KOKKOLAN, PIETARSAAREN JA KAUSTISEN ALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOKKOLAN, PIETARSAAREN JA KAUSTISEN ALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA"

Transkriptio

1

2

3 Esipuhe Kokkolan, Pietarsaaren ja Kaustisen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu vuosina Työn tavoitteena on ollut määritellä alueen liikennejärjestelmän tärkeimmät kehittämistoimenpiteet ja tehtävät. Samalla muotoutuu myös seudun yhteinen liikennepolitiikka vuoteen 2030 asti. Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu alueen kuntien ja valtion aluehallintoelinten yhteistyönä.. Työtä ovat rahoittaneet kunnat, Vaasan tiepiiri ja Länsi-Suomen lääninhallitus. Työn loppuraportti, nykytilakuvaus ja joukkoliikenneterminaaliselvitys löytyvät verkkojulkaisuina liittojen kotisivuilta. Liikennejärjestelmäsuunnitelmasta on painettu tiivistelmä. Suunnitelman toteutukseen tähtäävä aiesopimus on allekirjoitettu osapuolten kesken. Työn ohjausryhmään on ollut nimettynä Altti Seikkula Keski-Pohjanmaan liitto, pj Saini Heikkuri-Alborzi Pohjanmaan liitto Kalevi Lindfors Halsuan kunta Jouko Lehikoinen Himangan kunta Tapio Erkkilä Kannuksen kaupunki Arto Alpia Kaustisen kunta Eino Pihakari Kokkolan kaupunki Tage Torrkulla Kruunupyyn kunta Olli Karikko Kälviän kunta Bjarne Häggman Luodon kunta Olavi Syri Lestijärven kunta Tero Jelekäinen Lohtajan kunta Mikael Sandås Pedersören kunta Tapio Alanko Perhon kunta Heimo Toiviainen Pietarsaaren kaupunki Anna-Maija Kujala Toholammin kunta Juha Puumala Ullavan kunta Gustav Hofman Uudenkaarlepyyn kaupunki Anne-Maarit Mansikka-Aho Vetelin kunta Matti Rantala Länsi-Suomen ympäristökeskus Arja Aalto Ratahallintokeskus Eero Siikavirta Länsi-Suomen lääninhallitus Bengt Jansson Pohjanmaan kauppakamari Veijo Voutilainen Vaasan tiepiiri Sirkka-Heleena Nyman Pohjanlahden merenkulkupiiri Heli Lintamo Liikenneturva Peter Ulmanen Linja-autoliitto 3

4 Suunnittelusta vastaanneeseen työryhmään ovat kuuluneet Saini Heikkuri-Alborzi Pohjanmaan liitto, pj Jukka Harju Kokkolan kaupunki Jari Kangasvieri Toholammin kunta Harri Kotimäki Pietarsaaren kaupunki Gerhard Lindell Keski-Pohjanmaan liitto Unto Mäkiniemi Vaasan tiepiiri Heikki Penttilä Kokkolan kaupunki Eino Pihakari Kokkolan kaupunki Anders Pulkkis Länsi-Suomen lääninhallitus Ilkka Rintala Kaustisen seutukunta Heimo Toiviainen Pietarsaaren kaupunki Hannele Wilhelms-Holmsten Länsi-Suomen ympäristökeskus Veijo Voutilainen Vaasan tiepiiri Selvitys- ja suunnittelutyön ovat tehneet Oy Talentek Ab ja Strafica Oy. Pääasialliset tekijät ovat olleet DI Klas Hytönen, Talentek, DI Markku Kivari, Strafica, DI Juha Heltimo, DI Kari Hillo, Strafica ja tekn yo Tero Voldi, Talentek. Joukkoliikenneasiantuntija on ollut DI Kyösti Ronkainen ja logistiikka-asiantuntijana DI Risto Hyppönen. Raportin tilastotiedot vanhenevat ajan myötä. Uusimpia tietoja voi hakea mm seuraavista osoitteista: (Ratahallintokeskus) 4

5 SISÄLTÖ SISÄLTÖ SUUNNITTELUALUE VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Väestö ja väestökehitys Työpaikat ja elinkeinorakenne Toimintojen sijoittuminen Alueen kehitysnäkymät MATKAT JA KULJETUKSET Henkilöliikenteen tarpeet Tavaraliikenteen tarpeet LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISELLE ASETETUT TAVOITTEET NYKYTILA JA KEHITTÄMISTARPEET KULKUMUODOITTAIN Autoliikenne Liikenneturvallisuussuunnitelmat Jalankulku ja pyöräily Linja-autoliikenne Raideliikenne Vesiliikenne Lentoliikenne Joukkoliikenteen terminaalit ja liityntäliikenne LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISOHJELMA JA RAHOITUS Yleiset kehittämisperiaatteet Liikennejärjestelmän rahoitus Tärkeimmät hankeet 10 kärjessä Hankeohjelma VAIKUTUSTARKASTELU Luonto ja kulttuuriympäristö Liikenneturvallisuus Elinkeinoelämä Asukkaiden hyvinvointi

6 1 Suunnittelualue Suunnittelualue muodostuu kolmesta seutukunnasta: Kokkolan seutukunnasta (Himanka, Kannus, Kokkola, Kälviä, Lohtaja), Pietarsaaren seutukunnasta (Kruunupyy, Luoto, Pietarsaari, Pedersöre, Uusikaarlepyy) ja Kaustisen seutukunnasta (Halsua, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi, Ullava, Veteli). Suunnittelualueen 17 kunnasta viisi sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa ja muut Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Maakuntarajasta huolimatta alue on toiminnallisesti varsin yhtenäinen. Kuva 1 Kokkola-Pietarsaari-Kaustinen alueen liikennejärjestelmäsuunnitelman aluerajaus. 6

