Hakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa Hakemusta on täydennetty

Transkriptio

1 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 131/10/1 Dnro ISAVI/238/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Eläinsuojan ympäristölupa, Juva HAKIJA Jorma Sihvonen Ahotaipaleentie Juva Yhteyshenkilö: Jorma Sihvonen p LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Nykyisessä eläinsuojassa on paikat 50 lypsylehmälle, 35 hieholle ja 20 alle kuuden kuukauden ikäiselle nuorkarjalle (422 eläinyksikköä). Nykyistä eläinsuojaa laajennetaan siten, että siihen tulee paikat 60 lypsylehmälle, 10 ummessa olevalle lehmälle, 58 hieholle ja 22 alle kuuden kuukauden ikäiselle nuorkarjalle (605 eläinyksikköä). Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. Hakemuksen mukainen eläinpaikkojen lisääminen ja eläinsuojan laajentaminen katsotaan olennaiseksi muutokseksi. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a) kohdan mukaan aluehallintovirasto ratkaisee hakemuksen mukaisen yli 75 lypsylehmän tai eläinmäärältään sitä vastaavan (510 eläinyksikköä) eläinsuojan ympäristöluvan. HAKEMUS Hakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa Hakemusta on täydennetty Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset Toiminnalla on Juvan kunnan ympäristölautakunnan antama ympäristölupa N:o YL 3/2002. Lupa koskee eläinsuojaa, jossa on tilat 40 lypsylehmälle, 18 hieholle ja 13 nuorkarjalle. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi

2 2 Hakijalla on voimassa olevat 20 pellonvuokrasopimusta yhteensä 101 ha:sta. Alueen kaavoitustilanne ja muut maankäyttörajoitukset Hakijan tilan alueella ei ole oikeusvaikutteista asema- tai yleiskaavaa. Valmisteilla olevassa Nevajärven osayleiskaavassa tila on merkitty maatalousalueeksi. Sijaintipaikka ja sen ympäristö Eläinsuojan toiminta Eläinsuoja sijaitsee maatalousvaltaisella haja-asutusalueella Juvan kunnan Nääringin kylässä, tilalla Taipale RN:o 1:81. Eläinsuojan lisäksi tilalla on asuinrakennus, aitta, saunarakennus, kellari, kaksi kalustovajaa ja varasto sekä öljysäiliöt. Eläinsuojalta on matkaa lähimpään asuttuun naapuriin 250 m ja seuraavaksi lähimmät ovat 600 m:n ja 800 m:n etäisyydellä. Tila sijaitsee Tuijunlammen ja Ahvenlammen välissä. Etäisyys Tuijunlampeen on lähimmillään noin 100 m ja Ahvenlampeen noin 300 m. Alueella ei ole luonnonsuojelualueita, muita suojeltavia tai häiriintyviä kohteita eikä pohjavesialueita. Nykyinen eläinsuoja peruskorjataan nykyvaatimusten mukaiseksi ja samalla laajennetaan suuremmalle eläinmäärälle. Laajennus on valmis huhtikuussa vuonna Laajennuksen jälkeen eläinsuojassa on paikat 60 lypsylehmälle, 10 ummessa olevalle lehmälle, 58 hieholle ja 22 alle kuuden kuukauden ikäiselle nuorkarjalle. Tilalla tuotetaan enimmillään maitoa 0,6 milj. kg ja lihaa noin kg vuodessa. Eläimet laiduntavat vuodessa noin neljä kuukautta. Laidunkaudella eläimet otetaan yöksi sisälle. Laidun alaa on noin 18 ha. Laitumet on erotettu aidalla vesistöstä. Laitumelle viedään kaivovettä juottovesivaunuilla ja siellä on kiertävä ruokintapaikka, joka on käytössä kerralla kaksi päivää noin kymmenenä päivänä kesässä. Eläinsuojassa on koneellinen ilmanvaihto. eläinsuojan WC-vedet johdetaan umpikaivoon, joka tyhjennetään pellolle. Jatkossa WC-vedet imeytetään turpeeseen ja kompostoidaan ennen peltoon levittämistä. Eläinsuojan eläinpaikat ovat kuivikelannalla. Kuivikkeena käytetään olkea ja turvetta Virtsa kerätään virtsakaivoihin. Nykyisten virtsakaivojen tilavuudet ovat 275 m³, 257 m³ ja 92 m³. Säiliöt ovat betonia ja katettuja. Nykyiset lantalat ovat betonia ja tilavuudeltaan 256 m³, 310 m³ ja 99 m³. Lisäksi rakennetaan 360 m³:n betoninen virtsasäiliö ja 561 m³:n betoninen lantala. Eläinsuojassa on koneellinen lannanpoisto, jota käytetään talvella kaksi kertaa vuorokaudessa ja kesällä kerran vuorokaudessa. Säilörehua tehdään noin t pyöröpaaleihin. AIV-liuosta on varastossa noin 840 l trukkilavoilla. Säilönnässä on tarkoitus siirtyä käyttämään maitohappoa. Lannanlevitykseen on käytettävissä 133 ha peltoa, josta 32 ha on omaa ja 101 ha vuokrapeltoa. Lannasta 70 % levitetään keväällä (vko 17 20) ja 30 % syksyllä (vko 40). Kuivalanta levitetään pelloille yleisperävaunulla ja kynnetään peltoon vuorokauden sisällä levityksestä. Virtsa levitetään kesällä nurmelle ja syksyllä kynnöksen alle.

