Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintakertomus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintakertomus"

Transkriptio

1 Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintakertomus KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA :

2 ISBN (pdf) ISSN Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto Kansi: Juha Ilonen Layout: Pikseri Julkaisupalvelut

3 Esipuhe Toimintakausi poikkesi Korkeakoulujen arviointineuvoston aiemmista toimintakausista ulkoisesti: toisin kuin aiemmat se oli vain kaksivuotinen. Syy tuli tavallaan arviointitoiminnan ulkopuolelta, yliopistolain kokonaisuudistuksesta. Lakiuudistuksen seurauksena kuitenkin myös arviointitoiminnan rooli korkeakoulutuksen kehittämisessä vahvistui, ja Korkeakoulujen arviointineuvostosta annettiin uusi asetus loppuvuonna Myös arviointineuvoston sihteeristön työsuhteet saatiin kauden lopussa vihdoin vakinaistetuiksi. Yksi toimikaudelle leimallinen piirre oli siten arviointineuvoston aseman selkiyttäminen. Arviointineuvoston toiminnassa vahvistui sisällöllinen kolmijako. Määrällisesti suurimman osan toimintaa muodostivat korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit. Auditointien osalta toimintakautta voi luonnehtia vakiintuneen toiminnan jaksoksi: auditointimalli tunnettiin jo hyvin suomalaisissa korkeakouluissa ja myös arviointineuvostossa sen toteuttaminen oli entistäkin ammattimaisempaa. Auditoinneista kertyneestä aineistosta tehtiin myös kattava analyysi, joka julkaistiin vuonna Aiempina kausina keskeisiä ja korkeakoulujen tärkeiksi kokemia koulutusala-arviointeja ei suoritettu, mutta kumpanakin vuonna valmistui yksi laaja teema-arviointi, joista varsinkin yliopistokeskusten arviointi herätti laajaa keskustelua. Vuonna 2009 valmistettiin myös vuonna 2010 toteutettavan laajan tutkinnonuudistusta koskevan teema-arvioinnin projektisuunnitelma. Kolmas ryhmä arviointeja olivat koulutuksen laatuyksikköarvioinnit, joita toteutettiin kummallakin korkeakoulusektorilla. Näissä huomattava oli erityisesti yliopistojen laatuyksikköarvioinnin menetelmän uudistaminen ja siirtyminen kaksivaiheiseen kansainväliseen vertaisarviointiin ja yksikkövierailuihin. Malli herätti laajaa kansainvälistä kiinnostusta ja sai myös kansallisesti kiitosta aiempaa vaativampana, läpinäkyvämpänä ja siten uskottavampana menetelmänä. Vuosien aikana arviointineuvosto rakensi myös omaa laadunvarmistusjärjestelmäänsä. Arviointien laadun ja vaikuttavuuden seuraaminen ja palautteen kerääminen oli toki ollut ominaista toiminnan alusta asti, mutta nyt laatutyö muuttui aiempaa systemaattisemmaksi. Vastaavaa kehittämistyötä tehdään parhaillaan myös muissa Euroopan arviointiorganisaatioissa, ja Korkeakoulujen arviointineuvoston laatutyötä esiteltiin myös kansainvälisissä seminaareissa.

4 Kansainvälinen toiminta kaiken kaikkiaan vahvistui toimintakaudella, ja sihteeristön tai neuvoston jäseniä oli puhujina useimmissa vuosina järjestetyissä merkittävissä kansainvälisissä alan kongresseissa ja seminaareissa. Pääsihteeri valittiin ENQA:n hallitukseen, ja KKA toimi pohjoismaisen NOQA-verkoston puheenjohtajana. Kaudella aloitettiin myös mahdollisen yhteisen kansainvälisen auditointimallin kehitystyö, ja yhteistyö erityisesti Itävallan ja Viron sisarorganisaatioiden kanssa oli tiivistä. Kun Korkeakoulujen arviointineuvosto vuonna 1996 aloitti toimintansa, tehtiin samalla kauaskatseinen valinta: toiminnan lähtökohdaksi otettiin kehittävä arviointi. Korkeakoulujen arviointineuvosto ei kontrolloi vaan avustaa, tuottaa sellaista tietoa, jota korkeakoulut voivat käyttää hyväksi kehittäessään omaa toimintaansa. Vastuu arviointitiedon hyödyntämisestä ja korkeakoulutuksen laadusta on korkeakouluilla itsellään. Myös se, että kaikissa arviointiryhmissä on aina kummankin korkeakoulusektorin, opiskelijoiden ja työelämän edustus, on ollut viisas ratkaisu, johon monessa maassa vasta nyt pyritään. Kun kansainvälisesti yhä enemmän keskustellaan arviointitoiminnan lisääntymisestä ja korkeakoulujen ja arviointiorganisaatioiden vuoropuhelun ongelmista ja kohtaamattomuudesta, on suomalaista mallia ilo esitellä. Se vastaa korkeakoulutuksen autonomian ihanteita, mutta on menetelmiltään yhä vakiintuneempana ja ammattimaisempana myös kansainvälisesti uskottava. Työ suomalaisen korkeakoulutuksen kehittämiseksi jatkuu. Professori Riitta Pyykkö Korkeakoulujen arviointineuvoston pj FT Helka Kekäläinen pääsihteeri

5 Sisällys Katsaus korkeakoulutuksen arvioinnin nykytilaan Tehtävät ja tavoitteet Korkeakoulujen arviointineuvosto ja sihteeristö. Neuvosto ja sen toimielimet.. Neuvosto.. Ahvenanmaan maakunnan korkeakoulutuksen arvioinnista vastaava jaosto. Neuvoston sihteeristö. Talous. Arvioinneissa käytetyt asiantuntijat Arvioinnit. Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Uusinta-auditoinnit. Teema-arvioinnit.. Ammattikorkeakoulujen verkossa tapahtuvan koulutuksen arviointi.. Yliopistokeskusten arviointi.. Tutkinnonuudistuksen arviointi. Seuranta-arvioinnit. Laatuyksikköjen valinta KKA:n toiminnan kehittäminen. Laadunvarmistuksen kehittäminen. Koulutustuki. Muu toiminta Sidosryhmäyhteistyö. Kansallinen yhteistyö. Kansainvälinen yhteistyö Liitteet : Artikkelit ja ulkopuoliset julkaisut : Esitykset : Arviointineuvoston järjestämät seminaarit : Vierailut Korkeakoulujen arviointineuvostoon : Työryhmät ja muut jäsenyydet : Koulutus : KKA:n omat julkaisut