7 2 Väestö ja yhdyskuntarakenne 2.1 Väestö ja väestökehitys Suunnittelualueella asui vuonna 2003 arviolta asukasta. Keski-Pohjanmaan maakunnan väestöstä 74 % asuu Kokkolan seutukunnassa. Kokkolassa asuu 51 % maakunnan väestöstä. Pohjanmaan maakunnan väestöstä Pietarsaaren seutukunnan osuus on noin 28 %. Vuodesta 1980 seudun väkiluku on kasvanut noin 3 %. Vuoden 1995 jälkeen seudun väestökehitys on kuitenkin ollut negatiivista, ja viimeisen neljän vuoden aikana ( ) väkiluku on laskenut keskimäärin 0,1-0,5 prosenttia vuosittain. Seutukunnittain ja kunnittain tarkasteltuna erot väestökehityksessä ovat kuitenkin suuria. Väestönkasvu on ollut suurinta Kokkolan seutukunnassa (6 %). Myös Pietarsaaren seutukunnassa on tapahtunut jonkin verran kasvua (3 %). Kaustisen seutukunnassa väestö on vähentynyt noin 2 % vuodesta Kunnittain tarkasteltuna väestönkehitys ( ) on ollut voimakkainta Luodon (37 %) ja Pedersöre (20 %) kunnissa. Muissa Pietarsaaren seutukuntaan kuuluvissa kunnissa kasvu on ollut negatiivista. Kokkolan seutukunnassa kasvua on tapahtunut Himankaa lukuun ottamatta kaikissa kunnissa. Merkittävintä kasvu on ollut Kannuksessa (12 %) ja Kälviällä (11 %). Kaustisen seutukunnassa vain Kaustisella (11 %) ja Ullavalla (2 %) väkiluku on noussut vuodesta 1980 (Taulukko 1). 7

8 Taulukko 1 Suunnittelualueen kuntien väestönkehitys vuosina (Tilastokeskus 2004). muutos > 2003 muutos > 2003 Kaustisten seutukunta Abs. % Abs. % Halsua % % Kaustinen % % Lestijärvi % % Perho % % Toholampi % % Ullava % % Veteli % % Seutukunta yhteensä % % Kokkolan seutukunta Himanka % % Kannus % % Kokkola % % Kälviä % % Lohtaja % % Seutukunta yhteensä % % Pietarsaaren seutukunta Kruunupyy % % Luoto % % Pedersöre % % Pietarsaari % % Uusikaarlepyy % % Seutukunta yhteensä % % Suunnittelualue yhteensä % % Absoluuttisesti tarkasteltuna väestönkasvu on ollut suurinta Kokkolassa ja pienintä Pietarsaaressa. Suhteellisesti (keskimääräinen suhteellinen muutos/vuosi) tarkasteltuna väestönkasvu on ollut suurinta Luodossa ja heikointa Lestijärvellä (Kuva 2). Keskimääräinen väestömuutos (%/vuosi) (Tilastokeskus ) 2.50 % 2.00 % 1.50 % 1.00 % muutos (%) 0.50 % 0.00 % % % % % % Luoto Pedersöre Kokkola Kaustinen Uusikaarlepyy Kruunupyy Pietarsaari Lohtaja Kannus Kälviä Himanka Halsua Veteli Toholampi Perho Ullava Lestijärvi Kuva 2 Suunnittelualueen kuntien väkiluvun keskimääräinen muutos (%/v) vuosina (Tilastokeskus 2004). Väestön ikärakenteen kehittyminen ja muuttoliike ovat väestömuutoksia, jotka kaikki vaikuttavat liikenteeseen ja liikkumiseen. Liikenteelliset vaikutukset heijastuvat ympäristöön ilman laatuna, viihtyvyytenä, liikenneturvallisuutena ja päivittäisten matkojen toteutusmahdollisuuksina. Väestörakenne ja sen kehittyminen sekä ihmisten eri elämänvaiheet vaikuttavat myös kuntien liikennesuoritteeseen, kulkumuotojakaumaan ja matkojen suuntautumiseen. 8

9 Muuttoliike muokkaa väestön sijoittumista alueella ja vaikuttaa pitkällä aikavälillä yhdyskuntarakenteen kehittymiseen. Yhdyskuntarakenne puolestaan vaikuttaa liikkumiseen ja liikennetarpeisiin. Muuttoliike ei suoranaisesti synnytä liikennesuoritetta, mutta pitkällä aikavälillä väestön asuinpaikoissa tapahtuvat muutokset vaikuttavat liikenteen kysynnän painopisteen sijoittumiseen. Seudulliselle liikennejärjestelmälle muuttoliike merkitse pitkällä tähtäimellä muutoksia niin liikenteen kysynnässä kuin tarjonnassa. Kasvualueilla tämä merkitsee usein liikennemäärien kasvua ja lisääntyviä liikenteen haitallisia vaikutuksia, kun taas taantuvilla alueilla väestöpohjan heikkeneminen merkitsee usein liikennepalvelujen heikkenemistä ja sen myötä liikkumismahdollisuuksien kaventumista. Vuosien muuttotase (kokonaisnettomuutto) oli kaikissa seutukunnissa negatiivinen. Voimakkainta väestön väheneminen, syntyvyys ja kuolleisuus mukaan lukien, on ollut Kaustisen seutukunnassa. Pietarsaaren seutukunnassa ja erityisesti Kokkolan seutukunnassa syntyvyyden enemmyys on kompensoinut jonkin verran tappiollista muuttoliikettä, ja esimerkiksi Kokkolassa sekä Luodossa ja Pedersören kunnassa väestömuutos on ollut positiivinen. Väestön ikärakenne on muuttoliikkeen rinnalla keskeinen liikenteen kysyntään vaikuttava taustatekijä, jonka merkitys korostuu erityisesti kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen kehittämisessä ja liikenneturvallisuudessa. Ikääntyvä väestö tarvitsee hyviä joukkoliikennevälineitä ja -palveluita sekä selkeää liikenneympäristöä. Myös lasten liikenneturvallisuus on viime aikoina noussut vahvasti esille. Erityisenä kehittämiskohteena ovat tällöin lasten päivittäisten liikkumisympäristöjen, koulureittien ja koulujen lähiympäristöjen, turvallisuus. Seutukunnittain tarkasteltuna vanhusväestön (yli 65-vuotiaat) osuus on suurin Kaustisen seutukunnassa (18 %). Kunnittain tarkasteltuna vanhusten osuus on suurin Kruunupyyssä (20 %), Uusikaarlepyyssä (20 %), Vetelissä (20 %), Lestijärvellä (20 %) ja Halsualla (22 %). Alle 18-vuotiaat muodostavat noin neljäsosan väestöstä kaikissa seutukunnissa. Kunnittain tarkasteltuna erot ovat kuitenkin suuria. Luodossa alle 18-vuotiaiden osuus on peräti 37 % ja Pedersören kunnassakin 31 %. Myös Perhossa ja Kälviällä lasten (< 18) osuus väestöstä on verrattain korkea. 2.2 Työpaikat ja elinkeinorakenne Suunnittelualueella oli vuonna 2000 Tilastokeskuksen arvion mukaan työpaikkaa. Työllisen työvoiman määrä oli samana vuonna arviolta työntekijää, ja seudun työpaikkaomavaraisuus (työpaikkojen määrä suhteessa työlliseen työvoimaan alueella) keskimäärin 99 %. Seutukunnittain tarkasteltuna työpaikkaomavaraisuus on suurin Kokkolan (100 %) ja Pietarsaaren (101 %) seutukunnissa. Kunnittain tarkasteltuna työpaikkaomavaraisuus on suurin Pietarsaaressa (125 %) ja Kokkolassa (107 %) ja pienin Luodossa (49 %). Perinteinen työpaikkaomavaraisuustarkastelu ei kuitenkaan kerro sitä, kuinka suuri osa työssäkäynnistä tapahtuu omassa asuinkunnassa ja kuinka paljon käydään töissä asuinkunnan ulkopuolella. Suuri työpaikkaomavaraisuus ei automaattisesti tarkoita sitä, että asuinkunta ja työpaikkakunta olisivat samoja. Yhdyskuntasuunnittelun kannalta onkin oleellista tietää miten sijoitetaan asuminen, työpaikat ja palvelut niin, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän liikennetarpeita. Tällöin tulee tarkastella todellista työpaikkaomavaraisuutta, joka kertoo alueella työssäkäyvien (alueen sisäiset työmatkat) osuuden alueen työllisestä työvoimasta. Todellisen työpaikkaomavaraisuuden mukaan tarkasteltuna koko suunnittelualueen työpaikkaomavaraisuus on 91 %, mikä on vielä varsin korkea. Suunnittelualuetta voidaankin pitää suhteellisen yhtenäisenä toiminnallisena kokonaisuutena. Työpaikkaomavaraisuuden vaihtelu kunnittain on kuitenkin suurta. ( Kuva 3). 9

