PYÖRÄILYVÄYLIEN KUNNOSSAPITO KANNATTAA KOULUMATKOISTA TUTKITTUA TIETOA PYÖRÄILYSTÄ VALTAVA TALOUDELLINEN HYÖTY. Poljin 1/2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PYÖRÄILYVÄYLIEN KUNNOSSAPITO KANNATTAA KOULUMATKOISTA TUTKITTUA TIETOA PYÖRÄILYSTÄ VALTAVA TALOUDELLINEN HYÖTY. Poljin 1/2014"

Transkriptio

1 PYÖRÄILYVÄYLIEN KUNNOSSAPITO KANNATTAA PYÖRÄILYSTÄ VALTAVA TALOUDELLINEN HYÖTY KOULUMATKOISTA TUTKITTUA TIETOA 1

2 pääkirjoitus HYVINKÄÄN PAANA Suomen pyöräilyolosuhteiden parantamisessa tarvitaan kannustavia esimerkkejä. Mitä enemmän niitä saadaan kotimaasta, sen parempi. Valtion ja monen kunnan itselleen erikseen asettama tavoite pyöräilyn merkittävästä lisäämisestä onnistuu vain, jos pyöräilystä tehdään tarpeeksi nopea, mukava ja käytännöllinen kulkutapa. Tässä yhtälössä keskeinen rooli on pyöräilyväylillä, joiden pitää olla jatkuvia, johdonmukaisia, suoria, houkuttelevia ja turvallisia. Suomessakin on nyt ryhdytty suunnittelemaan pyöräilyn laatuväyliä (valtaväyliä, pikateitä, laatukäytäviä, pääpyöräteitä) ja hyvä niin. Helsinki ennätti jo keksiä omille laatuväylilleen sopivan nimen ensimmäinen Baana avattiin kesällä Kaupungin eri osat yhdistävä baanaverkko on tavoitteena rakentaa lähitulevaisuudessa ja kaupunginhallituksen alkuvuodesta hyväksymän pyöräilyohjelman mukaan rahoituskin on järjestymässä. Hyvinkäällä avattiin marraskuussa Hankopaana. Rautatieaseman ja Hiiltamon alueen työpaikkakeskittymän yhdistävä tasainen, suora ja maisemallisesti palkitseva Hankopaanan uusi pyörätie on vain 1,2 km, mutta kaupunkilaiset ottivat sen heti avajaispäivänä innostuneesti omakseen. Laadukas pätkä palvelee niin työmatkalaisia kuin iäkkäämpiäkin arkipyöräilijöitä. Mahtavan hyvä, tasainen, ei vastamäkeä, kommentoi tuoreeltaan Risto Moilanen, 81 vuotta. Hankopaana syntyi Hyvinkään asuntomessujen kylkiäisenä, kun messujen pysäköintipaikalle tehtiin asvaltoitu tie. Hangonradan vieressä kulkevan väylän varteen on nousemassa myös uusi Hangonsillan asuinalue, joka tuo varmasti lisää käyttäjiä Hankopaanalle. Hyvinkään Hankopaanan tapauksessa toteutui myös eräs merkittävä pyöräilyn edistämisen periaate: pyöräilijät tulee saada huomaamaan olosuhteiden parantuminen. Se lisää pyöräilyä selvästi enemmän kuin pelkkä olosuhteiden parantaminen. Tämä hollantilaisten tutkima ja todella korkealle priorisoima periaate jää usein liian vähälle huomiolle. Hankopaanan avauksen yhteyteen järjestettiin onnistuneesti Hyvinkään talvipyöräilykauden avajaiset ja paikallinen medianäkyvyys asialle oli kiitettävää. Pyöräilyn infrastruktuuri Suomessa kaipaa todella kipeästi laatutason nostoa. Siksi pienetkin edistysaskeleet ilahduttavat suuresti. Matti Hirvonen päätoimittaja Pyöräilykuntien verkosto ry:n ja Suomi Pyöräilee -hankkeen kahdeksan numeroa vuodessa ilmestyvä uutislehti. Kansikuva: Antero Aaltonen Seitsemästoista vuosikerta. ISSN Päätoimittaja Matti Hirvonen Toimituskunta: Markku Lahtinen (Kangasalan kunta) Antero Naskila (Suomi Pyöräilee) Petri Sipilä (Helsingin Polkupyöräilijät) Painos: 1000 kpl Painopaikka: Trio-Offset, Helsinki Toimituksen osoite ja osoitteenmuutokset: Pyöräilykuntien verkosto ry Toinen linja Helsinki Yhteistyössä: Liikennevirasto Opetus- ja kulttuuriministeriö Suomen Kuntaliitto Poljin 2/2014 ilmestyy maaliskuussa viikolla 12. Lehteen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa mennessä.

3 MÜNCHEN JA SAKSA EIVÄT POLJE PAIKALLAAN Poimintoja Mϋnchenin apulaiskaupunginjohtaja Hep Monatzederin haastattelusta Wienin Velo-city -konferenssissa 2013: Vuonna 2009 Mϋnchenin kaupunki hyväksyi pyöräliikenteen edistämisohjelman. Sen pohjalta pyöräilyyn käytetyt määrärahat ovat kolminkertaistuneet. Ohjelmassa asetettiin tavoitteeksi, että pyöräliikenteen kulkutapaosuus vuonna 2015 olisi 17 prosenttia. Tämä tavoite saavutettiin kuitenkin jo 2011 ja uudeksi tavoitteeksi vuodelle 2015 asetettiin 20 prosenttia. Ohjelma sisälsi myös paljon kehutun kampanjan Pyöräilypääkaupunki Mϋnchen. Vuodesta 2010 kampanjaan on käytetty 1 M vuodessa. Aluksi monet pitivät sitä rahanhaaskauksena haluten käyttää nämäkin rahat pyöräilyinfran rakentamiseen. Markkinointikampanja on kuitenkin osoittautunut menestykseksi. Esimerkiksi viime kesäkuussa Pyöräily-yöhön osallistui ennätykselliset 8000 pyöräilijää. Jonot säännöllisesti tarjottuihin pyörien tarkastustilaisuuksiin ovat aina pitkät. Pyöräilyn muotishow t ja kirpputorit ovat olleet suosittuja samoin kuin äskettäin käynnistetyt uusien asukkaiden pyöräretket. Pyöräilyn monimuotoisuus on myös lisääntynyt ja esimerkiksi tavarapyörät, taittopyörät ja tuunatut pyörät tulleet katukuvaan jäädäkseen. Mϋnchenissä pidetty Velo-city-konferenssi 2007 sai aikaan voimakkaan asennemuutoksen pyöräilyn hyväksi ja ilman sitä ei edellä mainittua pyöräilyohjelmaa olisi ehkä hyväksyttykään. Mϋnchenin suurin liikenteellinen haaste on tällä hetkellä sen voimakkaasta kasvusta johtuvat kapasiteettiongelmat ja tähänkin pyöräily auttaa. Vuosina Mϋnchenissä oli 2 M erillismääräraha pyöräliikennejärjestelyihin, mutta niitä tehtiin myös osana muita liikennejärjestelyjä. Nyt kaupunki on korvamerkinnyt liikkumisen ohjauksen rahoista vuosittain 4,5 M pyöräilylle. Saksan liikenneministeriö on ehdottanut valtakunnallisessa pyöräilyohjelmassa, että pyöräilyyn käytettäisiin 15 /asukas vuodessa. Tämä tarkoittaisi Mϋnchenissä, jossa on 1,4 miljoonaa asukasta, noin 21 M / vuosi pyöräilyn edistämiseen. PYÖRÄILY JA JOUKKOLIIKENNE INNSBRUKCIN liikennevirasto IVB (Innsbruck Traffic Bureau) on sitoutunut kahdeksaan pyöräilyaloitteeseen: pyörien vapaa kuljettaminen busseissa ja raitiovaunuissa, kaupunkipyöräjärjestelmä, pyöräilyluentoja ja -koulutusta, yritys- ja virkapyöräilyn edistäminen, painetut kartat ja muu informaatio pyörä-joukkoliikenneyhdistelmästä Innsbruckissa sekä ilmaisia pyörien kuntotarkastuksia ja rekisteröintiä tarjoava kampanja. Toimenpiteet ovat lisänneet joukkoliikenteen matkustajamääriä 20 prosentilla vuodesta 2000 ja pyörämatkojen kulkumuoto-osuus on noussut 20 prosenttiin. Samalla henkilöautojen määrä asukasta kohden on laskenut. Innsbruckissa on ympäröivät lähiöt mukaan lukien asukasta. Kaupunkien pitäisi ymmärtää, miten eri kulkumuodot vaikuttavat kaupunkiin ja sen rakenteeseen. Sen jälkeen niiden täytyy priorisoida eri kulkumuotoja sen mukaan, miten ne toteuttavat kaupungin arvoja ja päämääriä. On myös huomioitava, että eri kulkumuodot ovat toisiaan täydentäviä. WIENIN Urban Lakeside on tällä hetkellä yksi suurimpia kaupunkikehityshankkeita Euroopassa. Sen kerrosalatavoite on 2.2 milj. krs-m². Kestävää liikkumista koskevan visioon sisältyy: Sisällysluettelo: uusi metrolinja heti alusta alkaen pysäköintipaikkoja rajoitetaan pysäköintilaitokset saman matkan päähän asunnoista kuin joukkoliikennepysäkit runsaasti pyöränsäilytystilaa rakennuksiin runsaasti pyörä- ja kävelyteitä rahasto avustamaan kestävää liikkumista vuokrapyöräjärjestelmä Mobility card, eräänlainen liikkumistarjouksien luottokortti yhteiskäyttöautopalvelu paikallinen jakelupalvelu Hallo Dienstmann SVEITSISSÄ pysäköintinormi sallii pakollisten autopaikkojen vähentämisen, jos alueen pyöräily ja joukkoliikenneolosuhteet ovat hyvät. Sveitsin valtion rautateiden mukaan pyörä junamatkustajat ovat uskollisimpien matkustajien joukossa ja siksi he antavat etusijan pyörillä tulijoille autoilijoihin nähden. Yleisiä pyöräpaikkoja on Sveitsin asemilla nyt ja niitä lisätään vuoteen 2019 asti 2500 kpl/v. Teksti: Antero Naskila Lähde: Velo-city Vienna 2013 Conference Magazine Welleniuksesta vaakunaan...4 Pyöräilystä valtava taloudellinen hyöty...6 Talvipyöräily yllätti myönteisesti Kokkolassa...8 Pyöräilyväylien kunnossapito kannatta...10 Koulumatkoista tutkittua tietoa kiloa kirjallisuutta lihasvoimin