6

7 Katsaus korkeakoulutuksen arvioinnin nykytilaan Korkeakoulujen arviointineuvoston 1 neljäs toimikausi oli poikkeuksellisesti kaksivuotinen, koska toimikaudella valmiiksi saatuun lainsäädäntötyöhön liittyi mahdollisuus Korkeakoulun arviointineuvoston aseman muuttumisesta. Uuden yliopistolain, ammattikorkeakoululakiin tehtyjen vastaavien muutosten ja korkeakoulujen arviointineuvostosta annetun asetuksen myötä Korkeakoulujen arviointineuvoston asema vahvistui. Laissa todetaan, että opetusministeriön yhteydessä toimii riippumattomana asiantuntijaelimenä Korkeakoulujen arviointineuvosto. Lain perusteluosassa sanotaan, että riippumattomuudella tarkoitetaan itsenäistä vastuuta omasta toiminnasta. Lisäksi riippumattomuudella tarkoitetaan arviointien tulosten, johtopäätösten ja suositusten vapautta kolmansien osapuolien kuten korkeakoulujen, ministeriöiden tai muiden asianosaisten vaikutuksesta. Uudet lait ja asetus astuivat voimaan kauden lopussa. Voidaan sanoa, että koko 2000-luvun ajan tärkeimmät impulssit kansallisen arviointitoiminnan kehittämiseen ovat tulleet Euroopasta: erityisesti opetusministereiden sopiman Bolognan prosessin ja yhteisen eurooppalaisen koulutusalueen rakentamisen myötä. Eurooppalaisen korkeakoulutuksen korkea laatu on ydinkysymys kilpailukykyisen korkeakoulutusalueen toteuttamisessa. Kansalliset rajat ylittävä koulutus, liikkuvuus, kilpailu ja korkeakoulutuksen kaupallistuminen sekä kansainvälistyminen ovat syitä, miksi pelkkä luottamus oman kansallisen korkeakoulutuksen tasoon ja laatuun ei enää riitä. Haasteena on laadun osoittaminen ymmärrettävästi ja luotettavasti myös ulospäin. Korkeakoulujen arviointineuvosto määritteli toimintasuunnitelmassaan vuosille tavoitteekseen ja toimintaperiaatteekseen olla kansainvälinen sillanrakentaja ja proaktiivinen vaikuttaja eurooppalaisella koulutusalueella yhteistyössä suomalaisen korkeakoulukentän kanssa. Tavoitteeseen päästiin ottamalla aktiivinen rooli kansainvälisissä verkostoissa. Pääosa arviointineuvoston voimavaroista suuntautui toimikaudella korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointeihin. Käynnissä olevasta ensimmäisestä auditointikierroksesta on aikataulun mukaisesti kaksi kolmasosaa tehtynä kauden lopussa. Toimikauden aikana valmistui myös yhteen- 1 Korkeakoulujen arviointineuvostosta käytetään toimintakertomuksessa myös lyhennettä KKA.

8 vetoanalyysi auditointien tuloksista vuosilta sekä kooste korkeakoulujen hyvistä käytänteistä laadunvarmistuksessa. Toimikauden teema-arvioinnit kohdistuivat ammattikorkeakoulujen verkko-opetukseen ja yliopistokeskuksiin. Lisäksi tehtiin koulutuksen laatuyksikköarvioinnit molemmilla sektoreilla. Koulutuksen laatuyksiköiden arviointiprosessi yliopistosektorilla järjestettiin englannin kielellä ja arviointi annettiin ensimmäistä kertaa kansainvälisen raadin tehtäväksi. Saadut kokemukset olivat myönteisiä ja kannustavat hyödyntämään kansainvälisiä arvioitsijoita jatkossakin laatuyksiköiden valinnassa. Seuranta-arviointi tehtiin yliopistojen sosiaalityön ja ammattikorkeakoulujen sosiaalialan koulutuksesta. Korkeakoulujen arviointineuvoston sisäinen kehitystyö painottui toimikaudella oman laatujärjestelmän kehittämiseen, jonka tuloksena julkaistiin verkkosivuilla Laatukäsikirja tammikuussa Laadunvarmistusjärjestelmän avulla kerätään ja hyödynnetään tietoa toiminnan kehittämiseksi sekä varmistetaan toiminnan laatu ja korkeakoulujen tasapuolinen kohtelu arvioinnista toiseen. Korkeakoulujen arviointineuvoston laadunvarmistusjärjestelmän rakentamisessa on otettu huomioon European Standards and Guidelines for Quality Assurance in Higher Education -asiakirjan (ESG) linjaukset.

9 Tehtävät ja tavoitteet Korkeakoulujen arviointineuvoston toimiala kattaa sekä yliopistot että ammattikorkeakoulut. KKA:n tehtävät on säädetty asetuksissa 1320/1995, 465/1998, 548/ ja 965/2007. Toimikaudella Korkeakoulujen arviointineuvoston työtä on ohjannut vuonna 2007 annettu asetus. Arviointineuvosto on määritellyt asetuksen puitteissa toimikautensa alussa toimintansa painopisteet ja yleiset suuntaviivat. Toimintasuunnitelmaa on tarkistettu vuosittain ja sen lisäksi laadittu sihteeristön vuotuinen työsuunnitelma. Vuonna 2007 annetussa asetuksessa neuvoston toimikausi rajattiin enintään neljään kalenterivuoteen. Asetus mahdollisti näin yliopistolain muutosprosessista johtuvan poikkeuksellisesti kaksivuotisen toimikauden vuosille Asetuksen mukaan korkeakoulujen arviointineuvoston tehtävänä on avustaa korkeakouluja ja opetusministeriötä korkeakoulujen arviointia koskevissa asioissa, järjestää korkeakoulujen toimintaan sekä korkeakoulupolitiikkaan liittyviä arviointeja, tehdä korkeakoulujen arviointia ja sen kehittämistä koskevia aloitteita, huolehtia arviointia koskevasta kansainvälisestä yhteistyötä sekä edistää korkeakoulujen arviointia koskevaa tutkimusta. KKA:n tavoitteena on ollut kuluneena toimikautena tukea korkeakoulujen kehittämistyötä ja niiden kansainvälistä kilpailukykyä arviointien, laatutyön tukemisen, vertailutiedon tarjoamisen, kehittämissuositusten ja hyvien käytänteiden levittämisen kautta. Opetusministeriölle ja muille sidosryhmille on tuotettu ajantasaista arviointitietoa päätöksenteon ja kehittämistyön tueksi. Toimenkuvaan on kuulunut myös arviointimenetelmien kehittäminen sekä koulutus- ja julkaisutoiminta. Korkeakoulujen arviointineuvoston perusperiaatteina on kaksi lähtökohtaa. Nämä ovat kehittävän arvioinnin lähestymistapa sekä arviointitoiminnan riippumattomuus. Kehittävällä arvioinnilla tarkoitetaan, että arviointineuvosto tuottaa sellaista korkeakoulutuksen laatua koskevaa tietoa, jota korkeakoulut voivat hyödyntää toimintansa kehittämisessä. KKA:n riippumattomuus tarkoittaa puolestaan sitä, että KKA päättää itsenäisesti arviointimenetelmistä sekä arviointeja koskevista päätöksistä. Vuonna 2009 Korkeakoulujen arviointineuvoston tavoitteeksi määriteltiin Suomen korkeakoulutuksen laadun kehittäminen ja kansainvälinen 2 Vuonna 2005 annetun asetuksen mukaisesti Korkeakoulujen arviointineuvosto hoitaa myös Ahvenanmaan maakunnassa korkeakoulutuksen arviointiin liittyviä tehtäviä.