10 Elinkeinorakenne vaikuttaa suoraan liikenteen kysyntään ja erityisesti sen ominaisuuksiin. Palveluvaltaisilla alueilla korostuvat asiointi- ja vapaa-ajan liikkumisen tarpeet, kun taas voimakkaat alkutuotannon ja jalostuksen keskittymät näkyvät kuljetustarpeina ja raskaan liikenteen määrissä. Alkutuotantoon liittyvät kuljetustarpeet kohdistuvat usein alemmalle tieverkolle painottaen kunnossapidon merkitystä liikennöitävyyden turvaamisessa vähäliikenteisillä tieosuuksilla. Jalostukseen liittyvät kuljetustarpeet puolestaan kohdistuvat yleensä päätieosuuksille, jolloin painottuvat raskaan liikenteen muulle liikenteelle ja maankäytölle aiheuttamat ongelmat. Toimialoittain tarkasteltuna palveluelinkeinosektori (55 %) on suunnittelualueen suurin työllistäjä ennen jalostussektoria (31 %) ja alkutuotantoa (11 %). Kunnittain on kuitenkin merkittävää vaihtelua. Palvelualan työpaikkoja on suhteellisesti eniten Kokkolassa (68 %). Jalostussektori korostuu Pietarsaaren seutukunnassa ja erityisesti Pietarsaaressa (40 %) ja Pedersören kunnassa (43 %). Kaustisen seutukunta on elinkeinorakenteeltaan Suomen alkutuotantovaltaisimpia. Alkutuotannon osuus työpaikoista on noin kolmannes (27 %). Maatalousyrityksiä seutukunnassa oli vuoden 2002 tilaston mukaan kpl. Alkutuotanto korostuu erityisesti Ullavalla. Kuva 3 Suunnittelualueen kuntien työpaikat toimialoittain ja todellinen työpaikkaomavaraisuus vuonna 2002 (Tilastokeskus 2004). 10

11 2.3 Toimintojen sijoittuminen Asuminen on keskeisimpiä yhdyskuntarakennetta ja liikkumista muokkaavia toimintoja. Asukastiheys ja asutuksen sijoittuminen ovat liikennejärjestelmän tehokkuuteen, kustannuksiin ja palvelutasoon vaikuttavia yhdyskuntarakenteen elementtejä. Suunnittelualueen yhdyskuntarakennetta ja sen kehitystä on tarkasteltu rakennus- ja huoneistorekisteriaineiston avulla asukastiheyden ja rakennuskannan iän perusteella. Tarkastelu on tehty neliökilometrin ruuduissa. Suunnittelualueen yhdyskuntarakenteelle tyypillisiä elementtejä ovat tieverkkoa ja jokilaaksoa myötäilevät nauhamaiset rakenteet sekä kaksi vahvaa ydinaluetta: Kokkola ja Pietarsaari. Vahvoja nauhamaisia rakenteita on havaittavissa Vetelin ja Kaustisen välillä, Perhossa, Pietarsaaren ja Överessen välillä sekä Pietarsaari-Luoto-Kokkola akselilla. Kuva 4 Suunnittelualueen yhdyskuntarakenne asukastiheydellä tarkasteltuna. Vuoden 1995 aikana ja jälkeen käyttöönotetusta rakennuskannasta noin puolet (43 %) on rakennettu olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen tukeutuen taajamia tiivistäen tai taajamarakennetta täydentäen. Vuoden 1995 jälkeen tapahtunut rakentaminen onkin pääosin vahvistanut olemassa olevia nauhamaisia rakenteita. Myös hajarakentamisen määrä on suuri. 11

12 Seuraavassa on tarkasteltu kaupallisten palvelujen (myymälärakennukset) ja teollisuuden (teollisuusrakennukset, varastorakennukset) sijoittumista alueella. Tarkastelu perustuu Rakennus- ja huoneistorekisteriin 2003 ja Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2020 selvityksen tietoihin. Keski-Pohjanmaalla oli vuonna 2000 kaikkiaan 72 päivittäistavaroita myyvää myymälää. Pietarsaaren seutukunnassa päivittäistavaramyymälöitä oli yhteensä 46. Suurimmat myymälät sijaitsevat Kokkolassa ja Pietarsaaressa. Kokkola on selkeästi Keski-Pohjanmaan kaupallinen keskus, joka ulottaa vaikutusalueensa myös Pietarsaaren seutukuntaan. Kannus ja Kaustinen ovat selkeitä alueen alakeskuksia. Pt-myymälät v pinta-ala päivittäistavara erikoistavara Lohtaja Kalajoki Himanka Kannus Luoto Kokkola Kälviä Sievi Pietarsaari Kruunupyy Pedersöre Ullava Kaustinen Toholampi Reisjärvi Uusikaarlepyy Evijärvi Veteli Halsua Lestijärvi Kortesjärvi Perho Kinnula Lappajärvi Vimpeli Kivijärvi Kuva 5 Päivittäis- ja erikoistavarakauppojen sijoittuminen alueella vuonna 2000 (pallon koko kuvaa pinta-alaa) (Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2020). Teollisuus ja varastointi on keskittynyt vahvasti Kokkolaan ja Pietarsaareen, mikä on johtuu suurelta osin satamista. Muita vahvoja teollisuuden keskittymiä sijaitsee Pedersören kunnassa, Kruunupyyssä, Toholammella ja Kannuksessa (Kuva 6). 12

13 Kuva 6 Teollisuuden ja varastoinnin sijoittuminen suunnittelualueella (Rakennus- ja huoneistorekisteri 2003). 2.4 Alueen kehitysnäkymät Väestömäärä koko alueella pysyy nykyisen tasoisena. Tilastokeskuksen vuonna 2004 laatiman ennusteen mukaan väestö tulee vähenemään vuoteen 2030 mennessä suurimmassa osassa suunnittelualueen kuntia ja koko alueella noin 5 % vuoteen 2030 mennessä (seutukunnittain 1-18 %). Ennusteen mukaan kasvavia kuntia ovat Kokkola (muutos 2000 > %), Luoto (muutos 2000 > %) ja Pedersören kunta (muutos 2000 > %). Vanhusväestön (yli 65-vuotiaat) osuus on suurin Kaustisen seutukunnassa (18 %). Kunnittain tarkasteltuna vanhusten osuus on suurin Kruunupyyssä (20 %), Uusikaarlepyyssä (20 %), Vetelissä (20 %), Lestijärvellä (20 %) ja Halsualla (22 %). Alle 18-vuotiaat muodostavat noin neljäsosan väestöstä kaikissa seutukunnissa. Kunnittain tarkasteltuna erot ovat kuitenkin suuria. Luodossa alle 18-vuotiaiden osuus on peräti 37 % ja Pedersören kunnassakin 31 %. Myös Perhossa ja Kälviällä lasten (< 18) osuus väestöstä on verrattain korkea. Taajamoituminen jatkuu, väestöä kasvattavat sekä kuntakeskukset että kaupunkiseudut (Kokkola, Kälviä, Kruunupyy sekä Pietarsaari, Pedersöre, Luoto), joihin työpaikat keskittyvät. Samalla kylien ja haja-asutusalueiden väestörakenne muuttuu vanhemman väestön osuuden kasvaessa. Koulut keskittyvät, samoin palvelut. Päivittäiset työ- ja asiointimatkat keskittyvät 13

14 kuntakeskusten ja Kokkolan, Pietarsaaren välille. Kylien ja haja-asutusalueiden väestön ja palveluiden vähetessä kuntien vastuu asukkaiden kuljetuksista (koululaiset, vanhukset) kasvaa, matkat pitenevät. Yleinen liikkuvuuden kasvu lisää alueen ja valtakunnan eri osien ja ulkomaiden välisiä matkoja, mikä korostaa ulkoisten yhteyksien ja matkaketjujen sujuvuutta. Vapaa-ajan matkojen lisääntyminen ylläpitää tarvetta myös paikallisen ja alemman tieverkon ylläpidolle. Niukkojen resurssien valossa joudutaan kuitenkin priorisoimaan ja tekemään valintoja vähäliikenteisten teiden kunnossapitotason suhteen. Alueen elinkeinoelämän rungon muodostaa tulevaisuudessakin Kokkolan ja Pietarsaaren suurteollisuus, jolle on ominaista suurten materiaalimäärien käsittely. Laitosten kehittyessä kuljetettavat määrät kasvavat. Kuljetusintensiivisyyttä lisää myös Kokkolan sataman toiminta. Myös kaivostoiminnan käynnistyminen Kälviällä ja Ullavalla merkitsisi kuljetusmäärien kasvua. Suurteollisuuden toiminnan muuttuessa yhä maailmanlaajuisemmaksi myös pitkien ulkomaan virkamatkojen määrä kasvaa. Hyvistä valtakunnallisista ja globaaleista yhteyksistä hyötyy myös suurteollisuuden ympärille kehittyvä palvelusektori. Myös pitkälle erikoistunut veneenrakennusala lisää matkojaan ulkomaille. Alueen merkittävä elintarviketeollisuus on myös kuljetusintensiivistä. Sen menestymisen tulevaisuus on kytketty alueen karjanhoitoon, joka on maaseutuelinkeinon tärkeä tukipylväs. Alue säilyy tulevaisuudessakin sekä henkilömatkojen että tavarakuljetusten läpikulkualueena. Alueen matkailuvaltit erilaiset festivaalit sekä hiekkarannat ja elämysmatkailu vaikuttavat vain vähän alueen kokonaismatkatuotokseen. Liikenteellisesti merkittäviä uusia kohteita ovat Kokkolan Heinolaan ja Pietarsaaren Siikaluodon alueelle tulevat suurmyymälät sekä Pedersören Edsevön alueella tuleva tilaa vaativan tavaran liikealue. Kruunupyyn logistiikkakeskittymä kerää raskasta liikennettä. Taulukko 2 Taulukko 4 Kokkola-Pietarsaari-Kaustinen -alueen väestöennuste vuosille (Tilastokeskus 2004). 14

