltuna väestönkasvu on ollut suurinta Kokkolassa ja pienintä Pietarsaaressa. Suhteellisesti (keskimääräinen suhteellinen muutos/vuosi) tarkasteltuna väestönkasvu on ollut suurinta Luodossa ja heikointa Lestijärvellä (Kuva 2). Keskimääräinen väestömuutos (%/vuosi) (Tilastokeskus ) 2.50 % 2.00 % 1.50 % 1.00 % muutos (%) 0.50 % 0.00 % % % % % % Luoto Pedersöre Kokkola Kaustinen Uusikaarlepyy Kruunupyy Pietarsaari Lohtaja Kannus Kälviä Himanka Halsua Veteli Toholampi Perho Ullava Lestijärvi Kuva 2 Suunnittelualueen kuntien väkiluvun keskimääräinen muutos (%/v) vuosina (Tilastokeskus 2004). Väestön ikärakenteen kehittyminen ja muuttoliike ovat väestömuutoksia, jotka kaikki vaikuttavat liikenteeseen ja liikkumiseen. Liikenteelliset vaikutukset heijastuvat ympäristöön ilman laatuna, viihtyvyytenä, liikenneturvallisuutena ja päivittäisten matkojen toteutusmahdollisuuksina. Väestörakenne ja sen kehittyminen sekä ihmisten eri elämänvaiheet vaikuttavat myös kuntien liikennesuoritteeseen, kulkumuotojakaumaan ja matkojen suuntautumiseen. 8
9 Muuttoliike muokkaa väestön sijoittumista alueella ja vaikuttaa pitkällä aikavälillä yhdyskuntarakenteen kehittymiseen. Yhdyskuntarakenne puolestaan vaikuttaa liikkumiseen ja liikennetarpeisiin. Muuttoliike ei suoranaisesti synnytä liikennesuoritetta, mutta pitkällä aikavälillä väestön asuinpaikoissa tapahtuvat muutokset vaikuttavat liikenteen kysynnän painopisteen sijoittumiseen. Seudulliselle liikennejärjestelmälle muuttoliike merkitse pitkällä tähtäimellä muutoksia niin liikenteen kysynnässä kuin tarjonnassa. Kasvualueilla tämä merkitsee usein liikennemäärien kasvua ja lisääntyviä liikenteen haitallisia vaikutuksia, kun taas taantuvilla alueilla väestöpohjan heikkeneminen merkitsee usein liikennepalvelujen heikkenemistä ja sen myötä liikkumismahdollisuuksien kaventumista. Vuosien muuttotase (kokonaisnettomuutto) oli kaikissa seutukunnissa negatiivinen. Voimakkainta väestön väheneminen, syntyvyys ja kuolleisuus mukaan lukien, on ollut Kaustisen seutukunnassa. Pietarsaaren seutukunnassa ja erityisesti Kokkolan seutukunnassa syntyvyyden enemmyys on kompensoinut jonkin verran tappiollista muuttoliikettä, ja esimerkiksi Kokkolassa sekä Luodossa ja Pedersören kunnassa väestömuutos on ollut positiivinen. Väestön ikärakenne on muuttoliikkeen rinnalla keskeinen liikenteen kysyntään vaikuttava taustatekijä, jonka merkitys korostuu erityisesti kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen kehittämisessä ja liikenneturvallisuudessa. Ikääntyvä väestö tarvitsee hyviä joukkoliikennevälineitä ja -palveluita sekä selkeää liikenneympäristöä. Myös lasten liikenneturvallisuus on viime aikoina noussut vahvasti esille. Erityisenä kehittämiskohteena ovat tällöin lasten päivittäisten liikkumisympäristöjen, koulureittien ja koulujen lähiympäristöjen, turvallisuus. Seutukunnittain tarkasteltuna vanhusväestön (yli 65-vuotiaat) osuus on suurin Kaustisen seutukunnassa (18 %). Kunnittain tarkasteltuna vanhusten osuus on suurin Kruunupyyssä (20 %), Uusikaarlepyyssä (20 %), Vetelissä (20 %), Lestijärvellä (20 %) ja Halsualla (22 %). Alle 18-vuotiaat muodostavat noin neljäsosan väestöstä kaikissa seutukunnissa. Kunnittain tarkasteltuna erot ovat kuitenkin suuria. Luodossa alle 18-vuotiaiden osuus on peräti 37 % ja Pedersören kunnassakin 31 %. Myös Perhossa ja Kälviällä lasten (< 18) osuus väestöstä on verrattain korkea. 2.2 Työpaikat ja elinkeinorakenne Suunnittelualueella oli vuonna 2000 Tilastokeskuksen arvion mukaan työpaikkaa. Työllisen työvoiman määrä oli samana vuonna arviolta työntekijää, ja seudun työpaikkaomavaraisuus (työpaikkojen määrä suhteessa työlliseen työvoimaan alueella) keskimäärin 99 %. Seutukunnittain tarkasteltuna työpaikkaomavaraisuus on suurin Kokkolan (100 %) ja Pietarsaaren (101 %) seutukunnissa. Kunnittain tarkasteltuna työpaikkaomavaraisuus on suurin Pietarsaaressa (125 %) ja Kokkolassa (107 %) ja pienin Luodossa (49 %). Perinteinen työpaikkaomavaraisuustarkastelu ei kuitenkaan kerro sitä, kuinka suuri osa työssäkäynnistä tapahtuu omassa asuinkunnassa ja kuinka paljon käydään töissä asuinkunnan ulkopuolella. Suuri työpaikkaomavaraisuus ei automaattisesti tarkoita sitä, että asuinkunta ja työpaikkakunta olisivat samoja. Yhdyskuntasuunnittelun kannalta onkin oleellista tietää miten sijoitetaan asuminen, työpaikat ja palvelut niin, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän liikennetarpeita. Tällöin tulee tarkastella todellista työpaikkaomavaraisuutta, joka kertoo alueella työssäkäyvien (alueen sisäiset työmatkat) osuuden alueen työllisestä työvoimasta. Todellisen työpaikkaomavaraisuuden mukaan tarkasteltuna koko suunnittelualueen työpaikkaomavaraisuus on 91 %, mikä on vielä varsin korkea. Suunnittelualuetta voidaankin pitää suhteellisen yhtenäisenä toiminnallisena kokonaisuutena. Työpaikkaomavaraisuuden vaihtelu kunnittain on kuitenkin suurta. ( Kuva 3). 9