10 kilpailukyky. KKA pyrkii olemaan korkeakoulujen arviointitoiminnan edelläkävijänä. Arviointineuvosto on kuvannt tavoitteensa kuviossa 1 esitetyllä tavoitekartalla. Alempina olevien tavoitteiden toteutuminen mahdollistaa ylempänä olevien toteutumisen. Korkeakoulujen arviointineuvoston tavoitekartta Kuvio Korkeakoulujen arviointineuvoston tavoitekartta

11 Korkeakoulujen arviointineuvoston tavoitteet jakautuvat kolmeen kokonaisuuteen, jotka liittyvät Korkeakoulujen arviointineuvoston tehtäviin. Kuviossa alimpana sinisellä ovat toiminnan perustaan liittyvät tavoitteet, jotka mahdollistavat muiden tavoitteiden toteutumisen. Näitä ovat korkeakoulujen tasapuolinen kohtelu kaikessa KKA:n toiminnassa, arviointineuvoston jäsenten vahva asiantuntemus sekä KKA:n toiminnan ja erityisesti päätöksenteon riippumattomuus. Lisäksi perustan muiden tavoitteiden toteutumiselle muodostavat KKA:n oma laadunvarmistus, jatkuvan kehittämisen kulttuuri sekä sihteeristön turvalliset työsuhteet ja kannustava työympäristö.

12 Korkeakoulujen arviointineuvosto ja sihteeristö. Neuvosto ja sen toimielimet.. Neuvosto Opetusministeriö asetti Korkeakoulujen arviointineuvoston kaksivuotiskaudeksi ja nimesi neuvostoon kaksitoista jäsentä, joista neljä edusti yliopistoja, neljä ammattikorkeakouluja, kaksi elinkeinoelämää ja kaksi opiskelijajärjestöjä. Neuvoston jäsenet toimivat riippumattomina asiantuntijoina arviointineuvostossa eivätkä he edusta taustayhteisöään. Puheenjohtaja: professori Riitta Pyykkö, Turun yliopisto Varapuheenjohtaja: rehtori Pentti Rauhala, Laurea-ammattikorkeakoulu Jäsenet: Johtaja Merja Hellberg, Aktia säästöpankki Kehitysjohtaja Päivi Jaatinen, Satakunnan ammattikorkeakoulu Rehtori Markku Lukka, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Toimitusjohtaja Mikko Luoma, Johtamistaidon opisto 1. vararehtori, professori Hannele Niemi, Helsingin yliopisto Vs. Tulosaluejohtaja Riitta Rissanen, Savonia-ammattikorkeakoulu Professori Jussi Välimaa, Jyväskylän yliopisto Fortbildningsdirektör Lars Wessman, Arcada Nylands svenska yrkeshögskola Koulutuspoliittinen sihteeri Juhana Harju, Suomen ylioppilaskuntien liitto ry. (SYL) Koulutuspoliittinen sihteeri Mikko Heinikoski, Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto, SAMOK ry. Työvaliokunta: Arviointineuvosto kokoontui vuosittain 9 10 kertaa. Arviointineuvoston työtä valmisteli työvaliokunta, johon neuvosto valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Riitta Pyykön, varapuheenjohtajaksi Pentti Rauhalan ja jäseniksi Lars Wessmanin, Juhani Harjun ja Mikko Heinikosken.

13 .. Ahvenanmaan maakunnan korkeakoulutuksen arvioinnista vastaava jaosto Tasavallan presidentin antaman asetuksen 548/2005 mukaisesti opetusministeriö nimesi arviointineuvoston yhteyteen Sektion för utvärdering av Högskolan på Åland -jaoston vastaamaan Ahvenanmaan maakunnassa annettavan korkeakoulutuksen arvioinnista. Jaoston jäsenet: Fortbildningschef Lars Wessman, Arcada Prefekt Inger Westerlund, Högskolan Sydväst Överinspektör Elisabeth Storfors, Åland landskapsregering Verkställande direktör Johan Eriksson, Ålands handelskammare. Neuvoston sihteeristö Pääsihteeri Ossi Tuomi Helka Kekäläinen Sektorisuunnittelijat 3 Helka Kekäläinen Marja-Liisa Saarilammi Karl Holm Suunnittelijat Matti Kajaste Kirsi Mustonen Osastosihteeri Arja Bilund Projektisuunnittelijat Kirsi Hiltunen Sirpa Moitus Seppo Saari Hannele Seppälä Kenneth Lundin Heikki Holopainen Sektorisuunnittelijan tehtävät olivat aikaisemmin jaettu ammattikorkeakoulu- ja yliopistosektoreihin, mutta toimikaudella suunnittelijoiden tehtäviä laajennettiin yli sektoreiden.

14 . Talous Arviointineuvoston kokonaisrahoitus on ollut vuonna ,3 miljoonaa euroa ja vuonna ,4 miljoonaa euroa. Vuoden määrärahat ovat tulleet opetusministeriön koulutus- ja tiedepolitiikan osaston ammattikorkeakouluille ja yliopistoille suunnatusta kehittämisrahasta. Vuoden 2010 alusta voimaan tulleen uuden asetuksen myötä KKA:n rahoitus siirtyy valtioneuvoston budjettiin yhteiselle momentille koulutuksen arviointineuvoston kanssa.. Arvioinneissa käytetyt asiantuntijat Arvioinneissa on toiminut lähes kaksisataa asiantuntijaa korkeakoulujen, elinkeinoelämän ja opiskelijoiden edustajina. Arviointiryhmien kokoonpanoissa on pyritty monipuolisuuteen ja siihen, että arvioitsijoiden osaamisalueet täydentävät toisiaan. Arvioitsijoita on valittu koko korkeakouluverkkoa hyödyntäen, jolloin arviointitietous myös leviää mahdollisimman kattavasti. Arviointiryhmän jäsenet nimittää Korkeakoulujen arviointineuvosto.

15 Arvioinnit Korkeakoulujen arviointineuvoston arvioinnit voidaan jakaa kolmeen kategoriaan: Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit Koulutusala- ja teema-arvioinnit Koulutuksen laatuyksikköarvioinnit Korkeakoulujen arviointineuvosto toteutti vuosina yhteensä 14 laadunvarmistusjärjestelmien auditointia ja kolme laadunvarmistusjärjestelmien uusinta-auditointia. Sen lisäksi tehtiin kaksi teema-arviointia ja kolme korkeakoulutuksen laatuyksikköarviointia sekä yksi seuranta-arviointi. KKA toteuttaa myös maksupalvelutoimintana korkeakoulutukseen liittyviä arviointeja korkeakoulujen ja opetusministeriön toimeksiantona silloin, kun aiheet sopivat KKA:n toimintasuunnitelmaan. Käytännössä näitä ovat olleet opetusministeriön hallinnonalan ulkopuoliset korkeakoulut, kuten Maanpuolustuskorkeakoulua, Poliisiammattikorkeakoulua ja Högskolan på Ålandia koskevat arvioinnit. Kaikista toimikaudella toteutetuista arvioinneista on julkaistu arviointiraportti.. Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaan korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi vakiinnutetaan ja siitä kehitetään kansallinen, kaikille korkeakouluille tarkoitettu ulkoinen laadunvarmistusjärjestelmä. Korkeakoulujen arviointineuvosto toimi tämän tavoitteen suuntaisesti ja jatkoi korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointeja korkeakoulujen kanssa sovitun kokonaisaikataulun mukaisesti. Tavoitteena on, että kaikkien korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät on auditoitu vuoden 2011 loppuun mennessä. Toimikauden aikana arviointineuvosto toteutti Helsingin kauppakorkeakoulun, Tampereen yliopiston, Turun yliopiston, Vaasan ammattikorkeakoulun, Jyväskylän yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Turun kauppakorkeakoulun, Satakunnan ammattikorkeakoulun, Tampereen ammattikorkea-

