PYÖRÄILYVÄYLIEN KUNNOSSAPITO KANNATTAA KOULUMATKOISTA TUTKITTUA TIETOA PYÖRÄILYSTÄ VALTAVA TALOUDELLINEN HYÖTY. Poljin 1/2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PYÖRÄILYVÄYLIEN KUNNOSSAPITO KANNATTAA KOULUMATKOISTA TUTKITTUA TIETOA PYÖRÄILYSTÄ VALTAVA TALOUDELLINEN HYÖTY. Poljin 1/2014"

Transkriptio

1 PYÖRÄILYVÄYLIEN KUNNOSSAPITO KANNATTAA PYÖRÄILYSTÄ VALTAVA TALOUDELLINEN HYÖTY KOULUMATKOISTA TUTKITTUA TIETOA 1

2 pääkirjoitus HYVINKÄÄN PAANA Suomen pyöräilyolosuhteiden parantamisessa tarvitaan kannustavia esimerkkejä. Mitä enemmän niitä saadaan kotimaasta, sen parempi. Valtion ja monen kunnan itselleen erikseen asettama tavoite pyöräilyn merkittävästä lisäämisestä onnistuu vain, jos pyöräilystä tehdään tarpeeksi nopea, mukava ja käytännöllinen kulkutapa. Tässä yhtälössä keskeinen rooli on pyöräilyväylillä, joiden pitää olla jatkuvia, johdonmukaisia, suoria, houkuttelevia ja turvallisia. Suomessakin on nyt ryhdytty suunnittelemaan pyöräilyn laatuväyliä (valtaväyliä, pikateitä, laatukäytäviä, pääpyöräteitä) ja hyvä niin. Helsinki ennätti jo keksiä omille laatuväylilleen sopivan nimen ensimmäinen Baana avattiin kesällä Kaupungin eri osat yhdistävä baanaverkko on tavoitteena rakentaa lähitulevaisuudessa ja kaupunginhallituksen alkuvuodesta hyväksymän pyöräilyohjelman mukaan rahoituskin on järjestymässä. Hyvinkäällä avattiin marraskuussa Hankopaana. Rautatieaseman ja Hiiltamon alueen työpaikkakeskittymän yhdistävä tasainen, suora ja maisemallisesti palkitseva Hankopaanan uusi pyörätie on vain 1,2 km, mutta kaupunkilaiset ottivat sen heti avajaispäivänä innostuneesti omakseen. Laadukas pätkä palvelee niin työmatkalaisia kuin iäkkäämpiäkin arkipyöräilijöitä. Mahtavan hyvä, tasainen, ei vastamäkeä, kommentoi tuoreeltaan Risto Moilanen, 81 vuotta. Hankopaana syntyi Hyvinkään asuntomessujen kylkiäisenä, kun messujen pysäköintipaikalle tehtiin asvaltoitu tie. Hangonradan vieressä kulkevan väylän varteen on nousemassa myös uusi Hangonsillan asuinalue, joka tuo varmasti lisää käyttäjiä Hankopaanalle. Hyvinkään Hankopaanan tapauksessa toteutui myös eräs merkittävä pyöräilyn edistämisen periaate: pyöräilijät tulee saada huomaamaan olosuhteiden parantuminen. Se lisää pyöräilyä selvästi enemmän kuin pelkkä olosuhteiden parantaminen. Tämä hollantilaisten tutkima ja todella korkealle priorisoima periaate jää usein liian vähälle huomiolle. Hankopaanan avauksen yhteyteen järjestettiin onnistuneesti Hyvinkään talvipyöräilykauden avajaiset ja paikallinen medianäkyvyys asialle oli kiitettävää. Pyöräilyn infrastruktuuri Suomessa kaipaa todella kipeästi laatutason nostoa. Siksi pienetkin edistysaskeleet ilahduttavat suuresti. Matti Hirvonen päätoimittaja Pyöräilykuntien verkosto ry:n ja Suomi Pyöräilee -hankkeen kahdeksan numeroa vuodessa ilmestyvä uutislehti. Kansikuva: Antero Aaltonen Seitsemästoista vuosikerta. ISSN Päätoimittaja Matti Hirvonen Toimituskunta: Markku Lahtinen (Kangasalan kunta) Antero Naskila (Suomi Pyöräilee) Petri Sipilä (Helsingin Polkupyöräilijät) Painos: 1000 kpl Painopaikka: Trio-Offset, Helsinki Toimituksen osoite ja osoitteenmuutokset: Pyöräilykuntien verkosto ry Toinen linja Helsinki Yhteistyössä: Liikennevirasto Opetus- ja kulttuuriministeriö Suomen Kuntaliitto Poljin 2/2014 ilmestyy maaliskuussa viikolla 12. Lehteen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa mennessä.

3 MÜNCHEN JA SAKSA EIVÄT POLJE PAIKALLAAN Poimintoja Mϋnchenin apulaiskaupunginjohtaja Hep Monatzederin haastattelusta Wienin Velo-city -konferenssissa 2013: Vuonna 2009 Mϋnchenin kaupunki hyväksyi pyöräliikenteen edistämisohjelman. Sen pohjalta pyöräilyyn käytetyt määrärahat ovat kolminkertaistuneet. Ohjelmassa asetettiin tavoitteeksi, että pyöräliikenteen kulkutapaosuus vuonna 2015 olisi 17 prosenttia. Tämä tavoite saavutettiin kuitenkin jo 2011 ja uudeksi tavoitteeksi vuodelle 2015 asetettiin 20 prosenttia. Ohjelma sisälsi myös paljon kehutun kampanjan Pyöräilypääkaupunki Mϋnchen. Vuodesta 2010 kampanjaan on käytetty 1 M vuodessa. Aluksi monet pitivät sitä rahanhaaskauksena haluten käyttää nämäkin rahat pyöräilyinfran rakentamiseen. Markkinointikampanja on kuitenkin osoittautunut menestykseksi. Esimerkiksi viime kesäkuussa Pyöräily-yöhön osallistui ennätykselliset 8000 pyöräilijää. Jonot säännöllisesti tarjottuihin pyörien tarkastustilaisuuksiin ovat aina pitkät. Pyöräilyn muotishow t ja kirpputorit ovat olleet suosittuja samoin kuin äskettäin käynnistetyt uusien asukkaiden pyöräretket. Pyöräilyn monimuotoisuus on myös lisääntynyt ja esimerkiksi tavarapyörät, taittopyörät ja tuunatut pyörät tulleet katukuvaan jäädäkseen. Mϋnchenissä pidetty Velo-city-konferenssi 2007 sai aikaan voimakkaan asennemuutoksen pyöräilyn hyväksi ja ilman sitä ei edellä mainittua pyöräilyohjelmaa olisi ehkä hyväksyttykään. Mϋnchenin suurin liikenteellinen haaste on tällä hetkellä sen voimakkaasta kasvusta johtuvat kapasiteettiongelmat ja tähänkin pyöräily auttaa. Vuosina Mϋnchenissä oli 2 M erillismääräraha pyöräliikennejärjestelyihin, mutta niitä tehtiin myös osana muita liikennejärjestelyjä. Nyt kaupunki on korvamerkinnyt liikkumisen ohjauksen rahoista vuosittain 4,5 M pyöräilylle. Saksan liikenneministeriö on ehdottanut valtakunnallisessa pyöräilyohjelmassa, että pyöräilyyn käytettäisiin 15 /asukas vuodessa. Tämä tarkoittaisi Mϋnchenissä, jossa on 1,4 miljoonaa asukasta, noin 21 M / vuosi pyöräilyn edistämiseen. PYÖRÄILY JA JOUKKOLIIKENNE INNSBRUKCIN liikennevirasto IVB (Innsbruck Traffic Bureau) on sitoutunut kahdeksaan pyöräilyaloitteeseen: pyörien vapaa kuljettaminen busseissa ja raitiovaunuissa, kaupunkipyöräjärjestelmä, pyöräilyluentoja ja -koulutusta, yritys- ja virkapyöräilyn edistäminen, painetut kartat ja muu informaatio pyörä-joukkoliikenneyhdistelmästä Innsbruckissa sekä ilmaisia pyörien kuntotarkastuksia ja rekisteröintiä tarjoava kampanja. Toimenpiteet ovat lisänneet joukkoliikenteen matkustajamääriä 20 prosentilla vuodesta 2000 ja pyörämatkojen kulkumuoto-osuus on noussut 20 prosenttiin. Samalla henkilöautojen määrä asukasta kohden on laskenut. Innsbruckissa on ympäröivät lähiöt mukaan lukien asukasta. Kaupunkien pitäisi ymmärtää, miten eri kulkumuodot vaikuttavat kaupunkiin ja sen rakenteeseen. Sen jälkeen niiden täytyy priorisoida eri kulkumuotoja sen mukaan, miten ne toteuttavat kaupungin arvoja ja päämääriä. On myös huomioitava, että eri kulkumuodot ovat toisiaan täydentäviä. WIENIN Urban Lakeside on tällä hetkellä yksi suurimpia kaupunkikehityshankkeita Euroopassa. Sen kerrosalatavoite on 2.2 milj. krs-m². Kestävää liikkumista koskevan visioon sisältyy: Sisällysluettelo: uusi metrolinja heti alusta alkaen pysäköintipaikkoja rajoitetaan pysäköintilaitokset saman matkan päähän asunnoista kuin joukkoliikennepysäkit runsaasti pyöränsäilytystilaa rakennuksiin runsaasti pyörä- ja kävelyteitä rahasto avustamaan kestävää liikkumista vuokrapyöräjärjestelmä Mobility card, eräänlainen liikkumistarjouksien luottokortti yhteiskäyttöautopalvelu paikallinen jakelupalvelu Hallo Dienstmann SVEITSISSÄ pysäköintinormi sallii pakollisten autopaikkojen vähentämisen, jos alueen pyöräily ja joukkoliikenneolosuhteet ovat hyvät. Sveitsin valtion rautateiden mukaan pyörä junamatkustajat ovat uskollisimpien matkustajien joukossa ja siksi he antavat etusijan pyörillä tulijoille autoilijoihin nähden. Yleisiä pyöräpaikkoja on Sveitsin asemilla nyt ja niitä lisätään vuoteen 2019 asti 2500 kpl/v. Teksti: Antero Naskila Lähde: Velo-city Vienna 2013 Conference Magazine Welleniuksesta vaakunaan...4 Pyöräilystä valtava taloudellinen hyöty...6 Talvipyöräily yllätti myönteisesti Kokkolassa...8 Pyöräilyväylien kunnossapito kannatta...10 Koulumatkoista tutkittua tietoa kiloa kirjallisuutta lihasvoimin

