Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintasuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintasuunnitelma"

Transkriptio

1 Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintasuunnitelma KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA :

2 ISBN Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto Kansi: Juha Ilonen Layout: Pikseri Julkaisupalvelut

3 Johdanto Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) laatii toimikautensa alussa toimintasuunnitelman. Tämä toimintasuunnitelma kaudelle on hyväksytty arviointineuvoston kokouksessa

4 Tavoitteet ja toimintaperiaatteet Korkeakoulujen arviointineuvoston perustehtävänä on asetuksen mukaan avustaa korkeakouluja ja opetusministeriötä korkeakoulujen arviointia koskevissa asioissa. Arviointineuvoston tavoitteena on kehittää suomalaisia korkeakouluja ja niiden kansainvälistä kilpailukykyä arviointien, laatutyön tukemisen, vertailutiedon tarjoamisen, kehittämissuositusten ja hyvien käytänteiden levittämisen avulla. Opetusministeriölle ja muille sidosryhmille tuotetaan ajantasaista arviointitietoa päätöksenteon ja kehittämistyön tueksi. Korkeakoulujen arviointineuvosto on: Riippumaton toimija Korkeakoulujen arviointineuvoston päätöksenteko ja arviointien sisältö on riippumatonta. Läheisestä sidosryhmäyhteistyöstä ja opetusministeriön rahoituksesta huolimatta päätökset arvioinneista tehdään itsenäisesti, ennalta asetettujen arviointikriteereiden mukaisesti. KKA on näin kansallisesti ja kansainvälisesti uskottava arviointiorganisaatio. Kehittävä arvioija Korkeakoulujen arviointineuvosto toteuttaa kehittävän arvioinnin periaatetta. Kaikkien arviointien tarkoituksena on ennen kaikkea avustaa korkeakouluja oman toimintansa kehittämisessä. Arviointimenetelmät ja arviointiprosessin kaikki vaiheet pyritään toteuttamaan kehittävän arvioinnin periaatteen mukaisesti. KKA on läheisessä vuorovaikutuksessa korkeakoulujen kanssa ja toimii avoimesti.

5 Kansainvälinen sillanrakentaja Korkeakoulujen arviointineuvosto on aktiivisesti mukana alan kansainvälisessä ja erityisesti eurooppalaisessa yhteistyössä. KKA kehittää ja ylläpitää yhteyksiään eri maiden arviointiorganisaatioihin ja verkostoihin. KKA toimii erityisesti arviointitoiminnan osalta sillanrakentajana Euroopan korkeakoulualueen ja Suomen korkeakoulukentän välillä. Proaktiivinen vaikuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto pyrkii toiminnassaan kansallisten ja kansainvälisten muutostarpeiden ennakointiin. KKA haluaa antaa vahvan suomalaisen panoksen eurooppalaisen koulutusalueen rakentamiseen ja toimia edelläkävijänä arvioinnin kehittämisessä yhteistyössä suomalaisen korkeakoulukentän toimijoiden kanssa.

6 Toimintaympäristö Kansallinen tilanne Suomalainen korkeakoululaitos on murrosvaiheessa ja monin osin käännekohdassa. Meneillään on rakenteellisen kehittämisen prosessi, jossa korkeakoulut ja opetusministeriö etsivät uusia ratkaisuja tutkimus- ja kehittämistoiminnan, koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden sekä kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseen. Korkeakoulujen profiileja ja painoaloja kehitetään sekä korkeakouluverkkoa kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi yhteistyön ja instituutioiden yhdistymisten kautta. Myös yliopistolaki, ohjaus- ja rahoitusmallit ja sisäiset hallintorakenteet ovat uudistumassa. Muutosten kansainvälisenä taustana ovat eurooppalaisen korkeakoululaitoksen nykyaikaistamistrendit sekä OECD:n teema-arvioinnin suositukset. Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen on kirjattu hallitusohjelmaan ja päälinjaukset on tehty valtioneuvoston vahvistamassa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosiksi Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintasuunnitelma kattaa aikaisemmasta poiketen ainoastaan kaksi vuotta ja arviointineuvosto sekä sen sihteeristö on nimitetty kaksivuotiskaudeksi ( ). KKA:n toimintaedellytykset ja toimintamallit ovat yhteydessä murrosvaiheen uudistuksiin. Valmisteilla olevassa uudessa yliopistolaissa mahdollisesti linjataan kansallista arviointipolitiikkaa ja määritellään korkeakoulujen ulkoisten arviointien toteuttamismahdollisuuksia. Eurooppalaisen koulutusalueen arviointiarkkitehtuuri on keskeneräisessä tilassa, kun eurooppalaisen arviointiorganisaatioiden rekisterin toimintaa ollaan vasta käynnistämässä eikä sen rooli kansallisten arviointien suhteen ole vielä jäsentynyt. Toimintasuunnitelman kattama kaksivuotiskausi on kriittisen tärkeä juuri meneillään olevista keskeneräisistä asioista johtuen. Arviointi on tietoon perustuvan päätöksenteon ja ohjauksen väline. Yliopistolaitoksen uudistaminen tuo uusia haasteita arvioinnin ja laadunvarmistuksen hyödyntämiseen korkeakoulupoliittisessa ohjauksessa. Yliopistojen omistuspohjan muuttuminen ei vähennä päärahoittajan eli opetusministeriön tarvetta saada kattavia ja vertailukelpoisia arviointitietoja. Muuttuvassa asetelmassa myös korkeakoulujen tiedontarve kasvaa niiden kehittäessä toimintaansa entistä enemmän kilpaillussa korkeakoulukentässä. Tekeillä oleva yliopistoreformi tulee toteutuessaan merkitsemään sekä korkeakoulukohtaisen että kat-

7 tavan valtakunnallisen arviointitiedon ja myös alan tutkimustiedon lisääntyvää kysyntää korkeakoulujen johtamisen välineenä. KKA:n kaikki korkeakoulut kattava auditointiohjelma on yksi esimerkki johtamisen välineeksi tuotettavasta arviointitiedosta. Opiskelijoiden tarve saada vertailukelpoista arviointitietoa kasvaa niin ikään kolmiportaisen tutkintorakenteen sisältämän liikkuvuusperiaatteen realisoituessa. Kansallinen korkeakoulupoliittinen ohjaus edellyttää arviointitoiminnan vaikuttavuutta, vakautta ja ennakoitavuutta. Kansainvälinen viitekehys Korkeakoulujen arvioinnin viitekehys on kansainvälinen. Sen perustana on korkeakoulujen toiminnan laadun parantaminen ja kansainvälisen kilpailukyvyn lisääminen. Korkeakoulujen arvioinnin ja laadunvarmistuksen keskeinen viitekehys nykyhetkellä on Bolognan prosessi ja eurooppalaisen koulutus- ja tutkimusalueen muotoutuminen. KKA on eurooppalaisten korkeakoulutuksen laadunvarmistusperiaatteiden mukaisesti kehittänyt auditointimallin ja aloitti auditoinnit keväällä KKA on korkeakoulujen kanssa sopinut auditointien kokonaisaikataulusta, jonka mukaan jokainen yliopisto ja ammattikorkeakoulu osallistuu laadunvarmistusjärjestelmänsä ulkoiseen auditointiin vuoteen 2011 mennessä. Korkeakouluverkossa tapahtuvat yhdistymiset tullaan ottamaan aikataulutuksessa huomioon. Bolognan prosessin johdonmukaisuuden vuoksi on tärkeää, että meneillään oleva auditointikierros viedään suunnitelman mukaisesti loppuun ja auditointi vakiinnutetaan kansallisten linjausten mukaisesti. Korkeakoulutuksen kasvava kansainvälistyminen tuo askelittain uusia haasteita arviointitoimintaan. Eurooppalaisten laadunvarmistussuositusten implementoinnin ja eurooppalaisen rekisterin käynnistämisen ohella on erityisesti Keski-Euroopassa menossa prosessi, jossa pyritään arviointitulosten keskinäiseen tunnustamiseen. Arviointiyksiköiden yhdessä toteuttamat arvioinnit tulevat lisääntymään ja KKA:n on pyrittävä irrottamaan resursseja myös yhteisiin eurooppalaisiin arviointiprojekteihin. KKA on mukana yhteispohjoismaisessa NOQA 1 -hankkeessa, jossa valmistellaan opiskelijoiden liikkuvuuteen liittyvää yhteis- ja kaksoistutkintojen laadunvarmistuksen mallia. Sen yhteydessä avautuu mahdollisuus kehittää koulutusohjelmien akkreditointikäytäntöjä, koska muilla Pohjoismailla on tarve kehittää yhteis- ja kaksoistutkintojen laadunvarmistuksen arviointimallista sellainen, että sillä voidaan tarvittaessa korvata pakolliset kansalliset koulutusohjelma-akkreditoinnit. Vaikka pa- 1 Nordic Quality Assurance Network in Higher Education

8 kolliset koulutusohjelma-akkreditoinnit eivät ole suomalainen kansallinen laadunvarmistuskäytäntö, korkeakoulujen kansainvälisessä yhteistoiminnassa saattaa vapaaehtoiselle akkreditoinnille olla tulevaisuudessa kysyntää. Eurooppalaisen ja kansallisen tutkintojen viitekehyksen implementoinnin vaikutusta arviointipolitiikkaan joudutaan toimikaudella pohtimaan. Myös koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa todetaan, että vuoteen 2010 mennessä laaditaan tutkintojen tuottaman ja muun osaamisen kuvaamiseen perustuva kansallinen viitekehys. Arviointipoliittisesti se tarkoittaa oppimistulosten ottamista arviointikohteeksi. KKA on mukana viitekehyksen arviointinäkökulmaa tarkastelevassa NOQA:n hankkeessa. Viitekehyksen rakentumista olisi mahdollista tukea ja pilotoida arvioinnilla, jossa tarkastellaan korkeakouluopetuksessa annettavien geneeristen taitojen kansallista tilaa ja kokonaiskuvaa. Yliopistojen tutkinnonuudistuksen toimeenpano kokonaisuudessaan arvioidaan seuraavalla toimikaudella vuonna Kansainvälistymiseen ja opiskelijoiden liikkuvuuden lisääntymiseen liittyy myös kehittämissuunnitelmassa todettu maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opiskelumahdollisuuksien lisääminen ja opiskelun esteiden poistaminen. Kansalliselle maahanmuuttopolitiikalle on hallitusohjelmassa asetettu tavoitteet. Monikulttuuristumisen mukana tarve monikulttuurisuustaitojen osaamiseen kasvaa. Molempien korkeakoulusektoreiden kansainvälistymisvalmiuksien ja -toimintatapojen arviointi olisi näistä syistä perusteltua. Lisäksi korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan arviointi tarjoaisi tietopohjaa valmisteilla olevan korkeakoulujen kansainvälisyysstrategian seurantaa varten.

9 Toimikaudella toteutettavat arvioinnit Laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit Korkeakoulujen arviointineuvosto aloitti edellisellä toimikaudella yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit. Ne ovat keskeinen arviointitoiminto myös toimikaudella Suunnitelman mukaisesti on kaudella auditoitavana 19 korkeakoulua ja lisäksi valmistaudutaan vuoden 2010 auditointeihin. Auditoinnin periaatteista ja toteutustavasta on julkaistu käsikirja vuosille , jossa myös uusinta-auditoinnin toteutus on kuvattu. Tähän mennessä tuotetuista 15 auditointiraportista tehdään yhteenvetoanalyysi vuoden 2008 aikana. Arviointineuvosto järjestää auditoinnin seurantaseminaareja korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien kehittämisen tueksi. Seminaarien tarkoituksena on antaa palautetta laadunvarmistusjärjestelmien kehittämistyöstä niille korkeakouluille, joiden auditoinnista on kulunut aikaa noin kolme vuotta. Toimikaudella kerätään edelleen palautetta auditointimallista korkeakouluilta ja auditoijilta, mikä pohjustaa uuden auditointimallin kehittämistä seuraavan toimikauden aikana. Yliopistokeskusten arviointi Yliopistokeskukset ovat aloittaneet toimintansa vuoden 2004 alussa kuudessa maakunnassa, joiden alueella ei ole omaa yliopistoa. Yliopistokeskuspaikkakuntia ovat Kajaani, Kokkola, Lahti, Mikkeli, Pori ja Seinäjoki. Nykyisiin yliopistokeskusmaakuntiin perustettiin kolmen viime vuosikymmenen aikana erilaisista lähtökohdista ja erilaisia tehtäviä toteuttavia yliopistojen yksiköitä, jotka vuoden 2004 alussa koottiin verkosto-organisaatioina toimiviksi yliopistokeskuksiksi. Historiallisesta taustasta ja organisoitumisen mallista johtuen yliopistokeskusten profiilit ovat varsin erilaisia. Yliopistokeskukset ilmaisevat toteuttavansa yliopistojen kolmatta tehtävää edistämällä koulutuksen ja tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Vaikuttavuus perustuu aluekehitystä tukevaan tutkimustoimintaan sekä alueen koulutustasoa nostaviin maisteri-, aikuiskoulutus- ja jatkokoulutusohjelmiin.

10 KKA:n toteuttamaan arviointiin liittyy opetusministeriön yliopistolain valmistelun tiedontarve. Arviointi toteutetaan niin, että arvioinnin tulokset ovat opetusministeriön käytettävissä marraskuussa Opiskelijoiden yleiset valmiudet Korkeakoulutuksessa opiskelijalle kehittyy oman oppialan substanssiosaamisen lisäksi niin sanottuja yleisiä valmiuksia (transferable skills), jotka ovat avainasemassa opiskelijan hyödyntäessä myöhemmin substanssiosaamistaan työelämässä ja yhteiskunnassa. Yliopistojen rekrytointiyksiköiden tekemissä työnantajille suunnatuissa kyselyissä yleiset valmiudet on arvioitu jopa tärkeämmäksi tekijäksi työllistymisen kannalta kuin substanssiosaaminen. Yleisillä valmiuksilla tarkoitetaan esimerkiksi viestintätaitoja, kognitiivisia valmiuksia, kansainvälisyys- ja kehittämisvalmiuksia, tiedon hankinnan ja käsittelyn sekä kriittisen ajattelun valmiuksia. Eurooppalaisella koulutusalueella käytävää keskustelussa yleiset valmiudet nousevat esiin useissa ajankohtaisissa hankkeissa. Aihe on keskeinen myös molemmilla kotimaisilla korkeakoulusektoreilla. KKA:n toteuttaman pilottihankkeen avulla olisi mahdollista selvittää, missä määrin nämä valmiudet syntyvät opiskelijoille ja millaisten korkeakoulujen tarjoamien edellytysten kautta. Hankkeen avulla voidaan levittää hyviä käytänteitä eri korkeakoulujen, koulutusalojen ja sektorien välillä. Hanke voidaan käynnistää vuoden 2009 aikana. Tohtorikoulutuksen seuranta-arviointi Tohtorikoulutuksen arviointi toteutettiin vuosina Arvioinnin suoritti kansainvälinen arviointiryhmä. Seuranta-arvioinnit on toteutettu yleensä noin kolmen vuoden kuluttua varsinaisesta arvioinnista. Seuranta-arvioinnissa tarkastellaan arvioinnin suositusten toteuttamista korkeakouluissa sekä arvioidaan, mitä muuta tohtorikoulutuksen kehittämisessä on tapahtunut arvioinnin jälkeen. Arviointi ajankohtaistuu syksyllä 2009.

11 Koulutuksen laatuyksikköarvioinnit molemmille korkeakoulusektoreille Vuonna 2010 alkavalla korkeakoulujen tavoite- ja tulossopimuskaudella painotetaan koulutuksen ja opetuksen laatua ja vaikuttavuutta. Koulutuksen laatuyksiköitä arvioitaessa kiinnitetään huomiota tutkintojen läpäisyyn, työllistymiseen, kansainvälistymiseen, opetuksen kehittämistoimiin, elinikäisen oppimisen toteutumiseen, opiskelijapalautteeseen sekä opetushenkilöstön määrään ja kehitysmahdollisuuksiin. Ammattikorkeakoulusektorilla on parhaillaan käynnissä koulutuksen laatuyksikköarviointi vuosille Arviointi painottuu syksylle 2008 ja laatuyksiköiden tuloksellisuusrahoituskausi alkaa vuoden 2009 alusta. Tässä arvioinnissa huomio kohdistuu entistä voimakkaammin koulutusyksiköiden toiminnan tuloksiin. Uusi lähestymistapa tuonee uutta tietoa myös ammattikorkeakouluissa kehitettyihin tapoihin arvioida oman koulutustoiminnan tuloksellisuutta. Koulutuksen laatuyksikkö- ja aluekehitysvaikutuksen huippuyksikköarviointeja on aiemmin toteutettu opetusministeriön toimeksiannosta vuorovuosin. Käynnissä oleva laatuyksikköarviointi jää lajissaan viimeksi, sillä ministeriö on päivätyllä kirjeellä antanut toimeksiannon laajemmasta koulutuksen arvioinnista, jossa laatuyksiköt valitaan vuonna 2010 alkavalle kolmivuotiselle tavoite- ja tulossopimuskaudelle. Ministeriö pitää soveltuvana laatuyksikköjen määränä ammattikorkeakoulusektorille entisen 4 6 sijaan 8 10 yksikköä. Tulevassa laatuyksikköarvioinnissa kiinnitetään huomiota koulutuksen ja opetuksen laatuun ja vaikuttavuuteen sekä ammattikorkeakoulujen osalta lisäksi koulutuksen työelämäyhteyksiin. Koulutuksen laatuyksikköarvioinnin vuosille suunnittelu alkaa jo syksyllä 2008 ja painottuu vuodelle Yliopistokoulutuksen laatuyksikköarvioinnin suunnitteluryhmä asetti tavoitteekseen tehdä laatuyksikköarviointi kansainväliseksi aiemmin kotimaisin voimin toteutettujen arviointien jälkeen. Tulossopimuskaudelle vaikuttava arviointi toteutetaan kaksiosaisena kansainvälisenä vertaisarviointina. Opetusministeriö pitää soveltuvana koulutuksen laatuyksikköjen määränä 8 10 yksikköä yliopistosektorille. Kysymykseen voi tulla yliopiston tiedekunta, osasto tai laitos. Arvioinnin päätösseminaarina järjestetään alkuvuodesta 2009 kansainvälinen seminaari, jossa palkitut yksiköt esittäytyvät. Seminaarin tarkoitus on nostaa esiin korkealaatuista suomalaista yliopistokoulutusta ja tehdä näkyväksi arviointiprosessi.

12 Maksupalvelutoiminta Maanpuolustuskorkeakoulun ja Högskolan på Ålandin auditoinnit toteutetaan maksupalveluna, koska niiden toiminnan ohjaus ja rahoitus eivät kuulu opetusministeriön toimialaan. KKA on mukana yhtenä partnerina muutamissa EU:lle suunnatuissa rahoitushakemuksissa, joiden tavoitteena on kehittää korkeakoulutuksen laadunvarmistusta Aasiassa, esimerkiksi Mongoliassa. Mikäli hankkeen rahoitus järjestyy, KKA osallistuu hankkeeseen yhtenä partnerina. Vastaavanlaisia pyyntöjä on tullut sihteeristölle myös tarjouskilpailun muodossa, mutta toistaiseksi KKA:lla ei ole ollut resursseja laatia täysimittaisia tarjouksia.

13 Toiminnan kehittäminen Eurooppalaisen koulutusalueen muotoutuessa ja arviointiyksiköiden eurooppalaisen rekisterin myötä arviointikenttä kansainvälistyy entisestään ja arviointiorganisaatiot haastetaan aiempaa selkeämmin kilpailuasetelmaan. Arviointineuvoston on kehitettävä toimintaansa edelleen kansainvälisempään suuntaan ja lisättävä valmiuksiaan osallistua ulkomailla tehtyihin arviointeihin yhteistyössä ulkomaisten kollegaorganisaatioiden kanssa. Kansainvälisyyttä tulee lisätä myös suomalaisten korkeakoulujen arvioinneissa. Eurooppalaisen arviointiarkkitehtuurin luomiseen ja arviointimenetelmien kehittämiseen osallistutaan ENQA:n 2 toiminnassa. KKA pyrkii saamaan edustajansa ENQA:n hallituksen jäseneksi. KKA valmistautuu toimintansa ulkoiseen arviointiin toiminnan kehittämiseksi ja hakemuksen lähettämiseksi eurooppalaiseen arviointirekisteriin (EQAR 3 ) viimeistelemällä oman laadunvarmistusjärjestelmänsä ja toteuttamalla itsearvioinnin. Kansainvälisen ulkoisen arvioinnin organisointi kuuluu opetusministeriölle. Ulkoisen arviointiryhmän vierailu voisi ajoittua alkuvuoteen Asetuksen mukaan arviointineuvoston yhtenä tehtävänä on edistää korkeakoulujen arviointia koskevaa tutkimusta. Arviointineuvostolla ei ole ollut käytettävissään tämän tehtävän toteuttamiseen resursseja. Auditointi on tuottanut laadunvarmistukseen liittyvää tietoa korkeakouluissa ja arviointineuvostossa. Olisi mahdollista suunnata osa korkeakouluille tarkoitetusta arviointitukirahoituksesta arviointitutkimukseen, jolloin auditoinnista voitaisiin saada myös enemmän tutkimuksellista tietoa. Arviointineuvosto on oppiva organisaatio ja se kehittää jatkuvasti omia arviointimenetelmällisiä valmiuksiaan sekä huolehtii henkilöstönsä hyvinvoinnista ja kouluttautumisesta. Toimikauden aikana KKA parantaa ulkoista viestintäänsä verkkosivu-uudistuksen avulla. 2 European Association for Quality Assurance in Higher Education 3 European Quality Assurance Register

Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintasuunnitelma

Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintasuunnitelma Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintasuunnitelma KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA : ISBN 978-952-206-146-1 Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto Kansi: Juha Ilonen Layout: Pikseri

Lisätiedot

Toisen auditointikierroksen menetelmä

Toisen auditointikierroksen menetelmä Toisen auditointikierroksen menetelmä Rehtori, varapuheenjohtaja Pentti Rauhala Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009. pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto

Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009. pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009 pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto Auditointien kokonaisaikataulu 2005-2011 Pilottiauditoinnit 2004-2005 Syksy 2005-kevät 2006 Kevät

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin suositusten pohjalta KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 28.2.2007 OECD:n arviointi kolmannen

Lisätiedot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus Yhteis- ja kaksoistutkinnot Kirsi Hiltunen Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) Korkeakoulujen arviointineuvosto Rådet för utvärdering av högskolorna

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta

Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta KOKOA seminaari 10.10.2013 Kuopio Pääsuunnittelija Sirpa Moitus & erikoissuunnittelija Touko Apajalahti KKA:n auditointimallin

Lisätiedot

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen Itsearviointi, case MAMK Laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen Lehtori, laatuvastaava Ulla Keto Ohjelma Itsearviointi korkeakoulun laatutyökaluna Itsearviointi MAMKissa EFQM-itsearvioinnit (1998, 1999)

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN LAATU JA LAATUTYÖN MERKITYS SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN TOIMINNASSA SEMINAARI MOSKOVA 25.9.2012. Riitta Paasivuori, laatupäällikkö

KOULUTUKSEN LAATU JA LAATUTYÖN MERKITYS SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN TOIMINNASSA SEMINAARI MOSKOVA 25.9.2012. Riitta Paasivuori, laatupäällikkö KOULUTUKSEN LAATU JA LAATUTYÖN MERKITYS SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN TOIMINNASSA SEMINAARI MOSKOVA 25.9.2012 Riitta Paasivuori, laatupäällikkö Laatutyön suunta Suomessa Suomen koulutusjärjestelmässä

Lisätiedot

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi Auditointikäsikirja vuosille KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA : ISBN 952-206-017-8 (painettu) ISBN 952-206-018-6 (pdf) ISSN 1457-3121

Lisätiedot

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 emeritusprofessori Paavo Okko Auditointiryhmän

Lisätiedot

JOHDATUS TEEMAAN KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA JA KEHITTÄMINEN

JOHDATUS TEEMAAN KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA JA KEHITTÄMINEN JOHDATUS TEEMAAN KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA JA KEHITTÄMINEN Vararehtori Pekka Auvinen Korkeakoulujen arviointijaoston jäsen Pörssitalo, Helsinki 14.10.2015 UUDET PERIAATTEET JA SUOSITUKSET

Lisätiedot

Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintakertomus

Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintakertomus Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintakertomus KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA : ISBN 978-952-206-144-7 (pdf) ISSN 1457-3121 Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto Kansi: Juha Ilonen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Bolognan prosessi ja kolmas sykli. Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY

Bolognan prosessi ja kolmas sykli. Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY Bolognan prosessi ja kolmas sykli Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY Miksi Bolognan prosessi? Globaali kilpailu ja väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 Suunnittelija MuT Marja-Liisa Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tavoitteita OKM:n tulevaisuuskatsauksesta Työvoiman saatavuuden turvaaminen Koulutustason

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 AMMATTIKORKEAKOULUT OSAKEYHTIÖIKSI Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten

Lisätiedot

LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN

LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN Perehtyjä /pm Mentori / pm Huomiot, havainnot, kysymykset, kehittämisehdotukset yms. Perehtymissuunnitelman laatiminen Tavoitteet ja aikataulu Uusi laatuvastaava laatii oman

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Tietohallinto rakenteellisen kehittämisen tukena

Tietohallinto rakenteellisen kehittämisen tukena Tietohallinto rakenteellisen kehittämisen tukena Johtaja Hannu Sirén Yliopistojen IT-päivät 23.10.2008 TKK Dipoli 1 Eräitä meneillään olevia uudistuksia, joilla on vaikutusta tietohuoltoon 1. Korkeakoulujen

Lisätiedot

Ohjeita arvioitsijalle

Ohjeita arvioitsijalle 1 Sirpa Moitus & Kirsi Mustonen Ohjeita arvioitsijalle Korkeakoulujen arviointineuvoston arviointiryhmien tukimateriaali KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTO VERKKOJULKAISUJA : 2 Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

Julkisen sektorin panostus korkeakoulutukseen merkittävä

Julkisen sektorin panostus korkeakoulutukseen merkittävä Julkisen sektorin panostus korkeakoulutukseen merkittävä Yliopistolaitos 1,7 Mrd./ v. Ammattikorkeakoulut 0,9 Mrd./ v Julkinen tutkimusrahoitus (SA+Tekes) 0,3 Mrd./v Suurena haasteena julkisen talouden

Lisätiedot

Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintakertomus

Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintakertomus Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintakertomus KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA : ISBN 978-952-206-145-4 (pdf) ISSN 1457-3121 Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto Kansi: Juha Ilonen

Lisätiedot

Menetelmistä kehittämiseen

Menetelmistä kehittämiseen Sirpa Moitus Seppo Saari Menetelmistä kehittämiseen Korkeakoulujen arviointineuvoston arviointimenetelmät vuosina KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTO ISBN 952-206-004-6 ISSN 1457-3121 Kustantaja: Korkeakoulujen

Lisätiedot

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi Laadunvarmistuksesta 7.1.2009 Ismo Kantola Laatu Käsitykset laadusta on jäsennetty usein seuraavasti: laatu erinomaisuutena (excellence) itsestään selvää erinomaisuutta, tavanomaisesta poikkeavaa ja elitististä:

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi Yliopistokirjastojen johdon seminaari 16.1.2006 Projektisuunnittelija Sirpa Moitus Korkeakoulujen arviointineuvosto www.kka.fi Lähtökohtana Bologna

Lisätiedot

Mistä yliopistojen laatutyössä on kysymys?

Mistä yliopistojen laatutyössä on kysymys? Mistä yliopistojen laatutyössä on kysymys? Keskustelutilaisuus 15.12.2005 Jyväskylän yliopisto Ossi Tuomi Korkeakoulujen arviointineuvosto www.kka.fi Korkeakoulujen arviointineuvosto 2004-2007 Puheenjohtaja,

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Kajaanin yliopistokeskus 10 vuotta juhlaseminaari Korkeakouluneuvos Ari Saarinen Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat ja liiketoimintaympäristö

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa?

Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa? Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa? Ammattikorkeakoulujen rakenne ja rahoitus -seminaari Helsinki 15.09.2010 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia Kansallinen Bologna-seurantaseminaari, Dipoli 25.5.2009 Opetussuunnitelmatyön haasteet ja mahdollisuudet yliopistolakiuudistuksen ja korkeakoulutuksen rakenteellisen kehittämisen yhteydessä Taideteollisen

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa

Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa Korkeakoulujen KOTA -seminaari 17.9.2014 Ismo Kinnunen Oulun ammattikorkeakoulu Kehittämisen ja päätöksenteon tulee perustua tosiasioihin.

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Rural Studies - johtoryhmän hyväksymä 14.2.2011 SISÄLTÖ: Strategian rakentuminen 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2. NYKYTILA 3. TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

Lisätiedot

Koulutuksen arviointisuunnitelma vuosille 2012 2015. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:14

Koulutuksen arviointisuunnitelma vuosille 2012 2015. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:14 Koulutuksen arviointisuunnitelma vuosille 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:14 Koulutuksen arviointisuunnitelma vuosille 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:14

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointikäsikirja vuosiksi 2011 2017. Korkeakoulujen arviointineuvoston

Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointikäsikirja vuosiksi 2011 2017. Korkeakoulujen arviointineuvoston Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointikäsikirja vuosiksi 2011 2017 Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 14:2012 Korkeakoulujen arviointineuvosto finheec@minedu.fi, +358 2953 30072 PL 133

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN AUDITOINTIKÄSIKIRJA VUOSIKSI 2015 2018

KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN AUDITOINTIKÄSIKIRJA VUOSIKSI 2015 2018 KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN AUDITOINTIKÄSIKIRJA VUOSIKSI 2015 2018 Julkaisut 2015:1 KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN AUDITOINTIKÄSIKIRJA VUOSIKSI 2015 2018 kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA INSSI-seminaari 30.03.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen vastuu 1) Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa korkeakouluissa

Lisätiedot

Laatustrategian vaikutukset ammatillisen oppilaitoksen arkeen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Laatustrategian vaikutukset ammatillisen oppilaitoksen arkeen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatustrategian vaikutukset ammatillisen oppilaitoksen arkeen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen laadunhallinta Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan keskeisiä periaatteita:

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä

Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä Talousalueparlamentti, Hyvinkää 18.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksen ja Arenen ajankohtaiset kuulumiset; ammattikorkeakoulu uudistus. Riitta Rissanen Toiminnanjohtaja 9/2014

Ammattikorkeakoulutuksen ja Arenen ajankohtaiset kuulumiset; ammattikorkeakoulu uudistus. Riitta Rissanen Toiminnanjohtaja 9/2014 Ammattikorkeakoulutuksen ja Arenen ajankohtaiset kuulumiset; ammattikorkeakoulu uudistus Riitta Rissanen Toiminnanjohtaja 9/2014 Arene ry:n kannanotto (5.3.2014) Yhteiskunnan ja talouselämän muutosten

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden arviointi Elina Harjunen Pro Lukio ry 9.5. Arviointi pohjautuu OKM:n toimeksiantoon Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen

Lisätiedot

Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014

Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014 Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014 Hankkeen tavoitteena on edistää korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä seuraavasti: 1. Suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 5 JA 7 :N MUUTTAMISESTA 1 Esityksen tausta 2

Lisätiedot

Ohje 29.10.2015. Opetus- ja kulttuuriministeriön tarkentavat ohjeet sopimuskauden 2017 2020 valmisteluun ja vuonna 2016 käytäviin neuvotteluihin

Ohje 29.10.2015. Opetus- ja kulttuuriministeriön tarkentavat ohjeet sopimuskauden 2017 2020 valmisteluun ja vuonna 2016 käytäviin neuvotteluihin Ohje OKM/38/210/2015 29.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Opetus- ja kulttuuriministeriön tarkentavat ohjeet sopimuskauden 2017 2020 valmisteluun ja vuonna 2016 käytäviin neuvotteluihin Tässä ohjeessa

Lisätiedot

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö 12. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää - mitä haasteita se asettaa korkeaasteen koulutukselle? Johanna Moisio Korkeakoulu-

Lisätiedot

Muuttuva tutkimus- ja koulutusjärjestelmä tutkimuslaitosuudistus käytännössä. Kokkolan yliopistokeskuksen 10-vuotisjuhla 11.9.2014

Muuttuva tutkimus- ja koulutusjärjestelmä tutkimuslaitosuudistus käytännössä. Kokkolan yliopistokeskuksen 10-vuotisjuhla 11.9.2014 Muuttuva tutkimus- ja koulutusjärjestelmä tutkimuslaitosuudistus käytännössä Kokkolan yliopistokeskuksen 10-vuotisjuhla 11.9.2014 Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Laadunhallintajärjestelmien kehittäminen arviointitulosten pohjalta

Laadunhallintajärjestelmien kehittäminen arviointitulosten pohjalta Työseminaari arvioinnista kehittämiseen Laadunhallintajärjestelmien kehittäminen arviointitulosten pohjalta Opetusneuvos Leena Koski www.oph.fi leena.koski@oph.fi Perustietoja Työseminaari arvioinnista

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Ammatillisten opettajakorkeakoulujen ja opetusja kulttuuriministeriön yhteistyöpäivä 6.4.2016 OKM, Helsinki, Jukola

Ammatillisten opettajakorkeakoulujen ja opetusja kulttuuriministeriön yhteistyöpäivä 6.4.2016 OKM, Helsinki, Jukola Ammatillisten opettajakorkeakoulujen ja opetusja kulttuuriministeriön yhteistyöpäivä 6.4.2016 OKM, Helsinki, Jukola Johanna Moisio, HT, opetusneuvos, ryhmäpäällikkö Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto

Lisätiedot

KOULUTUSOHJELMA- ja TUTKINTORAKENTEIDEN UUDISTAMINEN Kommenttipuheenvuoro/HS ARENE Timo Luopajärvi

KOULUTUSOHJELMA- ja TUTKINTORAKENTEIDEN UUDISTAMINEN Kommenttipuheenvuoro/HS ARENE Timo Luopajärvi KOULUTUSOHJELMA- ja TUTKINTORAKENTEIDEN UUDISTAMINEN 13.10.2011 Kommenttipuheenvuoro/HS ARENE Timo Luopajärvi 1. ARENEn koulutusohjelmaprojektin johtopäätökset Raportti jätetty OKM:lle toukokuussa 2010,

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Yliopistot liikkeessä Tampereen yliopiston muutos. Harri Melin 29.9.2011

Yliopistot liikkeessä Tampereen yliopiston muutos. Harri Melin 29.9.2011 Yliopistot liikkeessä Tampereen yliopiston muutos Harri Melin 29.9.2011 Uusi laki uusi yliopisto Yliopistojen autonomian lisääminen Yliopistojen talouden vahvistaminen Yliopistojen johtamisen modernisoiminen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin 2. Toisen asteen ammatillisen

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Yhdessä enemmän innovatiivisuutta uudella konserniajattelulla 14.12.2011 Harri Skog Kansliapäällikkö Uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015 Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä Laatuseminaari 7.12.2015 Hankeverkosto Sammosta ammennetaan Hankkeen tavoitteet Kehittää toimintamalleja ja tietovarastoja, joilla vahvistetaan johdon roolia ja osallistumista

Lisätiedot

Koponeuvoston kevään päätös. 16.4.2015 Joni Kajander & Jesse Huovinen ja Julia Litokorpi

Koponeuvoston kevään päätös. 16.4.2015 Joni Kajander & Jesse Huovinen ja Julia Litokorpi Koponeuvoston kevään päätös 16.4.2015 Joni Kajander & Jesse Huovinen ja Julia Litokorpi Tänään Alkulämmittely Ajankohtaiset asiat Audintointituloksen ja YOPALAn esittely Palauttetta opetuksesta, kuka,

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta. johtaja, FT Maire Mäki

Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta. johtaja, FT Maire Mäki Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta johtaja, FT Maire Mäki 1 Haasteita julkisille palveluille ja niiden arvioinnille Säästö- ja tuottavuustavoitteet haastavat julkisen palvelutoiminnan; Korkeaa laatua

Lisätiedot

Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta

Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta Ammattikorkeakoulujen rehtorien seminaari 15.2.2007 Projektisuunnittelija Sirpa Moitus Korkeakoulujen arviointineuvosto www.kka.fi Auditointien kokonaisaikataulu

Lisätiedot

Nordplus Puiteohjelma 2008-2011 Nordplus Aikuiskoulutus. www.cimo.fi/nordplus www.nordplusonline.org

Nordplus Puiteohjelma 2008-2011 Nordplus Aikuiskoulutus. www.cimo.fi/nordplus www.nordplusonline.org Nordplus Puiteohjelma 2008-2011 Nordplus Aikuiskoulutus www.cimo.fi/nordplus www.nordplusonline.org Nordplus Puiteohjelman päämäärät Edistää pohjoismaisia kieliä ja kulttuuria sekä pohjoismais-balttilaista

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Laadunvarmistusjärjestelmien auditointi - korkeakoulujen arvioinnin perusteet ja arvioinnin tulevaisuuden kuvia

Laadunvarmistusjärjestelmien auditointi - korkeakoulujen arvioinnin perusteet ja arvioinnin tulevaisuuden kuvia Laadunvarmistusjärjestelmien auditointi - korkeakoulujen arvioinnin perusteet ja arvioinnin tulevaisuuden kuvia Dosentti Seppo Saari Korkeakoulujen arviointineuvosto Oph -seminaari 5.2.2008 Korkeakoulujen

Lisätiedot

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90 AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen

Lisätiedot

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Mitä teemme Vapaaehtoislähtöinen Pro-toiminta Asiakaslähtöiset palvelut Vaikuttaa Organi- saatio Vaikutusjohtaminen Organi- saatio = Yhteiskunnallinen ongelma

Lisätiedot

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia Pääjohtaja Markku Mattila 1 Hallituksen strategia-asiakirja 2007 Kansainvälistymistavoitteet: kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen korkeakoulutuksen

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Kansainvälisyys ammatillisen koulutuksen kehittämisessä -Ajankohtaista toimintaa, kehittämisajatuksia

Kansainvälisyys ammatillisen koulutuksen kehittämisessä -Ajankohtaista toimintaa, kehittämisajatuksia Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Turussa 6.-7.10.2009 Kansainvälisyys ammatillisen koulutuksen kehittämisessä -Ajankohtaista toimintaa, kehittämisajatuksia Mari Räkköläinen Opetusneuvos Yksikön

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012

Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 3.2.2009 2 1 JOHDANTO Avoimen yliopisto-opetuksen valtakunnallinen strategia vuosille 2009 2012 laadittiin avoimien yliopistojen yhteistyönä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma toiminnalle asetettavat keskeiset tavoitteet ja valtakunnalliset kehittämishankkeet osa tutkintotavoitteisesta

Lisätiedot