HENKILÖSTÖASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HENKILÖSTÖASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA"

Transkriptio

1 Hallitus , LIITE 4 1 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HENKILÖSTÖASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE

2 2 HENKILÖSTÖASUNTOPOLIITTINEN VISIO HUS järjestää henkilöstölleen kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja tarkoituksena tukea HUS:lle asetettujen tehtävien toteuttamista varmistamalla tarvittavan henkilöstön saatavuus ja pysyvyys. Onnistuneen henkilöstöasuntopolitiikan seurauksena HUS:lla on käytössään oikea määrä sopivan tyyppisiä asuntoja sairaanhoitopiirin eri alueilla. Asuntopolitiikan keskeisiä periaatteita ovat asuntojen jakamisen kriteerien läpinäkyvyys sekä henkilöstön kohteleminen yhtäläisin periaattein. Asuntojen myöntämisen keskeisin tavoite on rekrytoinnin ja palvelutuotannon tukeminen. HUS:N HENKILÖSTÖASUNTOPOLITTINEN OHJELMA Asuntojen vuokrauksen keskeiset linjaukset: Etusijalle asetetaan hakijat, joiden palvelussuhteen aloittaminen edellyttää asunnon järjestämistä. Jos hakijoina on useita asuntotarpeiltaan samassa tilanteessa olevia hakijoita, etusijalle asetetaan ne, joiden rekrytointi on keskeistä HUS:n toiminnan kannalta. Mikäli asunnontarpeen syynä on asunnon kokoon tai sijaintiin liittyvät tarpeet tai halu vaihtaa asuntoa, ei asuntohakemusta voida ilman erityisiä syitä käsitellä kiireellisenä. Asumisen määräaikaisuuden linjaukset: jälkeen työsuhdeasunto vuokrataan viiden vuoden määräajaksi, ellei palvelussuhteen kestosta johtuen tai työntekijän aloitteesta sovita tätä lyhyemmästä määräajasta. Määräajan päätyttyä voidaan tehdä uusi vuokrasopimus enintään kahden vuoden ajaksi. Näille jatkoajalla oleville vuokralaisille ei enää tarjota uutta asuntoa. Alle kolmen kuukauden palvelussuhteessa olevalle henkilöstölle (kesälomasijaiset ja keikkalaiset) tarkoitettua määräaikaista asuntotarjontaa varten luodaan toimiva käytäntö hankkimalla käyttöön muitakin kuin HUS:n omia asuntoja. Tasa-arvoisen kohtelun, asumiskustannusten ja asumisen tukemisen linjaukset: HUS:n henkilöstöasuntopolitiikka on oikeudenmukaista ja periaatteet läpinäkyviä ja kaikkien helposti ymmärrettäviä. Työsuhdeasuntojen tulee täyttää nykyaikaisen asumisen perusvaatimukset.

3 3 Asumiskustannusten on oltava kohtuulliset, markkinavuokria alemmat. Vuokrat eri yhtiöiden tai alueiden välillä voivat vaihdella. HUS ei tue henkilöstön asumiskustannuksia. Omistamisen linjaukset: Asuntojen järjestäminen henkilökunnalle on läheisesti ydintoimintaa tukevaa HUS omistaa pääsääntöisesti myös tulevaisuudessa henkilöstöasunnot, sekä arava-rahoitteiset että vapaarahoitteiset Asuntojen omistaminen sellaisenaan ei ole välttämättömyys, edellyttäen, että HUS:lla on mahdollisuus muulla tavoin järjestetyissä asunnoissa nimetä asukkaat ja määritellä asumisen ehdot sekä sen, että asumisen kustannukset ovat kohtuulliset Omistamisen tuomat vahvuudet on hyödynnettävä täysimääräisesti, etenkin asumiskustannusten kohtuullisuuden mutta myös toimintasääntöjen ja tehokkaan hallinnoinnin osalta HUS:n omistamat asunnot, joita ei voida käyttää eikä niitä tarvita HUS:n työntekijöille, realisoidaan mahdollisimman pian kuitenkin viimeistään vuoteen 2015 mennessä, edellyttäen ettei ole odotettavissa palvelutuotannon lisäyksestä aiheutuvaa uutta rekrytointitarvetta. Asuntokannan määrän linjaukset: Asuntokantaa pidetään yllä vain HUS:iin palvelusuhteessa olevia varten. Asuntokannan lisäämisen tarvetta ei juuri nyt ole Kysynnän muutoksia seurataan HYKS-alueella valppaasti; erityisesti palvelutuotannon kasvua sekä ulkoista asuntojen tarjontaa ja markkinahintojen kehittymistä. Mikäli ilmenee asuntojen lisäämisen tarvetta, reagoidaan ensisijaisesti asuntoja vuokraamalla sekä pyrkimällä tekemään sopimuksia esim. kuntien asuntotoiminnan ja opiskelija-asuntosäätiöiden kanssa. Vasta tämän jälkeen harkitaan omaa asuntotuotantoa. Asuntojen hallinnoinnin ja isännöinnin linjaukset: Perustettavan Kiinteistö Oy HUS-Asunnot toimintaa tuetaan ja vahvistetaan; omistajan osallistuminen aktiivista Osaomistus- ja yksittäisiä asuntoja hallinnoi HUS-Tilakeskus, jonka tehtäviin kuuluu hallinnoinnin edelleen kehittäminen, talouden seuranta ja tarpeettomien asuntojen realisointi. Selvitetään mahdollisuuksia siirtää kaikki yhtiömuotoiset asunnot Kiinteistö Oy HUS-Asunnot hallintaan. Kestävän taloudenpidon linjaukset:

4 4 talouden kannalta asuntojen tulee olla kysyntää vastaavia, sijainniltaan hyviä ja kooltaan pienehköjä ja kunnoltaan hyviä vuokrien tulee olla enintään markkinahintaisia ja niiden tulee kattaa yhtiöiden kaikki kustannukset Yhtiöiden ja asukkaiden vuokria voidaan tasata pääomakustannusten mutta ei hoitokustannusten osalta HUS myöntää yhtiöilleen oman pääomansa ehtoiset rahoitusjärjestelyt HUS:n omaisuudesta tulee huolehtia laatimalla kaikista kiinteistöistä kuntoarviot ja niiden perusteella korjausohjelmat, jotka sisältävät alustavat kustannusarviot aikatauluineen sekä sitouttaa yhtiöt noudattamaan korjausohjelmaa HUS:n asuntojen myynnistä saatavat mahdolliset voitot käytetään yhtiöiden hyväksi korottamalla niiden osakepääomaa. HUS ei tue taloudellisesti omistamiaan yhtiöitä, niiden talouden on oltava tasapainossa ilman taloudellista tukea, 1. ASUNTOJEN TARPEEN ARVIOINNIN LÄHTÖKOHDAT Työsuhdeasuntojen tarpeen arviointi perustuu tämän hetkiseen tilanteeseen, tarjolla olevien asuntojen määrään, kysyntään ja henkilöstömäärän kehitykseen. Henkilöstömäärän kehitykseen vaikuttaa lisääntyvä erikoissairaanhoidon palvelutarve ja taloudelliset mahdollisuudet. Uusien tilojen rakentaminen saattaa lisätä henkilöstön määrää, vaikka pääosin henkilöstö onkin siirtyvää toiminnallisten uudelleen järjestelyjen johdosta. Merkittävät rakentamishankkeet tulee huomioida asuntotarvetta arvioitaessa. HUS:lla on tilanteen mukaan 1428 asuntoa, joista hieman yli 60 % on aravarahoitteisia. Tällä asuntojen määrällä on mahdollisuus laskennallisesti tarjota asunto 6,8 %:lle henkilöstöstä. Asuntojen tarve perustuu kysyntään. Kysyntä vaihtelee sekä henkilökohtaisen että yhteiskunnan taloudellisen tilanteen mukaan. Tähän vaikuttavat myös monet muut sisään rakennetut tekijät, kuten tarjolla olevien HUS:n asuntojen kokonaismäärä, asumisen hinta ja asuntojen koko. Lisäksi asuntojen tarpeeseen ja kysyntään vaikuttavat erityisesti rekrytoinnin tarve, asukaskannan koostumus (HUS:n työsuhteessa olevat/ ei työsuhteessa olevat) ja ajoittainen tyhjien asuntojen määrä. Tarve vaihtelee alueittain. Tällä hetkellä kysyntä on tarjontaa suurempi Helsingissä, mutta riittävä muilla alueilla. Asuntojen hankinta on työnantajalle aina pitkäaikainen ratkaisu. Tulevaa tarvetta arvioitaessa on otettava huomioon myös se, että jatkossa kasvava osa henkilökunnasta saattaa suhtautua palvelussuhteen pysyvyyteen, pitkään kestoon ja siten myös asuntotarpeeseensa eri tavoin kuin nykyisin. On mahdollista, että osa henkilökunnasta valitsee lyhyiden työsuhteiden ammattiuran ja arvostaa muita tekijöitä kuin vakinaista työtä ja asumista. HUS:n asuntojen tarvetta arvioitaessa on otettava huomioon kaikki mainitut osatekijät ja pyrittävä niiden pohjalta luomaan sairaanhoitoalueittainen käsitys todellisesta asuntojen tarpeesta.

5 HUS:n asuntojen kokonaismäärä HUS:n omistamat ja osittain omistamat kiinteistöyhtiöt, joissa aravarajoitteita Yhtiö HYKS-sairaanhoitoalue HUS:n asuntojen lkm hum2 omistus Kiinteistö Oy HUS-Asunnot Kiinteistö Oy Jorvi HUS 100 % Käyttö- ja luovutusrajoitteet HUS-Kiinteistöt Oy 100 % Jatko- rajoitteet - Jorvinrinne Jorvinmäki Kartanonmäki Kartanonrinne Espoonrinne Kiinteistö Oy Asolanrinne HUS 100 % - Asola Savio Hyvinkään sairaanhoitoalue Kiinteistö Oy Impilinna 13*) 1198 HUS 50 % Lohjan sairaanhoitoalue Kiinteistö Oy Kangasjyvä HUS 100 % Kiinteistö Oy Laurinkatu HUS 100 % - v valm. rakennus v valm. rakennus Kiinteistö Oy Lahenkallio HUS 52,71 % Kiinteistö Oy Lohjan Opiskelijaasunnot 20*) 3087 HUS 34 % - v valm. rakennukset v valm. rakennus Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue VN Fastigheter Ab HUS 100 % - Raaseporintie Metsästäjänkuja 1, 3 ja 5 ei raj - Carpelanintie 10 ja 12 ei raj Fastighets Ab Jägarbacken HUS 70 % Fastighets Ab Trollet HUS 50 % Porvoon sairaanhoitoalue Kiinteistö Oy Joukahaisentie 5 26*) 2276,5 HUS 69,03 % Yhteensä ,5 *) HUS:n omistuksen mukainen osuus kaikista asunnoista

6 6 HUS:n kokonaan tai osittain omistamat asuntoyhtiöt tai asuinrakennukset, joissa ei aravarajoitteita (asuinrakennus tarkoittaa HUS:n suoraan omistamia asuntoja) Yhtiö HUS:n asuntojen lkm hum2 omistus HYKS-sairaanhoitoalue Rakennus Sibeliuksenkatu HUS 100 % Rakennus Luuvanniementie 2, 4 ja HUS 100 % Asunto Oy Paciuksenkatu HUS 21,6 % Hyvinkään sairaanhoitoalue Kiinteistö Oy Vesitorninrinne 28*) 2175 HUS 66,67 % Kellokosken Lääkärintalo 4 371,1 HUS 100 % Ohkolan Lääkärintalo 2 471,7 HUS 100 % Ohkolan rivitalo ,8 HUS 100 % Ohkolan rivitalo ,8 HUS 100 % Ohkolan rivitalo ,8 HUS 100 % Asunto Oy Pilvenmäki HUS 100 % Asunto Oy Tuusulan Haukilahdentie HUS 20,08 % Lohjan sairaanhoitoalue Asunto Oy Lohjan Rajakumpu 14 HUS 48,17 % Kiinteistö Oy Havu-Salpa 9 558,5 HUS 20 % Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Bostads Ab Raseborgsvägen 22 i Ekenäs 13*) 1643,5 HUS 44,06 % Porvoon sairaanhoitoalue Rakennukset Sairaalatie ,6 HUS 100 % Yhteensä ,8 *) HUS:n omistuksen mukainen osuus kaikista asunnoista HUS:n omistamat erilliset asunto-osakkeet HUS:n asuntojen Yhtiö lkm HYKS-sairaanhoitoalue Asunto Oy Riistavuorenkuja 4 20 Hyvinkään sairaanhoitoalue Asunto Oy Järvenpään Mannilantie 13 2 Asunto Oy Sävelseppo 1 Asunto Oy Loutinkatu 7 1 Asunto Oy Järvenpään Mäkikatu 1 1 Asunto Oy Tupalantie 17 1 Asunto Oy Roinilanhaka 3 Asunto Oy Kellorinne 1 Lohjan sairaanhoitoalue Asunto Oy Laurinkatu 35 1 Asunto Oy Voudinpuustelli 2 Asunto Oy Ojamonkatu Asunto Oy Ojamonjuho 1 Asunto Oy Sundellinpuisto 2 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Bostads Ab Mårten 1 Bostads Ab Prästängsgatan 3 1 Bostads Ab Prästängsgatan Bostads Ab Björknäsgatan 35 1 Bostads Ab Havsvind 1 Bostads Ab Jaktvägen 11 2 Bostads Ab Greve Moritzgatan 5 1 Bostads Ab Kjellingsgränd 1 Bostads Ab Raseborgsvägen 18 1 Bostads Ab Raseborgsvägen 20 3 Porvoon sairaanhoitoalue Asunto Oy Kurkikivi 1 Yhteensä 52

7 Asumisen hinta 7 HUS:n omistamien kiinteistöyhtiöiden neliövuokra vaihtelee 6,50 ja 13,00 euron välillä. Pääkaupunkiseudun kuntien vuokra-asuntojen neliövuokrankeskiarvo on noin 10,50 euroa. HUS:n vuokrataso asettuu hyvin näiden kuntien tasolle ja sitä voidaan pitää kohtuullisena. Sen sijaan neliövuokrien vaihteluväli on liian suuri. Hyvin johdetun asuntopolitiikan keinoin vuokrien ääripäät saadaan lähenemään toisiaan. HUS:n asuntojen koko Valtaosa HUS:n asuntokannasta on yksiöitä ja kaksioita: yksiöt % kaksiot % 3-4 h % HYKS 27,5 63,2 9,3 Hyvinkää 23,5 41,2 35,9 Lohja 53,5 35,9 7,6 Länsi-Uusimaa 35,8 38,4 25,8 Porvoo 18,5 51,9 29,6 Asuntojen koon jakaumaa voidaan pitää hyvänä. Pienten asuntojen tarjonta tukee henkilöstön rekrytointia. Rekrytoinnin tarve HUS:n henkilöstömäärä vuonna 2009 oli , heistä vakinaisia oli eli 80,1%. Vakinaisen henkilöstön prosentuaalinen määrä on suhteellisen korkea, mikä tukee henkilöstöstrategian linjauksia. Valtaosa henkilöstöstä (88,3 %) työskenteli kokoaikaisessa palvelussuhteessa. Vakinaisen henkilöstön prosentuaalinen lähtövaihtuvuus oli 6,1 %, joka on noin yhden prosenttiyksikön alempi kuin vuosina Vuonna 2009 HUS:ssa päättyi kaikkiaan vakinaista palvelussuhdetta, joista irtisanoutuneiden osuus oli 605 henkilöä eli 6,1 %. HUS:ssa oli vuonna 2009 yhteensä uutta työntekijää, joiden palvelussuhteen kesto oli mittausajankohtana kestänyt alle yhden vuoden. Heistä vakituiseen palvelussuhteeseen oli tullut 768 henkilöä ja määräaikaiseen Lääkäreiden osuus oli 319, hoitohenkilökunnan 1 454, erityistyöntekijöiden 181 ja muun henkilökunnan 789 henkilöä. Vuositasolla HUS maksaa palkkaa noin henkilölle, mikä osaltaan kertoo määräaikaisen henkilöstön vaihtuvuudesta ja kausityöntekijöiden (esim. kesäsijaiset) sekä lyhytaikaisten sijaisten tarpeesta. Vuonna 2009 HUS:sta siirtyi vanhuuseläkkeelle yhteensä 376 henkilöä. Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisen ikä oli 62,6 vuotta (v. 2008: 62,5 vuotta ja v. 2007: 62,2 vuotta). Vuonna 2009 kunta-alalta vanhuuseläkkeelle siirryttiin keskimäärin 63,3-vuotiaana. Vuosina vanhuusiän (65-v.) saavuttaa kaikkiaan HUS:n palveluksessa olevaa henkilöä. Heistä hoitohenkilökuntaan kuuluvia on 2 668, lääkäreitä 639, erityistyöntekijöitä 246 ja muuhun henkilökuntaan kuuluvia henkilöä. Huippunsa vanhuuseläkkeelle siirtyvien lukumäärä saavuttaa vuosina Eläkepoistuma ja sen aiheuttama uusrekrytoinnin tarve tulee olemaan merkittävä; keskimäärin eläkkeelle siirtyy vuosittain noin henkilöä enemmän kuin tällä hetkellä. HYKS-alueella on lähes jatkuvasti noin 250 hoitohenkilöstöön kuuluvan vajaus. Pääkaupunkiseudun koulutusvolyymi ei riitä täyttämään vajausta, joten rekrytointia tapahtuu paljon muualta Suomesta, mikä osaltaan aiheuttaa asuntojen kysyntää. Häiriöttömän ja turvallisen toiminnan kannalta on keskeistä, että rekrytointiprosessi toimii tehokkaasti. Suurin rekrytointitarve henkilömäärällisesti tulee tulevaisuudessa kohdistumaan Helsingin seudulle. Rekrytoinnin onnistumisen yksi edellytys on kyky tarjota tarpeen vaatiessa asunto.