4 Teksti: Antero Naskila WELLENIUKSESTA VAAKUNAAN Vanhat Velot jatkaa ansiokasta pyöräilykulttuurisarjaansa uudella teoksella, joka tällä kertaa liittyy paikalliseen pyöräilykulttuuriin, mutta kuvaa hyvin myös yleistä pyöräilyn kehitystä Suomessa. Welocipedi eli suomeksi pikajalka on erään uuden kulkuneuvon nimi, joka joku aika sitten on keksitty Ranskan maalla. Sen rakenne on hywin yksinkertainen. Siinä ei ole paljo muuta kuin kaksi pyörää, jotka owat asetetut samaan linjaan, toinen etu-, toinen takapuolelle, aiwan niin kuin waunuissa toisen siwun pyörät. (Sanomalehti Hämäläinen ) Polkupyörä kehittyi Ranskassa 1860-luvulla, ensimmäiset tiedot siitä julkaistiin Suomessa ruotsinkielisessä sanomalehdistössä syksyllä 1867 Pariisin maailmannäyttelystä lähetetyissä raporteissa. Kuitenkin vasta 1869 velocipedistä alkoi tulla muoti-ilmiö eri puolilla Eurooppaa. Suomenkielisessä lehdistössä tieto polkupyöristä alkoi levitä nopeasti, kun Uusi Suometar julkaisi siitä uutisen huhtikuun puolivälissä Alkuinnostuksen jälkeen seurasi taantuma. Teiden kunto ei suosinut pyöräilyä eikä tasapainoilukaan kahdella pyörällä ollut aina Hämeenlinnalaisia polkupyöräilijöitä, pyörämerkkejä ja pyöräkauppoja , 100 s. Mikko Kylliäinen / Vanhat Velot ry, Vammalan kirjapaino 2013 helppoa, vaikka lehdistö esitteli ajatuksia pyörien hyötykäytöstä esim. tavarankuljetuksessa. Suomessa polkupyörän läpimurto tapahtui 1880-luvulla. V Hämäläisessä oli urheilu-uutinen: Sporttia. Neljä nuorta miestä luutn. O. Lucander, kauppias L. Krogius nuor., konttoristi H. Uschakoff ja hra W. Edlund lähtiwät Helsingistä paripäiwää sitten polkupyörällä Hämeenlinnaan. Tuon 12 peninkulman 1 wirstan pituisen matkan kulkiwat he 12 tunnissa 30 minuutissa.(1 virsta on 1067 m). Pyörämatkat olivat usein kunnioitettavan pitkiä. Vauhdin parantamiseksi ennen ketjuvedon yleistymistä suurennettiin etupyörää, mikä teki pyöräilystä myös vaikeampaa. Lehdissä pyöräilyä kuvattiin sanoin uljailu, ripeys ja reippaus. Pyöräilyä harrastivat erityisesti opiskelijat, mutta myös sotaväessä oli pyöriä. Hämeenlinnalainen seppä Wellenius julkaisi helmikuussa 1886 Hämäläisessä ilmoituksen: Uusi troska hyvässä kunnossa ja welosipediä myytävänä halvasta hinnasta O. W. Welleniuksella. Kaikkiaan Wellenius teki noin parikymmentä korkeaa pyörää, jotka olivat hinnaltaan vain viidenneksen ulkomaisista pyöristä. Niiden valmistus loppui vähitellen, kun ulkomaiset matalat ketjuvetoiset pyörät tulivat markkinoille. Ensimmäinen tällainen matala pyörä lienee ollut Hämeenlinnassa koulunsa käyneellä I. K. Inhalla v Tuohon aikaan itse tai sepän tekemiä pyöriä on arvioitu olleen saman verran kuin ulkomailta tuotuja pyöriä. Polkupyöräilijät olivat perustaneet 1880-luvulta alkaen suurimpiin kaupunkeihin yhdistyksiään ja vuonna 1897 perustettiin sitten Suomen Syklistiliitto, jonka tarkoitus oli työskenteleminen matkailuretkien helpottamiseksi polkupyörällä sekä polkupyöräilijäin oikeuksien laajentamiseksi maassamme. Sen jäsenmäärä ylitti 600 henkilöä 1901, mutta laski sen jälkeen. Yleensä pyöräkauppiaat olivat liiton jäseniä. Kaupungin polkupyöräilijöitä huomautetaan siitä, että kaikkien polkupyörien tulee tästä lähtien olla numerolewyllä warustettuina. Niitä saa täkäläisestä poliisikamarista lunastaa 50 pennistä kappaleelta (Hämeen Sanomat ). Rekisteröinti tapahtui poliisilaitoskohtaisesti ja siitä määrättiin kaupunkien poliisijärjestyksissä. Esim. Helsingissä pyörät merkittiin rekisteriin vuodesta 1905 alkaen, Vaasassa 1898, Turussa 1909 ja Tampereella 1913, jossa rekisteröinnistä luovuttiin vasta Pyöräliikkeet alkoivat koota omia merkkejään ulkomaisista osista 20-luvulla ja pyörien kotimaisuusaste lisääntyi vähitellen. Lamavuosien jälkeinen 30-luvun loppupuoli oli pyöräteollisuudella ja -kaupalle hyvää aikaa. Kahden jo olemassa olevan runkoja valmistaneen tehtaan lisäksi aloitti kaksi uutta tehdasta. Tehtaat myivät itse vuosittain noin

5 Lyhyesti pyörää, minkä lisäksi ne valmistivat lähes runkoa tukkuliikkeille ja osaksi myös paikallisille kauppiaille ja pyöräkorjaamoille. Kotimaisten runkojen lisäksi oli vielä suuri määrä tuontipyöriä. Suomesta tunnetaan yli 800 pyörämerkkiä, mutta todennäköisesti niitä on ollut yli tuhat, Hämeenlinnastakin tunnetaan yli 20 omaa pyörämerkkiä. Talvisodasta alkoi pyörien osalta kymmenvuotinen pulakausi. Kansanhuoltoministeriö arvioi, että 1939 Suomessa oli ollut noin pyörää ja henkilöautoa. Sotavuosien aikana pyörien määrä laski noin :een. Kun pyörien osia taas sai, myös Hämeenlinnassa tuli liikkeiden välille kova kilpailu kootuissa pyörissä. Lehti-ilmoituksissa kehuttiin oman merkin paremmuutta ja jopa hieman mollattiin kilpailevan liikkeen pyöriä. Vuonna 1952 polkupyöriä myytiin Suomessa yli kpl. Kotimaisia pyöriä valmistui niiden huippuvuonna 1955 lähes kpl. Autoilun kasvaessa 1960-luvulla pyörämyynti väheni ja monet liikkeet ehtivät lopettaa toimintansa ennen 70-luvulla alkanutta pyöräilyn uutta nousukautta. Hämeenlinnalaisten omien pyörämerkkien tarina päättyi vuonna 1973 Vaakunaan. Teos on hyvin rytmitetty aihepiireittäin ja ajanjaksoittain ja ilmavasti taitettu. On hauska idea ottaa aina kunkin luvun alkuun paikallisesta sanomalehdestä lainattu asiaa koskeva juttu. Teosta voi suositella kaikille pyöräilyn historiasta kiinnostuneille sekä tietenkin kaikille, joilla on tai on ollut tekemistä Hämeenlinnan kanssa. Kirjan hinta on 20 euroa ja sitä saa kirjakaupoista sekä Pikajalan myyntipaikoista, kuten Töölön Pyörästä, Linnan Pyöräverstaalta, Mobiliasta ja Vehoniemeltä. Innovatiivinen kiertoliittymä Hollantiin Zwollessa on tehty kiertoliittymä ensisijaisesti pyöräilijöiden käyttöön. Ajatus lähti siitä, että pyöräilijät ruuhkautuvat risteyskohtaan, jossa oli paljon kääntyviä autoja ja läpiliikennettä. Helpotusta yritettiin tuoda asentamalla pyöräilijöille valoetuisuuksia, mutta se ei riittänyt. Zwollen liikennesuunnittelija Marieke van Brusselin mukaan idea pyöräilijöiden kiertoliittyästä lähti asukkaalta. Suunnittelijat ja virkamiehet innostuivat ratkaisusta ja se päätettiin toteuttaa pilottimaisella kokeilulla. Ennen sekä pyöräilijät että autoilijat saivat kääntyä risteyksessä normaaliin tapaan molempiin suuntiin. Uuden kiertoliittymän rakentamisen jälkeen vain pyöräilijät voivat käyttää koko kiertoliittymää, kun autoilijoiden kulku on rajoitettu ajamiseen suoraan tai oikealle. Autojen vasemmalle kiertäminen on estetty ympyrän halkaisevalla keskisaarekkeella, jossa on pyöräkaistan levyinen aukko. Kiertoliittymän kustannukset olivat noin euroa. Suunnittelijoiden mukaan on hyvä korostaa sen pienempää tilantarvetta verrattuna perinteiseen kiertoliittymään. Uudistunut kiertoliittymä lisää pyöräilijöiden palvelutasoa ja haastattelujen perusteella asukkaat pitävät uudistusta hyvänä ja kokevat sen turvalliseksi. Kokeilu on pilotti, jonka toimivuutta seurataan ja mahdollisesti laajennetaan muihinkin kiertoliittymiin. Lähde ja video valmiin kiertoliittymän toiminnasta: Lisää tietoa ja kuvia: Alue ennen uutta kiertoliittymää. Uusi liittymä ja suunnitelma uudesta kiertoliittymästä. Ympyrän halkaiseva vihreä raita kuvaa betonista keskisaareketta joka estää autoja ajamasta vasemmalle. Punaisella merkityt ovat pyöräkaistoja ja pyöräteitä. Sähköpyörien käytön edistämistä EU-rahoitteisen Pro-E-bike -projektin tarkoituksena on käynnistää seuraavan 2,5 vuoden aikana useampia sähköavusteisiin polkupyöriin liittyviä pilottihankkeita Euroopassa (Kroatiassa, Espanjassa, Hollannissa, Italiassa, Ruotsissa, Sloveniassa ja Portugalissa). Projektin tarkoituksena on tutkia, miten sähköavusteisia voidaan hyödyntää tavaroiden ja ihmisten kuljettamisessa. Lisäksi etsitään sähköpyörien mahdollisuuksia tukea yritysten ja julkisen hallinnon toimintaa. Tavoitteena on, että sähköpyöriä hyödynnettäisiin useammin fossiilisilla polttoaineilla kulkevien ajoneuvojen sijaan. Projektin kuulumisia lähetetään uutiskirjeiden kautta, jotka kaikki halukkaat voivat tilata projektin nettisivujen kautta. Poljin-lehti seuraa projektin kulkua. 5

