Tampere hyvän pyöräilyn kaupungiksi

Transkriptio

1 Tampere hyvän pyöräilyn kaupungiksi Tampereen polkupyöräilijät ry:n poliittinen ohjelma vuosille

2 Hyvän pyöräilyn kaupunki Hyvän pyöräilyn kaupungissa pyöräilijät ja sen puitteet toimivat hyvin. Hyvässä pyöräilykaupungissa pyöräily on tasa- arvoinen kulkumuoto jalankulun ja autoilun kanssa. Pyöräilyn kehittäminen luo turvallisen, sujuvan ja joustavan liikenneympäristön myös kävelijöille, joukkoliikenteen käyttäjille ja autoilijoille. Hyvässä pyöräilykaupungissa työ- ja vapaa- ajan matkat ovat polkien selkeitä, mukavia ja turvallisia. Pyöräily yksi tehokkaimmista, helpoimmista ja edullisimmista tavoista edistää niin kansanterveyttä, viihtyisyyttä kuin ihmisten onnellisuutta. Myös nykyisessä epävarmassa taloustilanteessa pyöräilyyn kannattaa sijoittaa, sillä jokainen pyöräilykilometri tuottaa yhteiskunnalle 10 senttiä terveyshyötyinä. Pyöräilijämäärien lisäämisessä tärkeintä on asenne: pyöräily pitää nähdä liikkumismuotona, ei urheiluna tai lasten huvina. Kun lähtökohdaksi otetaan arkipyöräilyn kehittäminen, saadaan kaupunkilaiset hyppäämään satulaan. Näin käyntiin lähtee positiivinen kierre. TAPO:n tavoitteet Pyöräilyn kulkutapaosuus Tampereella on nostettava 15 %:iin vuoteen 2016 mennessä (v %). Tampereella polkupyöräilevistä 50 % pitää kaupunkia hyvänä tai erinomaisena pyöräilykaupunkina vuonna Tampereen kaupunki varaa riittävät resurssit tämän ohjelman mukaisiin toimenpiteisiin. Pyöräily, talous ja Tampere Tanskalaisen tutkimuksen mukaan jokainen pyöräilty kilometri tuottaa yhteiskunnalle 0,16 / kilometri ja henkilöautolla ajettu puolestaan kuluttaa 0,10 / kilometri. WHO:n mukaan jokainen uusi pyöräilijä tuottaa yhteiskunnalle säästöä noin 0,70 / kilometri. Kuopiossa on laskettu kaupungin 366 työntekijän tuottavan työmatkapyöräilyllä yhteiskunnalle jopa useita miljoonia euroja vuodessa sairauspoissaolojen vähentyessä. Tutkimuksessa todettiin, että henkilöstön mielestä paras kannustin pyöräilyyn olisi se, että työnantaja palkitsisi pyöräilystä. Tampereen kaupungille kertyy valtava lasku sairauspoissaoloista. Vuonna 2011 kaupungin työntekijä oli poissa keskimäärin 17,5 työpäivää. Tämä merkitsee noin 26,5 miljoonan euron kustannuksia. Kyselytutkimuksessa 15 % tamperelaisista arvioi kaupunkinsa pyöräily- ystävällisyyden hyväksi, oululaisista taas 70 %. Talvella pyöräilemistä jatkaa 25 % tamperelaisista ja 60 % oululaisista. Väylien kunnossapitoon panostamalla olisi helppo päästä lähelle Oulun tasoa. Tutkimuksen mukaan Tampereella ongelmia muodostavat kunnossapidon lisäksi erityisesti epäselvät pyöräväylät, joilla ei ole jatkuvuutta. Pyöräilijän on hyvin hankala tietää oikeaa paikkaansa liikenteessä, sillä sitä ei kerrota rakenteellisilla ratkaisuilla. Ongelmia on runsaasti myös risteyksissä, jotka Tampereella ovat suunniteltu kävelijöiden ja autoilijoiden näkökulmasta. Polkupyörä pitääkin nähdä kaikessa suunnittelussa ajoneuvona, ei pyörillä kulkevana kävelijänä. Toimenpidesuositukset valtuustokaudelle Asenne ja tottumukset Pyöräily osaksi kaikkea suunnittelua ja toimintaa Pyöräily läpäisee koko kaupunkisuunnittelun: työpaikkakeskittymiin suunnitellaan hyvät pyöräily- yhteydet, tonttien luovutusehdoissa edellytetään hyviä pyöräparkkeja ja jokaisessa kaavassa pyöräily huomioidaan omana liikkumismuotonaan.

3 Ilmapiiri Pyöräilyyn kannustavan ilmapiirin luomista on jatkettava. Kaupungin on turvatta rahoitus minäpoljen.fi - tyyppisille hankkeille. Hyviä kampanja- aiheita ovat lisäksi kellon soittoon ja kääntymis- ja pysähtymismerkkien käyttöön kannustaminen. Ilmapiirin parantamista varten voidaan luoda kehittämisohjelma, jossa kannustetaan pyöräilemään ja vahvistetaan pyöräilykulttuuria tapahtumien ja kampanjoiden avulla. Ohjelma voi sisältää koulujen pyöräilykasvatusta, kaupungin työntekijöille pyörällä kuljetuista työmatkoista maksamista ja turvallisuuden parantamista. Kaupungin tulee työnantajana näyttää esimerkkiä työmatkapyöräilyyn kannustamisessa. Mallia voi ottaa vaikkapa Pekka Niska Oy:stä, jossa maksetaan 0,25 /km töihin pyörällä saapuvalle. Kaupunki tarjoaa monelle työntekijälleen ilmaisen, jopa 140 /kk maksavan pysäköinnin. Etu on veroton. Vastaavalla summalla saataisiin työmatkapyöräilijöiden olosuhteita kehitettyä merkittävästi ja ostettua autojen yhteiskäyttö- tai vuokrauspalveluita. Pyöräilystä sanottua Arjen matkojen laatu vaikuttaa ihmisen onnellisuuteen enemmän kuin palkkataso. Pyöräilijät ja kävelijät ovat onnellisimpia. Pyörä on nopein väline alle 7 kilometrin matkoilla taajamissa. Pyöräilijä elää terveempänä ja noin vuoden pidempään kuin muut. Pyöräilemällä ehkäiset tutkitusti sydäntauteja, diabetesta, verenpainetta, syöpää, luukatoa, ylipainoa, masennusta ja ahdistusta. Pyöräilemällä parannat ilmanlaatua ja pidennät muidenkin elämää. Pyöräily vahvistaa melkein kaikkia kehon lihaksia kerralla. Pyöräily muotoilee kehosi kauniimmaksi. Parasta pyöräilyssä on ajaa pysähtyneen autojonon ohi. Pyöräily on turvallista. Paikallaan istuminen on tutkitusti vaarallisempaa. Tampere Liikenneviraston suomalainen pyöräily- ja kävelykaupunki - hankkeen pilottikohteeksi Tampereen seudun pyöräilyn ja kävelyn kehittämisohjelmassa ehdotetaan Liikenneviraston pilottikohteeksi hakemista. Pilottikohteeksi pääseminen pitää ottaa tavoitteeksi, sillä se toisi uusia mahdollisuuksia pyöräilyn ja kävelyn kehittämiseen. Ei naurettavia automatkoja - kampanja Merkittävä osa automatkoista on alle 5 kilometrin mittaisia. Nämä matkat voisi tehdä pyöräillen. Työikäisten liikennetottumusten muuttaminen on avain pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvattamiseen. Malmössa kannustettiin jättämään naurettavat automatkat tekemättä. Kampanja näkyi parkkilipuissa. Tampereen kaupunki omistaa 100 % FinnParkista, joten vastaava kampanja onnistuu täälläkin. Olosuhteet kuntoon Keskustan kevyen liikenteen kehittämissuunnitelma 2012 vuodesta eteenpäin Edellinen suunnitelma (2008) päättyy Tilalle tulee keskustan liikenneverkkosuunnitelma, jossa pyöräily on huomioitava erityisen hyvin.

4 Kävelyn ja pyöräilyn kehittämissuunnitelmat alakeskuksille Tampereen keskustan lisäksi myös alakeskuksissa on hyvät edellytykset pyöräilijämäärien merkittävälle lisäämiselle. Alakeskuksiin (Hervanta, Linnainmaa, Tesoma, Lielahti, Härmälä- Partola) tulee laatia pyöräilyn ja kävelyn kehittämissuunnitelmat sisältäen toteutuksen ohjelmoinnin. Kunnossapito Väylien laatuongelmat johtuvat monesti kunnossapidon seurannan heikkoudesta. Sitä on parannettava ja pyöräilyreittien tärkeyttä kunnossapidossa on korostettava. Kunnossapidon laatumääräyksiä on noudatettava ja toisaalta määräyksiä on myös kehitettävä laadukkaammiksi. Väyliä on nostettava lisää A- luokkaan. Pyöräväylien yhdistäminen ajoratoihin voisi helpottaa kunnossapitoa. Pyöräpysäköinti Jokaisella kadunvälillä keskustassa tulee olla pyöräparkkeja. Erityisen kriittinen paikka tällä hetkellä on Rautatieasema, jonne tulee pikaisesti rakentaa katettuja, laadukkaita ja hyvin hoidettuja pyöräparkkeja. Pyöräparkit on huollettava myös talvisin. Pyöräparkkien tyhjentäminen hylätyistä pyöristä on siirrettävä katutilan valvonnan vastuulle. Laatukäytävät Tampereen seudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmassa laatukäytävien ongelmat ovat hyvin listattuina. Kaupungin tulee toteuttaa ohjelmassa mainitut parannusehdotukset. Matkojen ketjuttaminen Tampere voisi nousta edelläkävijäksi matkojen ketjuttamisessa. Linja- autoliikenne ja tuleva kaupunkiraitiotie sekä henkilöautoilu pitää kytkeä sujuvasti yhteen pyöräilyn kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa pyöräilyverkkoa, joka vie pysäkeille, joilla on hyvät pyöräparkit ja joukkoliikennevälineitä, joissa pyörän kuljettaminen on helppoa ja ilmaista. Yhteyspuutteiden korjaaminen Tampereen pyöräväylien suurimpia ongelmia ovat epäyhtenäiset väylät. Väylien jatkuvuus on taattava käytännössä, ei vain suunnittelupöydällä. Keskustassa tulee olla selkeät yhteydet kaikkialle. Myös rakennustyömaiden kiertoreittien toteutuksia on parannettava. Pyöräily tasa- arvoiseksi muiden liikkumismuotojen kanssa Täyspäiväinen toimi pyöräilyn suunnitteluun Tampereen kaupungilla on tällä hetkellä yksi puolipäiväisesti kevyen liikenteen asioista vastaava liikenneinsinööri. Puolipäiväisyys ei riitä pyöräilyn ja kävelyn edistämiseen koko kaupungin alueella. Kaupungin tulee muuttaa vähintään yksi liikenneinsinöörien toimista täysipäiväiseksi pyöräilysuunnittelijan toimeksi. Tampereelle on luotava pyöräilyn kokonaissuunnitelma ja kehittämisohjelma Tampereelle on luotava koko kaupungin kattava pyöräilyn kokonaissuunnitelma (Master Plan). Pyöräilyolosuhteiden järkevä kehittäminen vaatii kokonaisnäkemyksen. Satunnainen pyörätie siellä täällä voi pahimmillaan hankaloittaa pyöräilyä, ei edistää sitä. Pelkät pääreitit kaupunginosista keskustaan eivät riitä, vaan pääreittien välille tarvitaan aluereittejä. Pyöräliikenneverkon tulee olla erityisesti keskustassa nykyistä huomattavasti tiheämpi. Verkkoon tulee yhdistää risteysjärjestelyiden avulla myös ajoradat.

5 Suunnitteluperiaatteiden muutos Vuodesta 2013 lähtien pyöräilyn ja kävelyn suunnittelun määrittää Liikenneviraston ohje. On varmistettava, että ohje otetaan Tampereella käyttöön kaikessa laajuudessaan. Suunnittelussa on painotettava erityisesti keskustassa yksisuuntaisia pyöräväyliä, jotka kulkevat ennemmin ajoradan kuin jalkakäytävän tasolla, varmistaa risteysalueiden toimivuus ja kiinnitettävä erityistä huomioita pyöräily- ja jalankulkuväylien rakenteelliseen erottamiseen. Pyöräkeskuksen perustaminen Tampereelle perustetaan pyöräkeskus osaksi liikkumisen ohjauskeskusta. Pyöräkeskus on pyöräilyn edistämisen näkyvä maamerkki. Keskus kokoaa pyöräilyn palveluita saman katon alle ja synnyttää lisää pyöräilyyn liittyvää liiketoimintaa.