16 koulun, Diakonia-ammattikorkeakoulun, Rovaniemen ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston, Taideteollisen korkeakoulun ja Högskolan på Ålandin laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit. Korkeakoulujen arviointineuvosto päätöksen mukaisesti näistä 14 auditoinnista 11 korkeakoulua läpäisi auditoinnin ja kolmen korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä edellyttää uusinta-auditointi kahden vuoden kuluttua varsinaisesta auditoinnista. Vuosille tarkoitetussa auditointikäsikirjassa auditointimallia uudistettiin ja selkiytettiin korkeakouluilta ja auditoijilta saadun palautteen perusteella. 4 Auditointimalliin tehtiin kaksi keskeistä muutosta. Ensinnäkin auditointiraportteihin alettiin kirjata näkyviin auditointikohteittain korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän kehitysvaihe (puuttuva, alkava, kehittyvä tai edistynyt). Toinen merkittävä muutos koski sitä, että auditoinnin läpäisyn kynnysehdot määriteltiin eksplisiittisesti. Kaikkien auditointikohteiden tulee olla vähintään tasolla alkava ja laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuuden vähintään tasolla kehittyvä, jotta korkeakoulu läpäisisi auditoinnin. Toimikauden aikana auditoinneista tehtiin analyysi 5, jonka tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva suomalaisen korkeakoulutuksen laadunvarmistuksen vahvuuksista, hyvistä käytänteistä ja kehittämiskohteista. Analyysi osoitti, että kaikki auditointiin osallistuneet korkeakoulut ovat kehittäneet sisäisiä laadunvarmistusjärjestelmiä eurooppalaisten standardien suunnassa. Tyypillisin laadunvarmistusjärjestelmän kehikko noudattaa Demingin jatkuvan kehittämisen sykliä. Auditoinnin läpäisseiden korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ovat kattavia, hyvin dokumentoituja ja ne tuottavat tarkoituksenmukaista palautetietoa, jota korkeakoulu todistetusti käyttää hyväkseen toimintansa kehittämisessä. Yksi suomalaisten korkeakoulujen laadunvarmistuksen vahvoja osaalueita on perustutkintotavoitteisen koulutuksen laadunvarmistus. Samoin henkilöstön perehdyttämiseen ja kehittämiseen liittyvä laadunvarmistus on toimivaa. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen laadunvarmistuksen eroja vertailtaessa merkittävin havainto liittyi siihen, että yliopistoissa tehtävän tutkimuksen laadunvarmistus keskittyy paljolti tutkimuksen tuloksiin, kun taas ammattikorkeakouluissa T&K-projektien laadunvarmistus on pitkälle edennyttä. Auditointiraporttien sisällön analyysi toi esiin runsaasti hyviä käytänteitä. Koulutuksen osa-alueella näitä olivat esimerkiksi koulutusohjelmien säännöl- 4 Auditointikäsikirja vuosille Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 7: Sirpa Moitus (2009): Analyysi korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointien tuloksista vuosilta Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 14:2009.

17 liset ulkoiset arvioinnit, EFQM-itsearvioinnit, sisäiset auditoinnit ja koulutukselle ja opetukselle laaditut mitattavissa olevat laatukriteerit. Tukipalveluihin liittyvinä hyvinä käytänteinä nousivat esiin esimerkiksi tukipalveluiden tuottaman seurantatiedon käyttö yliopiston strategisessa suunnittelussa sekä tukipalveluiden säännöllinen vuorovaikutus koulutusyksiköiden kanssa opintoprosessien suunnittelussa ja toteutuksessa. Analyysin perusteella korkeakoulujen yhteisiä laadunvarmistuksen kehittämiskohteita ovat tieteellisten jatkotutkintojen ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen laadunvarmistus; yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen, vaikuttavuuden ja aluekehitystyön laadunvarmistus; strategiatyön, mittaristojen ja johtamisen laadunvarmistus; arviointi- ja palautetiedon täysimääräinen hyödyntäminen sekä sen määrittely, mikä on sidosryhmien rooli laadunvarmistuksessa.. Uusinta-auditoinnit Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän uusinta-auditointiin päädytään, jos korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmässä tai perustehtävien laadunvarmistuksessa on oleellisia puutteita suhteessa auditointikriteereihin. Päätöksen uusinta-auditoinnista tekee Korkeakoulujen arviointineuvosto. Uusintaauditointi toteutetaan noin kahden vuoden kuluttua varsinaista auditointia koskevasta päätöksestä. Edellä mainitun auditointien analyysin mukaan kaikkia vuosien uusinta-auditointipäätöksen saaneita korkeakouluja yhdisti se, että niillä oli puutteita laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuudessa, kattavuudessa ja vaikuttavuudessa. Uusinta-auditoinnissa edellytetään korkeakoululta näyttöä siitä, että se täyttää auditoinnissa käytettävät kriteerit ja että laadunvarmistusjärjestelmä on uusinta-auditoinnissa tarkasteltavilta osa-alueiltaan kriteeristön perusteella vaiheessa kehittyvä. Toimikaudella on toteutettu Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun, Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Savonia-ammattikorkeakoulun uusintaauditoinnit. Uusinta-auditoinneissa todettiin kaikkien kolmen korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmien edistyneen varsinaisen auditoinnin jälkeisen kahden vuoden aikana huomattavasti. Kaikki edellä mainitut korkeakoulut läpäisivät uusinta-auditoinnin.

18 . Teema-arvioinnit Koulutusala- ja teema-arviointeja toteutetaan koulutus- ja yhteiskuntapoliittisesti tärkeillä, nopeasti kasvavilla ja kehittyvillä tai ongelmallisilla aloilla. KKA voi myös sopia opetusministeriön kanssa arviointiprojekteja koskevista toimeksiannoista. Korkeakoulujen arviointineuvosto järjestää seurannan yleensä noin kolmen vuoden kuluessa varsinaisen arvioinnin päättymisestä. Toimikaudella toteutettiin kaksi laajaa teema-arviointia: ammattikorkeakoulujen verkossa tapahtuvan koulutuksen arviointi ( ) ja yliopistokeskusten arviointi ( ). Vuonna 2009 KKA hyväksyi myös tutkinnonuudistuksen arvioinnin projektisuunnitelman... Ammattikorkeakoulujen verkossa tapahtuvan koulutuksen arviointi Korkeakoulujen arviointineuvosto toteutti vuosina ammattikorkeakoulujen verkossa tapahtuvan koulutuksen arvioinnin valtakunnallisena teema-arviointina. Arvioinnissa toteutettiin kaksi valtakunnallista arviointiseminaaria, joiden menetelmänä olivat asiantuntijakeskustelut. Arvioinnin eri vaiheisiin osallistui 25 ammattikorkeakoulua. Arvioinnin päätavoitteena oli saada kokonaiskuva ammattikorkeakoulujen verkossa tapahtuvasta koulutuksesta esittelemällä hyviä käytänteitä, osoittaa koulutusten vahvuuksia ja kehittämishaasteita sekä tuoda esiin keinoja koulutusten kehittämiseksi koko ammattikorkeakoulukentässä. Arviointi tuotti 54 suositusta koulutuksen kehittämiseksi. Kokonaisuutena arviointi nosti esille ammattikorkeakoulujen verkkototeutusten monipuolisen ja hyvälaatuisen kehittämistyön. Ammattikorkeakouluissa verkkototeutusten lähtökohtana on ollut selvästi opiskelijan oppimisen ja asiantuntijuuden kehittymisen tukeminen sekä korkeatasoisten vaihtoehtojen tarjoaminen perinteiseen oppimiseen. Arvioinnin suositusten pääteemoiksi nousivat opetuksen ja oppimisen laatu, verkkopedagoginen asiantuntijuus ja ohjaus, verkkopedagogisten opetusratkaisujen ja käytäntöjen kehittäminen, opetushenkilöstön osaamisen kehittäminen, johtaminen ja strategiat, verkkotarjonnan resursointi, Virtuaaliammattikorkeakoulun ja ammattikorkeakoulun yhteistoiminta, työelämäyhteydet, ammatillisen osaamisen ja asiantuntijuuden kehittäminen sekä opiskelumahdollisuudet ja kansallinen sekä kansainvälinen liikkuvuus. Arviointiryhmän näkemyksen mukaan Virtuaaliammattikorkeakoulu tulee vakiinnuttaa ammattikorkeakoulujen verkossa tapahtuvan opetuksen ja kehittämisen tunnustetuksi toimijaksi.