6 PYÖRÄILYSTÄ VALTAVA TALOUDELLINEN HYÖTY Joensuun kunnianhimoisen kävelyn ja pyöräilyn edistämistyön taloudellinen arvo antaa lisää puhtia hyvien suunnitelmien toteuttamiselle. Myös keskustan liikennesuunnitelman toteuttamisesta saadaan suuret hyödyt. Teksti ja kuvat: Noora Airaksinen ja Virpi Ansio, Sito Oy Joensuussa hyödynnettiin Maailman terveysjärjestön kehittämää HEAT-työkalua (Health Economic Assessment Tools for walking and for cycling), jolla voidaan arvioida kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutuksia taloudellisesta näkökulmasta. Arviot euromääräisistä terveyshyödyistä tuovat konkreettista lisätietoa Joensuun kävelyn ja pyöräilyn edistämistoiminnan tueksi. Varsinaisen laskentatyön lisäksi arvioitiin myös HEAT-työkalun käytettävyyttä ja kehittämistarpeita. Joensuun laskennat tehtiin tilanteille, joissa kävely- ja pyöräilymäärät kaupungissa nousevat nykytasosta 10, 20, 30 tai 40 prosenttia. Lisäksi arvioitiin taloudellisten hyötyjen määrä tilanteille, joissa keskustan liikennesuunnitelmaan sisältyvät kävelyä ja pyöräilyä tukevat toimenpiteet nostavat kävelyn ja pyöräilyn määrää alueella asuvien keskuudessa 10 tai 20 prosenttia. Laskenta-ajanjakso kaikissa laskennoissa oli Joensuun kaupungin osayleiskaavan aikajänne, vuodesta 2014 vuoteen Laskennan tuottama euromääräinen arvio perustuu kävelyn ja pyöräilyn lisääntymisen mukanaan tuomiin terveyshyötyihin, jotka vähentävät kuolleisuusriskiä. Jo 10 prosentin nousu toisi miljoonien vuosisäästöt Laskentojen perusteella 20 prosentin nousu kävelijöiden määrään kaupungissa toisi vuositasolla noin 6 miljoonan euron edestä terveyshyötyjä. Vuonna 2030 saavutettavat kokonaishyödyt olisivat noin 75 miljoonaa euroa. Vastaava 20 prosentin kasvu pyöräilyn määrässä tuottaisi lähes 4 miljoonan vuotuiset hyödyt ja vuonna 2030 saavutettavien kokonaishyötyjen määrä olisi noin 46 miljoonaa euroa. Tuloksia voidaan tarkastella myös sekä kävelyn että pyöräilyn sisältävänä kokonaisuutena. Jo 10 prosentin nousu molempien kulkumuotojen määrissä toisi vuosittain yhteensä reilun 5 miljoonan euron edestä säästöjä. Saavutettavien kokonaishyötyjen määrä olisi vuoteen 2030 mennessä yhteensä yli 61 miljoonaan euroa. Tarkasteltaessa Joensuun keskustan liikennesuunnitelman toimenpiteiden vaikutuksia, ovat taloudelliset terveyshyödyt laskentojen perusteella kävelyn osalta runsaat 1,4 miljoonaa euroa ja pyöräilyn osalta lähes 0,9 miljoonaa euroa vuodessa, mikäli 6

7 Kävelyn ja pyöräilyn lisäämisen kokonaishyöty olisi vuoteen 2030 mennessä yhteensä yli 61 miljoonaan euroa. kävelyn ja pyöräilyn määrä nousee suunnitelman toteuttamisen myötä 20 prosenttia. Vuoteen 2030 mennessä saavutettavat kävelyn kokonaishyödyt ovat vastaavasti runsaat 17 miljoonaa euroa ja pyöräilyn runsaat 10 miljoonaa euroa. Liikennesuunnitelman toimenpiteiden toteuttamisen lisäkustannukset puolestaan ovat noin 12 miljoonaa euroa. Tällä katurakenteiden peruskorjaamisen lisärahoituksella parannetaan nykyistä ja luodaan uudenlaista kävelyn ja pyöräilyn infrastruktuuria. Vertailuun on otettu lisäkustannukset, koska katujen perusparannus on välttämätön toimenpide, joka olisi tehtävä joka tapauksessa. Laskentatulokset tukevat määrätietoista edistämistyötä Kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuudet ovat Joensuussa nykytasolla selvästi maan keskiarvoa korkeammat. Tähän tilanteeseen ei ole kuitenkaan tyydytty, vaan kävelyn ja pyöräilyn edistämistyötä tehdään Joensuussa pitkäjänteisesti ja päämäärätietoisesti. Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen on sisällytetty muun muassa kaupungin strategiaan sekä kasvusopimukseen. Laskentatulokset voidaankin nähdä yhtenä oleellisena osana ja lisänä Joensuun seudulla käynnissä olevalle järjestelmälliselle viisaan liikkumisen edistämistyölle. On erityisen tärkeää tuoda laskentatulokset päättäjien ja johtavien virkamiesten tietoisuuteen ja päätöksenteon taustatiedoksi. Lisäksi tietoa osoitetuista terveyshyödyistä ja laskentatuloksista voidaan käyttää esimerkiksi motivoitaessa asukkaita liikkumaan entistä enemmän jalan ja pyörällä. Tavoitteena on, että arvostuksen lisääntyminen konkretisoituu ajan myötä hankkeiden priorisoinnin kautta yhdyskuntarakenteen kehittymisenä kävelylle ja pyöräilylle suotuisaksi ja toisaalta nykyistä suurempien resurssien osoittamisena kestävän liikkumisen brändäys- ja markkinointityöhön. HEAT-laskentojen tulokset esiteltiin Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla -hankkeen päätösseminaarin yhteydessä joulukuussa Päättyneessä hankkeessa toteutettiin monenlaisia kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen ja näkyvyyden parantamiseen tähtääviä tempauksia Joensuun seudulla. HEAT-laskentatulokset osoittavat konkreettisesti, kuinka merkittäviä ja kannattavia kävelyä ja pyöräilyä edistävät toimet ovat. Joensuussa on vahva tahtotila ja hyvä yhteistyöpohja alueella käynnistyneen työn jatkamiselle. Myös uusi edistämishanke on vireillä. Vain osa hyödyistä pystytään laskemaan Laskentatuloksia tarkasteltaessa tulee muistaa, että työkalun tuottamat arviot euromääräisistä terveyshyödyistä eivät sisällä vaikutuksia sairastavuuteen muilta osin kuin ehkäistyjen kuolemien kautta. Jos laskennassa olisi mahdollista ottaa huomioon kaikki sairastavuutta alentavat vaikutukset, olisivat taloudelliset säästöt vielä korkeammat. Lisäksi on tärkeä tiedostaa, että kävelyn ja pyöräilyn lisääntymisellä on myös muita monenlaisia suotuisia vaikutuksia muun muassa kaupunkikuvaan ja viihtyisyyteen, liikenteen tilantarpeeseen ja liikenteen kustannuksiin sekä päästö- ja melutasoon. Joensuun laskentatuloksiin sekä HEAT-työkalun käytettävyyteen ja kehittämistarpeisiin pureutuva raportti löytyy Kulkulaarista: Joensuun toritapahtuman päätteeksi järjestettiin pyöräkärrypiknik. 7

8 TALVIPYÖRÄILY YLLÄTTI MYÖNTEISESTI KOKKOLASSA Marraskuun Poljin-lehdessä kerrottiin Kokkolan kaupungin Lyhyet matkat pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa hankkeen kokeilujaksojen alkamisesta. Hankkeessa tehtiin koko henkilöstölle työmatkakysely, josta saatiin paljon tietoa henkilöstön tottumuksista, asenteista ja toiveista työmatkoihin. Kyselyn tuloksia syvennettiin ryhmähaastattelusta. Ryhmähaastattelusta valittiin kolme kokeilujaksoon osallistujaa, jotka ilmoittivat työmatkojen pyöräilylle selkeän esteen. Susanna Lindforsin ja Reima Nivan kokeilujakso pyöräiltiin marraskuun loppupuolella. Koejakson alussa satoi lunta ja kokeiluviikon aikana vuoroin satoi vettä ja välillä käytiin pakkasen puolella. Pia Järven kokeilujakso ajettiin joulukuun alkupuolella reippaassa pakkassäässä. Kokeilujaksolaiset olivat hyvin sitoutuneita kokeiluun ja pyöräilivät työmatkansa kelistä riippumatta. Taulukkoon on listattu tärkeimmät kokemukset kokeilujaksosta. Viereinen sivu: Reima ja Susanna sovittavat pyöräilykypäriä, joiden mukavuus yllätti molemmat. Valinnassa opastamassa Pyöräpojat Oy:n Merja Mutka (keskellä). < Kypärät päässä ja pyörät valmiina. Susanna Lindfors ja Reima Niva valmiina kokeilujakson alkamiseen. Teksti ja kuvat: Mari Päätalo Kirjoittaja on viisaan liikkumisen konsultti ja Valpastin Oy:n toimitusjohtaja. 8

9 Susanna Lindfors, it-suunnittelija Pia Järvi, musiikin ja draaman lehtori Reima Niva, toimistorakennusmestari Ei töihin voi pyöräillä, kun työpaikalla ei ole suihkua. Lasten harrastuksiin kuljettaminen vaatii autoa. Sopiva matka pyöräillä talvella on 0 kilometriä. Ei pidä pyöräilystä saat nastarenkailla varustetun Tunturi Ponin käyttöösi. En keksinyt hyvää syytä kieltäytyä. Tämä pyöräily on oikeastaan ihan leppoista ja kivaa, ainakin hyvällä kelillä. Huomaan hymyileväni ja joku ärsyttävän pirteä kappale soi päässä. Pyöräilyn ympäristösyyt ei niinkään motivoi, eikä aktiivisesti urheilevalle työmatkan pyöräilyllä ole varsinaista merkitystä. Työmatkojen pyöräilyn suurin anti oli rauhallinen hetki yksin omien ajatustensa kanssa. Autossa laitan aina radion päälle, nyt päällä olivat omat ajatukset ja se oli mukavaa. Sosiaalitilat kuntoon! Pyörääsi vaihdetaan nastarenkaat Nastarenkaiden vaihto on iso kädenojennus. Lasten kyyditseminen harrastuksiin kokeilujaksolla vaati järjestelyitä. Pia kertoi innostuneensa uudestaan työmatkapyöräilystä. Nastarenkaat ovat antaneet uutta potkua. Valmistautuminen työmatkan pyöräilyyn oli yllättävän helppoa: Pakkasella säästyin ikkunan skrapaamiselta eikä tarvinnut lämmittää autoa. Pyöräily jatkuu ympäri vuoden ainakin muutaman kerran viikossa. Olen tosi iloinen, että pääsin mukaan tähän kokeiluun. Työmatkapyöräilyyn kannustaminen voisi tavoittaa laajemman joukon, kuin esimerkiksi kuntosaliliput. Konkreettiset vastaantulot kannustavat, rohkaisevat ja osoittavat, että työnantaja oikeasti välittää. saat nastarenkailla varustetun Tunturi Ponin käyttöösi Sitä itsekin mietin Kokeilunhalu! Kokeilupyörällä oli kevyt kulkea ja ajotuntuma on näppärä. Hän mainitsee pyörän olevan merkittävässä roolissa työmatkaliikkumisessa ja kokee, että hänen nykyinen pyöränsä on sen verran huonokuntoinen, ettei työmatkojen ajaminen sillä ei olisi järkevä vaihtoehto. Ihmeesti sitä tottuu pyöräilyyn. Saattaisin kesällä, oikein hyvällä kelillä tulla pyörälläkin töihin. Kokemus on ollut mukava. Yhdellä lauseella: vähemmän ikävä kuin luulin. Kannustusta ja joukkuehengen luomista vaikkapa yhteisillä tilaisuuksilla! NÄITÄ KYSYTTIIN Osallistuja Este pyöräilylle Kokeiletko viikon ajan, jos Miksi suostuit? Ajatuksia kokeilun aikana Ajatuksia jälkikäteen Terveiset työnantajalle 9

10 TALVIKUNNOSSAPITOA! PYÖRÄILYVÄYLIEN KUNNOSSAPITO KANNATTAA Monet kunnat ovat tiukassa taloudellisessa tilanteessa pakotettuja leikkaamaan kulujaan. Teknisellä sektorilla leikkuri usein heilahtaa katujen ja pyöräteiden kunnossapidon määrärahan kohdalla. Naps! Moinen päätöshän on sinänsä päättäjille helppoa tehdä, sillä eihän väyläverkoston kunnossapidon määrärahasta nipistäminen vaikuta suoraan kenenkään henkeen ja terveyteen. Tai niinhän sitä ainakin helposti luulisi. Tapaus Oulun pääkallokeli Vähäluminen ja leuto alkutalvi 2013 aiheutti Oulussa tavallista useampia hankalia liikkumisolosuhteita jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Hankalimmat kelit erityisesti pyöräilijöille koettiin marraskuun lopulla välisenä aikana. Tiistai-iltana vallitsi Oulussa nollakeli ja illan alkutunteina alkoi sataa märkää lunta / räntää. Märkää lunta kertyi illan aikana kevyen liikenteen väylille muutama senttimetri. Syntyneeseen loskakerrokseen pyöräilijät jättivät mennessään omat uransa, jotka sitten jäätyivät yöllä lämpötilan laskiessa -8 asteeseen muodostaen epätasaisen ja jäisen pinnan. Tiistai-iltana keskiviikon hankala keli oli täysin ennakoitavissa ja torjuttavissa. Aurauksen toimenpiderajat eivät kuitenkaan ylittyneet ja moni urakoitsija jätti aurauksen tekemättä. Oulun kaupungin kunnossapidon laatuvaatimuksissa on kuitenkin maininta kyseisten olosuhteiden osalta: Kevyen liikenteen väylillä pinta tulee tasata tilanteissa, joissa polanne sohjoutuu ja jäätyy uudelleen pyöräilyä haittaavan epätasaiseksi. Urakoitsijoiden päätös jättää auraus tekemättä tiistai-illan aikana vaikutti seuraavan kolmen päivän pyöräilymääriin dramaattisesti. Kunnossapidon laiminlyönnistä aiheutui suuria tappioita yhteiskunnalle, joita urakoitsijaa sakottamalla ei pystytä lähimailleenkaan korvaamaan. Oulun tapauksen lyhyt matematiikka Keskiviikon ja perjantain välisenä aikana pyöräilyn määrät kahdella Oulun kaupungin keskustan läheisellä automaattisella laskentapisteellä laskivat tiistaihin verrattuna prosenttia. Koko kaupungin pyöräilymääriin yleistettäessä (noin pyöräilymatkaa/vrk, keskipituus 2,9 km) ja kausivaihtelu huomioiden (syyskuu/marraskuu 65 %) tämä tarkoitti kolmen päivän aikana noin pyöräilykilometrin vähenemää. Helsingin kaupungin tekemän selvityksen mukaan yksi kilometri pyöräilyä tuo 0,3 1,3 euroa hyötyjä yhteiskunnalle. Oulun tapauksessa laskennassa käytettiin maksimiarvoa 1,3 /km, sillä Oulun verkosto on erittäin kattava ja pyöräily on ylivoimaisesti nopein ja turvallinen liikkumismuoto Oulussa keskimääräisen pyöräilypituuden (2,9 km) Olosuhteet pyörätiellä keskiviikkoaamuna matkoilla. Näitä laskentaperiaatteita käyttämällä laskettiin yhteiskunnan menettäneen kolmena päivä noin pyöräilystä saatavia hyötyjä. Vastaavalla summalla voi palkata kolme terveydenhoitajaa vuodeksi. Laskelmissa oletettiin pyöräilijöiden siirtyneen muihin kulkumuotoihin Oulun seudun liikennetutkimuksen jakauman mukaisesti (henkilöauto 83 %, kävely 10 %, joukkoliikenne 7 %). Mitä tästä opiksi? Oulun esimerkki osoittaa, että kunnossapidon laatutasolla on merkittäviä vaikutuksia pyöräilyn määrään ja sitä kautta yhteiskuntatalouteen. Voidaankin sanoa, että kunnossapito on mitä parhainta ennakoivaa terveydenhoitoa! Oma lukunsa kustannuksiin tulee vielä kaatumistapaturmien kautta, jota tässä yhteydessä ei tarkasteltu. Kunnan talousarvioesityksiä tehdessä on syytä tiedostaa kunnossapidon vaikutus liikkumismuotojakaumaan, liikkumisen määrään ja sen turvallisuuteen. Tarkastelun perusteella on perusteltua todeta, että etenkin pyöräilyväylien kunnossapidon määrärahoja tulisi leikkaamisen sijasta nostaa. 10

11 Myös urakoitsijoiden toiminta ja sen valvonta on syytä nostaa esille. Onko urakoitsijoiden arvostus jalankulkua ja pyöräilyä kohtaan riittävällä tasolla? Painotetaanko asiaa tarpeeksi latuvaatimuksissa ja urakkaohjelmissa? Pitäisikö talvihoidon valvontaa tehostaa etenkin pyöräilyväylien osalta? Pyöräilijöiden määrät kahdella Oulun kaupungin automaattisella laskentapisteellä Lisää analysoitua tietoa tarvitaan Päätöksenteon tueksi tarvitaan analysoitua vaikutustietoa kävelystä ja pyöräilystä. Monesta kunnasta löytyy nykyisin automaattisia laskentapisteitä, joista saadaan hyvinkin tarkkaa tietoa kävelyn ja pyöräilyn vaihteluista. Harmittavan monessa paikassa tiedon hyödyntäminen jää tekemättä. Yksinkertaisten eri tietolähteiden yhdistämisellä (määrätiedot, sääja kelitiedot, toimenpidetiedot) saa nopeasti aikaan hyviä tarkasteluja, mutta nykyisin tähän tärkeään työhön ei tunnu keltään löytyvän aikaa. Olisiko tässä tehtävien priorisoinnin ja uudelleen resursoinnin paikka? Teksti ja kuvat: Timo Perälä, Navico Oy Oulun esimerkkitapaus laadittiin osana pyöräilykoordinaattorin tehtäviä. Oulun kaupunki on saanut pyöräilykoordinaattorin tehtäviin tukea LVM:n kuntien liikkumisen ohjauksen hankerahasta. Kirjoittaja toimi Oulun kaupungin pyöräilykoordinaattorina vuonna FILLARI KUNTO GOLF BALL SPORTS RETKI KALASTUS METSÄSTYS KUVA & KAMERA HORSE FAIR Jättimäinen GoExpo muuttaa Messukeskuksen Suomen suurimmaksi urheilu- ja ulkoiluareenaksi. Tempaa itsesi mukaan kymmenien eri lajien upeisiin esittelyihin! Lue lisää osoitteessa MESSUKESKUS Avoinna: pe 12 19, la 10 18, su Pääsyliput: 16/10. Perhelippu 37 (2 aik. ja alle 16-v. lapset). Kokoaikalippu 30/20. Alle 12-v. vain aikuisen seurassa. 11 OIKEITA KOHTAAMISIA. AITOJA ELÄMYKSIÄ. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN.

12 Koulumatkoista tutkittua tietoa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisille sekä lukion ja ammattioppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoille joka toinen vuosi tehtävässä valtakunnallisessa kouluterveyskyselyssä selvitetään nykyään myös oppilaiden koulumatkojen pituuksia ja kulkutapoja. Tulokset antavat kattavan kuvan nuorten ikäluokkien terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä asioista. Vuonna 2013 tehtyyn kyselyyn vastasi noin peruskoululaista (kattavuus 84 % oppilaista) ja lukiolaista (kattavuus 70 % opiskelijoista), ammattioppilaitoksen opiskelijoista noin vastasi kyselyyn, heidän kattavuusprosenttiaan ei pystytä ilmoittamaan. Tässä yhteydessä ammattioppilaitosten tuloksia ei ollut käytettävissä. TÄMÄ TAULUKKO AINAKIN LEHTEEN Pyöräilyn ja kävelyn määrä selville Aiempina vuosina kyselyssä on ollut mukana liikunnan harrastamisen tiheyttä ja määriä arvioivia kysymyksiä, mutta uudempia kysymyksiä ovat muun muassa koulumatkan pituus, kuinka monta minuuttia koulumatkasta taitetaan kävellen tai pyöräillen, onko koulumatkalla sattunut tapaturmia, käyttääkö pyöräilykypärää, heijastimia tai muita heijastavia vaatteita pimeällä liikkuessaan. Koulumatkasta kävellen tai pyöräillen käytettävästä ajasta on erottelut keväisin ja syksyisin tai talvisin käytettävän ajan suhteen. Myös sukupuolien väliset erot saadaan selville kuntakohtaisista tuloksista. Kunnilla on mahdollisuus ostaa kouluterveyskyselyn tulokset itselleen ja useat kunnat näin tekevätkin. Tuloksista selviää oman kunnan eri koulujen, koko kunnan, maakunnan ja koko maan tiedot. Oman kunnan tuloksia kannattaa kysyä sivistystoimesta, jos tuloksia haluaa juuri oman kunnan näkökulmasta. Peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista korkeintaan viiden kilometrin päässä koulusta asuu yhteensä 67 % vastanneista. Lukiolaisista 52 % prosenttia asuu viiden kilometrin koulumatkan sisällä. Pojat kulkevat koulumatkan useimmin moottoriajoneuvolla kuin tytöt. Johtuen pidemmästä koulumatkas- Peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista korkeintaan viiden kilometrin päässä koulusta asuu yhteensä 67 % vastanneista. Lukiolaisista 52 % prosenttia asuu viiden kilometrin koulumatkan sisällä. TÄMÄ MYÖS Pojat kulkevat koulumatkan useimmin moottoriajoneuvolla kuin tytöt. Johtuen pidemmästä koulumatkasta, lukiolaiset tekevät hivenen pidempiä koulumatkoja pyörällä tai kävellen. Suurimmat erot ovat lukiolaisten ja peruskoululaisten välillä ovat alle 10 minuutin matkoissa päivässä, koska lukioverkko ei ole yhtä tiheä kuin peruskouluverkko Suomessa. TÄMÄ EHKÄ 12 Kouluterveyskyselyn mukaan koulumatkaan moottoriajoneuvolla käytetty aikamäärä vähenee talvella. Kävellen ja pyöräillen tehtävien matkojen aikamäärien sukupuolittaiset erot tasoittuvat talven tultua. 8. ja 9. luokkalaisten tyttöjen moottoriajoneuvolla tehtävien matkojen aika