4 Teksti: Antero Naskila WELLENIUKSESTA VAAKUNAAN Vanhat Velot jatkaa ansiokasta pyöräilykulttuurisarjaansa uudella teoksella, joka tällä kertaa liittyy paikalliseen pyöräilykulttuuriin, mutta kuvaa hyvin myös yleistä pyöräilyn kehitystä Suomessa. Welocipedi eli suomeksi pikajalka on erään uuden kulkuneuvon nimi, joka joku aika sitten on keksitty Ranskan maalla. Sen rakenne on hywin yksinkertainen. Siinä ei ole paljo muuta kuin kaksi pyörää, jotka owat asetetut samaan linjaan, toinen etu-, toinen takapuolelle, aiwan niin kuin waunuissa toisen siwun pyörät. (Sanomalehti Hämäläinen ) Polkupyörä kehittyi Ranskassa 1860-luvulla, ensimmäiset tiedot siitä julkaistiin Suomessa ruotsinkielisessä sanomalehdistössä syksyllä 1867 Pariisin maailmannäyttelystä lähetetyissä raporteissa. Kuitenkin vasta 1869 velocipedistä alkoi tulla muoti-ilmiö eri puolilla Eurooppaa. Suomenkielisessä lehdistössä tieto polkupyöristä alkoi levitä nopeasti, kun Uusi Suometar julkaisi siitä uutisen huhtikuun puolivälissä Alkuinnostuksen jälkeen seurasi taantuma. Teiden kunto ei suosinut pyöräilyä eikä tasapainoilukaan kahdella pyörällä ollut aina Hämeenlinnalaisia polkupyöräilijöitä, pyörämerkkejä ja pyöräkauppoja , 100 s. Mikko Kylliäinen / Vanhat Velot ry, Vammalan kirjapaino 2013 helppoa, vaikka lehdistö esitteli ajatuksia pyörien hyötykäytöstä esim. tavarankuljetuksessa. Suomessa polkupyörän läpimurto tapahtui 1880-luvulla. V Hämäläisessä oli urheilu-uutinen: Sporttia. Neljä nuorta miestä luutn. O. Lucander, kauppias L. Krogius nuor., konttoristi H. Uschakoff ja hra W. Edlund lähtiwät Helsingistä paripäiwää sitten polkupyörällä Hämeenlinnaan. Tuon 12 peninkulman 1 wirstan pituisen matkan kulkiwat he 12 tunnissa 30 minuutissa.(1 virsta on 1067 m). Pyörämatkat olivat usein kunnioitettavan pitkiä. Vauhdin parantamiseksi ennen ketjuvedon yleistymistä suurennettiin etupyörää, mikä teki pyöräilystä myös vaikeampaa. Lehdissä pyöräilyä kuvattiin sanoin uljailu, ripeys ja reippaus. Pyöräilyä harrastivat erityisesti opiskelijat, mutta myös sotaväessä oli pyöriä. Hämeenlinnalainen seppä Wellenius julkaisi helmikuussa 1886 Hämäläisessä ilmoituksen: Uusi troska hyvässä kunnossa ja welosipediä myytävänä halvasta hinnasta O. W. Welleniuksella. Kaikkiaan Wellenius teki noin parikymmentä korkeaa pyörää, jotka olivat hinnaltaan vain viidenneksen ulkomaisista pyöristä. Niiden valmistus loppui vähitellen, kun ulkomaiset matalat ketjuvetoiset pyörät tulivat markkinoille. Ensimmäinen tällainen matala pyörä lienee ollut Hämeenlinnassa koulunsa käyneellä I. K. Inhalla v Tuohon aikaan itse tai sepän tekemiä pyöriä on arvioitu olleen saman verran kuin ulkomailta tuotuja pyöriä. Polkupyöräilijät olivat perustaneet 1880-luvulta alkaen suurimpiin kaupunkeihin yhdistyksiään ja vuonna 1897 perustettiin sitten Suomen Syklistiliitto, jonka tarkoitus oli työskenteleminen matkailuretkien helpottamiseksi polkupyörällä sekä polkupyöräilijäin oikeuksien laajentamiseksi maassamme. Sen jäsenmäärä ylitti 600 henkilöä 1901, mutta laski sen jälkeen. Yleensä pyöräkauppiaat olivat liiton jäseniä. Kaupungin polkupyöräilijöitä huomautetaan siitä, että kaikkien polkupyörien tulee tästä lähtien olla numerolewyllä warustettuina. Niitä saa täkäläisestä poliisikamarista lunastaa 50 pennistä kappaleelta (Hämeen Sanomat ). Rekisteröinti tapahtui poliisilaitoskohtaisesti ja siitä määrättiin kaupunkien poliisijärjestyksissä. Esim. Helsingissä pyörät merkittiin rekisteriin vuodesta 1905 alkaen, Vaasassa 1898, Turussa 1909 ja Tampereella 1913, jossa rekisteröinnistä luovuttiin vasta Pyöräliikkeet alkoivat koota omia merkkejään ulkomaisista osista 20-luvulla ja pyörien kotimaisuusaste lisääntyi vähitellen. Lamavuosien jälkeinen 30-luvun loppupuoli oli pyöräteollisuudella ja -kaupalle hyvää aikaa. Kahden jo olemassa olevan runkoja valmistaneen tehtaan lisäksi aloitti kaksi uutta tehdasta. Tehtaat myivät itse vuosittain noin

5 Lyhyesti pyörää, minkä lisäksi ne valmistivat lähes runkoa tukkuliikkeille ja osaksi myös paikallisille kauppiaille ja pyöräkorjaamoille. Kotimaisten runkojen lisäksi oli vielä suuri määrä tuontipyöriä. Suomesta tunnetaan yli 800 pyörämerkkiä, mutta todennäköisesti niitä on ollut yli tuhat, Hämeenlinnastakin tunnetaan yli 20 omaa pyörämerkkiä. Talvisodasta alkoi pyörien osalta kymmenvuotinen pulakausi. Kansanhuoltoministeriö arvioi, että 1939 Suomessa oli ollut noin pyörää ja henkilöautoa. Sotavuosien aikana pyörien määrä laski noin :een. Kun pyörien osia taas sai, myös Hämeenlinnassa tuli liikkeiden välille kova kilpailu kootuissa pyörissä. Lehti-ilmoituksissa kehuttiin oman merkin paremmuutta ja jopa hieman mollattiin kilpailevan liikkeen pyöriä. Vuonna 1952 polkupyöriä myytiin Suomessa yli kpl. Kotimaisia pyöriä valmistui niiden huippuvuonna 1955 lähes kpl. Autoilun kasvaessa 1960-luvulla pyörämyynti väheni ja monet liikkeet ehtivät lopettaa toimintansa ennen 70-luvulla alkanutta pyöräilyn uutta nousukautta. Hämeenlinnalaisten omien pyörämerkkien tarina päättyi vuonna 1973 Vaakunaan. Teos on hyvin rytmitetty aihepiireittäin ja ajanjaksoittain ja ilmavasti taitettu. On hauska idea ottaa aina kunkin luvun alkuun paikallisesta sanomalehdestä lainattu asiaa koskeva juttu. Teosta voi suositella kaikille pyöräilyn historiasta kiinnostuneille sekä tietenkin kaikille, joilla on tai on ollut tekemistä Hämeenlinnan kanssa. Kirjan hinta on 20 euroa ja sitä saa kirjakaupoista sekä Pikajalan myyntipaikoista, kuten Töölön Pyörästä, Linnan Pyöräverstaalta, Mobiliasta ja Vehoniemeltä. Innovatiivinen kiertoliittymä Hollantiin Zwollessa on tehty kiertoliittymä ensisijaisesti pyöräilijöiden käyttöön. Ajatus lähti siitä, että pyöräilijät ruuhkautuvat risteyskohtaan, jossa oli paljon kääntyviä autoja ja läpiliikennettä. Helpotusta yritettiin tuoda asentamalla pyöräilijöille valoetuisuuksia, mutta se ei riittänyt. Zwollen liikennesuunnittelija Marieke van Brusselin mukaan idea pyöräilijöiden kiertoliittyästä lähti asukkaalta. Suunnittelijat ja virkamiehet innostuivat ratkaisusta ja se päätettiin toteuttaa pilottimaisella kokeilulla. Ennen sekä pyöräilijät että autoilijat saivat kääntyä risteyksessä normaaliin tapaan molempiin suuntiin. Uuden kiertoliittymän rakentamisen jälkeen vain pyöräilijät voivat käyttää koko kiertoliittymää, kun autoilijoiden kulku on rajoitettu ajamiseen suoraan tai oikealle. Autojen vasemmalle kiertäminen on estetty ympyrän halkaisevalla keskisaarekkeella, jossa on pyöräkaistan levyinen aukko. Kiertoliittymän kustannukset olivat noin euroa. Suunnittelijoiden mukaan on hyvä korostaa sen pienempää tilantarvetta verrattuna perinteiseen kiertoliittymään. Uudistunut kiertoliittymä lisää pyöräilijöiden palvelutasoa ja haastattelujen perusteella asukkaat pitävät uudistusta hyvänä ja kokevat sen turvalliseksi. Kokeilu on pilotti, jonka toimivuutta seurataan ja mahdollisesti laajennetaan muihinkin kiertoliittymiin. Lähde ja video valmiin kiertoliittymän toiminnasta: Lisää tietoa ja kuvia: Alue ennen uutta kiertoliittymää. Uusi liittymä ja suunnitelma uudesta kiertoliittymästä. Ympyrän halkaiseva vihreä raita kuvaa betonista keskisaareketta joka estää autoja ajamasta vasemmalle. Punaisella merkityt ovat pyöräkaistoja ja pyöräteitä. Sähköpyörien käytön edistämistä EU-rahoitteisen Pro-E-bike -projektin tarkoituksena on käynnistää seuraavan 2,5 vuoden aikana useampia sähköavusteisiin polkupyöriin liittyviä pilottihankkeita Euroopassa (Kroatiassa, Espanjassa, Hollannissa, Italiassa, Ruotsissa, Sloveniassa ja Portugalissa). Projektin tarkoituksena on tutkia, miten sähköavusteisia voidaan hyödyntää tavaroiden ja ihmisten kuljettamisessa. Lisäksi etsitään sähköpyörien mahdollisuuksia tukea yritysten ja julkisen hallinnon toimintaa. Tavoitteena on, että sähköpyöriä hyödynnettäisiin useammin fossiilisilla polttoaineilla kulkevien ajoneuvojen sijaan. Projektin kuulumisia lähetetään uutiskirjeiden kautta, jotka kaikki halukkaat voivat tilata projektin nettisivujen kautta. Poljin-lehti seuraa projektin kulkua. 5

