Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintasuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintasuunnitelma"

Transkriptio

1 Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintasuunnitelma KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA :

2 ISBN Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto Kansi: Juha Ilonen Layout: Pikseri Julkaisupalvelut

3 Johdanto Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) laatii toimikautensa alussa toimintasuunnitelman. Tämä toimintasuunnitelma kaudelle on hyväksytty arviointineuvoston kokouksessa

4 Tavoitteet ja toimintaperiaatteet Korkeakoulujen arviointineuvoston perustehtävänä on asetuksen mukaan avustaa korkeakouluja ja opetusministeriötä korkeakoulujen arviointia koskevissa asioissa. Arviointineuvoston tavoitteena on kehittää suomalaisia korkeakouluja ja niiden kansainvälistä kilpailukykyä arviointien, laatutyön tukemisen, vertailutiedon tarjoamisen, kehittämissuositusten ja hyvien käytänteiden levittämisen avulla. Opetusministeriölle ja muille sidosryhmille tuotetaan ajantasaista arviointitietoa päätöksenteon ja kehittämistyön tueksi. Korkeakoulujen arviointineuvosto on: Riippumaton toimija Korkeakoulujen arviointineuvoston päätöksenteko ja arviointien sisältö on riippumatonta. Läheisestä sidosryhmäyhteistyöstä ja opetusministeriön rahoituksesta huolimatta päätökset arvioinneista tehdään itsenäisesti, ennalta asetettujen arviointikriteereiden mukaisesti. KKA on näin kansallisesti ja kansainvälisesti uskottava arviointiorganisaatio. Kehittävä arvioija Korkeakoulujen arviointineuvosto toteuttaa kehittävän arvioinnin periaatetta. Kaikkien arviointien tarkoituksena on ennen kaikkea avustaa korkeakouluja oman toimintansa kehittämisessä. Arviointimenetelmät ja arviointiprosessin kaikki vaiheet pyritään toteuttamaan kehittävän arvioinnin periaatteen mukaisesti. KKA on läheisessä vuorovaikutuksessa korkeakoulujen kanssa ja toimii avoimesti.

5 Kansainvälinen sillanrakentaja Korkeakoulujen arviointineuvosto on aktiivisesti mukana alan kansainvälisessä ja erityisesti eurooppalaisessa yhteistyössä. KKA kehittää ja ylläpitää yhteyksiään eri maiden arviointiorganisaatioihin ja verkostoihin. KKA toimii erityisesti arviointitoiminnan osalta sillanrakentajana Euroopan korkeakoulualueen ja Suomen korkeakoulukentän välillä. Proaktiivinen vaikuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto pyrkii toiminnassaan kansallisten ja kansainvälisten muutostarpeiden ennakointiin. KKA haluaa antaa vahvan suomalaisen panoksen eurooppalaisen koulutusalueen rakentamiseen ja toimia edelläkävijänä arvioinnin kehittämisessä yhteistyössä suomalaisen korkeakoulukentän toimijoiden kanssa.

6 Toimintaympäristö Kansallinen tilanne Suomalainen korkeakoululaitos on murrosvaiheessa ja monin osin käännekohdassa. Meneillään on rakenteellisen kehittämisen prosessi, jossa korkeakoulut ja opetusministeriö etsivät uusia ratkaisuja tutkimus- ja kehittämistoiminnan, koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden sekä kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseen. Korkeakoulujen profiileja ja painoaloja kehitetään sekä korkeakouluverkkoa kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi yhteistyön ja instituutioiden yhdistymisten kautta. Myös yliopistolaki, ohjaus- ja rahoitusmallit ja sisäiset hallintorakenteet ovat uudistumassa. Muutosten kansainvälisenä taustana ovat eurooppalaisen korkeakoululaitoksen nykyaikaistamistrendit sekä OECD:n teema-arvioinnin suositukset. Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen on kirjattu hallitusohjelmaan ja päälinjaukset on tehty valtioneuvoston vahvistamassa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosiksi Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintasuunnitelma kattaa aikaisemmasta poiketen ainoastaan kaksi vuotta ja arviointineuvosto sekä sen sihteeristö on nimitetty kaksivuotiskaudeksi ( ). KKA:n toimintaedellytykset ja toimintamallit ovat yhteydessä murrosvaiheen uudistuksiin. Valmisteilla olevassa uudessa yliopistolaissa mahdollisesti linjataan kansallista arviointipolitiikkaa ja määritellään korkeakoulujen ulkoisten arviointien toteuttamismahdollisuuksia. Eurooppalaisen koulutusalueen arviointiarkkitehtuuri on keskeneräisessä tilassa, kun eurooppalaisen arviointiorganisaatioiden rekisterin toimintaa ollaan vasta käynnistämässä eikä sen rooli kansallisten arviointien suhteen ole vielä jäsentynyt. Toimintasuunnitelman kattama kaksivuotiskausi on kriittisen tärkeä juuri meneillään olevista keskeneräisistä asioista johtuen. Arviointi on tietoon perustuvan päätöksenteon ja ohjauksen väline. Yliopistolaitoksen uudistaminen tuo uusia haasteita arvioinnin ja laadunvarmistuksen hyödyntämiseen korkeakoulupoliittisessa ohjauksessa. Yliopistojen omistuspohjan muuttuminen ei vähennä päärahoittajan eli opetusministeriön tarvetta saada kattavia ja vertailukelpoisia arviointitietoja. Muuttuvassa asetelmassa myös korkeakoulujen tiedontarve kasvaa niiden kehittäessä toimintaansa entistä enemmän kilpaillussa korkeakoulukentässä. Tekeillä oleva yliopistoreformi tulee toteutuessaan merkitsemään sekä korkeakoulukohtaisen että kat-