3 Polttoainesäiliöstä l säiliö on katoksellisessa suoja-altaassa. Katoksellinen suoja-allas on tarkoitus rakentaa l:n ja l:n säiliölle. Säiliöissä on lukitus. Muita öljytuotteita, enintään 60 l, säilytetään pajassa. Työkoneissa ja kuivurissa käytetään polttoainetta vuodessa noin 30 m³. Tilalla on oma porakaivo. Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen Satunnaisia hajuhaittoja on tarkoitus vähentää kattamalla yksi nyt pellillä katettu virtsasäiliö betonilaatalla. Tarkoitus on myös lisätä virtsan levityksessä multausta. Mahdollisen vuodon sattuessa virtsan ja lannan ympäristöön leviämistä rajoittaa virtsasäiliöiden ja lantalan sijainti notkelmassa. Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä. Rehupaaleja siirretään eläinsuojaan noin kolme kertaa viikossa. Tiivisterehuauto käy tilalla kerran kuussa. Kuivikelantaa syntyy vuodessa noin m³ ja virtsaa noin 710 m³. Lietesäiliöön johdettavia maitoisia vesiä syntyy 150 m³ vuodessa ja muita jätevesiä 20 m³. Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat kuolleet eläimet, muovit, pilaantuneet rehut, metalliromu, jäteöljy, loisteputket ym. ongelmajätteet. Kuolleet eläimet, noin kolme vuodessa, peitetään ja säilytetään betonilaatalla ennen poiskuljetusta. Paalimuoveja syntyy vuodessa noin kpl. Muovin hakee jätekeräys. Pilaantuneen rehun määrä on vähäinen ja se sijoitetaan omaan lantalaan. Metalliromu toimitetaan romun keräykseen. Jäteöljyt noin 150 l/v ja muut ongelmajätteet toimitetaan Juvan kunnan ongelmajätekeräykseen. Poikkeustilanteisiin varautuminen ja toiminta häiriötilanteissa Tarkkailu Sähkökatkon varalle tilalla on traktorikäyttöinen aggregaatti. Tilalla tehdään vuosittain palotarkastus ja tilalle on laadittu pelastussuunnitelma. Tilalla on yhteensä kahdeksan jauhesammutinta, joista eläinsuojassa on viisi. Porakaivoa varten on olemassa varapumppu. Lantalat ja virtsasäiliöt tarkastetaan tyhjennyksen yhteydessä kerran vuodessa. Polttoainesäiliöiden kuntoa tarkkaillaan käytön yhteydessä. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltaminen ja ympäristön kannalta paras käytäntö Tilalla on käytössä väkirehurobotti, mikä vähentää rehun hukkaa. Kun eläimiä syötetään kuusi kertaa päivässä ja tulevaisuudessa kahdeksan kertaa, eläimet hyödyntävät ravinnon tehokkaammin. Kun lannan levityksessä käytetään multausta, hajuhaitat vähenevät. 3

4 4 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Asian vireilläolosta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Juvan kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Juvan Lehdessä. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Juvan kunnalta ja Juvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet Asiassa ei ole annettu lausuntoja tai jätetty muistutuksia taikka mielipiteitä. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Itä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Jorma Sihvoselle ympäristöluvan eläinsuojan toimintaan tilalla Taipale ( ) Nääringin kylässä Juvan kunnassa. Laajennettavan eläinsuojan tuotantoeläinten eläinyksikkömäärä on yhteensä noin 605. Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojan pohja-, lietekuilu-, virtsasäiliöiden ja lantaloiden rakenteiden sekä lannan ja virtsan siirtoon tarkoitettujen rakenteiden tulee olla vesitiiviitä ja lämpöeristämättömissä tiloissa säänkestävää. Eläinsuojan laajennuksen ja rakennettavien lantalan ja virtsasäiliön vesitiiviiden rakenteiden on oltava sellaiset, että rakenteen rikkoontuessa mahdolliset vuodot voidaan havaita. Eläinsuojan, lantalan ja virtsasäiliön salaojissa tulee olla tarkastuskaivot vuotojen havaitsemiseksi. 2. Lantalat ja virtsasäiliöt on tyhjennettävä ja niiden kunto on tarkastettava vuosittain. Säiliöitä tai lantaloita tyhjennettäessä ja virtsaa tai lantaa kuljetettaessa on toimittava niin, että lantaa tai virtsaa ei pääse hallitsemattomasti ympäristöön. Kuljetusreitin likaantuneet alueet on puhdistettava mahdollisimman nopeasti. 3. Eläinsuojan ja laitumen välisen kulkuväylän tulee olla kuiva ja kovapohjainen niin, että lanta voidaan tarvittaessa poistaa kulkuväylältä. Laiduntaminen tulee järjestää siten, että laidunalueelle ei synny nurmesta vapaita paikkoja. Laitumella juotto- tai ruokintapaikka tulee sijoittaa tiivispohjaiselle alueelle. 4. Eläinten valkuaisruokinta tulee optimoida niin, että lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä on mahdollisimman vähäinen. Hajujen muodostuminen ja muiden ilmapäästöjen määrä on pidettävä mahdollisimman vähäisenä huolehtimalla eläinsuojien sisätilojen siisteydestä ja sisäilman viileydestä.

5 5. Ongelmajätteet kuten jäteöljyt, akut ja loisteputket, tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottoon vähintään kerran vuodessa. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee lajitella ja toimittaa niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Kemikaalit ja ongelmajätteet on varastoitava katetussa tilassa tiivispohjaisissa suljetuissa astioissa. Pilaantunut rehu on varastoitava tiiviillä alustalla ja se tulee tarvittaessa peittää turpeella tai vastaavalla materiaalilla. Kuolleiden eläinten pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainen varastointi on järjestettävä suojatussa säilytyspaikassa tiiviillä alustalla, ruhot peitettynä. Polttonestesäiliön alustan ja polttonesteen tankkauspaikan on oltava tiivis ja vuodot säiliöstä tai tankkauksessa on voitava kerätä talteen. Säiliö on varustettava ylitäytön estävällä järjestelmällä, laponestolla ja lukituksella. Tankkauspaikan läheisyydessä tulee olla imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. 6. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että sen käytössä olevien lantaloiden ja virtsasäiliöiden tilavuus riittää 12 kk:n aikana tilalla syntyvän lietteen ja lannan varastointiin. Tilalla on myös oltava käytettävissä kulloisenkin eläin määrän mukaan riittävästi lannan ja virtsan hyödyntämiseen soveltuvaa peltoa. Lannan ja virtsan levitys peltoon on tehtävä suunnitelmallisesti. Lannan ja virtsan levityssuunnitelmassa on oltava muun muassa selvitys levitysalueiden sijainnista, pohjavesien, vesistöjen ja talousvesikaivojen suojaamiseksi tarpeellisista suojavyöhykkeistä, levitysmenetelmistä, levitysajankohdista sekä naapurustolle aiheutuvan hajuhaitan vähentämiseksi tarpeellisista toimenpiteistä. Suunnitelma on esitettävä tarvittaessa Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Juvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jäljennökset uusista tai muutetuista sopimuksista on toimitettava viipymättä Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Juvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 7. Luvan saajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tämän tekniikan ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen käyttöönottoon siten kuin ne soveltuvat tilan oloihin. 8. Poikkeuksellisista tilanteista, jotka saattavat aiheuttaa ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Juvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 9. Luvan saajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - eläinmäärät - lannan ja virtsan levityspeltojen, vuokrasopimusten ja luovutus- ja vastaanottosopimusten ja levitysalojen muutokset - toteutuneet lanta- ja virtsamäärät ja varastointitilavuuden riittävyys - levityssuunnitelmakartta, johon on merkitty pellot ja niiden läheisyydessä olevat vedenottamot - jätteet, niiden määrät, toimituspaikat ja käsittelytavat 5

6 - enintään viisi vuotta vanhat analyysitulokset (kokonaistyppi, liukoinen typpi ja liukoinen fosfori) lannasta - eläinsuojan sekä lantavarastojen ja virtsasäiliöiden rakenteiden tarkkailu - polttoainevaraston tarkkailu - eläinsuojan, lantavaraston ja virtsasäiliön salaojavesien tarkkailu vuosittain - toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset tilanteet. Jätetiedot, eläinmäärä, kuolleiden eläinten määrä, syntyneen lannan ja virtsan määrä ja levitysala on ilmoitettava vuosiraportissa helmikuun loppuun mennessä Etelä- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Juvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muut kirjanpitotiedot tulee olla valvovien ympäristöviranomaisten tarkastettavissa tilalla. 10. Toiminnan valvonnan ja päästöjen lisääntymisen kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Juvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 6 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Rakennettava eläinsuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle. Alueella ei ole asemakaavaa. Lähimpään naapuriin on matkaa eläinsuojalta noin 250 metriä. Lypsykarjatalouden harjoittaminen on alueelle tavanomaista toimintaa. Virtsasäiliöiden ja lantalan tilavuudet riittävät virtsan ja lannan varastointiin 12 kuukauden ajaksi ja peltoalaa on riittävästi tilalla syntyvän virtsan ja lannan levitykseen ja hyödyntämiseen. Eläinsuojan läheisyydessä on kaksi lampea, Tuijunlampi ja Ahvenlampi. Toiminta ei vaikuta lampien veden laatuun, eikä toiminnasta aiheudu pohjaveden ja pintavesien pilaantumista, kun rakenteet tehdään ja tilalla toimitaan hakemuksessa esitetyn ja lupamääräysten mukaisesti ja kun virtsan ja lannan levityksessä noudatetaan valtioneuvoston asetusta maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Laiduntamisesta syntyvää vesistökuormitusta ehkäistään lupamääräyksellä.

7 Luvan myöntämisedellytysten täyttymiseksi aluehallintovirasto on antanut tarpeellisiksi katsomansa määräykset mm. eläinsuojan, virtsasäiliön ja lantalan rakenteista. Päästöjen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi annettavat lupamääräykset perustuvat parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan. Lupaharkinnassaan aluehallintovirasto on ottanut huomioon myös maa- ja metsätalousministeriön antaman rakentamismääräyksen ja ohjeen; kotieläinrakennusten ympäristönhuolto (MMM-RMO-C4). Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 1 koskien rakenteita on tarpeen sen varmistamiseksi, että toiminnasta ei aiheudu maaperän, pohja- tai pintavesien pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa. Mahdollisten rakenteiden rikkoutumisen ja vuotojen havaitsemiseksi on rakennettava salaojitus ja tarkastuskaivot. Lupamääräyksen 2 mukaisella lantaloiden ja virtsasäiliöiden vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Kun säiliön pohjalle kertyneet mahdolliset saostumat poistetaan, voidaan rakenteet tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Eläimiä laidunnettaessa on syytä huolehtia, ettei ravinteita pääse tarpeettomasti valumaan vesistöön. Liiallisesta laiduntamisesta aiheutuvat nurmettomat alueet ovat myös alttiimpia eroosiolle ja tätä kautta ravinteiden kulkeutumiselle. Tiivispohjaisella juotto- ja ruokintapaikalla maaperän liettyminen ja eroosio on vähäistä. (lupamääräys 3) Lupamääräys 4 on annettu hajuhaittojen vähentämiseksi. Haisevien yhdisteiden, kuten ammoniakin ja metaanin, syntymistä ja haihtumista voidaan vähentää ruokinnan optimoinnilla sekä pitämällä eläinsuoja siistinä ja viileänä. Tutkimusten mukaan rehujen valkuaispitoisuutta säätämällä voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa ammoniakkiyhdisteiden määrää. Polttoöljysäiliöiden tiiviin alustan ja tiiviin tankkauspaikan vaatimuksella ehkäistään maaperän sekä pohja- ja pintaveden pilaantumista. Imeytysainetta voidaan käyttää öljyvahinkojen ensitorjunnassa ja siten estää öljyvuodosta aiheutuvia enempiä haittoja. Tiiviin tankkauspaikan rakentaminen on käytännöllistä toteuttaa muun rakentamisen yhteydessä. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys 5 koskien varastointia ja jätteiden käsittelyä. Polttonesteen, kemikaalien ja jätteiden varastoinnista ja käsittelystä ei saa myöskään aiheutua terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista tai kohtuutonta hajuhaittaa. Asianmukainen varastointi ehkäisee myös haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 6 :n mukaiset yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisestä. Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen sekä ympäristöön kohdistuvia riskejä. Maata- 7

8 lousmuovit ovat hyötykäyttökelpoista jätettä, joka on toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Paperi ja pahvi tulisi ensisijaisesti toimittaa keräykseen hyödynnettäväksi materiaalina. Uuden eläinsuojan myötä toiminta tilalla tulee 1,4-kertaistumaan. Lannan ja virtsan varastointia ja levitystä peltoon koskevaa lupamääräystä 6 annettaessa on otettu huomioon ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä koskevat ympäristönsuojelulain säännökset sekä jätelain 15, jonka mukaan jätettä saa luovuttaa vastaanottajalle, jolla on riittävät edellytykset huolehtia jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Jätteitä, kuten lantaa, ei saa varastoida ja käsitellä hallitsemattomasti tai siten, että siitä aiheutuu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Lannan ja virtsan varastointitilavuus ja käyttö lannoitteena pellolla on riittävästi järjestetty, kun toiminnassa noudatetaan valtioneuvoston asetusta maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Asetuksen mukaan lannan ja virtsan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista lannantuotantoa. Muodostuvan lannan ja virtsan määrän ja tarvittavan peltopinta-alan arviointi perustuu asetuksen lisäksi ympäristöministeriön ohjeeseen 1/2010 kotieläintalouden ympäristönsuojelusta. Lupa koskee enimmillään 70 lypsylehmää, 58 hiehoa ja 22 nuorkarjaa. Eläinmäärän perusteella laskettuna lantaa syntyy vuodessa noin m 3 ja virtsaa 710 m 3. Lisäksi syntyy muita jätevesiä vajaa 200 m 3. Hakijalla on riittävästi lannan varastotilaa käytettävissä yhteensä m 3 ja virtsasäiliö tilavuutta yhteensä 984 m 3. Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan ja tässä tapauksessa myös virtsan käyttöä siten, että ei tapahdu ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumista. Hakemuksen mukaisen eläinmäärän tuottaman lantamäärän hyödyntämiseen tarvitaan peltopinta-alaa noin 73 hehtaaria. Lannan levityssopimuksia on umpeutumassa noin 14 ha osalta vuoden 2010 loppuun mennessä. Sopimusten umpeutumisesta huolimatta toiminnanharjoittajalla on käytettävissä riittävästi peltopinta-alaa lannan levitykseen. Toiminnanharjoittaja saa luovuttaa jätteen ainoastaan sellaiselle vastaanottajalle, jolla on riittävät edellytykset huolehtia jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Tämän vuoksi lannan levityssuunnitelmaan voidaan sisällyttää myös sellaisia lannan levittämistä koskevia ympäristönsuojeluvelvoitteita, joita luvan saajan on lannanlevitystä koskevassa sopimustoiminnassaan noudatettava. Lannan käsittelyn ajankohtaa valitessa on mahdollista ottaa huomioon mm. tuulensuunta, jolla naapureille aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää. Suunnitelma palvelee myös yleisemmin luvan ja levitystoimintojen valvontaa. Lupamääräyksellä 7 varmistetaan toiminnan ympäristönsuojelun jatkuva kehittäminen siten, että luvan saaja on riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seuraa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä ovat mm. multaavan lannanlevittimen käyttö, lietesäiliöiden kattaminen ja valkuaisrehujen käytön optimointi kotieläinten ruokinnassa. Koska luvan saajan on oltava selvillä toimintansa aiheuttamasta kuormituksesta ja sen vaikutuksesta ympäristöön, on lupamääräykset 8, 9, ja 10 tarpeen tiedon siirtämi- 8

9 seksi toimintaa valvoville viranomaisille. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Toimintaan liittyviä poikkeuksellisia tilanteita voivat olla mm. voimakas hajuhaitta, virtsasäiliön tai lantalan rikkoontuminen tai ylivuoto, polttoainesäiliön rikkoutuminen, eläintautiepidemia tai muu vastaava tapahtuma, jossa kuolee paljon eläimiä. Poikkeuksellisten tilanteiden ja niiden syiden seuranta on tärkeää haittojen arvioimiseksi ja niiden ennaltaehkäisemiseksi. Ilmoituksen perusteella viranomaiset voivat tarvittaessa antaa ohjeet ympäristövahinkojen rajoittamiseksi. Lannan vastaanottosopimuksien kirjaaminen ja raportointi mahdollistaa lannan levitystä koskevien säädösten valvonnan myös lannan vastaanottosopimuksen tehneiden osalta. Valvonnan kannalta olennaisia muutoksia ovat toiminnan laajentaminen, tuotantosuunnan muuttaminen, suunnitelmat muuttaa lannan varastointitapaa tai käsittelyä. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. 9 LUVAN VOIMASSAOLO Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Uusi lupahakemus tulee jättää, jos toiminnan päästöt tai ympäristövaikutukset lisääntyvät olennaisesti. (YSL 55 ja 57 ) Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi on jätettävä mennessä. Hakemuksessa on esitettävä ainakin kuvaus sen hetkisestä toiminnasta, eläinmääristä, lannanlevitysalasta, parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä, energiatehokkuudesta, muutoksista eläinsuojan ympäristön maankäytössä ja arvio toiminnan ympäristövaikutuksista. (YSL 55 ) Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ). KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET Tämä päätös korvaa lainvoiman saatuaan Juvan kunnan ympäristölautakunnan Jorma Sihvoselle antaman eläinsuojan toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen N:o YL 3/2002.

10 10 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 41 43, 45, 46, 55, 56, 76, 81, 83, 90, 96, 97, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 4, 5, 19, 30 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 7 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 870 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteen maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on euroa. Kun asian käsittelyn vaatima työmäärä on vähäisempi kuin käsiteltäessä uutta toimintaa, toiminnan olennaista muuttamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta.

11 11 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus liitteenä. Ympäristöneuvos Ahti Itkonen Ympäristöylitarkastaja Päivi Määttä Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvos Ahti Itkonen. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Päivi Määttä. PM/LN Tiedustelut: asian esittelijä Päivi Määttä, puh

12 VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamon yhteystiedot Käyntiosoite: Hallituskatu 12 14, KUOPIO Postiosoite: PL 1741, KUOPIO Puhelin: (vaihde) Telekopio: (017) Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

13 ELÄINSUOJAN KÄYTTÖTARKKAILU MALLI 1. TILAN TIEDOT Tuotantosuunta Omistaja Osoite Puhelin Sähköposti Yhteyshenkilö 2. TOIMINNAN SIJAINTI Kunta Kylä Tilan nimi Tilan numero 3. LUVASSA ANNETTUJA MÄÄRÄAIKOJA TOIMENPIDE Määräaika Tarkastettu Tarkastettu

14 4. ELÄINSUOJAN TARKKAILU KOHDE Pvm Pvm Pvm Pvm Pvm Pvm Pvm Pvm Pvm Eläinsuojien rakenteiden kunto Eläinsuojan alueella olevien salaojavesien laatu Ilmastointilaitteiden kunto Sähkölaitteiden kunto Rehuvarastojen rakenteet ja tiiviys 5. LANNAN VARASTOINNIN TARKKAILU KOHDE Pvm Pvm Pvm Pvm Pvm Pvm Pvm Pvm Pvm Lannan varastointitilojen rakenteiden tarkkailu: Lietesäiliö Kuivalantala Virtsasäiliö Kompostointilaatta Lietteenpumppauskaluston kunto Lietteen/lannan levityskaluston kunto Lannanlevityksen ajankohdasta ilmoitettu naapureille (mikäli luvassa ilmoittamisesta on mainittu)

15 6. POLTTOAINEIDEN JA KEMIKAALIEN VARASTOINNIN TARKKAILU KOHDE Pvm Pvm Pvm Pvm Pvm Pvm Pvm Pvm Pvm Polttoaineen varastointirakennuksen rakenteiden tarkkailu Polttoainesäiliön kunto sekä säiliöiden sijoitusalustan tiiviys Ylitäytönestin ja laponesto Tankkauslaitteiston lukitus Tankkausalustan tiiveys ja imeytysaine Kemikaalien säilytysalustan tiiviys Öljyjen varastointipaikan alusta Öljynerotinkaivon toimivuus ja tyhjennys 7. JÄTEHUOLLON TARKKAILU KOHDE Pvm Määrä (kg) Pvm Määrä (kg) Pvm Määrä (kg) Pvm Määrä (kg) Jäteastioiden kunto Tilalla syntyneiden ongelmajätteiden toimitus Tilalla syntyneiden metallijätteiden toimitus Tilalla syntyneiden muovijätteiden toimitus Kuolleiden eläinten varastointipaikan tiiviyden ja kunnon tarkastaminen