19 .. Yliopistokeskusten arviointi Yliopistokeskukset ovat aloittaneet toimintansa vuoden 2004 alussa kuudessa maakunnassa, joiden alueella ei ole omaa yliopistoa. Yliopistokeskuspaikkakuntia ovat Kajaani, Kokkola, Lahti, Mikkeli, Pori ja Seinäjoki. Nykyisiin yliopistokeskusmaakuntiin perustettiin kolmen viime vuosikymmenen aikana erilaisista lähtökohdista ja erilaisia tehtäviä toteuttavia yliopistojen yksiköitä, jotka vuoden 2004 alussa koottiin verkosto-organisaatioina toimiviksi yliopistokeskuksiksi. Historiallisesta taustasta ja organisoitumisen mallista johtuen yliopistokeskusten profiilit ovat varsin erilaisia. Opetusministeriö esitti KKA:lle keväällä 2007 yliopistokeskusten arviointia. Arviointiin liittyy yliopistolain valmistelun tiedontarve. Vuonna 2008 käynnistynyt ja vuoden 2009 alussa valmistunut Yliopistokeskusten arviointi oli ns. koulutuspoliittinen teema-arviointi, jonka tavoitteeksi asetettiin tiedon tuottaminen yliopistokeskusten kehittämiseksi. Arvioinnin kohteiksi määriteltiin yliopistokeskuksille tehdyn verkkokyselyn pohjalta yliopistokeskusten toimintaympäristö, niiden koulutus, tutkimus ja kehittämistyö, yhteistyö ja työnjako sekä rahoitus ja alueellinen vaikuttavuus. Arvioinnin tulokset perustuivat yliopistokeskusten tuottamiin itsearviointiraportteihin ja pyydettyyn lisäaineistoon, arviointivierailuihin ja niiden yhteydessä toteutettuihin haastatteluihin sekä rehtori- ja opiskelijakyselyihin. Arvioinnin tuloksena todettiin muun muassa, että yliopistokeskusten antamalla aikuiskoulutuksella on huomattavaa alueellista lisäarvoa, ja arviointiryhmä pitikin aikuiskoulutusta yliopistokeskusten keskeisenä tehtävänä. Myös säännöllisin väliajoin toistettavat maisteriohjelmat soveltuvat hyvin yliopistokeskusten tehtäviksi. Sen sijaan ylioppilaspohjainen kandidaattikoulutus ei arviointiryhmän käsityksen mukaan ole yliopistokeskuksille ensisijainen eikä luonteva tehtävä, koska yliopistokeskusten on vaikea tarjota opiskelijoille riittävästi vaihtoehtoisia opintopolkuja ja sivuaineita. Arviointiryhmä piti yliopistokeskusten ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön tiivistämistä ja rakenteellista kehittämistä keskeisen tärkeänä alueellisen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Alueellisen yhteistyön edistäminen ja eri yliopistoyksiköiden toiminnan koordinointia pidettiin kiireellisimpänä tehtävänä, eikä arviointiryhmä siksi pitänyt suotavana uusien yliopistokeskusten perustamista.

20 .. Tutkinnonuudistuksen arviointi Korkeakoulujen arviointineuvosto päätti kesäkuussa 2009 käynnistää tutkinnonuudistuksen arviointiprojektin suunnittelun ja asettaa projektille suunnitteluryhmän, joka tehtävänsä mukaisesti toimitti vuoden 2009 loppuun mennessä neuvostolle ehdotuksen arvioinnin tavoitteista, kohteesta, näkökulmasta ja rajauksesta perusteluineen. Arviointiprojektin lähtökohtana ovat Bolognan prosessille asetetut alkuperäiset eurooppalaiset tavoitteet 6 ja tutkinnonuudistukselle asetetut alkuperäiset kansalliset tavoitteet 7, joiden toteutumista tutkinnonuudistuksen arviointiprojektissa arvioidaan. Arvioinnin toteutus tapahtuu vuonna Arviointiprojektin tehtävänä on tukea yliopistoja ja ammattikorkeakouluja tutkintojen ja liikkuvuuden kehittämistyössä, tuottaa tutkintorakenteen kehittämiseen liittyviä suosituksia, tunnistaa tutkinnonuudistuksen hyviä käytänteitä ja kriittisiä kohtia sekä ohjata korkeakouluja tutkintojen laadun jatkuvaan arviointiin ja kehittämiseen.. Seuranta-arvioinnit Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintaperiaatteisiin on koko sen toiminta-ajan kuulunut tehtyjen arviointien seuranta kansainvälisen arviointimallin mukaisesti. Seuranta-arviointien tavoitteena on sekä tukea arviointiin osallistuneita yksiköitä koulutuksen laadun kehittämisessä että selvittää arvioinnin käyttöä ja vaikuttavuutta arvioitujen yksiköiden kannalta. Keväällä 2007 Korkeakoulujen arviointineuvosto käynnisti yliopistojen sosiaalityön ja ammattikorkeakoulujen sosiaalialan koulutuksen seuranta-arvioinnin, johon osallistuivat kaikki sosiaalityön ja sosiaalialan koulutusta tarjoavat korkeakoulut. Seuranta-arvioinnin tavoitteena oli todentaa vuonna 2004 valmistuneen arvioinnin vaikuttavuutta, siinä esitettyjen kehittämisehdotusten vastaanottamista ja toteuttamista korkeakouluissa. Siinä otettiin huomioon myös alan toimintaympäristön muutostila. Arvioinnin keskeisenä kohteena oli alan koulutusten ja niiden tuottamien kompetenssien kohtaaminen työelämän kanssa. Seuranta-arviointi valmistui vuoden 2008 helmikuussa. Seurannan pääarviointimenetelmänä käytettiin verkossa toteutettuja kyselyjä, joita täydennettiin asiantuntijakuulemisilla. Kyselyt kohdistettiin kaikille varsinaiseen arviointiin osallistuneille koulutusyksiköille (ml. kyseisten korkeakoulujen rehtorit ja opiskelijat) ja opetusministeriölle. 6 Bolognan julistus Yliopistojen kaksiportaisen tutkintorakenteen toimeenpano. OPM:n työryhmien muistioita 39:2002.

Toisen auditointikierroksen menetelmä

Toisen auditointikierroksen menetelmä Toisen auditointikierroksen menetelmä Rehtori, varapuheenjohtaja Pentti Rauhala Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät

Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät Riitta Pyykkö Bologna-juhlakokous, Helsinki 18.6.2010 Arvioinnin lähtökohdat KKA:n toiminnan lähtökohtana kehittävä arviointi = kaikkien

Lisätiedot

Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta

Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta Puheenjohtaja Riitta Pyykkö Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Miksi juuri auditointi?

Lisätiedot

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ja sidosryhmäyhteistyö

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ja sidosryhmäyhteistyö Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ja sidosryhmäyhteistyö Riitta Pyykkö Professori, puheenjohtaja Korkeakoulujen arviointineuvosto Peda-forum Rovaniemi 26.8.2010 Sidosryhmäyhteistyö ja auditoinnit

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOINEN AUDITOINTI. Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOINEN AUDITOINTI. Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö ULKOINEN AUDITOINTI Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö 12.5.2014 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 13. 15.1.2015 13.5.2014 Pirjo Halonen 2 TOTEUTTAJAORGANISAATIO Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Lisätiedot

Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset

Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset Riitta Pyykkö Helsinki 15.3.2011 Kansallinen Bologna-seminaari: Tutkinnonuudistus mitä jäi kesken? Arviointi ja sen kohteet Arvioinnin toteuttaminen mukana

Lisätiedot

Suomalaista kilpailukykyä liiketoimintaosaamisella

Suomalaista kilpailukykyä liiketoimintaosaamisella Suomalaista kilpailukykyä liiketoimintaosaamisella Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointiraportin julkistamisseminaari Helia ammattikorkeakoulu 27.3.2003 Ilkka Virtanen http://www.uwasa.fi/~itv/publicat/kauppa.ppt

Lisätiedot

Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008

Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008 Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa Korkeakoulu ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008 Irma Garam, Hanna Boman CIMO CIMO tiedon tuottajana Kerätä,

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa

Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa 4.11.2013 Kestävä kehitys korkeakoulujen laatujärjestelmissä sekä sisällyttäminen opintoihin Tove Holm, vastaan ammattikorkeakoulutasolla

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston laatutyö

Jyväskylän yliopiston laatutyö Jyväskylän yliopiston laatutyö Pirjo Halonen Laatupäällikkö 17.1.2007 1 Yliopistolain Jyväskylän yliopisto velvoite 5 Arviointi Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan sekä taiteellista

Lisätiedot

Laadunvarmistuksen ajankohtaiset näkymät ja lähiajan haasteet

Laadunvarmistuksen ajankohtaiset näkymät ja lähiajan haasteet Laadunvarmistuksen ajankohtaiset näkymät ja lähiajan haasteet Riitta Pyykkö Puheenjohtaja, Korkeakoulujen arviointineuvosto Yhteistyötä laadun vuoksi Ammattikorkeakoulun laatutoimijoiden tapaaminen Mikkeli

Lisätiedot

European Certificate for Quality in Internationalisation. Mafi Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto

European Certificate for Quality in Internationalisation. Mafi Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto European Certificate for Quality in Internationalisation Mafi Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto Quality and Internationalisation BORDERLESS (INTER)CONNECTED DISTINCTIVE Assessment of Internationalisation

Lisätiedot

Erikoistumisopintolautakunta

Erikoistumisopintolautakunta Erikoistumisopintolautakunta 2004-2007 Erikoistumisopintolautakunnan toiminnan esittely Korkeakoulujen arviointineuvostolle 22.11.2005 Opetusministeriö, Meritullinkatu 1, Helsinki Professori Ilkka Virtanen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen laatu ja laadunvarmistus

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen laatu ja laadunvarmistus Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen laatu ja laadunvarmistus Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka 2012-konferenssi 26. 27.2.2007, Marina Congress Centre, Helsinki Prof. Ossi V. Lindqvist, pj. Korkeakoulujen

Lisätiedot

Menettely auditoinnin lopputuloksen uudelleen käsittelemiseksi. Lyhyt kuvaus menettelystä

Menettely auditoinnin lopputuloksen uudelleen käsittelemiseksi. Lyhyt kuvaus menettelystä Menettely auditoinnin lopputuloksen uudelleen käsittelemiseksi Lyhyt kuvaus menettelystä Tässä asiakirjassa kuvataan menettely, jonka mukaisesti Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen auditointiin

Lisätiedot

laadunvarmistusjärjestelmän

laadunvarmistusjärjestelmän Kajaanin ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin i i tulokset t Kehitysjohtaja Mirja Toikka Auditointiryhmän puheenjohtaja Kajaani 30.1.2008 Korkeakoulujen arviointineuvosto Rådet för

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen 1-2016, 18.4. Ahlmanin ammattija aikuisopisto Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Leena Koski Opetusneuvos Leena Koski

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten

Lisätiedot

AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN

AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Yliopistopalvelujen johtoryhmä 5.3.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Yliopistolain velvoite Yliopistolaki 558/2009, 87 : Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan

Lisätiedot

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support 16.11.2016 The quality policy principles governing the activities of Aalto University

Lisätiedot

Bolognan prosessi vuoteen 2020

Bolognan prosessi vuoteen 2020 Bolognan prosessi vuoteen 2020 LEUVENIN KOMMUNIKEA prosessia jatketaan vuoteen 2020 ministerikokoukset kolmen vuoden välein (seuraava Bukarest, 27.- 28.4.2012) seurantaryhmä laatii ensimmäisen työsuunnitelman

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN AJANKOHTAISET

LAADUNHALLINNAN AJANKOHTAISET LAADUNHALLINNAN AJANKOHTAISET Laatuvastaavat 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Aiheet Kertaus laadunhallintajärjestelmästä Ajankohtaiset muut asiat Kokonaisarkkitehtuurihanke Vuoden 2014 auditointiin

Lisätiedot

Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta - haaste yliopistoille. Timo Halttunen TY/TÄYDENNYSKOULUTUSKESKUS OPINTOASIAINPÄIVÄT 28.9.

Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta - haaste yliopistoille. Timo Halttunen TY/TÄYDENNYSKOULUTUSKESKUS OPINTOASIAINPÄIVÄT 28.9. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta - haaste yliopistoille Timo Halttunen TY/TÄYDENNYSKOULUTUSKESKUS OPINTOASIAINPÄIVÄT 28.9.2007 KOULUTUSUUTISIA (TS Extra 27.1.2007) Korkeakouluja patistetaan

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

TUTKINTOJEN VIITEKEHYS. Tunnustetaanko osaaminen seminaari?

