KKA:n sihteeristön itsearviointi toteutettiin tällä kertaa CAF-itsearviointimallia (Common Assessment Framework) hyödyntäen.

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KKA:n sihteeristön itsearviointi toteutettiin tällä kertaa CAF-itsearviointimallia (Common Assessment Framework) hyödyntäen."

Transkriptio

1 Korkeakoulujen arviointineuvosto Yhteenveto kehittämistoiminnasta Matti Kajaste Vuosien aikana Korkeakoulujen arviointineuvosto käytti ja kehitti omaa laadunvarmistusjärjestelmäänsä. Osana järjestelmän toimintaa sihteeristö valmistelee arviointineuvostolle 1 yhteenvedon vuoden aikana tehdystä kehittämistoiminnasta. Sen keskeisen osan muodostavat neuvoston ja sihteeristön kehittämispäivillä tekemät havainnot KKA:n arviointiryhmiltä ja korkeakouluilta kerätystä palautemateriaalista sekä niiden pohjalta päätetyt toimenpiteet. Kehittämispäivillä hyödynnettiin myös toiminnan tunnuslukutietoja sekä sihteeristön itsearviointia, joka toteutettiin CAF-itsearviointityökalua käyttäen. Arviointineuvosto evästi omilla kehittämispäivillään toisen auditointikierroksen suunnitteluryhmää sekä valmistautui KKA:n ulkoiseen arviointiin. Tämä yhteenveto on kooste niistä kehittämistoimista, jotka KKA on toteuttanut kesäkuun 2009 alusta toukokuun 2010 loppuun mennessä. Palauteaineistoa on näin voitu hyödyntää kuudesta korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnista 2, yhdestä uusintaauditoinnista 3 sekä ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksikköarvioinnista. Palauteaineisto arvioinneista Arviointeihin osallistuneilta korkeakouluilta kerättiin palautetta sähköisellä, internetpohjaisella Webropol-palautteenkeruujärjestelmällä. Laatuyksikköarvioinnin kyselyn kysymykset erosivat hieman auditointien kysymyksistä. Kyselyyn vastasivat pääsääntöisesti korkeakoulujen yhteyshenkilöt. Arviointiryhmien jäseniltä kerättiin palautetta Webropolin avulla ryhmille laaditun yhteisen lomakkeen avulla. Kyselyt lähetettiin korkeakouluille ja arviointiryhmille arvioinnin päätyttyä. KKA:n sihteeristön itsearviointi toteutettiin tällä kertaa CAF-itsearviointimallia (Common Assessment Framework) hyödyntäen. 1 Tässä asiakirjassa käytetään termiä arviointineuvosto, kun puhutaan 12-jäsenisestä päätöksentekoelimestä. Sihteeristöä käytetään, kun puhutaan arviointineuvoston päätökset valmistelevasta ja toimeenpanevasta elimestä. Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) käsittää arviointineuvoston ja sihteeristön muodostaman kokonaisuuden. 2 DIAK, Turkuamk, RAMK, LY, TAIK ja ÅA. 3 Savonia-amk.

2 Sihteeristön kehittämispäivät Korkeakoulujen arviointineuvoston sihteeristö käsitteli vastaanottamansa palauteaineiston ja toiminnan tunnuslukutiedot vuosittaisilla kehittämispäivillään, jotka tällä kertaa järjestettiin Arviointiprojektista vastannut suunnittelija esitteli arvioinnista kerätyn palauteaineiston nostaen esiin KKA:n toiminnan vahvuuksia, kehittämiskohteita ja muita havaintoja. Seuraavaksi havainnoijana toiminut toinen suunnittelija täydensi esitystä havainnoillaan palauteaineistosta. Keskeisimmät havainnot koottiin yhteen ja päätettiin niitä koskevista toimenpiteistä, vastuista ja aikataulusta. Lopuksi tarkasteltiin toiminnan tärkeimpiä tunnuslukuja ja asetettiin tavoitteet seuraavalle vuodelle. Auditointien palauteaineistosta nostetut tärkeimmät kehittämiskohteet jaettiin kahteen osaan: toiseen auditointikierrokseen liittyvät asiat sekä kehittämiskohteet, joihin voidaan tarttua jo käynnissä olevalla kierroksella. Auditointimenetelmän kehittämisessä ei haluttu kuitenkaan vaarantaa korkeakoulujen tasapuolista kohtelua. Havainnot ja toimenpiteet korkeakoulujen ja arviointiryhmien palautteiden pohjalta Palauteaineistosta nousi esiin tarve uudistaa auditointimateriaalin kokoamista koskevaa ohjeistusta. Joidenkin korkeakoulujen kokoama materiaali koettiin auditointiryhmissä liian laajaksi ja osittain epäolennaiseksi. Toisen kierroksen auditointimalliin toivottiin näin sisältyvän yksiselitteisempi ohje materiaalin kokoamisesta. Auditointiaineiston tuottamiselle toivottiin lisäksi takaraja, joka olisi hyvissä ajoin ennen auditointivierailua. Näin arviointi kohdistuisi nykyistä tarkemmin olemassa olevaan laadunvarmistukseen, josta on varmasti näyttöä, eikä vain juuri ennen auditointia tuotettuun aineistoon. Palauteaineistossa korostettiin niin korkeakoulujen kuin auditointiryhmien taholta tarvetta selkeyttää auditointikohteita ja -kriteeristöä entisestään. Yksityiskohtia kaivattiin korkeakoulujen perustehtäviä koskeviin kriteereihin sekä erityisesti taiteellista toimintaa koskevaan auditointikohteeseen. Nykyisin korkeakoulujen perustehtäviä kohden on yhteinen kriteeriteksti. Lisäksi täydennyskoulutusta ja maksullista palvelutoimintaa toivottiin nostettavan kriteeristössä merkittävämpään asemaan. Auditointiryhmät kokivat, että haastateltavia kannattaa olla läsnä kerrallaan korkeintaan kahdeksan. Suuremmissa ryhmissä kaikki eivät pääse ääneen, eikä keskustelussa päästä syvälle asian ytimeen. Toisen auditointikierroksen mallin toivottiin lisäksi olevan kevyempi korkeakoulujen kannalta. Nämä havainnot on välitetty toisen auditointikierroksen sunnitteluryhmälle, joka ottaa ne huomioon työssään. Osaan palautteista nouseviin kehittämiskohteisiin voidaan tarttua jo käynnissä olevan auditointikierroksen aikana korkeakoulujen tasapuolisen kohtelun vaarantumatta. Auditoijien perehdytystä kehitetään edelleen. Auditointivierailujen järjestelyissä pyritään varaamaan riittävästi aikaa auditointiryhmän omille kokouksille. Myös haastatteluilta toivottiin tiukempaa rakennetta, jotta ryhmän jäsenet voivat olla varmoja siitä, että ehtivät esittämään ainakin tärkeimmät kysymyksensä. Auditointiryhmien jäseniltä tuli lisäksi toive, että auditointiraporttien lukujen pituudesta ja sisällöstä annettaisiin tarkemmat ohjeet. Sihteeristö päätti liittää aiheesta kalvon auditoijien perehdytykseen.

3 Auditointiryhmillä oli vaihtelevia kokemuksia Google Docs -alustan käytöstä prosessikirjoittamisessa. Yhteydet joidenkin taustaorganisaatioiden tietokoneilta toimivat heikosti ja yhteensopivuus Word-ohjelmaan on osittain keskeneräinen. KKA tarjoaa vastaisuudessa auditointiryhmille mahdollisuutta käyttää Google Docsin sijasta Microsoft Sharepoint-pohjaista Eduuni-alustaa. Lisäksi sovittiin, että KKA:n suunnittelijat hankkivat koulutusta kuluvan vuoden aikana erilaisista ryhmätyötavoista arviointiryhmien työskentelyä silmällä pitäen. Toiminnan tunnusluvut Korkeakouluille lähetettävissä palautekyselyissä on kuusi asenneväittämää, jotka mittaavat KKA:n onnistumista arvioinnin eri osa-alueilla. 1) KKA:n tiedotus ja ohjeet arvioinnissa olivat selkeät. 2) Arvioinnin eri osuuksille oli varattu riittävästi aikaa. 3) Arviointiryhmän antama palaute oli osuvaa ja käyttökelpoista. 4) KKA:n arviointiryhmä oli ammattitaitoinen. 5) Arvioinnin kriteerit olivat selkeät ja toimivat. 6) Itsearvioinnista oli paljon hyötyä toimintamme kehittämisessä Asenneväittämiin vastataan valitsemalla yksi seuraavista vaihtoehdoista: Täysin eri mieltä, jokseenkin eri mieltä, jokseenkin samaa mieltä sekä täysin samaa mieltä. Myös En osaa sanoa - tarjotaan vaihtoehtona. Vastauksista lasketaan keskiarvot, joita KKA seuraa keskeisimpinä toimintansa tunnuslukuina. Vuosien toiminnan keskeisimmät tunnusluvut paranivat huomattavasti edelliseen vuoteen nähden. Arvioinnin laatua parhaiten indikoivien tunnuslukujen 3 ja 4 lukemat (palautteen laatu ja arviointiryhmän ammattitaito) olivat hyvin myönteisiä. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet olivat täysin samaa mieltä näiden asenneväittämien kanssa. Vastausten perusteella arviointeihin osallistuneet korkeakoulut olivat hyvin tyytyväisiä KKA:n toimintaan näissä arvioinneissa. Tunnuslukutietoihin on kuitenkin suhtauduttava varauksella, sillä vastaajamäärät ovat hyvin pieniä (arviointeihin osallistuneet korkeakoulut). Arviointineuvoston kehittämispäivät Korkeakoulujen arviointineuvoston kehittämispäivät vietettiin Johtamistaidon opistolla Aavarannassa Päiville nostettiin kaksi tärkeää aihetta: toisen auditointikierroksen malli sekä KKA:n ulkoinen arviointi. Projektisuunnittelija Kirsi Hiltunen alusti aiheesta "Palautetta auditoiduilta korkeakouluilta ja auditointiryhmiltä auditointimallin kehittämiseksi." Auditointiin osallistumisen ja siihen valmistautumisen on koettu korkeakouluissa vaikuttaneen merkittävästi laadunvarmistuksen vakiintumisessa osaksi käytännön toimintaa. Kehittävä arviointi sai käytössä olevana lähestymistapana paljon kiitosta ja sen toivottiin jatkuvan myös toiselle kierrokselle.

4 Arviointineuvosto evästi toisen auditointikierroksen suunnittelua varten koottua ryhmää toteuttamalla SWOT-analyysin nykyisen auditointimallin vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhkista. Vahvuuksina pidettiin korkeakoulukentällä auditointia koskevaa luottamuksen ilmapiiriä ja mallin läpinäkyvyyttä. Lisäksi hyvänä pidettiin sitä, että malli kattaa korkeakoulun koko toiminnan ja kehittää arvioinnin kohteena olevan korkeakoulun toimintaa. Eri sidosryhmien osallistamista mallissa kiiteltiin. Tärkeänä pidettiin myös sitä, että auditointimalli sallii hyvinkin erilaiset ratkaisut korkeakouluissa. Auditointimallin heikkouksina neuvosto piti vahvaa painotusta laadunvarmistuksen järjestelmään suhteessa käytäntöön ja korkeakoulun arkeen. Ulkoiset sidosryhmät ovat myös korostuneessa asemassa suhteessa korkeakoulujen todellisuuteen. Auditointiraporttia ei pidetty myöskään ongelmattomana välineenä auditointiryhmän näkemysten välittämiseen. Korkeakoulun voi olla vaikea saada selkoa ryhmän johtopäätöksistä ja tulkinnoista. Malli painottaa melko voimakkaasti koko korkeakoulun laadunvarmistusta, jolloin yksikkö- tai tiedekuntakohtainen palaute jää vähäiseksi. Tämä on ongelma erityisesti suurten yliopistojen kohdalla. Malliin liittyvinä mahdollisuuksina nostettiin esiin mm. kansallisen ja kansainvälisen tason vertailu yhtenäisen kriteeristön avulla. Käytössä oleva malli sisältää myös mahdollisuuden, että toisella auditointikierroksella otettaisiin huomioon korkeakoululle jo annetut kehittämissuositukset, hyvät käytänteet ja vahvuudet. Jos auditointipäätöksestä ja ns. laatuleimasta tulisi yleisesti hyväksytty kelpuutus päästä osaksi kansainvälistä yhteistyötä, niiden merkitys kasvaisi olennaisesti. Uhkina neuvosto näki mm. sen, että samaan arviointimenetelmään jämähtäminen tarjoaisi korkeakouluille yhä vähemmän lisäarvoa ja aiheuttaisi kasvavaa turhautumista. Lisäksi auditointi työllistää KKA:ta siinä määrin, että sihteeristön asiantuntemus ja kokemus muista arviointimenetelmistä uhkaa kaventua. The European Quality Assurance Register for Higher Education (EQAR) -rekisterin kautta arviointitoiminta saattaa avautua kansainväliselle kilpailulle, jossa ulkomaisen toimijan arviointi voisikin olla kotimaista kiinnostavampi. Uhka voi myös olla se, että mikäli auditointimalli muuttuu liian vähän, se yksinkertaisesti opitaan läpäisemään, jolloin auditointi ei kehitä korkeakouluja enää entiseen tapaan. Neuvoston kehittämispäivien toinen aihe oli käynnistyvä KKA:n ulkoinen arviointi. Suunnittelija Matti Kajaste esitteli ensin European Standards and Guidelines (ESG) - dokumentin, jonka perusteella keväällä 2010 alkava ulkoinen arviointi tehtäisiin. Neuvosto ja sihteeristö työstivät yhdessä arviointia varten tuotettua itsearviointiraporttia. KKA:n ulkoinen arviointi Korkeakoulujen arviointineuvosto osallistui keväällä 2010 ensimmäistä kertaa toimintansa ulkoiseen arviointiin. Arvioinnin koordinoi European Association for Quality Assurance in Higher Education (ENQA) -verkoston sihteeristö, joka kokosi seuraavat henkilöt arviointiryhmään: Jon Haakstad, NOKUT, Norja (puheenjohtaja)

5 Peter Findley, QAA, Britannia (sihteeri) Tia Loukkola, EUA, Belgia Maria Helena Nazaré, EUA, Portugali Christian Schneijderberg, ESU, Saksa Arviointiryhmä vastaanotti KKA:n tuottaman itsearviointiraportin sekä muun Suomen korkeakoulujärjestelmää ja arviointitoimintaa kuvaavan materiaalin maaliskuun alussa Ryhmä suoritti arviointivierailun Helsinkiin toukokuun alussa Vierailun ohessa haastateltiin KKA:n johtoa, neuvoston ja sihteeristön jäseniä, korkeakoulujen edustajia, arviointiryhmissä toimineita henkilöitä, opiskelijoiden sekä ulkoisten sidosryhmien edustajia. Arviointiryhmän antama ennakkopalaute oli varsin positiivinen. Ryhmä oli vaikuttunut kehittävän arvioinnin toteutumisesta sekä lähestymistavan nauttimasta hyväksynnästä korkeakoulujärjestelmässä. Kritiikkiä KKA ja auditointimalli saivat koulutuksen laadunvarmistuksen suhteessa kevyemmästä painotuksesta. ESG keskittyy juuri koulutuksen laadunvarmistukseen ja KKA:n auditointimalli taas korkeakoulun koko toimintaan, kuten tutkimuksen, t&k-työn ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen laadunvarmistukseen. ESG:n ensimmäinen luku korostaa myös joitakin asioita, joihin KKA:n auditointimallissa ei suoraan pureuduta, kuten opiskelijoiden suoritusten arvostelu. Arviointineuvostoa kannustettiin myös lisäämään arviointitoiminnan kansainvälisyyttä. Arviointiryhmä kertoi kuitenkin kokonaisuutena saaneensa hyvin positiivisen kuvan KKA:n toiminnan ammattimaisuudesta. Ulkoinen arviointiryhmä lähetti raporttinsa KKA:han heinäkuussa 2010 asiatarkistukseen. ENQA:n hallitus tekee päätöksen KKA:n täysjäsenyyden uusinnasta syyskuussa Mikäli päätös on positiivinen, tarkoitus on anoa myös pääsyä luotettujen arviointiorganisaatioiden EQAR-rekisteriin. Huoltokirja Vuosittaisten kehittämispäivien ohella KKA parantaa toimintaansa ja arviointimenetelmiä päivittäisessä työssään. Näitä arkityössä tehtyjä muutoksia ja parannuksia on kirjattu KKA:n Huoltokirjaan. Kirjan tarkoitus on tehdä näkyväksi joustavasti toteutettu jatkuva parantamistoiminta. Neuvoston kehittämispäivillä todettiin, että auditointipäätösten julkinen tiedote olisi hyvä julkaista samana päivänä kuin auditointiraportti. Näin tiedotusvälineillä olisi käytössään raportti uutista tehdessään. Arviointineuvoston puheenjohtaja totesi marraskuussa 2009, että olisi eduksi, jos jokainen neuvoston jäsen osallistuisi auditoinnin päätösseminaariin ainakin kerran toimikauden aikana. Tämä laajentaisi heidän näkemyksiään auditointien vastaanotosta, vaikuttavuudesta ja raporttien tulkinnoista. Koulutuksen laatuyksikköarviointien kohdalla neuvosto totesi, että pelkkien kirjallisten palautteiden perusteella on hankalaa tehdä päätös valittavista laatuyksiköistä. Neuvosto kaipaisi jonkinlaista pisteytystaulukkoa tai muuta numeerista vertailua. Asia päätettiin ottaa esiin seuraavien laatuyksikköarviointien yhteydessä. Neuvoston joulukuun kokouksessa 2009 todettiin myös, että OPM:n tiedotus lähettää embargo-uutiset myös korkeakoulujen viestintäyksiköihin, jotka eivät aina kunnioita embargoa. Päätettiin, että tiedote lähtee vastedes vasta, kun päätös on tehty. Vastaisuudessa embargoa käytetään vain koulutusala- ja teema-arviointien kohdalla. Arviointineuvosto totesi maaliskuussa 2010

6 kaipaavansa päätöksentekonsa tueksi lisää informaatiota siitä, miten auditointiryhmä on päätynyt juuri kyseisiin kehitysvaiheisiin (puuttuva, alkava jne.) auditointikohteittain. Päätettiin ohjeistaa auditointiryhmien puheenjohtajia näiden toiveiden mukaisesti. Sihteeristön itsearviointi KKA:n sihteeristön itsearviointi toteutettiin alkukesällä 2010 jälleen CAFitsearviointityökalua käyttäen. Keskeisimpinä johtopäätöksinä päätettiin käydä sihteeristön kesken keskustelu arvoista, jotka toimintaa ohjaavat. Lisäksi työtehtävien jakamiseen toivottiin kirjattua järjestelyä. Henkilöstön koulutuksen ja kehittämiseen pohdittiin pidemmän aikavälin suunnittelua. Sihteeristö päätti myös kerätä vastedes palautetta KKA:n järjestämien seminaarien osallistujilta sekä tutkia mahdollisuuksia seurata KKA:n virkojen hakijamääriä. Todettiin tarve päivittää KKA:n viestintäsuunnitelma ja lisätä uutisia englannin- ja ruotsinkielisille verkkosivuille. Päätettiin kerätä arviointiryhmien jäseniltä numeerista palautetta arvioinnin onnistumisesta sekä uudistaa ja laajentaa muutenkin arviointeja koskevaa mittaristoa. Yhteenveto Kokonaisuutena Korkeakoulujen arviointineuvoston kehittämistyötä vuosina leimasi vahvasti toisen auditointikierroksen malliin liittyvä valmistelu- ja kehittämistyö sekä ulkoiseen arviointiin valmistautuminen. Vuodenvaihteessa astui voimaan lisäksi uusi KKA:sta annettu asetus, joka vahvistaa osaltaan arviointineuvoston itsenäisyyttä ja täsmentää organisaation tehtäviä ja toimintamahdollisuuksia. Korkeakoulujen antamat palautteet sekä arviot arviointien onnistumisesta olivat ajanjakson aikana niin positiivisia, että vuosien haasteeksi nousee ylläpitää saavutettu taso.

Toisen auditointikierroksen menetelmä

Toisen auditointikierroksen menetelmä Toisen auditointikierroksen menetelmä Rehtori, varapuheenjohtaja Pentti Rauhala Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta

Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta Puheenjohtaja Riitta Pyykkö Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Miksi juuri auditointi?

Lisätiedot

Laadunvarmistuksen ajankohtaiset näkymät ja lähiajan haasteet

Laadunvarmistuksen ajankohtaiset näkymät ja lähiajan haasteet Laadunvarmistuksen ajankohtaiset näkymät ja lähiajan haasteet Riitta Pyykkö Puheenjohtaja, Korkeakoulujen arviointineuvosto Yhteistyötä laadun vuoksi Ammattikorkeakoulun laatutoimijoiden tapaaminen Mikkeli

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta

Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta KOKOA seminaari 10.10.2013 Kuopio Pääsuunnittelija Sirpa Moitus & erikoissuunnittelija Touko Apajalahti KKA:n auditointimallin

Lisätiedot

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 Suunnittelija MuT Marja-Liisa Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN

AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Yliopistopalvelujen johtoryhmä 5.3.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Yliopistolain velvoite Yliopistolaki 558/2009, 87 : Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan

Lisätiedot

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 emeritusprofessori Paavo Okko Auditointiryhmän

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOINEN AUDITOINTI. Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOINEN AUDITOINTI. Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö ULKOINEN AUDITOINTI Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö 12.5.2014 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 13. 15.1.2015 13.5.2014 Pirjo Halonen 2 TOTEUTTAJAORGANISAATIO Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Lisätiedot

Menettely auditoinnin lopputuloksen uudelleen käsittelemiseksi. Lyhyt kuvaus menettelystä

Menettely auditoinnin lopputuloksen uudelleen käsittelemiseksi. Lyhyt kuvaus menettelystä Menettely auditoinnin lopputuloksen uudelleen käsittelemiseksi Lyhyt kuvaus menettelystä Tässä asiakirjassa kuvataan menettely, jonka mukaisesti Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen auditointiin

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN AJANKOHTAISET

LAADUNHALLINNAN AJANKOHTAISET LAADUNHALLINNAN AJANKOHTAISET Laatuvastaavat 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Aiheet Kertaus laadunhallintajärjestelmästä Ajankohtaiset muut asiat Kokonaisarkkitehtuurihanke Vuoden 2014 auditointiin

Lisätiedot

Tampereen yliopiston auditointi kirjaston näkökulmasta

Tampereen yliopiston auditointi kirjaston näkökulmasta 3.12.2008 Mirja Iivonen Tampereen yliopiston auditointi kirjaston näkökulmasta Johto ja keskushallinto Kansleri Hallitus Rehtori Vararehtorit (2) Hallintokeskus Hallintojohtaja Tiedekunnat (6) ja laitokset

Lisätiedot

Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointikäsikirja vuosiksi 2011 2017. Korkeakoulujen arviointineuvoston

Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointikäsikirja vuosiksi 2011 2017. Korkeakoulujen arviointineuvoston Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointikäsikirja vuosiksi 2011 2017 Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 14:2012 Korkeakoulujen arviointineuvosto finheec@minedu.fi, +358 2953 30072 PL 133

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN AUDITOINTIKÄSIKIRJA VUOSIKSI

KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN AUDITOINTIKÄSIKIRJA VUOSIKSI KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN AUDITOINTIKÄSIKIRJA VUOSIKSI 2015 2018 Julkaisut 2015:1 KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN AUDITOINTIKÄSIKIRJA VUOSIKSI 2015 2018 kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Lisätiedot

Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009. pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto

Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009. pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009 pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto Auditointien kokonaisaikataulu 2005-2011 Pilottiauditoinnit 2004-2005 Syksy 2005-kevät 2006 Kevät

Lisätiedot

Kansalliset ja kansainväliset auditoinnit ja akkreditoinnit

Kansalliset ja kansainväliset auditoinnit ja akkreditoinnit Kansalliset ja kansainväliset auditoinnit ja akkreditoinnit Riitta Pyykkö Tampere 3.12.2008 Suomen yliopistokirjastojen laatuseminaari Kansallisen arviointipolitiikan taustat Korkeakouluneuvosto 1966-1995

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN AUDITOINTIKÄSIKIRJA VUOSIKSI 2015 2018

KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN AUDITOINTIKÄSIKIRJA VUOSIKSI 2015 2018 KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN AUDITOINTIKÄSIKIRJA VUOSIKSI 2015 2018 Julkaisut 2015:1 KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN AUDITOINTIKÄSIKIRJA VUOSIKSI 2015 2018 kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Lisätiedot

JOHDATUS TEEMAAN KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA JA KEHITTÄMINEN

JOHDATUS TEEMAAN KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA JA KEHITTÄMINEN JOHDATUS TEEMAAN KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA JA KEHITTÄMINEN Vararehtori Pekka Auvinen Korkeakoulujen arviointijaoston jäsen Pörssitalo, Helsinki 14.10.2015 UUDET PERIAATTEET JA SUOSITUKSET

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ITSEARVIOINNIT YHTEENVETO

KOULUTUKSEN ITSEARVIOINNIT YHTEENVETO KOULUTUKSEN ITSEARVIOINNIT YHTEENVETO Hyvät käytännöt jakoon -tilaisuus 10.6.2013 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 PALAUTTEET 1/4 Pyydettiin itsearviointiraportin valmistuttua kaikilta osallistuneilta

Lisätiedot

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ja sidosryhmäyhteistyö

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ja sidosryhmäyhteistyö Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ja sidosryhmäyhteistyö Riitta Pyykkö Professori, puheenjohtaja Korkeakoulujen arviointineuvosto Peda-forum Rovaniemi 26.8.2010 Sidosryhmäyhteistyö ja auditoinnit

Lisätiedot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus Yhteis- ja kaksoistutkinnot Kirsi Hiltunen Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) Korkeakoulujen arviointineuvosto Rådet för utvärdering av högskolorna

Lisätiedot

Sidosryhmät koulutusohjelmia kehittämässä yhteenvetoa korkeakoulujen laatujärjestelmien auditoinneista arviointiasiantuntija Touko Apajalahti

Sidosryhmät koulutusohjelmia kehittämässä yhteenvetoa korkeakoulujen laatujärjestelmien auditoinneista arviointiasiantuntija Touko Apajalahti Sidosryhmät koulutusohjelmia kehittämässä yhteenvetoa korkeakoulujen laatujärjestelmien auditoinneista arviointiasiantuntija Touko Apajalahti PEDA-forum, 16.8.2017 Tausta Auditoinnin tarkastelussa laadunhallinta:

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston laatutyö

Jyväskylän yliopiston laatutyö Jyväskylän yliopiston laatutyö Pirjo Halonen Laatupäällikkö 17.1.2007 1 Yliopistolain Jyväskylän yliopisto velvoite 5 Arviointi Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan sekä taiteellista

Lisätiedot

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen Itsearviointi, case MAMK Laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen Lehtori, laatuvastaava Ulla Keto Ohjelma Itsearviointi korkeakoulun laatutyökaluna Itsearviointi MAMKissa EFQM-itsearvioinnit (1998, 1999)

Lisätiedot

Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintasuunnitelma

Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintasuunnitelma Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintasuunnitelma KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA : ISBN 978-952-206-083-9 Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto Kansi: Juha Ilonen Layout: Pikseri

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016 LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Hyväksytty laadunohjausryhmässä 25.2.2016 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään laatupolitiikassa yhteisössä tunnetun vastuunjaon,

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen laatu ja laadunvarmistus

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen laatu ja laadunvarmistus Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen laatu ja laadunvarmistus Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka 2012-konferenssi 26. 27.2.2007, Marina Congress Centre, Helsinki Prof. Ossi V. Lindqvist, pj. Korkeakoulujen

Lisätiedot

Erikoistumisopintolautakunta

Erikoistumisopintolautakunta Erikoistumisopintolautakunta 2004-2007 Erikoistumisopintolautakunnan toiminnan esittely Korkeakoulujen arviointineuvostolle 22.11.2005 Opetusministeriö, Meritullinkatu 1, Helsinki Professori Ilkka Virtanen

Lisätiedot

laadunvarmistusjärjestelmän

laadunvarmistusjärjestelmän Kajaanin ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin i i tulokset t Kehitysjohtaja Mirja Toikka Auditointiryhmän puheenjohtaja Kajaani 30.1.2008 Korkeakoulujen arviointineuvosto Rådet för

Lisätiedot

Hallitustyöskentelyn itsearviointi VAHVUUDET ja PARANTAMISALUEET. Päivämäärä: Versio: 1

Hallitustyöskentelyn itsearviointi VAHVUUDET ja PARANTAMISALUEET. Päivämäärä: Versio: 1 Hallitustyöskentelyn itsearviointi VAHVUUDET ja PARANTAMISALUEET Laatinut: Pertti Heikkilä Päivämäärä: 27.9.2016 Versio: 1 Hallitustyöskentelyn itsearviointi Hallitustyöskentelyn itsearviointi toteutettiin

Lisätiedot

ITSEARVIOINNIT ENNEN AUDITOINTIA

ITSEARVIOINNIT ENNEN AUDITOINTIA ITSEARVIOINNIT ENNEN AUDITOINTIA Viestintätieteiden laitos 2.5.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 ULKOINEN AUDITOINTI Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA), joka

Lisätiedot

LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN

LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN Perehtyjä /pm Mentori / pm Huomiot, havainnot, kysymykset, kehittämisehdotukset yms. Perehtymissuunnitelman laatiminen Tavoitteet ja aikataulu Uusi laatuvastaava laatii oman

Lisätiedot

Menettely tekniikan tutkinto-ohjelman akkreditoinnin lopputuloksen uudelleen käsittelemiseksi

Menettely tekniikan tutkinto-ohjelman akkreditoinnin lopputuloksen uudelleen käsittelemiseksi Menettely tekniikan tutkinto-ohjelman akkreditoinnin lopputuloksen uudelleen käsittelemiseksi Lyhyt kuvaus menettelystä Tässä asiakirjassa kuvataan menettely, jonka mukaisesti Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen

Lisätiedot

Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintasuunnitelma

Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintasuunnitelma Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintasuunnitelma KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA : ISBN 978-952-206-146-1 Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto Kansi: Juha Ilonen Layout: Pikseri

Lisätiedot

Laatuvastaavien perehdytys

Laatuvastaavien perehdytys Laatuvastaavien perehdytys Perehdytyksen tavoite Laatuvastaava ymmärtää oman tehtäväosuutensa yliopiston laadunhallintatyössä Laatuvastaavan tehtävistä: Koordinoi yksikössä laadunhallintatyötä Toimii laaturyhmän

Lisätiedot

Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta

Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta Ammattikorkeakoulujen rehtorien seminaari 15.2.2007 Projektisuunnittelija Sirpa Moitus Korkeakoulujen arviointineuvosto www.kka.fi Auditointien kokonaisaikataulu

Lisätiedot

Paikalla on useimmiten myös laatupäällikkö. Hän antaa auditoinnista palautteen asiantuntija auditoijalle.

Paikalla on useimmiten myös laatupäällikkö. Hän antaa auditoinnista palautteen asiantuntija auditoijalle. Jyväskylän yliopisto 1(5) Auditoinnin menettelyohjeiden soveltamisala Laadunvarmistusjärjestelmä on organisaation, vastuunjaon, vakiintuneiden, mutta silti kehittyvien menettelytapojen, prosessien ja voimavarojen

Lisätiedot

TOISELLE KIERROKSELLE: KORKEAKOULUJEN AUDITOINTI. Opintohallinnon SEFE-seminaari

TOISELLE KIERROKSELLE: KORKEAKOULUJEN AUDITOINTI. Opintohallinnon SEFE-seminaari 1 TOISELLE KIERROKSELLE: KORKEAKOULUJEN AUDITOINTI Opintohallinnon SEFE-seminaari 9.4.2013 2 KERTAUSTA Suomi sitoutui Bolognan prosessiin v. 2003 OPM:n työryhmän muistio vuodelta 2004: kaikki toiminnot

Lisätiedot

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi Auditointikäsikirja vuosille KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA : ISBN 952-206-017-8 (painettu) ISBN 952-206-018-6 (pdf) ISSN 1457-3121

Lisätiedot

Laatuvastaavien tapaaminen

Laatuvastaavien tapaaminen Laatuvastaavien tapaaminen 24.10.2007 klo 10:15-12, A103 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 soile.vaananen@adm.jyu.fi 014 260 1085 050 443 2363 Asioita Laatulista Sisäinen auditointi Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

Korkeakoulujen erikoistumisopintojen arviointija rekisteröintitoiminta

Korkeakoulujen erikoistumisopintojen arviointija rekisteröintitoiminta Korkeakoulujen erikoistumisopintojen arviointija rekisteröintitoiminta 2004-2007 Erikoistumisopintolautakunnan jäsenten perehdyttämistilaisuus 23.2.2004 Suomen Akatemia, Vilhonvuorenkatu 6, Helsinki Professori

Lisätiedot

Kolmannen auditointikierroksen kehittämisseminaari Esitysmateriaalit

Kolmannen auditointikierroksen kehittämisseminaari Esitysmateriaalit Kolmannen auditointikierroksen kehittämisseminaari 25.10.2016 Esitysmateriaalit Uuden auditointikierroksen tavoitteet arvioida, vastaako korkeakoulun laatutyö eurooppalaisia laadunvarmistuksen periaatteita.

Lisätiedot

Marjo Nykänen

Marjo Nykänen MAMK laadunvarmistuksen kehittäjänä Yhteistyötä laadun vuoksi ammattikorkeakoulujen laatutoimijoiden tapaaminen 9.12.2010 Sisältö MAMK vuonna 2010 Laadunvarmistuksen pitkät perinteet Laatu MAMKissa MAMKin

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

TOHTORIKOULUTUKSEN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA

TOHTORIKOULUTUKSEN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA TOHTORIKOULUTUKSEN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA Tohtorikoulutuspäivä 5.10.2016, Turku Tuula Oksanen, tutkijakoulukoordinaattori, Jyväskylän yliopisto Tausta JY:n strategian toimenpideohjelma 2015-2016

Lisätiedot

STM:n asiantuntijaryhmän toiminta ja. toimintasuunnitelma Professor,University of Tampere. University Hospital

STM:n asiantuntijaryhmän toiminta ja. toimintasuunnitelma Professor,University of Tampere. University Hospital STM:n asiantuntijaryhmän toiminta 2007-2009 ja toimintasuunnitelma 2010-2012 Seppo Soimakallio Professor,University of Tampere Head of Department,Tampere University Hospital 19.1.2010 Asiantuntijaryhmän

Lisätiedot

Korkeakoulujen erikoistumisopintojen arviointitoiminta

Korkeakoulujen erikoistumisopintojen arviointitoiminta Korkeakoulujen erikoistumisopintojen arviointitoiminta 2000-2003 Raportti Korkeakoulujen arviointineuvostolle 27.10.2003 Professori Ilkka Virtanen Erikoistumisopintolautakunnan puheenjohtaja www.uwasa.fi/~itv/publicat/erika00_03.ppt

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

Laatujärjestelmätyön ohjausryhmän kokous

Laatujärjestelmätyön ohjausryhmän kokous Laatujärjestelmätyön ohjausryhmän kokous 16.12.2013 Taina Joutsenvirta 16.12.2013 1 Auditoinnin tarkoitus Auditoinnin tavoitteena on tukea suomalaisia korkeakouluja niiden kehittäessä laatujärjestelmiään

Lisätiedot

Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö

Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö Virvatuli-mallin rakenne: Viisi arviointialuetta 1. Oppilaat - oppilaitoksen toiminnan ja opetuksen vaikutukset oppilaassa 2. Opettajat - Opettajien

Lisätiedot

Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointiprojekti

Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointiprojekti Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointiprojekti Johtoryhmän puheenjohtaja Professori Ilkka Virtanen Vaasan yliopisto Arviointiprojektin käynnistysseminaari Helsingin yliopisto, Psykologian

Lisätiedot

Mistä yliopistojen laatutyössä on kysymys?

Mistä yliopistojen laatutyössä on kysymys? Mistä yliopistojen laatutyössä on kysymys? Keskustelutilaisuus 15.12.2005 Jyväskylän yliopisto Ossi Tuomi Korkeakoulujen arviointineuvosto www.kka.fi Korkeakoulujen arviointineuvosto 2004-2007 Puheenjohtaja,

Lisätiedot

Erikoistumisopintojen arviointi ja akkreditointi

Erikoistumisopintojen arviointi ja akkreditointi Erikoistumisopintojen arviointi ja akkreditointi Yliopistojen täydennyskoulutuskeskusten johtajien seminaari Joensuun yliopisto 29.11.2002 Ilkka Virtanen 25.11.2002 Ilkka Virtanen Vaasan yliopisto & KKA:n

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen 1-2016, 18.4. Ahlmanin ammattija aikuisopisto Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Leena Koski Opetusneuvos Leena Koski

Lisätiedot

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi Auditointikäsikirja vuosille KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA : ISBN 978-952-206-066-2 (painettu) ISBN 978-952-206-067-9 (pdf) ISSN 1457-3121

Lisätiedot

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi Yliopistokirjastojen johdon seminaari 16.1.2006 Projektisuunnittelija Sirpa Moitus Korkeakoulujen arviointineuvosto www.kka.fi Lähtökohtana Bologna

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Tommi Kukkonen Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011. Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA

ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011. Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011 Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA Vertaisarviointiprosessi Koordinoiva hanke Osaaminen käyttöön! -työvoimaa uudesta suunnasta

Lisätiedot

Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014

Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014 2014 Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014 Nokian kaupunginkirjasto Raportin kokosi Päivi Kari Raportti 6.11.2014 Nokian kaupunginkirjaston asiakaspalvelutilanne-kysely: Millaista asiakaspalvelua

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 TOP palaute Työssäoppimisesta palautetta antoi yhteensä 431 opiskelijaa ja 16 työpaikkaohjaajaa Kokonaisarvio työssäoppimisesta asteikolla 1-5: opiskelijat 4,19

Lisätiedot

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Ajankohtaista laadunhallinnasta Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma

Lisätiedot

Sisäisten auditointien toteuttaminen L A A T U T Y Ö

Sisäisten auditointien toteuttaminen L A A T U T Y Ö 1(5) L A A T U T Y Ö 16.1.9 SUUNNITELMA n sisäiset auditoinnit toteutetaan tiedekunta ja erillislaitostasolla samaan tapaan kuin ensimmäisellä kierroksella 2008, mutta kevennetyllä mallilla. Pääauditoijina

Lisätiedot

ITSEARVIOINNIT ENNEN AUDITOINTIA

ITSEARVIOINNIT ENNEN AUDITOINTIA ITSEARVIOINNIT ENNEN AUDITOINTIA Pedagogiset johtajat Humanistinen tiedekunta 4.6.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 ULKOINEN AUDITOINTI Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010 Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN AUDITOINTIKÄSIKIRJA

KORKEAKOULUJEN AUDITOINTIKÄSIKIRJA KORKEAKOULUJEN AUDITOINTIKÄSIKIRJA 2018 2024 VAIKUTTAVA & UUDISTAVA OSAAMISTA LUOVA OPPIVA KEHITTYVÄ & HYVINVOIVA KORKEAKOULU KORKEAKOULUJEN AUDITOINTIKÄSIKIRJA 2018 2024 Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi Laadunvarmistuksesta 7.1.2009 Ismo Kantola Laatu Käsitykset laadusta on jäsennetty usein seuraavasti: laatu erinomaisuutena (excellence) itsestään selvää erinomaisuutta, tavanomaisesta poikkeavaa ja elitististä:

Lisätiedot

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Valtakunnalliset linjaukset Kuntatason linjaukset Yksikkötason suunnitelmat

Lisätiedot

Kuiluanalyysi kertoo, kuinka hyvin tarkasteltu organisaatio on onnistunut vastaamaan vastaajien odotuksiin.

Kuiluanalyysi kertoo, kuinka hyvin tarkasteltu organisaatio on onnistunut vastaamaan vastaajien odotuksiin. 7/2013 Nokian kaupunginkirjaston tuloksia Kirjastojen kansallisessa käyttäjäkyselyssä 2013 Kirjastojen yhteinen kysely toteutettiin tänä vuonna kolmatta kertaa. Kyselyä koordinoi kirjastosektorien yhteinen

Lisätiedot

Kliinisten auditointien viranomaisvalvonta

Kliinisten auditointien viranomaisvalvonta Kliinisten auditointien viranomaisvalvonta Seminaari Kliinisten auditointien kehittäminen 19.1.2010 Eero Kettunen STUK Kliinisen auditoinnin tavoitteista Edistää hyvien käytäntöjen jalkautumista Läpinäkyvyyden

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

Yhteenveto ennakkotehtävästä. LARK6-hankkeen workshop

Yhteenveto ennakkotehtävästä. LARK6-hankkeen workshop Yhteenveto ennakkotehtävästä LARK6-hankkeen workshop 20.4.2017 Opiskelijoiden, henkilöstön tai sidosryhmien osallistamisen tapoja Opiskelijoiden osallistuminen palautekyselyn uudistamiseen (SLK) Strategiatyöpajat,

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN LAATUKRITEERIT

TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN LAATUKRITEERIT Tavoitteet Työpaikalla tapahtuvan oppimisen laatukriteerit on suunniteltu työpaikan ja oppilaitoksen yhteiseksi kehittämisen työkaluksi. Niiden avulla työpaikkaohjaaja

Lisätiedot

Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan historiatieteiden palautepalaveri

Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan historiatieteiden palautepalaveri MUISTIO Oulunyliopistonhumanistisentiedekunnanhistoriatieteidenpalautepalaveri 2.12.2009 Historiatieteiden syyslukukauden 2009 palautepäivätilaisuus pidettiin yliopiston tiloissa Linnanmaalla, salissa

Lisätiedot

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298 Asiakaskysely 2011 FINAS-akkreditointipalvelun asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin marras-joulukuussa 2011. Kysely lähetettiin sähköisenä kaikille FINASin asiakkaille. Kyselyyn saatiin yhteensä 182

Lisätiedot

Iltapäivän työpajatyöskentely

Iltapäivän työpajatyöskentely Iltapäivän työpajatyöskentely 25.10.2016 Työpajatyöskentelyn tavoitteet Saada korkeakouluilta ja sidosryhmiltä palautetta tämänhetkisestä auditointimallista Saada uusia näkökulmia auditointimalliin suunnitteluryhmän

Lisätiedot

Asialista hyväksyttiin esitetyssä muodossa muuten, mutta mikäli aika riittää, päätettiin käsitellä laadunhallinnan vuosikelloa.

Asialista hyväksyttiin esitetyssä muodossa muuten, mutta mikäli aika riittää, päätettiin käsitellä laadunhallinnan vuosikelloa. MUISTIO 1/2015 Aika: 24.2.015 klo 8:31-10:30 Paikka: Läsnä: Ag C133 Helena Rasku-Puttonen (puheenjohtaja) Kaisa Miettinen Timo Tiihonen Hannu Salminen Peppi Taalas (poistui kohdassa 6 klo 10:19) Jussi

Lisätiedot

LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA

LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA Kaija Jääskeläinen, Tampereen teknillinen yliopisto Kirjasto Taustaa laadunvarmistusjärjestelmään ja auditointiin 2 Kirjastossa perinteisesti tehty työtä

Lisätiedot

Jalkapalloseuran pitkäjänteinen kehittäminen

Jalkapalloseuran pitkäjänteinen kehittäminen Jalkapalloseuran pitkäjänteinen kehittäminen Ylöjärven Ilves ry Petri Puronaho SPL Tampereen piiri 19.2015 Seuratutoroinnin tavoite Tavoitteena on: Auttaa, tukea ja ohjata seuran pidemmän aikavälin suunnitelman

Lisätiedot

Järjestöjen arviointikyselyn yhteenveto Taija Nöjd Laatua nuorisotyöhön -hanke

Järjestöjen arviointikyselyn yhteenveto Taija Nöjd Laatua nuorisotyöhön -hanke Järjestöjen arviointikyselyn yhteenveto 18.9.2014 Taija Nöjd Laatua nuorisotyöhön -hanke Laatua nuorisotyöhön hankkeessa toteutettiin elo-syyskuun 2014 vaihteessa arviointia ja laatutyötä järjestöissä

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Laadunohjausryhmä hyväksynyt 19.1.2017 J Y V Ä S K Y LÄ N Y LI O PI S T O 26.1.2017 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

AMKIT-konsortion asiakastyytyväisyyskyselyn 13.3.-13.4.2006 keskeisiä tuloksia

AMKIT-konsortion asiakastyytyväisyyskyselyn 13.3.-13.4.2006 keskeisiä tuloksia AMKIT-konsortion asiakastyytyväisyyskyselyn 13.3.-13.4.2006 keskeisiä tuloksia Jari Tyrväinen, tietopalvelupäällikkö, AMKIT-konsortion laaturyhmä puheenjohtaja Ammattikorkeakoulujen kirjastopäivät 16.-17.8.2006

Lisätiedot

ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008

ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008 Sivu 1(8) ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008 ProCountor tutki syyskuun alussa asiakkaittensa tyytyväisyyttä ProCountor-ohjelmistoon sekä Helpdesk-palveluun. Asiakaskyselyyn vastasi 179 käyttäjää.

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN AUDITOINTIMALLIN PERIAATTEET

KORKEAKOULUJEN AUDITOINTIMALLIN PERIAATTEET KORKEAKOULUJEN AUDITOINTIMALLIN PERIAATTEET 2018 2024 SISÄLLYS 1 Auditoinnin lähtökohdat ja tavoitteet 3 2 Auditointikohteet ja kriteerit 5 3 Auditointiprosessi 14 4 Auditointiryhmä 15 Liite 1 Itsearviointiohjeistus

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 Suomen Parkinson-liitto ry Liikuntatoiminta Taina Piittisjärvi Raportti 17.3.2014 1(4) RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 TULOKSIA Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton

Lisätiedot

P-klubin palautekysely 2012

P-klubin palautekysely 2012 P-klubin palautekysely 2012 P-klubi keräsi toiminnastaan jälleen vuoden 2012 keväällä palautetta, jotta jatkossa yhdistystä voitaisiin kehittää entistä enemmän palvelemaan jäsenistönsä toiveita. Klubikyselyyn

Lisätiedot

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2013 yhteenveto KTAMKn tuloksista

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2013 yhteenveto KTAMKn tuloksista AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2013 yhteenveto KTAMKn tuloksista Viides valtakunnallinen amk-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely järjestettiin keväällä 2013. KTAMKn vastauksia kertyi 282 kappaletta.

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Lääketieteen opiskelijoiden kesätyöt Yhteenveto Lääkäriliiton ja SML:n opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty syksyllä 2016

Lääketieteen opiskelijoiden kesätyöt Yhteenveto Lääkäriliiton ja SML:n opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty syksyllä 2016 Lääketieteen opiskelijoiden kesätyöt 2016 Yhteenveto Lääkäriliiton ja SML:n opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty syksyllä 2016 Tutkimuksen toteutus ja aineisto Aineisto on kerätty sähköisellä

Lisätiedot