8 8 Asuntojen kysyntä HYKS-alueella Helsingin ja Jorvin asuntoihin on jonojen perusteella kysyntää enemmän kuin tarjontaa. Muilla alueilla kysyntä on tarjontaa pienempää ja asuntoja on jouduttu tarjoamaan myös HUS:n ulkopuolisille tarvitsijoille. Jonojen merkitystä asunnon tarvitsijoiden todellisen määrän arvioimisessa on pidettävä epäluotettavana ilman, että jonottajien tilanne on erikseen tutkittu; jonoissa on useaan asuntoon hakijoita, sekä toisenlaiseen asuntoon tai edullisempaan asuntoon hakijoita. Siihen nähden, että tällä hetkellä myös HYKS- alueella vallitsee asuntojen tarjonnassa tasapainoinen tilanne, edes tilastollisella vajaan 300:n jonottajan määrällä ei ole todellista arviointiperustetta. Tällä hetkellä myös HYKS-alueella on kyetty jonoista huolimatta tarjoamaan asunnot rekrytoitaville. Tilanne on pitkään ollut varsin tyydyttävä. HUS:n ulkopuolisten asukkaiden määrä HUS:n asunnoissa. HUS:n asunnoista 225:ssä (16 %) oli huhtikuun 2010 tilanteessa isännöitsijöiltä saatujen tietojen mukaan voimassa vuokrasopimus sellaisen henkilön kanssa, jolla ei ole työsuhdetta HUS:iin. Osa näistä on eläkkeelle siirtyneitä HUS:n työntekijöitä. Kun otetaan huomioon vain HUS:iin työsuhteessa olevat 1203 asuntoa, HUS tarjoaa asunnon laskennallisesti 5,7 %:lle henkilöstöstään aiemmin mainitun 6,8 %:n sijasta. Alueittain HUS:n asuntojen määrä ja ulkopuolisten asukkaiden määrä: Alue asuntojen lkm ei HUS:n ts Hyks Helsinki Hyks Jorvi HYKS Peijas Hyvinkään sha Porvoon sha 62 4 Lohjan sha L-Uudenmaan sha Yhteensä Tyhjien asuntojen määrä Tyhjien asuntojen määrä on vaihdellut lyhyenkin ajanjakson aikana. Uuden toiminnan aloittaminen on johtanut täyttymättömiin odotuksiin asuntojen määrällisestä tarpeesta. Esimerkiksi Jorvissa varauduttiin psykiatrian toiminnan laajentumiseen rakentamalla uusia asuntoja, joista useita kymmeniä jouduttiin vuokraamaan ulkopuolisille asukkaille tarpeen yliarvioinnista johtuen. Tällä hetkellä tyhjiä asuntoja HUS:n alueella on vain muutama, Kiinteistö Oy Asolanrinteessä ja Kiinteistö Oy Jorvissa muutama peruskorjausta odottava asunto. Kiinteistöyhtiöt ovat pyrkineet taloudellisista syistä johtuen täyttämään asunnot muilla kuin HUS:n henkilöstöllä. 2. ASUNTOJEN VUOKRAUKSEEN LIITTYVÄT PERIAATTEET Henkilöstöasuntopolitiikan tavoitteet liittävät asuntojen perustarkoituksen nykyistä enemmän rekrytointia tukevaksi, mistä johtuen tulevaisuudessa asuntotarve ja asuntojen sijainti on entistä enemmän sidoksissa siihen, millaista henkilöstöä, ja kuinka paljon HUS rekrytoi. Asuntojen vuokrauksen periaatteisiin kuuluu paitsi uuden asunnon tarjoaminen myös periaatteet asunnon vaihtamisen oikeuksista.

9 9 Asuntojen vuokrauksen keskeiset linjaukset: Etusijalle asetetaan hakijat, joiden palvelussuhteen aloittaminen edellyttää asunnon järjestämistä. Jos hakijoina on useita asuntotarpeiltaan samassa tilanteessa olevia hakijoita, etusijalle asetetaan ne, joiden rekrytointi on keskeistä HUS:n toiminnan kannalta. Mikäli asunnontarpeen syynä on asunnon kokoon tai sijaintiin liittyvät tarpeet tai halu vaihtaa asuntoa, ei asuntohakemusta voida ilman erityisiä syitä käsitellä kiireellisenä. 3. ASUMISOIKEUDEN MÄÄRÄAIKAISUUS HUS:n asuntopolitiikan tärkeänä tavoitteena on helpottaa työvoiman saatavuutta HUSkonsernin palvelukseen ja ottaa joustavasti huomioon eri henkilöstöryhmien erilaiset tarpeet. Asuntojen riittävyyttä voidaan edistää nopeuttamalla niiden kiertoa. Kiertoa voidaan edistää ottamalla käyttöön ehdolliset vuokrasopimukset, joissa sovitaan määräaikaisesta asumisoikeudesta. Vakinaisen henkilöstön kanssa tehdään viiden vuoden vuokrasopimus. Kolme kuukautta ennen määräajan päättymistä vuokralainen voi hakea jatkosopimusta. Jatkamista koskeva päätös enintään kahden vuoden vuokrasopimuksesta tehdään ajankohtaisen rekrytointitarpeen ja asuntojen tarjontatilanteen perusteella. Määräaikaisten osalta vuokrasopimus tehdään työsuhteen pituiseksi. Työsuhteen päättymisen jälkeen asukkaalla olisi oikeus asua asunnossa kolmen kuukauden ajan. Määräaikaisen työvoiman tarve korostuu erityisesti kesäaikoina, jolloin asuntojen kysyntä tilapäisesti kasvaa. Myös liikkuvan, ns. keikkoja tekevän työvoiman, tilapäisasuntojen tarve saattaa ajoittain muodostua pullonkaulaksi. Asuntojen järjestäminen näille ryhmille tapahtuu pääasiassa käyttämällä HUS:n ulkopuolisia asuntomarkkinoita. HUS voi sopia opiskelija-asuntoyhteisöjen tai muiden asuntoja omistavien tahojen kanssa tilapäisasuntojen järjestämisestä. Käytäntö on sovittava kestäväksi ja toimivaksi. Asumisen määräaikaisuuden linjaukset: jälkeen työsuhdeasunto vuokrataan viiden vuoden määräajaksi, ellei palvelussuhteen kestosta johtuen tai työntekijän aloitteesta sovita tätä lyhyemmästä määräajasta. Määräajan päätyttyä voidaan tehdä uusi vuokrasopimus enintään kahden vuoden ajaksi. Näille jatkoajalla oleville vuokralaisille ei enää tarjota uutta asuntoa. Alle kolmen kuukauden palvelussuhteessa olevalle henkilöstölle (kesälomasijaiset ja keikkalaiset) tarkoitettua määräaikaista asuntotarjontaa varten luodaan toimiva käytäntö hankkimalla käyttöön muitakin kuin HUS:n omia asuntoja.

10 10 4. ASUKKAIDEN TASA-ARVOISEN KOHTELUN PERIAATTEET, ASUMISKUSTANNUKSET JA ASUMISKUSTANNUSTEN SUBVENTOINTI Vetovoimaisen ja halutun työpaikan perusta on toiminnan oikeudenmukaisuudessa. Henkilöstöasuntojen jakoperusteissa tämä korostuu erityisen vahvasti. Rekrytoinnin ensisijaisuuden, asumiskustannusten ja asumiseen liittyvien oikeuksien tulee olla selkeästi määritelty paitsi henkilöstön kannalta, myös kuntayhtymän ydintoimintaan liittyvien tavoitteiden osalta. Periaatteiden tulee olla helposti ymmärrettäviä ja läpinäkyviä. Oikeudenmukainen ja läpinäkyvä asuntopolitiikan toteuttaminen täyttää tasa-arvoisen kohtelun periaatteet. Henkilöstöasuntojen tulee täyttää nykyaikaisen asumisen perusvaatimukset. Niiden kunnosta tulee huolehtia niin, että tarjolla on terveellinen ja turvallinen asuminen. Perusvaatimuksiin kuuluu myös asuntojen sijainti julkisten liikenneyhteyksien läheisyydessä. Valtaosan asunnoista tulee soveltua 1-2 hengen talouksille. Asumiskustannukset Tasa-arvoinen kohtelu ei tarkoita työsuhdeasunnossa asumisen kustannusten tasaamista, mutta se edellyttää pyrkimystä mahdollisimman yhtäläisin perustein määriteltyihin vuokriin. Vuokraan vaikuttavat kiinteistö- tai asuntoyhtiön taloudellinen tilanne ja rakennusaikaiset rahoitusmuodot ja taloussuhdanteet. Yhtiöiden taloudelliseen asemaan vaikuttavat keskeisesti asuntojen suhteellisen iäkkyyden tähden peruskorjaustarpeet. Peruskorjaukset, putkiston korjaukset yms. ovat kalliita ja nostavat asumisen kustannuksia nopeasti ja paljon. Aiheutuvia kustannuksia voidaan tasata pitkällä aikavälillä fuusioimalla HUS:n hallituksen linjauksen mukaisesti yhtiöitä suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Väistämättä vuokrat muodostuvat erilaisiksi riippuen paitsi taloudesta ja aravasäännöistä, myös jossain määrin sijantikunnasta. HUS:n tulee kuitenkin pyrkiä pitämään alimman ja korkeimman vuokran välinen ero mahdollisimman pienenä. Kohtuullinen erilaisuus tulee kuitenkin hyväksyä. Asumisen tukeminen HUS ei ole tue henkilöstön asumista muutoin kuin järjestämällä työsuhdeasuntoja. Tulevaisuudessakaan HUS ei ota käyttöön muita järjestelyjä tai tarjoa asuntoja sosiaalisin perustein. Asumisen tukeminen kuuluu Kelan tehtäviin. HUS on vuosittain korvannut kiinteistöyhtiöille tyhjistä asunnoista aiheutuvia tappioita, jotta vuokrataso ei muodostuisi kohtuuttomiksi. Ääritapauksissa voidaan edelleen menetellä näin, mutta hyvin hoidettu asuntopolitiikka pystyy välttämään tällaiset tilanteet. Tukiasuminen Tukiasumisen tarkoittaessa hoitoketjuun kuuluvaa yhteiskuntaan sopeuttamista se ei sisälly henkilöstöasuntopolitiikan tehtäviin. Mikäli henkilöstöasuntojen tarjonta ylittää selkeästi ja pitkäjänteisesti kysynnän, voidaan asuntoja osoittaa henkilöille, jotka kuuluvat HUS:n hyväksymään sosiaalisen työllistämisen ohjelmaan ja ovat sen sosiaalisen yrityksen palveluksessa, jolta HUS ostaa palveluita. Näille henkilöille myönnetään HUS:n asuntoja samojen periaatteiden mukaan kuin HUS:n työntekijöille.

