Työllistymisselvitys. Vuonna 2011 valmistuneiden työllistyminen

Transkriptio

1 Työllistymisselvitys Vuonna 2011 valmistuneiden työllistyminen

2 Taustatietoja kysely tehtiin huhtikuussa 2012 vuonna 2011 valmistuneille farmaseuteille, lastentarhaopettajille, proviisoreille, maistereille sekä lääketieteen lisensiaateille tutkinnon suorittaneita oli yhteensä 1407, joista 1347 tavoitettiin joko kirjeitse tai sähköpostitse* kyselyyn saattoi vastata joko paperilomakkeella tai sähköisellä lomakkeella vastauksia saapui 676, joten vastausprosentti on n. 50,2 %** *osoite Suomessa tai toimiva sähköpostiosoite (ulkomailla asuvat) ** alihankkijan virheen takia osa pääkaupunkiseudulla asuneista sai tyhjän kirjekuoren, tämä on voinut vaikuttaa vastausprosenttiin (esim. pääkaupunkiseudulla asuvia oli pari prosenttiyksikköä vähemmän kuin aikaisemmissa kyselyissä) Työllistymisseuranta v.2011 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 2

3 Vastaajien määrä ja kato koulutusaloittain frekvensseinä ja %:na yhteiskuntatieteet terveystieteet teologia psykologia metsätieteellinen Kuopion kampukselta lääketieteellinen luonnontieteellinen kauppatieteellinen Joensuun kampukselta Savonlinnan kampus kasvatustiede 0 humanistinen ei-vastanneet farmasia % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Työllistymisseuranta v.2011 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 3

4 Vastaajien ryhmittelystä vastaajia on tarkasteltu pääsääntöisesti koulutusaloittain, jotta vertailtavista ryhmistä saataisiin kohtuullisen isoja eniten vastauksia tuli kasvatustieteelliseltä alalta valmistuneilta (18 %) seuraavaksi eniten farmasiasta (farmaseutit + proviisorit ) 14 % tutkinnoittain verrattuna eniten oli kasvatustieteen maistereita (16,6 %), seuraavaksi eniten vastauksia tuli filosofian maisteriksi, luonnontieteellinen ala (12,1 %) ja humanistinen ala ja (12 %) pienin ryhmä (mutta vastausprosentiltaan aktiivinen) on psykologian maisteriksi valmistuneet joita on 0,7 % vastaajia on myös vertailtu professio-generalistijaottelulla professio= tutkinnolla saadaan tietty virkakelpoisuus tai ammatillinen pätevyys (esim. lääkäri, opettaja, farmaseutti, ravitsemusterapeutti) generalisti= ns. asiantuntijamaisteri eli muut tutkinnot Työllistymisseuranta v.2011 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 4

5 Vastaajien tutkinnot Tutkinto % Tutkinto % Farmaseutti 10 Maatalous- ja metsätieteiden maisteri Lastentarhaopettaja/KK 1,5 Proviisori 4 2,5 Filosofian maisteri, humanistinen ala Filosofian maisteri, luonnontieteellinen ala 12 Psykologian maisteri 0,7 12 Terveystieteiden maisteri 12 Hallintotieteen maisteri 3,3 Yhteiskuntatieteiden maisteri Kasvatustieteen maisteri 17 Lääketieteen lisensiaatti 5,5 Kauppatieteiden maisteri 5 11 Työllistymisseuranta v.2011 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 5

6 Vastaajien koti- ja asuinmaakunnat %:na Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Uusimaa 6 13 muut Etelä-Savo 6 8 Pohjois-Pohjanmaa 5 7 Keski-Suomi 4 5 Etelä-Karjala 4 5 Pirkanmaa 4 3 Kymenlaakso 2 4 ulkomailla nykyinen maakunta ennen opintoja 57 %:ia tuli opiskelemaan lähimaakunnista Pohjois-Etelä-Savo ja P-E-Karjala opintojen jälkeen jäädään P-Savoon (25 %) P-Karjalaan (22 %) Uudellemaalle (13 %) muut maakunnat: n. 1 %:n osuuksia Työllistymisseuranta v.2011 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 6