10 Elinkeinorakenne vaikuttaa suoraan liikenteen kysyntään ja erityisesti sen ominaisuuksiin. Palveluvaltaisilla alueilla korostuvat asiointi- ja vapaa-ajan liikkumisen tarpeet, kun taas voimakkaat alkutuotannon ja jalostuksen keskittymät näkyvät kuljetustarpeina ja raskaan liikenteen määrissä. Alkutuotantoon liittyvät kuljetustarpeet kohdistuvat usein alemmalle tieverkolle painottaen kunnossapidon merkitystä liikennöitävyyden turvaamisessa vähäliikenteisillä tieosuuksilla. Jalostukseen liittyvät kuljetustarpeet puolestaan kohdistuvat yleensä päätieosuuksille, jolloin painottuvat raskaan liikenteen muulle liikenteelle ja maankäytölle aiheuttamat ongelmat. Toimialoittain tarkasteltuna palveluelinkeinosektori (55 %) on suunnittelualueen suurin työllistäjä ennen jalostussektoria (31 %) ja alkutuotantoa (11 %). Kunnittain on kuitenkin merkittävää vaihtelua. Palvelualan työpaikkoja on suhteellisesti eniten Kokkolassa (68 %). Jalostussektori korostuu Pietarsaaren seutukunnassa ja erityisesti Pietarsaaressa (40 %) ja Pedersören kunnassa (43 %). Kaustisen seutukunta on elinkeinorakenteeltaan Suomen alkutuotantovaltaisimpia. Alkutuotannon osuus työpaikoista on noin kolmannes (27 %). Maatalousyrityksiä seutukunnassa oli vuoden 2002 tilaston mukaan kpl. Alkutuotanto korostuu erityisesti Ullavalla. Kuva 3 Suunnittelualueen kuntien työpaikat toimialoittain ja todellinen työpaikkaomavaraisuus vuonna 2002 (Tilastokeskus 2004). 10
11 2.3 Toimintojen sijoittuminen Asuminen on keskeisimpiä yhdyskuntarakennetta ja liikkumista muokkaavia toimintoja. Asukastiheys ja asutuksen sijoittuminen ovat liikennejärjestelmän tehokkuuteen, kustannuksiin ja palvelutasoon vaikuttavia yhdyskuntarakenteen elementtejä. Suunnittelualueen yhdyskuntarakennetta ja sen kehitystä on tarkasteltu rakennus- ja huoneistorekisteriaineiston avulla asukastiheyden ja rakennuskannan iän perusteella. Tarkastelu on tehty neliökilometrin ruuduissa. Suunnittelualueen yhdyskuntarakenteelle tyypillisiä elementtejä ovat tieverkkoa ja jokilaaksoa myötäilevät nauhamaiset rakenteet sekä kaksi vahvaa ydinaluetta: Kokkola ja Pietarsaari. Vahvoja nauhamaisia rakenteita on havaittavissa Vetelin ja Kaustisen välillä, Perhossa, Pietarsaaren ja Överessen välillä sekä Pietarsaari-Luoto-Kokkola akselilla. Kuva 4 Suunnittelualueen yhdyskuntarakenne asukastiheydellä tarkasteltuna. Vuoden 1995 aikana ja jälkeen käyttöönotetusta rakennuskannasta noin puolet (43 %) on rakennettu olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen tukeutuen taajamia tiivistäen tai taajamarakennetta täydentäen. Vuoden 1995 jälkeen tapahtunut rakentaminen onkin pääosin vahvistanut olemassa olevia nauhamaisia rakenteita. Myös hajarakentamisen määrä on suuri. 11
12 Seuraavassa on tarkasteltu kaupallisten palvelujen (myymälärakennukset) ja teollisuuden (teollisuusrakennukset, varastorakennukset) sijoittumista alueella. Tarkastelu perustuu Rakennus- ja huoneistorekisteriin 2003 ja Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2020 selvityksen tietoihin. Keski-Pohjanmaalla oli vuonna 2000 kaikkiaan 72 päivittäistavaroita myyvää myymälää. Pietarsaaren seutukunnassa päivittäistavaramyymälöitä oli yhteensä 46. Suurimmat myymälät sijaitsevat Kokkolassa ja Pietarsaaressa. Kokkola on selkeästi Keski-Pohjanmaan kaupallinen keskus, joka ulottaa vaikutusalueensa myös Pietarsaaren seutukuntaan. Kannus ja Kaustinen ovat selkeitä alueen alakeskuksia. Pt-myymälät v pinta-ala päivittäistavara erikoistavara Lohtaja Kalajoki Himanka Kannus Luoto Kokkola Kälviä Sievi Pietarsaari Kruunupyy Pedersöre Ullava Kaustinen Toholampi Reisjärvi Uusikaarlepyy Evijärvi Veteli Halsua Lestijärvi Kortesjärvi Perho Kinnula Lappajärvi Vimpeli Kivijärvi Kuva 5 Päivittäis- ja erikoistavarakauppojen sijoittuminen alueella vuonna 2000 (pallon koko kuvaa pinta-alaa) (Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2020). Teollisuus ja varastointi on keskittynyt vahvasti Kokkolaan ja Pietarsaareen, mikä on johtuu suurelta osin satamista. Muita vahvoja teollisuuden keskittymiä sijaitsee Pedersören kunnassa, Kruunupyyssä, Toholammella ja Kannuksessa (Kuva 6). 12
13 Kuva 6 Teollisuuden ja varastoinnin sijoittuminen suunnittelualueella (Rakennus- ja huoneistorekisteri 2003). 2.4 Alueen kehitysnäkymät Väestömäärä koko alueella pysyy nykyisen tasoisena. Tilastokeskuksen vuonna 2004 laatiman ennusteen mukaan väestö tulee vähenemään vuoteen 2030 mennessä suurimmassa osassa suunnittelualueen kuntia ja koko alueella noin 5 % vuoteen 2030 mennessä (seutukunnittain 1-18 %). Ennusteen mukaan kasvavia kuntia ovat Kokkola (muutos 2000 > %), Luoto (muutos 2000 > %) ja Pedersören kunta (muutos 2000 > %). Vanhusväestön (yli 65-vuotiaat) osuus on suurin Kaustisen seutukunnassa (18 %). Kunnittain tarkasteltuna vanhusten osuus on suurin Kruunupyyssä (20 %), Uusikaarlepyyssä (20 %), Vetelissä (20 %), Lestijärvellä (20 %) ja Halsualla (22 %). Alle 18-vuotiaat muodostavat noin neljäsosan väestöstä kaikissa seutukunnissa. Kunnittain tarkasteltuna erot ovat kuitenkin suuria. Luodossa alle 18-vuotiaiden osuus on peräti 37 % ja Pedersören kunnassakin 31 %. Myös Perhossa ja Kälviällä lasten (< 18) osuus väestöstä on verrattain korkea. Taajamoituminen jatkuu, väestöä kasvattavat sekä kuntakeskukset että kaupunkiseudut (Kokkola, Kälviä, Kruunupyy sekä Pietarsaari, Pedersöre, Luoto), joihin työpaikat keskittyvät. Samalla kylien ja haja-asutusalueiden väestörakenne muuttuu vanhemman väestön osuuden kasvaessa. Koulut keskittyvät, samoin palvelut. Päivittäiset työ- ja asiointimatkat keskittyvät 13