15 muutos > abs % Kaustisten seutukunta Halsua % Kaustinen % Lestijärvi % Perho % Toholampi % Ullava % Veteli % Seutukunta yhteensä % Kokkolan seutukunta Himanka % Kannus % Kokkola % Kälviä % Lohtaja % Seutukunta yhteensä % Pietarsaaren seutukunta Kruunupyy % Luoto % Pedersöre % Pietarsaari % Uusikaarlepyy % Seutukunta yhteensä % Suunnittelualue yhteensä % 15

16 3 Matkat ja kuljetukset 3.1 Henkilöliikenteen tarpeet Työmatkaliikenne Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen ( ) mukaan työ-, opiskelu- ja koulumatkojen osuus on Keski-Pohjanmaalla 25 % ja Pohjanmaalla 27 % kaikista matkoista laskettuna. Pendelöinnin osuus kunnan työmatkoista on suurin Kälviällä, Luodossa ja Pedersören kunnassa, joissa peräti kolmannes työmatkoista suuntautuu asuinkunnan ulkopuolelle. Työpaikkaomavaraisuudeltaan vahvoja kuntia ovat sen sijaan Perho, Lestijärvi ja Kokkola. Kokkolan työssäkäyntialue on selkeästi suurin ja se kattaa Keski-Pohjanmaan kuntien lisäksi myös Pietarsaaren seutukunnan. Kruunupyystä käydään töissä enemmän Kokkolassa kuin Pietarsaaressa, sen sijaan Luoto suuntautuu selkeästi Pietarsaareen. Kokkolan ja Pietarsaaren välinen työmatkaliikenne on suhteellisen vähäistä. Seutukuntien välisiä työmatkavirtoja tarkasteltaessa voidaan havaita, että Kaustisten seutukunta kytkeytyy selkeästi Kokkolan seutukuntaan. Kokkolan ja Pietarsaaren seutukunnan välillä on vahva tasapainoinen kytkentä. Kokkolan työssäkäyntialue on selkeästi laajempi kuin muiden seutukuntien. Kokkolan seutukunta kytkeytyy selkeästi Pietarsaaren seutukuntaan, mutta myös Ylivieskan seutukuntaan, Vaasan seutukuntaan ja Kaustisten seutukuntaan. 16

17 Kuva 7 Työmatkaliikenteen määrä ja kotikunnan ulkopuolelle suuntautuvien työmatkojen osuus kaikista työmatkoista (Tilastokeskus 2002). Taulukko 3 Kokkola-Pietarsaari-Kaustinen -alueen sisäinen työmatkaliikenne asuinkuntatyöpaikkakunta-matriisina (Tilastokeskus 2002). 17

18 18

19 Kuva 8 Kuntien välinen työmatkaliikenne. Tarkastelussa ovat mukana kaikki yli 100 työmatkan virrat, myös alueen ulkopuolelle suuntautuvat (Tilastokeskus 2002). Kuva 9 Seutukuntien välinen työmatkaliikenne. Tarkastelussa ovat mukana kaikki yli 100 työmatkan virrat, myös alueen ulkopuolelle suuntautuvat (Tilastokeskus 2002). 19

20 Kuva 10 Suunnittelualueen työssäkäyntivirrat liikenneverkolle sijoiteltuna. Asiointiliikenne Asiointiliikenne liittyy usein kaupallisten ja kunnallisten palvelujen hankkimiseen. Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen ( ) mukaan ostos- ja asiointimatkojen osuus on Keski-Pohjanmaalla 26 % ja Pohjanmaalla 27 % kaikista matkoista laskettuna. Palvelujen keskittyminen Kokkolaan ja Pietarsaareen merkitsee sitä, että merkittävä osa seudun ostos- ja asiointi liikenteestä suuntautuu sinne. Suurimmat ostovoiman luovuttajat löytyvät Kokkolan ja Pietarsaaren läheisyydestä. Esimerkiksi Pedersören kunnan ja Luodon ostovoima virtaa pääasiassa Pietarsaareen (Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2020) Matkailu- ja vapaa-ajanliikenne Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen ( ) mukaan vapaa-ajan matkojen osuus on Keski-Pohjanmaalla 43 % ja Pohjanmaalla 40 % kaikista matkoista laskettuna. Alueen matkailuliikenteen tarpeet liittyvät valtaosin rannikkoseudulle tyypillisesti mökkeilyyn ja veneilyyn, joissa kausivaihtelu on suurta. Henkilöauton omistus Henkilöautotiheyteen (henkilöautoa/1000 asukasta) vaikuttavat monet tekijät kuten autojen hintataso, väestön varallisuus, väestörakenne, yhdyskuntarakenne sekä joukkoliikennejärjestelmän tehokkuus/palvelutaso. Haja-asutusalueilla henkilöautot korvaavat julkisen liikenteen, joka keskittyy usein vain välttämättömien palvelujen turvaamiseen. 20

21 Suunnittelualueella henkilöautotiheys on keskimäärin 475 autoa tuhatta asukasta kohti, kun koko maassa luku on keskimäärin 422. Suunnittelualueen keskiarvoa alhaisempi autotiheys on Kokkolan ja Kaustisen seutukunnissa poikkeuksena kuitenkin Vetelin kunta, jossa autotiheys on hieman seudun keskiarvoa korkeampi. Kunnittain tarkasteltuna autotiheys on korkein Uusikaarlepyyssä ja Pietarsaaressa. Myös Kruunupyyssä autotiheys on suhteellisen korkea. Alhaisin autotiheys on Pedersören kunnassa, Lestijärvellä ja Ullavalla (Taulukko 4, Kuva 11). Taulukko 4 Suunnittelualueen kuntien henkilöautotiheys kunnittain vuonna 2003 (Ajoneuvohallintokeskus 2004). Henkilöautoja Ha-tiheys (ha/1000as) Ero seudun Asukkaita keskiarvoon Kaustisten seutukunta Abs. Suht. % Halsua % Kaustinen % Lestijärvi % Perho % Toholampi % Ullava % Veteli % Seutukunta yhteensä % Kokkolan seutukunta Himanka % Kannus % Kokkola % Kälviä % Lohtaja % Seutukunta yhteensä % Pietarsaaren seutukunta Kruunupyy % Luoto % Pedersöre % Pietarsaari % Uusikaarlepyy % Seutukunta yhteensä % Suunnittelualue yhteensä % 21