13 Kommentti Koulumatkaliikuntaa myös kuljetusoppilaille ta, lukiolaiset tekevät hivenen pidempiä koulumatkoja pyörällä tai kävellen. Suurimmat erot ovat lukiolaisten ja peruskoululaisten välillä ovat alle 10 minuutin matkoissa päivässä, koska lukioverkko ei ole yhtä tiheä kuin peruskouluverkko Suomessa. Kouluterveyskyselyn mukaan koulumatkaan moottoriajoneuvolla käytetty aikamäärä vähenee talvella. Kävellen ja pyöräillen tehtävien matkojen aikamäärien sukupuolittaiset erot tasoittuvat talven tultua. 8. ja 9. luokkalaisten tyttöjen moottoriajoneuvolla tehtävien matkojen aika kasvaa, pojilla moottoriajoneuvolla tehdyt matka-ajat pienenevät. Ehkä opiskelijat vaihtavat mopot ja skootterit apostolin kyytiin tai pyörään talveksi? Luonnollisesti myös erilaiset keliolosuhteet pidentävät matka-aikoja talvella. Teksti: Mikko Nikkilä Projektityöntekijä TerPS2, Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan osahanke Ensi näkemältä kysely näyttäisi paljastavan erittäin myönteisen asian. Vaikka 33 prosenttia 8. ja 9. -luokkalaisista ilmoittaa koulumatkansa olevan enemmän kuin koulukuljetukseen oikeuttavat viisi kilometriä (joista toki osa ei ole oikeutettu ilmaiseen koulukuljetukseen), ainoastaan 18 prosenttia ilmoittaa, ettei käytä koulumatkalla lainkaan aikaa kävelyyn tai pyöräilyyn. Tarkemmin tutkien selviää, että oletettavasti merkittävä osuus koulukuljetuksella kouluun kulkevista on valinnut vaihtoehdon alle 10 minuuttia kävelyä tai pyöräilyä koulumatkalla päivässä. Ja oikein ovat toki valinneet annetuista vaihtoehdoista on vaikea tehdä mitään matkaa kävelemättä edes kotiovelta taksille tai pysäkille ja perilläkin joutuu ottamaan aina muutaman askeleen. Kysymyksessä tällaiseen tulkintaan kannustettiin: Ota huomioon myös esimerkiksi siirtyminen bussipysäkille ja pysäkiltä kouluun ja kotiin. Kysymyksenasettelua kannattaisi jatkossa ehkä miettiä vähän toisin. Totuus taitaa kuitenkin olla se, että koulukuljetusten piirissä olevien oppilaiden koulumatkaliikunta on hyvin vähäistä. Kouluverkon harventuessa kuljetusten piiriin tulevien oppilaiden määrä lisääntyy. Asialle kannattaisi tehdä jotain. Yksi keino koulumatkaliikunnan lisäämiseksi olisi suunnitella koulukuljetukset niin, että ne eivät saapuisi ja lähtisi koulun pihasta, vaan esimerkiksi puolen kilometrin tai kilometrin päästä koulusta. Koulukuljetusten jättö- ja lähtöpaikan välillä voisi kulkea kävelevä koulubussi. Koulubussien vetäjinä voisivat toimia koulunkäyntiavustajat tai opettajatkin, jos koulubussin vetäminen laskettaisiin heille palkalliseksi työajaksi. Tällaista mallia suunniteltiin Lounais-Suomen liikunnan ja urheilun (LiikU) kanssa toteutetussa koulumatkaprojektissa. Mallia kokeiltiin 2013 onnistuneesti Velkualla. On selvää, että koulukuljetusten jättö- ja lähtöpaikan sijoittaminen kauemmaksi koulusta saattaa herättää vanhempien vastarintaa. Vastustus lähtee ajatuksesta, jonka mukaan lakisääteistä oikeutta koulukuljetukseen pyritään järjestelyllä kaventamaan. Jos samaan aikaan kouluilla ja kunnassa laajemminkin on meneillään säästötoimia niin kuin tällä hetkellä usein on liikuntaa lisäävä ja oppimistuloksia parantava hanke saatetaan tulkita jälleen yhtenä vyönkiristyksenä ja palvelun huononnuksena. Hankkeen hyväksyttävyys on parempi silloin, kun se toteutetaan yhdessä muiden koulumatkaliikuntaa ja koulupäivän liikunnallistamista lisäävien toimien kanssa. Viestintä ja vanhempien mukaan ottaminen on myös syytä suunnitella erityisen huolellisesti kuljetusoppilaiden koulumatkaliikuntaan kannustamisen yhteydessä. Petteri Nisula Pyöräilykuntien verkosto ry Pyöräilevät ja kävelevät koulubussit -hankkeen projektipäällikkö vuosina

14 14

15 Teksti ja kuvat: Katia Shklyar, Entressen kirjaston pyöräilevä kirjastotäti 180 KILOA KIRJALLISUUTTA LIHASVOIMIN Viime kesällä Helsingissä ja Espoossa on havaittu liikkuvia kolmepyöräisiä pikkukirjastoja. Kirjastotädit ja -sedät lähtivät pois kirjastorakennuksien turvasta maailmalle: puistoihin, meren rannoille, koulupihoille, elokuvafestareille ja PRIDE-kulkueseen. Lihasvoima ja omat intressit veivät ketä minnekin. Keväällä 2013 Espoon kaupunginkirjasto hankki oman kirjastopyörän Tapiolaan. Idea on yksinkertainen: kirjasto tuo omat kokoelmat, johon kuuluu kirjojen lisäksi paljon muutakin, ihmisten luo. Esimerkiksi paikkoihin, joihin kirjastoauto ei pääse, teematapahtumiin, paikkoihin, joissa on toimintaa ja ihmisvirtaa. Mitä pyöräilevä kirjastotäti tekee merenrannalla? Meren rannalle on lähdettävä shortseissa ja otettava mukaan mölkky-peli, palloja, kesädekkareita, lasten paksusivuisia kuvakirjoja, sekä myytäväksi 20 sentin hintaisia poistokirjoja. Kevyet kirjallisuuskeskustelut ja pallon heitot ovat silloin keskeistä toimintaa. Kun taas lähdetään Träskändan kartanolle vanhanaikaiset puvut päällä, silloin kirjastolaatikon sisällöstä löytyvät elämäkerrat, historialliset romaanit ja elokuvat sekä kartanoita käsittelevä kirjallisuus. Tavaraa lähtee lainaksi jo ensimmäisen tunnin aikana. Lisäksi Fillarikirjastolaisilla on mukana tabletit ja älypuhelimet, joilla esitellään ja harjoitellaan HelMet-kirjastojen e-palveluja ja aineistohakua. Mitä voi tehdä taskukirjastosovelluksen avulla? Miten lainataan e-kirja tai luetaan e-lehtiä? Mitkä elokuvat ovat saatavilla netin kautta? Entä musiikki? Samoilla vehkeillä lainataan kirjoja kotiin tai tehdään varauksia. Palautuksia ei yleensä oteta vastaan, sillä paluumatka on ylämäkeä. Täyskuormatulla kirjastopyörällä (180 kg) voi polkea helposti pienikokoinenkin ihminen, sillä salaisuus on sähkömoottorissa, jota voi käyttää tarvittaessa. Aina akkua ei kuitenkaan muisteta ladata edellisen käytön jälkeen. Silloin sisu on ainoa apu. Tai äly. Mistä idea on peräisin? Cycling for Libraries on kansainvälinen kirjastoalan konferenssi, jossa kirjastoammattilaisia ja asiakkaita pyöräilee yhdessä noin kymmenen päivää kirjastosta toiseen ja maasta toiseen. Vuonna 2012 kööpenhaminalainen Rasmus pyöräili Vilnasta Tallinnaan fillarikirjastolla. Idea tarttui myös Espooseen. Tällä hetkellä Espoon kirjastossa on neljä kirjastopyörää: Tapiolan, Sellon, Entressen ja Espoonlahden kirjastoissa. Kolme Babboe-kuljetuspyörää ja yksi Helmkaman Trans tavarapyörä. Talvella kirjastopyörävastaavat, tai paremminkin innostuneet pyöräilijät, pitävät yhteisen suunnittelutapaamisen, jossa päättävät yhteisistä linjoista. Kaikki ehdotukset ja ideat otetaan mielellään vastaan. Babboe Transporter-E kuljetuspyörä MITAT 217 cm pitkä * 88 cm leveä * 110 cm korkea KULJETUSLAATIKON KUORMITUS 100 kg SATULAN KUORMITUS 100 kg TAVARATELINEEN KUORMITUS 80 kg KULJETUSLAATIKON PITUUS 90 cm TOIMINTASÄDE 40 km AKUN TYYPPI Litium-ioni polymeeri (24V 10A) MOOTTORI 24V 250W huoltovapaa moottori Pyöräilevä kirjastosetäkin joutuu välillä lukemaan karttaa. Rannalle kirjastopyörän kyytiin otetaan kevyttä kesälukemista. 15

16 Liity edelläpolkijoiden kasvavaan joukkoon! Pyöräilykuntien verkosto ry Pyöräilykuntien verkosto on kuntien, valtion, järjestöjen, yritysten ja tutkimuslaitosten välinen yhteistyöverkosto. Pyöräilykuntien verkoston päätavoite on pyöräilyn lisääminen liikennemuotona ja arkiliikuntana, joka tuottaa hyvinvointia yksilölle, yhteiskunnalle ja ympäristölle. Verkoston tehtävänä on lisätä pyöräilyn ja muun kestävän liikkumisen edistämiseen liittyvää vuorovaikutusta ja tiedonvaihtoa eri tahojen välillä sekä tuottaa pyöräilyn ja kävelyn edistämiseen liittyvää materiaalia. Pyöräilykuntien verkosto perustettiin vuonna 1997 ja se muuttui itsenäiseksi yhdistykseksi vuonna Verkoston toiminta on voittoa tuottamatonta palvelutoimintaa. Pyöräilykuntien verkosto ry Kuntatalo, Toinen linja Helsinki Verkostoon liittyminen Pyöräilykuntien verkoston toimintaan ovat tervetulleita kaikki pyöräilyn edistämisestä kiinnostuneet suomalaiset kunnat ja kaupungit sekä aiheesta kiinnostuneet tai sen parissa työskentelevät muut tahot. Verkoston vuosimaksu määräytyy kunnan asukasluvun mukaisesti: kunnassa asukkaita alle euroa kunnassa asukkaita euroa kunnassa asukkaita euroa kunnassa asukkaita euroa kunnassa asukkaita euroa kunnassa asukkaita yli euroa Vuosimaksu määräytyy yrityksen tai yhteisön koon mukaan seuraavasti: pieni yritys (alle 15 työntekijää) 220 euroa keskisuuri yritys (15-50 työntekijää) 550 euroa suuri yritys (yli 50 työntekijää) 950 euroa erittäin suuri yritys (yli 500 työntekijää) neuvotellaan AKAA Timo Toivonen ESPOO Petri Suominen (09) FORSSA Jenni Järvinen (03) HANKO Hannu Simelius HELSINKI Marek Salermo (09) HYVINKÄÄ Kimmo Kiuru (019) HÄMEENLINNA Hannu Sainio (03) JANAKKALA Helena Luoti (03) JOENSUU Jarmo Tihmala JYVÄSKYLÄ Timo Vuoriainen (014) JÄRVENPÄÄ Sari Piela (09) KAARINA Jyrki Lappi (02) KANGASALA Markku Lahtinen (03) KARVIA Sirpa Ala-Rämi (02) KOKKOLA Carita Laitala KRUUNUPYY Kaisa Karlström (06) LAHTI Matti Hoikkanen (03) LAPPEENRANTA Mauri Backman LEMPÄÄLÄ Jaakko Hupanen (03) LIEKSA Jarmo Honkanen LIETO Mika Närvi (02) LOHJA Timo Mäkinen (019) LOVIISA Markus Lindroos NURMIJÄRVI Pia Korteniemi OULU Jorma Heikkinen PARAINEN Martti Nilsson PERHO Jukka Hillukkala PIRKKALA Tero Vesanto PIETARSAARI Ben Griep PORI Sanna Välimäki PORVOO Hanna Linna-Varis (019) ORIVESI Päivi Valkama RAASEPORI Jan Gröndahl RAISIO Marja Uusitalo (02) RAUMA Leena Ruusu-Viitanen (02) RIIHIMÄKI Aili Tuppurainen (019) SEINÄJOKI Keijo Kaistila, (06) TAMPERE Timo Seimelä TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Katja Seimelä TURKU Harry Jakkola TUUSULA Risto Kanerva (09) UUSIKAUPUNKI Kari Koski (02) UTAJÄRVI Hannele Karhu VAASA Siri Gröndahl (06) VANTAA Timo Väistö (09) VÖYRI Mikael Österberg (06) YLÖJÄRVI Arto Huovila ELY-KESKUKSET / LIIKENNEVIRASTO Erika Helin (020) HELSINGIN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY Petri Sipilä HSL - HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE Helena Suomela KAMPIN SUUTARI Hannu Heiskanen LINEA KONSULTIT OY Sakari Somerpalo LUONTO-LIITTO RY Leo Stranius MOTIVA OY Sara Lukkarinen NAVICO OY Timo Perälä OVELLA OY Mika Laukkonen RAMBOLL FINLAND OY Reijo Vaarala SITO OY Jussi Nykänen (020) STRAFICA OY Juha Heltimo SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY Hanna Hakko TAMPEREEN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY Sanna Karppinen TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Liikenteen tutkimuskeskus Verne Kalle Vaismaa TRAFIX OY Leena Gruzdaitis TURVATEC OY Raine Anttonen (03) VALPASTIN OY Mari Päätalo VECO OY Unto Vesterinen VELOCRAFT Pieter Deleu WSP FINLAND OY Minna Raatikka

Pyöräilyn lisääminen tuottaa miljoonien eurojen hyödyt

Pyöräilyn lisääminen tuottaa miljoonien eurojen hyödyt Pyöräilyn lisääminen tuottaa miljoonien eurojen hyödyt Suomi Pyöräilee tietoisku 7.3.2014 Helsingin Messukeskus, Auditorio Matti Hirvonen toiminnanjohtaja Pyöräilykuntien verkosto ry matti.hirvonen@poljin.fi

Lisätiedot

HEAT lukuja pyöräilyn edistämiseen

HEAT lukuja pyöräilyn edistämiseen HEAT lukuja pyöräilyn edistämiseen LIVE-tilaisuus 20.5.2014 Vanha Ortopedia, Jyväskylä Matti Hirvonen toiminnanjohtaja Pyöräilykuntien verkosto ry matti.hirvonen@poljin.fi www.poljin.fi www.kulkulaari.fi

Lisätiedot

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4. Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.2012 Väistämisvelvollisuus pyörätien jatkeella muuttui vuonna 1997

Lisätiedot

PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ

PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ D PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ PYKÄLÄ-projektin tulokset Liikenteen tutkimuskeskus Vernen PYKÄLÄ-projektin tuloksista julkaistiin kaksi kirjaa: Parhaat eurooppalaiset käytännöt

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus ja liikenneturvallisuustyö käytännössä Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Liikkumisen ohjaus ja liikenneturvallisuustyö käytännössä Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Liikkumisen ohjaus ja liikenneturvallisuustyö käytännössä Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 000 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista

Lisätiedot

Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy Esityksen sisältö Lähtökohdat viisaan liikkumisen työlle Mitä on viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? Liikkumisen ohjauksen

Lisätiedot

Kilsat kasaan! Tutkittua tietoa ja poikkihallinnollista yhteistyötä. Kuvaaja: Pertti Nisonen

Kilsat kasaan! Tutkittua tietoa ja poikkihallinnollista yhteistyötä. Kuvaaja: Pertti Nisonen Kilsat kasaan! Tutkittua tietoa ja poikkihallinnollista yhteistyötä Kuvaaja: Pertti Nisonen Kilsat kasaan -työmatkaliikkumishanke Helsingin kaupungin henkilöstölle (n. 40.000) suunnattu poikkihallinnollinen

Lisätiedot

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on

Lisätiedot

Pyöräilyn seurantamallin perustaminen Vantaalle

Pyöräilyn seurantamallin perustaminen Vantaalle Pyöräilyn seurantamallin perustaminen Vantaalle Pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellinen arviointi HEAT-työkalulla 19.12.2014 HEAT-työkalu Vähenevän arkiliikunnan ja elintapasairauksien (lisääntyvän

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia

Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia LISÄÄ KAUPPAMATKOJA PYÖRÄILLEN OVATKO PYÖRÄILIJÄT HYVIÄ ASIAKKAITA? Lähde: Cycle logistics Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia Sara Lukkarinen, Suomi pyöräilee tietoisku 7.3.2014

Lisätiedot

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on alle

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013 Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin

Lisätiedot

Pyöräilyn edistämisen toimenpiteet ja taloudelliset hyödyt

Pyöräilyn edistämisen toimenpiteet ja taloudelliset hyödyt Pyöräilyn edistämisen toimenpiteet ja taloudelliset hyödyt Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 11.2.2014, Kuntatalo Liikenne, liikuttaminen ja liikkuminen Matti Hirvonen toiminnanjohtaja Pyöräilykuntien

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KÄVELE JA PYÖRÄILE PORVOOSSA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KÄVELE JA PYÖRÄILE PORVOOSSA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KÄVELE JA PYÖRÄILE PORVOOSSA NÄE, KUULE, HAISTA, MAISTA Kävellessäsi tai pyöräillessäsi Näet enemmän ja tarkemmin: kasvit, eläimet, lumen, taivaan. Huomaat rakennusten

Lisätiedot

Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy

Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy Marko Kelkka 28.4.2010 1 Tutkimuksen organisaatio Työryhmä: Marko Kelkka, Sito Oy,

Lisätiedot

Pyöräilevät ja kävelevät koulubussit

Pyöräilevät ja kävelevät koulubussit Pyöräilevät ja kävelevät koulubussit Petteri Nisula, Pyöräilykuntien verkosto Asukkaat ja ilmastonmuutoksen hillintä seminaari 6.11. Pyöräilevät ja kävelevät koulubussit Pyöräilevät ja kävelevät koulubussit

Lisätiedot

Turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnittelua kuntarajat ylittävänä yhteistyönä

Turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnittelua kuntarajat ylittävänä yhteistyönä Turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnittelua kuntarajat ylittävänä yhteistyönä Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat Suomessa työpaja Sonja Heikkinen 8.10.2014 Valtakunnallisia liikennepoliittisia

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut

Lisätiedot

Pyöräilyn edistämisen verkosto

Pyöräilyn edistämisen verkosto Pyöräilyn edistämisen verkosto Ilmastonmuutos, kuntatalous ja hyvinvointi seminaari Kuntatalo 7.12.2011 Pyöräilykuntien verkosto ry Matti Hirvonen toiminnanjohtaja matti.hirvonen@poljin.fi www.poljin.fi

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten

Lisätiedot

Tieliikennelain kokonaisuudistus. Pyöräliiton ehdotukset lakimuutoksiksi

Tieliikennelain kokonaisuudistus. Pyöräliiton ehdotukset lakimuutoksiksi Tieliikennelain kokonaisuudistus Pyöräliiton ehdotukset lakimuutoksiksi 4.3.2016 16.9.2015 HELSINKI Uudistusten perusongelma ja vastavoimat Koko lainsäädäntö uudistetaan, tämä on hieno mahdollisuus. Ongelmia

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI 2010 2012 Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut Ajotapakoulutus Pysäköintipalvelut Joukkoliikenne

Lisätiedot

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Termit tutuiksi Viisas liikkuminen? Missä asun, minne kuljen, kuljenko ollenkaan? Asuinpaikka Toimitilan sijainti Sähköinen asiointi Etätyö-

Lisätiedot

Tampere hyvän pyöräilyn kaupungiksi

Tampere hyvän pyöräilyn kaupungiksi Tampere hyvän pyöräilyn kaupungiksi Tampereen polkupyöräilijät ry:n poliittinen ohjelma vuosille 2013-2016 Hyvän pyöräilyn kaupunki Hyvän pyöräilyn kaupungissa pyöräilijät ja sen puitteet toimivat hyvin.

Lisätiedot

YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN

YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN MUISTUTUS 15.10.2013 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen

Lisätiedot

Kauppamatkat kävellen ja pyöräillen

Kauppamatkat kävellen ja pyöräillen Kauppamatkat kävellen ja pyöräillen Sara Lukkarinen, Motiva Oy Arkiliikunnan olosuhdeseminaari 6.11.2014 OSTOS- JA ASIOINTIMATKAT Reilu kolmannes suomalaisten matkoista on ostos- ja asiointimatkoja, niistä

Lisätiedot

Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä

Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä Reetta Keisanen 6.3.2015 Helsingin strategisina tavoitteina Edistää kestävää liikkumista lisäämällä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta

Lisätiedot

Johdanto aamupäivän aiheisiin

Johdanto aamupäivän aiheisiin Johdanto aamupäivän aiheisiin Velo-city ja ECOMM 2012 jälkiseminaari 24.10.2012 Helsinki, Laituri Matti Hirvonen, Pyöräilykuntien verkosto Johdanto aamupäivän aiheisiin Velo-city Global Vancouver 2012

Lisätiedot

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Tampereella

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Tampereella Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Tampereella PYKÄLÄ II -tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere 4 Pyöräilyn potentiaali

Lisätiedot

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Helsingissä

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Helsingissä Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Helsingissä PYKÄLÄ II -tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere 4 Pyöräilyn potentiaali

Lisätiedot

Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta

Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta 8.12.2010, Oulu Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne -seminaari Pasi Metsäpuro Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos Liikennesuunnittelun

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikkumisen ohjaus ohjelman avajaistilaisuus 30.9.2010 Liikkumisen ohjaus Liikkumisen ohjauksella

Lisätiedot

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012 Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille Liikenteen kysymyksiä, Joensuu Ari Varonen 23.11.2012 Joensuun seutu Joensuun seudun ljs valmistui v. 2007, jonka perusteella on tehty aiesopimus vuosille

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

Pyöräliikenne kaupungissa. - kohti uusia periaatteita

Pyöräliikenne kaupungissa. - kohti uusia periaatteita Pyöräliikenne kaupungissa - kohti uusia periaatteita Palo/Salermo Kaupunkisuunnitteluvirasto 16.2.2012 "Luin tutkimuksesta, joka mittasi liikkumisen taloudellisuutta eri lajeilla. Korppikotka käytti liikkuessaan

Lisätiedot

iliitu LIIKENNETURVALLISUUSPALVELU 18.11.2014

iliitu LIIKENNETURVALLISUUSPALVELU 18.11.2014 iliitu LIIKENNETURVALLISUUSPALVELU 18.11.2014 Ohjelma 18.11.2014 12.00 Avaus 12.05 Poliisin onnettomuustilastointi Kari Onninen, Poliisi Onnettomuustietojen käsittely Tilastokeskuksessa Mari Niemi, Tilastokeskus

Lisätiedot

Oppilas oppii tärkeimmät liikennemerkit ja liikennesäännöt. Oppilas ymmärtää, miksi liikenteessä on tärkeää olla varovainen.

Oppilas oppii tärkeimmät liikennemerkit ja liikennesäännöt. Oppilas ymmärtää, miksi liikenteessä on tärkeää olla varovainen. Opettajalle TAVOITE Oppilas oppii tärkeimmät liikennemerkit ja liikennesäännöt. LIIKENNE Oppilas ymmärtää, miksi liikenteessä on tärkeää olla varovainen. Hän oppii myös, miten on varustauduttava pyöräillessä,

Lisätiedot

Piirustukset 30105/1, 30106/1, 30172/1, 30173/1, 30174/1 2, 30235/1, 30272/1

Piirustukset 30105/1, 30106/1, 30172/1, 30173/1, 30174/1 2, 30235/1, 30272/1 Helsingin Polkupyöräilijät ry MUISTUTUS PL 1301 00101 Helsinki www.hepo.fi 31.3.2015 Helsingin kaupunki Yleisten töiden lautakunta helsinki.kirjaamo@hel.fi Muistutus Mellunmäen katusuunnitelmista Piirustukset

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen vaikutuksia

Liikkumisen ohjauksen vaikutuksia Liikkumisen ohjauksen vaikutuksia ECOMM 2013, Gävle Alkuperäinen esitys Sarah Martens Tarja Jääskeläinen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Vaikutukset kulkutapajakaumaan Työpaikkojen liikkumissuunnitelmat

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Anders Jansson, Tytti Viinikainen, Tapani Touru (HSL) LIVE-verkostotilaisuus 19.11.2013 Liikkumisen ohjaus osana liikennepolitiikkaa Liikkumisen

Lisätiedot

TYÖMATKA- JA TYÖASIAMATKAKYSELY

TYÖMATKA- JA TYÖASIAMATKAKYSELY TYÖMATKA- JA TYÖASIAMATKAKYSELY TAUSTATIEDOT Sukupuoli mies nainen Syntymävuosi: 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 Tampereen kaupunkiseudun ja Liikennetutkimuksen tarve ja käyttökohteet alueellisen liikenteen kysynnän perustietoaineisto merkitys kasvanut kaupunkiseutujenjaniidenja niiden kehysalueiden kasvun myötä

Lisätiedot

RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ

RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ MUISTUTUS 4.2.2014 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ Jyväskylän kaupunki suunnittelee

Lisätiedot

Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma

Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma Kitee, Rääkkylä ja Tohmajärvi LIIKKUMISEN OHJAUS Yleistä Liikkumisen ohjaus tarkoittaa viisaan liikkumisen edistämistä. Keinovalikoimassa mm. Neuvonta, tiedottaminen

Lisätiedot

Pyöräilyn edistyminen suomalaisissa taajamissa

Pyöräilyn edistyminen suomalaisissa taajamissa Pyöräilyn edistyminen suomalaisissa taajamissa sekä joitain esimerkkejä muualta maailmasta Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 28.10.2014 Mikkeli, Maaherrankatu 10 Matti Hirvonen toiminnanjohtaja Pyöräilykuntien

Lisätiedot

Kohti kestävämpää liikennekulttuuria

Kohti kestävämpää liikennekulttuuria Kohti kestävämpää liikennekulttuuria Työpaikkojen liikkumisenohjaus Marja Tommola Mitä on liikkumisen ohjaus Kestävän liikkumisen edistämistä erilaisin kannustavin toimenpitein kutsutaan liikkumisen ohjaukseksi

Lisätiedot

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella projektinjohtaja Reijo Sandberg Marja-Vantaa-projekti Maankäytön ja ympäristön toimiala www.vantaa.fi/marja-vantaa Marja- Vantaa city ASUNTOMESSUT 2015 KESKUSTA

Lisätiedot

TUHAT JALKAA Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. www.ylojarvi.fi

TUHAT JALKAA Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. www.ylojarvi.fi TUHAT JALKAA Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma www.ylojarvi.fi 1 Eppukin pyöräilee Eppu Normaalista tuttu Juha Torvinen polkee tahdin lisäksi polkupyörällä hyvää kuntoa: Ylöjärvellä on hyvät mahdollisuudet

Lisätiedot

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Lisää liikkumista ja vähemmän istumista Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Matti Hakamäki Henna Haapala Kaarlo Laine Katja Rajala Tuija Tammelin SallaTurpeinen Liikkuva

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt työpaja 6.11.2009 Miksi toimia

Lisätiedot

NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA

NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA Kuninkaanhaan koulun liikenneturvallisuuskysely 2014 Yhteenveto oppilaiden vastauksista ja ajatuksista www.ts.fi 1/11 Leena-Maria Törmälä, Ramboll Finland

Lisätiedot

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti

Lisätiedot

kokeile edes kerran LIVE-tilaisuus, 18.4.2013 Susanna Vanhamäki, Lahden ammattikorkeakoulu susanna.vanhamaki@lamk.fi, p.

kokeile edes kerran LIVE-tilaisuus, 18.4.2013 Susanna Vanhamäki, Lahden ammattikorkeakoulu susanna.vanhamaki@lamk.fi, p. kokeile edes kerran LIVE-tilaisuus, 18.4.2013 Susanna Vanhamäki, Lahden ammattikorkeakoulu susanna.vanhamaki@lamk.fi, p. 050 316 1050 Kokeile edes kerran Kestävän liikkumisen vaihtoehdot -hanke 1.10.2012-31.12.2013,

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Porissa

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Porissa Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Porissa Kevyen liikenteen olosuhteet Porissa o o o o o o o Kattava kevyen liikenteen verkosto: kevyen liikenteen väyliä 289 km Vuosittain rakennetaan uusia kevyen liikenteen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Viisaita valintoja. liikkumiseen kunnassasi

Viisaita valintoja. liikkumiseen kunnassasi Viisaita valintoja liikkumiseen kunnassasi Matkaketjuissa on järkeä Sujuva + turvallinen + terveellinen + taloudellinen + ympäristöä säästävä = VIISAS LIIKKUMINEN Viisaasti voi liikkua jalan, pyörällä,

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus ja turvallisuustyö yhtä jalkaa Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Liikkumisen ohjaus ja turvallisuustyö yhtä jalkaa Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Liikkumisen ohjaus ja turvallisuustyö yhtä jalkaa Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista

Lisätiedot

LIVE-päivät 15.4.2015 Sirpa Korte, joukkoliikennejohtaja, Föli Paula Väisänen, kestävän liikkumisen asiantuntija, Valonia Varsinais-Suomen kestävän

LIVE-päivät 15.4.2015 Sirpa Korte, joukkoliikennejohtaja, Föli Paula Väisänen, kestävän liikkumisen asiantuntija, Valonia Varsinais-Suomen kestävän LIVE-päivät 15.4.2015 Sirpa Korte, joukkoliikennejohtaja, Föli Paula Väisänen, kestävän liikkumisen asiantuntija, Valonia Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Viranomainen

Lisätiedot

Lapsia liikuttava kaupunki

Lapsia liikuttava kaupunki Lapsia liikuttava kaupunki Lapsia liikuttava kaupunki Ari Hynynen, professori, Tampereen teknillinen yliopisto Ari Hynynen, professori, Tampereen teknillinen yliopisto Anna Broberg, tohtorikoulutettava,

Lisätiedot

ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness

ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness Lähiympäristö ja siinä liikkuminen (pitkä kyselylomake) Tässä lomakkeessa kysytään käsityksiänne asuntonne lähiympäristöstä

Lisätiedot

IISALMEN TYÖMATKAPYÖRÄILYN JA -KÄVELYN EDISTÄMISOHJELMA IISALMEN TYÖMATKAPYÖRÄILYN JA -KÄVELYN EDISTÄMISOHJELMA 9.12.2015

IISALMEN TYÖMATKAPYÖRÄILYN JA -KÄVELYN EDISTÄMISOHJELMA IISALMEN TYÖMATKAPYÖRÄILYN JA -KÄVELYN EDISTÄMISOHJELMA 9.12.2015 IISALMEN TYÖMATKAPYÖRÄILYN JA -KÄVELYN EDISTÄMISOHJELMA EDISTÄMISOHJELMAN TAVOITTEET Lisätä pyörällä ja jaloin tehtävien työmatkojen määrää. Parantaa pyöräilyn ja kävelyn yleistä arvostusta ja olosuhteita.

Lisätiedot

Viisaan liikkumisen edistäminen kiinteistötasolla. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Viisaan liikkumisen edistäminen kiinteistötasolla. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Viisaan liikkumisen edistäminen kiinteistötasolla Sara Lukkarinen, Motiva Oy RATKAISUT YHTEISKÄYTTÖAUTOILUUN, KÄVELYYN, JOUKKOLIIKENTEESEEN BREEAM, LEED, PROMISE HAASTEITA RAJALLINEN TILA Mihin tilaa

Lisätiedot

Liikenteen sosiaaliset innovaatiot. Sara Lukkarinen, Motiva Oy 11.12.2014

Liikenteen sosiaaliset innovaatiot. Sara Lukkarinen, Motiva Oy 11.12.2014 Kuva: eltis.org Liikenteen sosiaaliset innovaatiot Sara Lukkarinen, Motiva Oy 11.12.2014 VIISAS LIIKKUMINEN Ympäristöä säästävä + turvallinen + sujuva + terveellinen + taloudellinen = VIISAS LIIKKUMINEN

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus osana liikennejärjestelmätyötä Matti Holopainen

Liikkumisen ohjaus osana liikennejärjestelmätyötä Matti Holopainen Liikkumisen ohjaus osana liikennejärjestelmätyötä Matti Holopainen Väylät & Liikenne, Turku 29.8.2012 Liikkumisen ohjaus Avainkysymys liikkumisen ohjauksen toimenpiteessä: Mihin käyttäytymismuutokseen

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS 1

LIIKKUMISEN OHJAUS 1 LIIKKUMISEN OHJAUS 1 Liikkumisen ohjaus Mobility Management Liikkumisen ohjaus (engl. Mobility Management) on kestävän liikkumisen edistämistä erilaisin kannustavin toimenpitein kuten neuvonnalla, markkinoinnilla,

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja

Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevässä ja kävelevässä koulubussissa lapset kulkevat aikuisen johdolla ennalta

Lisätiedot

YHTEENVETO 1/3. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Koulukyselyn tulokset 29.9.2014

YHTEENVETO 1/3. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Koulukyselyn tulokset 29.9.2014 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Koulukyselyn tulokset 29.9.2014 YHTEENVETO 1/3 Koulukysely suoritettiin 1. 19.9.2014 ja kysely onnistui erinomaisesti. Vastausmäärä oli 1299 kpl, mikä

Lisätiedot

Minne menetkin Pirkanmaalla

Minne menetkin Pirkanmaalla Minne menetkin Pirkanmaalla Läntinen seutulippualue Perusseutulipun kuntakohtaiset hinnat euroina 1.3.2013 Kankaanpää 70 Parkano 80 Kihniö 67 Jamijärvi 67 Ikaalinen 80 Sastamala 70 Hämeenkyrö 80 Virrat

Lisätiedot

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Hyvinkäällä

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Hyvinkäällä Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Hyvinkäällä PYKÄLÄ II -tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere 24 2 Pyöräilyn potentiaali

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn edistämisen kytkeminen Savonlinnan keskustan kehittämiseen 2014

Kävelyn ja pyöräilyn edistämisen kytkeminen Savonlinnan keskustan kehittämiseen 2014 Kävelyn ja pyöräilyn edistämisen kytkeminen Savonlinnan keskustan kehittämiseen 2014 Loppuraportointi ja kävelyn & pyöräilyn edistämistoiminnan jatkuvuus 16.12.2014 Ympäristösi parhaat tekijät Lähtökohdat

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut

Lisätiedot

Apulaispormestari Timo Hanhilahti Live-tilaisuus 17.4.2012

Apulaispormestari Timo Hanhilahti Live-tilaisuus 17.4.2012 Liikenne osana Tampereen ilmasto- ja energiatehokkuustyötä Apulaispormestari Timo Hanhilahti Live-tilaisuus 17.4.2012 Miten yhdistetään kaupungin kasvu ja ekotehokkuus? Haaste 1: Tampereelle tulee 45 000

Lisätiedot

HARJUKADUN, SEPÄNKADUN JA VÄINÖNKADUN KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SEKÄ ALUEEN PYÖRÄILYJÄRJESTELYT

HARJUKADUN, SEPÄNKADUN JA VÄINÖNKADUN KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SEKÄ ALUEEN PYÖRÄILYJÄRJESTELYT MUISTUTUS 27.5.2014 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki HARJUKADUN, SEPÄNKADUN JA VÄINÖNKADUN KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SEKÄ ALUEEN PYÖRÄILYJÄRJESTELYT Harjukadun, Sepänkadun ja Väinönkadun pyöräilyjärjestelyjä

Lisätiedot

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten ruuhkaliikenteen laatuongelmaan joukkoliikenteessä tulisi suhtautua? ihmiset roikkuisivat

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat 1 (5) Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat Myönnetyt luvat 18.12.2015 Lappeenrannan 5. apteekki apteekkari, farmasian tohtori Hannu Tapani Taipale Loviisan apteekki apteekkari,

Lisätiedot

NORDENSKIOLDINKADUN KATUSUUNNITELMA (piirrokset 29866_1 ja 29866_2)

NORDENSKIOLDINKADUN KATUSUUNNITELMA (piirrokset 29866_1 ja 29866_2) HELSINGIN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY MUISTUTUS PL 81 00531 HELSINKI pj@hepo.fi 23.6.2011 www.hepo.fi Epävirallinen muistutus alueen katu- ja liikennesuunnittelijoille Helmer Berndtson Kaisa Lahti Marek Salermo

Lisätiedot

KÄVELYKOKOUKSISTA AUTON VALINTAAN vinkkejä pieniin ja suuriin toimenpiteisiin. Anna Ruskovaara, HSL ja Sara Lukkarinen Motiva Oy

KÄVELYKOKOUKSISTA AUTON VALINTAAN vinkkejä pieniin ja suuriin toimenpiteisiin. Anna Ruskovaara, HSL ja Sara Lukkarinen Motiva Oy KÄVELYKOKOUKSISTA AUTON VALINTAAN vinkkejä pieniin ja suuriin toimenpiteisiin Anna Ruskovaara, HSL ja Sara Lukkarinen Motiva Oy TYÖNANTAJAN KEINOJA Sijainti Infrastruktuuri Liikkumisen palvelut Edut Informaatio,

Lisätiedot

!"#$%&'"( )*+!+,)&(-./01'2*

!#$%&'( )*+!+,)&(-./01'2* !"#$%&'"( )*+!+,)&(-./01'2* 3456(3434! Pyöräilykaupunki Kokkola Mitä hyötyjä kävelyn tai pyöräilyn edistäminen tuo? Kävelyn ja pyöräilyn edistämisen täytyy tukea toimijan ydintehtävää ja tavoitteita!

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

MENNÄÄN BUSSILLA. Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä

MENNÄÄN BUSSILLA. Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä MENNÄÄN BUSSILLA Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä Tapahtuman logo Kansainvälinen autoton päivä Tapahtuma on ajoitettu kansainväliseen autottomaan päivään. Kansainvälistä autotonta päivää vietetään

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 MAAKUNTAKAAVA 2040 Yleistietoa liikennetutkimuksesta Toteutettiin syksyllä 2012 Tietoa liikennesuunnittelun tueksi

Lisätiedot

KÄVELYN JA PYÖRÄILYN TERVEYSVAIKUTUSTEN TALOUDELLINEN ARVIOINTI JOENSUUSSA

KÄVELYN JA PYÖRÄILYN TERVEYSVAIKUTUSTEN TALOUDELLINEN ARVIOINTI JOENSUUSSA KÄVELYN JA PYÖRÄILYN TERVEYSVAIKUTUSTEN TALOUDELLINEN ARVIOINTI JOENSUUSSA KÄVELYN JA PYÖRÄILYN TERVEYSVAIKUTUSTEN TALOUDELLINEN ARVIOINTI JOENSUUSSA Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 280 ISBN (nid.)

Lisätiedot

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Kokkolassa

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Kokkolassa Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Kokkolassa PYKÄLÄ II -tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere Pyöräilyn potentiaali

Lisätiedot

Teknologiaraportti. Heikki Torvinen. 18/1/11 Metropolia Ammattikorkeakoulu

Teknologiaraportti. Heikki Torvinen. 18/1/11 Metropolia Ammattikorkeakoulu Teknologiaraportti Heikki Torvinen 1 Teknologiaraportti Käsittelee tekniikan näkökulmasta nyt ja tulevaisuuden ajoneuvoratkaisuja Polttoaineet Energian varastointi Lataus Ajoneuvoryhmät Henkilöauto Hyötyajoneuvot

Lisätiedot

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 HSY seutu- ja ympäristötieto 6.6.2015 Katsauksen sisältö: 1. Työmatkasukkuloinnin karttasarjat 2. Työmatkasukkuloinnin kehitys 3. HSY:n työmatkasukkulointia

Lisätiedot

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016 ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016 YHTEENVETO 1/3 Asukaskyselyyn saatiin yli 2000 vastausta, pääosa vastaajista naisia ja iältään

Lisätiedot

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk)

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk) . KIINTEISTÖNMUODOSTUSTOIMINTA. Tontinlohk omisia suoritettu.. Näissä tontteja yhteensä (kpl).2 Tontin lohkomisen yhteydessä tehtyjä kiinnitysten käsittelypäätöksiä (kpl).3 Tontin lohkomistoimituksen kesto

Lisätiedot