7 tavan valtakunnallisen arviointitiedon ja myös alan tutkimustiedon lisääntyvää kysyntää korkeakoulujen johtamisen välineenä. KKA:n kaikki korkeakoulut kattava auditointiohjelma on yksi esimerkki johtamisen välineeksi tuotettavasta arviointitiedosta. Opiskelijoiden tarve saada vertailukelpoista arviointitietoa kasvaa niin ikään kolmiportaisen tutkintorakenteen sisältämän liikkuvuusperiaatteen realisoituessa. Kansallinen korkeakoulupoliittinen ohjaus edellyttää arviointitoiminnan vaikuttavuutta, vakautta ja ennakoitavuutta. Kansainvälinen viitekehys Korkeakoulujen arvioinnin viitekehys on kansainvälinen. Sen perustana on korkeakoulujen toiminnan laadun parantaminen ja kansainvälisen kilpailukyvyn lisääminen. Korkeakoulujen arvioinnin ja laadunvarmistuksen keskeinen viitekehys nykyhetkellä on Bolognan prosessi ja eurooppalaisen koulutus- ja tutkimusalueen muotoutuminen. KKA on eurooppalaisten korkeakoulutuksen laadunvarmistusperiaatteiden mukaisesti kehittänyt auditointimallin ja aloitti auditoinnit keväällä KKA on korkeakoulujen kanssa sopinut auditointien kokonaisaikataulusta, jonka mukaan jokainen yliopisto ja ammattikorkeakoulu osallistuu laadunvarmistusjärjestelmänsä ulkoiseen auditointiin vuoteen 2011 mennessä. Korkeakouluverkossa tapahtuvat yhdistymiset tullaan ottamaan aikataulutuksessa huomioon. Bolognan prosessin johdonmukaisuuden vuoksi on tärkeää, että meneillään oleva auditointikierros viedään suunnitelman mukaisesti loppuun ja auditointi vakiinnutetaan kansallisten linjausten mukaisesti. Korkeakoulutuksen kasvava kansainvälistyminen tuo askelittain uusia haasteita arviointitoimintaan. Eurooppalaisten laadunvarmistussuositusten implementoinnin ja eurooppalaisen rekisterin käynnistämisen ohella on erityisesti Keski-Euroopassa menossa prosessi, jossa pyritään arviointitulosten keskinäiseen tunnustamiseen. Arviointiyksiköiden yhdessä toteuttamat arvioinnit tulevat lisääntymään ja KKA:n on pyrittävä irrottamaan resursseja myös yhteisiin eurooppalaisiin arviointiprojekteihin. KKA on mukana yhteispohjoismaisessa NOQA 1 -hankkeessa, jossa valmistellaan opiskelijoiden liikkuvuuteen liittyvää yhteis- ja kaksoistutkintojen laadunvarmistuksen mallia. Sen yhteydessä avautuu mahdollisuus kehittää koulutusohjelmien akkreditointikäytäntöjä, koska muilla Pohjoismailla on tarve kehittää yhteis- ja kaksoistutkintojen laadunvarmistuksen arviointimallista sellainen, että sillä voidaan tarvittaessa korvata pakolliset kansalliset koulutusohjelma-akkreditoinnit. Vaikka pa- 1 Nordic Quality Assurance Network in Higher Education

8 kolliset koulutusohjelma-akkreditoinnit eivät ole suomalainen kansallinen laadunvarmistuskäytäntö, korkeakoulujen kansainvälisessä yhteistoiminnassa saattaa vapaaehtoiselle akkreditoinnille olla tulevaisuudessa kysyntää. Eurooppalaisen ja kansallisen tutkintojen viitekehyksen implementoinnin vaikutusta arviointipolitiikkaan joudutaan toimikaudella pohtimaan. Myös koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa todetaan, että vuoteen 2010 mennessä laaditaan tutkintojen tuottaman ja muun osaamisen kuvaamiseen perustuva kansallinen viitekehys. Arviointipoliittisesti se tarkoittaa oppimistulosten ottamista arviointikohteeksi. KKA on mukana viitekehyksen arviointinäkökulmaa tarkastelevassa NOQA:n hankkeessa. Viitekehyksen rakentumista olisi mahdollista tukea ja pilotoida arvioinnilla, jossa tarkastellaan korkeakouluopetuksessa annettavien geneeristen taitojen kansallista tilaa ja kokonaiskuvaa. Yliopistojen tutkinnonuudistuksen toimeenpano kokonaisuudessaan arvioidaan seuraavalla toimikaudella vuonna Kansainvälistymiseen ja opiskelijoiden liikkuvuuden lisääntymiseen liittyy myös kehittämissuunnitelmassa todettu maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opiskelumahdollisuuksien lisääminen ja opiskelun esteiden poistaminen. Kansalliselle maahanmuuttopolitiikalle on hallitusohjelmassa asetettu tavoitteet. Monikulttuuristumisen mukana tarve monikulttuurisuustaitojen osaamiseen kasvaa. Molempien korkeakoulusektoreiden kansainvälistymisvalmiuksien ja -toimintatapojen arviointi olisi näistä syistä perusteltua. Lisäksi korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan arviointi tarjoaisi tietopohjaa valmisteilla olevan korkeakoulujen kansainvälisyysstrategian seurantaa varten.

9 Toimikaudella toteutettavat arvioinnit Laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit Korkeakoulujen arviointineuvosto aloitti edellisellä toimikaudella yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit. Ne ovat keskeinen arviointitoiminto myös toimikaudella Suunnitelman mukaisesti on kaudella auditoitavana 19 korkeakoulua ja lisäksi valmistaudutaan vuoden 2010 auditointeihin. Auditoinnin periaatteista ja toteutustavasta on julkaistu käsikirja vuosille , jossa myös uusinta-auditoinnin toteutus on kuvattu. Tähän mennessä tuotetuista 15 auditointiraportista tehdään yhteenvetoanalyysi vuoden 2008 aikana. Arviointineuvosto järjestää auditoinnin seurantaseminaareja korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien kehittämisen tueksi. Seminaarien tarkoituksena on antaa palautetta laadunvarmistusjärjestelmien kehittämistyöstä niille korkeakouluille, joiden auditoinnista on kulunut aikaa noin kolme vuotta. Toimikaudella kerätään edelleen palautetta auditointimallista korkeakouluilta ja auditoijilta, mikä pohjustaa uuden auditointimallin kehittämistä seuraavan toimikauden aikana. Yliopistokeskusten arviointi Yliopistokeskukset ovat aloittaneet toimintansa vuoden 2004 alussa kuudessa maakunnassa, joiden alueella ei ole omaa yliopistoa. Yliopistokeskuspaikkakuntia ovat Kajaani, Kokkola, Lahti, Mikkeli, Pori ja Seinäjoki. Nykyisiin yliopistokeskusmaakuntiin perustettiin kolmen viime vuosikymmenen aikana erilaisista lähtökohdista ja erilaisia tehtäviä toteuttavia yliopistojen yksiköitä, jotka vuoden 2004 alussa koottiin verkosto-organisaatioina toimiviksi yliopistokeskuksiksi. Historiallisesta taustasta ja organisoitumisen mallista johtuen yliopistokeskusten profiilit ovat varsin erilaisia. Yliopistokeskukset ilmaisevat toteuttavansa yliopistojen kolmatta tehtävää edistämällä koulutuksen ja tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Vaikuttavuus perustuu aluekehitystä tukevaan tutkimustoimintaan sekä alueen koulutustasoa nostaviin maisteri-, aikuiskoulutus- ja jatkokoulutusohjelmiin.

10 KKA:n toteuttamaan arviointiin liittyy opetusministeriön yliopistolain valmistelun tiedontarve. Arviointi toteutetaan niin, että arvioinnin tulokset ovat opetusministeriön käytettävissä marraskuussa Opiskelijoiden yleiset valmiudet Korkeakoulutuksessa opiskelijalle kehittyy oman oppialan substanssiosaamisen lisäksi niin sanottuja yleisiä valmiuksia (transferable skills), jotka ovat avainasemassa opiskelijan hyödyntäessä myöhemmin substanssiosaamistaan työelämässä ja yhteiskunnassa. Yliopistojen rekrytointiyksiköiden tekemissä työnantajille suunnatuissa kyselyissä yleiset valmiudet on arvioitu jopa tärkeämmäksi tekijäksi työllistymisen kannalta kuin substanssiosaaminen. Yleisillä valmiuksilla tarkoitetaan esimerkiksi viestintätaitoja, kognitiivisia valmiuksia, kansainvälisyys- ja kehittämisvalmiuksia, tiedon hankinnan ja käsittelyn sekä kriittisen ajattelun valmiuksia. Eurooppalaisella koulutusalueella käytävää keskustelussa yleiset valmiudet nousevat esiin useissa ajankohtaisissa hankkeissa. Aihe on keskeinen myös molemmilla kotimaisilla korkeakoulusektoreilla. KKA:n toteuttaman pilottihankkeen avulla olisi mahdollista selvittää, missä määrin nämä valmiudet syntyvät opiskelijoille ja millaisten korkeakoulujen tarjoamien edellytysten kautta. Hankkeen avulla voidaan levittää hyviä käytänteitä eri korkeakoulujen, koulutusalojen ja sektorien välillä. Hanke voidaan käynnistää vuoden 2009 aikana. Tohtorikoulutuksen seuranta-arviointi Tohtorikoulutuksen arviointi toteutettiin vuosina Arvioinnin suoritti kansainvälinen arviointiryhmä. Seuranta-arvioinnit on toteutettu yleensä noin kolmen vuoden kuluttua varsinaisesta arvioinnista. Seuranta-arvioinnissa tarkastellaan arvioinnin suositusten toteuttamista korkeakouluissa sekä arvioidaan, mitä muuta tohtorikoulutuksen kehittämisessä on tapahtunut arvioinnin jälkeen. Arviointi ajankohtaistuu syksyllä 2009.

11 Koulutuksen laatuyksikköarvioinnit molemmille korkeakoulusektoreille Vuonna 2010 alkavalla korkeakoulujen tavoite- ja tulossopimuskaudella painotetaan koulutuksen ja opetuksen laatua ja vaikuttavuutta. Koulutuksen laatuyksiköitä arvioitaessa kiinnitetään huomiota tutkintojen läpäisyyn, työllistymiseen, kansainvälistymiseen, opetuksen kehittämistoimiin, elinikäisen oppimisen toteutumiseen, opiskelijapalautteeseen sekä opetushenkilöstön määrään ja kehitysmahdollisuuksiin. Ammattikorkeakoulusektorilla on parhaillaan käynnissä koulutuksen laatuyksikköarviointi vuosille Arviointi painottuu syksylle 2008 ja laatuyksiköiden tuloksellisuusrahoituskausi alkaa vuoden 2009 alusta. Tässä arvioinnissa huomio kohdistuu entistä voimakkaammin koulutusyksiköiden toiminnan tuloksiin. Uusi lähestymistapa tuonee uutta tietoa myös ammattikorkeakouluissa kehitettyihin tapoihin arvioida oman koulutustoiminnan tuloksellisuutta. Koulutuksen laatuyksikkö- ja aluekehitysvaikutuksen huippuyksikköarviointeja on aiemmin toteutettu opetusministeriön toimeksiannosta vuorovuosin. Käynnissä oleva laatuyksikköarviointi jää lajissaan viimeksi, sillä ministeriö on päivätyllä kirjeellä antanut toimeksiannon laajemmasta koulutuksen arvioinnista, jossa laatuyksiköt valitaan vuonna 2010 alkavalle kolmivuotiselle tavoite- ja tulossopimuskaudelle. Ministeriö pitää soveltuvana laatuyksikköjen määränä ammattikorkeakoulusektorille entisen 4 6 sijaan 8 10 yksikköä. Tulevassa laatuyksikköarvioinnissa kiinnitetään huomiota koulutuksen ja opetuksen laatuun ja vaikuttavuuteen sekä ammattikorkeakoulujen osalta lisäksi koulutuksen työelämäyhteyksiin. Koulutuksen laatuyksikköarvioinnin vuosille suunnittelu alkaa jo syksyllä 2008 ja painottuu vuodelle Yliopistokoulutuksen laatuyksikköarvioinnin suunnitteluryhmä asetti tavoitteekseen tehdä laatuyksikköarviointi kansainväliseksi aiemmin kotimaisin voimin toteutettujen arviointien jälkeen. Tulossopimuskaudelle vaikuttava arviointi toteutetaan kaksiosaisena kansainvälisenä vertaisarviointina. Opetusministeriö pitää soveltuvana koulutuksen laatuyksikköjen määränä 8 10 yksikköä yliopistosektorille. Kysymykseen voi tulla yliopiston tiedekunta, osasto tai laitos. Arvioinnin päätösseminaarina järjestetään alkuvuodesta 2009 kansainvälinen seminaari, jossa palkitut yksiköt esittäytyvät. Seminaarin tarkoitus on nostaa esiin korkealaatuista suomalaista yliopistokoulutusta ja tehdä näkyväksi arviointiprosessi.

12 Maksupalvelutoiminta Maanpuolustuskorkeakoulun ja Högskolan på Ålandin auditoinnit toteutetaan maksupalveluna, koska niiden toiminnan ohjaus ja rahoitus eivät kuulu opetusministeriön toimialaan. KKA on mukana yhtenä partnerina muutamissa EU:lle suunnatuissa rahoitushakemuksissa, joiden tavoitteena on kehittää korkeakoulutuksen laadunvarmistusta Aasiassa, esimerkiksi Mongoliassa. Mikäli hankkeen rahoitus järjestyy, KKA osallistuu hankkeeseen yhtenä partnerina. Vastaavanlaisia pyyntöjä on tullut sihteeristölle myös tarjouskilpailun muodossa, mutta toistaiseksi KKA:lla ei ole ollut resursseja laatia täysimittaisia tarjouksia.

13 Toiminnan kehittäminen Eurooppalaisen koulutusalueen muotoutuessa ja arviointiyksiköiden eurooppalaisen rekisterin myötä arviointikenttä kansainvälistyy entisestään ja arviointiorganisaatiot haastetaan aiempaa selkeämmin kilpailuasetelmaan. Arviointineuvoston on kehitettävä toimintaansa edelleen kansainvälisempään suuntaan ja lisättävä valmiuksiaan osallistua ulkomailla tehtyihin arviointeihin yhteistyössä ulkomaisten kollegaorganisaatioiden kanssa. Kansainvälisyyttä tulee lisätä myös suomalaisten korkeakoulujen arvioinneissa. Eurooppalaisen arviointiarkkitehtuurin luomiseen ja arviointimenetelmien kehittämiseen osallistutaan ENQA:n 2 toiminnassa. KKA pyrkii saamaan edustajansa ENQA:n hallituksen jäseneksi. KKA valmistautuu toimintansa ulkoiseen arviointiin toiminnan kehittämiseksi ja hakemuksen lähettämiseksi eurooppalaiseen arviointirekisteriin (EQAR 3 ) viimeistelemällä oman laadunvarmistusjärjestelmänsä ja toteuttamalla itsearvioinnin. Kansainvälisen ulkoisen arvioinnin organisointi kuuluu opetusministeriölle. Ulkoisen arviointiryhmän vierailu voisi ajoittua alkuvuoteen Asetuksen mukaan arviointineuvoston yhtenä tehtävänä on edistää korkeakoulujen arviointia koskevaa tutkimusta. Arviointineuvostolla ei ole ollut käytettävissään tämän tehtävän toteuttamiseen resursseja. Auditointi on tuottanut laadunvarmistukseen liittyvää tietoa korkeakouluissa ja arviointineuvostossa. Olisi mahdollista suunnata osa korkeakouluille tarkoitetusta arviointitukirahoituksesta arviointitutkimukseen, jolloin auditoinnista voitaisiin saada myös enemmän tutkimuksellista tietoa. Arviointineuvosto on oppiva organisaatio ja se kehittää jatkuvasti omia arviointimenetelmällisiä valmiuksiaan sekä huolehtii henkilöstönsä hyvinvoinnista ja kouluttautumisesta. Toimikauden aikana KKA parantaa ulkoista viestintäänsä verkkosivu-uudistuksen avulla. 2 European Association for Quality Assurance in Higher Education 3 European Quality Assurance Register

Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta

Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta Puheenjohtaja Riitta Pyykkö Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Miksi juuri auditointi?

Lisätiedot

Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintasuunnitelma

Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintasuunnitelma Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintasuunnitelma KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA : ISBN 978-952-206-146-1 Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto Kansi: Juha Ilonen Layout: Pikseri

Lisätiedot

Laadunvarmistuksen ajankohtaiset näkymät ja lähiajan haasteet

Laadunvarmistuksen ajankohtaiset näkymät ja lähiajan haasteet Laadunvarmistuksen ajankohtaiset näkymät ja lähiajan haasteet Riitta Pyykkö Puheenjohtaja, Korkeakoulujen arviointineuvosto Yhteistyötä laadun vuoksi Ammattikorkeakoulun laatutoimijoiden tapaaminen Mikkeli

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät

Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät Riitta Pyykkö Bologna-juhlakokous, Helsinki 18.6.2010 Arvioinnin lähtökohdat KKA:n toiminnan lähtökohtana kehittävä arviointi = kaikkien

Lisätiedot

Toisen auditointikierroksen menetelmä

Toisen auditointikierroksen menetelmä Toisen auditointikierroksen menetelmä Rehtori, varapuheenjohtaja Pentti Rauhala Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009. pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto

Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009. pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009 pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto Auditointien kokonaisaikataulu 2005-2011 Pilottiauditoinnit 2004-2005 Syksy 2005-kevät 2006 Kevät

Lisätiedot

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin suositusten pohjalta KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 28.2.2007 OECD:n arviointi kolmannen

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus Yhteis- ja kaksoistutkinnot Kirsi Hiltunen Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) Korkeakoulujen arviointineuvosto Rådet för utvärdering av högskolorna

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN

AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Yliopistopalvelujen johtoryhmä 5.3.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Yliopistolain velvoite Yliopistolaki 558/2009, 87 : Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN AJANKOHTAISET

LAADUNHALLINNAN AJANKOHTAISET LAADUNHALLINNAN AJANKOHTAISET Laatuvastaavat 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Aiheet Kertaus laadunhallintajärjestelmästä Ajankohtaiset muut asiat Kokonaisarkkitehtuurihanke Vuoden 2014 auditointiin

Lisätiedot

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen Itsearviointi, case MAMK Laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen Lehtori, laatuvastaava Ulla Keto Ohjelma Itsearviointi korkeakoulun laatutyökaluna Itsearviointi MAMKissa EFQM-itsearvioinnit (1998, 1999)

Lisätiedot

KOULUTUKSEN LAATU JA LAATUTYÖN MERKITYS SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN TOIMINNASSA SEMINAARI MOSKOVA 25.9.2012. Riitta Paasivuori, laatupäällikkö

KOULUTUKSEN LAATU JA LAATUTYÖN MERKITYS SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN TOIMINNASSA SEMINAARI MOSKOVA 25.9.2012. Riitta Paasivuori, laatupäällikkö KOULUTUKSEN LAATU JA LAATUTYÖN MERKITYS SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN TOIMINNASSA SEMINAARI MOSKOVA 25.9.2012 Riitta Paasivuori, laatupäällikkö Laatutyön suunta Suomessa Suomen koulutusjärjestelmässä

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Riitta Pyykkö Professori, puheenjohtaja AHELO korkeakouluopiskelijan taidot Helsinki 11.9.2009 Arvioinnin diversiteetti Keskeisiä eurooppalaisia arvoja: kulttuurinen

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston laatutyö

Jyväskylän yliopiston laatutyö Jyväskylän yliopiston laatutyö Pirjo Halonen Laatupäällikkö 17.1.2007 1 Yliopistolain Jyväskylän yliopisto velvoite 5 Arviointi Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan sekä taiteellista

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta

Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta KOKOA seminaari 10.10.2013 Kuopio Pääsuunnittelija Sirpa Moitus & erikoissuunnittelija Touko Apajalahti KKA:n auditointimallin

Lisätiedot

Kansalliset ja kansainväliset auditoinnit ja akkreditoinnit

Kansalliset ja kansainväliset auditoinnit ja akkreditoinnit Kansalliset ja kansainväliset auditoinnit ja akkreditoinnit Riitta Pyykkö Tampere 3.12.2008 Suomen yliopistokirjastojen laatuseminaari Kansallisen arviointipolitiikan taustat Korkeakouluneuvosto 1966-1995

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat ja osaaminen

Opetussuunnitelmat ja osaaminen Opetussuunnitelmat ja osaaminen Riitta Pyykkö Pedagogiset messut ajankohtaista opetuksen kehittämisestä Turku 22.5.2012 Mitä sanoo asetus? Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja,

Lisätiedot

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 emeritusprofessori Paavo Okko Auditointiryhmän

Lisätiedot

Marjo Nykänen

Marjo Nykänen MAMK laadunvarmistuksen kehittäjänä Yhteistyötä laadun vuoksi ammattikorkeakoulujen laatutoimijoiden tapaaminen 9.12.2010 Sisältö MAMK vuonna 2010 Laadunvarmistuksen pitkät perinteet Laatu MAMKissa MAMKin

Lisätiedot

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Toiminnanjohtaja Riitta Rissanen, Arene ry 17.8.2016 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 26.8.2016 Ajankohtaista Ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Laadunohjausryhmä hyväksynyt 19.1.2017 J Y V Ä S K Y LÄ N Y LI O PI S T O 26.1.2017 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään

Lisätiedot

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ARENE tiedotustilaisuus 23.4.2010 - Helsinki Vesa Saarikoski YHTÄÄLTÄ: RAKENTAKAA

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ja sidosryhmäyhteistyö

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ja sidosryhmäyhteistyö Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ja sidosryhmäyhteistyö Riitta Pyykkö Professori, puheenjohtaja Korkeakoulujen arviointineuvosto Peda-forum Rovaniemi 26.8.2010 Sidosryhmäyhteistyö ja auditoinnit

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset Kansallinen Bologna seurantaseminaari Koulutuskeskus Dipoli, Espoo 25.5.2009 Pääsihteeri Liisa Savunen,

Lisätiedot

JOHDATUS TEEMAAN KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA JA KEHITTÄMINEN

JOHDATUS TEEMAAN KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA JA KEHITTÄMINEN JOHDATUS TEEMAAN KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA JA KEHITTÄMINEN Vararehtori Pekka Auvinen Korkeakoulujen arviointijaoston jäsen Pörssitalo, Helsinki 14.10.2015 UUDET PERIAATTEET JA SUOSITUKSET

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi Auditointikäsikirja vuosille KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA : ISBN 952-206-017-8 (painettu) ISBN 952-206-018-6 (pdf) ISSN 1457-3121

Lisätiedot

Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintakertomus

Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintakertomus Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintakertomus KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA : ISBN 978-952-206-144-7 (pdf) ISSN 1457-3121 Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto Kansi: Juha Ilonen

Lisätiedot

KKA:n sihteeristön itsearviointi toteutettiin tällä kertaa CAF-itsearviointimallia (Common Assessment Framework) hyödyntäen.

KKA:n sihteeristön itsearviointi toteutettiin tällä kertaa CAF-itsearviointimallia (Common Assessment Framework) hyödyntäen. Korkeakoulujen arviointineuvosto 11.8.2010 Yhteenveto kehittämistoiminnasta 2009-2010 Matti Kajaste Vuosien 2009 2010 aikana Korkeakoulujen arviointineuvosto käytti ja kehitti omaa laadunvarmistusjärjestelmäänsä.

Lisätiedot

Koulutuksen arviointisuunnitelman valmistelu

Koulutuksen arviointisuunnitelman valmistelu Koulutuksen arviointisuunnitelman valmistelu Sisältää: - Arviointisuunnitelman valmistelun taustaa - Koulutuksen arviointisuunnitelma 2016 2019 - Arviointisuunnitelman valmistelu - Karvin määrittämät arviointitoiminnan

Lisätiedot

Bolognan prosessi ja kolmas sykli. Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY

Bolognan prosessi ja kolmas sykli. Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY Bolognan prosessi ja kolmas sykli Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY Miksi Bolognan prosessi? Globaali kilpailu ja väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 Suunnittelija MuT Marja-Liisa Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tavoitteita OKM:n tulevaisuuskatsauksesta Työvoiman saatavuuden turvaaminen Koulutustason

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen laatu ja laadunvarmistus

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen laatu ja laadunvarmistus Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen laatu ja laadunvarmistus Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka 2012-konferenssi 26. 27.2.2007, Marina Congress Centre, Helsinki Prof. Ossi V. Lindqvist, pj. Korkeakoulujen

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku 8.-9.12.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Evolution of the earth s economic center of gravity 2 Lähde: OECD,

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ammatillisen koulutuksen laadunvarmistajana

Ammattiosaamisen näytöt ammatillisen koulutuksen laadunvarmistajana Ammattiosaamisen näytöt ammatillisen koulutuksen laadunvarmistajana Koppihankkeen loppuseminaari Helsinki ma 21.4.2008 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Ammattiosaamisen näytöt osana ammatillisen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset

Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset Riitta Pyykkö Helsinki 15.3.2011 Kansallinen Bologna-seminaari: Tutkinnonuudistus mitä jäi kesken? Arviointi ja sen kohteet Arvioinnin toteuttaminen mukana

Lisätiedot

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus: Lääketieteen peruskoulutuksen arviointi

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus: Lääketieteen peruskoulutuksen arviointi Kansallinen koulutuksen arviointikeskus: Lääketieteen peruskoulutuksen arviointi 2017-2018 Lääkäriliiton peruskoulutuksen Lääkärifoorumi 11.5.2017 Kommenttipuheenvuoro: Arviointiasiantuntija, KT Hannele

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOINEN AUDITOINTI. Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOINEN AUDITOINTI. Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö ULKOINEN AUDITOINTI Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö 12.5.2014 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 13. 15.1.2015 13.5.2014 Pirjo Halonen 2 TOTEUTTAJAORGANISAATIO Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

Bolognan prosessi vuoteen 2020

Bolognan prosessi vuoteen 2020 Bolognan prosessi vuoteen 2020 LEUVENIN KOMMUNIKEA prosessia jatketaan vuoteen 2020 ministerikokoukset kolmen vuoden välein (seuraava Bukarest, 27.- 28.4.2012) seurantaryhmä laatii ensimmäisen työsuunnitelman

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen arvioinnin lähtökohtia ja suuntaviivoja

Varhaiskasvatuksen arvioinnin lähtökohtia ja suuntaviivoja Varhaiskasvatuksen arvioinnin lähtökohtia ja suuntaviivoja I OPETUSHALLITUKSEN VARHAISKASVATUSPÄIVÄT 16.3.2017 Yksikön päällikkö Anu Räisänen Arviointiasiantuntija Laura Repo Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 AMMATTIKORKEAKOULUT OSAKEYHTIÖIKSI Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari 2.12.2014 Anne-Marie Välikangas KUNTIEN TUOTTAVUUTEEN JA TULOKSELLISUUTEEN VAIKUTTAVIA

Lisätiedot

Ehdotus ammatillisen koulutuksen laatustrategiaksi ja muut laadunhallinnan ajankohtaiset asiat

Ehdotus ammatillisen koulutuksen laatustrategiaksi ja muut laadunhallinnan ajankohtaiset asiat Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen Helsingin Diakoniaopisto 22.3.2011 Ehdotus ammatillisen koulutuksen laatustrategiaksi 2011-2020 ja muut laadunhallinnan ajankohtaiset asiat Opetusneuvos

Lisätiedot

LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN

LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN Perehtyjä /pm Mentori / pm Huomiot, havainnot, kysymykset, kehittämisehdotukset yms. Perehtymissuunnitelman laatiminen Tavoitteet ja aikataulu Uusi laatuvastaava laatii oman

Lisätiedot

Miltä näyttävät tänään yliopistojen opiskelijavalintojen arvioinnissa 2002 tehdyt suositukset?

Miltä näyttävät tänään yliopistojen opiskelijavalintojen arvioinnissa 2002 tehdyt suositukset? Miltä näyttävät tänään yliopistojen opiskelijavalintojen arvioinnissa 2002 tehdyt suositukset? Sirpa Moitus Projektisuunnittelija, KKA Teknillinen korkeakoulu 21.9.2009 Yliopistojen opiskelijavalintojen

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta ammatillinen korkeakoulutus keskeinen osa

Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta ammatillinen korkeakoulutus keskeinen osa Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta ammatillinen korkeakoulutus keskeinen osa Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ry:n strategia vuosille 2016 2020 Hyväksytty Arenen kevätvuosikokouksessa 17.3.2016

Lisätiedot

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Itsearviointi Itsearvioinnissa pyydetään tutkintotavoitteisen koulutuksen näyttöihin liittyen kuvaamaan, miten oppimistavoitteiden ja niiden määrittelyn

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016 LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Hyväksytty laadunohjausryhmässä 25.2.2016 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään laatupolitiikassa yhteisössä tunnetun vastuunjaon,

Lisätiedot

Arvioinnilla luottamusta

Arvioinnilla luottamusta Arvioinnilla luottamusta Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteet Elina Harjunen, Risto Hietala, Laura Lepola, Anu Räisänen ja Aila Korpi Pohjois-Suomen AVI-alueen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointiprojekti

Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointiprojekti Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointiprojekti Johtoryhmän puheenjohtaja Professori Ilkka Virtanen Vaasan yliopisto Arviointiprojektin käynnistysseminaari Helsingin yliopisto, Psykologian

Lisätiedot

Tietohallinto rakenteellisen kehittämisen tukena

Tietohallinto rakenteellisen kehittämisen tukena Tietohallinto rakenteellisen kehittämisen tukena Johtaja Hannu Sirén Yliopistojen IT-päivät 23.10.2008 TKK Dipoli 1 Eräitä meneillään olevia uudistuksia, joilla on vaikutusta tietohuoltoon 1. Korkeakoulujen

Lisätiedot

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena

Lisätiedot

SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE

SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa ja

Lisätiedot

Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintakertomus

Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintakertomus Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintakertomus KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA : ISBN 978-952-206-145-4 (pdf) ISSN 1457-3121 Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto Kansi: Juha Ilonen

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Julkisen sektorin panostus korkeakoulutukseen merkittävä

Julkisen sektorin panostus korkeakoulutukseen merkittävä Julkisen sektorin panostus korkeakoulutukseen merkittävä Yliopistolaitos 1,7 Mrd./ v. Ammattikorkeakoulut 0,9 Mrd./ v Julkinen tutkimusrahoitus (SA+Tekes) 0,3 Mrd./v Suurena haasteena julkisen talouden

Lisätiedot

liikkuvuus ja kielitaitotarpeet

liikkuvuus ja kielitaitotarpeet Korkeakoulujen kansainvälinen liikkuvuus ja kielitaitotarpeet Kv-kevätpäivät, Vaasa 10.5.2017 Riitta Pyykkö Sisältö Kielivarannon monipuolisuus ja kielitaitotarpeet -selvityshanke Kielivaranto: mikä siihen

Lisätiedot

Ohjeita arvioitsijalle

Ohjeita arvioitsijalle 1 Sirpa Moitus & Kirsi Mustonen Ohjeita arvioitsijalle Korkeakoulujen arviointineuvoston arviointiryhmien tukimateriaali KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTO VERKKOJULKAISUJA : 2 Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Yhteistyössä maailman parasta Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden edistämisen linjaukset

Yhteistyössä maailman parasta Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden edistämisen linjaukset Yhteistyössä maailman parasta Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden edistämisen linjaukset 2017-2025 Opetus- ja kulttuuriministeriö 10.5.2017 Tulevaisuudenkestävän Suomen visio http://minedu.fi/korkeakoulutuksen-ja-tutkimuksen-visio-2030

Lisätiedot

Erikoistumisopintolautakunta

Erikoistumisopintolautakunta Erikoistumisopintolautakunta 2004-2007 Erikoistumisopintolautakunnan toiminnan esittely Korkeakoulujen arviointineuvostolle 22.11.2005 Opetusministeriö, Meritullinkatu 1, Helsinki Professori Ilkka Virtanen

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset TIEDOTUSTILAISUUS Ryhmä 2

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset TIEDOTUSTILAISUUS Ryhmä 2 Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2015 TIEDOTUSTILAISUUS 6.2.2015 Ryhmä 2 Opetushallituksen valtionavustustoiminta Ammatillisen koulutuksen valtionavustushankkeet tukevat kansallisen

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen arviointi

Varhaiskasvatuksen arviointi Varhaiskasvatuksen arviointi Tarja Frisk, arviointiasiantuntija Laura Repo, arviointiasiantuntija Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 14.9.2016 Varhaiskasvatuslaki 9 b (8.5.2015/580) Arvioinnin tarkoituksena

Lisätiedot

Koulutuksen arviointisuunnitelma vuosille

Koulutuksen arviointisuunnitelma vuosille Opetusministeriö Undervisningsministeriet Koulutuksen arviointisuunnitelma vuosille 2009 2011 Opetusministeriön julkaisuja 2008:38 Julkaisumyynti / Bokförsäljning Yliopistopaino / Universitetstryckeriet

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi Yliopistokirjastojen johdon seminaari 16.1.2006 Projektisuunnittelija Sirpa Moitus Korkeakoulujen arviointineuvosto www.kka.fi Lähtökohtana Bologna

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Erityisteema: Koulutuksen läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisen vähentäminen

Erityisteema: Koulutuksen läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisen vähentäminen Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 Erityisteema: Koulutuksen läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisen vähentäminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Opetusministeriö Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto

Lisätiedot

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Kajaanin yliopistokeskus 10 vuotta juhlaseminaari Korkeakouluneuvos Ari Saarinen Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat ja liiketoimintaympäristö

Lisätiedot

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Ajankohtaista laadunhallinnasta Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma

Lisätiedot

Menetelmistä kehittämiseen

Menetelmistä kehittämiseen Sirpa Moitus Seppo Saari Menetelmistä kehittämiseen Korkeakoulujen arviointineuvoston arviointimenetelmät vuosina KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTO ISBN 952-206-004-6 ISSN 1457-3121 Kustantaja: Korkeakoulujen

Lisätiedot

Laatustrategian vaikutukset ammatillisen oppilaitoksen arkeen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Laatustrategian vaikutukset ammatillisen oppilaitoksen arkeen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatustrategian vaikutukset ammatillisen oppilaitoksen arkeen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen laadunhallinta Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan keskeisiä periaatteita:

Lisätiedot

TYÖELÄMÄSSÄ HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN KORKEAKOULUTUKSESSA SEMINAARI OKM:N PUHEENVUORO Maija Innola

TYÖELÄMÄSSÄ HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN KORKEAKOULUTUKSESSA SEMINAARI OKM:N PUHEENVUORO Maija Innola TYÖELÄMÄSSÄ HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN KORKEAKOULUTUKSESSA SEMINAARI 4.5.2011 OKM:N PUHEENVUORO Maija Innola SISÄLTÖ AHOT käytäntöjen edistäminen kansainvälisessä yhteistyössä Bolognan prosessi Havaintoja

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi Laadunvarmistuksesta 7.1.2009 Ismo Kantola Laatu Käsitykset laadusta on jäsennetty usein seuraavasti: laatu erinomaisuutena (excellence) itsestään selvää erinomaisuutta, tavanomaisesta poikkeavaa ja elitististä:

Lisätiedot