22 Kuva 11 Suunnittelualueen henkilöautotiheys suhteutettuna alueen keskiarvoon (Ajoneuvohallintokeskus 2003). 3.2 Tavaraliikenteen tarpeet Tavaraliikenteellä on merkittävä rooli suunnittelualueen liikennejärjestelmässä. Tavaraa kulkee niin tie- kuin rataverkolla. Satamat ovat merkittäviä tavaravirtojen solmukohtia. Suunnittelualueen tavaraliikennettä on tarkasteltu pääasiassa Tilastokeskuksen vuosien tieliikenteen tavarakuljetustilastojen pohjalta sekä muista Tilastokeskuksen tiedoista. Alueelta alkavia ja sinne päättyviä tiekuljetuksia on yhteensä vuositasolla noin 5,3 miljoonaa tonnia. Suunnittelualueelta alkavien ja sinne päättyvien tiekuljetusten suuntautuminen Suomessa on esitetty kuvassa 12. Alueelta alkavista ja sinne päättyvistä kuljetuksista noin 60 % on alueen sisäisiä kuljetuksia. Tärkeimmät kuljetussuunnat Suunnittelualueen ulkopuolella ovat Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Keski-Suomi. Suunnittelualueen satamista lähtevät kuljetukset suuntautuvat pääosin Pohjois- Pohjanmaalle. 22

23 Kuva 12 Kokkola-Pietarsaari-Kaustinen alueelta alkavien ja alueelle päättyvien tiekuljetusten suuntautuminen Suomessa. Kuvassa eivät näy alueen sisäiset kuljetukset. (Tilastokeskus ka). Kokkolan ja Pietarsaaren satamien kautta tapahtuva tuonti oli vuonna 2002 noin 1,6 miljoonaa tonnia ja vienti noin 2,0 miljoonaa tonnia. Koko maan tuonnista alueen satamien osuus oli noin 4 % ja viennistä noin 5 %. Pietarsaaren satamassa tuonti (tonneissa laskettuna) koostui pääosin sahaamattomasta puutavarasta (29 %), kivihiilestä ja koksista (29 %), kemikaaleista (30 %) ja öljytuotteista 10 %. Viennistä valtaosa (57 %) oli selluloosaa/puuhioketta ja sahattua puutavaraa (37 %). Kokkolan sataman tuonti (tonneissa laskettuna) koostui pääasiallisesti malmeista ja rikasteista (46 %) sekä raakamineraaleista (32 %). Kemikaalien osuus tuonnista oli 11 %. Malmit ja rikasteet muodostavat merkittävän osan (40 %) myös viennistä. Muita merkittäviä vientiartikkeleita olivat sahattu puutavara (15 %) ja kemikaalit (19 %). Suunnittelualueen satamista vain Kokkolassa on kauttakulkuliikennettä ja sekin nykyisin vain vientiin liittyvää. Vuonna 2002 transiton osuus sataman tavaraliikenteen viennistä oli noin 2 %. 23

24 Taulukko 5 Satamissa käsitellyt tavarat vuonna 2002 (Tilastokeskus 2003). Puretut tavarat Lastatut tavarat Tonnia (1000) Ulkomailta Kotimaasta Ulkomaille Kotimaahan Yhteensä Ulkomaan osuus Kokkola % Pietarsaari % Yhteensä % Osuudet 37 % 12 % 46 % 5 % 100 % 24

25 4 Liikennejärjestelmän kehittämiselle asetetut tavoitteet Tavoitteena on kehittää liikennejärjestelmää tukemaan elinkeinoelämän menestymistä kansallisessa ja kansainvälisessä kilpailussa, alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittymistä sekä väestön hyvinvointia. Tavoitteet on johdettu Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista sekä Keski-Pohjanmaan liiton maakuntaohjelman että Pohjanmaan liiton maakuntasuunnitelman tavoitteista. Yksilöidyt tavoitteet: Päätavoitteet/ Väestön työ-, opiskelu-, Taso asiointi- ja virkistysmatkoille on tasapuoliset ja turvalliset, ja kestävän kehityksen mukaiset Kansainvälinen ja valtakunnallinen taso kulkumahdollisuudet Matkaketjujen toimivuutta parannetaan terminaalien saavutettavuutta ja palvelutasoa nostamalla, sekä terminaalien sijoittamisella niin, että niiden verkosto palvelee koko aluetta Liikennejärjestelmä luo elinkeinoelämälle mahdollisimman hyvän kilpailutilanteen Nykyistä nopeampia ja kustannustehokkaita kaukoliikenneyhteyksiä kehitetään Suomeen ja ulkomaille Pääliikenneyhteyksiä kehitetään lyhentämällä matka-aikoja Aluerakennetta ja maankäyttöä kehitetään toimiva liikennejärjestelmä huomioon ottaen Aluerakenteen kehittäminen tapahtuu valtakunnan alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti vuorovaikutuksessa liikennejärjestelmän kehittämisen kanssa rahoitusresurssit huomioon ottaen Maakunnallinen ja seudullinen taso Paikallinen taso Liikennejärjestelmän luotettava toiminta varmistetaan koko väestölle koko alueella Henkilöautolle vaihtoehtoisia kulkumuotoja kehitetään keskustoihin suuntautuville ja keskusten välisille työ- ja asiointimatkoille Joukkoliikenteelle kehitetään seudullisen linja/ostoliikenteen ja kutsujoukkoliikenteen palvelutaso-strategia Raskaasta liikenteestä asutukselle aiheutuvia häiriöitä vähennetään Liikenneturvallisuutta parannetaan kevyen liikenteen järjestelyjä lisäämällä erityisesti koulumatkoilla ja taajamissa Selkeä, turvallinen, esteetön ja toimiva joukkoliikenneterminaali/ pysäkkiverkosto kehitetään Terminaalien rahdinkäsittelymahdollisuuksia parannetaan ja kuljetuskaluston saatavuutta ja toimintaa varmistetaan Tavarakuljetusten sujuvuutta lisätään Suurten tapahtumien opastusta kehitetään ja keskitetään Elinkeinoelämälle tärkeiden kuljetusten (maatalouden kuljetukset, puutavara- ja turvekuljetukset, kaivostoiminnan kuljetukset) turvataan alemmalla tieverkolla Alemmalla tieverkolla otetaan kehittämisperusteeksi myös maaseutuelinkeinojen asiakkaiden matkustusmukavuus Alue- ja yhdyskuntarakennetta kehitetään niin, että liikennetarve vähenee, liikenneturvallisuus ja joukkoliikenteen toimintaedellytykset paranevat Uudet huomattavat asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueet sijoitetaan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen Uudet toiminnot sijoitetaan ensisijaisesti niin, että olemassa olevia liikennejärjestelyjä voidaan käyttää ja uusille alueille luodaan turvalliset kulkuyhteydet. Tarpeellisten liikennejärjestelyjen rahoitus varmistetaan. Kaavoituksesta neuvotellaan riittävän varhaisessa vaiheessa tienpitäjän kanssa Palveluliikenteelle laaditaan kehittämisstrategia ja joukkoliikenneinformaatiota kehitetään 25

(loppuraportti versio 06/20.2.2006)

(loppuraportti versio 06/20.2.2006) KOKKOLA-PIETARSAARI-KAUSTINEN ALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA (loppuraportti versio 06/20.2.2006) 1 Esipuhe Kokkolan, Pietarsaaren ja Kaustisen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu vuosina

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävän kehityksen perustana Elinvoimaiset kaupunkikeskukset Vientikuljetukset nopeasti asiakkaalle Energia- ja teollisuusrannikko Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015

Lisätiedot

Kokkolan seudun koko kuva

Kokkolan seudun koko kuva Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Kuntien taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa

PÄÄTÖS. Kuntien taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa 1(8) PÄÄTÖS 25.11.2010 EPOELY/991/060602/2010 ASIA Kuntien taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa LAUSUNNONANTAJAT Lausunnot on pyydetty

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016

Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016 Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016 Taustat ja tavoitteet Tavoitteena kehittää menetelmä ja määrittää maantieverkon henkilöliikenteelle ja kuljetuksille tarjoama

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Intended for Jouko Kunnas Document type Muistio Date Kesäkuu 2014 LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Date 2014/05/30 J. Nyberg, J. Räsänen Made

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana Ylistaron yleiskaavaa 2020

Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana Ylistaron yleiskaavaa 2020 FCG Planeko Oy YLISTARO Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana n yleiskaavaa 2020 31.10.2008 1 (9) FCG Planeko Oy 30.10.2008 Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten

Lisätiedot

Pääteiden kehittämisen periaatteet / Aulis Nironen

Pääteiden kehittämisen periaatteet / Aulis Nironen 1 15.12.2003 Aulis Nironen 2 PÄÄTEIDEN KÄSITTEITÄ Pääteillä tarkoitetaan valta- ja kantateitä Valtatiet palvelevat tärkeiden asutus- ja liikennekeskusten välistä kaukoliikennettä ja muodostavat maantieverkon

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

ASIA. Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskuksen) alueelle

ASIA. Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskuksen) alueelle ASIA Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskuksen) alueelle RATKAISU, SEN VALMISTELU JA PERUSTELUT Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Länsi-Suomen läänissä Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa

Taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Länsi-Suomen läänissä Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa 1 LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS Liikenneosasto PÄÄTÖS 26.11.2009 LSLH-2009-7937/Vi-254 LSLH-2009-1197/Vi-254 ASIA Taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Länsi-Suomen läänissä Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Yhteinen päämäärä Viitosväylä Itä-Suomen elinkeinoelämän ja kaupunkiseutujen kehityksen moottori Kehittyvä elinkeinoelämä Liikenneyhteyksien kehittäminen on yritysjohtajien

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan Lahden yleiskaavan 2025 liikenne-ennusteetennusteet Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Lisätiedot

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 Kansikuva: SCC Viatek Oy 2003 ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-287-4 TIEH 3200880 Julkaisua saatavana pdf-muodossa:

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen

Lisätiedot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

MUISTIO J. Rinta-Piirto 4.6.2008 Seinäjoen Itikanmäki Liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista Lähtökohtia Seinäjoen Itikanmäen alueelle on suunnitteilla uutta maankäyttöä. Tavoitteena on muuttaa joen

Lisätiedot

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma Yhteenveto vaiheista I ja II 6/2016 suunnitelma yhteenveto vaiheista I ja II 1 seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma I vaihe keskittyi maankäytön ja

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI. Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu

FCG Finnish Consulting Group Oy ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI. Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu 1.11.2011 Liikenneselvitys 1 (3) M. Karttunen Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2015

Helmikuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Helmikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.3.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja lähes kolmanneksen vuoden takaista enemmän. Pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.2.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja vuoden takaista enemmän. Ulkomaalainen työvoima kasvanut yli 200

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Maakuntainfo. Marko Muotio

Keski-Pohjanmaa. Maakuntainfo. Marko Muotio Keski-Pohjanmaa Maakuntainfo Marko Muotio Yleistä Keski-Pohjanmaasta Keski-Pohjanmaan on väestömäärältään yksi Suomen pienemmistä maakunnista Maakunnan väestön määrä 31.12.2014 oli kaikkiaan 68 832 henkilöä

Lisätiedot

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS TIESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiesuunnitelma liittyy osana Lakarin teollisuus- ja logistiikkaalueen kehittämiseen. Uusi

Lisätiedot

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Intended for Jouko Kunnas Document type Muistio Date Lokakuu 2014 LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Date 2014/10/27 J. Nyberg, J. Räsänen Made

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Keskustan osayleiskaavat. Liikenneselvitys. Työ: 25349. Tampere 24.2.2012

LAPUAN KAUPUNKI. Keskustan osayleiskaavat. Liikenneselvitys. Työ: 25349. Tampere 24.2.2012 LAPUAN KAUPUNKI Keskustan osayleiskaavat Liikenneselvitys Työ: 25349 Tampere 24.2.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 23.12.2014 klo 9.00 Työttömyys lisääntynyt yli 15 prosentilla, toiseksi eniten koko maassa. Nuorisotyöttömyys

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 2015

Marraskuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 22.12.2015 klo 9.00 Työttömien määrän kasvu hidastunut koko maassa, Pohjanmaan ELYalueen tahti nyt maan keskiarvoa.