TUTKINTOJEN VIITEKEHYS. Tunnustetaanko osaaminen seminaari? TUTKINTOJEN VIITEKEHYS Tunnustetaanko osaaminen seminaari? Birgitta Vuorinen Helsinki, 3.12.2007 MIKSI TUTKINTOJEN VIITEKEHYKSIÄ? Eurooppalaisessa yhteistyössä tehtyjen viitekehysten tavoitteena on tehdä

Lisätiedot

Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointiprojekti

Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointiprojekti Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointiprojekti Johtoryhmän puheenjohtaja Professori Ilkka Virtanen Vaasan yliopisto Arviointiprojektin käynnistysseminaari Helsingin yliopisto, Psykologian

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN AJANKOHTAISET

LAADUNHALLINNAN AJANKOHTAISET LAADUNHALLINNAN AJANKOHTAISET Laatuvastaavat 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Aiheet Kertaus laadunhallintajärjestelmästä Ajankohtaiset muut asiat Kokonaisarkkitehtuurihanke Vuoden 2014 auditointiin

Lisätiedot

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ARENE tiedotustilaisuus 23.4.2010 - Helsinki Vesa Saarikoski YHTÄÄLTÄ: RAKENTAKAA

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Tampereen yliopiston auditointi kirjaston näkökulmasta

Tampereen yliopiston auditointi kirjaston näkökulmasta 3.12.2008 Mirja Iivonen Tampereen yliopiston auditointi kirjaston näkökulmasta Johto ja keskushallinto Kansleri Hallitus Rehtori Vararehtorit (2) Hallintokeskus Hallintojohtaja Tiedekunnat (6) ja laitokset

Lisätiedot

Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke

Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke Hankkeen tavoitteet On määritellä sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen tuottama työmarkkinoiden tulevaisuuden tarpeita vastaava osaaminen. Projektissa

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Jyrki Vihriälä / EduCluster Finland Oy / Kokkola Hyvät käytännöt seminaari, laatustrategian toimeenpanon tuki

Jyrki Vihriälä / EduCluster Finland Oy / Kokkola Hyvät käytännöt seminaari, laatustrategian toimeenpanon tuki Jyrki Vihriälä / EduCluster Finland Oy 11.12.2012 / Kokkola Hyvät käytännöt seminaari, laatustrategian toimeenpanon tuki OSALLISTUJILLE MAKSUTON KOULUTUS Opetushallituksen rahoittamaa osallistujille maksutonta

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007-2011 Erasmus-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Country 2007/08 2008/09 2009/10 2010/11 AT - Austria 239 242 230 264 BE - Belgium 88 102 109 124 BG - Bulgaria 8 15

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset Kansallinen Bologna seurantaseminaari Koulutuskeskus Dipoli, Espoo 25.5.2009 Pääsihteeri Liisa Savunen,

Lisätiedot

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5.

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5. Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere Mikä Diakonia-ammattikorkeakoulu? Osa eurooppalaisten diakonia-alan korkeakoulujen

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku 8.-9.12.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Evolution of the earth s economic center of gravity 2 Lähde: OECD,

Lisätiedot

Työsuunnitelma: Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus -jatkotoimet (YVVj)

Työsuunnitelma: Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus -jatkotoimet (YVVj) Työsuunnitelma: Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus -jatkotoimet (YVVj) Suomen yliopistot UNIFI ry Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry 1 1. Johdanto Suomen yliopistot

Lisätiedot

Kymenlaakson toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämistä koskeva selvitystyö. 5.8.2014 Pentti Rauhala

Kymenlaakson toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämistä koskeva selvitystyö. 5.8.2014 Pentti Rauhala Kymenlaakson toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämistä koskeva selvitystyö 5.8.2014 Pentti Rauhala Esittäytyminen Pentti Rauhala, s. 9.4.1945, FT, dosentti, VTM, ak opettaja, asun Lahdessa, eläkkeelle

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 5 JA 7 :N MUUTTAMISESTA 1 Esityksen tausta 2

Lisätiedot

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 20.8.2013 Johtaja Pasi Kankare Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli. AMKE ry / Johan Hahkala

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA

LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA Kaija Jääskeläinen, Tampereen teknillinen yliopisto Kirjasto Taustaa laadunvarmistusjärjestelmään ja auditointiin 2 Kirjastossa perinteisesti tehty työtä

Lisätiedot

KKA:n sihteeristön itsearviointi toteutettiin tällä kertaa CAF-itsearviointimallia (Common Assessment Framework) hyödyntäen.

KKA:n sihteeristön itsearviointi toteutettiin tällä kertaa CAF-itsearviointimallia (Common Assessment Framework) hyödyntäen. Korkeakoulujen arviointineuvosto 11.8.2010 Yhteenveto kehittämistoiminnasta 2009-2010 Matti Kajaste Vuosien 2009 2010 aikana Korkeakoulujen arviointineuvosto käytti ja kehitti omaa laadunvarmistusjärjestelmäänsä.

Lisätiedot

Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa

Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa Korkeakoulujen KOTA -seminaari 17.9.2014 Ismo Kinnunen Oulun ammattikorkeakoulu Kehittämisen ja päätöksenteon tulee perustua tosiasioihin.

Lisätiedot

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKEMYKSET 27.02.2008 - Helsinki Timo Luopajärvi Kehittämissuunnitelman taustat Kansainvälistyminen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖ Vanhempi hallitussihteeri Merja Leinonen VALTIONEUVOSTON ASETUS ELINIKÄISEN OPPIMISEN NEUVOSTOSTA

OPETUSMINISTERIÖ Vanhempi hallitussihteeri Merja Leinonen VALTIONEUVOSTON ASETUS ELINIKÄISEN OPPIMISEN NEUVOSTOSTA OPETUSMINISTERIÖ Muistio Vanhempi hallitussihteeri 6.5.2009 Merja Leinonen VALTIONEUVOSTON ASETUS ELINIKÄISEN OPPIMISEN NEUVOSTOSTA 1 Tausta ja pääasiallinen sisältö Opetusministeriön yhteydessä on vuoden

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän vastuuopettajapäivät 30.1.2014 Anne Siltala, CIMO anne.siltala@cimo.fi 2/2009 Erasmus+ -ohjelma Erasmus+ kattaa kaikki

Lisätiedot

ECVET EQF EQARF EUROPASS

ECVET EQF EQARF EUROPASS Ammatillinen koulutus on keskeinen väline Euroopan unionin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämisessä, sillä merkittävä osa eurooppalaisille työmarkkinoille tulevasta työvoimasta tarvitsee nimenomaan

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Ehdotus ammatillisen koulutuksen laatustrategiaksi ja muut laadunhallinnan ajankohtaiset asiat

Ehdotus ammatillisen koulutuksen laatustrategiaksi ja muut laadunhallinnan ajankohtaiset asiat Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen Helsingin Diakoniaopisto 22.3.2011 Ehdotus ammatillisen koulutuksen laatustrategiaksi 2011-2020 ja muut laadunhallinnan ajankohtaiset asiat Opetusneuvos

Lisätiedot

- Jotta liikkuisimme enemmän - Latua3!- info. Laadunhallinnan toimeenpano urheiluopistojen arkeen

- Jotta liikkuisimme enemmän - Latua3!- info. Laadunhallinnan toimeenpano urheiluopistojen arkeen - Jotta liikkuisimme enemmän - Latua3!- info Laadunhallinnan toimeenpano urheiluopistojen arkeen 20.1.2017 Latua 3! pähkinän kuoressa Tiivistetyn hankekuvauksen pohjalta Tavoite1. Auditointiosaamisen jalkautus