7 Vastaajien taustatietoja tyypillisin valmistumisikä oli 27 vuotta (vaihteluväli v.) keskimäärin opiskeluun oli käytetty 5 vuotta, mediaani oli 5 v.3 kk ja moodi 5,5 vuotta pisin opiskeluaika (keskiarvona) humanistiselta alalta valmistuneilla sukupuolijakauma: 76 % naisia, 24 %:ia miehiä 22,5 % vastaajista oli jokin aikaisempi (kk-)tutkinto tehtynä 27,5 % oli suorittanut opettajan pedagogiset opinnot Työllistymisseuranta v.2011 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 7

8 Iät ja opiskeluajat keskimäärin tutkinnoittain ja maistereilla koulutusaloittain , ,5 35,5 32, , ,5 26,5 23,5 6,3 6,1 5,7 5,4 5,4 5,2 5,1 5,1 4,8 4,75 4,4 2,9 2,6 ikä opiskeluaika Työllistymisseuranta v.2011 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 8

9 Oman alan työkokemus (ml. harjoittelut) opiskeluaikana ilman oman alan työkokemusta oli joka viides vastaaja (22 %) ilman oman alan työkokemusta useimmiten olivat yhteiskuntatieteellisen (n. 35 %) ja humanistisen (n. 25 %) alan opiskelijat * kysymyksenasettelu oli huono: 50 % LTO:sta ilmoitti ettei ollut opiskeluaikana tehnyt oman alan töitä ei voi pitää paikkaansa, sillä opintoihin sisältyy pakollisia harjoittelujaksoja 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Oman alan työkokemusta Ei työkokemusta Työllistymisseuranta v.2011 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 9

10 Työllistyminen

11 Työtilanne valmistumishetkellä %:na koulutusta vastaava kokopvätyö ei töissä eikä työpaikkaa tiedossa ei töissä mutta työpaikka tiedossa koulutusta vastaamaton työ aikoo jatkaa opiskelua (perus- tai jatko-) koulutusta vastaava osa-aikatyö muu (vanhempainloma, armeija, eläkkeellä generalistit professio kaikki Työllistymisseuranta v.2011 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 11

12 Tilanne valmistumishetkellä tutkinnoittain, %:na 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Koulutusta vastaava työ Ei töissä, mutta työpaikka tiedossa Jatkaa opintoja (perus- tai jatko-) Koulutusta vastaamaton työ Ei töissä, eikä työpaikkaa tiedossa Jotain muuta Työllistymisseuranta v.2011 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 12

13 Tilanne tutkinnoittain huhtikuussa 2011 %:na 100 % Jotain muuta 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Vanhempain/hoitovapaa Tukityöllistetty, työvoimakoulutus tai harjoittelu Työtön Free lancer Yrittäjä Jatko-opiskelija/tohtorikoulutettava Päätoiminen opiskelija Koulutusta vastaamaton työ Koulutusta vastaava työ Työllistymisseuranta v.2011 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 13

14 Työpaikan hakeminen valmistumisen jälkeen töitä oli hakenut 67 %:ia vastaavasti 33 % ei ollut hakenut keskimäärin oli haettu 11:sta työpaikkaan vaihteluväli työpaikkaa tieto työpaikasta oli saatu useimmiten työvoimatoimisto, erityisesti kautta 23 % ottamalla itse yhteyttä työnantajaan (ml. avoin hakemus) 18 % entuudestaan tuttu työpaikka (harjoittelu, kesätyö, sijaisuus) tai työpaikan kautta 17 % tutun/kollegan/yliopiston proffan kautta 12 % työantaja otti yhteyttä ja tarjosi töitä 11 % jokin muu: lehti-ilmoitus, yrityksen tai muu nettisivu, sähköpostilistan kautta, ilmoitustaululta, ohjaajan suositus Työllistymisseuranta v.2011 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 14

15 Työpaikan saamiseen vaikuttaneet tekijät keskiarvoina, professio vs. generalistiala oma aktiivisuus henkilökohtaiset ominaisuudet akateeminen tutkinto tutkinnon tuoma ammatillinen pätevyys oman alan työkokemus pääaine atk-taidot sosiaaliset verkostot muu työkokemus sivuaineet kielitaito muut opinnot tai muu koulutus opintomenestys sattuma tuttu työpaikka pro gradun aihe projektiosaaminen tutkimusmenetelmien hallinta kansainvälinen työ-tai opiskelukokemus pro gradun arvosana harrastukset järjestö-tai opiskelijatoimintakokemus generalisti professio 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 Työllistymisseuranta v.2011 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 15

16 Työnantajan sektori koulutusaloittain, %:na lääketieteellinen kasvatustieteellinen psykologia terveystieteellinen humanistinen yhteiskuntatieteellinen luonnontieteellinen teologia farmasia maatalous-metsätieteellinen kauppatieteellinen yliopisto valtio kunta yksityinen muu 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Työllistymisseuranta v.2011 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 16

17 ed.kalvolta lähes puolet vastaajista oli työllistynyt kuntasektorille (48 %) ja seuraavaksi eniten työllisti yksityissektori (25 %) vertailtuna professio-generalistialoja molemmissa suurin työllistäjä on kuntasektori generalistit 29 % ja professialoilta 63 % generalisteilla enemmän hajontaa eri sektoreiden välillä muu sektori: järjestöt/säätiö (5 %), seurakunta (2,5 %), oma yritys (1,1 %) toimeksiannot tms. (1,5 %) Työllistymisseuranta v.2011 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 17

18 Työpaikka ja -suhde työpaikka sijaitsi useimmiten Pohjois-Savossa (24 %), Pohjois- Karjalassa (20 %) tai Uudellamaalla (15 %) ulkomailla työskenteleviä oli 0,4 % ja etätyötä/keikkatyötä useammalla paikkakunnalla tekeviä 0,7 % koulutusaloittain hieman eroja sijoittumisessa (ks. seuraava kalvo) valmistumisen jälkeen seuraavan vuoden huhtikuuhun asti oltiin oltu keskimäärin 1,5:n työnantajan palveluksessa suurin määrä eri työnantajia oli 15 työpaikoista oli määräaikaisia tai tilapäisiä 61%, vakinainen 34 % eniten vakinaisia työsuhteita kaupalliselta alalta valmistuneilla muu työsuhde: apuraha, provisiopohjainen palkkaus, toimeksiannot jne 4 %:lla vastaajista Työllistymisseuranta v.2011 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 18

19 Työpaikkojen sijainti koulutusaloittain Eniten 2. eniten 3. Eniten Farmasia P-Savo (29 %) Uusimaa P-Pohjanmaa Pirkanmaa (kukin 9 %) Keski-Suomi 8 % Humanistinen P-Karjala (28 %) Uusimaa (19 %) P-Savo (9 %) Kasvatust. + psy P-Karjala (19 %) P-Savo (16 %) Uusimaa Kauppat+ metsä P-Savo (31 %) Uusimaa P-Karjala (24 %) E-Karjala (9 %) E-Savo (9,5 %) Luonnontiet. P-Savo (37 %) P-Karjala (32 %) Uusimaa (10 %) Lääketieteellinen P-Savo (37 %) Keski-Suomi (17 %) E-Savo P-Karjala (9 %) Teologia P-Pohjanmaa (24 %) P-Savo (19 %) P-Karjala (14 %) Terveystieteell. P-Savo (23 %) Uusimaa (21 %) P-Karjala (11 %) Yhteiskuntat. P-Karjala (35 %) P-Savo (22 %) Uusimaa (19 %) Työllistymisseuranta v.2011 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 19

20 Työsuhteen laji %:na koulutusaloittain kauppatieteellinen yhteiskuntatiede terveystieteet psykolgia metsätiede farmasia teologinen luonnontieteellinen kasvatustieteellinen humanistinen lääketiede ,5 26, % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vakinainen Määräaikainen Muu Työllistymisseuranta v.2011 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 20

21 Työtehtävien sisältö

22 Vaaditaanko nykyiseen työhön korkeakoulututkinto %:na lääket. + psyka 100 kasvatustieteellinen teologia luonnontieteellinen humanistinen terveystieteellinen yhteiskuntatieteellinen kauppatieteellinen metsätieteellinen farmasia % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % ylempi alempi ei eos Työllistymisseuranta v.2011 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 22

23 Työn vastaavuus koulutukseen nähden Työ vastaa koulutusalaa 89 %:in mielestä nykyinen työtehtävä vastaa koulutusalaa täysin tai jokseenkin hyvin huonosti koulutusalaa vastaavissa töissä oli 5 % vastaajista ei lainkaan koulutusalaa vastaavissa töissä oli 3 %:ia vastaajista (f. 19) eniten yhteiskuntatieteelliseltä (f.6 ), kasvatustieteelliseltä (f. 5) ja humanistiselta alalta valmistuneita (f.4) Työn vaativuus suhteessa koulutukseen 76 %:n mielestä työ vastaa koulutustasoa 19 %:n mielestä työn vaativuus oli koulutusta alhaisempi koulutukseen nähden liian vaativaa työ oli 2 %:n mielestä (f. 13) lähes joka alalta Lääkäreiksi ja psykologeiksi valmistuneilla oli omaa koulutusalaa ja koulutustasoa vastaavia töitä Työllistymisseuranta v.2011 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 23

24 Koulutusta alhaisempi työn vaativuus, frekvenssit koulutusaloittain yhteiskuntatieteet terveystieteet kasvatustietelijät humanistit kauppatietelijät metsätiede luonnontieteet farmasia teologia Työllistymisseuranta v.2011 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 24

25 Syyt koulutusta vastaamattoman työn vastaanottamiseen, %:na Hakemisesta huolimatta en ole saanut koulutustani vastaavaa työtä Koulutusalani heikko työtilanne Taloudellinen pakko Koulutusalaan liittyvän työkokemuksen vähäisyys Asuinpaikkakunnalla ei ole koulutusta vastaavaa työtä tarjolla Muu koulutus ohjannut alalle Samaa mieltä Eri mieltä Nykyinen työ kiinnostavampi Muu harrastus tai kiinnostus ohjannut alalle Työehdot paremmat nykyisessä työssä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Työllistymisseuranta v.2011 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 25

26 Työssä vaadittavat taidot ja tiedot, %:na joustavuus ja sopeutumiskyky kyky itsenäiseen työskentelyyn oppimiskyky ryhmätyötaidot, sosiaaliset taidot viestintätaidot äidinkielellä tiedonhankintataidot oman koulutusalan tehtävien tietotekniikan hallinta neuvottelutaidot oman alan teoreettinen osaaminen esiintymiskyky luovan ajattelun taidot analyyttisyys ja systemaattisyys projektinhallintataidot viestintätaidot vierailla kielillä johtamistaidot tärkeä vähän/ei lainkaan Työllistymisseuranta v.2011 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 26

27 Työtehtävien sisältö %:na kauppa+ metsä teologinen lääketieteell. terveystieteell. farmasia yhteiskunta kasvatus + psyka luonnontieteell. humanistinen johtamista/esimiesteh tävä erityisasiantuntija/asi antuntijatehtäviä tutkimuksen tekoa opettamista/koulutta mista 0 % 50 % 100 % Työllistymisseuranta v.2011 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 27

28 Työttömyys

29 Työttömyys ja työttömyyden kesto työttömyyttä kysyttäessä 307 henkilöä oli vastannut tähän kohtaan suhteutettuna kaikkiin (f. 676) vastaajiin, joka kolmas oli kokenut työttömyyttä valmistumisensa jälkeen koko valmistumisen jälkeisen ajan työttömänä oli ollut 5 % (f. 36) vastaajaa 17 %:ia työttömyyttä kokeneista keskimäärin työttömyys oli kestänyt 3 kk 2 vkoa, tyypillisin aika oli 2 kk, mediaani 3 kk, vaihteluväli 1 vko 13 kk 78 % työttömyyttä kokeneista oli naisia tämänhetkinen asuinmaakunta oli P-Karjala (28 %), P-Savo (23 %) tai Uusimaa (15 %) eniten työttömyyttä tutkinnoittain olivat kokeneet kasvatustieteen maisterit (20 %), seuraavaksi eniten FM, hum. (17 %) ja FM, luonnont. (16 %), seur. sivulla kalvo koulutusaloittain Työllistymisseuranta v.2011 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 29

30 Työttömyys koulutusaloittain frekvensseinä kasvatustieteellinen luonnontieteellinen humanistinen yhteiskuntatieteellinen farmasia kauppatieteellinen terveystieteellinen metsätieteellinen teologinen lääketieteellinen työttömyyttä koettu työtön koko valmistumisen jälkeisen ajan Työllistymisseuranta v.2011 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 30

31 Työttömyyteen vaikuttaneet tekijät %:na työsuhteiden väliin on jäänyt työttömyysjaksoja asuinkunnassa ei ole ollut tarjolla sopivia töitä en ole löytänyt koulutusta vastaavaa työtä opettajan ns. kesätyöttömyyttä koulutus ei ole antanut riittäviä työelämävalmiuksia en ole löytänyt itseä kiinnostavaa työtä en ole halunnut toimia aktiivisesti työelämässä erittäin tärkeä melko tärkeä vain vähän tärkeä ei lainkaan 0 % 50 % 100 % Työllistymisseuranta v.2011 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 31

32 Muita syitä työttömyyteen rasismi, ikärasismi, kielimuuri työnantajat eivät tunne koulutusta, tutkintoa ei arvosteta, tutkintonimike harhaanjohtava lomailu, matkustelu, opiskelu, itse valittu välivuosi kova kilpailu työpaikoista, vähän paikkoja, enemmän työkokemusta omaavat menevät edelle saadakseni paikan piti olla työtön, joutui odottamaan jatkoopintojen alkamista olen ylikoulutettu sairaus, perhesyyt työpaikat eivät ole avoimesti haussa alalla töitä saa lähinnä yrittäjänä Työllistymisseuranta v.2011 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 32

33 Yliopisto-opinnot

34 Akateemisen koulutuksen suhde työllistymiseen Samaa mieltä %:na, professio-generalistivertailu akateemisen koulutuksen suorittaminen on ollut taloudellisesti kannattavaa tutkintotavoitteet vastasivat työelämän tarpeita koulutus oli liiaksi eristäytynyt työelämästä koulutus oli liian teoreettista generalisti professio akateeminen tutkinto on ollut huono investointi työllistymisen kannalta Työllistymisseuranta v.2011 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 34

35 Jos vastaaja aloittaisi yliopisto-opinnot nyt, %:na ei tekisi muutoksia tutkintoonsa opiskelisi lisää tai laajempia sivuaineita suorittaisi kokonaan eri tutkinnon vaihtaisi sivuainetta tai -aineita vaihtaisi pääainetta ei hakeutuisi lainkaan yliopistoon generalisti professio Työllistymisseuranta v.2011 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 35

36 Sivuaineet joka kolmas vastaajista opiskelisi lisää tai laajempia sivuaineita (f.222) Miksi? saa lisäpätevyyttä (esim. opettajiksi valmistuneilla lisää opetettavia aineita) huomannut että tarvitsee nykyisessä työssä (esim. psykologia, johtamisen opinnot, kauppatieteet, taloustieteet) voisi hakea muita paikkoja (esim. opettajan pedagogiset, opintohallinnon arvosana..) sivistyksen vuoksi Työllistymisseuranta v.2011 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 36

37 Mitä sivuaineita? yli 120 eri aineitta mainittiin yksittäisistä aineista eniten mainintoja tuli erityispedagogiikka f.32 opettajan pedagogiset f.29 psykologia f. 22 kauppatieteet f.21 kieliä f. 13 (ei mainittu mitä) tietojenkäsittelytiede f.12 opintojen ohjauksen opinnot f.10 johtaminen ja oikeustieteet, molempia f. 9 luokanopettajan monialaiset, musiikki, terveystieto, viestintä, kaikkia f. 8 muutamia sellaisia joita ei opeteta Itä-Suomen yliopistossa (esim. draama, informaatiotiede, tietojärjestelmätiede) Työllistymisseuranta v.2011 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 37

38 Mitä muutoksia tutkintoon ja miksi? enemmän työllistävämmän/tietylle alalle tähtäävän tutkinnon hankkisin jo opiskeluaikana alan töitä, verkostoituisin hakeutuisin isompaan/toiseen yliopistoon lähtisin vaihtoon valitsisin vähemmän raskaan ammatin suorittaisin tutkinnon nopeammin hankkisin kaksoiskelpoisuuden (opettajilla) luokanopettajat aineenopettajan pätevyys aineenopettajat luokanopettajan pätevyys enemmän harjoittelua ja työelämään liittyviä opintoja hakeutuisin alalle jossa työllistyminen ja palkkaus parempi Työllistymisseuranta v.2011 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 38

39 Koska.. säästyisi tukikuukausia työllistyminen parantuisi, lisäisi vaihtoehtoja työllistyä palkkaus paranisi koulutus ei vastaa työelämän tarpeita (liian teoreettista, liian suppeaa) lisähyötyä nykyisessä työssä koen että nykyinen osaaminen ei riitä haluaisin itse päättää missä asun (nyt asuttava siellä missä on töitä) paremmat lähtökohdat jatko-opinnoille/koulutukselle Työllistymisseuranta v.2011 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 39

40 Lisätietoja suunnittelija Outi Suorsalta, opinto-ja opetuspalvelut