11 11 Tasa-arvoisen kohtelun, asumiskustannusten ja asumisen tukemisen linjaukset: HUS:n henkilöstöasuntopolitiikka on oikeudenmukaista ja periaatteet läpinäkyviä ja kaikkien helposti ymmärrettäviä. Työsuhdeasuntojen tulee täyttää nykyaikaisen asumisen perusvaatimukset. Asumiskustannusten on oltava kohtuulliset, markkinavuokria alemmat. Vuokrat eri yhtiöiden tai alueiden välillä voivat vaihdella. HUS ei tue henkilöstön asumiskustannuksia. 5. ONKO OMISTAMINEN YDINTOIMINTAA - ASUNTOJEN OMISTAMINEN OSANA SAIRAALAN TOIMINTAA HUS:n strategian osana määritelty ydintehtävä on tuottaa asiakkaidemme parhaaksi erikoissairaanhoidon palveluja ja terveyshyötyjä tuloksellisessa yhteistyössä perusterveydenhuollon, yliopiston ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Ydintehtävän mukainen erikoissairaanhoidon palvelujen tuottaminen edellyttää riittävää, ammattitaitoista ja osaavaa henkilöstöä. Henkilöstöön kohdistuva vaatimustaso ja ylipäänsä saatavuus edellyttää hyvin hoidettua rekrytointipolitiikkaa. Myös HUS joutuu kilpailemaan henkilöstöstään. Vanhastaan yhtenä keinona on käytetty asuntojen tarjontaa rakennuttamalla omia asuntoja. HUS:n käytettävissä on tällä hetkellä 1428 henkilöstön käyttöön tarkoitettua HUS:n omistamaa asuntoa. HUS ei ole vuokrannut eikä välittänyt asuntoja. Kun asuntojen järjestämistä henkilökunnalle arvioidaan ydintoiminnan kannalta, on selvää, että se ei ole HUS:n strategian tarkoittamaa ydintoimintaa, mutta se on läheisesti ydintoimintaa tukevaa. Asuntojen omistaminen on nähty merkittävänä keinona tukea rekrytointia ja henkilöstön työssä pysyvyyttä. HUS omistaa sen tähden, että tällöin sairaala voi pääsääntöisesti nimetä asukkaat omiin yhtiöihinsä ja ottaa huomioon rekrytoinnin tarpeet ilman välikäsiä. Aravarahoituksella toteutetuissa asunnoissa etusijalla ovat pienituloiset ja asuntoja tarvitsevat. Yli 60 %:a HUS: asuntokannasta on toteutettu julkisella aravarahoituksella. Asuntoa tarvitsevat myös muut kuin pienituloiset HUS:n palveluksessa olevat. HUS:n edun mukaista on hallita kummankin rahoitusmallin mukaisia asuntoja. Omistaminen merkitsee myös velvoitteita, kuten kunnossapitoa, peruskorjausta, rahoitusjärjestelyjä tms. HUS:n asuntokanta on pääosin rakennettu n. 30 vuotta sitten ja se on lähivuosina peruskorjauksen tarpeessa. Omistamisen merkityksen arviointi kokonaisuuden kannalta onkin jo vaikeampaa. Omistamisella ei liene merkitystä, jos HUS:lla on oikeus nimetä asukkaat sairaanhoitopiirin asettamin ehdoin ja kohtuumääräisellä vuokralla. Kritiikki asuntojen omistamista kohtaan perustuu paljolti omistamisen vaatimasta hallinnosta, ja siitä aiheutuviin kuluihin, ehkä jossain määrin myös hallinnon työläyteen. Nykyisin hallintokulut ovat vähäiset. HUS ei ole tukenut asumista pitkään aikaan, ellei täksi katsota tyhjien asuntojen saamattomien vuokrien korvaamista kiinteistöyhtiöille vuokratason kohtuullisena pitämiseksi. Vuosina korvaamisen määrät ovat olleet keskimäärin euroa vuodessa. Asunnoissa asuu paljon, jopa eräin paikoin valtaosa, muita kuin HUS:iin työsuhteessa olevia. Tällaisten kiinteistöyhtiöiden tai asuntojen omistaminen ei enää täytä HUS:n ydintoiminnan tukemisen perusteita. Asuntopolitiikka on näissä tapauksissa epäonnistunut.

12 Omistamisen linjaukset: 12 Asuntojen järjestäminen henkilökunnalle on läheisesti ydintoimintaa tukevaa HUS omistaa pääsääntöisesti myös tulevaisuudessa henkilöstöasunnot, sekä arava-rahoitteiset että vapaarahoitteiset Asuntojen omistaminen sellaisenaan ei ole välttämättömyys, edellyttäen, että HUS:lla on mahdollisuus muulla tavoin järjestetyissä asunnoissa nimetä asukkaat ja määritellä asumisen ehdot sekä sen, että asumisen kustannukset ovat kohtuulliset Omistamisen tuomat vahvuudet on hyödynnettävä täysimääräisesti, etenkin asumiskustannusten kohtuullisuuden mutta myös toimintasääntöjen ja tehokkaan hallinnoinnin osalta HUS:n omistamat asunnot, joita ei voida käyttää eikä niitä tarvita HUS:n työntekijöille, realisoidaan mahdollisimman pian kuitenkin viimeistään vuoteen 2015 mennessä, edellyttäen ettei ole odotettavissa palvelutuotannon lisäyksestä aiheutuvaa uutta rekrytointitarvetta. 6. ASUNTOKANNAN SUPISTAMISEN TAI LISÄÄMISEN NÄKÖKULMA - ASUNTOJEN TARPEEN ARVIOINTI LÄHITULEVAISUUDESSA Asuntojen tarpeen arviointi perustuu jo aiemmin kuvattuihin osatekijöihin, asuntojen kokonaismäärään, asumisen hintaan, tarjolla olevien asuntojen kokoon ja HYKS:n kohdalla erityisesti rekrytoinnin tarpeeseen, asukaskannan koostumukseen (HUS:n työsuhteessa olevat/ ei työsuhteessa olevat), sekä tyhjien asuntojen määrään. Kaiken edellä esitetyn perusteella voidaan päätellä, että Helsingissä esiintyy lisätarvetta, koska kaikki asunnot ovat täynnä, eikä HUS:n ulkopuolisia asukkaita ole ja jonojakin on. Kun otetaan huomioon myös Jorvin ja Peijaksen sairaalat, joiden asunnoista 48 on vuokrattu ulkopuolisille, kysymys asuntojen lisätarpeesta ei ole toistaiseksi ajankohtainen myöskään HYKSalueella. Muilla sairaanhoitoalueilla ei ole jonoja ja asunnoissa asuu huomattava määrä muita kuin HUS:n työntekijöitä. Pikemminkin asuntojen määrää voidaan vähentää. HUS:n henkilöstömäärän arvioidaan olevan vuonna 2025 noin , kun se nyt on noin HUS:n työntekijöiden käytössä asuntojen kokonaismäärästä 1428 on nyt 1203 asuntoa eli 5,7 %. Käyttämällä nykyistä asuntojen tarjontaprosenttia 5,7, tarvittaisiin vuonna 2025 HUS.ssa yhteensä 1254 asuntoa. HYKS alueella on nyt yhteensä 1001 asuntoa eli 6,1 %. Laskennallinen muutostarve osoittautuu nykyiseen nähden vähäiseksi. Tarvetta voidaan tyydyttää asuntojen kiertonopeutta lisäämällä. Mikäli asuntoja tarvitaan lisää mahdollisesti muuttuvien olosuhteiden johdosta, tulee tarve keskittymään pääkaupunkiseudun alueelle, ei juurikaan muille sairaanhoitoalueille. HUS-alueella valmistuu lähivuosien aikana varsin paljon uusia toimitiloja. Esimerkiksi Naistenklinikan peruskorjaus ja laajennus tarvitsee vuoteen 2015 mennessä 46 uutta työntekijää, Jorvin päivystyksen lisärakennus 47 työntekijää. Sen sijaan Lohjan psykiatrian uusien tilojen tarvitsema henkilökunta siirtyy kokonaan käytöstä poistuvista toimintapisteistä. Rakennusten valmistuminen ei lisää asuntotarpeen kannalta merkittävästi kysyntää 5,7 %:a merkitsee 5 6:tta asuntoa HUS:n on seurattava valppaasti kysynnän kehittymistä. Kysyntä voi muuttua, mikäli palvelutuotantoa on mahdollista merkittävästi lisätä tai jos vapailla markkinoilla tapahtuisi merkittäviä asumisen hinnan nousuja. Markkinahintojen muutoksilla on taipumus vaikuttaa myös julkisen sektorin hintoihin, jolloin hyötyero kapenee. Kysyntään vaikuttavat

13 13 myös tottumukset, erityisesti työpaikan ja asunnon väliseen etäisyyteen suhtautuminen. Liikenneyhteyksien ja julkisen liikenteen kehittyminen lisäävät etäämpänä Meilahdesta olevien asuntojen kysyntää ja laajentavat uusien asuntojen hankinnan maantieteellistä aluetta. Kysynnän kasvuun voidaan reagoida eri menettelytavoin asuntoja voidaan hankkia rekrytoitavan henkilöstön käyttöön myös vuokraamalla eikä ensisijaisesti omistukseen hankkimalla tai itse rakentamalla. Kuntien ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa on syytä kehittää yhteistyötä asuntotarpeen hetkittäisten ja tilapäisten kysyntävaiheiden kasvusta aiheutuvien ongelmien ratkaisemiseksi. Kesäsijaisten asuntotarvetta voidaan turvata hyvällä yhteistyöllä opiskelijajärjestöjen kanssa. Asuntokannan määrän linjaukset: Asuntokantaa pidetään yllä vain HUS:iin palvelusuhteessa olevia varten. Asuntokannan lisäämisen tarvetta ei juuri nyt ole Kysynnän muutoksia seurataan HYKS-alueella valppaasti; erityisesti palvelutuotannon kasvua sekä ulkoista asuntojen tarjontaa ja markkinahintojen kehittymistä. Mikäli ilmenee asuntojen lisäämisen tarvetta, reagoidaan ensisijaisesti asuntoja vuokraamalla sekä pyrkimällä tekemään sopimuksia esim. kuntien asuntotoiminnan ja opiskelija-asuntosäätiöiden kanssa. Vasta tämän jälkeen harkitaan omaa asuntotuotantoa. 7. ASUNTOJEN HALLINNOINNIN ORGANISAATIO JA ISÄNNÖINTIIN LIITTYVÄT YLEISET PE- RIAATTEET Vuoden 2009 alussa hyvin hajanainen asuntojen hallinnoinnin kokonaisvastuu keskitettiin HUS-Tilakeskukselle. Siihen saakka sairaanhoitoalueet olivat itsenäisesti hoitaneet omistamiaan asuntoja ja kiinteistöyhtiöitä. Useimmat kiinteistö- ja asuntoyhtiöt ovat HUS:n 100 %:ssa omistuksessa, osa asunnoista on ulkopuolisten kanssa yhteisissä yhtiöissä ja osa yksittäisiä eri asuntoyhtiöissä sijaitsevia asuntoja. Osaomistus- ja yksittäisten asuntojen määrä tullee vähenemään realisoimisen seurauksena. Kokonaisuuden kannalta päästään parhaaseen tulokseen, kun asuntojen hallinnointi keskitetään siten, että muodostuu vahva ja osaava yksikkö. HUS:n hallituksen päätöksen mukaan tähän pyritään fuusioimalla yhtiöitä. Hallitus on hyväksynyt valmistellun fuusiosuunnitelman ja fuusion toimeenpano tulee tapahtumaan vuoden 2011 alusta lukien. Tähän Kiinteistö Oy HUS-Asuntoihin tulee kuulumaan yhteensä 712 HUS:n kokonaan omistamaa asuntoa viidestä eri yhtiöstä. Sen ulkopuolelle jää 716 asuntoa, merkittävimpänä verotussyistä HYKS-sairaanhoitoalueella HUS:n suorassa omistuksessa olevat 380 asuntoa ja Lohjalla 59 asuntoa käsittävä Kiinteistöyhtiö Oy Laurinkatu 24. Tämän lisäksi on osaomistuksessa olevien yhtiöiden asunnot ja yksittäiset asunto-osakkeet yhteensä 277. Kokonaisuuden hallinta koostuu 1) Kiinteistö Oy HUS-Asunnot ja 2) HUS:n suoraan omistuksessa olevista asunnoista ja osaomistuksessa olevista tai yksittäisistä asunnoista. Kiinteistö Oy HUS-Asunnot tulee huolehtimaan sille kuluvista asunnoista konserni valvoo fuusiota omistajana yhtiökokouksissa ja hallituksessa. Muiden 716 asunnon hallinnointi jää edelleen HUS-Tilakeskukselle. Kiinteistö Oy HUS-Asunnot raportoi säännöllisesti HUS-Tilakeskusta. Työsuhdeasuntojen isännöinti jää edelleen hajalleen; HUS:n suoraan omistuksessa Helsingin alueella olevien asuntojen isännöinnistä on vastannut HUS-Kiinteistöt Oy tätä

14 14 käytäntöä ei ole tarpeen muuttaa. Osaomistus ja yksittäisten asuntojen isännöinnistä vastaavat ao. yhtiöt. Vuokran perintä on tarpeen yhtenäistää ja yksinkertaistaa. Parhaiten tämä voi tapahtua henkilöstön toiveita noudattaen perimällä vuokrat suoraan palkasta. Aravayhtiöiden hallinnossa toteutetaan lain tarkoittamaa yhteishallintoa, jossa tavoitteena on lisätä asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia ja päätösvaltaa asumistaan koskevissa asioissa sekä vaikuttaa asumisviihtyvyyden lisäämiseen, talojen kunnossapitoon ja hoitoon. Yhteishallintoa toteutetaan asukkaiden kokousten ja asukastoimikuntien avulla. Asukkailla on myös edustus yhtiön hallitutuksessa. Asuntojen hallinnoinnin ja isännöinnin linjaukset: Perustettavan Kiinteistö Oy HUS-Asunnot toimintaa tuetaan ja vahvistetaan; omistajan osallistuminen aktiivista Osaomistus- ja yksittäisiä asuntoja hallinnoi HUS-Tilakeskus, jonka tehtäviin kuuluu hallinnoinnin edelleen kehittäminen, talouden seuranta ja tarpeettomien asuntojen realisointi. Selvitetään mahdollisuuksia siirtää kaikki yhtiömuotoiset asunnot Kiinteistö Oy HUS-Asunnot hallintaan. 8. YHTIÖIDEN TALOUDEN KESTÄVYYS JA PERUSKORJAUSTEN RAHOITTAMISEN PERIAAT- TEET HUS:n työsuhdeasuntojen talous on järjestetty pitkälti yhtiömuotoisesti. Yhtiöillä tulee olla pitkällä aikavälillä tarkasteltuna riittävät tulot kaikkiin kuluihin. Lainatarpeet ja tilapäiset kassaongelmat hoidetaan lainarahoituksella ja edullisimmin HUS:n lainoilla tai takauksilla. Kaikkien HUS:n asuntojen vuokratuotoista muodostuva talous riittää kattamaan asuntojen hoitokulut. Talouden kestävyyteen liittyy erityisesti kysymys pääomakustannuksista, jotka aiheutuvat tarvittavista investoinneista. Investointeja voidaan tarvita ennakoitua aikaisemman kulumisen ohella monista syistä, kuten kohteen houkuttelevuuden säilyttämiseksi muihin HUS:n henkilökunnan asumisvaihtoehtoihin verrattuna, ts. vuokratulojen takaamiseksi tarvitaan modernisointeja. Työsuhdeasuntojen sijainti on yhtiöiden taloudenkin kestävyyden tärkein pohja. Esimerkiksi Helsingin Ruoholahdessa sijaitsevilla HUS:n pienemmän keskikoon olevilla asunnoilla voidaan ennustaa olevan pitkällä aikavälillä kestävä talous. Kestävä taloudenpito ottaa huomioon vuokranmaksajien maksukyvyn sekä rekrytoinnin tukemisesta johtuvan hakijaprofiilin edellyttämän pienemmän asuntokoon. Vaikka asukkaiden vaihtuvuus on merkittävä lisäkustannuserä yhtiöiden taloudessa, se on alisteinen asuntojen strategiselle tarpeelle eli rekrytoinnin onnistumisen edellyttämälle asukkaiden vaihtuvuudelle. Suuremmassa taloudellisessa kokonaisuudessa on paremmat edellytykset tasata pääomakustannuksia eri yhtiöiden ja kohteiden välillä. Tilastojen mukaan asunnot erityisesti pääkaupunkiseudulla ovat keskimääriin säilyttäneet erittäin hyvin arvonsa. Asukkaiden ja tulojen saaminen ja siten kestävä talous edellyttää oikea-aikaisia investointeja. Peruskorjauksia ei voi erottaa kokonaistalouden kannalta omaksi kulueräkseen tai taloudelliseksi kysymykseksi. Sen sijaan peruskorjaukset ovat aikatekijään liittyvä jaksotus tai kohdennuskysymys kuten halutaanko että nykyisillä vuokralaisilla on kestävää taloutta pienemmät vuokrat tai halutaanko/tuleeko asumistasoa pitää tulojen takaamiseksi markkinoita vastaavana jne. Kestävän taloudenpidon linjaukset:

15 15 talouden kannalta asuntojen tulee olla kysyntää vastaavia, sijainniltaan hyviä ja kooltaan pienehköjä ja kunnoltaan hyviä vuokrien tulee olla enintään markkinahintaisia ja niiden tulee kattaa yhtiöiden kaikki kustannukset Yhtiöiden ja asukkaiden vuokria voidaan tasata pääomakustannusten mutta ei hoitokustannusten osalta HUS myöntää yhtiöilleen oman pääomansa ehtoiset lainajärjestelyt HUS:n omaisuudesta tulee huolehtia laatimalla kaikista kiinteistöistä kuntoarviot ja niiden perusteella korjausohjelmat, jotka sisältävät alustavat kustannusarviot aikatauluineen sekä sitouttaa yhtiöt noudattamaan korjausohjelmaa HUS:n asuntojen myynnistä saatavat mahdolliset voitot käytetään yhtiöiden hyväksi korottamalla niiden osakepääomaa. HUS ei tue taloudellisesti omistamiaan yhtiöitä, niiden talouden on oltava tasapainossa ilman taloudellista tukea, 9. MUITA TAPOJA JÄRJESTÄÄ HENKILÖKUNNALLE ASUNTOJA KUIN OMA TUOTANTO TAI OMISTAMINEN Omistamisen ja oman tuotannon lisäksi on arvioitava myös muita keinoja henkilöstön asuntojen tarpeen tyydyttämiseksi. Keskusteluissa on ollut esillä kokonaisuuden kannalta merkittävästi nykyisestä omistamisesta ja hallinnoimisesta poikkeavia tapoja. Niitä ei ole voitu ainakaan toistaiseksi nostaa ensisijaisiksi kehittämisen suuntaviivoiksi. Myönteistä arviointia on vaikeuttanut HUS:n määräysvallan säilyminen asukasvalinnoissa. Taloudelliset suuret muutokset ja niistä aiheutuvat epävarmuustekijät ovat myös osaltaan hidastaneet osin mielenkiintoistenkin ratkaisuvaihtoehtojen kehittelemistä. Omistamisen siirtäminen yleishyödyllisille toimijoille tai rahoitusyhtiöille ja takaisinvuokraus Tässä tarkoitetaan koko HUS:n asuntokannan myymistä yhdelle tai useammalle ulkopuoliselle toimijalle ja edelleen takaisin vuokraamalla. Vaihtoehto edellyttää vahvaa sopimusta HUS:n henkilöstön aseman turvaamiseksi. HUS:n vaikutusvalta perustuu sopimiseen ei enää omistamiseen eikä määräysvaltaan. HUS ei pysty vaikuttamaan mahdollisiin omistajan muutoksiin. Kaikkien asuntojen siirtäminen Kiinteistö Oy HUS-Asunnoille Perustettavan Kiinteistö Oy HUS-Asunnot ulkopuolelle jää edelleen noin puolet HUS:n asuntokannasta. Tämä merkitsee suurta hallinnollista hajanaisuutta. Kaikkien asuntojen siirtäminen Kiinteistö Oy HUS-Asuntoihin säilyttäisi HUS:n omistusoikeuden ja määräysvallan. HUS voi käyttää yhtiökokouksissa omistajan äänivaltaa ja ohjata hallintoa ja asumisen periaatteita. Asuntokannan mahdollinen lisäämisen tarpeen toimeenpanosta vastaisi yhtiö