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö 1.9.2015 Yhteenveto toimintaympäristöstä Taipalsaaren liikenteen toimintaympäristöstä koottiin työn alussa seuraavat

Lisätiedot

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 19.11.1 Toni Joensuu ja Sonja Aarnio SISÄLTÖ 1. Joukkoliikenteen palvelutaso Palvelutason määritelmä Valtakunnalliset palvelutasoluokat Palvelutaso alueellisella tasolla

Lisätiedot

Suomi tarvitsee vetävät väylät!

Suomi tarvitsee vetävät väylät! Kauppakamariryhmä 2.3.2011 Suomi tarvitsee vetävät väylät! Yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen ja toimintaedellytysten turvaaminen valtakunnallisesti edellyttää tehokkaita liikenneyhteyksiä. Toimivat

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Esityksen rakenne 1. Suunnittelun tilanne ja tavoite 2. Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet 3. RM-alueen liikkumisen ominaisuuksia, kulkutavat

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN TILASTOKATSAUS 2001

KESKI-POHJANMAAN TILASTOKATSAUS 2001 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO CHYDENIUS-INSTITUUTTI KESKI-POHJANMAAN TILASTOKATSAUS 2001 SELOSTEITA JA KATSAUKSIA Nro 37 Keski-Pohjanmaan tilastokatsaus 2001 Kokkola 2001 Selosteita ja katsauksia nro 37 Verkkojulkaisu

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 2014

Elokuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ ELOKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Elokuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 23.9.2014 klo 9.00 Nuorisotyöttömyys kasvaa lähes viidenneksen vuosivauhtia. Ammateittain työttömyys kasvaa suhteellisesti

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuus liittyen tuulivoimapuistojen kuljetuksiin

Kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuus liittyen tuulivoimapuistojen kuljetuksiin S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A CPC Finland Oy Kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuus liittyen tuulivoimapuistojen kuljetuksiin Selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (6) Miettinen Tuomas

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Suomen logistiikan näköalat

Suomen logistiikan näköalat BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta Tekninen lautakunta 48 21.05.2014 Kaupunginhallitus 252 02.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta 236/10.05.01/2014 TEKLA 48 Tekninen

Lisätiedot

Oulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa

Oulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa Liikenteen kasvu ja liikenneturvallisuus Kasvun hillinnän mahdollisuudet Oulun seudulla (OULULIIKA) Kati Kiiskilä Tiehallinto kati.kiiskila@tiehallinto.fi Tuomo Vesajoki Insinööritoimisto Liidea Oy tuomo.vesajoki@liidea.fi

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen katsaus liikennejärjestelmäasioihin Turun kaupunkiseudulla VARELY / Hanna Lindholm

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen katsaus liikennejärjestelmäasioihin Turun kaupunkiseudulla VARELY / Hanna Lindholm Varsinais-Suomen ELY-keskuksen katsaus liikennejärjestelmäasioihin Turun kaupunkiseudulla 5.4.2016 VARELY / Hanna Lindholm Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmän kehittäminen Linea Konsultit Oy 5.4.2016

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih.

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih. POHJOIS-POHJANMAA Nuorten maakunta! AKL 2.2011 Pohjois-Pohjanmaa asukkaita 395 000 pinta-ala 37 400 km2 asukastih. 11 as/km2 AKL 2.2011 1 Pohjois- Pohjanmaa 34 kuntaa (+Vaalan kunta Kainuusta liiton jäsen)

Lisätiedot

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät Alustavat tulokset Sito Parhaan ympäristön tekijät Lähtökohdat ja tarkastellut vaihtoehdot Tässä hankearvioinnissa on tarkasteltu valtatien 19 parantamista välillä Seinäjoki- Lapua ja siihen liittyviä

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Pohjois-Savon liikennestrategian toteuttamisen aiesopimus

Pohjois-Savon liikennestrategian toteuttamisen aiesopimus 2 Pohjois-Savon liikennestrategian toteuttamisen aiesopimus 2009 1. Sopijaosapuolet 3 Tämä sopimus on tehty seuraavien osapuolten välille Pohjois-Savon liitto Itä-Suomen lääninhallitus Tiehallinto, Savo-Karjalan

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 LIIKENNE-ENNUSTEET ja LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT Kivistön kaupunkikeskuksen suunnittelun yhteydessä on laadittu HSL:n tuoreimpia liikennemalleja hyödyntäen

Lisätiedot

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven 7 1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA 1.1 Työn tavoitteet Hyvä liikenneturvallisuus syntyy monista tekijöistä. Liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS

ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS 24.9.2013 Kajaani Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus/ Timo Mäkikyrö 18.10.2013 1 Pohjois-Pohjanmaan ELY:n Liikenne -vastuualueen toimialue Rovaniemi

Lisätiedot

Lausunto Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle Kaakkois-Suomen maanteiden hallinnollisesta asemasta ja kehittämisestä asemakaava-alueilla

Lausunto Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle Kaakkois-Suomen maanteiden hallinnollisesta asemasta ja kehittämisestä asemakaava-alueilla Tekninen lautakunta 146 19.04.2017 Lausunto Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle Kaakkois-Suomen maanteiden hallinnollisesta asemasta ja kehittämisestä asemakaava-alueilla 247/00.04.00/2017 TEKLA 146 Liite

Lisätiedot

Tieliikenne-ennuste 2004-2040. Vuoden 2003 ennusteen tarkistaminen

Tieliikenne-ennuste 2004-2040. Vuoden 2003 ennusteen tarkistaminen Tieliikenne-ennuste 2004-2040 Vuoden 2003 ennusteen tarkistaminen Tieliikenne-ennuste 2004-2040 Vuoden 2003 ennusteen tarkistaminen Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 19/2005 Tiehallinto Helsinki 2005 Verkkojulkaisu

Lisätiedot

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007 Kauklahden alueella on käynnissä useita maankäytön kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys Länsiväylän ja Kehä III:n välillä on laadittu, jotta maankäytön suunnittelussa

Lisätiedot

VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA

VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA Hankkeen taustaa Hanke on osa EU:n Itämeriohjelman Keskipohjolan kuljetuskäytävän

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011 Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Reijo Helaakoski Linea Konsultit Oy 11.9.2013 11.9.2013 Taustat ja lähtökohdat Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on ollut käynnissä laajana

Lisätiedot

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät 3000 Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa 2500 2294 2000 1500 1000 500 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Liikenteen tavoitteet

Liikenteen tavoitteet HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky

Lisätiedot