14 kuntakeskusten ja Kokkolan, Pietarsaaren välille. Kylien ja haja-asutusalueiden väestön ja palveluiden vähetessä kuntien vastuu asukkaiden kuljetuksista (koululaiset, vanhukset) kasvaa, matkat pitenevät. Yleinen liikkuvuuden kasvu lisää alueen ja valtakunnan eri osien ja ulkomaiden välisiä matkoja, mikä korostaa ulkoisten yhteyksien ja matkaketjujen sujuvuutta. Vapaa-ajan matkojen lisääntyminen ylläpitää tarvetta myös paikallisen ja alemman tieverkon ylläpidolle. Niukkojen resurssien valossa joudutaan kuitenkin priorisoimaan ja tekemään valintoja vähäliikenteisten teiden kunnossapitotason suhteen. Alueen elinkeinoelämän rungon muodostaa tulevaisuudessakin Kokkolan ja Pietarsaaren suurteollisuus, jolle on ominaista suurten materiaalimäärien käsittely. Laitosten kehittyessä kuljetettavat määrät kasvavat. Kuljetusintensiivisyyttä lisää myös Kokkolan sataman toiminta. Myös kaivostoiminnan käynnistyminen Kälviällä ja Ullavalla merkitsisi kuljetusmäärien kasvua. Suurteollisuuden toiminnan muuttuessa yhä maailmanlaajuisemmaksi myös pitkien ulkomaan virkamatkojen määrä kasvaa. Hyvistä valtakunnallisista ja globaaleista yhteyksistä hyötyy myös suurteollisuuden ympärille kehittyvä palvelusektori. Myös pitkälle erikoistunut veneenrakennusala lisää matkojaan ulkomaille. Alueen merkittävä elintarviketeollisuus on myös kuljetusintensiivistä. Sen menestymisen tulevaisuus on kytketty alueen karjanhoitoon, joka on maaseutuelinkeinon tärkeä tukipylväs. Alue säilyy tulevaisuudessakin sekä henkilömatkojen että tavarakuljetusten läpikulkualueena. Alueen matkailuvaltit erilaiset festivaalit sekä hiekkarannat ja elämysmatkailu vaikuttavat vain vähän alueen kokonaismatkatuotokseen. Liikenteellisesti merkittäviä uusia kohteita ovat Kokkolan Heinolaan ja Pietarsaaren Siikaluodon alueelle tulevat suurmyymälät sekä Pedersören Edsevön alueella tuleva tilaa vaativan tavaran liikealue. Kruunupyyn logistiikkakeskittymä kerää raskasta liikennettä. Taulukko 2 Taulukko 4 Kokkola-Pietarsaari-Kaustinen -alueen väestöennuste vuosille (Tilastokeskus 2004). 14
15 muutos > abs % Kaustisten seutukunta Halsua % Kaustinen % Lestijärvi % Perho % Toholampi % Ullava % Veteli % Seutukunta yhteensä % Kokkolan seutukunta Himanka % Kannus % Kokkola % Kälviä % Lohtaja % Seutukunta yhteensä % Pietarsaaren seutukunta Kruunupyy % Luoto % Pedersöre % Pietarsaari % Uusikaarlepyy % Seutukunta yhteensä % Suunnittelualue yhteensä % 15
16 3 Matkat ja kuljetukset 3.1 Henkilöliikenteen tarpeet Työmatkaliikenne Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen ( ) mukaan työ-, opiskelu- ja koulumatkojen osuus on Keski-Pohjanmaalla 25 % ja Pohjanmaalla 27 % kaikista matkoista laskettuna. Pendelöinnin osuus kunnan työmatkoista on suurin Kälviällä, Luodossa ja Pedersören kunnassa, joissa peräti kolmannes työmatkoista suuntautuu asuinkunnan ulkopuolelle. Työpaikkaomavaraisuudeltaan vahvoja kuntia ovat sen sijaan Perho, Lestijärvi ja Kokkola. Kokkolan työssäkäyntialue on selkeästi suurin ja se kattaa Keski-Pohjanmaan kuntien lisäksi myös Pietarsaaren seutukunnan. Kruunupyystä käydään töissä enemmän Kokkolassa kuin Pietarsaaressa, sen sijaan Luoto suuntautuu selkeästi Pietarsaareen. Kokkolan ja Pietarsaaren välinen työmatkaliikenne on suhteellisen vähäistä. Seutukuntien välisiä työmatkavirtoja tarkasteltaessa voidaan havaita, että Kaustisten seutukunta kytkeytyy selkeästi Kokkolan seutukuntaan. Kokkolan ja Pietarsaaren seutukunnan välillä on vahva tasapainoinen kytkentä. Kokkolan työssäkäyntialue on selkeästi laajempi kuin muiden seutukuntien. Kokkolan seutukunta kytkeytyy selkeästi Pietarsaaren seutukuntaan, mutta myös Ylivieskan seutukuntaan, Vaasan seutukuntaan ja Kaustisten seutukuntaan. 16
17 Kuva 7 Työmatkaliikenteen määrä ja kotikunnan ulkopuolelle suuntautuvien työmatkojen osuus kaikista työmatkoista (Tilastokeskus 2002). Taulukko 3 Kokkola-Pietarsaari-Kaustinen -alueen sisäinen työmatkaliikenne asuinkuntatyöpaikkakunta-matriisina (Tilastokeskus 2002). 17
18 18
19 Kuva 8 Kuntien välinen työmatkaliikenne. Tarkastelussa ovat mukana kaikki yli 100 työmatkan virrat, myös alueen ulkopuolelle suuntautuvat (Tilastokeskus 2002). Kuva 9 Seutukuntien välinen työmatkaliikenne. Tarkastelussa ovat mukana kaikki yli 100 työmatkan virrat, myös alueen ulkopuolelle suuntautuvat (Tilastokeskus 2002). 19
20 Kuva 10 Suunnittelualueen työssäkäyntivirrat liikenneverkolle sijoiteltuna. Asiointiliikenne Asiointiliikenne liittyy usein kaupallisten ja kunnallisten palvelujen hankkimiseen. Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen ( ) mukaan ostos- ja asiointimatkojen osuus on Keski-Pohjanmaalla 26 % ja Pohjanmaalla 27 % kaikista matkoista laskettuna. Palvelujen keskittyminen Kokkolaan ja Pietarsaareen merkitsee sitä, että merkittävä osa seudun ostos- ja asiointi liikenteestä suuntautuu sinne. Suurimmat ostovoiman luovuttajat löytyvät Kokkolan ja Pietarsaaren läheisyydestä. Esimerkiksi Pedersören kunnan ja Luodon ostovoima virtaa pääasiassa Pietarsaareen (Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2020) Matkailu- ja vapaa-ajanliikenne Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen ( ) mukaan vapaa-ajan matkojen osuus on Keski-Pohjanmaalla 43 % ja Pohjanmaalla 40 % kaikista matkoista laskettuna. Alueen matkailuliikenteen tarpeet liittyvät valtaosin rannikkoseudulle tyypillisesti mökkeilyyn ja veneilyyn, joissa kausivaihtelu on suurta. Henkilöauton omistus Henkilöautotiheyteen (henkilöautoa/1000 asukasta) vaikuttavat monet tekijät kuten autojen hintataso, väestön varallisuus, väestörakenne, yhdyskuntarakenne sekä joukkoliikennejärjestelmän tehokkuus/palvelutaso. Haja-asutusalueilla henkilöautot korvaavat julkisen liikenteen, joka keskittyy usein vain välttämättömien palvelujen turvaamiseen. 20
21 Suunnittelualueella henkilöautotiheys on keskimäärin 475 autoa tuhatta asukasta kohti, kun koko maassa luku on keskimäärin 422. Suunnittelualueen keskiarvoa alhaisempi autotiheys on Kokkolan ja Kaustisen seutukunnissa poikkeuksena kuitenkin Vetelin kunta, jossa autotiheys on hieman seudun keskiarvoa korkeampi. Kunnittain tarkasteltuna autotiheys on korkein Uusikaarlepyyssä ja Pietarsaaressa. Myös Kruunupyyssä autotiheys on suhteellisen korkea. Alhaisin autotiheys on Pedersören kunnassa, Lestijärvellä ja Ullavalla (Taulukko 4, Kuva 11). Taulukko 4 Suunnittelualueen kuntien henkilöautotiheys kunnittain vuonna 2003 (Ajoneuvohallintokeskus 2004). Henkilöautoja Ha-tiheys (ha/1000as) Ero seudun Asukkaita keskiarvoon Kaustisten seutukunta Abs. Suht. % Halsua % Kaustinen % Lestijärvi % Perho % Toholampi % Ullava % Veteli % Seutukunta yhteensä % Kokkolan seutukunta Himanka % Kannus % Kokkola % Kälviä % Lohtaja % Seutukunta yhteensä % Pietarsaaren seutukunta Kruunupyy % Luoto % Pedersöre % Pietarsaari % Uusikaarlepyy % Seutukunta yhteensä % Suunnittelualue yhteensä % 21
22 Kuva 11 Suunnittelualueen henkilöautotiheys suhteutettuna alueen keskiarvoon (Ajoneuvohallintokeskus 2003). 3.2 Tavaraliikenteen tarpeet Tavaraliikenteellä on merkittävä rooli suunnittelualueen liikennejärjestelmässä. Tavaraa kulkee niin tie- kuin rataverkolla. Satamat ovat merkittäviä tavaravirtojen solmukohtia. Suunnittelualueen tavaraliikennettä on tarkasteltu pääasiassa Tilastokeskuksen vuosien tieliikenteen tavarakuljetustilastojen pohjalta sekä muista Tilastokeskuksen tiedoista. Alueelta alkavia ja sinne päättyviä tiekuljetuksia on yhteensä vuositasolla noin 5,3 miljoonaa tonnia. Suunnittelualueelta alkavien ja sinne päättyvien tiekuljetusten suuntautuminen Suomessa on esitetty kuvassa 12. Alueelta alkavista ja sinne päättyvistä kuljetuksista noin 60 % on alueen sisäisiä kuljetuksia. Tärkeimmät kuljetussuunnat Suunnittelualueen ulkopuolella ovat Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Keski-Suomi. Suunnittelualueen satamista lähtevät kuljetukset suuntautuvat pääosin Pohjois- Pohjanmaalle. 22
23 Kuva 12 Kokkola-Pietarsaari-Kaustinen alueelta alkavien ja alueelle päättyvien tiekuljetusten suuntautuminen Suomessa. Kuvassa eivät näy alueen sisäiset kuljetukset. (Tilastokeskus ka). Kokkolan ja Pietarsaaren satamien kautta tapahtuva tuonti oli vuonna 2002 noin 1,6 miljoonaa tonnia ja vienti noin 2,0 miljoonaa tonnia. Koko maan tuonnista alueen satamien osuus oli noin 4 % ja viennistä noin 5 %. Pietarsaaren satamassa tuonti (tonneissa laskettuna) koostui pääosin sahaamattomasta puutavarasta (29 %), kivihiilestä ja koksista (29 %), kemikaaleista (30 %) ja öljytuotteista 10 %. Viennistä valtaosa (57 %) oli selluloosaa/puuhioketta ja sahattua puutavaraa (37 %). Kokkolan sataman tuonti (tonneissa laskettuna) koostui pääasiallisesti malmeista ja rikasteista (46 %) sekä raakamineraaleista (32 %). Kemikaalien osuus tuonnista oli 11 %. Malmit ja rikasteet muodostavat merkittävän osan (40 %) myös viennistä. Muita merkittäviä vientiartikkeleita olivat sahattu puutavara (15 %) ja kemikaalit (19 %). Suunnittelualueen satamista vain Kokkolassa on kauttakulkuliikennettä ja sekin nykyisin vain vientiin liittyvää. Vuonna 2002 transiton osuus sataman tavaraliikenteen viennistä oli noin 2 %. 23
24 Taulukko 5 Satamissa käsitellyt tavarat vuonna 2002 (Tilastokeskus 2003). Puretut tavarat Lastatut tavarat Tonnia (1000) Ulkomailta Kotimaasta Ulkomaille Kotimaahan Yhteensä Ulkomaan osuus Kokkola % Pietarsaari % Yhteensä % Osuudet 37 % 12 % 46 % 5 % 100 % 24
25 4 Liikennejärjestelmän kehittämiselle asetetut tavoitteet Tavoitteena on kehittää liikennejärjestelmää tukemaan elinkeinoelämän menestymistä kansallisessa ja kansainvälisessä kilpailussa, alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittymistä sekä väestön hyvinvointia. Tavoitteet on johdettu Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista sekä Keski-Pohjanmaan liiton maakuntaohjelman että Pohjanmaan liiton maakuntasuunnitelman tavoitteista. Yksilöidyt tavoitteet: Päätavoitteet/ Väestön työ-, opiskelu-, Taso asiointi- ja virkistysmatkoille on tasapuoliset ja turvalliset, ja kestävän kehityksen mukaiset Kansainvälinen ja valtakunnallinen taso kulkumahdollisuudet Matkaketjujen toimivuutta parannetaan terminaalien saavutettavuutta ja palvelutasoa nostamalla, sekä terminaalien sijoittamisella niin, että niiden verkosto palvelee koko aluetta Liikennejärjestelmä luo elinkeinoelämälle mahdollisimman hyvän kilpailutilanteen Nykyistä nopeampia ja kustannustehokkaita kaukoliikenneyhteyksiä kehitetään Suomeen ja ulkomaille Pääliikenneyhteyksiä kehitetään lyhentämällä matka-aikoja Aluerakennetta ja maankäyttöä kehitetään toimiva liikennejärjestelmä huomioon ottaen Aluerakenteen kehittäminen tapahtuu valtakunnan alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti vuorovaikutuksessa liikennejärjestelmän kehittämisen kanssa rahoitusresurssit huomioon ottaen Maakunnallinen ja seudullinen taso Paikallinen taso Liikennejärjestelmän luotettava toiminta varmistetaan koko väestölle koko alueella Henkilöautolle vaihtoehtoisia kulkumuotoja kehitetään keskustoihin suuntautuville ja keskusten välisille työ- ja asiointimatkoille Joukkoliikenteelle kehitetään seudullisen linja/ostoliikenteen ja kutsujoukkoliikenteen palvelutaso-strategia Raskaasta liikenteestä asutukselle aiheutuvia häiriöitä vähennetään Liikenneturvallisuutta parannetaan kevyen liikenteen järjestelyjä lisäämällä erityisesti koulumatkoilla ja taajamissa Selkeä, turvallinen, esteetön ja toimiva joukkoliikenneterminaali/ pysäkkiverkosto kehitetään Terminaalien rahdinkäsittelymahdollisuuksia parannetaan ja kuljetuskaluston saatavuutta ja toimintaa varmistetaan Tavarakuljetusten sujuvuutta lisätään Suurten tapahtumien opastusta kehitetään ja keskitetään Elinkeinoelämälle tärkeiden kuljetusten (maatalouden kuljetukset, puutavara- ja turvekuljetukset, kaivostoiminnan kuljetukset) turvataan alemmalla tieverkolla Alemmalla tieverkolla otetaan kehittämisperusteeksi myös maaseutuelinkeinojen asiakkaiden matkustusmukavuus Alue- ja yhdyskuntarakennetta kehitetään niin, että liikennetarve vähenee, liikenneturvallisuus ja joukkoliikenteen toimintaedellytykset paranevat Uudet huomattavat asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueet sijoitetaan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen Uudet toiminnot sijoitetaan ensisijaisesti niin, että olemassa olevia liikennejärjestelyjä voidaan käyttää ja uusille alueille luodaan turvalliset kulkuyhteydet. Tarpeellisten liikennejärjestelyjen rahoitus varmistetaan. Kaavoituksesta neuvotellaan riittävän varhaisessa vaiheessa tienpitäjän kanssa Palveluliikenteelle laaditaan kehittämisstrategia ja joukkoliikenneinformaatiota kehitetään 25
(loppuraportti versio 06/20.2.2006)
KOKKOLA-PIETARSAARI-KAUSTINEN ALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA (loppuraportti versio 06/20.2.2006) 1 Esipuhe Kokkolan, Pietarsaaren ja Kaustisen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu vuosina
LisätiedotPohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus
Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012
LisätiedotYsiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta
1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto
LisätiedotPohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus
1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI
LisätiedotPäijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. MOR Tapio Ojanen
Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma MOR 29.10.2013 Tapio Ojanen Taustat ja lähtökohdat Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on ollut käynnissä laajana sidosryhmien välisenä
LisätiedotSATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS
SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat
LisätiedotKOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013
KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus
LisätiedotTyöryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi
Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään
LisätiedotRunkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä. Johtaja Risto Murto
Runkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä Johtaja Risto Murto 27.02.2018 TEN-T-verkko Päätieverkon jäsentely Lähde: Keskeisen päätieverkon toimintalinjat, Liikennevirasto 2017
LisätiedotMUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687
MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi
LisätiedotSOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21
SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma
LisätiedotBOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN
BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti
LisätiedotOULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä
11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET
LisätiedotLIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy KUVIA 1950-LUVULTA - MILLAINEN ON KUVA TULEVAISUUDESTA? http://suomenmuseotonline.fi/ ja Kuljetusliike
LisätiedotSuomen ruokatie ja viennin valtaväylä
Suomen ruokatie ja viennin valtaväylä Valtatie 3 yhdistää Suomen etelä-pohjoissuunnassa sekä linkittää Pohjanmaan, Etelä-Pohjamaan ja Pirkanmaan maaseudun, taajamat ja kasvukeskukset yhdeksi kasvualueeksi.
LisätiedotKasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon
Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävän kehityksen perustana Elinvoimaiset kaupunkikeskukset Vientikuljetukset nopeasti asiakkaalle Energia- ja teollisuusrannikko Varsinais-Suomi
LisätiedotRantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin
Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä
LisätiedotKeskeisen päätieverkon toimintalinjat
Keskeisen päätieverkon toimintalinjat Tytti Viinikainen Kanta-Hämeen liikennejärjestelmätyöryhmän kokous 21.4.2017 Taustaa Työtä esitelty aiemmin Kanta-Hämeen liikennejärjestelmätyöryhmässä keväällä 2016
LisätiedotPäivittämistarpeen taustalla
Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-
LisätiedotSaavutettava Pirkanmaa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto
Saavutettava Pirkanmaa 16.1.2018 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto Saavutettavuus Saavutettavuus = kohteen mahdollisimman helppo lähestyttävyys Saavutettavuus palveluissa
Lisätiedot16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc
16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste
LisätiedotMiten väestöennuste toteutettiin?
Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon
LisätiedotKasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon
Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva
LisätiedotKokkolan seudun koko kuva
Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta
Liikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään liikennejärjestelmästä ja maanteistä
LisätiedotKaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä
Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja
LisätiedotAjankohtaista tienpidosta
Ajankohtaista tienpidosta Pro Ysitie ry 28.9.2018 Lehtinen Jukka 28.9.2018 Perusväylänpito Runkoverkko Vt 9 Keski-Suomessa 2 Lehtinen Jukka 9/2018 25.9.2018 3 25.9.2018 4 Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma
LisätiedotTAMPERE-VAASA YHDISTÄÄ SUOMEN Suomen ruokatie ja viennin runkoväylä
VALTATIE 3 TAMPERE-VAASA YHDISTÄÄ SUOMEN Suomen ruokatie ja viennin runkoväylä VALTATIE 3 YHDISTÄÄ SUOMEN ETELÄ-POHJOISSUUNNASSA Suomen ruokatie, joka yhdistää kasvukeskukset ja elinvoimaisen maaseudun
LisätiedotUudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016
Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016 Taustat ja tavoitteet Tavoitteena kehittää menetelmä ja määrittää maantieverkon henkilöliikenteelle ja kuljetuksille tarjoama
LisätiedotKeskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto
Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015
LisätiedotLIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA
Intended for Jouko Kunnas Document type Muistio Date Kesäkuu 2014 LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Date 2014/05/30 J. Nyberg, J. Räsänen Made
LisätiedotPÄÄTÖS. Kuntien taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa
1(8) PÄÄTÖS 25.11.2010 EPOELY/991/060602/2010 ASIA Kuntien taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa LAUSUNNONANTAJAT Lausunnot on pyydetty
Lisätiedotabsoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun
PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun
LisätiedotPirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013
Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,
LisätiedotSaavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa
Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön asetus
Liikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden pääväylistä ja niiden palvelutasosta Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään liikennejärjestelmästä ja maanteistä
LisätiedotKeski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö
Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,
LisätiedotLIIKENNE-ENNUSTE JA SEN PERUSTEET
LIIKENNE-ENNUSTE JA SEN PERUSTEET Liikenne-ennuste on laadittu vuonna 2015 valmistuneen yleissuunnitelman Valtatien 6 parantaminen Kouvolan kohdalla yhteydessä. Valtateiden 6 ja 15 suunnittelua varten
LisätiedotTeräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana Ylistaron yleiskaavaa 2020
FCG Planeko Oy YLISTARO Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana n yleiskaavaa 2020 31.10.2008 1 (9) FCG Planeko Oy 30.10.2008 Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten
LisätiedotLiikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke
Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja 2030 - järjestöjen yhteishanke Hankekokonaisuuden tarkoitus Tarkastella liikenneverkon kehittämistarpeita erityisesti talouden, elinkeinoelämän ja yhdyskuntarakenteen näkökulmista.
LisätiedotSaavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Saavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Liikenne on johdettua kysyntää Kauppa Liikenne Teollisuus A Tie, rautatie, vesi, lento, tieto palvelu,
LisätiedotItäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!
1 LIITE 1 Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle! Panostukset Itäisen Suomen liikennejärjestelmän kehittämiseen ovat välttämättömiä koko maan kilpailukyvylle. Itäisen Suomen merkitys osana Suomen kilpailukykyä
LisätiedotEKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE
EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän
LisätiedotPäijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Liikennejärjestelmän visio ja kehittämistavoitteet
Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmän visio ja kehittämistavoitteet 2.6.2005 1 Päijät-Hämeen liikennejärjestelmän kehittämisen visio ja tavoitteet VISIO 2025 Päijät-Hämeen valtakunnallinen
LisätiedotPääteiden kehittämisen periaatteet / Aulis Nironen
1 15.12.2003 Aulis Nironen 2 PÄÄTEIDEN KÄSITTEITÄ Pääteillä tarkoitetaan valta- ja kantateitä Valtatiet palvelevat tärkeiden asutus- ja liikennekeskusten välistä kaukoliikennettä ja muodostavat maantieverkon
LisätiedotLiityntäpysäköinti Pirkanmaalla
Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena
LisätiedotLiikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa
Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset
LisätiedotPirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014
Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos
Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta
LisätiedotYleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan
Lahden yleiskaavan 2025 liikenne-ennusteetennusteet Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan
LisätiedotTaksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Länsi-Suomen läänissä Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa
1 LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS Liikenneosasto PÄÄTÖS 26.11.2009 LSLH-2009-7937/Vi-254 LSLH-2009-1197/Vi-254 ASIA Taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Länsi-Suomen läänissä Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan
LisätiedotASIA. Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskuksen) alueelle
ASIA Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskuksen) alueelle RATKAISU, SEN VALMISTELU JA PERUSTELUT Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotBOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle
BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien
LisätiedotNOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014
NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5
LisätiedotEteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä
Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue
LisätiedotM A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S
M A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S A j a t u k s i a s t r a t e g i s e s t a s u u n n i t t e l u s t a - L i i k e n t e e n, p a l v e l u j e n j a
LisätiedotViitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori
Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Yhteinen päämäärä Viitosväylä Itä-Suomen elinkeinoelämän ja kaupunkiseutujen kehityksen moottori Kehittyvä elinkeinoelämä Liikenneyhteyksien kehittäminen on yritysjohtajien
LisätiedotHäme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina
Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen
LisätiedotPAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS
1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen
LisätiedotKAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004
KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 Kansikuva: SCC Viatek Oy 2003 ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-287-4 TIEH 3200880 Julkaisua saatavana pdf-muodossa:
LisätiedotALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA
ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen
LisätiedotJoukkoliikenteen ja matkaketjujen edistäminen maakuntakaavoituksella
Joukkoliikenteen ja matkaketjujen edistäminen maakuntakaavoituksella LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 8.10.2015 Ruut-Maaria Rissanen Pirkanmaan liitto Käynnissä Pirkanmaan maakuntakaava kokonaismaakuntakaavan
LisätiedotRaahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma
Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma Raahen kaupunki/ Kaavoitus 2013 1 KAUPUNGINLAHDENRANTA LIIKENNE ALUEEN LIIKENTEELLINEN SIJOITTUMINEN Yhdyskuntarakenne vaikuttaa sekä liikkumistarpeisiin
LisätiedotKymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö
Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group Oy ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI. Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu 1.11.2011 Liikenneselvitys 1 (3) M. Karttunen Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja
LisätiedotHelmikuun työllisyyskatsaus 2015
NÄKYMIÄ HELMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Helmikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.3.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja lähes kolmanneksen vuoden takaista enemmän. Pitkäaikaistyöttömien
LisätiedotTiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä
Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten
LisätiedotTammikuun työllisyyskatsaus 2015
NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.2.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja vuoden takaista enemmän. Ulkomaalainen työvoima kasvanut yli 200
LisätiedotEsimerkki raideliikenteestä maakuntakaavassa Pirkanmaa Päärata Tampereelta etelään
Esimerkki raideliikenteestä maakuntakaavassa Pirkanmaa Päärata Tampereelta etelään 29.11.2017 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto Sisältö Pirkanmaan maakuntakaava 2040
LisätiedotTiivistelmä. Tiivistelmä 1 (5)
Tiivistelmä 1 (5) Tiivistelmä Selvityksessä on arvioitu yhdyskuntarakenteen vaikutusta liikenneturvallisuuteen Espoon kaupungissa sekä kahdeksassa muussa kaupungissa Suomessa. Työn tavoitteena on löytää
LisätiedotMarraskuun työllisyyskatsaus 2014
NÄKYMIÄ MARRASKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 23.12.2014 klo 9.00 Työttömyys lisääntynyt yli 15 prosentilla, toiseksi eniten koko maassa. Nuorisotyöttömyys
LisätiedotLIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA
Intended for Jouko Kunnas Document type Muistio Date Lokakuu 2014 LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Date 2014/10/27 J. Nyberg, J. Räsänen Made
LisätiedotRiihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma
seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma Yhteenveto vaiheista I ja II 6/2016 suunnitelma yhteenveto vaiheista I ja II 1 seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma I vaihe keskittyi maankäytön ja
LisätiedotMUISTIO J. Rinta-Piirto 4.6.2008 Seinäjoen Itikanmäki Liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista Lähtökohtia Seinäjoen Itikanmäen alueelle on suunnitteilla uutta maankäyttöä. Tavoitteena on muuttaa joen
LisätiedotMarraskuun työllisyyskatsaus 2015
NÄKYMIÄ MARRASKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 22.12.2015 klo 9.00 Työttömien määrän kasvu hidastunut koko maassa, Pohjanmaan ELYalueen tahti nyt maan keskiarvoa.
LisätiedotE12 Valtatie 3 Suomen elinvoiman pääväyliä
E12 Valtatie 3 Suomen elinvoiman pääväyliä Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Kolmosta pitkin Suomeen ja maailmalle Kaupunkiseudut, Suomen menestys globaalissa toimintaympäristössä Kasvava
LisätiedotKeski-Pohjanmaa. Maakuntainfo. Marko Muotio
Keski-Pohjanmaa Maakuntainfo Marko Muotio Yleistä Keski-Pohjanmaasta Keski-Pohjanmaan on väestömäärältään yksi Suomen pienemmistä maakunnista Maakunnan väestön määrä 31.12.2014 oli kaikkiaan 68 832 henkilöä
LisätiedotLUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ
LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS TIESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiesuunnitelma liittyy osana Lakarin teollisuus- ja logistiikkaalueen kehittämiseen. Uusi
LisätiedotRautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja
Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina
LisätiedotSuomi tarvitsee vetävät väylät!
Kauppakamariryhmä 2.3.2011 Suomi tarvitsee vetävät väylät! Yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen ja toimintaedellytysten turvaaminen valtakunnallisesti edellyttää tehokkaita liikenneyhteyksiä. Toimivat
LisätiedotKANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto
KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta
LisätiedotKESKI-POHJANMAAN TILASTOKATSAUS 2001
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO CHYDENIUS-INSTITUUTTI KESKI-POHJANMAAN TILASTOKATSAUS 2001 SELOSTEITA JA KATSAUKSIA Nro 37 Keski-Pohjanmaan tilastokatsaus 2001 Kokkola 2001 Selosteita ja katsauksia nro 37 Verkkojulkaisu
LisätiedotKuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:
Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta
LisätiedotElokuun työllisyyskatsaus 2014
NÄKYMIÄ ELOKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Elokuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 23.9.2014 klo 9.00 Nuorisotyöttömyys kasvaa lähes viidenneksen vuosivauhtia. Ammateittain työttömyys kasvaa suhteellisesti
LisätiedotRAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA
RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 19.11.1 Toni Joensuu ja Sonja Aarnio SISÄLTÖ 1. Joukkoliikenteen palvelutaso Palvelutason määritelmä Valtakunnalliset palvelutasoluokat Palvelutaso alueellisella tasolla
LisätiedotItä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä
Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen
LisätiedotTURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA
TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Esityksen rakenne 1. Suunnittelun tilanne ja tavoite 2. Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet 3. RM-alueen liikkumisen ominaisuuksia, kulkutavat
LisätiedotTaipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö
Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö 1.9.2015 Yhteenveto toimintaympäristöstä Taipalsaaren liikenteen toimintaympäristöstä koottiin työn alussa seuraavat
LisätiedotLausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta
Tekninen lautakunta 48 21.05.2014 Kaupunginhallitus 252 02.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta 236/10.05.01/2014 TEKLA 48 Tekninen
LisätiedotLAPUAN KAUPUNKI. Keskustan osayleiskaavat. Liikenneselvitys. Työ: 25349. Tampere 24.2.2012
LAPUAN KAUPUNKI Keskustan osayleiskaavat Liikenneselvitys Työ: 25349 Tampere 24.2.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi Toimistot: Tampere,
LisätiedotHaukiputaan Keiskan alueen alustava liikenneselvitys. Oulu
Haukiputaan Keiskan alueen alustava liikenneselvitys Oulu LUONNOS 15.12.2016 2 Selvitys on valmistunut XXXXkuussa 2016. Selvityksen ovat tehneet Plaana Oy:ssä Juha Raappana, Jorma Hämäläinen ja Riina Isola.
LisätiedotPohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi
TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan
LisätiedotIlmastovastuu ja kestävä liikennejärjestelmä
Ilmastovastuu ja kestävä liikennejärjestelmä Pohjois-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyön sidosryhmätyöpaja 13.2.2018 Anna Saarlo GLOBAALI VELVOITE VÄHENNYKSIIN PARIISIN ILMASTOSOPIMUKSELLA 2015 PYRITÄÄN
LisätiedotMaanteiden ja rautateiden runkoväylät
Maanteiden ja rautateiden runkoväylät Tero Jokilehto 25.01.2018 Päätöksen valmistelu ja vuorovaikutus Maantielain sekä ratalain mukaan osa liikenneväylistä voidaan määritellä runkoväyliksi Liikenne- ja
LisätiedotHämeen liitto. Kanta-Hämeen kehittämisen kärjet Eduskuntavaalit Häme, onnellisten ihmisten sydänmaa. Kanta-Häme kartalle 12.3.
Hämeen liitto Kanta-Hämeen kehittämisen kärjet Eduskuntavaalit 2019 Häme, onnellisten ihmisten sydänmaa Kanta-Häme kartalle 12.3.2019 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Hämeen liiton tehtävät
LisätiedotTiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa
Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue
LisätiedotHuhtikuun työllisyyskatsaus 2015
NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Huhtikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 27.5.2015 klo 9.00 Nuorisotyöttömyys kasvaa edelleen nopeasti, kasvua tullut lähes viidenneksen vuoden takaiseen
LisätiedotKuulemistilaisuus runkoverkkoluonnoksesta
Kuulemistilaisuus runkoverkkoluonnoksesta 22.10.2018 10.00 Kahvit 10.30 Tilaisuuden avaus, ministeri Anne Berner 10.45 Runkoverkkoluonnoksen esittely, ylijohtaja Sabina Lindström 12.30 Tilaisuus päättyy
LisätiedotKommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto
Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma
LisätiedotLiikennejärjestelmäsuunnitelma
Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran
Lisätiedot