16 16 Yhteistyö kuntien asuntotoimen kanssa Yhteistyötä kuntien asuntotoimen kanssa on kehitettävä kaikissa olosuhteissa. HUS:n ydintoimintaa ei ole asuntojen järjestäminen, mutta sen on todettu olevan läheisesti ydintoimintaa tukevaa. Kunnat eivät ole voineet tukea riittävällä tavalla HUS:n määrällisiä tarpeita eivätkä varsinkaan HUS:n henkilöstön vaatimuksia nopeasta asunnon järjestämisestä esimerkiksi rekrytointitilanteessa. Asuntotoimi on kuitenkin periaatteessa kuntien tehtävä. Mikäli kunnat olisivat halukkaita toteuttamaan HUS:n asumisen tavoitteet, olisi tämä varteenotettava vaihtoehto. Kuntia sitoo tiukasti aravalainsäädäntö, mikä rajaa asukasvalintoja. Asuntojen hankkiminen vuokraamalla ulkopuoliselta omistajalta. Ulkopuolisen asuntoja omistavan tahon kanssa tehdään asuntojen vuokraamista koskevia määräaikaisia tai pitkäaikaisia sopimuksia. Tarpeen vaatiessa voidaan sopia samojen tahojen kanssa asuntojen rakentamisesta HUS:n vuokrasopimuksia varten. Tällöin vuokrasopimuksen tekevät asukas ja HUS. Siirtyminen omatoimiseen asunnon hankintaan HUS:n luopuminen kokonaan asuntojen järjestämisestä on mahdollista vain silloin, jos vapailla asuntomarkkinoilla on asuntoja ja tahoja, jotka voisivat pitää rekisteriä vapaista asunnoista HUS:n henkilöstöä varten. Tällaista mallia ei ole syytä pitää kehiteltävänä vaihtoehtona.

17 ERÄITÄ HENKILÖSTÖHALLINNON TUNNUSLUKUJA 17

18 18

19 19

HENKILÖSTÖASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA

HENKILÖSTÖASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA Hallitus 27.1.2014, OHEISMATERIAALI 1 1 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HENKILÖSTÖASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2010 2015 2 HENKILÖSTÖASUNTOPOLIITTINEN VISIO HUS järjestää henkilöstölleen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA

HENKILÖSTÖASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 1 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI LUONNOS HENKILÖSTÖASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA HENKILÖSTÖASUNTOPOLIITTINEN VISIO HUS järjestää henkilöstölleen kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja tarkoituksena tukea

Lisätiedot

HENKILÖSTÖASUNTOPOLIITTI NEN OHJELMA HENKILÖSTÖASUNTOPOLIITTINE N OHJELMA HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI

HENKILÖSTÖASUNTOPOLIITTI NEN OHJELMA HENKILÖSTÖASUNTOPOLIITTINE N OHJELMA HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 1 LUONNOS HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HENKILÖSTÖASUNTOPOLIITTINE N OHJELMA HENKILÖSTÖASUNTOPOLIITTI NEN OHJELMA VUOSILLE 2010 2015 2 HENKILÖSTÖASUNTOPOLIITTINEN

Lisätiedot

HENKILÖSTÖASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA

HENKILÖSTÖASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA Hallitus 9.5.2016, LIITE 2 1 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HENKILÖSTÖASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA HENKILÖSTÖASUNTOPOLIITTINEN VISIO HUS järjestää henkilöstölleen kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja

Lisätiedot

1 Sopimusosapuolet. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) (myöhemmin HUS) Y-1567535-0

1 Sopimusosapuolet. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) (myöhemmin HUS) Y-1567535-0 Hallitus 12.11.2012, LIITE 1 SOPIMUS HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖASUNTOPOLIITTISEN OHJELMAN TOIMEENPANON JA HENKILÖSTÖASUNTOJEN HALLINNAN SIIRROSTA HUS-KIINTEISTÖT OY:N TEHTÄVÄKSI

Lisätiedot

HUS-Tilakeskus Hallitus 27.4.2010, LIITE 2

HUS-Tilakeskus Hallitus 27.4.2010, LIITE 2 1 HUS-Tilakeskus Hallitus 27.4.2010, LIITE 2 HUS:N OMISTAMAT ASUNNOT SAIRAANHOITOALUEITTAIN 24.11.2009 Yhtiöiden tiedot kerätty pääosin Valjakka Oy:n asuntoselvityksestä ja talousluvut laskettu käytössä

Lisätiedot

1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.2. Asuinkiinteistöjen hallinnointi ylioppilaskunnassa

1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.2. Asuinkiinteistöjen hallinnointi ylioppilaskunnassa AALTO YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA 1 (8) TALOUDEN JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2012 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA 1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.2. Asuinkiinteistöjen hallinnointi ylioppilaskunnassa

Lisätiedot

TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA

TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA AALTO-YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA 27.8.2010 hyväksyttäväksi 1 (8) TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA 1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.1.2010 1.2. Asuinkiinteistöjen

Lisätiedot

Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi

Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi Kaupunginhallitus 214 20.10.2014 Kaupunginhallitus 235 03.11.2014 Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi 1466/10.03.02/2014 Kaupunginhallitus 20.10.2014

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Asunto- ja kiinteistökannan kehittäminen tarpeita ja toiveita vastaavasti

Asunto- ja kiinteistökannan kehittäminen tarpeita ja toiveita vastaavasti Asunto- ja kiinteistökannan kehittäminen tarpeita ja toiveita vastaavasti Toimitusjohtaja Teppo Forss, TVT Asunnot Oy 26.10.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ TVT Asunnot Oy lyhyesti - Kiinteistö- ja asuntokannasta

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 5/2012 Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne 2010 2012 27.11.2012 Sisällys 1 VUOKRA- JA OMISTUSASUMISEN VÄLIMUOTO... 3 1.1

Lisätiedot

Kuntayhtymän hallitus Valmistelija henkilöstöjohtaja Janne Niemeläinen,

Kuntayhtymän hallitus Valmistelija henkilöstöjohtaja Janne Niemeläinen, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 9/2016 1 (1) 121 251/01.01.01.00/2016 Vakansseista luopuminen Kuntayhtymän hallitus 121 Valmistelija henkilöstöjohtaja Janne Niemeläinen, janne.niemelainen@kuh.fi,

Lisätiedot

LAUSUNNON ANTAMINEN HUS-TILAKESKUKSELLE SISÄISEN VUOKRAN LASKENNAN JA SOVELTAMISEN PERIAATTEISTA

LAUSUNNON ANTAMINEN HUS-TILAKESKUKSELLE SISÄISEN VUOKRAN LASKENNAN JA SOVELTAMISEN PERIAATTEISTA HUS-Logistiikka johtokunta 32 22.10.2009 LAUSUNNON ANTAMINEN HUS-TILAKESKUKSELLE SISÄISEN VUOKRAN LASKENNAN JA SOVELTAMISEN PERIAATTEISTA LOGIS 32 HUS-Tilakeskus on pyytänyt lausuntoa sisäisen vuokran

Lisätiedot

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri Tallinna 2.4.2014 Rakentamisen määrä Suomessa 2 Helsingin asuntokanta

Lisätiedot

Kärjistyykö Helsingin asunto-ongelma? RIL Summit 2015: Mistä maahanmuuttajille asunnot?

Kärjistyykö Helsingin asunto-ongelma? RIL Summit 2015: Mistä maahanmuuttajille asunnot? Kärjistyykö Helsingin asunto-ongelma? RIL Summit 2015: Mistä maahanmuuttajille asunnot? Tatu Rauhamäki, Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Varmasti kärjistyy! Mutta kuinka paljon? Tarvitaan lisätietoa:

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE

SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS-

Lisätiedot

RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET

RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET Avustustoiminta RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET tarkentavia ohjeita hakijoille 1 2 Taitto: Grafiksi/Pauliina Sjöholm Julkaisija: RAY RAY:N INVESTOINTI AVUSTUSTEN PERIAATTEET - tarkentavia ohjeita

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Vuokralaisdemokratian pääperiaatteet Vantaa 26.1.2012

Vuokralaisdemokratian pääperiaatteet Vantaa 26.1.2012 Vuokralaisdemokratian pääperiaatteet Vantaa Vuokralaiset VKL ry toiminnanjohtaja 1 Laki yhteishallinnosta vuokrataloissa (649/90)=vuokralaisdemokratia 2 Tavoite: Antaa vuokralaisille päätäntävaltaa Antaa

Lisätiedot

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen

Lisätiedot

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet Kunnanhallitus 332 25.08.2014 Kunnanvaltuusto 79 01.09.2014 EVTEK-kuntayhtymän purkaminen 379/00.04.02/2013 Kunnanhallitus 25.08.2014 332 Selostus EVTEK-kuntayhtymä Kuntayhtymän jäsenkunnat sekä osuudet

Lisätiedot

Asuntopula kasvun tulppana

Asuntopula kasvun tulppana Asuntopula kasvun tulppana Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 29.8.2013 Mäntsälä Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys Järvenpään kaupunki Ruislehto Kirsti 2 Järvenpään

Lisätiedot

Mistä asunnot maahanmuuttajille?

Mistä asunnot maahanmuuttajille? Mistä asunnot maahanmuuttajille? 19.11.2015 HELENA SÄTERI Ylijohtaja Ympäristöministeriö Turvapaikanhakijat Euroopan maissa 2003 2014 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Itävalta

Lisätiedot

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala KVPS:n tukiasunnot RAY- rahoitteiset Turku 23.4.2015 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen

Lisätiedot

POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS

POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS Luonnos 26.10.2011, muutokset 0 POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS Luonnos 26.10.2011, muutokset 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Sopijapuolet 2. Sopimuksen taustaa 3. Sopimuksen tarkoitus 4. Yhtiön osakepääoma, osakkeiden

Lisätiedot

Osakas A-osakkeet B-osakkeet

Osakas A-osakkeet B-osakkeet 1 (5) LISÄSOPIMUS 28.2.2013 PÄIVÄTTYYN TAPIOLAN KESKUSPYSÄKÖINTI OY:N OSAKASSOPIMUKSEEN A-lisäosakkeet / VSS-tila 1. OSAPUOLET Osakas A-osakkeet B-osakkeet Finprop Tapiola Oy (Y-tunnus: 1749679-4) 460

Lisätiedot

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan.

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. TILINPÄÄTÖS 2013 Suomen johtava asuntovuokrausyritys VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. Tilinpäätös 27.2.2014 Meitä on VVO:laista (keskimäärin v. 2013) Toimintaympäristö

Lisätiedot

Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta

Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta Investointien ja toiminnan muutosten vaikutukset palvelujen kustannuksiin Keskeiset periaatteet Kuntayhtymä vuokraa tilat pääsääntöisesti jäsenkunnilta

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

5) kohdissa 3 ja 4 mainitut palvelussuhteet täytetään asuntojen valmistumisen edellyttämänä aikana kuitenkin aikaisintaan 1.8.2014 alkaen.

5) kohdissa 3 ja 4 mainitut palvelussuhteet täytetään asuntojen valmistumisen edellyttämänä aikana kuitenkin aikaisintaan 1.8.2014 alkaen. 260/2014 125 Ruskeasuon uudisrakennushankkeen valmistumisen vaikutukset yhteisen seurakuntatyön erityisdiakonian tuetun asumisen yksikön laajentumiseen ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Päätösehdotus Yhteisen

Lisätiedot

ARA - SEMINAARI Joensuun Kodit Oy:n toimenpiteet muuttuvissa markkinatilanteissa ja toimenpide-ehdotuksia

ARA - SEMINAARI Joensuun Kodit Oy:n toimenpiteet muuttuvissa markkinatilanteissa ja toimenpide-ehdotuksia ARA - SEMINAARI Joensuun Kodit Oy:n toimenpiteet muuttuvissa markkinatilanteissa ja toimenpide-ehdotuksia Matti Martikainen 23.10.2013 www.joensuunkodit.fi 1 Kaupungin täysin omistama kiinteistöosakeyhtiö,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 18.08.2014 Sivu 1 / 1 2651/00.04.01/2014 Kaupunginhallitus 185 16.6.2014 93 EVTEK-kuntayhtymän purkaminen Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Pesonen, puh. 09 816 52204 Riikka Kiljander-Kiiskinen,

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 1/2005 Olavi Lehtinen Pekka Pelvas 5.1.2005 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2004 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Lisätiedot

Asuntohakemus. Vuokra-asunnot

Asuntohakemus. Vuokra-asunnot Asuntohakemus Vuokra-asunnot Asuntohakemus Uusi hakemus Jatkohakemus Sisäinen vaihto Täyttömalli Kaikki tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia ja ne tulee täyttää. Emme voi käsitellä puutteellisesti

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (5) Kiinteistölautakunta To/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (5) Kiinteistölautakunta To/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (5) 11 Helsingin kaupungin asunnot Oy:lle vuokratun asuntotontin (kerrostalo) vuokrasopimuksen vuokra-ajan jatkaminen (Käpylä, tontti 25857/1) HEL 2015-013448 T 10

Lisätiedot

Kiinteistökeskus Harjuseutu Oy 1

Kiinteistökeskus Harjuseutu Oy 1 ASUNTOHAKEMUS Hakemus on voimassa 4kk jättöpäivästä Hakijoilta tarkistetaan luottotiedot luottotietorekisteristä HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Nykyinen osoite Postinumero Toimipaikka Arvo tai ammatti Työnantaja

Lisätiedot

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM 17.5.2011 1(6) Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM Kuntayhtymän talousarviossa ja suunnitelmassa investointien määrä on pyritty pitämään poistojen suuruusluokassa. Suuret rakennusinvestoinnit

Lisätiedot

Asumisen yhdenvertaisuus Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen

Asumisen yhdenvertaisuus Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen Asumisen yhdenvertaisuus Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen Tuula Tiainen tuula.tiainen@ymparisto.fi Marianne Matinlassi marianne.matinlassi@ara.fi Asumisen yhdenvertaisuus - Selvityksessä tarkasteltiin

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM Kuntayhtymän talousarviossa ja suunnitelmassa investointien määrä on pyritty pitämään poistojen suuruusluokassa. Suuret rakennusinvestoinnit (esim.

Lisätiedot

Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista

Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista Ympäristövaliokunta 29.9.2016 Mia Koro-Kanerva Suomen Vuokranantajat Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat on valtakunnallinen yksityisten

Lisätiedot

1(5) KIINTEISTÖSTRATEGIA JOUTSAN KUNTA. Luonnos tekninen ltk

1(5) KIINTEISTÖSTRATEGIA JOUTSAN KUNTA. Luonnos tekninen ltk 1(5) KIINTEISTÖSTRATEGIA JOUTSAN KUNTA Luonnos 16.2.2017 tekninen ltk 2(5) 1. JOHDANTO Kiinteistöstrategialla tavoitellaan kunnan rakennetun kiinteistöomaisuuden ylläpidon pitkäjänteistä kehittämistä sekä

Lisätiedot

Julkisen ja rakennetun kiinteistöomaisuuden hallinta Jyväskylässä Kunnallisvaaliehdokkaiden yhteinen tilaisuus 11.10.2012

Julkisen ja rakennetun kiinteistöomaisuuden hallinta Jyväskylässä Kunnallisvaaliehdokkaiden yhteinen tilaisuus 11.10.2012 Julkisen ja rakennetun kiinteistöomaisuuden hallinta Jyväskylässä Kunnallisvaaliehdokkaiden yhteinen tilaisuus 11.10.2012 Esko Eriksson Kiinteistöjohtaja, Kjs Jyväskylän Tilapalvelu Jyväskylällä on vahvan

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI SIIRTOSOPIMUS 1 KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto

HELSINGIN KAUPUNKI SIIRTOSOPIMUS 1 KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto HELSINGIN KAUPUNKI SIIRTOSOPIMUS 1 HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TEKSTINKÄSITTELYN SIIRTO HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄLLE (HUS) 1 Yleistä Selvitystyö sosiaali-

Lisätiedot

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja 24.5.2016 Sisällysluettelo Johdanto 1. Vuokran määräytyminen valtion vuokrajärjestelmässä... 4 2. Kokonaisvuokran pääomaosuuden ja pääomavuokran määräytyminen...

Lisätiedot

1) Helsingin kaupunki (jota edustaa kiinteistölautakunta, Y- tunnus ) seuraavien kiinteistöjen omistajana:

1) Helsingin kaupunki (jota edustaa kiinteistölautakunta, Y- tunnus ) seuraavien kiinteistöjen omistajana: 1(6) RASITESOPIMUS 1 Osapuolet 1) Helsingin kaupunki (jota edustaa kiinteistölautakunta, Y- tunnus 01256-6 ) seuraavien kiinteistöjen omistajana: a. Ohjeellinen tontti 27930/2, joka muodostuu kiinteistöstä

Lisätiedot

MENETTELYOHJEET VALTUUSTOJEN HYVÄKSYMIEN HENKILÖSTÖKRITEERIEN TÄYTÄÄNTÖÖNPANOA JA SOVELTAMISTA KOSKIEN

MENETTELYOHJEET VALTUUSTOJEN HYVÄKSYMIEN HENKILÖSTÖKRITEERIEN TÄYTÄÄNTÖÖNPANOA JA SOVELTAMISTA KOSKIEN LIITE 3 MENETTELYOHJEET VALTUUSTOJEN HYVÄKSYMIEN HENKILÖSTÖKRITEERIEN TÄYTÄÄNTÖÖNPANOA JA SOVELTAMISTA KOSKIEN HENKILÖSTÖKRITEERI 1, TÄYTÄNTÖÖNPANO 1. vaihe, otetaan käyttöön (johto- ja ohjausryhmän päätöksiin

Lisätiedot

Opiskelijat yleisen asumistuen piiriin

Opiskelijat yleisen asumistuen piiriin Opiskelijat yleisen asumistuen piiriin Kuulemistilaisuus Ympäristövaliokunta 16.11.2016 Mia Koro-Kanerva Suomen Vuokranantajat Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat on valtakunnallinen yksityisten

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS TREDU-KIINTEISTÖT OY

OSAKASSOPIMUS TREDU-KIINTEISTÖT OY OSAKASSOPIMUS TREDU-KIINTEISTÖT OY 2 (7) Sisällys 1. Sopimuksen osapuolet... 3 2. Määritelmät... 3 3. Sopimuksen tarkoitus... 3 4. Yhtiön toiminnan tarkoitus... 3 5. Yhtiön omistussuhteet... 4 5.1. Omistusosuudet...

Lisätiedot

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 31.3.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys ASUNTOTUOTANTOA KASVUKESKUKSIIN JA SUJUVAA VUOKRAUSPALVELUA. Liikevaihto 1.1. 31.3.2014 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE)

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) 20.5.2010 1 / 5 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Finlands Universitetsfastigheter Ab:n (jäljempänä yhtiö ) päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan osakeyhtiölakia

Lisätiedot

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet Väestön ikääntyminen, palvelut ja tarvittavat investoinnit Kansalainen, kuntalainen, asiakas Vanhusten määrä lisääntyy räjähdysmäisesti, eräissä kunnissa yli 64 vuotiaiden määrä kasvaa vuoden 2015 loppuun

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden järjestämisestä

Ajankohtaista maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden järjestämisestä Ajankohtaista maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden järjestämisestä Osastopäällikkö Juha Sarkio Valtiovarainministeriö Sairaanhoitopiirien ja suurten kaupunkien informaatiotilaisuus 23.2.2016

Lisätiedot

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot. Erityisryhmien asuminen - kuntien keskeinen elok.2013, ARA, M. Aho

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot. Erityisryhmien asuminen - kuntien keskeinen elok.2013, ARA, M. Aho Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot Erityisryhmien asuminen - Erityisryhmien kuntien keskeinen asuminen rooli kunnan keskeinen rooli elokuu 2013 elok.2013, ARA, M. Aho Erityisryhmien

Lisätiedot

Toimeentulotukiasiakkaiden asuminen. Peltola, Riikka Tiimipäällikkö, Lahti

Toimeentulotukiasiakkaiden asuminen. Peltola, Riikka Tiimipäällikkö, Lahti Toimeentulotukiasiakkaiden asuminen Peltola, Riikka Tiimipäällikkö, Lahti 16.2.2017 Miten asumista voidaan tukea Kelasta? Kelasta voi saada rahallista tukea asumiseen eri etuuksien muodossa Yleinen asumistuki

Lisätiedot

Talous- ja konsernijaosto 3.6.2015, LIITE 2 1

Talous- ja konsernijaosto 3.6.2015, LIITE 2 1 Talous- ja konsernijaosto 3.6.2015, LIITE 2 1 SOPIMUS HUS:N OMISTAMIEN UUDENMAAN SAIRAALAPESULAN OSAKKEIDEN MYYNNISTÄ CAREA KUNTAYHTYMÄLLE JA KASTEK OY:N TEKSTIILIHUOLTOTOIMINNAN SIIRTÄMISESTÄ UUDENMAAN

Lisätiedot

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2013

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2013 1 YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2013 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2013 / YTEK OY YTEK Oy:n toiminnan painopistealueet on määritelty hyväksytyssä strategiassa ja strategiamatriisissa.

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

Kiinteistöinvestointien arvonlisäverotus - esimerkkejä. Annika Suorto Kehittämispäällikkö Kuntatalous

Kiinteistöinvestointien arvonlisäverotus - esimerkkejä. Annika Suorto Kehittämispäällikkö Kuntatalous Kiinteistöinvestointien arvonlisäverotus - esimerkkejä Annika Suorto Kehittämispäällikkö Kuntatalous Esimerkki 1: Kiinteistön luovutus tarkistusoikeus ja velvollisuus siirtyvät Kunta myy omistamansa kiinteistön

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus

Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus talousjohtaja Jarkko Raatikainen Strategian mukainen toteutus- ja rahoitusmalli Tulevaisuuden sairaala

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 15/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 9.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 15/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 9.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 15/2010 1 313 MUUTOSVAATIMUS PITKÄAIKAISHOITOMAKSUPÄÄTÖKSEEN Terke 2010-2050 Esityslistan asia TJA/17 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun

Lisätiedot

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1.1.-30.6.2016 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2016 / YTEK OY YTEK Oy:n toiminnan tärkeimmät painopistealueet on määritelty kaupungin kanssa solmitussa

Lisätiedot

Tampereen malli sosiaalisen asuttamisen prosessi

Tampereen malli sosiaalisen asuttamisen prosessi Tampereen malli sosiaalisen asuttamisen prosessi suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Lähtökohdat - Norrköping 2012 - mielenterveyskuntoutujien tehostetun palveluasumisen ja palveluasumisen tulosperusteinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

Miten jakaa autopaikat taloyhtiössä?

Miten jakaa autopaikat taloyhtiössä? Miten jakaa autopaikat taloyhtiössä? Kiinteistömessut 14.11.2013 Kristel Pynnönen, Vanhempi lakimies Suomen Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Autopaikkojen jakamisesta Autopaikat: pihapaikat,

Lisätiedot

Toimeentulotukiasiakkaiden asumisen turvaaminen. Raija Kostamo

Toimeentulotukiasiakkaiden asumisen turvaaminen. Raija Kostamo Toimeentulotukiasiakkaiden asumisen turvaaminen Raija Kostamo 28.3.2017 Miten asumista voidaan tukea Kelasta? Kelasta voi saada rahallista tukea asumiseen eri etuuksien muodossa Yleinen asumistuki Opintotuen

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Miten ehkäistään alueellista eriytymistä. Erja Ylitalo

Miten ehkäistään alueellista eriytymistä. Erja Ylitalo Miten ehkäistään alueellista eriytymistä Erja Ylitalo TVT Asunnot lyhyesti Turun kaupungin omistama kiinteistöyhtiö Liikevaihto vuonna 2015 76 M ja tase noin 440 M Omistaa ja hallinnoi Turussa noin 11.000

Lisätiedot

Tampereen välivuokrauspilotti

Tampereen välivuokrauspilotti Tampereen välivuokrauspilotti 1 Tavoite Lisätä yksityisessä omistuksessa olevien asuntojen määrää vuokra-asuntokäyttöön, erityisesti asunnottomuuden vähentämiseen ja ennaltaehkäisytyöhön. Kehittää toimiva

Lisätiedot

ASUNTOHALLINTOPALVELUIDEN OSTOSOPIMUS

ASUNTOHALLINTOPALVELUIDEN OSTOSOPIMUS Kiinteistö Oy Lapinlahden KASKIHOVI Kiinteistö Oy Varpaisjärven KUUSIRINNE Asematie 4 73100 Lapinlahti Kauppatie 20 73200 Varpaisjärvi Puh 0400 571 785 Fax 017 272 0029 Puh 040 488 3721 Fax 017 272 1669

Lisätiedot

TALOUDEN-JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2017

TALOUDEN-JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2017 AALTO-YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA Esitys E 15.12.2016 1 (6) TALOUDEN-JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2017 1. TAUSTA Aalto yliopiston ylioppilaskunnan rakenne Päätösvalta Taloustoimikunta 2. YLIOPPILASKUNNAN

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala

LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala Tällä konserniohjeella luodaan puitteet kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 9/2003 Marja-Leena Ikonen 25.9.2003 Tyhjät arava- ja korkotukivuokra-asunnot kasvukeskusten suurissa kaupungeissa syksyllä 2003 Valtion asuntorahasto

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA 1 YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA Mitä yksi ylityö -käsite tarkoittaa? Työehtosopimuksen kohtaan 20.6 on kirjattu ns. yhden ylityön käsitteen malli, josta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) 24.03.2014 Sivu 1 / 1 4236/10.04.00/2013 8 20.1.2014 12 10.2.2014 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) Valmistelijat / lisätiedot: Anne Savolainen, puh. 040 353

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Kenelle asunto on rahoitettu Asuntojen oikea käyttö Heli Huuhka

Kenelle asunto on rahoitettu Asuntojen oikea käyttö Heli Huuhka Kenelle asunto on rahoitettu Asuntojen oikea käyttö Heli Huuhka Esityksen pääkohdat: 1. Avustuspäätös 2. Kohdekohtaiset rajoitukset 3. Ohjaus ja valvonta ARAn avustuspäätös Avustuspäätöksessä kerrotaan,

Lisätiedot

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola Tekninen toimiala Kunnan järjestämät palvelut Palvelut, joista kunnan on huolehdittava Vapaaehtoiset

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Taloussuunnitelma vuosille 2016-2017 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän hallitus 20.11.2014 95 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 31.1.2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja

Lisätiedot

Taloyhtiöstrategia: mikä, miksi ja miten. Pekka Harjunkoski T&K asiantuntija Isännöintiliitto

Taloyhtiöstrategia: mikä, miksi ja miten. Pekka Harjunkoski T&K asiantuntija Isännöintiliitto Taloyhtiöstrategia: mikä, miksi ja miten Pekka Harjunkoski T&K asiantuntija Isännöintiliitto Kuinka hyvin hallituksissa tiedetään, mitä asukkaat odottavat ja tarvitsevat? Tehdäänkö päätöksiä tämän tiedon

Lisätiedot

Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma

Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma Toimitusjohtaja Tero Heikkilä Suomen Isännöintiliitto ry www.isannointiliitto.fi Suomen Isännöintiliitto ry edustaa isännöintitoimialaa.

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

SAVON KUITUVERKKO OY:N VALOKUITUVERKON OMISTAJUUDEN SIIRTO

SAVON KUITUVERKKO OY:N VALOKUITUVERKON OMISTAJUUDEN SIIRTO 1 ESITYS KUNTA/KUNNANHALLITUS SAVON KUITUVERKKO OY:N VALOKUITUVERKON OMISTAJUUDEN SIIRTO Savon Kuituverkko Oy on esittänyt Tuusniemen kunnan koolle kutsumassa osakaskokouksessa 23.9.2015 omistajakunnilleen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun;

Lisätiedot

ASUNTO-OMAISUUDEN KONSOLIDOINTI TIEDOTUSTILAISUUS 18.3.2016

ASUNTO-OMAISUUDEN KONSOLIDOINTI TIEDOTUSTILAISUUS 18.3.2016 ASUNTO-OMAISUUDEN KONSOLIDOINTI TIEDOTUSTILAISUUS 18.3.2016 NYKYINEN RAKENNE Porvoon kaupunki Noin 370 vapaarahoitteista ja arava-asuntoa Porvoon A-asunnot Oy 1.281 arava- ja vapaarahoitteista asuntoa

Lisätiedot

Säkylän kunnan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma

Säkylän kunnan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma Säkylän kunnan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma 2015 2019 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Toimintaympäristö... 2 3. Vuokra-asuntokanta ja erityisryhmien asunnot... 4 4. Tavoitteet ja toimenpiteet...

Lisätiedot

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala KVPS:n vuokra-asunnot Kouvola 8.6.2016 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen kehittäjä ja

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Palvelulupaus maakunnille

Palvelulupaus maakunnille Palvelulupaus maakunnille 23.3.2017 KESKEISET EDUT TILAKESKUKSEN TOIMINNASTA Tilakeskus tarjoaa parhaan tiloihin liittyvän osaamisen ja sitä kautta parhaat toimintaympäristöt maakuntien toiminnoille Tilakeskus

Lisätiedot