6 PYÖRÄILYSTÄ VALTAVA TALOUDELLINEN HYÖTY Joensuun kunnianhimoisen kävelyn ja pyöräilyn edistämistyön taloudellinen arvo antaa lisää puhtia hyvien suunnitelmien toteuttamiselle. Myös keskustan liikennesuunnitelman toteuttamisesta saadaan suuret hyödyt. Teksti ja kuvat: Noora Airaksinen ja Virpi Ansio, Sito Oy Joensuussa hyödynnettiin Maailman terveysjärjestön kehittämää HEAT-työkalua (Health Economic Assessment Tools for walking and for cycling), jolla voidaan arvioida kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutuksia taloudellisesta näkökulmasta. Arviot euromääräisistä terveyshyödyistä tuovat konkreettista lisätietoa Joensuun kävelyn ja pyöräilyn edistämistoiminnan tueksi. Varsinaisen laskentatyön lisäksi arvioitiin myös HEAT-työkalun käytettävyyttä ja kehittämistarpeita. Joensuun laskennat tehtiin tilanteille, joissa kävely- ja pyöräilymäärät kaupungissa nousevat nykytasosta 10, 20, 30 tai 40 prosenttia. Lisäksi arvioitiin taloudellisten hyötyjen määrä tilanteille, joissa keskustan liikennesuunnitelmaan sisältyvät kävelyä ja pyöräilyä tukevat toimenpiteet nostavat kävelyn ja pyöräilyn määrää alueella asuvien keskuudessa 10 tai 20 prosenttia. Laskenta-ajanjakso kaikissa laskennoissa oli Joensuun kaupungin osayleiskaavan aikajänne, vuodesta 2014 vuoteen Laskennan tuottama euromääräinen arvio perustuu kävelyn ja pyöräilyn lisääntymisen mukanaan tuomiin terveyshyötyihin, jotka vähentävät kuolleisuusriskiä. Jo 10 prosentin nousu toisi miljoonien vuosisäästöt Laskentojen perusteella 20 prosentin nousu kävelijöiden määrään kaupungissa toisi vuositasolla noin 6 miljoonan euron edestä terveyshyötyjä. Vuonna 2030 saavutettavat kokonaishyödyt olisivat noin 75 miljoonaa euroa. Vastaava 20 prosentin kasvu pyöräilyn määrässä tuottaisi lähes 4 miljoonan vuotuiset hyödyt ja vuonna 2030 saavutettavien kokonaishyötyjen määrä olisi noin 46 miljoonaa euroa. Tuloksia voidaan tarkastella myös sekä kävelyn että pyöräilyn sisältävänä kokonaisuutena. Jo 10 prosentin nousu molempien kulkumuotojen määrissä toisi vuosittain yhteensä reilun 5 miljoonan euron edestä säästöjä. Saavutettavien kokonaishyötyjen määrä olisi vuoteen 2030 mennessä yhteensä yli 61 miljoonaan euroa. Tarkasteltaessa Joensuun keskustan liikennesuunnitelman toimenpiteiden vaikutuksia, ovat taloudelliset terveyshyödyt laskentojen perusteella kävelyn osalta runsaat 1,4 miljoonaa euroa ja pyöräilyn osalta lähes 0,9 miljoonaa euroa vuodessa, mikäli 6

7 Kävelyn ja pyöräilyn lisäämisen kokonaishyöty olisi vuoteen 2030 mennessä yhteensä yli 61 miljoonaan euroa. kävelyn ja pyöräilyn määrä nousee suunnitelman toteuttamisen myötä 20 prosenttia. Vuoteen 2030 mennessä saavutettavat kävelyn kokonaishyödyt ovat vastaavasti runsaat 17 miljoonaa euroa ja pyöräilyn runsaat 10 miljoonaa euroa. Liikennesuunnitelman toimenpiteiden toteuttamisen lisäkustannukset puolestaan ovat noin 12 miljoonaa euroa. Tällä katurakenteiden peruskorjaamisen lisärahoituksella parannetaan nykyistä ja luodaan uudenlaista kävelyn ja pyöräilyn infrastruktuuria. Vertailuun on otettu lisäkustannukset, koska katujen perusparannus on välttämätön toimenpide, joka olisi tehtävä joka tapauksessa. Laskentatulokset tukevat määrätietoista edistämistyötä Kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuudet ovat Joensuussa nykytasolla selvästi maan keskiarvoa korkeammat. Tähän tilanteeseen ei ole kuitenkaan tyydytty, vaan kävelyn ja pyöräilyn edistämistyötä tehdään Joensuussa pitkäjänteisesti ja päämäärätietoisesti. Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen on sisällytetty muun muassa kaupungin strategiaan sekä kasvusopimukseen. Laskentatulokset voidaankin nähdä yhtenä oleellisena osana ja lisänä Joensuun seudulla käynnissä olevalle järjestelmälliselle viisaan liikkumisen edistämistyölle. On erityisen tärkeää tuoda laskentatulokset päättäjien ja johtavien virkamiesten tietoisuuteen ja päätöksenteon taustatiedoksi. Lisäksi tietoa osoitetuista terveyshyödyistä ja laskentatuloksista voidaan käyttää esimerkiksi motivoitaessa asukkaita liikkumaan entistä enemmän jalan ja pyörällä. Tavoitteena on, että arvostuksen lisääntyminen konkretisoituu ajan myötä hankkeiden priorisoinnin kautta yhdyskuntarakenteen kehittymisenä kävelylle ja pyöräilylle suotuisaksi ja toisaalta nykyistä suurempien resurssien osoittamisena kestävän liikkumisen brändäys- ja markkinointityöhön. HEAT-laskentojen tulokset esiteltiin Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla -hankkeen päätösseminaarin yhteydessä joulukuussa Päättyneessä hankkeessa toteutettiin monenlaisia kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen ja näkyvyyden parantamiseen tähtääviä tempauksia Joensuun seudulla. HEAT-laskentatulokset osoittavat konkreettisesti, kuinka merkittäviä ja kannattavia kävelyä ja pyöräilyä edistävät toimet ovat. Joensuussa on vahva tahtotila ja hyvä yhteistyöpohja alueella käynnistyneen työn jatkamiselle. Myös uusi edistämishanke on vireillä. Vain osa hyödyistä pystytään laskemaan Laskentatuloksia tarkasteltaessa tulee muistaa, että työkalun tuottamat arviot euromääräisistä terveyshyödyistä eivät sisällä vaikutuksia sairastavuuteen muilta osin kuin ehkäistyjen kuolemien kautta. Jos laskennassa olisi mahdollista ottaa huomioon kaikki sairastavuutta alentavat vaikutukset, olisivat taloudelliset säästöt vielä korkeammat. Lisäksi on tärkeä tiedostaa, että kävelyn ja pyöräilyn lisääntymisellä on myös muita monenlaisia suotuisia vaikutuksia muun muassa kaupunkikuvaan ja viihtyisyyteen, liikenteen tilantarpeeseen ja liikenteen kustannuksiin sekä päästö- ja melutasoon. Joensuun laskentatuloksiin sekä HEAT-työkalun käytettävyyteen ja kehittämistarpeisiin pureutuva raportti löytyy Kulkulaarista: Joensuun toritapahtuman päätteeksi järjestettiin pyöräkärrypiknik. 7

8 TALVIPYÖRÄILY YLLÄTTI MYÖNTEISESTI KOKKOLASSA Marraskuun Poljin-lehdessä kerrottiin Kokkolan kaupungin Lyhyet matkat pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa hankkeen kokeilujaksojen alkamisesta. Hankkeessa tehtiin koko henkilöstölle työmatkakysely, josta saatiin paljon tietoa henkilöstön tottumuksista, asenteista ja toiveista työmatkoihin. Kyselyn tuloksia syvennettiin ryhmähaastattelusta. Ryhmähaastattelusta valittiin kolme kokeilujaksoon osallistujaa, jotka ilmoittivat työmatkojen pyöräilylle selkeän esteen. Susanna Lindforsin ja Reima Nivan kokeilujakso pyöräiltiin marraskuun loppupuolella. Koejakson alussa satoi lunta ja kokeiluviikon aikana vuoroin satoi vettä ja välillä käytiin pakkasen puolella. Pia Järven kokeilujakso ajettiin joulukuun alkupuolella reippaassa pakkassäässä. Kokeilujaksolaiset olivat hyvin sitoutuneita kokeiluun ja pyöräilivät työmatkansa kelistä riippumatta. Taulukkoon on listattu tärkeimmät kokemukset kokeilujaksosta. Viereinen sivu: Reima ja Susanna sovittavat pyöräilykypäriä, joiden mukavuus yllätti molemmat. Valinnassa opastamassa Pyöräpojat Oy:n Merja Mutka (keskellä). < Kypärät päässä ja pyörät valmiina. Susanna Lindfors ja Reima Niva valmiina kokeilujakson alkamiseen. Teksti ja kuvat: Mari Päätalo Kirjoittaja on viisaan liikkumisen konsultti ja Valpastin Oy:n toimitusjohtaja. 8

9 Susanna Lindfors, it-suunnittelija Pia Järvi, musiikin ja draaman lehtori Reima Niva, toimistorakennusmestari Ei töihin voi pyöräillä, kun työpaikalla ei ole suihkua. Lasten harrastuksiin kuljettaminen vaatii autoa. Sopiva matka pyöräillä talvella on 0 kilometriä. Ei pidä pyöräilystä saat nastarenkailla varustetun Tunturi Ponin käyttöösi. En keksinyt hyvää syytä kieltäytyä. Tämä pyöräily on oikeastaan ihan leppoista ja kivaa, ainakin hyvällä kelillä. Huomaan hymyileväni ja joku ärsyttävän pirteä kappale soi päässä. Pyöräilyn ympäristösyyt ei niinkään motivoi, eikä aktiivisesti urheilevalle työmatkan pyöräilyllä ole varsinaista merkitystä. Työmatkojen pyöräilyn suurin anti oli rauhallinen hetki yksin omien ajatustensa kanssa. Autossa laitan aina radion päälle, nyt päällä olivat omat ajatukset ja se oli mukavaa. Sosiaalitilat kuntoon! Pyörääsi vaihdetaan nastarenkaat Nastarenkaiden vaihto on iso kädenojennus. Lasten kyyditseminen harrastuksiin kokeilujaksolla vaati järjestelyitä. Pia kertoi innostuneensa uudestaan työmatkapyöräilystä. Nastarenkaat ovat antaneet uutta potkua. Valmistautuminen työmatkan pyöräilyyn oli yllättävän helppoa: Pakkasella säästyin ikkunan skrapaamiselta eikä tarvinnut lämmittää autoa. Pyöräily jatkuu ympäri vuoden ainakin muutaman kerran viikossa. Olen tosi iloinen, että pääsin mukaan tähän kokeiluun. Työmatkapyöräilyyn kannustaminen voisi tavoittaa laajemman joukon, kuin esimerkiksi kuntosaliliput. Konkreettiset vastaantulot kannustavat, rohkaisevat ja osoittavat, että työnantaja oikeasti välittää. saat nastarenkailla varustetun Tunturi Ponin käyttöösi Sitä itsekin mietin Kokeilunhalu! Kokeilupyörällä oli kevyt kulkea ja ajotuntuma on näppärä. Hän mainitsee pyörän olevan merkittävässä roolissa työmatkaliikkumisessa ja kokee, että hänen nykyinen pyöränsä on sen verran huonokuntoinen, ettei työmatkojen ajaminen sillä ei olisi järkevä vaihtoehto. Ihmeesti sitä tottuu pyöräilyyn. Saattaisin kesällä, oikein hyvällä kelillä tulla pyörälläkin töihin. Kokemus on ollut mukava. Yhdellä lauseella: vähemmän ikävä kuin luulin. Kannustusta ja joukkuehengen luomista vaikkapa yhteisillä tilaisuuksilla! NÄITÄ KYSYTTIIN Osallistuja Este pyöräilylle Kokeiletko viikon ajan, jos Miksi suostuit? Ajatuksia kokeilun aikana Ajatuksia jälkikäteen Terveiset työnantajalle 9

10 TALVIKUNNOSSAPITOA! PYÖRÄILYVÄYLIEN KUNNOSSAPITO KANNATTAA Monet kunnat ovat tiukassa taloudellisessa tilanteessa pakotettuja leikkaamaan kulujaan. Teknisellä sektorilla leikkuri usein heilahtaa katujen ja pyöräteiden kunnossapidon määrärahan kohdalla. Naps! Moinen päätöshän on sinänsä päättäjille helppoa tehdä, sillä eihän väyläverkoston kunnossapidon määrärahasta nipistäminen vaikuta suoraan kenenkään henkeen ja terveyteen. Tai niinhän sitä ainakin helposti luulisi. Tapaus Oulun pääkallokeli Vähäluminen ja leuto alkutalvi 2013 aiheutti Oulussa tavallista useampia hankalia liikkumisolosuhteita jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Hankalimmat kelit erityisesti pyöräilijöille koettiin marraskuun lopulla välisenä aikana. Tiistai-iltana vallitsi Oulussa nollakeli ja illan alkutunteina alkoi sataa märkää lunta / räntää. Märkää lunta kertyi illan aikana kevyen liikenteen väylille muutama senttimetri. Syntyneeseen loskakerrokseen pyöräilijät jättivät mennessään omat uransa, jotka sitten jäätyivät yöllä lämpötilan laskiessa -8 asteeseen muodostaen epätasaisen ja jäisen pinnan. Tiistai-iltana keskiviikon hankala keli oli täysin ennakoitavissa ja torjuttavissa. Aurauksen toimenpiderajat eivät kuitenkaan ylittyneet ja moni urakoitsija jätti aurauksen tekemättä. Oulun kaupungin kunnossapidon laatuvaatimuksissa on kuitenkin maininta kyseisten olosuhteiden osalta: Kevyen liikenteen väylillä pinta tulee tasata tilanteissa, joissa polanne sohjoutuu ja jäätyy uudelleen pyöräilyä haittaavan epätasaiseksi. Urakoitsijoiden päätös jättää auraus tekemättä tiistai-illan aikana vaikutti seuraavan kolmen päivän pyöräilymääriin dramaattisesti. Kunnossapidon laiminlyönnistä aiheutui suuria tappioita yhteiskunnalle, joita urakoitsijaa sakottamalla ei pystytä lähimailleenkaan korvaamaan. Oulun tapauksen lyhyt matematiikka Keskiviikon ja perjantain välisenä aikana pyöräilyn määrät kahdella Oulun kaupungin keskustan läheisellä automaattisella laskentapisteellä laskivat tiistaihin verrattuna prosenttia. Koko kaupungin pyöräilymääriin yleistettäessä (noin pyöräilymatkaa/vrk, keskipituus 2,9 km) ja kausivaihtelu huomioiden (syyskuu/marraskuu 65 %) tämä tarkoitti kolmen päivän aikana noin pyöräilykilometrin vähenemää. Helsingin kaupungin tekemän selvityksen mukaan yksi kilometri pyöräilyä tuo 0,3 1,3 euroa hyötyjä yhteiskunnalle. Oulun tapauksessa laskennassa käytettiin maksimiarvoa 1,3 /km, sillä Oulun verkosto on erittäin kattava ja pyöräily on ylivoimaisesti nopein ja turvallinen liikkumismuoto Oulussa keskimääräisen pyöräilypituuden (2,9 km) Olosuhteet pyörätiellä keskiviikkoaamuna matkoilla. Näitä laskentaperiaatteita käyttämällä laskettiin yhteiskunnan menettäneen kolmena päivä noin pyöräilystä saatavia hyötyjä. Vastaavalla summalla voi palkata kolme terveydenhoitajaa vuodeksi. Laskelmissa oletettiin pyöräilijöiden siirtyneen muihin kulkumuotoihin Oulun seudun liikennetutkimuksen jakauman mukaisesti (henkilöauto 83 %, kävely 10 %, joukkoliikenne 7 %). Mitä tästä opiksi? Oulun esimerkki osoittaa, että kunnossapidon laatutasolla on merkittäviä vaikutuksia pyöräilyn määrään ja sitä kautta yhteiskuntatalouteen. Voidaankin sanoa, että kunnossapito on mitä parhainta ennakoivaa terveydenhoitoa! Oma lukunsa kustannuksiin tulee vielä kaatumistapaturmien kautta, jota tässä yhteydessä ei tarkasteltu. Kunnan talousarvioesityksiä tehdessä on syytä tiedostaa kunnossapidon vaikutus liikkumismuotojakaumaan, liikkumisen määrään ja sen turvallisuuteen. Tarkastelun perusteella on perusteltua todeta, että etenkin pyöräilyväylien kunnossapidon määrärahoja tulisi leikkaamisen sijasta nostaa. 10

11 Myös urakoitsijoiden toiminta ja sen valvonta on syytä nostaa esille. Onko urakoitsijoiden arvostus jalankulkua ja pyöräilyä kohtaan riittävällä tasolla? Painotetaanko asiaa tarpeeksi latuvaatimuksissa ja urakkaohjelmissa? Pitäisikö talvihoidon valvontaa tehostaa etenkin pyöräilyväylien osalta? Pyöräilijöiden määrät kahdella Oulun kaupungin automaattisella laskentapisteellä Lisää analysoitua tietoa tarvitaan Päätöksenteon tueksi tarvitaan analysoitua vaikutustietoa kävelystä ja pyöräilystä. Monesta kunnasta löytyy nykyisin automaattisia laskentapisteitä, joista saadaan hyvinkin tarkkaa tietoa kävelyn ja pyöräilyn vaihteluista. Harmittavan monessa paikassa tiedon hyödyntäminen jää tekemättä. Yksinkertaisten eri tietolähteiden yhdistämisellä (määrätiedot, sääja kelitiedot, toimenpidetiedot) saa nopeasti aikaan hyviä tarkasteluja, mutta nykyisin tähän tärkeään työhön ei tunnu keltään löytyvän aikaa. Olisiko tässä tehtävien priorisoinnin ja uudelleen resursoinnin paikka? Teksti ja kuvat: Timo Perälä, Navico Oy Oulun esimerkkitapaus laadittiin osana pyöräilykoordinaattorin tehtäviä. Oulun kaupunki on saanut pyöräilykoordinaattorin tehtäviin tukea LVM:n kuntien liikkumisen ohjauksen hankerahasta. Kirjoittaja toimi Oulun kaupungin pyöräilykoordinaattorina vuonna FILLARI KUNTO GOLF BALL SPORTS RETKI KALASTUS METSÄSTYS KUVA & KAMERA HORSE FAIR Jättimäinen GoExpo muuttaa Messukeskuksen Suomen suurimmaksi urheilu- ja ulkoiluareenaksi. Tempaa itsesi mukaan kymmenien eri lajien upeisiin esittelyihin! Lue lisää osoitteessa MESSUKESKUS Avoinna: pe 12 19, la 10 18, su Pääsyliput: 16/10. Perhelippu 37 (2 aik. ja alle 16-v. lapset). Kokoaikalippu 30/20. Alle 12-v. vain aikuisen seurassa. 11 OIKEITA KOHTAAMISIA. AITOJA ELÄMYKSIÄ. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN.

12 Koulumatkoista tutkittua tietoa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisille sekä lukion ja ammattioppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoille joka toinen vuosi tehtävässä valtakunnallisessa kouluterveyskyselyssä selvitetään nykyään myös oppilaiden koulumatkojen pituuksia ja kulkutapoja. Tulokset antavat kattavan kuvan nuorten ikäluokkien terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä asioista. Vuonna 2013 tehtyyn kyselyyn vastasi noin peruskoululaista (kattavuus 84 % oppilaista) ja lukiolaista (kattavuus 70 % opiskelijoista), ammattioppilaitoksen opiskelijoista noin vastasi kyselyyn, heidän kattavuusprosenttiaan ei pystytä ilmoittamaan. Tässä yhteydessä ammattioppilaitosten tuloksia ei ollut käytettävissä. TÄMÄ TAULUKKO AINAKIN LEHTEEN Pyöräilyn ja kävelyn määrä selville Aiempina vuosina kyselyssä on ollut mukana liikunnan harrastamisen tiheyttä ja määriä arvioivia kysymyksiä, mutta uudempia kysymyksiä ovat muun muassa koulumatkan pituus, kuinka monta minuuttia koulumatkasta taitetaan kävellen tai pyöräillen, onko koulumatkalla sattunut tapaturmia, käyttääkö pyöräilykypärää, heijastimia tai muita heijastavia vaatteita pimeällä liikkuessaan. Koulumatkasta kävellen tai pyöräillen käytettävästä ajasta on erottelut keväisin ja syksyisin tai talvisin käytettävän ajan suhteen. Myös sukupuolien väliset erot saadaan selville kuntakohtaisista tuloksista. Kunnilla on mahdollisuus ostaa kouluterveyskyselyn tulokset itselleen ja useat kunnat näin tekevätkin. Tuloksista selviää oman kunnan eri koulujen, koko kunnan, maakunnan ja koko maan tiedot. Oman kunnan tuloksia kannattaa kysyä sivistystoimesta, jos tuloksia haluaa juuri oman kunnan näkökulmasta. Peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista korkeintaan viiden kilometrin päässä koulusta asuu yhteensä 67 % vastanneista. Lukiolaisista 52 % prosenttia asuu viiden kilometrin koulumatkan sisällä. Pojat kulkevat koulumatkan useimmin moottoriajoneuvolla kuin tytöt. Johtuen pidemmästä koulumatkas- Peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista korkeintaan viiden kilometrin päässä koulusta asuu yhteensä 67 % vastanneista. Lukiolaisista 52 % prosenttia asuu viiden kilometrin koulumatkan sisällä. TÄMÄ MYÖS Pojat kulkevat koulumatkan useimmin moottoriajoneuvolla kuin tytöt. Johtuen pidemmästä koulumatkasta, lukiolaiset tekevät hivenen pidempiä koulumatkoja pyörällä tai kävellen. Suurimmat erot ovat lukiolaisten ja peruskoululaisten välillä ovat alle 10 minuutin matkoissa päivässä, koska lukioverkko ei ole yhtä tiheä kuin peruskouluverkko Suomessa. TÄMÄ EHKÄ 12 Kouluterveyskyselyn mukaan koulumatkaan moottoriajoneuvolla käytetty aikamäärä vähenee talvella. Kävellen ja pyöräillen tehtävien matkojen aikamäärien sukupuolittaiset erot tasoittuvat talven tultua. 8. ja 9. luokkalaisten tyttöjen moottoriajoneuvolla tehtävien matkojen aika

13 Kommentti Koulumatkaliikuntaa myös kuljetusoppilaille ta, lukiolaiset tekevät hivenen pidempiä koulumatkoja pyörällä tai kävellen. Suurimmat erot ovat lukiolaisten ja peruskoululaisten välillä ovat alle 10 minuutin matkoissa päivässä, koska lukioverkko ei ole yhtä tiheä kuin peruskouluverkko Suomessa. Kouluterveyskyselyn mukaan koulumatkaan moottoriajoneuvolla käytetty aikamäärä vähenee talvella. Kävellen ja pyöräillen tehtävien matkojen aikamäärien sukupuolittaiset erot tasoittuvat talven tultua. 8. ja 9. luokkalaisten tyttöjen moottoriajoneuvolla tehtävien matkojen aika kasvaa, pojilla moottoriajoneuvolla tehdyt matka-ajat pienenevät. Ehkä opiskelijat vaihtavat mopot ja skootterit apostolin kyytiin tai pyörään talveksi? Luonnollisesti myös erilaiset keliolosuhteet pidentävät matka-aikoja talvella. Teksti: Mikko Nikkilä Projektityöntekijä TerPS2, Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan osahanke Ensi näkemältä kysely näyttäisi paljastavan erittäin myönteisen asian. Vaikka 33 prosenttia 8. ja 9. -luokkalaisista ilmoittaa koulumatkansa olevan enemmän kuin koulukuljetukseen oikeuttavat viisi kilometriä (joista toki osa ei ole oikeutettu ilmaiseen koulukuljetukseen), ainoastaan 18 prosenttia ilmoittaa, ettei käytä koulumatkalla lainkaan aikaa kävelyyn tai pyöräilyyn. Tarkemmin tutkien selviää, että oletettavasti merkittävä osuus koulukuljetuksella kouluun kulkevista on valinnut vaihtoehdon alle 10 minuuttia kävelyä tai pyöräilyä koulumatkalla päivässä. Ja oikein ovat toki valinneet annetuista vaihtoehdoista on vaikea tehdä mitään matkaa kävelemättä edes kotiovelta taksille tai pysäkille ja perilläkin joutuu ottamaan aina muutaman askeleen. Kysymyksessä tällaiseen tulkintaan kannustettiin: Ota huomioon myös esimerkiksi siirtyminen bussipysäkille ja pysäkiltä kouluun ja kotiin. Kysymyksenasettelua kannattaisi jatkossa ehkä miettiä vähän toisin. Totuus taitaa kuitenkin olla se, että koulukuljetusten piirissä olevien oppilaiden koulumatkaliikunta on hyvin vähäistä. Kouluverkon harventuessa kuljetusten piiriin tulevien oppilaiden määrä lisääntyy. Asialle kannattaisi tehdä jotain. Yksi keino koulumatkaliikunnan lisäämiseksi olisi suunnitella koulukuljetukset niin, että ne eivät saapuisi ja lähtisi koulun pihasta, vaan esimerkiksi puolen kilometrin tai kilometrin päästä koulusta. Koulukuljetusten jättö- ja lähtöpaikan välillä voisi kulkea kävelevä koulubussi. Koulubussien vetäjinä voisivat toimia koulunkäyntiavustajat tai opettajatkin, jos koulubussin vetäminen laskettaisiin heille palkalliseksi työajaksi. Tällaista mallia suunniteltiin Lounais-Suomen liikunnan ja urheilun (LiikU) kanssa toteutetussa koulumatkaprojektissa. Mallia kokeiltiin 2013 onnistuneesti Velkualla. On selvää, että koulukuljetusten jättö- ja lähtöpaikan sijoittaminen kauemmaksi koulusta saattaa herättää vanhempien vastarintaa. Vastustus lähtee ajatuksesta, jonka mukaan lakisääteistä oikeutta koulukuljetukseen pyritään järjestelyllä kaventamaan. Jos samaan aikaan kouluilla ja kunnassa laajemminkin on meneillään säästötoimia niin kuin tällä hetkellä usein on liikuntaa lisäävä ja oppimistuloksia parantava hanke saatetaan tulkita jälleen yhtenä vyönkiristyksenä ja palvelun huononnuksena. Hankkeen hyväksyttävyys on parempi silloin, kun se toteutetaan yhdessä muiden koulumatkaliikuntaa ja koulupäivän liikunnallistamista lisäävien toimien kanssa. Viestintä ja vanhempien mukaan ottaminen on myös syytä suunnitella erityisen huolellisesti kuljetusoppilaiden koulumatkaliikuntaan kannustamisen yhteydessä. Petteri Nisula Pyöräilykuntien verkosto ry Pyöräilevät ja kävelevät koulubussit -hankkeen projektipäällikkö vuosina

14 14

15 Teksti ja kuvat: Katia Shklyar, Entressen kirjaston pyöräilevä kirjastotäti 180 KILOA KIRJALLISUUTTA LIHASVOIMIN Viime kesällä Helsingissä ja Espoossa on havaittu liikkuvia kolmepyöräisiä pikkukirjastoja. Kirjastotädit ja -sedät lähtivät pois kirjastorakennuksien turvasta maailmalle: puistoihin, meren rannoille, koulupihoille, elokuvafestareille ja PRIDE-kulkueseen. Lihasvoima ja omat intressit veivät ketä minnekin. Keväällä 2013 Espoon kaupunginkirjasto hankki oman kirjastopyörän Tapiolaan. Idea on yksinkertainen: kirjasto tuo omat kokoelmat, johon kuuluu kirjojen lisäksi paljon muutakin, ihmisten luo. Esimerkiksi paikkoihin, joihin kirjastoauto ei pääse, teematapahtumiin, paikkoihin, joissa on toimintaa ja ihmisvirtaa. Mitä pyöräilevä kirjastotäti tekee merenrannalla? Meren rannalle on lähdettävä shortseissa ja otettava mukaan mölkky-peli, palloja, kesädekkareita, lasten paksusivuisia kuvakirjoja, sekä myytäväksi 20 sentin hintaisia poistokirjoja. Kevyet kirjallisuuskeskustelut ja pallon heitot ovat silloin keskeistä toimintaa. Kun taas lähdetään Träskändan kartanolle vanhanaikaiset puvut päällä, silloin kirjastolaatikon sisällöstä löytyvät elämäkerrat, historialliset romaanit ja elokuvat sekä kartanoita käsittelevä kirjallisuus. Tavaraa lähtee lainaksi jo ensimmäisen tunnin aikana. Lisäksi Fillarikirjastolaisilla on mukana tabletit ja älypuhelimet, joilla esitellään ja harjoitellaan HelMet-kirjastojen e-palveluja ja aineistohakua. Mitä voi tehdä taskukirjastosovelluksen avulla? Miten lainataan e-kirja tai luetaan e-lehtiä? Mitkä elokuvat ovat saatavilla netin kautta? Entä musiikki? Samoilla vehkeillä lainataan kirjoja kotiin tai tehdään varauksia. Palautuksia ei yleensä oteta vastaan, sillä paluumatka on ylämäkeä. Täyskuormatulla kirjastopyörällä (180 kg) voi polkea helposti pienikokoinenkin ihminen, sillä salaisuus on sähkömoottorissa, jota voi käyttää tarvittaessa. Aina akkua ei kuitenkaan muisteta ladata edellisen käytön jälkeen. Silloin sisu on ainoa apu. Tai äly. Mistä idea on peräisin? Cycling for Libraries on kansainvälinen kirjastoalan konferenssi, jossa kirjastoammattilaisia ja asiakkaita pyöräilee yhdessä noin kymmenen päivää kirjastosta toiseen ja maasta toiseen. Vuonna 2012 kööpenhaminalainen Rasmus pyöräili Vilnasta Tallinnaan fillarikirjastolla. Idea tarttui myös Espooseen. Tällä hetkellä Espoon kirjastossa on neljä kirjastopyörää: Tapiolan, Sellon, Entressen ja Espoonlahden kirjastoissa. Kolme Babboe-kuljetuspyörää ja yksi Helmkaman Trans tavarapyörä. Talvella kirjastopyörävastaavat, tai paremminkin innostuneet pyöräilijät, pitävät yhteisen suunnittelutapaamisen, jossa päättävät yhteisistä linjoista. Kaikki ehdotukset ja ideat otetaan mielellään vastaan. Babboe Transporter-E kuljetuspyörä MITAT 217 cm pitkä * 88 cm leveä * 110 cm korkea KULJETUSLAATIKON KUORMITUS 100 kg SATULAN KUORMITUS 100 kg TAVARATELINEEN KUORMITUS 80 kg KULJETUSLAATIKON PITUUS 90 cm TOIMINTASÄDE 40 km AKUN TYYPPI Litium-ioni polymeeri (24V 10A) MOOTTORI 24V 250W huoltovapaa moottori Pyöräilevä kirjastosetäkin joutuu välillä lukemaan karttaa. Rannalle kirjastopyörän kyytiin otetaan kevyttä kesälukemista. 15

16 Liity edelläpolkijoiden kasvavaan joukkoon! Pyöräilykuntien verkosto ry Pyöräilykuntien verkosto on kuntien, valtion, järjestöjen, yritysten ja tutkimuslaitosten välinen yhteistyöverkosto. Pyöräilykuntien verkoston päätavoite on pyöräilyn lisääminen liikennemuotona ja arkiliikuntana, joka tuottaa hyvinvointia yksilölle, yhteiskunnalle ja ympäristölle. Verkoston tehtävänä on lisätä pyöräilyn ja muun kestävän liikkumisen edistämiseen liittyvää vuorovaikutusta ja tiedonvaihtoa eri tahojen välillä sekä tuottaa pyöräilyn ja kävelyn edistämiseen liittyvää materiaalia. Pyöräilykuntien verkosto perustettiin vuonna 1997 ja se muuttui itsenäiseksi yhdistykseksi vuonna Verkoston toiminta on voittoa tuottamatonta palvelutoimintaa. Pyöräilykuntien verkosto ry Kuntatalo, Toinen linja Helsinki Verkostoon liittyminen Pyöräilykuntien verkoston toimintaan ovat tervetulleita kaikki pyöräilyn edistämisestä kiinnostuneet suomalaiset kunnat ja kaupungit sekä aiheesta kiinnostuneet tai sen parissa työskentelevät muut tahot. Verkoston vuosimaksu määräytyy kunnan asukasluvun mukaisesti: kunnassa asukkaita alle euroa kunnassa asukkaita euroa kunnassa asukkaita euroa kunnassa asukkaita euroa kunnassa asukkaita euroa kunnassa asukkaita yli euroa Vuosimaksu määräytyy yrityksen tai yhteisön koon mukaan seuraavasti: pieni yritys (alle 15 työntekijää) 220 euroa keskisuuri yritys (15-50 työntekijää) 550 euroa suuri yritys (yli 50 työntekijää) 950 euroa erittäin suuri yritys (yli 500 työntekijää) neuvotellaan AKAA Timo Toivonen ESPOO Petri Suominen (09) FORSSA Jenni Järvinen (03) HANKO Hannu Simelius HELSINKI Marek Salermo (09) HYVINKÄÄ Kimmo Kiuru (019) HÄMEENLINNA Hannu Sainio (03) JANAKKALA Helena Luoti (03) JOENSUU Jarmo Tihmala JYVÄSKYLÄ Timo Vuoriainen (014) JÄRVENPÄÄ Sari Piela (09) KAARINA Jyrki Lappi (02) KANGASALA Markku Lahtinen (03) KARVIA Sirpa Ala-Rämi (02) KOKKOLA Carita Laitala KRUUNUPYY Kaisa Karlström (06) LAHTI Matti Hoikkanen (03) LAPPEENRANTA Mauri Backman LEMPÄÄLÄ Jaakko Hupanen (03) LIEKSA Jarmo Honkanen LIETO Mika Närvi (02) LOHJA Timo Mäkinen (019) LOVIISA Markus Lindroos NURMIJÄRVI Pia Korteniemi OULU Jorma Heikkinen PARAINEN Martti Nilsson PERHO Jukka Hillukkala PIRKKALA Tero Vesanto PIETARSAARI Ben Griep PORI Sanna Välimäki PORVOO Hanna Linna-Varis (019) ORIVESI Päivi Valkama RAASEPORI Jan Gröndahl RAISIO Marja Uusitalo (02) RAUMA Leena Ruusu-Viitanen (02) RIIHIMÄKI Aili Tuppurainen (019) SEINÄJOKI Keijo Kaistila, (06) TAMPERE Timo Seimelä TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Katja Seimelä TURKU Harry Jakkola TUUSULA Risto Kanerva (09) UUSIKAUPUNKI Kari Koski (02) UTAJÄRVI Hannele Karhu VAASA Siri Gröndahl (06) VANTAA Timo Väistö (09) VÖYRI Mikael Österberg (06) YLÖJÄRVI Arto Huovila ELY-KESKUKSET / LIIKENNEVIRASTO Erika Helin (020) HELSINGIN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY Petri Sipilä HSL - HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE Helena Suomela KAMPIN SUUTARI Hannu Heiskanen LINEA KONSULTIT OY Sakari Somerpalo LUONTO-LIITTO RY Leo Stranius MOTIVA OY Sara Lukkarinen NAVICO OY Timo Perälä OVELLA OY Mika Laukkonen RAMBOLL FINLAND OY Reijo Vaarala SITO OY Jussi Nykänen (020) STRAFICA OY Juha Heltimo SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY Hanna Hakko TAMPEREEN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY Sanna Karppinen TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Liikenteen tutkimuskeskus Verne Kalle Vaismaa TRAFIX OY Leena Gruzdaitis TURVATEC OY Raine Anttonen (03) VALPASTIN OY Mari Päätalo VECO OY Unto Vesterinen VELOCRAFT Pieter Deleu WSP FINLAND OY Minna Raatikka

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( )

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( ) Taulukko 1. Hankkeen yleiset tiedot. I Hanke: Hankkeen nimi ja kuvaus (mm. kesto ja tyyppi) Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein (2012-2013) Hanke on toiminnallinen:

Lisätiedot

Resurssiviisautta työmatkoihin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. Paikallisliikennepäivät Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio

Resurssiviisautta työmatkoihin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. Paikallisliikennepäivät Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio Resurssiviisautta työmatkoihin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä Paikallisliikennepäivät 18.9.2015 Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio Työryhmä monensuuntaista viestintää Sairaanhoitopiiri: Eeva Aarnio, henkilöstöjohtaja

Lisätiedot

Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin

Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin 28.6.2016 Aloitamme klo 9.00 Kysymykset viestitoiminnon kautta Webinaari tallennetaan AIKATAULU JA OHJELMA Linjat aukeavat klo 8.45

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Termit tutuiksi Viisas liikkuminen? Missä asun, minne kuljen, kuljenko ollenkaan? Asuinpaikka Toimitilan sijainti Sähköinen asiointi Etätyö-

Lisätiedot

MUISTIO. Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuuskysely KOULULAISET. 1. Lähtökohdat. 2. Vastausten osuus kunnan oppilasmäärästä

MUISTIO. Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuuskysely KOULULAISET. 1. Lähtökohdat. 2. Vastausten osuus kunnan oppilasmäärästä MUISTIO Projekti Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma Liikenneturvallisuuskysely KOULULAISET Päivämäärä 06/06/2013 1. Lähtökohdat Kempeleen ja Lumijoen liikenneturvallisuuskysely toteutettiin internetissä

Lisätiedot

Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta

Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta Itä-Suomen liikennejärjestelmän tila Juha Heltimo, Strafica Oy 17.11.2014 Yleistä kyselystä Kyselytutkimus on osa Itä-Suomen liikennejärjestelmän

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Päätösseminaari

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Päätösseminaari Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Päätösseminaari DI Noora Airaksinen, Sito Oy Kahden vuoden aikana on kokeiltu lukuisia toimenpiteitä toimivia ja vähemmän toimivia Yhteistyöverkosto on laajentunut ja tiivistynyt.

Lisätiedot

Tieliikennelain kokonaisuudistus. Pyöräliiton ehdotukset lakimuutoksiksi

Tieliikennelain kokonaisuudistus. Pyöräliiton ehdotukset lakimuutoksiksi Tieliikennelain kokonaisuudistus Pyöräliiton ehdotukset lakimuutoksiksi 4.3.2016 16.9.2015 HELSINKI Uudistusten perusongelma ja vastavoimat Koko lainsäädäntö uudistetaan, tämä on hieno mahdollisuus. Ongelmia

Lisätiedot

Oikeus liikkua omin jaloin Kangasalla myös bussipysäkille Nostot liikkumisenohjauksen teemoista 2015

Oikeus liikkua omin jaloin Kangasalla myös bussipysäkille Nostot liikkumisenohjauksen teemoista 2015 Oikeus liikkua omin jaloin Kangasalla myös bussipysäkille 2015 Nostot liikkumisenohjauksen teemoista 2015 Kangasalan kestävän liikenteen toiminta Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma hyväksyttiin kunnanhallituksessa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Pyöräliikenteen olosuhteiden rakentaminen Helsingissä Maarakennuspäivät

Pyöräliikenteen olosuhteiden rakentaminen Helsingissä Maarakennuspäivät Reetta Keisanen Pyöräilykoordinaattori @keisasenreetta Puh 09 310 37017 pyöräliikenne.fi Pyöräliikenteen olosuhteiden rakentaminen Helsingissä Maarakennuspäivät 29.9.2016 Miksi pyöräliikenteen olosuhteita

Lisätiedot

YHTEENVETO 1/3. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Koulukyselyn tulokset 29.9.2014

YHTEENVETO 1/3. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Koulukyselyn tulokset 29.9.2014 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Koulukyselyn tulokset 29.9.2014 YHTEENVETO 1/3 Koulukysely suoritettiin 1. 19.9.2014 ja kysely onnistui erinomaisesti. Vastausmäärä oli 1299 kpl, mikä

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö 1.9.2015 Yhteenveto toimintaympäristöstä Taipalsaaren liikenteen toimintaympäristöstä koottiin työn alussa seuraavat

Lisätiedot

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset Ville Nieminen Käynnistyneet kuntajakoselvitykset 33 selvitystä, joissa yhteensä 169 kuntaa mukana» n. 5 kuntaa selvitystä kohden 136 eri kuntaa 8 erityisselvitystä»

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

KÄVELYKOKOUKSISTA AUTON VALINTAAN vinkkejä pieniin ja suuriin toimenpiteisiin. Anna Ruskovaara, HSL ja Sara Lukkarinen Motiva Oy

KÄVELYKOKOUKSISTA AUTON VALINTAAN vinkkejä pieniin ja suuriin toimenpiteisiin. Anna Ruskovaara, HSL ja Sara Lukkarinen Motiva Oy KÄVELYKOKOUKSISTA AUTON VALINTAAN vinkkejä pieniin ja suuriin toimenpiteisiin Anna Ruskovaara, HSL ja Sara Lukkarinen Motiva Oy TYÖNANTAJAN KEINOJA Sijainti Infrastruktuuri Liikkumisen palvelut Edut Informaatio,

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus ja turvallisuustyö yhtä jalkaa Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Liikkumisen ohjaus ja turvallisuustyö yhtä jalkaa Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Liikkumisen ohjaus ja turvallisuustyö yhtä jalkaa Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut

Lisätiedot

Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja

Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevässä ja kävelevässä koulubussissa lapset kulkevat aikuisen johdolla ennalta

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Suomen tieliikenteessä. Anna-Liisa Tarvainen Rovaniemi

Maahanmuuttajat Suomen tieliikenteessä. Anna-Liisa Tarvainen Rovaniemi Maahanmuuttajat Suomen tieliikenteessä Anna-Liisa Tarvainen Rovaniemi 16.11. Lähde: Tilastokeskus ja, vuosi 2015 ennakkotietoja Kansalaisuus onnettomuuksissa 2015 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500

Lisätiedot

Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma

Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma Kitee, ja Tohmajärvi KÄVELY JA PYÖRÄILY Yleistä Kuntien keskustaajamissa on verrattain kattava jalankulun ja pyöräilyn verkko. Jalankulku- ja pyöräilyväylät

Lisätiedot

pyöräilyn y ja kävelyn edistämisessä Kalle Vaismaa tutkija, projektipäällikkö TTY

pyöräilyn y ja kävelyn edistämisessä Kalle Vaismaa tutkija, projektipäällikkö TTY Euroopan parhaat käytännöt pyöräilyn y ja kävelyn edistämisessä Kalle Vaismaa tutkija, projektipäällikkö TTY 1. Palapeli Khti Kohti kk kokonaiskuvaa ik Paras pyöräilysuunnitelma on autoilusuunnitelma.

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Promoting Cycling and Walking Liikenneinsinööri Timo Seimelä

Promoting Cycling and Walking Liikenneinsinööri Timo Seimelä Promoting Cycling and Walking 5.5.2014 Liikenneinsinööri Timo Seimelä Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Pormestariohjelma Tampereen uusi kaupunkistrategia Kantakaupungin yleiskaava Keskustan strateginen

Lisätiedot

!"#$%&'"( )*+!+,)&(-./01'2*

!#$%&'( )*+!+,)&(-./01'2* !"#$%&'"( )*+!+,)&(-./01'2* 3456(3434! Pyöräilykaupunki Kokkola Mitä hyötyjä kävelyn tai pyöräilyn edistäminen tuo? Kävelyn ja pyöräilyn edistämisen täytyy tukea toimijan ydintehtävää ja tavoitteita!

Lisätiedot

Supported by the European Union in the framework of the Health Programme 2008-2013. The views expressed herein can in no way be taken to reflect the

Supported by the European Union in the framework of the Health Programme 2008-2013. The views expressed herein can in no way be taken to reflect the Supported by the European Union in the framework of the Health Programme 2008-2013. The views expressed herein can in no way be taken to reflect the official opinion of the European Union. TYÖMATKAPYÖRÄILYN

Lisätiedot

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat 1 (5) Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat Myönnetyt luvat 18.12.2015 Lappeenrannan 5. apteekki apteekkari, farmasian tohtori Hannu Tapani Taipale Loviisan apteekki apteekkari,

Lisätiedot

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia

Lisätiedot

Ajankohtaista koulukuljetuksista

Ajankohtaista koulukuljetuksista Ajankohtaista koulukuljetuksista Karhukuntien liikenneturvallisuusja koulukuljetusseminaari 4. 5.10.2012 Kai Leppimäki, Porin kaupungin koulutusvirasto Porin koulutoimen kuljetusoppilaat Tilastopäivän

Lisätiedot

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Ville Voltti 13.11.2014 Työmatkojen kulkutapajakauma, keskussairaala 0 % 8 % Auto, yksin Auto, kimppakyyti

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2016

Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2016 Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2016 Paula Väisänen, VALONIA Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus/varsinais-suomen liitto 22.3.2016 Koko Turku liikkuu -kampanja

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Liikennesuunnitteluperiaatteet pyöräilyverkolle

Liikennesuunnitteluperiaatteet pyöräilyverkolle Liikennesuunnitteluperiaatteet pyöräilyverkolle Pyöräilyverkko ja toiminnallinen luokitus Pyöräilyväylätyyppien vaihtoehdot Jalankulun ja pyöräilyn erottelutavat Pyöräilyväylien mitoitus Pyöräilyverkon

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut hankinnat 2015 koko maa Ajanmukaiset menettelytavat ja välineet lisäävät mahdollisuuksia ja edistävät

Lisätiedot

Edvin Laineen koulun liikenneopas

Edvin Laineen koulun liikenneopas Edvin Laineen koulun liikenneopas Sisällysluettelo 1 Jalankulkija liikenteessä 2 Polkupyöräilijä liikenteessä 3 Koulukuljetukset 4 Saattoliikenne 5 Pihaliikenteen vaarat 6 Koulumatkan vaaranpaikkoja 7

Lisätiedot

Pyöräteiden talvihoidon kokeilu

Pyöräteiden talvihoidon kokeilu Pyöräteiden talvihoidon kokeilu 2015-2016 GoExpo-messut 4.3.2016 Aiju Heinonen Ylläpitoinsinööri Helsingin kaupungin rakennusvirasto Talvihoidon nykyisiä laatuvaatimuksia Jalankulun ja pyöräilyn väylät

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

ROVANIEMEN LIIKENNETUTKIMUS 2012 KEVYEN LIIKENTEEN TUTKIMUS

ROVANIEMEN LIIKENNETUTKIMUS 2012 KEVYEN LIIKENTEEN TUTKIMUS ROVANIEMEN LIIKENNETUTKIMUS 2012 KEVYEN LIIKENTEEN TUTKIMUS Esipuhe Rovaniemelle laadittiin liikennejärjestelmäsuunnitelma 1990-luvun alkupuoliskolla. Suunnittelualue käsitti kaupungin lisäksi silloisen

Lisätiedot

Cross-Border Road Traffic Safety (CBRTS) Project

Cross-Border Road Traffic Safety (CBRTS) Project Cross-Border Road Traffic Safety (CBRTS) Project South-East Finland Russia ENPI CBC (European Neigbourhood and Partnership Instrument, Cross-Border Cooperation), 2007-2013 Päiväkotipilotti Vanhempien kysely

Lisätiedot

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Taustamateriaalia työpajaan 24.11.2016 Kysely yrityksille Yritys ten toimintaympäristö ja sijoittuminen Kysely yrityksille Kyselyn

Lisätiedot

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea HSL:n ja Motivan työnantajaseminaari 14.3.2013 Päivi Huhtala Tuko Logistics Osuuskunta Päivittäistavarakaupan valikoima-, hankinta-

Lisätiedot

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari 28.1.2016 Leppävaara Vision keskeisin alue Keran juna-asema Keran alue kuvattuna kohti Leppävaaraa,

Lisätiedot

Lohjelma iltapäivän avaus. Verkottumistapaaminen Turku Sonja Heikkinen

Lohjelma iltapäivän avaus. Verkottumistapaaminen Turku Sonja Heikkinen Lohjelma iltapäivän avaus Verkottumistapaaminen Turku Sonja Heikkinen Seudut Valtakunnallinen Alueellinen Media Rahoittajat Liikenne virasto LVM Lohjelman koordinointi MOTIVA Koordinaation ohjausryhmä

Lisätiedot

Kevyet liikkumiskyselyt ja terveysvaikutusten arviointi

Kevyet liikkumiskyselyt ja terveysvaikutusten arviointi Kevyet liikkumiskyselyt ja terveysvaikutusten arviointi Virpi Ansio 16.9.2015 Ympäristösi parhaat tekijät Kevennetty liikkumiskysely mikä se on ja millaisia tuloksia se antaa? - Esimerkkejä Kajaanissa

Lisätiedot

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille!

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! HARAVA kyselyn tulokset Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! Vastaajat Vastaajat Yhteensä 252 vastausta Vastaajista 68 % naisia, 32 % miehiä Suurin osa vastaajista oli 18 64 vuotiaita, työikäisiä

Lisätiedot

Rahoituksella turvallista ja kestävää liikkumista - liikkumisen ohjauksen valtionavustus 2017

Rahoituksella turvallista ja kestävää liikkumista - liikkumisen ohjauksen valtionavustus 2017 Rahoituksella turvallista ja kestävää liikkumista - liikkumisen ohjauksen valtionavustus 2017 Paula Väisänen, kestävän liikkumisen asiantuntija 17.11.2016 Liikkumisen ohjaus Valtionavustuksen myöntämisestä

Lisätiedot

Kohdekaupunkien kaavio

Kohdekaupunkien kaavio Kohdekaupunkien kaavio Oheinen kuva on kohdekaupunkien, Jyväskylän, Kuopion, Lahden ja Oulun mittasuhteisiin sovitettu peruskaavio. Se osoittaa kaupunkijärjestelmien alueiden laajuuksia, ulottuvuuksia

Lisätiedot

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus.

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus. 220103769 LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS Vihreä teksti on oikea vastaus. 1. Määrääkö/sisältääkö yllä oleva liikennemerkki seuraavia asioita? (kyllä- ei -en tiedä) U-käännös on kielletty Edessä on satama-alue

Lisätiedot

HELSINGIN PYÖRÄILYPROJEKTI. oppii Euroopasta. PYKÄLÄ-seminaari 16.2.2011 Niko Palo, Marek Salermo, Leena Silfverberg

HELSINGIN PYÖRÄILYPROJEKTI. oppii Euroopasta. PYKÄLÄ-seminaari 16.2.2011 Niko Palo, Marek Salermo, Leena Silfverberg HELSINGIN PYÖRÄILYPROJEKTI oppii Euroopasta PYKÄLÄ-seminaari 16.2.2011 Niko Palo, Marek Salermo, Leena Silfverberg HELSINGIN PYÖRÄILYPROJEKTI 2009-12 Tausta: valtuuston strategiaohjelma Liikennejärjestelmää

Lisätiedot

Syyt liikkumissuunnitelman tekoon ja tavoitteet suunnitelmalle

Syyt liikkumissuunnitelman tekoon ja tavoitteet suunnitelmalle Sivu 1 / 1 Taustakartoitus: Henkilöstön työmatkaliikkuminen Tähdellä *) merkityt kysymykset ovat pakollisia. 1) Organisaation tiedot Organisaation nimi * Toimipaikka * Katuosoite * Työntekijöiden määrä

Lisätiedot

A. Asutteko Helsingissä? 1 Kyllä ---à JATKA 2 Ei à LOPETA HAASTATTELU

A. Asutteko Helsingissä? 1 Kyllä ---à JATKA 2 Ei à LOPETA HAASTATTELU Hyvää päivää / iltaa. Olen Oy:stä. Teemme parhaillaan tutkimusta 18-74 vuotta täyttäneiden Helsinkiläisten suhtautumisesta kaupungin liikenneolosuhteisiin. Voinko esittää Teille muutamia kysymyksiä? Tämä

Lisätiedot

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä 13.6.2014 Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne 1

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

SEURANTA KÄVELYN JA PYÖRÄILYN EDISTÄMISEN TYÖKALUNA

SEURANTA KÄVELYN JA PYÖRÄILYN EDISTÄMISEN TYÖKALUNA SEURANTA KÄVELYN JA PYÖRÄILYN EDISTÄMISEN TYÖKALUNA Katja Seimelä, Tampereen kaupunkiseutu Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn visio 2030 Tampereen kaupunkiseudulla kävellään ja pyöräillään merkittävästi

Lisätiedot

VILKETTÄ TYÖMATKAAN Päivi Sieppi, Lahden kaupunki Kristiina Kartimo, Lahden kaupunki seminaari 3.5.2016

VILKETTÄ TYÖMATKAAN Päivi Sieppi, Lahden kaupunki Kristiina Kartimo, Lahden kaupunki seminaari 3.5.2016 VILKETTÄ TYÖMATKAAN Päivi Sieppi, Lahden kaupunki Kristiina Kartimo, Lahden kaupunki seminaari 3.5.2016 Viisaan liikkumisen polkaisut Lahden kaupungin teknisen ja ympäristötoimialan työpaikalla Lahden

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013 Kalvosarjan sisältö Taustatietoja kyselystä Liikennekäyttäytyminen Turvalaitteiden käyttö Liikenteessä

Lisätiedot

Työmatkaliikkumissuunnitelman taustakysely

Työmatkaliikkumissuunnitelman taustakysely Työmatkaliikkumissuunnitelman taustakysely Organisaation nimi: Toimipaikka: Katuosoite: Työntekijöiden määrä toimipaikassa: Lomakkeen täyttöpäivämäärä: Yhteyshenkilön nimi: Työtehtävä: Puhelin: Sähköpostiosoite:

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely 2016

Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely 2016 Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely 2016 Lomakkeen palautus sähköpostilla osoitteeseen: asiakaspalvelu.palaute@tampere.fi Asuinkunta A. Asuinkunta 1. Missä kunnassa asut? - 1. Kangasala - 2. Lempäälä

Lisätiedot

Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen seudullinen liikenneturvallisuusryhmä Kokous 2. 17.3.2015

Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen seudullinen liikenneturvallisuusryhmä Kokous 2. 17.3.2015 Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen seudullinen liikenneturvallisuusryhmä Kokous 2. 17.3.2015 1. Kokouksen avaus ja asialistan hyväksyminen 1. Kokouksen avaus ja asialistan hyväksyminen 2. Edellisen

Lisätiedot

- Vaikuttavuuskysely 2013

- Vaikuttavuuskysely 2013 - Vaikuttavuuskysely 2013 Kilometrikisan kehitys Vuosi Osallistujat Joukkueet Km/ osallistuja Lisäys ed. vuoteen osallistujissa (%) 2009 2 116 260 939-2010 8 664 650 972 309 % 2011 17 841 1 275 900 106

Lisätiedot

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VASTAAJIA: 56 SUKUPUOLI MIES (11) NAINEN (43) EI VASTAUSTA/EOS (2) ELÄMÄNTILANNE TYÖSSÄ (18) TYÖTÖN (6) KOULULAINEN/OPISKELIJA (5) ELÄKELÄINEN (26)

Lisätiedot

LIIKKUJAN VIIKKO 2016 Kuntien ja kaupunkien yhteenveto

LIIKKUJAN VIIKKO 2016 Kuntien ja kaupunkien yhteenveto LIIKKUJAN VIIKKO 2016 Kuntien ja kaupunkien yhteenveto Sini Marttinen MOTIVA OY 21.12.2016 #mobilityweek #liikkujanviikko Smart mobility. Strong economy. www.mobilityweek.eu TURKU Elämyksellisiä bussimatkoja

Lisätiedot

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012*

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012* Palkansaajien työmatkatapaturmat 28-212 (aiemman analyysin päivitys) 16.1.213 TVL/AH Analyysin aineistona on kaikki palkansaajille lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta korvatut työmatkatapaturmat. Vapaaehtoisesti

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2016

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2016 Työttömyyskatsaus Syyskuu 2016 Manner-Suomen kymmenen korkeimman ja matalimman työttömyysasteen kuntaa syyskuussa 2016 Pelkosenniemi 23,4 Posio 20,3 Muonio 19,9 Kotka 18,8 Salla 18,6 Lieksa 18,4 Tohmajärvi

Lisätiedot

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.)

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) SeAMK:n Kirjasto- ja tietopalvelun opiskelijoiden syyskuussa 2010 tekemän E-kirjakyselyn tuloksia TAUSTATIETOJA Kyselytutkimus

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellinen arviointi Joensuussa

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellinen arviointi Joensuussa Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellinen arviointi Joensuussa Tilaajatahot: Joensuun kaupunki ja Liikennevirasto Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla -hanke, päätösseminaari

Lisätiedot

Indeksitalo 2016 Varsinais-Suomi

Indeksitalo 2016 Varsinais-Suomi Indeksitalo 2016 Varsinais-Suomi Indeksitalo 2016 tilaisuus, Turku, 14.9.2016 Juho Järvinen Talous- ja veroasiantuntija Kiinteistöliitto V-S Kiinteistöliiton Indeksitalo Vertailee kuntakohtaisesti määrittyviä

Lisätiedot

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

Kevyen liikenteen turvallisuus taajamissa

Kevyen liikenteen turvallisuus taajamissa Finnish-Russian Road Traffic Safety Days, Helsinki Kevyen liikenteen turvallisuus taajamissa Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien vähentäminen liikennejärjestelyjä kehittämällä S. Laapotti 14.2.2013,

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa hanke, ehdotuksia toimenpiteiksi. Paula Väisänen, kestävän liikkumisen asiantuntija 26.8.

Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa hanke, ehdotuksia toimenpiteiksi. Paula Väisänen, kestävän liikkumisen asiantuntija 26.8. Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2017 -hanke, ehdotuksia toimenpiteiksi Paula Väisänen, kestävän liikkumisen asiantuntija 26.8.2016 Liikkumisen ohjauksen valtionavustus, Liikennevirasto Valtionavustuksen

Lisätiedot

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta Tero Ristimäki Lastensuojelulain toimeenpanoon valmistautuminen Suurimpien kaupunkien suunnitelmat resurssien lisäämisestä lastensuojeluun vuodelle 2008 ja arviot lastensuojelulain velvoitteista selviytymisestä

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

VÄRIKÄS HYNYSENRANTA. Interaktiivinen videosovellus Lappeenrannassa ei ainakaan voi markkinointiviestintäpäällikkö Mirka Rahman

VÄRIKÄS HYNYSENRANTA. Interaktiivinen videosovellus Lappeenrannassa ei ainakaan voi markkinointiviestintäpäällikkö Mirka Rahman VÄRIKÄS HYNYSENRANTA Interaktiivinen videosovellus Lappeenrannassa ei ainakaan voi markkinointiviestintäpäällikkö Mirka Rahman Toinen kaunis kaupunki veden äärellä Jossa on hyvä opiskella, elää, yrittää

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori

Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori Potentiaalinen lähiraideliikenteen yhteys? Joona Packalén Pori 11.4.2012 Lähtökohdat Esityksen taustalla selvitys kahden eri liikennöintimallin kustannuksista

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Pyöräilykatsauksen luonnos Esimerkki seurantatiedon koostamisesta. Pyöräilyn seurantamallin perustaminen Vantaalle 19.12.2014

Pyöräilykatsauksen luonnos Esimerkki seurantatiedon koostamisesta. Pyöräilyn seurantamallin perustaminen Vantaalle 19.12.2014 Pyöräilykatsauksen luonnos Esimerkki seurantatiedon koostamisesta Pyöräilyn seurantamallin perustaminen Vantaalle 19.12.2014 Alkuun Tässä kalvosarjassa on kuvattu Vantaan pyöräilyn nykytilaa seurantamallin

Lisätiedot

Liikenne projekti. Tina, Lavina ja Jenna

Liikenne projekti. Tina, Lavina ja Jenna Liikenne projekti Tina, Lavina ja Jenna Tinan liikuntaapäiväkirja 23.03 maanantai. 24.03 tiistai Koulumatka audolla, kesto n. 12 mins. Koulumatka audolla, kesto n. 12 mins Harrastuksiin liittyvää liikuntaa

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden

Lisätiedot

Salon osayleiskaavan liikenneselvitys

Salon osayleiskaavan liikenneselvitys Salon osayleiskaavan liikenneselvitys Salon osayleiskaavan liikenneselvitys Pysäköintitutkimukset Kulkutapajakaumat Katuverkon jäsentäminen Pysäköinnin järjestelyt Liikennemäärät Isot kehityshankkeet (Itäinen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011 Aika: 11.5.2011 klo 14.00 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat: Liikennejärjestelmätyöryhmä: Laaksonen Risto tilaajapäällikkö Tampere, pj.

Lisätiedot

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa LIKES-tutkimuskeskus 5.11.2015 Arvioinnin täyttäneet koulut, yhteensä 18 Myllymäen koulu Kesämäenrinteen koulu Joutsenon koulu Voisalmen koulu Ravattilan

Lisätiedot

a) pienissä yrityksissä Omistajan tai vastaavan johtajan kanssa (henkilö, joka vastaa koko toimipisteestä).

a) pienissä yrityksissä Omistajan tai vastaavan johtajan kanssa (henkilö, joka vastaa koko toimipisteestä). Pyydän saada puhua. a) pienissä yrityksissä Omistajan tai vastaavan johtajan kanssa (henkilö, joka vastaa koko toimipisteestä). b) isoissa yrityksissä toimitusjohtajan, varatoimitusjohtajan tai jonkun

Lisätiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vastausta Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vesa.raasumaa@gmail.com Muokkaa tätä lomaketta Tiivistelmä Olen 5% Tyttö 5 % Poika 5 % 5% Vuosiluokkani on 8,% 3,8% 7. 5 % 8. 8. % 9. 7 3.8 % 5% Alakouluni

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Kolhuitta kouluun liikenneturvallisuusrastien liitteet

Kolhuitta kouluun liikenneturvallisuusrastien liitteet Kolhuitta kouluun liikenneturvallisuusrastien liitteet Liite Sivut Merkkinä liikenteessä 1-20 Tienkäyttäjänä liikenteessä (2 liitettä) 21-22 Pyörällä liikenteessä (6 liitettä) 23-28 Polkupyörän varusteet

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot