Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintakertomus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintakertomus"

Transkriptio

1 Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintakertomus KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA :

2 ISBN (pdf) ISSN Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto Kansi: Juha Ilonen Layout: Pikseri Julkaisupalvelut

3 Esipuhe Toimintakausi poikkesi Korkeakoulujen arviointineuvoston aiemmista toimintakausista ulkoisesti: toisin kuin aiemmat se oli vain kaksivuotinen. Syy tuli tavallaan arviointitoiminnan ulkopuolelta, yliopistolain kokonaisuudistuksesta. Lakiuudistuksen seurauksena kuitenkin myös arviointitoiminnan rooli korkeakoulutuksen kehittämisessä vahvistui, ja Korkeakoulujen arviointineuvostosta annettiin uusi asetus loppuvuonna Myös arviointineuvoston sihteeristön työsuhteet saatiin kauden lopussa vihdoin vakinaistetuiksi. Yksi toimikaudelle leimallinen piirre oli siten arviointineuvoston aseman selkiyttäminen. Arviointineuvoston toiminnassa vahvistui sisällöllinen kolmijako. Määrällisesti suurimman osan toimintaa muodostivat korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit. Auditointien osalta toimintakautta voi luonnehtia vakiintuneen toiminnan jaksoksi: auditointimalli tunnettiin jo hyvin suomalaisissa korkeakouluissa ja myös arviointineuvostossa sen toteuttaminen oli entistäkin ammattimaisempaa. Auditoinneista kertyneestä aineistosta tehtiin myös kattava analyysi, joka julkaistiin vuonna Aiempina kausina keskeisiä ja korkeakoulujen tärkeiksi kokemia koulutusala-arviointeja ei suoritettu, mutta kumpanakin vuonna valmistui yksi laaja teema-arviointi, joista varsinkin yliopistokeskusten arviointi herätti laajaa keskustelua. Vuonna 2009 valmistettiin myös vuonna 2010 toteutettavan laajan tutkinnonuudistusta koskevan teema-arvioinnin projektisuunnitelma. Kolmas ryhmä arviointeja olivat koulutuksen laatuyksikköarvioinnit, joita toteutettiin kummallakin korkeakoulusektorilla. Näissä huomattava oli erityisesti yliopistojen laatuyksikköarvioinnin menetelmän uudistaminen ja siirtyminen kaksivaiheiseen kansainväliseen vertaisarviointiin ja yksikkövierailuihin. Malli herätti laajaa kansainvälistä kiinnostusta ja sai myös kansallisesti kiitosta aiempaa vaativampana, läpinäkyvämpänä ja siten uskottavampana menetelmänä. Vuosien aikana arviointineuvosto rakensi myös omaa laadunvarmistusjärjestelmäänsä. Arviointien laadun ja vaikuttavuuden seuraaminen ja palautteen kerääminen oli toki ollut ominaista toiminnan alusta asti, mutta nyt laatutyö muuttui aiempaa systemaattisemmaksi. Vastaavaa kehittämistyötä tehdään parhaillaan myös muissa Euroopan arviointiorganisaatioissa, ja Korkeakoulujen arviointineuvoston laatutyötä esiteltiin myös kansainvälisissä seminaareissa.

4 Kansainvälinen toiminta kaiken kaikkiaan vahvistui toimintakaudella, ja sihteeristön tai neuvoston jäseniä oli puhujina useimmissa vuosina järjestetyissä merkittävissä kansainvälisissä alan kongresseissa ja seminaareissa. Pääsihteeri valittiin ENQA:n hallitukseen, ja KKA toimi pohjoismaisen NOQA-verkoston puheenjohtajana. Kaudella aloitettiin myös mahdollisen yhteisen kansainvälisen auditointimallin kehitystyö, ja yhteistyö erityisesti Itävallan ja Viron sisarorganisaatioiden kanssa oli tiivistä. Kun Korkeakoulujen arviointineuvosto vuonna 1996 aloitti toimintansa, tehtiin samalla kauaskatseinen valinta: toiminnan lähtökohdaksi otettiin kehittävä arviointi. Korkeakoulujen arviointineuvosto ei kontrolloi vaan avustaa, tuottaa sellaista tietoa, jota korkeakoulut voivat käyttää hyväksi kehittäessään omaa toimintaansa. Vastuu arviointitiedon hyödyntämisestä ja korkeakoulutuksen laadusta on korkeakouluilla itsellään. Myös se, että kaikissa arviointiryhmissä on aina kummankin korkeakoulusektorin, opiskelijoiden ja työelämän edustus, on ollut viisas ratkaisu, johon monessa maassa vasta nyt pyritään. Kun kansainvälisesti yhä enemmän keskustellaan arviointitoiminnan lisääntymisestä ja korkeakoulujen ja arviointiorganisaatioiden vuoropuhelun ongelmista ja kohtaamattomuudesta, on suomalaista mallia ilo esitellä. Se vastaa korkeakoulutuksen autonomian ihanteita, mutta on menetelmiltään yhä vakiintuneempana ja ammattimaisempana myös kansainvälisesti uskottava. Työ suomalaisen korkeakoulutuksen kehittämiseksi jatkuu. Professori Riitta Pyykkö Korkeakoulujen arviointineuvoston pj FT Helka Kekäläinen pääsihteeri

5 Sisällys Katsaus korkeakoulutuksen arvioinnin nykytilaan Tehtävät ja tavoitteet Korkeakoulujen arviointineuvosto ja sihteeristö. Neuvosto ja sen toimielimet.. Neuvosto.. Ahvenanmaan maakunnan korkeakoulutuksen arvioinnista vastaava jaosto. Neuvoston sihteeristö. Talous. Arvioinneissa käytetyt asiantuntijat Arvioinnit. Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Uusinta-auditoinnit. Teema-arvioinnit.. Ammattikorkeakoulujen verkossa tapahtuvan koulutuksen arviointi.. Yliopistokeskusten arviointi.. Tutkinnonuudistuksen arviointi. Seuranta-arvioinnit. Laatuyksikköjen valinta KKA:n toiminnan kehittäminen. Laadunvarmistuksen kehittäminen. Koulutustuki. Muu toiminta Sidosryhmäyhteistyö. Kansallinen yhteistyö. Kansainvälinen yhteistyö Liitteet : Artikkelit ja ulkopuoliset julkaisut : Esitykset : Arviointineuvoston järjestämät seminaarit : Vierailut Korkeakoulujen arviointineuvostoon : Työryhmät ja muut jäsenyydet : Koulutus : KKA:n omat julkaisut

6

7 Katsaus korkeakoulutuksen arvioinnin nykytilaan Korkeakoulujen arviointineuvoston 1 neljäs toimikausi oli poikkeuksellisesti kaksivuotinen, koska toimikaudella valmiiksi saatuun lainsäädäntötyöhön liittyi mahdollisuus Korkeakoulun arviointineuvoston aseman muuttumisesta. Uuden yliopistolain, ammattikorkeakoululakiin tehtyjen vastaavien muutosten ja korkeakoulujen arviointineuvostosta annetun asetuksen myötä Korkeakoulujen arviointineuvoston asema vahvistui. Laissa todetaan, että opetusministeriön yhteydessä toimii riippumattomana asiantuntijaelimenä Korkeakoulujen arviointineuvosto. Lain perusteluosassa sanotaan, että riippumattomuudella tarkoitetaan itsenäistä vastuuta omasta toiminnasta. Lisäksi riippumattomuudella tarkoitetaan arviointien tulosten, johtopäätösten ja suositusten vapautta kolmansien osapuolien kuten korkeakoulujen, ministeriöiden tai muiden asianosaisten vaikutuksesta. Uudet lait ja asetus astuivat voimaan kauden lopussa. Voidaan sanoa, että koko 2000-luvun ajan tärkeimmät impulssit kansallisen arviointitoiminnan kehittämiseen ovat tulleet Euroopasta: erityisesti opetusministereiden sopiman Bolognan prosessin ja yhteisen eurooppalaisen koulutusalueen rakentamisen myötä. Eurooppalaisen korkeakoulutuksen korkea laatu on ydinkysymys kilpailukykyisen korkeakoulutusalueen toteuttamisessa. Kansalliset rajat ylittävä koulutus, liikkuvuus, kilpailu ja korkeakoulutuksen kaupallistuminen sekä kansainvälistyminen ovat syitä, miksi pelkkä luottamus oman kansallisen korkeakoulutuksen tasoon ja laatuun ei enää riitä. Haasteena on laadun osoittaminen ymmärrettävästi ja luotettavasti myös ulospäin. Korkeakoulujen arviointineuvosto määritteli toimintasuunnitelmassaan vuosille tavoitteekseen ja toimintaperiaatteekseen olla kansainvälinen sillanrakentaja ja proaktiivinen vaikuttaja eurooppalaisella koulutusalueella yhteistyössä suomalaisen korkeakoulukentän kanssa. Tavoitteeseen päästiin ottamalla aktiivinen rooli kansainvälisissä verkostoissa. Pääosa arviointineuvoston voimavaroista suuntautui toimikaudella korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointeihin. Käynnissä olevasta ensimmäisestä auditointikierroksesta on aikataulun mukaisesti kaksi kolmasosaa tehtynä kauden lopussa. Toimikauden aikana valmistui myös yhteen- 1 Korkeakoulujen arviointineuvostosta käytetään toimintakertomuksessa myös lyhennettä KKA.

8 vetoanalyysi auditointien tuloksista vuosilta sekä kooste korkeakoulujen hyvistä käytänteistä laadunvarmistuksessa. Toimikauden teema-arvioinnit kohdistuivat ammattikorkeakoulujen verkko-opetukseen ja yliopistokeskuksiin. Lisäksi tehtiin koulutuksen laatuyksikköarvioinnit molemmilla sektoreilla. Koulutuksen laatuyksiköiden arviointiprosessi yliopistosektorilla järjestettiin englannin kielellä ja arviointi annettiin ensimmäistä kertaa kansainvälisen raadin tehtäväksi. Saadut kokemukset olivat myönteisiä ja kannustavat hyödyntämään kansainvälisiä arvioitsijoita jatkossakin laatuyksiköiden valinnassa. Seuranta-arviointi tehtiin yliopistojen sosiaalityön ja ammattikorkeakoulujen sosiaalialan koulutuksesta. Korkeakoulujen arviointineuvoston sisäinen kehitystyö painottui toimikaudella oman laatujärjestelmän kehittämiseen, jonka tuloksena julkaistiin verkkosivuilla Laatukäsikirja tammikuussa Laadunvarmistusjärjestelmän avulla kerätään ja hyödynnetään tietoa toiminnan kehittämiseksi sekä varmistetaan toiminnan laatu ja korkeakoulujen tasapuolinen kohtelu arvioinnista toiseen. Korkeakoulujen arviointineuvoston laadunvarmistusjärjestelmän rakentamisessa on otettu huomioon European Standards and Guidelines for Quality Assurance in Higher Education -asiakirjan (ESG) linjaukset.

9 Tehtävät ja tavoitteet Korkeakoulujen arviointineuvoston toimiala kattaa sekä yliopistot että ammattikorkeakoulut. KKA:n tehtävät on säädetty asetuksissa 1320/1995, 465/1998, 548/ ja 965/2007. Toimikaudella Korkeakoulujen arviointineuvoston työtä on ohjannut vuonna 2007 annettu asetus. Arviointineuvosto on määritellyt asetuksen puitteissa toimikautensa alussa toimintansa painopisteet ja yleiset suuntaviivat. Toimintasuunnitelmaa on tarkistettu vuosittain ja sen lisäksi laadittu sihteeristön vuotuinen työsuunnitelma. Vuonna 2007 annetussa asetuksessa neuvoston toimikausi rajattiin enintään neljään kalenterivuoteen. Asetus mahdollisti näin yliopistolain muutosprosessista johtuvan poikkeuksellisesti kaksivuotisen toimikauden vuosille Asetuksen mukaan korkeakoulujen arviointineuvoston tehtävänä on avustaa korkeakouluja ja opetusministeriötä korkeakoulujen arviointia koskevissa asioissa, järjestää korkeakoulujen toimintaan sekä korkeakoulupolitiikkaan liittyviä arviointeja, tehdä korkeakoulujen arviointia ja sen kehittämistä koskevia aloitteita, huolehtia arviointia koskevasta kansainvälisestä yhteistyötä sekä edistää korkeakoulujen arviointia koskevaa tutkimusta. KKA:n tavoitteena on ollut kuluneena toimikautena tukea korkeakoulujen kehittämistyötä ja niiden kansainvälistä kilpailukykyä arviointien, laatutyön tukemisen, vertailutiedon tarjoamisen, kehittämissuositusten ja hyvien käytänteiden levittämisen kautta. Opetusministeriölle ja muille sidosryhmille on tuotettu ajantasaista arviointitietoa päätöksenteon ja kehittämistyön tueksi. Toimenkuvaan on kuulunut myös arviointimenetelmien kehittäminen sekä koulutus- ja julkaisutoiminta. Korkeakoulujen arviointineuvoston perusperiaatteina on kaksi lähtökohtaa. Nämä ovat kehittävän arvioinnin lähestymistapa sekä arviointitoiminnan riippumattomuus. Kehittävällä arvioinnilla tarkoitetaan, että arviointineuvosto tuottaa sellaista korkeakoulutuksen laatua koskevaa tietoa, jota korkeakoulut voivat hyödyntää toimintansa kehittämisessä. KKA:n riippumattomuus tarkoittaa puolestaan sitä, että KKA päättää itsenäisesti arviointimenetelmistä sekä arviointeja koskevista päätöksistä. Vuonna 2009 Korkeakoulujen arviointineuvoston tavoitteeksi määriteltiin Suomen korkeakoulutuksen laadun kehittäminen ja kansainvälinen 2 Vuonna 2005 annetun asetuksen mukaisesti Korkeakoulujen arviointineuvosto hoitaa myös Ahvenanmaan maakunnassa korkeakoulutuksen arviointiin liittyviä tehtäviä.

10 kilpailukyky. KKA pyrkii olemaan korkeakoulujen arviointitoiminnan edelläkävijänä. Arviointineuvosto on kuvannt tavoitteensa kuviossa 1 esitetyllä tavoitekartalla. Alempina olevien tavoitteiden toteutuminen mahdollistaa ylempänä olevien toteutumisen. Korkeakoulujen arviointineuvoston tavoitekartta Kuvio Korkeakoulujen arviointineuvoston tavoitekartta

11 Korkeakoulujen arviointineuvoston tavoitteet jakautuvat kolmeen kokonaisuuteen, jotka liittyvät Korkeakoulujen arviointineuvoston tehtäviin. Kuviossa alimpana sinisellä ovat toiminnan perustaan liittyvät tavoitteet, jotka mahdollistavat muiden tavoitteiden toteutumisen. Näitä ovat korkeakoulujen tasapuolinen kohtelu kaikessa KKA:n toiminnassa, arviointineuvoston jäsenten vahva asiantuntemus sekä KKA:n toiminnan ja erityisesti päätöksenteon riippumattomuus. Lisäksi perustan muiden tavoitteiden toteutumiselle muodostavat KKA:n oma laadunvarmistus, jatkuvan kehittämisen kulttuuri sekä sihteeristön turvalliset työsuhteet ja kannustava työympäristö.

12 Korkeakoulujen arviointineuvosto ja sihteeristö. Neuvosto ja sen toimielimet.. Neuvosto Opetusministeriö asetti Korkeakoulujen arviointineuvoston kaksivuotiskaudeksi ja nimesi neuvostoon kaksitoista jäsentä, joista neljä edusti yliopistoja, neljä ammattikorkeakouluja, kaksi elinkeinoelämää ja kaksi opiskelijajärjestöjä. Neuvoston jäsenet toimivat riippumattomina asiantuntijoina arviointineuvostossa eivätkä he edusta taustayhteisöään. Puheenjohtaja: professori Riitta Pyykkö, Turun yliopisto Varapuheenjohtaja: rehtori Pentti Rauhala, Laurea-ammattikorkeakoulu Jäsenet: Johtaja Merja Hellberg, Aktia säästöpankki Kehitysjohtaja Päivi Jaatinen, Satakunnan ammattikorkeakoulu Rehtori Markku Lukka, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Toimitusjohtaja Mikko Luoma, Johtamistaidon opisto 1. vararehtori, professori Hannele Niemi, Helsingin yliopisto Vs. Tulosaluejohtaja Riitta Rissanen, Savonia-ammattikorkeakoulu Professori Jussi Välimaa, Jyväskylän yliopisto Fortbildningsdirektör Lars Wessman, Arcada Nylands svenska yrkeshögskola Koulutuspoliittinen sihteeri Juhana Harju, Suomen ylioppilaskuntien liitto ry. (SYL) Koulutuspoliittinen sihteeri Mikko Heinikoski, Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto, SAMOK ry. Työvaliokunta: Arviointineuvosto kokoontui vuosittain 9 10 kertaa. Arviointineuvoston työtä valmisteli työvaliokunta, johon neuvosto valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Riitta Pyykön, varapuheenjohtajaksi Pentti Rauhalan ja jäseniksi Lars Wessmanin, Juhani Harjun ja Mikko Heinikosken.

13 .. Ahvenanmaan maakunnan korkeakoulutuksen arvioinnista vastaava jaosto Tasavallan presidentin antaman asetuksen 548/2005 mukaisesti opetusministeriö nimesi arviointineuvoston yhteyteen Sektion för utvärdering av Högskolan på Åland -jaoston vastaamaan Ahvenanmaan maakunnassa annettavan korkeakoulutuksen arvioinnista. Jaoston jäsenet: Fortbildningschef Lars Wessman, Arcada Prefekt Inger Westerlund, Högskolan Sydväst Överinspektör Elisabeth Storfors, Åland landskapsregering Verkställande direktör Johan Eriksson, Ålands handelskammare. Neuvoston sihteeristö Pääsihteeri Ossi Tuomi Helka Kekäläinen Sektorisuunnittelijat 3 Helka Kekäläinen Marja-Liisa Saarilammi Karl Holm Suunnittelijat Matti Kajaste Kirsi Mustonen Osastosihteeri Arja Bilund Projektisuunnittelijat Kirsi Hiltunen Sirpa Moitus Seppo Saari Hannele Seppälä Kenneth Lundin Heikki Holopainen Sektorisuunnittelijan tehtävät olivat aikaisemmin jaettu ammattikorkeakoulu- ja yliopistosektoreihin, mutta toimikaudella suunnittelijoiden tehtäviä laajennettiin yli sektoreiden.

14 . Talous Arviointineuvoston kokonaisrahoitus on ollut vuonna ,3 miljoonaa euroa ja vuonna ,4 miljoonaa euroa. Vuoden määrärahat ovat tulleet opetusministeriön koulutus- ja tiedepolitiikan osaston ammattikorkeakouluille ja yliopistoille suunnatusta kehittämisrahasta. Vuoden 2010 alusta voimaan tulleen uuden asetuksen myötä KKA:n rahoitus siirtyy valtioneuvoston budjettiin yhteiselle momentille koulutuksen arviointineuvoston kanssa.. Arvioinneissa käytetyt asiantuntijat Arvioinneissa on toiminut lähes kaksisataa asiantuntijaa korkeakoulujen, elinkeinoelämän ja opiskelijoiden edustajina. Arviointiryhmien kokoonpanoissa on pyritty monipuolisuuteen ja siihen, että arvioitsijoiden osaamisalueet täydentävät toisiaan. Arvioitsijoita on valittu koko korkeakouluverkkoa hyödyntäen, jolloin arviointitietous myös leviää mahdollisimman kattavasti. Arviointiryhmän jäsenet nimittää Korkeakoulujen arviointineuvosto.

15 Arvioinnit Korkeakoulujen arviointineuvoston arvioinnit voidaan jakaa kolmeen kategoriaan: Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit Koulutusala- ja teema-arvioinnit Koulutuksen laatuyksikköarvioinnit Korkeakoulujen arviointineuvosto toteutti vuosina yhteensä 14 laadunvarmistusjärjestelmien auditointia ja kolme laadunvarmistusjärjestelmien uusinta-auditointia. Sen lisäksi tehtiin kaksi teema-arviointia ja kolme korkeakoulutuksen laatuyksikköarviointia sekä yksi seuranta-arviointi. KKA toteuttaa myös maksupalvelutoimintana korkeakoulutukseen liittyviä arviointeja korkeakoulujen ja opetusministeriön toimeksiantona silloin, kun aiheet sopivat KKA:n toimintasuunnitelmaan. Käytännössä näitä ovat olleet opetusministeriön hallinnonalan ulkopuoliset korkeakoulut, kuten Maanpuolustuskorkeakoulua, Poliisiammattikorkeakoulua ja Högskolan på Ålandia koskevat arvioinnit. Kaikista toimikaudella toteutetuista arvioinneista on julkaistu arviointiraportti.. Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaan korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi vakiinnutetaan ja siitä kehitetään kansallinen, kaikille korkeakouluille tarkoitettu ulkoinen laadunvarmistusjärjestelmä. Korkeakoulujen arviointineuvosto toimi tämän tavoitteen suuntaisesti ja jatkoi korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointeja korkeakoulujen kanssa sovitun kokonaisaikataulun mukaisesti. Tavoitteena on, että kaikkien korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät on auditoitu vuoden 2011 loppuun mennessä. Toimikauden aikana arviointineuvosto toteutti Helsingin kauppakorkeakoulun, Tampereen yliopiston, Turun yliopiston, Vaasan ammattikorkeakoulun, Jyväskylän yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Turun kauppakorkeakoulun, Satakunnan ammattikorkeakoulun, Tampereen ammattikorkea-

16 koulun, Diakonia-ammattikorkeakoulun, Rovaniemen ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston, Taideteollisen korkeakoulun ja Högskolan på Ålandin laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit. Korkeakoulujen arviointineuvosto päätöksen mukaisesti näistä 14 auditoinnista 11 korkeakoulua läpäisi auditoinnin ja kolmen korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä edellyttää uusinta-auditointi kahden vuoden kuluttua varsinaisesta auditoinnista. Vuosille tarkoitetussa auditointikäsikirjassa auditointimallia uudistettiin ja selkiytettiin korkeakouluilta ja auditoijilta saadun palautteen perusteella. 4 Auditointimalliin tehtiin kaksi keskeistä muutosta. Ensinnäkin auditointiraportteihin alettiin kirjata näkyviin auditointikohteittain korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän kehitysvaihe (puuttuva, alkava, kehittyvä tai edistynyt). Toinen merkittävä muutos koski sitä, että auditoinnin läpäisyn kynnysehdot määriteltiin eksplisiittisesti. Kaikkien auditointikohteiden tulee olla vähintään tasolla alkava ja laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuuden vähintään tasolla kehittyvä, jotta korkeakoulu läpäisisi auditoinnin. Toimikauden aikana auditoinneista tehtiin analyysi 5, jonka tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva suomalaisen korkeakoulutuksen laadunvarmistuksen vahvuuksista, hyvistä käytänteistä ja kehittämiskohteista. Analyysi osoitti, että kaikki auditointiin osallistuneet korkeakoulut ovat kehittäneet sisäisiä laadunvarmistusjärjestelmiä eurooppalaisten standardien suunnassa. Tyypillisin laadunvarmistusjärjestelmän kehikko noudattaa Demingin jatkuvan kehittämisen sykliä. Auditoinnin läpäisseiden korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ovat kattavia, hyvin dokumentoituja ja ne tuottavat tarkoituksenmukaista palautetietoa, jota korkeakoulu todistetusti käyttää hyväkseen toimintansa kehittämisessä. Yksi suomalaisten korkeakoulujen laadunvarmistuksen vahvoja osaalueita on perustutkintotavoitteisen koulutuksen laadunvarmistus. Samoin henkilöstön perehdyttämiseen ja kehittämiseen liittyvä laadunvarmistus on toimivaa. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen laadunvarmistuksen eroja vertailtaessa merkittävin havainto liittyi siihen, että yliopistoissa tehtävän tutkimuksen laadunvarmistus keskittyy paljolti tutkimuksen tuloksiin, kun taas ammattikorkeakouluissa T&K-projektien laadunvarmistus on pitkälle edennyttä. Auditointiraporttien sisällön analyysi toi esiin runsaasti hyviä käytänteitä. Koulutuksen osa-alueella näitä olivat esimerkiksi koulutusohjelmien säännöl- 4 Auditointikäsikirja vuosille Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 7: Sirpa Moitus (2009): Analyysi korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointien tuloksista vuosilta Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 14:2009.

17 liset ulkoiset arvioinnit, EFQM-itsearvioinnit, sisäiset auditoinnit ja koulutukselle ja opetukselle laaditut mitattavissa olevat laatukriteerit. Tukipalveluihin liittyvinä hyvinä käytänteinä nousivat esiin esimerkiksi tukipalveluiden tuottaman seurantatiedon käyttö yliopiston strategisessa suunnittelussa sekä tukipalveluiden säännöllinen vuorovaikutus koulutusyksiköiden kanssa opintoprosessien suunnittelussa ja toteutuksessa. Analyysin perusteella korkeakoulujen yhteisiä laadunvarmistuksen kehittämiskohteita ovat tieteellisten jatkotutkintojen ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen laadunvarmistus; yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen, vaikuttavuuden ja aluekehitystyön laadunvarmistus; strategiatyön, mittaristojen ja johtamisen laadunvarmistus; arviointi- ja palautetiedon täysimääräinen hyödyntäminen sekä sen määrittely, mikä on sidosryhmien rooli laadunvarmistuksessa.. Uusinta-auditoinnit Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän uusinta-auditointiin päädytään, jos korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmässä tai perustehtävien laadunvarmistuksessa on oleellisia puutteita suhteessa auditointikriteereihin. Päätöksen uusinta-auditoinnista tekee Korkeakoulujen arviointineuvosto. Uusintaauditointi toteutetaan noin kahden vuoden kuluttua varsinaista auditointia koskevasta päätöksestä. Edellä mainitun auditointien analyysin mukaan kaikkia vuosien uusinta-auditointipäätöksen saaneita korkeakouluja yhdisti se, että niillä oli puutteita laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuudessa, kattavuudessa ja vaikuttavuudessa. Uusinta-auditoinnissa edellytetään korkeakoululta näyttöä siitä, että se täyttää auditoinnissa käytettävät kriteerit ja että laadunvarmistusjärjestelmä on uusinta-auditoinnissa tarkasteltavilta osa-alueiltaan kriteeristön perusteella vaiheessa kehittyvä. Toimikaudella on toteutettu Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun, Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Savonia-ammattikorkeakoulun uusintaauditoinnit. Uusinta-auditoinneissa todettiin kaikkien kolmen korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmien edistyneen varsinaisen auditoinnin jälkeisen kahden vuoden aikana huomattavasti. Kaikki edellä mainitut korkeakoulut läpäisivät uusinta-auditoinnin.

18 . Teema-arvioinnit Koulutusala- ja teema-arviointeja toteutetaan koulutus- ja yhteiskuntapoliittisesti tärkeillä, nopeasti kasvavilla ja kehittyvillä tai ongelmallisilla aloilla. KKA voi myös sopia opetusministeriön kanssa arviointiprojekteja koskevista toimeksiannoista. Korkeakoulujen arviointineuvosto järjestää seurannan yleensä noin kolmen vuoden kuluessa varsinaisen arvioinnin päättymisestä. Toimikaudella toteutettiin kaksi laajaa teema-arviointia: ammattikorkeakoulujen verkossa tapahtuvan koulutuksen arviointi ( ) ja yliopistokeskusten arviointi ( ). Vuonna 2009 KKA hyväksyi myös tutkinnonuudistuksen arvioinnin projektisuunnitelman... Ammattikorkeakoulujen verkossa tapahtuvan koulutuksen arviointi Korkeakoulujen arviointineuvosto toteutti vuosina ammattikorkeakoulujen verkossa tapahtuvan koulutuksen arvioinnin valtakunnallisena teema-arviointina. Arvioinnissa toteutettiin kaksi valtakunnallista arviointiseminaaria, joiden menetelmänä olivat asiantuntijakeskustelut. Arvioinnin eri vaiheisiin osallistui 25 ammattikorkeakoulua. Arvioinnin päätavoitteena oli saada kokonaiskuva ammattikorkeakoulujen verkossa tapahtuvasta koulutuksesta esittelemällä hyviä käytänteitä, osoittaa koulutusten vahvuuksia ja kehittämishaasteita sekä tuoda esiin keinoja koulutusten kehittämiseksi koko ammattikorkeakoulukentässä. Arviointi tuotti 54 suositusta koulutuksen kehittämiseksi. Kokonaisuutena arviointi nosti esille ammattikorkeakoulujen verkkototeutusten monipuolisen ja hyvälaatuisen kehittämistyön. Ammattikorkeakouluissa verkkototeutusten lähtökohtana on ollut selvästi opiskelijan oppimisen ja asiantuntijuuden kehittymisen tukeminen sekä korkeatasoisten vaihtoehtojen tarjoaminen perinteiseen oppimiseen. Arvioinnin suositusten pääteemoiksi nousivat opetuksen ja oppimisen laatu, verkkopedagoginen asiantuntijuus ja ohjaus, verkkopedagogisten opetusratkaisujen ja käytäntöjen kehittäminen, opetushenkilöstön osaamisen kehittäminen, johtaminen ja strategiat, verkkotarjonnan resursointi, Virtuaaliammattikorkeakoulun ja ammattikorkeakoulun yhteistoiminta, työelämäyhteydet, ammatillisen osaamisen ja asiantuntijuuden kehittäminen sekä opiskelumahdollisuudet ja kansallinen sekä kansainvälinen liikkuvuus. Arviointiryhmän näkemyksen mukaan Virtuaaliammattikorkeakoulu tulee vakiinnuttaa ammattikorkeakoulujen verkossa tapahtuvan opetuksen ja kehittämisen tunnustetuksi toimijaksi.

19 .. Yliopistokeskusten arviointi Yliopistokeskukset ovat aloittaneet toimintansa vuoden 2004 alussa kuudessa maakunnassa, joiden alueella ei ole omaa yliopistoa. Yliopistokeskuspaikkakuntia ovat Kajaani, Kokkola, Lahti, Mikkeli, Pori ja Seinäjoki. Nykyisiin yliopistokeskusmaakuntiin perustettiin kolmen viime vuosikymmenen aikana erilaisista lähtökohdista ja erilaisia tehtäviä toteuttavia yliopistojen yksiköitä, jotka vuoden 2004 alussa koottiin verkosto-organisaatioina toimiviksi yliopistokeskuksiksi. Historiallisesta taustasta ja organisoitumisen mallista johtuen yliopistokeskusten profiilit ovat varsin erilaisia. Opetusministeriö esitti KKA:lle keväällä 2007 yliopistokeskusten arviointia. Arviointiin liittyy yliopistolain valmistelun tiedontarve. Vuonna 2008 käynnistynyt ja vuoden 2009 alussa valmistunut Yliopistokeskusten arviointi oli ns. koulutuspoliittinen teema-arviointi, jonka tavoitteeksi asetettiin tiedon tuottaminen yliopistokeskusten kehittämiseksi. Arvioinnin kohteiksi määriteltiin yliopistokeskuksille tehdyn verkkokyselyn pohjalta yliopistokeskusten toimintaympäristö, niiden koulutus, tutkimus ja kehittämistyö, yhteistyö ja työnjako sekä rahoitus ja alueellinen vaikuttavuus. Arvioinnin tulokset perustuivat yliopistokeskusten tuottamiin itsearviointiraportteihin ja pyydettyyn lisäaineistoon, arviointivierailuihin ja niiden yhteydessä toteutettuihin haastatteluihin sekä rehtori- ja opiskelijakyselyihin. Arvioinnin tuloksena todettiin muun muassa, että yliopistokeskusten antamalla aikuiskoulutuksella on huomattavaa alueellista lisäarvoa, ja arviointiryhmä pitikin aikuiskoulutusta yliopistokeskusten keskeisenä tehtävänä. Myös säännöllisin väliajoin toistettavat maisteriohjelmat soveltuvat hyvin yliopistokeskusten tehtäviksi. Sen sijaan ylioppilaspohjainen kandidaattikoulutus ei arviointiryhmän käsityksen mukaan ole yliopistokeskuksille ensisijainen eikä luonteva tehtävä, koska yliopistokeskusten on vaikea tarjota opiskelijoille riittävästi vaihtoehtoisia opintopolkuja ja sivuaineita. Arviointiryhmä piti yliopistokeskusten ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön tiivistämistä ja rakenteellista kehittämistä keskeisen tärkeänä alueellisen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Alueellisen yhteistyön edistäminen ja eri yliopistoyksiköiden toiminnan koordinointia pidettiin kiireellisimpänä tehtävänä, eikä arviointiryhmä siksi pitänyt suotavana uusien yliopistokeskusten perustamista.

20 .. Tutkinnonuudistuksen arviointi Korkeakoulujen arviointineuvosto päätti kesäkuussa 2009 käynnistää tutkinnonuudistuksen arviointiprojektin suunnittelun ja asettaa projektille suunnitteluryhmän, joka tehtävänsä mukaisesti toimitti vuoden 2009 loppuun mennessä neuvostolle ehdotuksen arvioinnin tavoitteista, kohteesta, näkökulmasta ja rajauksesta perusteluineen. Arviointiprojektin lähtökohtana ovat Bolognan prosessille asetetut alkuperäiset eurooppalaiset tavoitteet 6 ja tutkinnonuudistukselle asetetut alkuperäiset kansalliset tavoitteet 7, joiden toteutumista tutkinnonuudistuksen arviointiprojektissa arvioidaan. Arvioinnin toteutus tapahtuu vuonna Arviointiprojektin tehtävänä on tukea yliopistoja ja ammattikorkeakouluja tutkintojen ja liikkuvuuden kehittämistyössä, tuottaa tutkintorakenteen kehittämiseen liittyviä suosituksia, tunnistaa tutkinnonuudistuksen hyviä käytänteitä ja kriittisiä kohtia sekä ohjata korkeakouluja tutkintojen laadun jatkuvaan arviointiin ja kehittämiseen.. Seuranta-arvioinnit Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintaperiaatteisiin on koko sen toiminta-ajan kuulunut tehtyjen arviointien seuranta kansainvälisen arviointimallin mukaisesti. Seuranta-arviointien tavoitteena on sekä tukea arviointiin osallistuneita yksiköitä koulutuksen laadun kehittämisessä että selvittää arvioinnin käyttöä ja vaikuttavuutta arvioitujen yksiköiden kannalta. Keväällä 2007 Korkeakoulujen arviointineuvosto käynnisti yliopistojen sosiaalityön ja ammattikorkeakoulujen sosiaalialan koulutuksen seuranta-arvioinnin, johon osallistuivat kaikki sosiaalityön ja sosiaalialan koulutusta tarjoavat korkeakoulut. Seuranta-arvioinnin tavoitteena oli todentaa vuonna 2004 valmistuneen arvioinnin vaikuttavuutta, siinä esitettyjen kehittämisehdotusten vastaanottamista ja toteuttamista korkeakouluissa. Siinä otettiin huomioon myös alan toimintaympäristön muutostila. Arvioinnin keskeisenä kohteena oli alan koulutusten ja niiden tuottamien kompetenssien kohtaaminen työelämän kanssa. Seuranta-arviointi valmistui vuoden 2008 helmikuussa. Seurannan pääarviointimenetelmänä käytettiin verkossa toteutettuja kyselyjä, joita täydennettiin asiantuntijakuulemisilla. Kyselyt kohdistettiin kaikille varsinaiseen arviointiin osallistuneille koulutusyksiköille (ml. kyseisten korkeakoulujen rehtorit ja opiskelijat) ja opetusministeriölle. 6 Bolognan julistus Yliopistojen kaksiportaisen tutkintorakenteen toimeenpano. OPM:n työryhmien muistioita 39:2002.

Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009. pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto

Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009. pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009 pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto Auditointien kokonaisaikataulu 2005-2011 Pilottiauditoinnit 2004-2005 Syksy 2005-kevät 2006 Kevät

Lisätiedot

Toisen auditointikierroksen menetelmä

Toisen auditointikierroksen menetelmä Toisen auditointikierroksen menetelmä Rehtori, varapuheenjohtaja Pentti Rauhala Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintasuunnitelma

Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintasuunnitelma Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintasuunnitelma KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA : ISBN 978-952-206-083-9 Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto Kansi: Juha Ilonen Layout: Pikseri

Lisätiedot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus Yhteis- ja kaksoistutkinnot Kirsi Hiltunen Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) Korkeakoulujen arviointineuvosto Rådet för utvärdering av högskolorna

Lisätiedot

Mistä yliopistojen laatutyössä on kysymys?

Mistä yliopistojen laatutyössä on kysymys? Mistä yliopistojen laatutyössä on kysymys? Keskustelutilaisuus 15.12.2005 Jyväskylän yliopisto Ossi Tuomi Korkeakoulujen arviointineuvosto www.kka.fi Korkeakoulujen arviointineuvosto 2004-2007 Puheenjohtaja,

Lisätiedot

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 Suunnittelija MuT Marja-Liisa Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta

Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta KOKOA seminaari 10.10.2013 Kuopio Pääsuunnittelija Sirpa Moitus & erikoissuunnittelija Touko Apajalahti KKA:n auditointimallin

Lisätiedot

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 emeritusprofessori Paavo Okko Auditointiryhmän

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta

Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta Ammattikorkeakoulujen rehtorien seminaari 15.2.2007 Projektisuunnittelija Sirpa Moitus Korkeakoulujen arviointineuvosto www.kka.fi Auditointien kokonaisaikataulu

Lisätiedot

JOHDATUS TEEMAAN KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA JA KEHITTÄMINEN

JOHDATUS TEEMAAN KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA JA KEHITTÄMINEN JOHDATUS TEEMAAN KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA JA KEHITTÄMINEN Vararehtori Pekka Auvinen Korkeakoulujen arviointijaoston jäsen Pörssitalo, Helsinki 14.10.2015 UUDET PERIAATTEET JA SUOSITUKSET

Lisätiedot

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi Yliopistokirjastojen johdon seminaari 16.1.2006 Projektisuunnittelija Sirpa Moitus Korkeakoulujen arviointineuvosto www.kka.fi Lähtökohtana Bologna

Lisätiedot

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen Itsearviointi, case MAMK Laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen Lehtori, laatuvastaava Ulla Keto Ohjelma Itsearviointi korkeakoulun laatutyökaluna Itsearviointi MAMKissa EFQM-itsearvioinnit (1998, 1999)

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi Laadunvarmistuksesta 7.1.2009 Ismo Kantola Laatu Käsitykset laadusta on jäsennetty usein seuraavasti: laatu erinomaisuutena (excellence) itsestään selvää erinomaisuutta, tavanomaisesta poikkeavaa ja elitististä:

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN

LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN Perehtyjä /pm Mentori / pm Huomiot, havainnot, kysymykset, kehittämisehdotukset yms. Perehtymissuunnitelman laatiminen Tavoitteet ja aikataulu Uusi laatuvastaava laatii oman

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu

Lisätiedot

FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli

FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli 01.02.2012 Suomen suurin ammattikorkeakoulukokonaisuus FUAS toimii Helsingin laajalla metropolialueella Opiskelijoita 21.000 HAMK LAMK Henkilöstöä 1.700 Liikevaihto

Lisätiedot

Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintasuunnitelma

Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintasuunnitelma Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintasuunnitelma KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA : ISBN 978-952-206-146-1 Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto Kansi: Juha Ilonen Layout: Pikseri

Lisätiedot

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin suositusten pohjalta KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 28.2.2007 OECD:n arviointi kolmannen

Lisätiedot

Bolognan prosessi ja kolmas sykli. Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY

Bolognan prosessi ja kolmas sykli. Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY Bolognan prosessi ja kolmas sykli Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY Miksi Bolognan prosessi? Globaali kilpailu ja väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Rural Studies - johtoryhmän hyväksymä 14.2.2011 SISÄLTÖ: Strategian rakentuminen 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2. NYKYTILA 3. TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

Lisätiedot

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Keskustelu- ja kuulemistilaisuus 11.2.2013 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen laatustrategian toteuttaminen Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintakertomus

Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintakertomus Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintakertomus KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA : ISBN 978-952-206-145-4 (pdf) ISSN 1457-3121 Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto Kansi: Juha Ilonen

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN AUDITOINTIKÄSIKIRJA VUOSIKSI 2015 2018

KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN AUDITOINTIKÄSIKIRJA VUOSIKSI 2015 2018 KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN AUDITOINTIKÄSIKIRJA VUOSIKSI 2015 2018 Julkaisut 2015:1 KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN AUDITOINTIKÄSIKIRJA VUOSIKSI 2015 2018 kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Jyrki Vihriälä / EduCluster Finland Oy / Kokkola Hyvät käytännöt seminaari, laatustrategian toimeenpanon tuki

Jyrki Vihriälä / EduCluster Finland Oy / Kokkola Hyvät käytännöt seminaari, laatustrategian toimeenpanon tuki Jyrki Vihriälä / EduCluster Finland Oy 11.12.2012 / Kokkola Hyvät käytännöt seminaari, laatustrategian toimeenpanon tuki OSALLISTUJILLE MAKSUTON KOULUTUS Opetushallituksen rahoittamaa osallistujille maksutonta

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Tohtorit työelämässä Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Ammattikorkeakoulut yleisesti Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joiden koulutusalat

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8)

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8) 1 (8) Raision seudun koulutuskuntayhtymä Raision aikuiskoulutuskeskus Timali Juhaninkuja 1 21200 Raisio Raision aikuiskoulutuskeskus Timali aloittaa laadunhallintajärjestelmän systemaattista rakentamista

Lisätiedot

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu opiskelijoita 4500 henkilöstöä 300 2 kampusta 4 koulutusalaa 18 tiimiä Kyamkin laatupolitiikka Laadusta viestitään ymmärrettävästi Vastuu laadusta ja kehittämisestä on kaikilla

Lisätiedot

Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa

Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa Korkeakoulujen KOTA -seminaari 17.9.2014 Ismo Kinnunen Oulun ammattikorkeakoulu Kehittämisen ja päätöksenteon tulee perustua tosiasioihin.

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke

Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke Hankkeen tavoitteet On määritellä sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen tuottama työmarkkinoiden tulevaisuuden tarpeita vastaava osaaminen. Projektissa

Lisätiedot

Työsuunnitelma: Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus -jatkotoimet (YVVj)

Työsuunnitelma: Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus -jatkotoimet (YVVj) Työsuunnitelma: Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus -jatkotoimet (YVVj) Suomen yliopistot UNIFI ry Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry 1 1. Johdanto Suomen yliopistot

Lisätiedot

Kymenlaakson toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämistä koskeva selvitystyö. 5.8.2014 Pentti Rauhala

Kymenlaakson toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämistä koskeva selvitystyö. 5.8.2014 Pentti Rauhala Kymenlaakson toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämistä koskeva selvitystyö 5.8.2014 Pentti Rauhala Esittäytyminen Pentti Rauhala, s. 9.4.1945, FT, dosentti, VTM, ak opettaja, asun Lahdessa, eläkkeelle

Lisätiedot

Yliopistokeskusten yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Yliopistokeskusten yhteiskunnallinen vaikuttavuus Yliopistokeskusten yhteiskunnallinen vaikuttavuus Kajaanin ylipistokeskus 10 vuotta, Juhlaseminaari 27.5.2014 Hannele Seppälä, KT Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Puheenvuoron sisältö 1. Korkeakoulujen

Lisätiedot

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5.

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5. Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere Mikä Diakonia-ammattikorkeakoulu? Osa eurooppalaisten diakonia-alan korkeakoulujen

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän vastuuopettajapäivät 30.1.2014 Anne Siltala, CIMO anne.siltala@cimo.fi 2/2009 Erasmus+ -ohjelma Erasmus+ kattaa kaikki

Lisätiedot

Laatutyö yliopistossa - arkea, strategiaa ja auditointia. Oulun yliopisto 18.9.2008 ja TKK 22.10.2008 Sirpa Suntioinen

Laatutyö yliopistossa - arkea, strategiaa ja auditointia. Oulun yliopisto 18.9.2008 ja TKK 22.10.2008 Sirpa Suntioinen Laatutyö yliopistossa - arkea, strategiaa ja auditointia Oulun yliopisto ja TKK 22.10.2008 Sirpa Suntioinen Esitykseni rakenne Strategisen johtamisen ja laatutyön kokonaisuus Laadunhallintajärjestelmä

Lisätiedot

Kansallinen Erasmus seminaari 2011 - Erasmus harjoittelu hyväksi yhteistyöllä

Kansallinen Erasmus seminaari 2011 - Erasmus harjoittelu hyväksi yhteistyöllä Kansallinen Erasmus seminaari 2011 - Erasmus harjoittelu hyväksi yhteistyöllä Katja Kurasto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu - Konsortiokoordinaattori, Oulun Erasmus-konsortio - Kansainvälisten asioiden

Lisätiedot

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi Auditointikäsikirja vuosille KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA : ISBN 952-206-017-8 (painettu) ISBN 952-206-018-6 (pdf) ISSN 1457-3121

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa. Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY

Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa. Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY Master in Research and Innovation in Higher Education (MARIHE) Erasmus Mundus

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Futurex -seminaari Korkeakoulujen täydennyskoulutusten laatu Helsinki 6.3.2013 Anne-Maritta Tervakari Intelligent Information Systems Laboratory

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointikäsikirja vuosiksi 2011 2017. Korkeakoulujen arviointineuvoston

Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointikäsikirja vuosiksi 2011 2017. Korkeakoulujen arviointineuvoston Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointikäsikirja vuosiksi 2011 2017 Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 14:2012 Korkeakoulujen arviointineuvosto finheec@minedu.fi, +358 2953 30072 PL 133

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksen ja Arenen ajankohtaiset kuulumiset; ammattikorkeakoulu uudistus. Riitta Rissanen Toiminnanjohtaja 9/2014

Ammattikorkeakoulutuksen ja Arenen ajankohtaiset kuulumiset; ammattikorkeakoulu uudistus. Riitta Rissanen Toiminnanjohtaja 9/2014 Ammattikorkeakoulutuksen ja Arenen ajankohtaiset kuulumiset; ammattikorkeakoulu uudistus Riitta Rissanen Toiminnanjohtaja 9/2014 Arene ry:n kannanotto (5.3.2014) Yhteiskunnan ja talouselämän muutosten

Lisätiedot

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Mitä teemme Vapaaehtoislähtöinen Pro-toiminta Asiakaslähtöiset palvelut Vaikuttaa Organi- saatio Vaikutusjohtaminen Organi- saatio = Yhteiskunnallinen ongelma

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Maanantai 26. helmikuuta

Maanantai 26. helmikuuta OPETUSMINISTERIÖ OHJELMA Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto 15.2.2007 Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka 2012 -konferenssi 26. 27. helmikuuta 2007, Marina Congress Centre, Helsinki Maanantai

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 5 JA 7 :N MUUTTAMISESTA 1 Esityksen tausta 2

Lisätiedot

KOULUTUKSEN LAATU JA LAATUTYÖN MERKITYS SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN TOIMINNASSA SEMINAARI MOSKOVA 25.9.2012. Riitta Paasivuori, laatupäällikkö

KOULUTUKSEN LAATU JA LAATUTYÖN MERKITYS SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN TOIMINNASSA SEMINAARI MOSKOVA 25.9.2012. Riitta Paasivuori, laatupäällikkö KOULUTUKSEN LAATU JA LAATUTYÖN MERKITYS SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN TOIMINNASSA SEMINAARI MOSKOVA 25.9.2012 Riitta Paasivuori, laatupäällikkö Laatutyön suunta Suomessa Suomen koulutusjärjestelmässä

Lisätiedot

Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta

Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta 1 Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta Timo Ahonen, FUAS/Lahden ammattikorkeakoulu Martti Komulainen, Turun ammattikorkeakoulu Tero Uusitalo, Laurea-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Verkostojen voima saako rahalle vastinetta?

Verkostojen voima saako rahalle vastinetta? Verkostojen voima saako rahalle vastinetta? Kv-kevätpäivät Sessio B1, 13.5.2014 Kirsti Virtanen, Turun ammattikorkeakoulu Mervi Rantanen, Aalto-yliopisto Sisältö 1. Verkostoyhteistyön johtaminen - case

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009 Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2009 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009. Määrä

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Arviointityövälineiden kehittämisen taustaa Kolme nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointialuetta

Lisätiedot

Erasmus+ korkeakoulutukselle -ohjelman ajankohtaista. Erasmus-yhdyshenkilöiden tapaaminen 30.1.2014 Anne Siltala, CIMO

Erasmus+ korkeakoulutukselle -ohjelman ajankohtaista. Erasmus-yhdyshenkilöiden tapaaminen 30.1.2014 Anne Siltala, CIMO Erasmus+ korkeakoulutukselle -ohjelman ajankohtaista Erasmus-yhdyshenkilöiden tapaaminen 30.1.2014 Anne Siltala, CIMO 2/2009 Erasmus+ pähkinänkuoressa Erasmus+ kattaa kaikki koulutussektorit ja nuorisotyön

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus Kestävä kehitys osana oppilaitosten laadunhallintaa seminaari Mika Tammilehto opetusministeriö 1.11.2007 Laatu avaintekijä koulutuksessa? Koulutuksen laadun

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Koulutus 2011 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010.

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten

Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto SAMOK ry valtakunnallinen ja sitoutumaton ammattikorkeakouluopiskelijoiden edunvalvoja perustettu vuonna 1996 perustajaliitot SKOL, STOL ja TERHOL

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22 900 tutkintoa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22

Lisätiedot

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Innovaatioympäristö ja osaaminen Mirja Hannula 20.2.2009

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Innovaatioympäristö ja osaaminen Mirja Hannula 20.2.2009 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Opetusministeriö Merja Lehtonen PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO PALAUTE PERUSOPETUKSEN LAATUKRITEERIT -VÄLIRAPORTISTA Opetusministeriön asettamassa työryhmässä

Lisätiedot

Haapakoski Marjaana Pääsihteeri Oulun seudun ammattikorkeakoulun osako.ps@students.oamk.fi

Haapakoski Marjaana Pääsihteeri Oulun seudun ammattikorkeakoulun osako.ps@students.oamk.fi OPINNÄYTETÖIDEN NYKYTILA JA KEHITTÄMISHAASTEET Työseminaari 11.2.2005 klo 9.00 15.30, auditorio 221, II kerros Ilmoittautuneet yhteensä 63 henkilöä [päivitetty 9.2.2005] Nimi Työtehtävä Organisaatio Sähköposti

Lisätiedot

IL-SUOSITUKSEN TILANNE

IL-SUOSITUKSEN TILANNE IL-SUOSITUKSEN TILANNE Riitta-Liisa Karjalainen / Kaija Kivikoski Amk-kirjastojen Pedagogiikka-työryhmä Leena Järveläinen Yo-kirjastojen Informaatiolukutaitoverkosto STKS:n IL-seminaari, 29.11.2012 ESITYKSEN

Lisätiedot

FIRST Coordinators Meeting 25.11.2013 klo 11:00-14:00. Current issues in the FIRST-programme and Finnish-Russian HE Cooperation

FIRST Coordinators Meeting 25.11.2013 klo 11:00-14:00. Current issues in the FIRST-programme and Finnish-Russian HE Cooperation FIRST Coordinators Meeting 25.11.2013 klo 11:00-14:00 Current issues in the FIRST-programme and Finnish-Russian HE Cooperation FIRST Coordinators Meeting 11:00 Welcome Brief presentation round of the networks

Lisätiedot

Cross-sectoral cooperation Yhteistyötä ja synergiaa - Eurooppalaiset hankeyhteistyömahdollisuudet Erasmus+ -ohjelmassa

Cross-sectoral cooperation Yhteistyötä ja synergiaa - Eurooppalaiset hankeyhteistyömahdollisuudet Erasmus+ -ohjelmassa Cross-sectoral cooperation Yhteistyötä ja synergiaa - Eurooppalaiset hankeyhteistyömahdollisuudet Erasmus+ -ohjelmassa Korkeakoulujen kv-kevätpäivät toukokuu 2014 Tampere Sari Höylä Lehtori, kansainväliset

Lisätiedot

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Jukka Kola Professori, Vararehtori Valtakunnalliset opintoasiainpäivät 11.-12.10.2012 Helsingin yliopisto 18.10.2012 1 Opetustoiminnan johtaminen

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Kajaanin yliopistokeskus 10 vuotta juhlaseminaari Korkeakouluneuvos Ari Saarinen Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat ja liiketoimintaympäristö

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden arviointi Elina Harjunen Pro Lukio ry 9.5. Arviointi pohjautuu OKM:n toimeksiantoon Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen

Lisätiedot

Kooste Anne Kärki, Anne Ilvonen, Seliina Päällysaho

Kooste Anne Kärki, Anne Ilvonen, Seliina Päällysaho Kooste Anne Kärki, Anne Ilvonen, Seliina Päällysaho Hankkeissa (N=17) on mukana 2 25 amkia/hanke Lähes jokaisessa hankkeessa on tavoitteena Yritys/organisaatioyhteistyön tehostaminen, osaamisen kehittäminen,

Lisätiedot

Ylempien amk-tutkintojen toteuttaminen verkossa

Ylempien amk-tutkintojen toteuttaminen verkossa Ylempien amk-tutkintojen toteuttaminen verkossa Heli Mattila Ylemmät amk-tutkinnot Samkissa Business Management and Entrepreneurship (BME) Automaatioteknologia Hyvinvointiteknologia Kuntoutus (Turkuamkin

Lisätiedot

Nordplus Voksen. Nordplus. Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 2008-2011

Nordplus Voksen. Nordplus. Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 2008-2011 Nordplus Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 28-211 1 Nordplus puiteohjelma 28-211 Tukee koulutuksen yhteistyötä pohjoismaiden ja Baltian maiden kesken Tarkoituksena on vahvistaa

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien. Mitä ohjelma tarjoaa korkeakouluille Lokakuu 2012 CIMO

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien. Mitä ohjelma tarjoaa korkeakouluille Lokakuu 2012 CIMO EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien uusi sukupolvi Mitä ohjelma tarjoaa korkeakouluille Lokakuu 2012 CIMO 2/2009 Ohjelmaesitys Erasmus for All 2014-2020 Budget Euro 19.2 billion over 7 years (+70%) 3/2010

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Arvioinnin rooli hankkeessa

Arvioinnin rooli hankkeessa Innovatiivisuus ei auta, jos hanketyön tuloksia ei oteta käyttöön Leonardo da Vinci Hankkeen laadunhallinta & arviointi Kv-toiminta on keino koulutuksen ja sen laadun kehittämiseen Miten varmistetaan hankkeen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot