EUROOPAN KESKUSPANKKI EUROOPAN KESKUSPANKKI ECB EZB EKT BCE EKP VUOSIKERTOMUS
|
|
- Lotta Aro
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 FI EUROOPAN KESKUSPANKKI EUROOPAN KESKUSPANKKI ECB EZB EKT BCE EKP VUOSIKERTOMUS 2002 VUOSIKERTOMUS 2002
2 EUROOPAN KESKUSPANKKI VUOSIKERTOMUS 2002
3 Euroopan keskuspankki, 2003 Käyntiosoite Kaiserstrasse Frankfurt am Main Germany Postiosoite Postfach Frankfurt am Main Germany Puhelinnumero Internet Faksi Teleksi ecb d Tilinpäätöstä lukuun ottamatta vuosikertomus on käännetty Suomen Pankissa. Kaikki oikeudet pidätetään. Kopiointi on sallittu ei-kaupallisiin ja opetustarkoituksiin, kunhan lähde mainitaan. Tämän vuosikertomuksen luvut perustuvat käytettävissä olleisiin tietoihin. ISSN (painettu julkaisu) ISSN (verkkojulkaisu)
4 Sisällys Esipuhe 2 Luku I Talouskehitys ja rahapolitiikka 1 Rahapoliittiset päätökset vuonna Rahatalous ja rahoitusmarkkinat Rahan määrän kehitys Rahoitusmarkkinat 18 3 Hintakehitys 36 4 Tuotanto, kysyntä ja työmarkkinat 44 5 Julkinen talous 51 6 Globaali makrotaloudellinen ympäristö, valuuttakurssit ja maksutase 55 Luku II Keskuspankkioperaatiot 1 Rahapolitiikan toteuttaminen Yleiskatsaus Likviditeetinhallinta Avomarkkinaoperaatiot Maksuvalmiusjärjestelmä Vähimmäisvarantojärjestelmä Vakuuskelpoiset arvopaperit Rahamarkkinoiden kehitys 78 2 Valuuttaoperaatiot sekä EKP:n valuuttavarannon ja omien varojen hoito Valuuttaoperaatiot Valuuttavarannon hoito Omien varojen hoito EKP:n valuuttavarannon ja omien varojen hoidon organisointi 80 Luku III Riskienhallinta 1 Yleiskatsaus 84 2 Politiikkaoperaatiot 84 3 Politiikkaoperaatioiden riskienhallintajärjestelmä 85 III
5 4 Sijoitusoperaatiot 86 5 Sijoitusoperaatioiden riskienhallintajärjestelmä 87 Luku IV Euroalueen ulkopuolisten EU-maiden talouskehitys 92 Luku V Euroopan laajuinen ja kansainvälinen yhteistyö 1 EU-suhteet Vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpano Ehdotuksia talouspolitiikan koordinoinnin vahvistamiseksi ja koordinointiprosessien selkeyttämiseksi Euroopan tulevaisuutta käsittelevä valmistelukunta Rahoitusmarkkinoiden uudistaminen Kansainvälinen yhteistyö Makrotalouspolitiikan monenvälinen ja kahdenvälinen seuranta Kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden kehityksen seuranta Suhteet Kansainväliseen valuuttarahastoon ja vastaaviin foorumeihin Yhteistyö EU:n naapurialueiden kanssa Yhteistyö Aasian ja Tyynenmeren alueen ja Latinalaisen Amerikan kanssa 112 Luku VI Euroopan unionin laajentuminen 1 Johdanto Tärkeimmät taloudelliset, juridiset ja institutionaaliset politiikkakysymykset Reaalinen lähentyminen Juridinen ja institutionaalinen lähentyminen Nimellinen lähentyminen Rahapolitiikka- ja valuuttakurssistrategiat Rahoitussektorin kehitys Päätelmät Liittymisvalmistelut EKPJ:n päätöksentekoelimiä ja komiteoita koskevat valmistelut EKP:n pääomaosuudet ja valuuttaavarannon katto Yleissuunnitelma Hakijamaiden maksujärjestelmien ja arvopaperikaupan selvitys- ja toimitusjärjestelmien infrastruktuurin arviointi Salassapitosopimus hakijamaiden keskuspankkien kanssa 125 IV
6 3.6 Yhteistyö seteliväärennösten tarkkailussa Keskuspankkiyhteistyö 125 Luku VII Setelien tuotanto ja liikkeeseenlasku 1 Eurosetelien ja -kolikoiden käyttöönotto ja liikkeessä olevan rahan kehitys Eurosetelien ja -kolikoiden ennakko- ja edelleenjakelu vuonna Eurosetelien ja -kolikoiden liikkeeseenlasku vaihtojaksona vuonna Liikkeessä olevien eurosetelien ja -kolikoiden määrän kehitys maalis-joulukuussa Kansallisten setelien ja kolikoiden poistaminen liikkeestä Eurosetelien ja -kolikoiden tuotanto Eurosetelien tuotanto Setelivarastojen hallinta ja eurojärjestelmän strategisen varaston perustaminen Eurokolikoiden valmistuksen tukeminen Eurojärjestelmän yhteinen rahankäsittelyä koskeva politiikka Eurojärjestelmän rahahuollon käsittelymaksu ja kansallisten keskuspankkien rahahuoltopalveluiden veloitus- ja hyvityssääntöjen sekä palvelupisteiden aukioloaikojen yhtenäistäminen Yhteiset periaatteet talletus- ja ottoautomaattien käytölle Eurosetelien suojaaminen väärentämiseltä 134 Luku VIII Maksujärjestelmät ja arvopaperikaupan selvitysjärjestelmät 1 Eurojärjestelmän maksu- ja selvitysjärjestelmät TARGET-järjestelmä Kirjeenvaihtajakeskuspankkimalli Maksujärjestelmien yleisvalvonta Suuria maksuja välittävät maksujärjestelmät Muut suuria euromääräisiä maksuja välittävät maksujärjestelmät Jatkuva linkitetty katteensiirto (Continuous Linked Settlement, CLS) Pienten maksujen maksuliikennepalvelut Arvopaperien selvitys- ja toimitusjärjestelmät Arvopaperikaupan selvitysjärjestelmien arviointi Euroopan arvopaperikaupan selvitysinfrastruktuurin yhdentyminen Yhteistyö Euroopan arvopaperimarkkinoiden valvojien komitean kanssa Muu toiminta 147 V
7 Luku IX Rahoitusjärjestelmän vakaus ja luottolaitosten toiminnan vakauden valvonta 1 Pankkisektorin rakenne, tuloskehitys ja riskit Rahoitusjärjestelmän vakauden ja valvonnan järjestelyt Pankkialan ja rahoitusmarkkinoiden sääntely 155 Luku X Tilastot 1 Johdanto Raha- ja pankkitilastot ja rahoitusmarkkinatilastot Maksutasetta, valuuttavarantoa ja ulkomaista varallisuutta koskevat tilastot ja efektiiviset valuuttakurssi-indeksit Rahoitustilinpito Julkisen talouden rahoitustilastot Yleiset taloustilastot Yhteistyö Euroopan komission ja kansainvälisten järjestöjen kanssa 163 Luku XI Muu toiminta 1 Neuvoa-antava toiminta Julkisen sektorin keskuspankkirahoitusta ja erityisoikeuksia koskevien kieltojen noudattaminen Euroopan yhteisön rahoitustukijärjestelmään liittyvien luotonanto- ja luotonotto-operaatioiden hoito 169 Luku XII Ulkoinen viestintä ja tilivelvollisuus 1 EKP:n viestintäpolitiikka ja -käytännöt Viestintä Keskeistä viestinnässä vuonna VI
8 2 Tietojen ja mielipiteiden vaihto Euroopan parlamentin kanssa Katsaus EKP:n ja Euroopan parlamentin välisiin suhteisiin EKP:n näkemyksiä EKP:n ja Euroopan parlamentin kokouksissa käsitellyistä aiheista 174 Luku XIII Eurojärjestelmän ja Euroopan keskuspankkijärjestelmän institutionaalinen rakenne 1 Eurojärjestelmä ja Euroopan keskuspankkijärjestelmä EKP:n päätöksentekoelimet EKP:n neuvosto EKP:n johtokunta Yleisneuvosto EKP:n organisaatio Hallinto ja valvonta Henkilöstöhallinto EKP:n organisaatiokaavio EKP:n toimitilat EKPJ:n sosiaalinen vuoropuhelu EKPJ:n komiteat 192 Luku XIV EKP:n tilinpäätös ja eurojärjestelmän konsolidoitu tase Tase Tuloslaskelma vuodelta Kirjanpitoperiaatteet Taseen kommentit Tuloslaskelman kommentit Tilintarkastuskertomus Selvitys voitonjaosta Eurojärjestelmän konsolidoitu tase VII
9 Euroopan keskuspankin vuonna 2002 antamat säädökset 215 Euroopan keskuspankin julkaisuja 217 Liitteet Rahapoliittiset toimenpiteet 234 Sanasto 236 Luettelo kehikoista, taulukoista ja kuvioista Kehikot 1 EKP:n neuvoston päätös arvioida rahapolitiikan viritystä kerran kuussa ja päätöksen vaikutukset rahamarkkinoiden volatiliteettiin 12 Kuvio: Korkojen volatiliteetin aikarakenne 12 2 Euroalueen osakemarkkinoiden volatiliteetti lisääntyi merkittävästi vuonna Kuvio A: Dow Jones Euro Stoxx -indeksin absoluuttinen päivittäinen vaihtelu vuositasolla keskimäärin vuosina Kuvio B: Dow Jones Euro Stoxx -indeksi ja osakemarkkinoiden käänteinen implisiittinen volatiliteetti vuosina Pankkien antolainauskorkojen määräytyminen euroalueella 34 Kuvio: Pankkien antolainaus yrityksille ja joukkolainojen tuottoerot euroalueella 35 4 Eurosetelien ja -kolikoiden käyttöönoton vaikutukset kuluttajahintoihin 41 Kuvio A: Ravintoloiden ja kahviloiden veloittamat hinnat 42 Kuvio B: Kampaamojen veloittamat hinnat 42 Kuvio C: Koettu ja odotettu YKHI-inflaatio ja YKHIn kokonaisindeksi 43 5 Euroalueen hyödyke- ja työmarkkinoiden rakenneuudistusten edistyminen puutteellista 49 6 Julkinen talous ja talouden vakauttaminen 54 7 Yhdysvaltain talouden tasapainottomuuksien kehitys 56 Kuvio A: Yhdysvaltain vaihtotase ja ulkomainen nettovarallisuus 56 Kuvio B: Kotitalouksien lainanotto 56 Kuvio C: Kotitalouksien velka 57 8 Kansainvälisiin fuusioihin ja yrityskauppoihin liittyviä kehityssuuntia vuosina Kuvio A: Fuusioiden ja yrityskauppojen yhteisarvo 64 Kuvio B: Koti- ja ulkomaiset fuusiot ja yrityskaupat euroalueella ja Yhdysvalloissa 64 Kuvio C: Fuusiot ja yrityskaupat euroalueen ja Yhdysvaltain välillä 65 Kuvio D: Fuusio- ja yrityskauppainvestoinnit sektoreittain vuosina Kuvio E: Huipputekniikan alan fuusiot ja yrityskaupat euroalueen ja Yhdysvaltain välillä 66 9 Kannanottopyyntö toimenpiteistä rahapolitiikan ohjausjärjestelmän tehostamiseksi Kuulemiset vuonna a) Kuulemispyynnöt jäsenvaltioilta 166 b) Kuulemispyynnöt Euroopan toimielimiltä Euro tiedotuskampanja 173 VIII
10 Taulukot 1 M3:n erät 16 2 M3:n vastaerät 17 3 Euroalueella olevien liikkeeseen laskemien euromääräisten velkapapereiden kanta liikkeeseenlaskijan sektorin mukaan 20 4 Euroalueen ei-rahoitussektorin velkarahoituksen hankinta 21 5 Rahalaitosten lainat kotitalouksille ja yrityksille 23 6 Euroalueen hinta- ja kustannuskehitys 37 7 BKT:n määrän kasvu euroalueella 44 8 Euroalueen teollisuustuotanto 47 9 Euroalueen työmarkkinoiden kehitys Julkinen talous euroalueen maissa Tanskan taloutta kuvaavia indikaattoreita Ruotsin taloutta kuvaavia indikaattoreita Ison-Britannian taloutta kuvaavia indikaattoreita BKT:n keskimääräinen vuotuinen kasvuvauhti Keskeisiä tietoja EU:n jäsenyyttä hakeneista maista Ajanjakson keskimääräinen YKHI-inflaatio EU:n jäsenyyttä hakeneiden maiden valuuttakurssipolitiikka ja rahapolitiikan strategia Eurosetelien tuotannon jakautuminen vuonna TARGET-maksut TARGET-maksuliikenteen huippulukemat vuonna Kuviot 1 EKP:n korot ja rahamarkkinakorot 8 2 M3:n kasvu ja viitearvo 14 3 Nimellinen ja reaalinen rahapoikkeama 15 4 M3:n ja sen vastaerien muutokset 17 5 Euroalueella olevien liikkeeseen laskemien euromääräisten velkapapereiden kanta 19 6 Euroalueen ei-rahoitussektorin velkarahoituksen hankinta 21 7 Euroalueen ei-rahoitussektorin velan suhde BKT:hen 22 8 (a) Osakeindeksit euroalueella, Yhdysvalloissa ja Japanissa 24 8 (b) Osakekurssien implisiittinen volatiliteetti euroalueella, Yhdysvalloissa ja Japanissa 24 9 Euroalueen lyhyet korot ja rahamarkkinoiden tuottokäyrän kaltevuus Kolmen kuukauden euriborfutuurien korot ja kolmen kuukauden euriborfutuureihin perustuvista optioista johdettu implisiittinen volatiliteetti (a) Valtion pitkien lainojen tuotot euroalueella, Yhdysvalloissa ja Japanissa (b) Valtion pitkien joukkolainojen tuottoero Yhdysvaltojen ja euroalueen välillä Euroalueen reaalikorko ja euroalueen YKHIstä laskettu tuotot yhtenäistävä inflaatiovauhti Pankkien lyhyet korot ja vastaava markkinakorko Pankkien pitkät korot ja vastaava markkinakorko Euroalueen YKHIn erien vaikutukset koko indeksin nousuvauhtiin Euroalueen YKHI-inflaatio eriteltynä Euroalueen teollisuuden tuottajahinnat eriteltyinä Yksikkötyökustannukset, työvoimakustannukset työntekijää kohti ja työn tuottavuus euroalueella 40 IX
11 19 Euroalueen BKT:n erien kasvuvaikutus neljännesvuositasolla Euroalueen luottamusindikaattoreita Euroalueen tavaranvienti ja teollisuustuotanto Euroalueen työttömyys Euron nimellinen ja reaalinen efektiivinen valuuttakurssi-indeksi Euroalueen vaihtotase sekä tavaranvienti ja -tuonti Euroalueen kaupankäynti ulkopuolisten maiden kanssa: määrän tarkastelu Euroalueen kaupankäynti ulkopuolisten maiden kanssa yksikköarvoindeksien perusteella Euroalueen suoriin ja arvopaperisijoituksiin liittyvät yhteenlasketut nettopääomavirrat Likviditeettitekijät ja maksuvalmiusjärjestelmän käyttö euroalueella vuonna Eurojärjestelmän luotto-operaatioihin kelpaavat ykköslistan arvopaperit Vakuuksien käyttö eurojärjestelmän luotto-operaatioissa Euroalueen ulkopuolisten EU-maiden ja euroalueen reaalitalouden ja rahoitusmarkkinoiden indikaattoreita Euroalueen ulkopuolisten EU-maiden valuuttojen kurssit euroon nähden Vuonna 2002 liikkeessä olleet eurosetelit Vuosina liikkeessä olleet setelit Toisessa jäsenvaltiossa olevien vakuuksien osuus kaikista eurojärjestelmälle toimitetuista vakuuksista 141 X
12 Lyhenteet Maat BE DK DE GR ES FR IE IT LU NL AT PT FI SE UK JP US Belgia Tanska Saksa Kreikka Espanja Ranska Irlanti Italia Luxemburg Alankomaat Itävalta Portugali Suomi Ruotsi Iso-Britannia Japani Yhdysvallat Muut BIS Kansainvälinen järjestelypankki BKT bruttokansantuote BPM5 IMF:n maksutasekäsikirja (5. laitos) cif kulut, vakuutus ja rahti hintaan luettuina ECU Euroopan valuuttayksikkö EKP Euroopan keskuspankki EKPJ Euroopan keskuspankkijärjestelmä EKT 95 Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmä 1995 EMI Euroopan rahapoliittinen instituutti EU Euroopan unioni EUR euro fob vapaasti laivassa ILO Kansainvälinen työjärjestö IMF Kansainvälinen valuuttarahasto KHI kuluttajahintaindeksi NACE Rev. 1 Euroopan yhteisön tilastollinen toimialaluokitus repo takaisinostosopimus SITC Rev. 3 Kansainvälinen ulkomaankaupan tavaranimikkeistö (3. tarkistettu laitos) YKHI yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi Euroopan yhteisön käytännön mukaisesti EU-maiden nimet ovat aakkosjärjestyksessä kunkin maan omakielisen nimen mukaan (eivät suomennoksen mukaan). XI
13 Vuoden 2002 vuosikertomuksen kuvatekstit 1 Yhteisen rahan käyttöönoton kunniaksi järjestetty juhla EKP:n neuvoston tiedotustilaisuus Maastrichtissa pidetyn kokouksen 68 jälkeen Maastrichtin sopimuksen allekirjoituksen 10-vuotispäivän kunniaksi; tilaisuudessa pääjohtaja Willem Duisenberg ilmoittaa jäävänsä eläkkeelle vuonna Kokouksen pitopaikka Maastrichtissa. 3 EKP:n pääjohtaja Willem F. Duisenberg vastaanottamassa euron puolesta myönnetyn 82 kansainvälisen Charlemagne-palkinnon Aachenin historiallisessa kaupungintalossa. 4 Ryhmä nuoria vierailulla EKP:ssä EKP:n edellinen varapääjohtaja Christian Noyer (vasemmalla) ja hänen seuraajansa 100 Lucas Papademos. Christian Noyerin läksiäisvastaanotto Hollantilainen kirjailija Harry Mulisch lukee uusinta kirjaansa Hollannin 114 kulttuuripäivillä syyskuussa Esitelmä espanjalaisesta arkkitehdista Antoni Gaudísta Espanjan kulttuuripäivillä toukokuussa EKP:n euroaiheinen valokuvanäyttely The Making of the uro Espanjan 128 keskuspankissa Madridissa ja Barcelonassa. 8 Eurooppa-koulun avajaiset Frankfurt am Mainissa EKP:n neuvoston kokous Eurotowerissa Eurojärjestelmän osasto rahoitusalan Sibos messuilla Genevessä EKP:n toinen keskuspankkikonferenssi Frankfurtissa EKP:n uusista toimitiloista järjestetyn kansainvälisen arkkitehtikilpailun tuomaristo 170 vierailulla rakennuspaikalla Grossmarkthallessa Frankfurtissa. Tuomariston ensimmäinen kokous EKP:n euroaiheinen valokuvanäyttely The Making of the uro Puolan 178 keskuspankissa Varsovassa EKP:n johtokunnan jäsen Eugenio Domingo Solans ja Puolan keskuspankin pääjohtaja Leszek Balcerowicz avaamassa näyttelyä. 14 Portugalin nykytaiteen näyttely EKP:ssä Portugalin keskuspankin pääjohtaja Vítor Constâncio ja EKP:n varapääjohtaja Lucas Papademos avaamassa näyttelyä. XII
14 Esipuhe
15 Toinen tärkeä tapahtuma vuonna 2002 oli EU:n jäsenvaltioiden valtion- tai hallitusten päämiesten joulukuinen päätös ottaa EU:hun 10 uutta jäsentä vuonna Päätös on vielä ratifiointia vailla. Tämä laajentuminen on historiallisesti merkittävä kolmesta syystä. Ensinnäkin se merkitsee toisen maailmansodan jälkeisten erimielisyyksien loppumista Euroopassa, joten se on poliittisesti hyvin merkityksellinen. Toiseksi EU ei ole koskaan aiemmin laajentunut yhtä paljon samalla kertaa. Kolmanneksi hakijamaiden keskinäiset erot ovat tällä kertaa huomattavasti suurempia kuin aiempina laajentumiskertoina, koska useimmat jäsenvaltioehdokkaista ovat vasta muuttumassa markkinatalouksiksi. Tämä on suuri haaste sekä nykyisille että tuleville jäsenvaltioille. Vuosi 2002 oli monin tavoin historiallinen Euroopan yhdentymisessä. Ensimmäinen tärkeä ja onnistunut tapahtuma oli eurosetelien ja -kolikoiden käyttöönotto Se oli viimeinen askel talous- ja rahaliitto EMUn toteuttamiseksi. Monimutkainen, kunnianhimoinen ja ennennäkemätön käteisrahan vaihto voitiin toteuttaa sujuvasti ja nopeasti ainoastaan kaikkien asianosaisten järjestelmällisen valmistautumisen ja koordinoidun yhteistyön ansiosta. Siksi oli tärkeää, että pankkisektori, arvokuljetusyritykset, vähittäiskauppa ja käteismyyntiautomaateista vastaavat yritykset samoin kuin Euroopan unionin (EU) toimielimet, eurojärjestelmä ja kansalliset viranomaisetkin olivat mukana hankkeessa jo alkuvaiheessa. Käteisrahan vaihto edellytti myös huomattavia organisatorisia, logistisia, teknisiä ja taloudellisia ponnistuksia kaikilta setelien ja kolikoiden käyttöön ja käsittelyyn osallistuneilta. Ennen kaikkea rahanvaihdon sujuvuus riippui kuitenkin kansalaisten myönteisestä asenteesta ja siitä, että he hyväksyivät käteiseuron nopeasti. Euroalueen 300 miljoonaa kansalaista ovat nyt täysin hyväksyneet uuden rahansa ja omaksuneet näin ajatuksen aiempaa integroituneemmasta Euroopasta. Miten nopeasti uudet jäsenvaltiot ottavat euron käyttöön sen jälkeen kun ne ovat liittyneet EU:hun riippuu siitä, miten nopeasti ne täyttävät euroalueeseen liittymisen lähentymiskriteerit. Koska uusien jäsenvaltioiden talouskehityksessä on eroja, on mahdollista, etteivät kaikki maat ota euroa käyttöön yhtä aikaa. Tästä huolimatta eurojärjestelmän yhtenä keskeisenä tavoitteena on olla teknisiltä ja institutionaalisilta rakenteiltaan valmis Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) laajentumiseen vuodesta 2004 EU:n laajentumisaikataulun mukaisesti. Osana laajentumisvalmisteluja Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto on myös antanut suosituksen äänestysmenettelyjensä muuttamiseksi Nizzan sopimuksen säännösten mukaisesti. Lisäksi eurojärjestelmä on jo luonut kiinteät suhteet jäsenyyttä hakeneiden maiden keskuspankkeihin ja aikoo seurata aiempaa tarkemmin näiden maiden taloudellista, institutionaalista ja juridista sekä rahoitusmarkkinakehitystä. Tämä vuosikertomus sisältääkin oman luvun laajentumisesta. Rahapolitiikkaa toteutettiin vuonna 2002 epävarmojen talousnäkymien vallitessa. Yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä (YKHI) mitattu keskimääräinen inflaatiovauhti oli 2,2 % eli hieman hitaampi kuin vuonna 2001 (2,4 %), mutta kuitenkin jonkin verran nopeampi kuin EKP:n hintavakauden määritel- 2
16 män mukainen inflaation enimmäisvauhti. Lavean raha-aggregaatin M3:n vuotuinen kasvuvauhti nopeutui keskimäärin yli 7 prosenttiin oltuaan noin 5½ % vuonna Näin ollen se ylitti selvästi sille asetetun 4½ prosentin viitearvon. Tämä kehitys johtui volatiliteetin huomattavasta lisääntymisestä rahoitusmarkkinoilla ja ilmensi suureksi osaksi sijoittajien kiinnostusta lyhyisiin ja riskittömämpiin sijoituskohteisiin. Kehitykseen vaikutti myös se, että korot olivat euroalueella suhteellisen alhaiset vuonna Rahan määrän vahvan kasvun vuoksi euroalueella oli enemmän likviditeettiä kuin kestävään, inflaatiota kiihdyttämättömään kasvuun olisi pitkällä aikavälillä tarvittu. Rahan määrän kasvun vuonna 2002 ei kuitenkaan katsottu uhkaavan hintavakautta, koska talouskasvu oli suhteellisen vaimeaa ja sijoitusten siirrot M3:een osin todennäköisesti tilapäisiä. Tätä arviota tuki myös luottojen suhteellisen vaimea kasvu vuonna Odotettua hitaampi talouskasvu euroalueella vuonna 2002 oli pettymys. BKT:n määrän kasvuvauhti oli suhteellisen hidas, mutta edelleen positiivinen (0,8 %). Vuonna 2001 se oli ollut 1,4 %. Taloustilanne pysyi heikkona, sillä useat tekijät aiheuttivat poikkeuksellisen suurta epävarmuutta. Näitä olivat mm. geopoliittiset jännitteet ja niiden vaikutus öljyn hintaan ja luottamukseen, rahoitusmarkkinoiden epäsuotuisa kehitys (joka ei kuitenkaan uhannut euroalueen rahoitusjärjestelmän vakautta) ja maailmantalouden tasapainottomuuksien jatkuminen. Näissä oloissa ja koska euro vahvistui asteittain vuonna 2002 ja vuoden 2003 alussa, inflaation nopeutumispaineet vaimenivat varsinkin jakson loppupuolta kohden. Tästä syystä EKP:n neuvosto laski ohjauskorkoja 0,50 prosenttiyksikköä joulukuussa 2002 ja 0,25 prosenttiyksikköä maaliskuussa Vaisusta taloustilanteesta huolimatta euroalueen inflaatiovauhti pysyi suhteellisen nopeana. Hintoja vuonna 2002 nostaneet tekijät olivat kuitenkin tilapäisiä tai kertaluonteisia, kuten vertailuajankohdan vaikutukset, välillisen verotuksen kiristyminen ja epäsuotuisat sääolot. Myös palkat nousivat jatkuvasti työttömyyden kasvusta huolimatta, mikä kuvastaa työmarkkinoiden rakenteellisia jäykkyyksiä. Viimevuotisten hinnannousujen joissakin euroalueen maissa on todettu osin liittyneen käteisen euron käyttöönottoon. Käteisrahan vaihdon vaikutus inflaatioon koettiin kuitenkin suuremmaksi kuin se tosiasiassa oli. Kuluttajat huomaavat usein ostettavien tavaroiden ja palvelujen hinnannousut herkemmin kuin harvemmin ostettavien hyödykkeiden hintojen suhteellisen vähäisen nousun tai jopa laskun. Näiden tuotteiden osuus kotitalouksien rahankäytöstä on kuitenkin suurempi. Lisäksi käteisrahan vaihtoon yhdistettiin hintojen nousupaineita, jotka osuivat käteisrahan vaihdon kanssa samaan aikaan mutta olivat siitä riippumattomia, kuten esimerkiksi talven epäsuotuisista sääoloista aiheutuneet nousupaineet. Käteisrahan vaihto on vaikuttanut hintojen nousuun kaiken kaikkiaan hyvin vähän, ja vaikutukset jäänevät tilapäisiksi. Käteisen euron käyttöönoton odotetaankin hillitsevän hintojen nousua keskipitkällä aikavälillä, koska uusi valuutta on parantanut hintojen vertailtavuutta euroalueella ja lisännyt siten kilpailua. Näin vuoden 2003 alussa keskipitkän aikavälin hintavakausnäkymät näyttävät varsin myönteisiltä. Edellytyksenä kuitenkin on, että palkkakehitys pysyy maltillisena. Lisäksi yksi vuoden 2002 keskeisimmistä viesteistä pitää edelleen paikkansa: rakenteellisia uudistuksia on tehostettava. Tämä johtuu siitä, että aiempaa joustavammat työ- ja hyödykemarkkinat nopeuttavat hintasopeutusta (mikä helpottaa rahapolitiikasta päättävien työtä) ja vähentävät yleensäkin hintojen nousuja. Vaikka olosuhteet rahapolitiikan harjoittamiseen ovat vaikeat, ovat pitkän aikavälin inflaatio-odotukset tällä hetkellä vähäisiä ja joukkolainamarkkinoiden riskipreemiot pieniä. Tämä viittaa siihen, että talouden toimijat luottavat EKP:n kykyyn ylläpitää hintavakautta keskipitkällä aikavälillä. Talouden epävarmuuden vuoksi EKP:n rahapolitiikan strategia oli edelleen hyvin hyödyllinen viitekehys sekä EKP:n neuvostolle (tarkoituksenmukaisten rahapoliittisten päätösten tekemisessä) että rahoitusmarkkinoille ja talouden toimijoille (rahapoliittisiin päätöksiin liittyvien odotusten ohjaamisessa). 3
17 Vuonna 2002 talouskehitykseen liittyneet epävarmuustekijät korostivat vakauteen tähtäävän makrotalouspolitiikan merkitystä talouden toimijoiden ohjenuorana. Rahapolitiikassa vakauteen suuntautuminen asettaa EKP:lle ensisijaiseksi tavoitteeksi hintavakauden ylläpitämisen itsenäisesti ja kolmansista osapuolista riippumatta. Finanssipolitiikassa talouden toimijoiden odotukset ankkuroituvat Euroopan yhteisön perustamissopimukseen sekä vakaus- ja kasvusopimukseen. Nämä vakaustavoitteet on vahvistanut myös Eurooppa-valmistelukunta (European Convention), joka on laatimassa seuraavaa hallitusten välistä konferenssia varten ehdotusta perussopimukseksi Euroopan perustuslaista. Sen hyväksyminen olisi tärkeä askel Euroopalle ja vahvistaisi EMUn toimintaa edelleen. Julkisen talouden kehitys euroalueella oli yleisesti ottaen pettymys vuonna Keskimääräinen BKT:hen suhteutettu julkisen talouden alijäämä kasvoi 2,2 prosenttiin edellisen vuoden 1,6 prosentista. Useimmat maat eivät saavuttaneet vakausohjelmissa asettamiaan finanssipolitiikan tavoitteita. Ecofin-neuvosto totesi marraskuussa 2002 Portugalin liiallisen julkisen talouden alijäämän ja vastaavasti Saksan alijäämän tammikuussa Ranskalle Ecofin-neuvosto antoi niin ikään tammikuussa 2003 ennakkovaroituksen, jonka mukaan maan pitää estää liiallisen alijäämän syntyminen. Vuonna 2002 BKT:hen suhteutettu julkisen talouden alijäämä Ranskassa ylitti perustamissopimuksessa säädetyn alijäämäsuhteen 3 prosentin enimmäisrajan. Toisin kuin usein väitetään, vakaus- ja kasvusopimus ei ole pakkopaita, joka velvoittaisi maat harjoittamaan suhdanteita myötäilevää budjettipolitiikkaa. Jos maiden julkisen talouden rahoitusasema on keskipitkällä aikavälillä lähellä tasapainoa tai ylijäämäinen, sopimus sallii suhdanneautomatiikan täysimääräisen toimimisen. Maat, jotka nyt kamppailevat rahoitusasemansa parantamiseksi, eivät pienentäneet julkisen talouden alijäämää riittävästi aiempina vuosina, jolloin talouskehitys oli suhteellisen suotuisaa. Vakaus- ja kasvusopimusta noudattaneilla mailla on nyt vähemmän vaikeuksia julkisen talouden tasapainottamisessa, ja ne hyötyvät vapaasti toimivasta suhdanneautomatiikasta. Niiden maiden, joiden BKT:hen suhteutettu julkisen talouden alijäämä on vielä lähellä tai yli 3 %, pitäisi toteuttaa kasvua edistäviä, julkista taloutta tervehdyttäviä toimia saadakseen julkisen taloutensa vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten mukaiseksi. Tässä vuosikertomuksessa esitetään yhteenveto EKP:n, eurojärjestelmän ja EKPJ:n toiminnasta vuonna Siinä myös luodaan katsaus euroalueen raha- ja reaalitalouden sekä rahoitusmarkkinoiden kehitykseen vuonna 2002 ja vuoden 2003 alussa. EKP:n palveluksessa oli yhteensä henkeä vuoden 2002 lopussa, kun heitä oli vuoden 2001 lopussa. Vuonna 2003 henkilöstön määrän ennakoidaan kasvavan 1 263,5 henkeen ennen kaikkea EKPJ:n laajentumisen vuoksi. Vuonna 2002 EKP teki Frankfurt am Mainin kaupungin kanssa sopimuksen tontin ostamisesta oman toimipaikan rakentamista varten. Sen jälkeen EKP on julkistanut kansainvälisen arkkitehtikilpailun toimitilojensa suunnittelusta. Tilojen valmistuttua EKP:n koko henkilöstö voi muuttaa samoihin tiloihin. Tällä hetkellä henkilöstö on erillisissä vuokratuissa toimistotiloissa. Tämä EKP:n vuosikertomuksen esipuhe on viimeinen, jonka alla on minun allekirjoitukseni. Olen ylpeä siitä, että sain olla EKP:n ensimmäinen pääjohtaja ja että minulla oli etuoikeus ja kunnia päästä näkemään EKP:n ja eurojärjestelmän muotoutumisen vuodet sekä historialliset tapahtumat kuten EMUn kolmannen vaiheen alkaminen ja eurosetelien ja -kolikoiden käyttöönotto. Kiitän kaikkia kollegoitani EKP:n johtokunnassa, neuvostossa ja yleisneuvostossa menestyksekkäästä yhteistyöstä viiden viime vuoden aikana. Olen myös hyvin kiitollinen Euroopan parlamentin jäsenille ja erityisesti talous- ja raha-asioiden valiokunnalle, samoin kuin Eurooppa-neuvostolle, Ecofin-neuvostolle ja Euroopan komissiolle. Lopuksi kiitän EKP:n ja eurojärjestelmän kansallisten keskuspankkien henkilöstöä jatkuvasta tuesta ja sitoutumisesta euron käyttöönoton onnistumiseen ja rahaliiton menestyksekkääseen toimintaan. Olen erittäin ylpeä siitä, että minulla oli mahdollisuus työsken- 4
18 nellä tämän henkilöstön kanssa näin ainutlaatuisessa, historiallisessa hankkeessa. Ennen kaikkea haluan kuitenkin kiittää Euroopan kansalaisia heidän luottamuksestaan euroon ja sen turvaajaan. Niin nyt kuin tulevaisuudessakin EKP ponnistelee kaikin tavoin täyttääkseen Euroopan kansalaisten odotukset ja jatkaa yhteisen rahan ostovoiman ylläpitämistä meidän kaikkien hyväksi. Frankfurt am Mainissa maaliskuussa 2003 Willem F. Duisenberg 5
19 Tammikuu 2002 Yhteisen rahan käyttöönoton kunniaksi järjestetty juhla
20 Luku I Talouskehitys ja rahapolitiikka
21 1 Rahapoliittiset päätökset vuonna 2002 Rahapolitiikkaa toteutettiin vuonna 2002 huomattavan epävarmassa toimintaympäristössä. Keskipitkän aikavälin inflaatiopaineista saatiin ajoittain ristiriitaisia signaaleja, jotka muuttuivat jatkuvasti. Taloudellinen toimeliaisuus oli hidastunut koko vuoden 2001 ajan ja heikentynyt entisestään, kun luottamus koki sokin Yhdysvaltoihin syyskuussa 2001 tehtyjen terrori-iskujen vuoksi. Vuoden 2002 alussa euroalueen BKT:n määrän kasvu elpyi hieman. Vuoden kuluessa elpyminen kuitenkin vaimeni, kun rahoitusmarkkinat muuttuivat jälleen levottomiksi ja geopoliittiset jännitteet vaikuttivat öljyn hintaan ja luottamukseen. Euroalueen BKT:n määrän vuotuisen kasvuvauhdin arvioidaan olleen 0,8 % vuonna 2002, kun se oli vuonna 2001 ollut 1,4 %. Vaikka talouskasvun elpyminen pitkittyi, YKHI-inflaatio hidastui vuonna 2002 vain vähän eli 2,2 prosenttiin, kun se oli vuonna 2001 ollut keskimäärin 2,4 %. YKHI-inflaatiovauhti oli siis edelleen hieman nopeampi kuin EKP:n hintavakauden määritelmän mukaiselle inflaatiolle asetettu enimmäisvauhti. Vuoden alkupuoliskolla inflaatiovauhdin nopeutumiseen vaikuttivat tilapäiset tekijät, kuten elintarvikkeiden hintoihin vaikuttaneet epäsuotuisat sääolot. Samalla muut tekijät, esimerkiksi rahatalouden kehitys ja palkkatrendit, aiheuttivat huolta euroalueen keskipitkän aikavälin hintavakauden säilymisen suhteen. Myöhemmin vuoden aikana öljyn hinnan huomattava kallistuminen lisäsi jonkin verran kuluttajahintojen nousupaineita, mutta jotkin tekijät auttoivat hillitsemään inflaatioriskejä. Nämä tekijät liittyivät talouskasvun vaimeuden pitkittymiseen ja euron huomattavaan vahvistumiseen. Näiden vastakkaisten tekijöiden vuoksi EKP:n neuvosto piti perusrahoitusoperaation minimitarjouskoron suurimman osan vuotta 2002 muuttumattomana 3,25 prosentissa. Koska taloudellisen toimeliaisuuden heikkous ei geopoliittisten jännitteiden vuoksi taittunut ja koska euro pysyi vahvana, inflaatiopaineiden katsottiin vaimentuneen. Näin ollen neuvosto päätti laskea EKP:n ohjauskorkoja 0,50 prosenttiyksikköä joulukuussa 2002 ja Kuvio 1. EKP:n korot ja rahamarkkinakorot (vuotuinen korko, päivähavaintoja) Maksuvalmiusluoton korko Talletuskorko Perusrahoitusoperaation korko/minimitarjouskorko Yön yli -korko (eonia) Perusrahoitusoperaatioiden marginaalikorko 6,0 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1, ,0 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 Lähde: EKP. Huom. Perusrahoitusoperaation korko on kiinteäkorkoisten huutokauppojen korko siihen operaatioon asti, jonka maksujen suorituspäivä oli Tuosta operaatiosta alkaen perusrahoitusoperaation korolla tarkoitetaan vaihtuvakorkoisten huutokauppojen korkotarjousten alarajaa eli minimitarjouskorkoa. 8
EUROOPAN KESKUSPANKKI EUROOPAN KESKUSPANKKI ECB EZB EKT BCE EKP VUOSIKERTOMUS
FI EUROOPAN KESKUSPANKKI EUROOPAN KESKUSPANKKI ECB EZB EKT BCE EKP VUOSIKERTOMUS 2001 VUOSIKERTOMUS 2001 EUROOPAN KESKUSPANKKI VUOSIKERTOMUS 2001 Euroopan keskuspankki, 2002 Käyntiosoite Kaiserstrasse
LisätiedotErkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen
Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa
LisätiedotEurojärjestelmän rahapolitiikka. Studia Monetaria 25.3.2008
Eurojärjestelmän rahapolitiikka Studia Monetaria 25.3.2008 Mikko Spolander SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 EKP:n pääjohtajan alustuspuheenvuoro lehdistötilaisuudessa 6.6.2007 Kokouksessaan
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011
Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I
Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio
LisätiedotK U U K AU S I K AT S AU S
Maaliskuu 2002 KUUKAUSIKATSAUS Maaliskuu 2002 Euroopan keskuspankki, 2002 Käyntiosoite Kaiserstrasse 29 D-60311 Frankfurt am Main Germany Postiosoite Postfach 16 03 19 D-60066 Frankfurt am Main Germany
LisätiedotE U R O O P A N K E S K U S P A N K K I K U U K A U S I K AT S A U S
Joulukuu 2001 EUROOPAN KESKUSPANKKI KUUKAUSIKATSAUS Joulukuu 2001 Euroopan keskuspankki, 2001 Käyntiosoite Kaiserstrasse 29 D-60311 Frankfurt am Main Germany Postiosoite Postfach 16 03 19 D-60066 Frankfurt
LisätiedotRahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne
Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat
LisätiedotErkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015
Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI
LisätiedotKuinka rahapolitiikasta päätetään?
Kuinka rahapolitiikasta päätetään? EKP:n neuvoston kokous Helsingissä 5.5.2011 Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen Pankki Studia Monetaria luento Rahamuseo, Helsinki 26.4.2011 Mihin rahapolitiikalla pyritään?
LisätiedotPääjohtaja Erkki Liikanen
RAHAPOLITIIKAN PERUSTEET JA TOTEUTUS Talousvaliokunnan seminaari 6.9.2006 Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen Pankin neljä ydintoimintoa Rahapolitiikka Rahoitusvalvonta Pankkitoiminta Rahahuolto 2 Rahapolitiikka
LisätiedotKasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa
Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa Euro & talous 4/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 28.9.2017 Teemat Maailmantalouden ja euroalueen
LisätiedotTalous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki
Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125
LisätiedotECB EZB EKT BCE EKP VUOSIKERTOMUS
FI ECB EZB EKT BCE EKP VUOSIKERTOMUS 1999 EUROOPAN KESKUSPANKKI VUOSIKERTOMUS 1999 Euroopan keskuspankki, 2000 Käyntiosoite Kaiserstrasse 29 D-60311 Frankfurt am Main Germany Postiosoite Postfach 16 03
LisätiedotSyksyn 2013 talousennuste: Asteittaista elpymistä ulkoisista riskeistä huolimatta
EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel 5. marraskuuta 2013 Syksyn 2013 talousennuste: Asteittaista elpymistä ulkoisista riskeistä huolimatta Viime kuukausina on ollut näkyvissä rohkaisevia merkkejä
LisätiedotRahapolitiikka ja kansainvälinen talous
4 2014 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous PÄÄTTÄVÄISTEN TOIMIEN AIKA Finanssikriisi kärjistyi maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi syyskuussa kuusi vuotta sitten. Näiden vuosien aikana kehittyneiden
LisätiedotKansainvälisen talouden näkymät
Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kansainvälisen talouden näkymät Elvyttävä talouspolitiikka vauhdittaa kasvua 1 Teemat Maailmantalouden näkymät ja riskit: Heikomman kehityksen riskit varjostavat noususuhdannetta
LisätiedotKUUKAUSIKATSAUS MAALISKUU
01 2004 02 2004 03 2004 04 2004 05 2004 KUUKAUSIKATSAUS MAALISKUU 06 07 2004 08 2004 09 2004 10 2004 11 2004 12 2004 Vuonna 2004 kaikkien :n julkaisujen kuva-aiheet on valittu 100 euron setelistä. KUUKAUSIKATSAUS
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: Perustamissopimuksen 122 artiklan 2 kohdan mukainen NEUVOSTON PÄÄTÖS. (komission esittämä)
FI ECFIN/294/00-EN EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 3. toukokuuta 2000 KOM(2000) 274 lopull. Ehdotus: Perustamissopimuksen 122 artiklan 2 kohdan mukainen NEUVOSTON PÄÄTÖS yhteisen rahan käyttöönottamiseksi
LisätiedotK U U K A U S I K A T S A U S
Heinäkuu 2003 KUUKAUSIKATSAUS Heinäkuu 2003 1 Euroopan keskuspankki, 2003 Käyntiosoite Kaiserstrasse 29 D-60311 Frankfurt am Main Germany Postiosoite Postfach 16 03 19 D-60066 Frankfurt am Main Germany
LisätiedotE U R O O P A N K E S K U S P A N K K I K U U K A U S I K AT S A U S
Marraskuu 2002 EUROOPAN KESKUSPANKKI KUUKAUSIKATSAUS Marraskuu 2002 1 Euroopan keskuspankki, 2002 Käyntiosoite Kaiserstrasse 29 D-60311 Frankfurt am Main Germany Postiosoite Postfach 16 03 19 D-60066 Frankfurt
LisätiedotTalouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013
5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun
LisätiedotSuomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?
Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä
LisätiedotTalouden näkymät vuosina
Talouden näkymät vuosina 211 213 Euro & talous 5/211 Pääjohtaja Erkki Liikanen Talouskasvu hidastuu Suomessa tuntuvasti 18 Talouden elpyminen pysähtyy Prosenttimuutos edellisestä vuodesta (oikea asteikko)
LisätiedotE U R O O P A N K E S K U S P A N K K I K U U K A U S I K AT S A U S
Lokakuu 2001 EUROOPAN KESKUSPANKKI KUUKAUSIKATSAUS Lokakuu 2001 Euroopan keskuspankki, 2001 Käyntiosoite Kaiserstrasse 29 D-60311 Frankfurt am Main Germany Postiosoite Postfach 16 03 19 D-60066 Frankfurt
LisätiedotAjankohtaista rahoitusmarkkinoilta
Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen
LisätiedotSuomen Pankki Euroopan keskuspankin renki vai isäntä? Työnjako ja tehtävät euroalueen rahapolitiikassa Studia Monetaria Jukka Ahonen 1 Mitkä ovat Suomen Pankin tärkeimmät tehtävät? Rahapolitiikka/koroista
LisätiedotRahapolitiikka ja kansainvälinen talous
13 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Viime kuukausien aikana kehittyneiltä päätalousalueilta on saatu rohkaisevia merkkejä: pahin voi olla jo takana. Euroalueen tuotannon syksystä 11 jatkunut supistuminen
LisätiedotRahapolitiikka ja taloudellinen tilanne
1 2013 Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Euroalueen velkakriisin syveneminen lisäsi epävarmuutta ja heikensi rahoitusmarkkinoiden toimintaa loppukeväästä 2012 lähtien. Epävarmuus ja rahoitusolojen
LisätiedotEuro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND
Euro & talous 2/2009 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Teemat 1. Maailmantalouden ja rahoitusjärjestelmän tila 2. Inflaatiokehitys ja EKP:n rahapolitiikka 3. EKP:n rahapolitiikan välittyminen Suomessa ja Suomen
LisätiedotGlobaaleja kasvukipuja
Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden
LisätiedotE U R O O P A N K E S K U S P A N K K I K U U K A U S I K AT S A U S
Lokakuu 2002 EUROOPAN KESKUSPANKKI KUUKAUSIKATSAUS Lokakuu 2002 1 Euroopan keskuspankki, 2002 Käyntiosoite Kaiserstrasse 29 D-60311 Frankfurt am Main Germany Postiosoite Postfach 16 03 19 D-60066 Frankfurt
Lisätiedotparantuneet. Lisäksi euroalueen yksityinen kulutus voi alkaa elpyä käytettävissä olevien reaalitulojen kasvun myötä.
PÄÄKIRJOITUS :n neuvosto päätti 7.10.2004 pitämässään kokouksessa, että eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden korkotarjousten alaraja eli minimitarjouskorko on edelleen 2,0 %. Myös maksuvalmiusluoton
LisätiedotKUUKAUSIKATSAUS Maaliskuu 2003 EUROOPAN KESKUSPANKKI FI
KUUKAUSIKATSAUS Maaliskuu 2003 EUROOPAN KESKUSPANKKI FI Maaliskuu 2003 KUUKAUSIKATSAUS Maaliskuu 2003 Tammikuu 2003 1 Euroopan keskuspankki, 2003 Käyntiosoite Kaiserstrasse 29 D-60311 Frankfurt am Main
LisätiedotMaailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia
Hanna Freystätter Vanhempi neuvonantaja, Suomen Pankki Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Euro ja talous 1/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 30.3.2017 Julkinen 1 Teemat
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot
Studia Generalia Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Ekonomisti, kansantalousosasto Suomen Pankki Rahan käsite mitä raha on? Rahan voi määritellä
LisätiedotEKP Kuukausikatsaus lokakuu 2005
PÄÄKIRJOITUS :n neuvosto päätti 6.10.2005 pitämässään kokouksessa, että eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden korkotarjousten alaraja eli minimitarjouskorko on edelleen 2,0 %. Myös maksuvalmiusluoton
LisätiedotECB Monthly Bulletin August 2006
PÄÄKIRJOITUS EKP:n neuvosto päätti 3.8.2006 pitämässään kokouksessa nostaa eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden korkotarjousten alarajaa eli minimitarjouskorkoa 25 peruspisteellä 3,0 prosenttiin.
LisätiedotMakrokatsaus. Huhtikuu 2016
Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan
Lisätiedot2006 OMUS 2006 V U O S I K E R TO M U S
FI EUROOPAN KESKUSPANKKI VUOSIKERTOMUS VUOSIKERTOMUS Vuonna 2007 kaikkien EKP:n julkaisujen kuva-aiheet on valittu 20 euron setelistä. VUOSIKERTOMUS Euroopan keskuspankki, 2007 Käyntiosoite Kaiserstrasse
LisätiedotTaloudellisen tilanteen kehittyminen
#EURoad2Sibiu Taloudellisen tilanteen kehittyminen Toukokuu 219 KOHTI YHTENÄISEMPÄÄ, VAHVEMPAA JA DEMOKRAATTISEMPAA UNIONIA EU:n kunnianhimoinen työllisyyttä, kasvua ja investointeja koskeva ohjelma ja
LisätiedotEKP:n Kriteerit liittymiselle
EKP:n Kriteerit liittymiselle Lähentymiskriteerit Hintakehitys Julkisen talouden kehitys Valuuttakurssikehitys Pitkien korkojen kehitys Lähde: EKP:n kotisivut 1. Hintakehitys Euroopan unionin toiminnasta
LisätiedotKestääkö Suomen ja euroalueen talouskasvu epävarmuuden maailmassa?
Olli Rehn Suomen Pankki Kestääkö Suomen ja euroalueen talouskasvu epävarmuuden maailmassa? Suomen Pankin vuosikertomuksen 2018 julkaisutilaisuus 26.4.2019 26.4.2019 1 Maailmantalouden kasvu on hidastunut
LisätiedotE U R O O P A N K E S K U S P A N K K I K U U K A U S I K AT S A U S
Heinäkuu 2002 EUROOPAN KESKUSPANKKI KUUKAUSIKATSAUS Heinäkuu 2002 1 Euroopan keskuspankki, 2002 Käyntiosoite Kaiserstrasse 29 D-60311 Frankfurt am Main Germany Postiosoite Postfach 16 03 19 D-60066 Frankfurt
LisätiedotAsuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus
Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus XXXIV valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Lauri Kajanoja Esityksen sisältö 1. Suomen Pankki, rahapolitiikka ja asuntomarkkinat
LisätiedotKUUKAUSIKATSAUS Huhtikuu 2003 EUROOPAN KESKUSPANKKI
KUUKAUSIKATSAUS Huhtikuu 2003 EUROOPAN KESKUSPANKKI Huhtikuu 2003 KUUKAUSIKATSAUS Huhtikuu 2003 Tammikuu 2003 1 Euroopan keskuspankki, 2003 Käyntiosoite Kaiserstrasse 29 D-60311 Frankfurt am Main Germany
LisätiedotE U R O O P A N K E S K U S P A N K K I K U U K A U S I K AT S A U S
Maaliskuu 2001 EUROOPAN KESKUSPANKKI KUUKAUSIKATSAUS Maaliskuu 2001 Euroopan keskuspankki, 2001 Käyntiosoite Kaiserstrasse 29 D-60311 Frankfurt am Main Germany Postiosoite Postfach 16 03 19 D-60066 Frankfurt
LisätiedotKansainvälisen talouden näkymät
Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kansainvälisen talouden näkymät Näkymät heikentyneet nopeasti korjautuuko tilanne? Euro & talous Tiedotustilaisuus 15.3.2019 15.3.2019 1 Näkymät heikentyneet
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot
Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 25 20 15 10 5 0-5 Inflaatio Suomessa Kuluttajahintaindeksin
LisätiedotSuomen Pankki ja eurojärjestelmä SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND
Suomen Pankki ja eurojärjestelmä SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Suomen Pankki Yksi maailman vanhimmista keskuspankeista Perustettu Turussa v. 1811, muuttanut Helsinkiin v. 1819 Aloitti varsinaiset
LisätiedotEUROOPAN KESKUSPANKKI E U RO O PA N K E S K U S PA N K K I ECB EZB EKT BCE EKP KUUKAUSIKATSAUS. K U U K AU S I K AT S AU S Toukokuu 1 9 9 9 F I
E U RO O PA N K E S K U S PA N K K I K U U K AU S I K AT S AU S Toukokuu 1 9 9 9 F I EUROOPAN KESKUSPANKKI ECB EZB EKT BCE EKP KUUKAUSIKATSAUS Toukokuu 1999 EUROOPAN KESKUSPANKKI KUUKAUSIKATSAUS Toukokuu
LisätiedotE U R O O P A N K E S K U S P A N K K I K U U K A U S I K AT S A U S
Marraskuu 2001 EUROOPAN KESKUSPANKKI KUUKAUSIKATSAUS Marraskuu 2001 Euroopan keskuspankki, 2001 Käyntiosoite Kaiserstrasse 29 D-60311 Frankfurt am Main Germany Postiosoite Postfach 16 03 19 D-60066 Frankfurt
LisätiedotK U U K A U S I K A T S A U S
Marraskuu 2003 KUUKAUSIKATSAUS Marraskuu 2003 Euroopan keskuspankki, 2003 Käyntiosoite Kaiserstrasse 29 D-60311 Frankfurt am Main Germany Postiosoite Postfach 16 03 19 D-60066 Frankfurt am Main Germany
LisätiedotTalousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti
Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat
LisätiedotViitekorkouudistuksesta ja vähän muustakin
Tuomas Välimäki Suomen Pankki Viitekorkouudistuksesta ja vähän muustakin ACI Forex Finlandin vuosikokous Katajanokan kasino 1 Puheen runko Viitekorot Euroalueen ja Suomen talouskehitys Rahapolitiikan strategia:
LisätiedotK U U K AU S I K AT S AU S
Helmikuu 2002 KUUKAUSIKATSAUS Helmikuu 2002 Euroopan keskuspankki, 2002 Käyntiosoite Kaiserstrasse 29 D-60311 Frankfurt am Main Germany Postiosoite Postfach 16 03 19 D-60066 Frankfurt am Main Germany Puhelinnumero
LisätiedotRahapolitiikka ja sen välittyminen talouteen
Suomen Pankki Rahapolitiikka ja sen välittyminen talouteen Talousneuvosto 1 Kansainvälisen talouden viimeaikainen kehitys 2 Kasvun nopeutumisesta merkkejä Maailmantalouden kasvu kiihtynyt Euroalueen talouskasvu
LisätiedotKeskuspankin toiminnasta globaalin rahoituskriisin aikana
Keskuspankin toiminnasta globaalin rahoituskriisin aikana Pääjohtaja Erkki Liikanen 29.1.2009 1 BKT ennusteet vuodelle 2009 3.0 Konsensus IMF Euroopan komissio OECD % Yhdysvallat 3.0 % Euroalue 2.0 2.0
LisätiedotKurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila
Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160
LisätiedotTaloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti
Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Alustus, Logistiikkapäivä, Kotka 25.5.2009 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden kriisin nykyvaihe Maailmantalouden
LisätiedotPääjohtajan tervehdys
Suomen Pankki Pääjohtajan tervehdys Vakaa rahan arvo ja luotettavasti toimiva rahoitusjärjestelmä ovat tärkeitä asioita meille kaikille. Niistä huolehtiminen on keskuspankkien tehtävänä. Euroalueeseen
LisätiedotEuro & talous 4/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous
Euro & talous 4/2011 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pääjohtaja Erkki Liikanen 19.9.2011 1 Aiheet Maailmantalouden näkymät heikentyneet Suomen Pankin maailmantalouden kasvuennustetta laskettu Riskit
LisätiedotEUROOPAN KESKUSPANKKI EUROOPAN KESKUSPANKKI ECB EZB EKT BCE EKP VUOSIKERTOMUS
FI EUROOPAN KESKUSPANKKI EUROOPAN KESKUSPANKKI ECB EZB EKT BCE EKP VUOSIKERTOMUS 2000 VUOSIKERTOMUS 2000 EUROOPAN KESKUSPANKKI VUOSIKERTOMUS 2000 Euroopan keskuspankki, 2001 Käyntiosoite Kaiserstrasse
LisätiedotEuroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot
Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet
LisätiedotLEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1
10 December 3 LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1 Euroopan keskuspankki (EKP) julkaisee tänään ensimmäisen kerran uudet yhdenmukaistetut korkotilastot. Tilastotiedot
LisätiedotKUUKAUSIKATSAUS Toukokuu 2003 EUROOPAN KESKUSPANKKI
KUUKAUSIKATSAUS Toukokuu 2003 EUROOPAN KESKUSPANKKI Kesäkuu 2003 KUUKAUSIKATSAUS Kesäkuu 2003 1 Euroopan keskuspankki, 2003 Käyntiosoite Kaiserstrasse 29 D-60311 Frankfurt am Main Germany Postiosoite Postfach
LisätiedotKUUKAUSIKATSAUS SYYSKUU
01 2004 02 2004 03 2004 04 2004 05 2004 06 2004 07 2004 08 2004 09 2004 10 2004 11 2004 12 2004 KUUKAUSIKATSAUS SYYSKUU Vuonna 2004 kaikkien :n julkaisujen kuva-aiheet on valittu 100 euron setelistä. KUUKAUSIKATSAUS
LisätiedotMissä mennään taloudessa? Talous tutuksi -koulutus Helsinki & Oulu
Missä mennään taloudessa? Talous tutuksi -koulutus Helsinki & Oulu 18.9.2019 Olli Rehn Suomen Pankki Epävarmuus varjostaa maailmantalouden näkymiä Eurooppa - Brexit Lähi-itä - Saudi-Arabian öljyntuotanto
Lisätiedot23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38)
23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38) 1. Euron synty 2. Yhteisvaluutan hyödyt ja kustannukset 3. Onko EU optimaalinen yhteisvaluutta-alue? 4. Yhteisvaluutta-alueet ja
LisätiedotE U R O O P A N K E S K U S P A N K K I K U U K A U S I K AT S A U S
Syyskuu 2001 EUROOPAN KESKUSPANKKI KUUKAUSIKATSAUS Syyskuu 2001 Euroopan keskuspankki, 2001 Käyntiosoite Kaiserstrasse 29 D-60311 Frankfurt am Main Germany Postiosoite Postfach 16 03 19 D-60066 Frankfurt
LisätiedotTalouden elpyminen pääsemässä vauhtiin
EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden
LisätiedotEuro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero
Euro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Teemat 1. Rahoitusjärjestelmän vakaus 2. Maailman ja Suomen talouden näkymät 3. Euroalueen inflaatio ja rahapolitiikka
LisätiedotEuroopan ja Suomen talouden näkymät. Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamiseen?
Olli Rehn Suomen Pankki Euroopan ja Suomen talouden näkymät Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamiseen? Arvopaperilehden Rahapäivä 2017 Helsinki, 21.9.2017 21.9.2017 1 Rahapolitiikan
LisätiedotAlkaako taloustaivaalla seljetä?
..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot
Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Mitä teen työkseni Suomen Pankin tehtävät
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.6.2013 COM(2013) 345 final 2013/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Neuvosto
LisätiedotE U R O O P A N K E S K U S P A N K K I K U U K A U S I K AT S A U S
Elokuu 2001 EUROOPAN KESKUSPANKKI KUUKAUSIKATSAUS Elokuu 2001 Euroopan keskuspankki, 2001 Käyntiosoite Kaiserstrasse 29 D-60311 Frankfurt am Main Germany Postiosoite Postfach 16 03 19 D-60066 Frankfurt
LisätiedotEuro & talous 1/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät
Euro & talous 1/211 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät Pääjohtaja 1 Aiheet Ajankohtaista tänään Maailmantalouden ennuste Suomen talouden näkymät vuosina 211-213 2 Ajankohtaista
LisätiedotE U R O O P A N K E S K U S P A N K K I K U U K A U S I K AT S A U S
Huhtikuu 2001 EUROOPAN KESKUSPANKKI KUUKAUSIKATSAUS Huhtikuu 2001 Euroopan keskuspankki, 2001 Käyntiosoite Kaiserstrasse 29 D-60311 Frankfurt am Main Germany Postiosoite Postfach 16 03 19 D-60066 Frankfurt
LisätiedotVUOSIKERTOMUS 2005 EUROOPAN KESKUSPANKKI VUOSIKERTOMUS
FI VUOSIKERTOMUS EUROOPAN KESKUSPANKKI VUOSIKERTOMUS Vuonna 2006 kaikkien EKP:n julkaisujen kuva-aiheet on valittu 5 euron setelistä. VUOSIKERTOMUS Euroopan keskuspankki, 2006 Käyntiosoite Kaiserstrasse
LisätiedotKUUKAUSIKATSAUS Tammikuu 2001 EUROOPAN KESKUSPANKKI
KUUKAUSIKATSAUS Tammikuu 2001 EUROOPAN KESKUSPANKKI Tammikuu 2001 EUROOPAN KESKUSPANKKI KUUKAUSIKATSAUS Tammikuu 2001 Euroopan keskuspankki, 2001 Käyntiosoite Kaiserstrasse 29 D-60311 Frankfurt am Main
Lisätiedot2007 2007 TOMUS 2007 VUOSIKERTOMUS VUOSIKER 2007 2007 2007 2007 2007 2007 2007 ANKKI 2007 KESKUSP AN 2007 OOP EUR
FI EUROOPAN KESKUSPANKKI VUOSIKERTOMUS VUOSIKERTOMUS Vuonna 2008 kaikkien EKP:n julkaisujen kuva-aiheet on valittu 10 euron setelistä. VUOSIKERTOMUS Euroopan keskuspankki, 2008 Käyntiosoite Kaiserstrasse
LisätiedotTalousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus
Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140
LisätiedotTalouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon
Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit
LisätiedotKUUKAUSIKATSAUS KESÄKUU KUUKAUSIKATSAUS EUROOPAN KESKUSPANKKI
EUROOPAN KESKUSPANKKI KUUKAUSIKATSAUS 06 2004 FI 01 2004 02 2004 03 2004 04 2004 05 2004 06 2004 07 2004 08 2004 09 2004 10 2004 11 2004 12 2004 KUUKAUSIKATSAUS KESÄKUU Vuonna 2004 kaikkien :n julkaisujen
LisätiedotKUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO?
KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? Pentti Pikkarainen Pankkitoimintaosasto 12.4.2005 PANKKITOIMINTAOSASTO Pankkitoimintaosasto vastaa seuraavista
LisätiedotK U U K AU S I K AT S AU S
Toukokuu 2002 KUUKAUSIKATSAUS Toukokuu 2002 Euroopan keskuspankki, 2002 Käyntiosoite Kaiserstrasse 29 D-60311 Frankfurt am Main Germany Postiosoite Postfach 16 03 19 D-60066 Frankfurt am Main Germany Puhelinnumero
LisätiedotE U R O O P A N K E S K U S P A N K K I K U U K A U S I K AT S A U S
Joulukuu 2002 EUROOPAN KESKUSPANKKI KUUKAUSIKATSAUS Joulukuu 2002 1 Euroopan keskuspankki, 2002 Käyntiosoite Kaiserstrasse 29 D-60311 Frankfurt am Main Germany Postiosoite Postfach 16 03 19 D-60066 Frankfurt
LisätiedotE U R O O P A N K E S K U S P A N K K I K U U K A U S I K AT S A U S
Kesäkuu 2001 EUROOPAN KESKUSPANKKI KUUKAUSIKATSAUS Kesäkuu 2001 Euroopan keskuspankki, 2001 Käyntiosoite Kaiserstrasse 29 D-60311 Frankfurt am Main Germany Postiosoite Postfach 16 03 19 D-60066 Frankfurt
LisätiedotPankkikriisit ja niiden ehkäiseminen
Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html
LisätiedotKeskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen
Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Keskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen Talous tutuksi, Tampere 3.9.2018 1 Kriisien sarjan kuusi vaihetta reaalitalouden syvä taantuma valtionvelkakriisi
LisätiedotEUROALUEEN TALOUSNÄKYMIÄ KOSKEVAT EUROJÄRJESTELMÄN ASIANTUNTIJOIDEN ARVIOT
EUROALUEEN TALOUSNÄKYMIÄ KOSKEVAT EUROJÄRJESTELMÄN ASIANTUNTIJOIDEN ARVIOT Eurojärjestelmän asiantuntijat ovat laatineet toukokuun 20. päivään 2005 mennessä saatavissa olleiden tietojen perusteella kokonaistaloudellisen
LisätiedotMaailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät
Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa
LisätiedotE U R O O P A N K E S K U S P A N K K I K U U K A U S I K AT S A U S
Syyskuu 2002 EUROOPAN KESKUSPANKKI KUUKAUSIKATSAUS Syyskuu 2002 1 Euroopan keskuspankki, 2002 Käyntiosoite Kaiserstrasse 29 D-60311 Frankfurt am Main Germany Postiosoite Postfach 16 03 19 D-60066 Frankfurt
LisätiedotKomissio ennustaa taloudelle nollakasvua vuosina
EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Komissio ennustaa taloudelle nollakasvua vuosina 2011 2013 Bryssel 10. marraskuuta 2011 EU:n talouden elpyminen on pysähtynyt. Voimakkaasti heikentynyt luottamus vaikuttaa
LisätiedotMaailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka
Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien
LisätiedotMarkkinakatsaus. Toukokuu 2016
Markkinakatsaus Toukokuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät edelleen heikkoja, IMF laski ennusteensa maailmantalouden vuoden 2016 ja 2017 kasvulle Euroalueen ensimmäisen neljänneksen BKT:n
LisätiedotRahapolitiikka ja sen välittyminen talouteen
Suomen Pankki Rahapolitiikka ja sen välittyminen talouteen Eduskunnan talousvaliokunta 1 Kansainvälisen talouden viimeaikainen kehitys 2 Kasvun nopeutumisesta merkkejä Maailmantalouden kasvu kiihtynyt
LisätiedotRaha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys?
Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys? Jouni Timonen Rahamuseo 13.11.2007 1 Neljä pääkysymystä markkinoiden levottomuuksista Mitä vuoden 2007 elokuussa pintaan nousseet rahamarkkinoiden
LisätiedotK U U K AU S I K AT S AU S
Tammikuu 2002 KUUKAUSIKATSAUS Tammikuu 2002 Euroopan keskuspankki, 2002 Käyntiosoite Kaiserstrasse 29 D-60311 Frankfurt am Main Germany Postiosoite Postfach 16 03 19 D-60066 Frankfurt am Main Germany Puhelinnumero
Lisätiedot