Lisätiedot

STM:n asiantuntijaryhmän toiminta ja. toimintasuunnitelma Professor,University of Tampere. University Hospital

STM:n asiantuntijaryhmän toiminta ja. toimintasuunnitelma Professor,University of Tampere. University Hospital STM:n asiantuntijaryhmän toiminta 2007-2009 ja toimintasuunnitelma 2010-2012 Seppo Soimakallio Professor,University of Tampere Head of Department,Tampere University Hospital 19.1.2010 Asiantuntijaryhmän

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN. Opetusneuvos Ari Saarinen

SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN. Opetusneuvos Ari Saarinen SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN Opetusneuvos Ari Saarinen 20.11.2008 KORKEAKOULUJEN OHJAUS JA RAHOITUS 2010 Sopimuskausi rytmitetään eduskunta/hallituskausiin siten, että tavoitteet sovitaan nelivuotiskaudelle

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Erikoistumisopintojen arviointi ja akkreditointi

Erikoistumisopintojen arviointi ja akkreditointi Erikoistumisopintojen arviointi ja akkreditointi Yliopistojen täydennyskoulutuskeskusten johtajien seminaari Joensuun yliopisto 29.11.2002 Ilkka Virtanen 25.11.2002 Ilkka Virtanen Vaasan yliopisto & KKA:n

Lisätiedot

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Itsearviointi Itsearvioinnissa pyydetään tutkintotavoitteisen koulutuksen näyttöihin liittyen kuvaamaan, miten oppimistavoitteiden ja niiden määrittelyn

Lisätiedot

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankkeistaminen Webinaari 24.11.2015 Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Ulkopuolisen rahoituksen konteksti AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KONTEKSTI: STRATEGIAT, LINJAUKSET, KEHITTÄMISTARPEET, RESURSSIT,

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Toiminnanjohtaja Riitta Rissanen, Arene ry 17.8.2016 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 26.8.2016 Ajankohtaista Ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

Menettely tekniikan tutkinto-ohjelman akkreditoinnin lopputuloksen uudelleen käsittelemiseksi

Menettely tekniikan tutkinto-ohjelman akkreditoinnin lopputuloksen uudelleen käsittelemiseksi Menettely tekniikan tutkinto-ohjelman akkreditoinnin lopputuloksen uudelleen käsittelemiseksi Lyhyt kuvaus menettelystä Tässä asiakirjassa kuvataan menettely, jonka mukaisesti Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta

Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta 1 Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta Timo Ahonen, FUAS/Lahden ammattikorkeakoulu Martti Komulainen, Turun ammattikorkeakoulu Tero Uusitalo, Laurea-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden arviointi Elina Harjunen Pro Lukio ry 9.5. Arviointi pohjautuu OKM:n toimeksiantoon Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Mitä teemme Vapaaehtoislähtöinen Pro-toiminta Asiakaslähtöiset palvelut Vaikuttaa Organi- saatio Vaikutusjohtaminen Organi- saatio = Yhteiskunnallinen ongelma

Lisätiedot

IL-SUOSITUKSEN TILANNE

IL-SUOSITUKSEN TILANNE IL-SUOSITUKSEN TILANNE Riitta-Liisa Karjalainen / Kaija Kivikoski Amk-kirjastojen Pedagogiikka-työryhmä Leena Järveläinen Yo-kirjastojen Informaatiolukutaitoverkosto STKS:n IL-seminaari, 29.11.2012 ESITYKSEN

Lisätiedot

Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa. Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY

Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa. Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY Master in Research and Innovation in Higher Education (MARIHE) Erasmus Mundus

Lisätiedot

Kansalliset ja kansainväliset auditoinnit ja akkreditoinnit

Kansalliset ja kansainväliset auditoinnit ja akkreditoinnit Kansalliset ja kansainväliset auditoinnit ja akkreditoinnit Riitta Pyykkö Tampere 3.12.2008 Suomen yliopistokirjastojen laatuseminaari Kansallisen arviointipolitiikan taustat Korkeakouluneuvosto 1966-1995

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Marjo Nykänen

Marjo Nykänen MAMK laadunvarmistuksen kehittäjänä Yhteistyötä laadun vuoksi ammattikorkeakoulujen laatutoimijoiden tapaaminen 9.12.2010 Sisältö MAMK vuonna 2010 Laadunvarmistuksen pitkät perinteet Laatu MAMKissa MAMKin

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankkeistaminen Webinaari 1.11.2016 Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Ulkopuolisen rahoituksen konteksti AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KONTEKSTI: STRATEGIAT, LINJAUKSET, KEHITTÄMISTARPEET, RESURSSIT,

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Erityisteema: Koulutuksen läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisen vähentäminen

Erityisteema: Koulutuksen läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisen vähentäminen Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 Erityisteema: Koulutuksen läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisen vähentäminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Opetusministeriö Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari 26.8.2013 Jatta Herranen kehitysjohtaja jatta.herranen@pkky.fi 2 21.8.2013 Mitkä asiat ovat olennaisia?

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Miltä näyttävät tänään yliopistojen opiskelijavalintojen arvioinnissa 2002 tehdyt suositukset?

Miltä näyttävät tänään yliopistojen opiskelijavalintojen arvioinnissa 2002 tehdyt suositukset? Miltä näyttävät tänään yliopistojen opiskelijavalintojen arvioinnissa 2002 tehdyt suositukset? Sirpa Moitus Projektisuunnittelija, KKA Teknillinen korkeakoulu 21.9.2009 Yliopistojen opiskelijavalintojen

Lisätiedot

Arvioinnilla luottamusta

Arvioinnilla luottamusta Arvioinnilla luottamusta Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteet Elina Harjunen, Risto Hietala, Laura Lepola, Anu Räisänen ja Aila Korpi Pohjois-Suomen AVI-alueen

Lisätiedot

Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali

Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali Koonti terveydenhoitaja (AMK) koulutuksen tilastoista ammattikorkeakouluittain Vuonna 2010 tutkinnon suorittaneista työlliset 2011 Vuonna 2010 tutkinnon

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! Ajankohtaista kansainvälistymisessä. CIMOn korkeakoulukiertue Itä-Suomen yliopisto

KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! Ajankohtaista kansainvälistymisessä. CIMOn korkeakoulukiertue Itä-Suomen yliopisto KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! Ajankohtaista kansainvälistymisessä CIMOn korkeakoulukiertue 19.11.2013 Itä-Suomen yliopisto Ajankohtaista kansainvälistymisessä Mitä on kansainvälinen osaaminen Kansainvälistymisen

Lisätiedot

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Kansallinen laatuverkosto 3-2012 Keuda 12.10. 2012 klo 9.00-15.00 Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email: leena.koski@oph.fi KESU 85. Vahvistetaan

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

Tutkimuspalveluiden kansallinen yhteistyö. RISTIKKI ryhmän ehdotus

Tutkimuspalveluiden kansallinen yhteistyö. RISTIKKI ryhmän ehdotus Tutkimuspalveluiden kansallinen yhteistyö RISTIKKI ryhmän ehdotus 1 Ristikki -ryhmä RIS (Research & Innovation Services) + tikki Ryhmä perustettiin 2011 Tutkimushallinnon päivien yhteydessä Ryhmä vai tehtäväkseen

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot