Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintakertomus

Transkriptio

1 Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintakertomus KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA :

2 ISBN (pdf) ISSN Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto Kansi: Juha Ilonen Layout: Pikseri Julkaisupalvelut

3 Esipuhe Korkeakoulujen arviointineuvoston kolmas nelivuotinen toimintakausi on ollut monella tapaa haasteellinen, mikä on ollut seurausta sekä kansainvälisestä kehityksestä että Suomen omista kansallisista korkeakoulu- ja innovaatiopoliittisista ratkaisuista ja päätöksistä. Suomen korkeakoulut kilpailevat osana kansainvälisiä markkinoita, ja niiden sekä kansallinen että kansainvälinen kilpailukyky ovat entistä lähempänä toisiaan. Bolognan prosessi painottaa voimakkaasti laatukysymysten merkitystä Euroopan korkeakoulujen kilpailukyvylle. Osana Bolognan prosessia Korkeakoulujen arviointineuvosto kehitti oman mutta samalla eurooppalaisten standardien mukaisen laadunvarmistusjärjestelmien auditointimallin ja aloitti auditoinnit vuonna Vuoden 2007 loppuun mennessä on auditoitu kolmannes kaikista korkeakouluistamme, ja kansallisen ohjelman mukaiset auditoinnit toteutetaan kaikkien korkeakoulujemme osalta vuoteen 2011 mennessä. Auditointijärjestelmä kehitettiin yhteistyössä korkeakoulujen kanssa, millä toimella pyrittiin rakentamaan luottamusta kaikkien osapuolten kesken. Mielestäni siinä on myös hyvin onnistuttu. Samalla auditointi lähentää korkeakoulujamme kansainväliseen kenttään. Korkeakoulujen arviointineuvoston oma kansainvälinen ulkoinen arviointi on suunnitteilla, ja siinä odotan neuvostolle hyvää menestystä, mikä edelleen vahvistaa arviointineuvoston jo nauttimaa hyvää luottamusta Euroopassa ja Euroopan ulkopuolellakin. Pääosa arviointineuvoston voimavaroista on suunnattu auditointeihin, ja muihin tärkeisiin kansallisiin korkeakoulupoliittisiin arviointitehtäviin on jäänyt ehkä liiankin vähän voimavaroja. Arviointineuvoston muut keskeiset arvioinnit toimintakaudella ovat kohdistuneet erityisesti ammattikorkeakoulujen jatkotutkintokokeiluun ja yliopistojen tohtorikoulutukseen, jälkimmäinen yhteistyössä Suomen Akatemian kanssa. Molemmat näistä arvioinneista olivat kansainvälisiä. Kaikki arvioinnit on tehty vertaisarviointeina, jolloin sekä kotimaiset että ulkomaiset asiantuntijat ovat varsin pienillä korvauksilla merkittävästi antaneet aikaansa yhteiseen työhön. Arviointineuvosto kiittää kaikkia käytettävissä olleita asiantuntijoitaan. Korkeakoulupolitiikan uudet kansalliset ratkaisut ovat vaikuttaneet suoraan tai epäsuorasti myös arviointineuvoston toimintaan. Kansainvälisen kilpailukyvyn edistämiseksi on haettu vahvempia korkeakouluyksiköitä, mihin päätöksiin kuuluu useiden sivutoimipisteiden lakkauttaminen ammattikorkeakoulusektorilla. Helsingin seudulla on rakennettu neljästä ammattikorkea-

4 koulusta kaksi maan suurinta ammattikorkeakoulua. Useita uusia yhdistämistoimia on tapahtunut ja tapahtumassa myös yliopistosektorilla. Rakenteelliset uudistukset vaikuttavat myös arviointineuvoston tulevaan työhön. Tuleva haaste arviointineuvostolle ja sen arviointityölle on erityisesti yliopistoille kaavailtu suurempi taloudellinen itsenäisyys. Tällöin yliopistojen oma strateginen johtaminen saa entistä suuremman painon, ja myös koulutuksen laatukysymykset nousevat entistä selkeämmin kilpailutekijöiksi. Kun julkinen valta edelleenkin toimii korkeakoulujen päärahoittajana, niin opetusministeriö ja julkisuus yleensä tarvitsevat niistä vertailukelpoista tietoa, mistä vastuu lankeaa ensisijassa Korkeakoulujen arviointineuvostolle. Korkeakoulujen arviointineuvosto on runsaan vuosikymmenen ajan kehittänyt sisällään huomattavan ammattitaidon arviointikysymyksissä, ja se on myös kouluttanut useita satoja alan osaajia ja arvioitsijoita korkeakouluissamme, työelämässä ja myös opiskelijain edustajina. Tämä joukko sellaisenaan on merkittävä voimavara, jota kaikki korkeakoulumme ja koko koulutusjärjestelmämme voivat tulevaisuudessakin hyödyntää menestyksellä. Arviointineuvoston erikoistumisopintolautakunta päättää nyt työnsä. Se on yli vuosikymmenen ajan toiminut hyvin työelämän ja korkeakoulujen välisen yhteistyön siltana ja edistäjänä. Näin on voitu edelleen parantaa työelämässä toimiville aikuisille suunnattujen vaativien täydennyskoulutusohjelmien laatua ja relevanssia. Lautakunnan toiminnan saama vastaanotto työelämässä on ollut erittäin myönteinen ja sen työ aikuiskoulutusohjelmien kehittämiseksi ja parantamiseksi on ollut kiistatonta. Viime vuosina arviointineuvoston toimintaan, asemaan sekä sen itsenäisyyteen ovat kohdistuneet monenlaiset spekulaatiot ja muutosehdotukset, mikä osin on saattanut olla heijastusta meneillään olevista muutoksista koko korkeakoulusektorilla. Nykyinen dynaaminen tilanne korkeakoululaitoksessamme ja innovaatiopolitiikassa kuitenkin merkitsee sitä, että kansallisesti ja kansainvälisesti itsenäistä ja vahvaa korkeakoulujen arviointineuvostoa tarvitaan myös tulevaisuudessa, jos alan kansainvälisessä kilpailussa halutaan aidosti menestyä. Ossi V. Lindqvist, professori emeritus Korkeakoulujen arviointineuvoston puheenjohtaja

5 Sisällys Katsaus korkeakoulutuksen arvioinnin nykytilaan Tehtävät ja tavoitteet Korkeakoulujen arviointineuvosto ja sihteeristö. Neuvosto ja sen toimielimet.. Neuvosto.. Erikoistumisopintolautakunta.. Ahvenanmaan maakunnan korkeakoulutuksen arvioinnista vastaava jaosto. Neuvoston sihteeristö. Talous. Arvioinneissa käytetyt asiantuntijat Arvioinnit. Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Korkeakoulupoliittiset ja muut teema-arvioinnit.. Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintokokeilun arviointi.. Tohtorikoulutus.. Korkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toimijana.. Ammattikorkeakoulujen verkossa tapahtuvan koulutuksen arviointi. Seuranta-arvioinnit. Laatu- ja huippuyksikköjen arviointi ja valinta. Korkeakoulujen erikoistumisopintojen arviointi- ja rekisteröintitoiminta Korkeakoulujen oman arviointityön tukeminen. Vuoden arviointituki. Vuoden arviointituki. Vuoden arviointituki. Vuoden arviointituki Muu arviointiin liittyvä toiminta Toiminnan kehittäminen. Arviointimenetelmien kehittäminen. Arviointiosaamisen kehittäminen. Arviointineuvoston oma laadunvarmistus Kansainvälinen yhteistyö Toimikauden arviointia

6 Liitteet : Julkaisut : Esitykset : Korkeakoulujen arviointineuvoston järjestämät seminaarit : Koulutus : Julkaisut

7 Katsaus korkeakoulutuksen arvioinnin nykytilaan Korkeakoulujen arviointineuvosto on toiminut 12 vuotta. Kolmas nelivuotinen toimintakausi päättyi vuoden 2007 lopussa. Toimikautta luonnehti korkeakoulutuksen laadunvarmistuksen kehittämisen luoma uusi arviointipolitiikka. Korkeakoulujen toiminnan laadun parantaminen on kansallinen ja kansainvälinen kilpailutekijä. Bolognan prosessissa ja eurooppalaisen korkeakoulutusalueen muodostamisessa laadunvarmistus on noussut keskeiseksi laadun kehittämisen välineeksi. Korkeakoulujen arviointineuvosto kehitti toimikaudella laadunvarmistusjärjestelmien auditointimallin vastaamaan Bolognan prosessin sitoumuksiin ja aloitti auditoinnit vuonna Auditointi kehitettiin korkeakoulujen laatutyön tueksi sekä osoittamaan, että Suomessa toimii pätevä kansallinen ja korkeakoulukohtainen laadunvarmistus. Auditointimalli rakennettiin eurooppalaisten laadunvarmistusperiaatteiden mukaiseksi, jotta se samalla edistäisi eurooppalaisten periaatteiden soveltamista suomalaisten korkeakoulujen laadunvarmistukseen. Suomessa on lähdetty korkeakoulujen autonomian mukaisesti siitä, että korkeakoulut vastaavat itse viime kädessä koulutuksensa ja muiden toimintojensa laadusta, mutta kansallisen järjestelmän tulee olla Bolognan prosessin periaatteiden mukainen. Arviointineuvoston toiminnassa laadunvarmistusparadigma merkitsi selvää uutta toiminnan painopistettä ja kansainvälisen kosketuspinnan syvenemistä. Toimikaudella toteutettiin myös teema-arviointeja, mutta muuttuneessa arviointipoliittisessa tilanteessa uusia koulutusala-arviointeja ei käynnistetty. Vastuu koulutusala-arvioinneista tavallaan siirtyi yhä enemmän korkeakouluille itselleen, osaksi niiden normaalia toimintaa. Laatu- ja huippuyksikkövalinnat kuuluivat kuluneella toimikaudella edelleen opetusministeriön tuloksellisuuspolitiikkaan ja arviointineuvosto toteutti ne opetusministeriön pyynnöstä molemmilla korkeakoulusektoreilla entiseen tapaan, joskin uudistunein menetelmin. Korkeakoulujen arviointitoiminnan viitekehys on entistä kansainvälisempi. Kansainvälinen vuorovaikutus ja vuoropuhelu on tiivistynyt Bolognan prosessin tavoitteiden mukaisesti. Eurooppalaisiin laadunvarmistuksen periaatteisiin sisältyy myös arviointiorganisaatioiden toimintaperiaatteiden kuvaus.

8 Arviointiorganisaatioiden oma ulkoinen arviointi ja syntymässä oleva eurooppalainen rekisteri ovat osa kansainvälistä tunnistamista ja tunnustamista. Kansainvälisten kehityspiirteiden tulkitsemiseksi ja kansallisen arvioinnin mahdollisten uudelleenorganisointitarpeiden tunnistamiseksi opetusministeriö asetti vuonna 2005 Koulutuksen arviointijärjestelmän kehittämistyöryhmän. Työryhmän tehtävänä oli arvioida koulutuksen arviointijärjestelmän nykytilaa ja kehittämistarpeita, tehdä ehdotus koulutuksen ulkopuolisen arvioinnin organisoinnista sekä sitä koskevasta lainsäädännöstä. Työryhmä julkaisi muistionsa toukokuussa Työryhmän ehdotuksia ei arviointineuvoston toimikauden päättyessä ollut pantu toimeen. 1 Koulutuksen arviointijärjestelmän kehittämistyöryhmän muistio. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:27.

9 Tehtävät ja tavoitteet Korkeakoulutuksen arvioinnilla on Suomessa lakisääteinen perusta. Asetuksen (1320/1995, 465/1998 ja 548/2005) mukaan Korkeakoulujen arviointineuvoston perustehtävänä on avustaa ja tukea korkeakouluja ja opetusministeriötä arviointiin liittyvissä asioissa, järjestää korkeakoulujen toimintaan sekä korkeakoulupolitiikkaan liittyviä arviointeja, tehdä korkeakoulujen arviointia ja sen kehittämistä koskevia aloitteita, huolehtia arviointia koskevasta kansainvälisestä yhteistyöstä sekä edistää korkeakoulujen arviointia koskevaa tutkimusta. Yksittäisistä arviointikohteista asetuksessa on erikseen määritelty arviointineuvoston tehtäviksi huolehtia ammattikorkeakoulujen toimilupahakemusten ja perustamishankkeiden arvioinnista ja arvioida korkeakoulujen järjestämiä erikoistumisopintoja ja hyväksyä ne korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetun asetuksen 14 :ssä tarkoitettuun rekisteriin sekä pitää mainittua rekisteriä. Edellisen toimikaudella arviointineuvoston yksi näkyvimmistä tehtävistä oli ammattikorkeakoulujen toimilupahakemusten ja perustamishankkeiden arvioiminen. Kuluneen neljän vuoden aikana näitä arviointeja ei enää ollut tarpeellista suorittaa ammattikorkeakoulujärjestelmän vakinaistuttua. Lisäksi vuonna 2005 annetun asetuksen 548/2005 mukaisesti Korkeakoulujen arviointineuvosto hoitaa Ahvenanmaan maakunnassa korkeakoulutuksen arviointiin liittyviä tehtäviä. Korkeakoulujen arviointineuvoston toimenkuvaan kuuluvat myös arviointimenetelmien kehittäminen, arviointiin ja laadunvarmistukseen liittyvän asiantuntemuksen lisääminen, koulutus- ja julkaisutoiminta sekä tietopalvelu. Korkeakoulujen arviointineuvosto laati toimintasuunnitelman vuosille ja linjasi toimikautensa yleiset tavoitteet sekä toimintaperiaatteet. Perustehtävänsä mukaisesti Korkeakoulujen arviointineuvosto täsmensi toimikauden tavoitteeksi korkeakoulujen kehittämisen riippumattomalla arviointipolitiikalla ja arviointien toteuttamisella. Arviointien suuntaamista koulutukseen ja teemoihin, jotka ovat koulutus- ja yhteiskuntapoliittisesti tärkeitä, nopeasti kasvavia ja kehittyviä tai ongelmallisia, pidettiin edelleen asianmukaisena lähtökohtana.

10 Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintaperiaatteiksi täsmennettiin riippumattomuus asiantuntevuus reaktioherkkyys kansainvälisyys vuorovaikutteisuus avoimuus vaikuttavuus. Arviointineuvosto päätti jatkaa aikaisemmilla toimikausilla käytössä olleita arviointityyppejä uudistunein, toimintaympäristön muutoksia heijastavin painopistein. Arviointineuvosto myös määritteli, että korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi on toimikaudella arviointineuvoston keskeinen toiminto ja resurssien kohdentamisalue. Kehittävä arviointi on ollut toiminnan perustana. Toimintasuunnitelmassa arviointineuvosto asetti tavoitteekseen vahvistaa toimintakaudella arviointineuvoston jäsenten, sihteeristön, arvioitsijoiden ja korkeakoulujen henkilöstön sekä opiskelijoiden arviointiosaamista koulutuksella, neuvoston omalla kehitystyöllä, kansainvälisellä yhteistyöllä sekä oman toiminnan laadunvarmistuksella ja profiloimisella. Toimintasuunnitelmaa tarkennettiin vuosittaisissa arviointisuunnitelmissa.

11 Korkeakoulujen arviointineuvosto ja sihteeristö. Neuvosto ja sen toimielimet.. Neuvosto Opetusministeriö asetti Korkeakoulujen arviointineuvoston nelivuotiskaudeksi ja nimesi neuvostoon kaksitoista jäsentä, joista neljä edusti yliopistoja, neljä ammattikorkeakouluja, kaksi elinkeinoelämää ja kaksi opiskelijajärjestöjä. Puheenjohtaja: professori Ossi V. Lindqvist, Kuopion yliopisto Varapuheenjohtaja: rehtori Mauri Panhelainen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jäsenet: hallintojohtaja Sirkka Hagman, Nokian Renkaat kehitysjohtaja Irene Isohanni, Oulun seudun ammattikorkeakoulu laatupäällikkö Kirsi Levä, Turvatekniikan keskus 1. vararehtori, professori Hannele Niemi, Helsingin yliopisto professori Jarmo Partanen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto professori Riitta Pyykkö, Turun yliopisto rehtori Pertti Vuorela, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu fortbildningsdirektör Lars Wessman, Arcada Nylands svenska yrkeshögskola koulutuspoliittinen sihteeri Kati Isoaho, Suomen ylioppilaskuntien liitto ry. (SYL) 01/ /2004 koulutuspoliittinen sihteeri Anne Mikkola, Suomen ylioppilaskuntien liitto ry. (SYL) 06/ /2007 koulutuspoliittinen sihteeri Juhana Harju, Suomen ylioppilaskuntien liitto ry. (SYL) 06/ /2007

12 koulutuspoliittinen sihteeri Hanna Myllys, Suomen ammattikorkeakouluopiskelijoiden yhdistysten liitto, SAMOK ry. 01/2004 5/2005 koulutuspoliittinen sihteeri Minna Nieminen, Suomen ammattikorkeakouluopiskelijoiden yhdistysten liitto, SAMOK ry. 5/ /2006 koulutuspoliittinen sihteeri Sakari Heikkilä, Suomen ammattikorkeakouluopiskelijoiden yhdistysten liitto, SAMOK ry. 10/ /2007 Arviointineuvosto kokoontui vuosittain 9 10 kertaa. Arviointineuvoston työtä valmisteli työvaliokunta, johon neuvosto valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Ossi V. Lindqvistin, varapuheenjohtajaksi Mauri Panhelaisen ja jäseniksi Irene Isohannin, Riitta Pyykön ja yhden opiskelijaedustajan. Opiskelijaedustajana työvaliokunnassa toimivat Hanna Myllys, Anne Mikkola, Minna Nieminen, Sakari Heikkilä ja Juhana Harju. Työvaliokunta kokoontui vuosittain 2 4 kertaa tekemään valmistelutyötä... Erikoistumisopintolautakunta Opetusministeriö asetti erikoistumisopintolautakunnan toimikaudelle Erikoistumislautakuntaan kutsuttiin kaksitoista jäsentä ja jokaiselle jäsenelle henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtaja: professori Ilkka Virtanen, Vaasan yliopisto (varalla hallintojohtaja Pekka Saarela, Taideteollinen korkeakoulu) Varapuheenjohtaja: johtaja Ulla Mutka, Jyväskylän ammattikorkeakoulu/ammatillinen opettajakorkeakoulu (varalla yliopettaja Hannu Kotila, Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu Helia) Jäsenet: professori Rolf Hernberg, Tampereen teknillinen yliopisto (varalla professori Rauli Svento, Oulun yliopisto) kehitysjohtaja Henrik Huldin, Yrkeshögskolan Sydväst (varalla yliopettaja Leena Uosukainen, Mikkelin ammattikorkeakoulu) professori Johannes Lehtonen, Kuopion yliopisto (varalla professori Kari Lilja, Helsingin kauppakorkeakoulu) apulaisosastopäällikkö Marja-Liisa Partanen, Sosiaali- ja terveysministeriö (varalla toiminnanjohtaja Pirkko Lahti, Suomen Mielenterveysseura ry)

13 varatoimitusjohtaja Sampsa Saralehto, Helsingin seudun kauppakamari (varalla johtaja Leena Jaakkola, Sanoma Magazines Finland) rehtori Marja-Liisa Tenhunen, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu (varalla yliopettaja Jouko Lähteenmäki, Tampereen ammattikorkeakoulu) laatujohtaja Helka Urponen, Lapin yliopisto (varalla johtaja Paula Lindroos, Åbo Akademi/Fortbildningscentralen) tulosaluejohtaja Mervi Vidgrén, Savonia-ammattikorkeakoulu (varalla yliopettaja Lea Rissanen, Oulun seudun ammattikorkeakoulu) koulutuspoliittinen sihteeri Aleksi Henttonen, Suomen ylioppilaskuntien liitto ry. 01/ /2005 koulutuspoliittinen sihteeri Juhani Nokela, Suomen ylioppilaskuntien liitto ry. 03/ /2007 koulutuspoliittinen sihteeri Juuso Leivonen, Suomen ylioppilaskuntien liitto ry. 05/ /2007 (varalla koulutuspoliittinen sihteeri Kati Isoaho, Suomen ylioppilaskuntien liitto ry. 01/ /2004, koulutuspoliittinen sihteeri Anne Mikkola, Suomen ylioppilaskuntien liitto ry. 06/ /2007 ja koulutuspoliittinen sihteeri Juhana Harju 05/ /2007) Seena Ikonen, Suomen ammattikorkeakouluopiskelijoiden yhdistysten liitto, SAMOK ry. (varalla pääsihteeri Tomi Hyppänen, Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijat ry.) Erikoistumisopintolautakunta kokoontui vuosittain 4 6 kertaa... Ahvenanmaan maakunnan korkeakoulutuksen arvioinnista vastaava jaosto Tasavallan presidentin antaman asetuksen 548/2005 mukaisesti opetusministeriö nimesi arviointineuvoston yhteyteen Sektion för utvärdering av Högskolan på Åland -jaoston vastaamaan Ahvenanmaan maakunnassa annettavan korkeakoulutuksen arvioinnista. Jaoston jäsenet: fortbildningschef Lars Wessman, Arcada prefekt Inger Westerlund, Högskolan Sydväst överinspektör Elisabeth Storfors, Åland landskapsregering verkställande direktör Johan Eriksson, Ålands handelskammare

14 . Neuvoston sihteeristö Pääsihteeri Tapio Huttula 01 02/2004 Ossi Tuomi 04/ /2007 Sektorisuunnittelija 2 Anna-Maija Liuhanen 01/ /2005 Helka Kekäläinen 06/ /2007 Hannele Salminen 01/ /2005 Karl Holm 01/ /2007 Suunnittelija (erikoistumisopintolautakunta) Kirsi Mustonen 01/ /2007, josta vuorotteluvapaalla 05/ /2005 (tehtäviä hoiti Karl Holm) Suunnittelija Kimmo Metsä 01 02/2004 Pirjo-Liisa Omar 03/ /2006 Matti Kajaste 1/ /2007 Osastosihteeri Arja Bilund 01/ /2007 Projektisuunnittelijat Solveig Cornér 02/ /2007 Kirsi Hiltunen 03/ /2007 Karl Holm 01/ /2005 Kati Isoaho 11/ /2006 Matti Kajaste 01/ /2006 Sirpa Moitus 01/ /2007 Anne-Mari Pyökäri 09 11/2004 Seppo Saari 01/ /2007 Hannele Seppälä 01/ /2007, josta virkavapaalla 11/2005 7/ Sektorisuunnittelijan tehtävät olivat aikaisemmin jaettu amk- ja yliopistosektoreihin, mutta toimikaudella suunnittelijoiden tehtäviä laajennettiin yli sektoreiden.

15 Arviointineuvoston yhteydessä toimi toimikaudella European Association for Quality Assurance in Higher Education (ENQA) -järjestön sihteeristö 01/ /2005 välisenä aikana. ENQA muutti muihin tiloihin muutettuaan statuksensa verkostosta yhdistykseksi vuonna Talous Arviointineuvoston kokonaisrahoitus on ollut vuosina noin 1,2 miljoonaa euroa vuosittain.. Arvioinneissa käytetyt asiantuntijat Arvioinneissa on toiminut lähes kaksisataa asiantuntijaa korkeakoulujen, elinkeinoelämän ja opiskelijoiden edustajina. Arvioitsijoiden valinnassa keskeinen kriteeri on ollut arviointiosaaminen ja -kokemus. Arviointiryhmien kokoonpanoissa on pyritty monipuolisuuteen ja siihen, että arvioitsijoiden osaamisalueet täydentävät toisiaan. Arvioitsijoita on valittu koko korkeakouluverkkoa hyödyntäen, jolloin arviointitietous myös vastavuoroisesti leviää mahdollisimman kattavasti.

16 Arvioinnit Korkeakoulujen arviointineuvosto toteutti vuosina yhteensä 27 arviointia. Tämän lisäksi kolme edellisellä toimikaudella alkanutta arviointia saatiin päätökseen vuosina Seitsemän arvioinnin suunnittelutyö aloitettiin kuluneella toimikaudella, vaikka varsinainen arviointien toteutus tapahtuukin seuraavan toimikauden aikana. Toteutuneet arvioinnit voidaan ryhmitellä karkeasti 1) korkeakoulukohtaisiin arviointeihin, mukaan lukien laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit 2) koulutusalakohtaisiin arviointeihin, 3) korkeakoulupoliittisiin ja teema-arviointeihin, 4) laatu- ja huippuyksikköarviointeihin molemmilla korkeakoulusektoreilla, sekä 5) erikoistumisopintojen arviointiin ja rekisteröintiin. Varsinaisia koulutusohjelma-arviointeja ei toimikaudella toteutettu, mutta aikaisemmin toteutettujen arviointien osalta suoritettiin neljä arvioinnin seurantaa. Myös teema-arvioinneista tehtiin kolme arvioinnin seurantaa. Kaikista toimikaudella toteutetuista arvioinneista on julkaistu arviointiraportti. Raportit ovat saatavilla arviointineuvoston verkkosivuilta.. Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi Korkeakoulujen arviointineuvosto aloitti toimikaudella yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien arvioinnit eli auditoinnit. Ne muodostivat toimikauden määrällisesti suurimman tehtävän ja korvasivat neuvoston tehtäväalueena aikaisemmin toteutetut korkeakoulukohtaiset arvioinnit: yliopistojen kokonaisarvioinnit ja ammattikorkeakoulujen laatutyön auditoinnit sekä toimilupa-arvioinnit. Korkeakoulujen arviointineuvosto ja opetusministeriö sopivat toimikaudella, että korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointimenettelyä kehitetään vuosina Kehittämisvaiheen aikana tavoitteeksi asetettiin luoda kansallinen laadunvarmistusjärjestelmien arviointimalli, jonka käyttöönotosta ja lopullisesta muodosta opetusministeriö tekee päätöksen kehittämisvaiheen jälkeen. Vuoden 2003 ministerikokous Berliinissä antoi ENQA:lle tehtäväksi valmistella yhteistyössä jäseniensä ja yhteistyökumppaniensa kanssa yhteiset

17 eurooppalaiset laadunvarmistuksen periaatteet, toimintamenetelmät ja ohjeistot. Samassa kokouksessa asetettiin myös tavoitteeksi, että jokaisessa maassa kansalliseen laadunvarmistukseen tulee kuulua vuoteen 2005 mennessä selkeä vastuunjako, koulutusohjelmien ja korkeakoulutuksen ulkoinen ja sisäinen arviointi, opiskelijoiden osallistuminen arviointiin, tulosten julkistaminen, akkreditointi, sertifiointi- tai muu vastaava järjestelmä sekä osallistuminen kansainväliseen toimintaan laadunvarmistuksen osalta. Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi on ollut kansallinen ratkaisu näihin tavoitteisiin. Auditointi vastaa muuta vastaavaa laadunvarmistuksen järjestelmää. Arviointineuvosto aloitti auditointimallin suunnittelun keväällä 2004 opetusministeriön laadunvarmistustyöryhmän muistion 3 ja E4-ryhmän laatimien yhteisten eurooppalaisten laadunvarmistuksen periaatteiden pohjalta. Auditointimallin valmistelussa pyrittiin läpinäkyvyyteen: korkeakoulut ja opiskelijajärjestöt antoivat KKA:n järjestämien seminaarien yhteydessä palautetta, jota hyödynnettiin auditointikäsikirjan valmistelussa. Keväällä 2005 toteutettiin kahden ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän pilottiauditoinnit, joissa testattiin ja kehitettiin auditointimenettelyä sekä kerättiin menetelmästä palautetta korkeakouluilta ja auditoijilta. Pilottivaiheen jälkeen auditointimenetelmää hiottiin palautteen pohjalta. Korkeakoulujen arviointineuvosto hyväksyi vuosille auditoinnin toteutusta varten auditointikäsikirjan 4, jossa esitellään auditoinnin tausta, tavoitteet ja kohteet sekä käytettävät menetelmät, auditointiin hakeutumisen periaatteet ja auditoinnin seuraamukset. Käsikirja on saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Auditointikäsikirja toimii metodisena oppaana niin auditoijina toimiville asiantuntijoille kuin auditoitaville korkeakouluillekin. Toimikauden loppuun mennessä valmistui 13 auditointiraporttia. Kymmenen korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmät hyväksyttiin kehittämissuosituksin ja kolmeen toimikaudella auditoiduista korkeakouluista tehdään uusinta-auditointi kahden vuoden kuluttua varsinaisesta auditoinnista. Arviointineuvosto on sopinut korkeakoulujen kanssa auditoinnin kokonaisaikataulusta, ja kaikki korkeakoulut auditoidaan kertaalleen vuoteen 2011 mennessä. 3 Korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2004:6. 4 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille Korkeakoulujen arviointineuvosto. 4:2005.

18 Koska korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ovat tällä hetkellä voimakkaassa kehitysvaiheessa ja vasta neljäsosa auditoinneista on tehty, auditoinnin pitkäkestoista vaikuttavuutta on vielä varhaista arvioida. KKA:n keräämien palautteiden sekä auditoinneista tehdyn analyysin perusteella voidaan kuitenkin todeta seuraavaa: 1. Auditoinnit ovat selvästi vauhdittaneet laadunvarmistusjärjestelmien systemaattista kehittämistä sekä laadunvarmistuksen menettelytapojen näkyväksi tekemistä. Auditointien edellä korkeakoulut ovat lisänneet henkilökunnalle ja opiskelijoille suunnattua laatukoulutusta. Auditointien sisältyvä mahdollisuus, että korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä ei läpäise auditointia ensimmäisellä kerralla, vaan vaatii uusinta-auditointia kahden vuoden kuluttua, on osaltaan lisännyt auditoinnin merkitystä korkeakoulujen näkökulmasta. 2. Laadunvarmistus voi olennaisesti parantaa johtamisen laatua tuottamalla uusia välineitä johtamisen tueksi ja auttaa tunnistamaan puutteellinen ja hyvä laatu. Auditointiraporttien pohjalta näyttää siltä, että yhä useampi korkeakoulu on kehittänyt kytkentöjä toiminnan ohjauksen ja laadunvarmistuksen välille. Auditointiraporteissa on kiinnitetty huomiota siihen, mitä tietoa ylin johto käyttää päätöksentekoaan ohjaavana signaalina ja miten tämä tieto analysoidaan johdon käyttöön. Tässä korkeakoulujen menettelytavoissa on melko suuria eroja. 3. Auditoinnit ovat ohjanneet korkeakouluja tarkastelemaan ja kehittämään toimintojaan kokonaisuutena. Auditoinneissa tarkastellaan eri toimintojen rajapintoja, esimerkiksi sitä, miten opetuksen ja oppimisen tukipalveluiden tarjonnan suunnittelu on kytketty koulutuksen suunnitteluun. Tältä alueelta löytyy hyviä käytänteitä, mutta myös kehittämiskohteita. 4. Korkeakoulujen perustehtävien laadunvarmistusta arvioitaessa näyttää siltä, että kehittyneintä on koulutukseen kohdentuva laadunvarmistus. Tutkimuksen laadunvarmistuksessa on ollut omat ja osittain perinteiset käytänteensä; esimerkiksi opinnäytteiden ja julkaisujen peer review -arviointi. 5. Yksi laadunvarmistusjärjestelmän haasteista liittyy kokonaisuuden hallintaan. Auditoinnissa korkeakoululta edellytetään näyttöä laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta ja vaikuttavuudesta, ja niissä tapauksissa, joissa KKA on päätynyt uusinta-auditointipäätökseen, laadunvarmistusjärjestelmä on todettu keskeneräiseksi. Monessa korkeakoulussa

19 on myös haettu tasapainoa siihen, miten laadunvarmistusjärjestelmästä rakennetaan koko korkeakoulun tasolla yhtenäinen kokonaisuus, joka kuitenkin sallii eri yksiköiden ja alojen erilaisesta profiilista johtuvat laadunvarmistuksen variaatiot. 6. Keskeisenä haasteena on myös laadunvarmistusjärjestelmän vaikuttavuus ja sen tuottaman tiedon hyödyntäminen. Auditointiraporttien mukaan lähes kaikilla korkeakouluilla on näyttöä palautetiedon hyödyntämisestä koulutusohjelmien sisältöjen, opetusmenetelmien ja oppimisympäristöjen kehittämisessä. Paikoin palautetiedon hyödyntämisestä puuttuu kuitenkin systemaattisuus, eivätkä esimerkiksi opiskelijat tai henkilökunta saa aina tietoa siitä, miten heidän antamaansa palautetta on hyödynnetty. Auditointien tuoma keskeinen muutos KKA:n aiempien arviointien toteutustapaan verrattuna on ollut siirtyminen räätälöidyistä koulutusala- ja teemaarvioinneista kohti yhtenäistä arviointimallia. Korkeakoulujen auditoinneissa käytetään yhtenäisiä auditointikohteita ja yhtenäistä menetelmää, mikä lisää luonnollisesti tulosten vertailtavuutta. Yhtenäisellä auditointimallilla voidaan saada kokonaiskuva suomalaisten korkeakoulujen laadunvarmistuksen tilasta. Korkeakoulujen yhdistämis- ja liittohankkeiden edetessä haasteena on se, miten uudet liittoumat ehtivät kehittää laadunvarmistusjärjestelmänsä siten, että auditointi voitaisiin toteuttaa sovitussa aikataulussa ja viedä läpi ensimmäinen auditointikierros kohtuullisessa ajassa. Korkeakouluille vuosittain haun perusteella jaettava arviointituki on suunnattu useana vuonna nimenomaisesti laadunvarmistusjärjestelmiä koskeviin korkeakoulujen yhteisprojekteihin, joista on mahdollisesti hyötyä myös muille korkeakouluille. Kehittämisvaiheen jälkeen auditoinneista on tulossa vakiintunut osa kansallista korkeakoulutuksen laadunvarmistusta. Valtioneuvoston hyväksymässä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille todetaan, että korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi vakiinnutetaan ja siitä kehitetään kansallinen, kaikille korkeakouluille tarkoitettu ulkoinen laadunvarmistusjärjestelmä. Koulutuksen arviointijärjestelmän kehittämistyöryhmä esitti muistiossaan vuonna 2007, että nykyisten tehtäviensä lisäksi Korkeakoulujen arviointineuvostolle asetetaan uudeksi tehtäväksi vastata korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien ulkopuolisesta arvioinnista kansallisesti. Neuvosto on uudistanut ja selkiyttänyt auditointimalliaan vuosille tarkoitetussa auditointikäsikirjassa.

20 . Korkeakoulupoliittiset ja muut teemaarvioinnit Korkeakoulupoliittiset ja muuta teema-arvioinnit ovat valtakunnallisia ja laajoja. Ne kattavat aiheesta riippuen molemmat korkeakoulusektorit. Arviointien aiheet ovat koulutus- ja yhteiskuntapoliittisesti tärkeitä, muutoksessa tai ongelmallisia. Toimikaudella toteutettiin kolme laajaa teema-arviointia. Lisäksi ammattikorkeakoulujen jatkotutkintokokeilun toinen osa, kansainvälinen loppuarviointi, toteutettiin vuonna Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintokokeilun arviointi Laki ammattikorkeakoulun jatkotutkintokokeilusta tuli voimaan 2002 ja oli voimassa saakka. Eduskunta edellytti kokeilulain hyväksyessään, että Korkeakoulujen arviointineuvosto arvioi sekä kokeiltavaksi hyväksyttävät koulutusohjelmat että kokeilun toteutuksen ja tulokset. Jatkotutkintokokeilun käynnistysvaiheen kansallinen arviointi toteutettiin 2003 ja sille jatkona kansainvälinen loppuarviointi vuonna Lisäksi arviointineuvosto arvioi kokeiluun tulleet hakemukset jo vuonna Arviointien tavoitteena oli tuottaa kokonaisnäkemys ammattikorkeakoulujen jatkotutkintokokeilusta ja tuottaa arviointitietoa lainsäädäntöä varten. Arvioinnin lähtökohtana oli järjestelmätason tarkastelu. Loppuarvioinnissa tarkastelun kohteena olivat mm. kokeilulle asetettujen tavoitteiden toteutuminen, työelämän tarpeet ja koulutuksen kysyntä, jatkotutkintokokeilun rakenne, laajuus ja työelämävastaavuus sekä jatkotutkinnon asema korkeakoulujärjestelmässä. Kansainvälinen arviointiryhmän puheenjohtajana toimi professori John Pratt (East London University) ja ryhmä vieraili vuonna 2004 kolmesti Suomessa. Korkeakouluvierailujen ja kokeilun kannalta keskeisten sidosryhmien haastatteluiden lisäksi arviointiryhmällä oli käytettävissään runsaasti jatkotutkintokokeiluun liittyvää tutkimus- ym. materiaalia. Arviointiryhmä toi raportissaan esille seuraavia keskeisiä tuloksia ja suosituksia: AMK-jatkotutkinnot on liitettävä osaksi pysyvää koulutusjärjestelmää. Tutkinnot vastaavat eurooppalaisia toisen syklin Master s-tutkintoja Koulutusohjelmat vastaavat hyvin työelämän tarpeisiin AMK-jatkotutkinnot ovat osa-aikaisia työelämän ohessa suoritettuja tutkintoja. Tulevaisuudessa olisi pohdittava niitä ratkaisuja, jotka sallisivat AMK-jatkotutkinnon suorittamisen myös kokopäiväisenä opiskeluna.

21 Tämä lisäisi mahdollisuuksia jatkotutkinto-opiskelijoiden kansainväliseen liikkuvuuteen. Kaikkien ammattikorkeakoulujen kaikilla koulutusaloilla tulisi voida järjestää jatkotutkintoja. AMK-jatkotutkintojen rahoituksen tulisi olla osa ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta. Arvioinnin tulokset huomioitiin lainsäädännön uudistamisessa ja jatkotutkinnot vakinaistettiin ylempinä ammattikorkeakoulututkintoina vuodesta 2005 alkaen... Tohtorikoulutus Mittavin toimikaudella toteutetuista teema-arvioinneista oli tohtorikoulutuksen kansainvälinen arviointi, joka toteutettiin osin yhdessä Suomen Akatemian kanssa. Arvioinnin tehtävänjako on Suomessa eriytetty niin, että arviointineuvoston tehtävänä on arvioida korkeakoulutuksen laatua ja Suomen Akatemian tehtävänä on tutkimuksen arviointi. Tohtorikoulutuksen arviointi oli aihepiiriltään sellainen, joka koskettaa kumpaakin osa-aluetta ja siksi se toteutettiin yhteistyössä. Tohtorikoulutuksen arvioinnin tavoitteena oli tuottaa näyttöperusteista tietoa tohtorikoulutuksen nykytilasta ja osoittaa sen vahvuudet ja kehittämishaasteet. Arvioinnin lähtökohtana oli tohtorikoulutuksessa sovellettujen hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja suositusten tuottaminen koulutuksen ja koko tohtorikoulutusjärjestelmän parantamiseksi. Arviointiin osallistui tohtorikouluja ja tutkijakouluja lähes kaikista yliopistoista. Arviointiryhmän puheenjohtajana toimi professori David D. Dill (University of North Carolina Chapel Hill, USA). Arviointi valmistui vuonna Kansainvälinen arviointiryhmä suositti olemassa olevan tutkijakoulujärjestelmän jatkamista, mutta ehdotti järjestelmään uudistuksia. He näkivät, että tohtorikoulutukseen kaivattaisiin yhtenäisiä menettelyohjeita, jotka perustuisivat kansainväliseen vertaisarviointiin. Myös tohtorikoulutuksen laadunvarmistusta tulisi kehittää kaikissa yliopistoissa. Arvioinnissa tuli esille hyviä käytänteitä, joita tohtorikoulutuksessa on jo toteutettu, ja joista voidaan ottaa laajemminkin mallia. Korkean laadun ja tuloksellisuuden yhteys korostui niissä tohtorikouluissa, joissa oli tarjolla selkeää informaatiota, kurssiaineistoja, rekrytointiaineistoa, raportteja vuosittaisista konferensseista sekä informatiiviset internet-sivut. Arvioinnin mukaan tohtorikoulutukset, joilla oli vahva johtaja ja selkeästi määritelty tehtävä ja tarkoitus, toimivat myös tehokkaasti. Tällaiset tohtorikoulutukset tuottivat selvästi uusia tutkimusmuotoja ja tutkimusympäristöjä.

22 .. Korkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toimijana Arviointineuvosto arvioi vuonna 2006 aktiiviseen kansalaisuuteen tähtäävää koulutusta korkeakouluissa. Korkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toimijana -arviointi selvitti, miten pääministeri Matti Vanhasen ensimmäisen hallituksen kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma on ymmärretty korkeakouluissa ja miten se on toteutunut korkeakoulujen tavoitteissa, sisällöissä ja käytännöissä. Menetelmällisesti arviointi toteutettiin korkeakoulujen keskinäisenä hyvien käytäntöjen vertaamisena ja siihen osallistuivat kaikki 48 opetusministeriön alaista korkeakoulua. Korkeakoulut määrittelivät mitä tarkoittaa korkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toimijana. Korkeakouluissa tehtiin useita kyselyjä, joiden avulla ilmiötä konkretisoitiin. Aktiivinen kansalainen määriteltiin henkilöksi, joka omista tiedoista ja valmiuksistaan käsin aktiivisesti analysoi yhteiskuntaa ja osallistuu sen kehittämiseen. Tähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa kriittinen ajattelu ja analysointikyky sekä vastuunotto- ja yhteistyökyky. Opiskelijan katsottiin kehittyvän vähitellen asiakkaasta yhteistyökumppaniksi. Hyviä opiskelijoiden aktiivista osallistumista lisääviä käytäntöjä ovat muun muassa säännölliset kehittämiskeskustelut, opetuksen laatutyöryhmät, osallistuminen toimialan johtoryhmätyöhön ja työelämän ja koulutuksen yhteiset neuvottelukunnat opetussuunnitelmien kehittämisen välineenä. Arviointi toi esiin toimivia ja perusteltuja näkökulmia opiskelijoiden ja koko korkeakouluyhteisön yhteisen osallisuuden lisäämiseksi... Ammattikorkeakoulujen verkossa tapahtuvan koulutuksen arviointi Ammattikorkeakoulujen verkossa tapahtuvan koulutuksen arviointiin nimettiin johtoryhmä keväällä 2007 valmistelemaan ulkoista arviointia. Johtoryhmä sai työnsä valmiiksi syyskuussa 2007 ja määritteli arvioinnin pääalueiksi opetuksen ja oppimisen laadun, johtamisen ja strategiat, virtuaaliammattikorkeakoulun ja ammattikorkeakoulujen yhteistoiminnan, työelämäyhteydet ja ammatillisen osaamisen ja asiantuntijuuden kehittämisen sekä opiskelumahdollisuudet ja kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus. Ulkoinen arviointi toteutettiin temaattisina yhteistyöseminaareina, joissa tarkasteltiin verkossa osin tai kokonaan tapahtuvan koulutuksen toteutuksia. Arviointiin osallistuivat kaikki opetusministeriön alaiset ammattikorkeakoulut.

23 . Seuranta-arvioinnit Vuosina toteutettiin vieraskielisen koulutuksen, opintojen ohjauksen, konetekniikan, media- ja viestintäalan, avoimen yliopiston, yliopistojen sosiaalityön ja ammattikorkeakoulujen sosiaalialan koulutuksen sekä rakennustekniikan arvioinnin seurannat. Arvioinnin seuranta ei ole ajatuksellisesti oma erillinen arviointinsa, vaan keskeinen osa aikaisemmin toteutetusta arvioinnista, sillä se päättää arviointiprosessin. Pääsääntöisesti seuranta toteutetaan kolmen vuoden kuluttua varsinaisesta arvioinnista. Näin koko arviointiprosessi kestää keskimäärin neljä viisi vuotta. Seurannat vastaavat kansainvälistä arviointikäytäntöä. Seuranta mahdollistaa palaamisen tarkastelemaan aikaisemmin tehdyn arvioinnin vaikutuksia ja arvioinnin tulosten pohjalta tehtyjä muutoksia arvioinnin kohteessa. Myös korkeakouluissa tieto tulevasta seurannasta sitouttaa oman toimintansa kehittämiseen. Samalla seurannat tuottavat arvokasta palautetta arviointien onnistumisesta Korkeakoulujen arviointineuvostolle itselleen. Kunkin arvioinnin seurannan valmistelua varten nimettiin työryhmä, jonka puheenjohtajana toimii arviointineuvoston jäsen. Korkeakouluille lähetettiin itsearviointikysymykset, joiden vastausten pohjalta koottiin analyysi arvioinnin vaikutuksista. Analyysistä kirjoitettiin seurantaraportti, joka julkaistiin KKA:n julkaisusarjassa verkkojulkaisuna.. Laatu- ja huippuyksikköjen arviointi ja valinta Laatu- ja huippuyksikköjen valinnat toteutetaan opetusministeriön toimeksiantona ja ne kuuluvat osana opetusministeriön huippuyksikköpolitiikkaan. Laatu- ja huippuyksikkövalintojen tavoitteena on taloudellisin kannustimin motivoida korkeakouluja pitkäjänteiseen toiminnan kehittämiseen ja edistää samalla innovatiivisten toimintatapojen ja -käytäntöjen leviämistä. Jo pelkkä arviointiprosessiin osallistuminen ja arviointipalaute ovat usein hyödyllisiä korkeakoululle tai yksittäiselle laitokselle/yksikölle ja käynnistämällä keskustelua sekä avaamalla uudenlaisia näkökulmia omaan toimintaan. Korkeakoulujen arviointineuvoston tekemien arviointien lisäksi Suomen Akatemia arvioi tutkimuksen huippuyksiköt opetusministeriön toimeksiannosta. Arviointineuvoston tehtävänä on arvioida korkeakoulujen hakemukset ja valita arvioinnin pohjalta yksiköt, jotka opetusministeriö nimeää arviointineuvoston esityksen pohjalta. Opetusministeriö myöntää valituille yksiköille/ korkeakoululle tuloksellisuusrahaa. Näin laatu- ja huippuyksikkövalinnat

24 poikkeavat kaikista muista arviointineuvoston tekemistä arvioinneista, sillä niillä on selkeä taloudellinen kytkös. Yliopistosektorilla on valittu neljästi koulutuksen laatuyksiköt ja aikuiskoulutuksen laatuyliopistot. Valinta tehdään yliopistojen kolmivuotiseksi tulossopimuskaudeksi. Arviointineuvoston kuluneella toimikaudella valinta tehtiin tulossopimuskaudelle Lisäksi toimikauden lopussa aloitettiin seuraavan valintakierroksen suunnittelu. Yliopistokoulutuksen laatuyksiköitä vuosille valittaessa painotettiin koulutuksen kytkeytymistä tutkimukseen ja yhteiskuntaan sekä strategista koulutuksen johtamista ja kollegiaalista yhteistyötä. Korkeakoulujen arviointineuvosto sai yliopistoilta yhteensä 64 hakemusta laatuyksiköiksi ja esitti näistä 20 valintaa opetusministeriölle. Yliopistojen laatuyksikköehdotukset arvioitiin aikaisempien valintakierrosten tapaan koulutusalakohtaisissa ryhmissä. Arvioinnin periaatteena oli vertaisarviointi: koulutusalakohtaiset ryhmät koottiin yliopistojen ehdottamista asiantuntijoista, arviointineuvoston kutsumista pedagogisista asiantuntijoista sekä opiskelijajäsenistä. Valittujen yliopistokoulutuksen laatuyksiköiden yhteisenä piirteenä oli, että niiden koulutusta johdetaan strategisesti ja koulutuksella on selkeä profiili ja visio, joiden eteen on tehty pitkäjänteistä kehittämistyötä. Kyseisillä yksiköillä oli näyttöä syvällistä oppimista edistävistä opetusmenetelmistä, koko työyhteisön ja opiskelijoiden aktiivisesta roolista koulutuksen suunnittelussa, arvioinnissa ja toteutuksessa sekä tutkimuksen kytkeytymisestä koulutukseen ja vuorovaikutuksesta ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Aikuiskoulutuksen laatuyliopistoiksi tuloskaudelle valittiin neljä yliopistoa 15 hakemuksesta. Yliopistojen aikuiskoulutuksen kokonaisuutta tarkasteltiin aikuiskoulutuksen yliopistollisuuden, yhteiskunnallinen vuorovaikutuksen ja elinikäinen oppimisen näkökulmista. Elinikäinen oppiminen käsitti kaksi eri teemaa: aikuiset yliopistossa ja aikuiskoulutuksen yhteydet työelämän tarpeisiin. Aikuiskoulutusta koskevat hakemukset arvioi ja kahdeksan parhaan hakijan edustajat haastatteli viisijäseninen arviointiryhmä, jonka kokoonpanossa oli otettu huomioon yliopistollisen aikuiskoulutuksen asiantuntemus, yliopistojen yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tuntemus, pedagoginen osaaminen ja asiakkuusnäkökulma. Valituissa yliopistoissa aikuiskoulutuksen toiminta-ajatus on selkeästi jäsennetty ja näkemyksellinen. Aikuiskoulutuksen opiskelijat nähdään osana yliopistoa ja väylä avoimesta opiskelusta tutkintokoulutukseen toimii. Kyseisissä yliopistoissa toteutetaan selkeästi dokumentoitua pedagogista ja sisällöllistä kehittämistyötä, tehdään kansainvälistä yhteistyötä, jonka tuloksia hyödynnetään

25 aikuiskoulutuksen kehittämisessä, ja verkostoituminen eri toimijoiden kanssa oli suunnitelmallista. Ammattikorkeakoulusektorilla valitaan koulutuksen laatuyksiköitä ja aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköitä. Valinnat on tehty vuorovuosin niin, että kumpiakin on valittu nyt kolme kertaa. Kuluneella toimikaudella valittiin koulutuksen laatuyksiköt ja aluekehityksen huippuyksiköt Vuonna 2004 toimeksiantoja ei toteutettu, vaan arvioinnissa pidettiin tauko. Lisäksi toimikauden lopussa aloitettiin vuoden 2008 koulutuksen laatuyksikköarviointi. Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksikkövalintaa uudistettiin siten, että koulutusalakohtaisten arviointiryhmien sijasta yksi arviointiryhmä arvioi kaikki esitykset ja suoritti myös arviointivierailut. Edellisen kierroksen tapaan arviointi oli edelleen kaksivaiheinen käsittäen ensin kirjallisten laatuyksikköhakemusten arvioinnin ja sen jälkeen arviointivierailun. Ammattikorkeakoulut toimittivat arviointineuvostolle 21 laatuyksikköesitystä. Arviointivierailuja varten valittiin niistä yhdeksän kärkiesitystä, joiden arviointia täydennettiin arviointivierailulla. Valittuja neljää laatuyksikköä luonnehtivat onnistunut pedagogisen strategian jäsentely, innovatiiviset oppimisympäristöt, yrittäjyys ja verkostomaiset toimintamallit sekä uudet toimintatavat. Aluekehitysvaikutuksen huippuyksikköjen valinnassa arviointineuvosto sai määräaikaan mennessä yhteensä 16 esitystä, joista hakemusten arvioinnin perusteella arviointiryhmä valitsi yhdeksän, joihin kuhunkin tehtiin yhden päivän mittainen arviointivierailu. Arvioinnin pohjalta esitettiin opetusministeriölle nimettäviksi neljää huippuyksikköä.. Korkeakoulujen erikoistumisopintojen arviointi- ja rekisteröintitoiminta Korkeakoulujen erikoistumisopintojen arviointi ja erikoistumisopintojen hyväksyminen erikoistumisopintojen rekisteriin sekä rekisterin ylläpito ovat asetuksella säädettyä toimintaa. Opetusministeriö on nimittänyt tätä tehtävää hoitamaan erillisen 12-jäsenisen erikoistumisopintojen lautakunnan, joka on hoitanut tehtäväänsä kerrallaan arviointineuvoston nelivuotiskauden ajan. Erikoistumisopintojen arviointi- ja rekisteritoiminta käynnistyi vuonna Toiminnan tavoitteena on ollut yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen pitkäkestoisen täydennyskoulutuksen laadun varmistaminen ja toiminnan kehittäminen. Arviointiin osallistuminen on ollut korkeakouluille vapaaehtoista. Prosessiin kuuluu määrämuotoisen hakemuslomakkeen täyttämisen sekä

26 itsearvioinnin lisäksi korkeakoulussa toteutettava arviointivierailu, lautakunnan arviointi- ja kehittämispalaute sekä mahdollinen erikoistumisopintojen rekisteröinti. Erikoistumisopintojen arvioinnissa käytetään erikoistumisopintolautakunnan hyväksymiä kriteereitä. Arvioinnissa hyväksytyksi tulleet opinnot liitetään korkeakoulujen erikoistumisopinto-lautakunnan rekisteriin. Rekisteröinti on voimassa neljä vuotta. Lautakunnalta on voinut hakea myös jatkorekisteröintiä. Toimikaudella erikoistumisopintolautakunta arvioi yhteensä 49 hakemusta, joista jatkorekisteröintihakemuksia oli 10. Hakemuksista 41 oli ammattikorkeakouluista ja 8 yliopistoista. Rekisteriin hyväksyttiin yhteensä 35 erikoistumisopinnot. Vuodesta 1998 lähtien on arvioitu yhteensä 123 hakemusta. Vuonna 2003 tehdyssä selvityksessä 5 ilmeni, että korkeakoulut ovat kokeneet erikoistumisopintojen arviointi- ja rekisteröintitoiminnan tarpeellisena. Valtaosa vastaajista koki toiminnan hyödylliseksi ja vaikuttavaksi. Itse arviointiprosessiin osallistuminen ja siitä saatu palaute on ollut hyödyllistä, mutta myös akkreditointipäätöstä oli pystytty hyödyntämään omassa toiminnassa. Akkreditointi on ollut parhaimmillaan korkeakoulun kannalta kehittävä prosessi. Ongelmana erikoistumisopintojen arvioinnissa on ollut se, että arvioitavien opintojen volyymi on ollut pieni suhteessa korkeakouluissa järjestettävien erikoistumisopintojen kokonaismäärään. Koulutuksen arviointijärjestelmän kehittämistyöryhmä esitti muistiossaan vuonna 2007, ettei Korkeakoulujen arviointineuvoston tehtävänä olisi enää jatkossa arvioida korkeakoulujen järjestämiä erikoistumisopintoja ja ylläpitää rekisteriä niistä. Työryhmä katsoi, että erikoistumisopinnot ja muu korkeakoulujen aikuiskoulutuksen arviointi ovat osa korkeakoulujen laadunvarmistuksen kokonaisuutta ja sen arviointia. Tästä johtuen työryhmä katsoi, ettei ole tarkoituksenmukaista ylläpitää erillistä lautakuntaa tätä tehtävää varten. Työryhmän suositusten mukaisesti erikoistumisopintolautakunnan toiminta lakkasi toimintakauden päättyessä, eivätkä erikoistumisopintojen arviointi ja rekisterin ylläpito ole enää erikseen asetuksella säädetty Korkeakoulujen arviointineuvoston tehtäväksi. 5 Lukkarinen, A.: Korkeakoulujen erikoistumisopintojen arviointi- ja rekisteröintitoiminnan vaikuttavuus. Korkeakoulujen arviointineuvoston verkkojulkaisuja 1:2003.

27 Korkeakoulujen oman arviointityön tukeminen Korkeakoulujen arviointineuvosto on tukenut korkeakoulujen omia arviointihankkeita järjestämällä vuosittain erillisen arviointitukihaun ja myöntämällä sen perusteella käytössään olevista varoista määrärahoja korkeakoulujen toteuttamille arviointihankkeille. Haulle asetettiin joka vuosi kriteerit ja/tai erillinen teema. Korkeakoulut ovat raportoineet hankkeistaan seminaareissa ja julkaisuissa. Osa tuettujen arviointihankkeiden loppuraporteista on julkaistu arviointineuvoston julkaisusarjassa, osa korkeakoulujen omina julkaisuina.. Vuoden arviointituki Vuoden 2004 arviointitukihaussa arviointineuvosto sai yhteensä 24 hakemusta, joista seitsemän ammattikorkeakouluista ja 17 yliopistoista. Yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta pyydettiin esityksiä tuettaviksi hankkeiksi arviointija laatutyön kehittämiseen. Etusijalle asetettiin ajankohtaiset, menetelmällisesti kiinnostavat hankkeet ja kansainväliset tai useamman korkeakoulun yhteishankkeet. Ajankohtaisiksi teemoiksi valittiin laadun varmistaminen/kehittäminen sekä opiskelijoiden osallisuus arvioinneissa ja korkeakouluyhteisön jäseninä. Arviointitukea myönnettiin yhteensä seuraaville hankkeille: Kuopion yliopisto: Verkko-opintojen mitoituksen arviointi (yhteishanke Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa) Oulun yliopisto: Opiskelija opetuksen laadunarvioinnissa -projektiin Vaasan yliopisto: Vaikuttavuustekijät ja toiminnan kehittäminen (yhteishanke Lapin yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa) Lahden ammattikorkeakoulu: Opinnäytetöiden kansainvälistäminen liiketalouden, muotoilun ja tekniikan aloilla (yhteishanke Jyväskylän, Pohjois- Karjalan ja Tampereen ammattikorkeakoulujen kanssa) Oulun seudun ammattikorkeakoulu: Ammatillisuus ammattikorkeakoulujen kieltenopetuksessa (yhteishanke Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa) Savonia-ammattikorkeakoulu: Verkko-opintojen mitoituksen arviointi - yhteishanke (yhteishanke Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa).

28 . Vuoden arviointituki Vuoden arviointitukihaussa 23 korkeakoulua lähetti hanke-esityksensä arviointineuvostolle. Näistä oli kahdeksan ammattikorkeakouluista ja 15 yliopistoista. Arviointitukea jaettaessa etusijalle asetettiin laadunvarmistusjärjestelmän kehittämistä koskevat useamman korkeakoulun kotimaiset tai kansainväliset hankkeet. Ajankohtaisiksi teemoiksi valittiin laadunvarmistuksen yhteisöllisyys ja kytkeytyminen jokapäiväiseen toimintaan, arviointi- ja palautetiedon hyödyntäminen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan laadunvarmistus. Arviointitukea myönnettiin yhteensä seuraaville hankkeille: Helsingin yliopisto: Yliopistokirjastojen laadun kehittämishanke Lappeenrannan teknillinen yliopisto: Työnantajapalautteen keräämisen ja hyödyntämisen toimintamallin kehittäminen Tampereen yliopisto/aarresaari-verkosto: Valtakunnallisen mallin kehitystyö-uraseuranta viisi vuotta sitten valmistuneille Hämeen ammattikorkeakoulu: FinDan-Q (suomalais-tanskalaisen korkeakouluopetuksen laatuhanke) Laurea-ammattikorkeakoulu: Opiskelijapalautetiedon hyödyntämisen laadunvarmistushanke ARPA Mikkelin ammattikorkeakoulu: Itsearviointityökalun kehittäminen korkeakouluille.. Vuoden arviointituki Vuoden 2006 arviointitukihaussa painotettiin laadunvarmistuksen ja toiminnanohjauksen yhteyttä sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan, yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja aluekehitystyön laadunvarmistusta. Lisäkriteerinä oli jälleen, että tuetut hankkeet ovat useamman korkeakoulun kotimaisia tai kansainvälisiä laadunvarmistusjärjestelmän kehittämistä koskevia yhteishankkeita, joilla on innovatiivista merkitystä myös muille korkeakouluille. Määräaikaan mennessä arviointineuvosto sai yhteensä 11 hakemusta, joista 6 yliopistoista ja 5 ammattikorkeakouluista. Arviointitukea myönnettiin yhteensä seuraaville hankkeille: Helsingin yliopisto/kristiina-instituutti, Hilma-naistutkimuksen yliopistoverkosto: Aineverkostojen laadunvarmistushanke 2007 Kuopion yliopisto: Korkeakoulujen yhteisten tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tukipalvelujen laadunvarmistus Tampereen yliopisto: Toiminnanohjauskäytännöt osana yliopiston laatujärjestelmää