Vuonna 2016 valmistuneiden työllistyminen

Transkriptio

1 Vuonna 2016 valmistuneiden työllistyminen Työllistymiskysely 2017 Outi Suorsa

2 Kyselyn taustatietoja Farmaseutin, lastentarhaopettajan tai ylemmän kk-tutkinnon suorittaneita oli vuonna 2016 kaikkiaan 1598 henkilöä Ulkomaalaisten* osuus tutkinnon suorittaneista f.107 eli 7% kysely lähetettiin huhtikuussa 2016 kaikille, joille löytyi osoitetieto Suomessa tai joilla oli toimiva sähköpostiosoite (heille vain sähköinen kysely) eli yhteensä 1545:lle (97 % valmistuneista) näin ollen valmistuneista 53 jäi tavoittamatta Vastausaikaa oli saakka Kyselyyn voi vastata paperi-tai e-lomakkeella suomen- tai englanninkielellä vastauksia saapui 755, joten vastausprosentti on 48,8 % (tavoitetuista 1545:sta valmistuneesta) ulkomaalaisten* vastausprosentti 1,5 % (f.23) *muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenään puhuva

3 Ei-vastanneet ja vastannet taustatietojen vertailua Ei-vastanneet (f= 1545) Vastanneet (f= 755) Sukupuolijakauma Miehiä 34,2 %, Naisia 65,7 % Miehiä 27 %, Naisia 73 % Ikä valmistumishetkellä Mediaani 27 Vaihteluväli Mediaani Äidinkieli suomi 88,6 %:lla suomi 97 %:lla Ulkomailla asuvia 2,4 % (VRK:n tieto) 0,8% Opiskeluaika lukukausina 10,4 (netto) 10,8 (brutto) 10,7 11,7 Opintopisteet Aineenopettajan kelpoisuus 8 % 13,1 % Maisteriohjelmassa 12,1% 4,9 %

4 Vastausprosentti tutkinnoittain Oikeustieteen maisteri N=15 Maatalous- ja metsätieteiden maisteri N=16 Hammaslääketieteen lisensiaatti N=20 Yhteiskuntatieteiden maisteri N=140 Proviisori N=44 Psykologian maisteri N=23 Kasvatustieteen maisteri N=239 Terveystieteiden maisteri N=131 Farmaseutti N= 90 Teologian maisteri N=44 Filosofian maisteri, humanistinen ala N=128 Hallintotieteiden maisteri N=72 Lääketieteen lisensiaatti N=138 Kauppatieteiden maisteri N=135 Filosofian maisteri, luonnontieteet N=193 Kasvatustieteen kandidaatti N=56 Kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisteri N=8 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kyllä Ei Työllistymiskysely 2016

5 Vastaajat yksiköittäin ja kampuksittain Skope Lääketieteen laitos Farmasian laitos Yhteiskuntatieteiden laitos Kauppatieteen laitos KaPsy Humanistinen osasto Oikeustieteen laitos Sos. &terveysjoht.laitos HiMa Hoitotieteen laitos Ympäristö- ja biotieteiden laitos Teologian osasto Fysiikan ja matematiikan laitos Metsätieteen osasto Tietojenkäsittelytieteen laitos LuMet tdn yhteiset Kemian laitos Sovelletun fysiikan laitos Terveystieteiden tdk Joensuu Kuopio Savonlinna Työllistymiskysely 2016

6 Aineiston ryhmittelystä Vastaajia on pääsääntöisesti tarkasteltu tutkinnoittain tai professiogeneralistijaottelulla Professio = tutkinto, jolla saadaan tietty ammatillinen pätevyys tai virkakelpoisuus, esim. lääkäri, opettaja, sosiaalityöntekijä Generalisti: ns.asiantuntijamaisteri-tutkinto Ryhmiä on voitu yhdistellä myös muuten vastaajien vähäisen määrän takia, mikäli kyseessä saman tyyppiset ryhmät (esim. lääkärit + hammaslääkärit)

7 Vastaajien asuinmaakunnat %:na Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Uusimaa muut 9,25 19,4 21,1 20,7 opintojen jälkeen asutaan useimmiten (VRK:n tieto) P-Savossa (21,1 %) P-Karjalassa (20,7 %) Pirkanmaa Etelä-Savo Keski-Suomi Kymenlaakso 5,3 5,2 5 3,7 Uudellamaalla (19,3 %) vastaajista 6 (0,8 %) ilmoitti asuvansa ulkomailla Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Etelä-Karjala 3,6 3,45 3,3 Muut maakunnat: alle 2 prosentin osuuksia eli käytännössä muutama vastaaja Kotimaakunta vastaushetkellä Työllistymiskysely 2016

8 Vastaajien taustatietoja Joensuun kampukselta valmistuneita oli 46,5 %, Kuopion kampukselta 44,4 % ja Savonlinnasta 9,1 % Filosofisessa tiedekunnassa opiskelleita oli 31,5 %, seuraavaksi eniten yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa, 31 %, terveystieteiden tiedekunnasta valmistuneita 26,2 % ja luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa 11,1 % 67,3 % vastaajista ei ollut tehnyt muita (korkeakoulu)tutkintoja 29,4 %:lla oli jokin kk-tutkinto suoritettuna ennen nykyistä tutkintoa 3 % oli tehnyt samanaikaisesti toisen kk-tutkinnon Työllistymiskysely 2016

9 Oman alan työkokemus (ml. harjoittelut) opiskeluaikana Vastaajista oman alan töitä opiskeluaikana oli tehnyt Kokopäivätyötä 43, 5 % (v.2015 valmistuneista 59 %:ia) Osa-aikatyötä 27,7 % (v.2015 valmistuneista 30 %) Free lance tai keikkatöitä 12,3 % (15 % v.2015) Harjoittelun (pakollisen tai vapaaehtoisen) ilmoitti tehneensä 67 %:ia professiotutkinnon tehneistä ja 38 % generalistitutkinnon tehneistä Ei lainkaan opiskeluaikana oman alan töitä tehneitä oli 12,3 % Heistä joka kolmas professiotutkinnon tehneitä (mm. opettajiksi, psykologeiksi ja farmaseuteiksi valmistuneita) vääristää tuloksia, sillä osa vastaajista ei ollut ilmoittanut opiskeluaikana tehtyä (pakollista) harjoittelua oman alan työkokemukseksi, vaikka se nimenomaan pyydettiin laskemaan mukaan Työllistymiskysely 2016

10 Vastavalmistuneiden työllistymistilanne - sekä valmistumishetkellä että huhtikuussa 2016

11 Tilanne valmistumishetkellä Punaisella ed. vuoden kyselyn tilanne (eli v.2015 valmistuneet) hieman alle puolet, 43,2 % (44,8 %:ia) vastaajista oli koulutusta vastaavassa kokoaika- tai osa-aikatyössä Paras tilanne lääkäreiksi valmistuneilla (hammaslääkäreillä kaikilla työpaikka tai työpaikka tiedossa, lääkäreistä 98 %:lla) 13,4 % (15 %:ia) oli koulutusta vastaamattomassa työssä eniten terveystieteiden maistereita, joista 42 % oli koulutustaan vastaamattomassa työssä joka viides 22,8 % (19 %) oli ilman töitä (ei töissä eikä työpaikkaa tiedossa) Eniten humanisteja, joista 39 %:lla oli em. tilanne Opintoja jatkamista (joko maisterin tutkintoon tai jatko-opintoja) suunnitteli 3,1 % Tarkempi erittely tutkinnoittain seur.diassa

12 Tilanne valmistumishetkellä tutkinnoittain, luvut frekvensseinä ja prosentteina 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Koulutusta vastaava työ Koulutusta vastaamaton työ Jatkaa opintoja (perus-tai jatkotutkintoon) Työpaikka tiedossa Ei töissä eikä työpaikkaa tiedossa

13 Tilanne huhtikuussa %:lla oli koulutustaan vastaava kokopäivä-tai osa-aikatyö Tilanne kohentunut hieman aiempiin vuosiin verrattuna v.2016 näin oli 64 %:lla ja v.2015 vastaavasti 63 %:lla Koulutusta vastaamattomassa työssä oli 7,5 % (v.2016 vastaavasti 7 %) Jatko-opiskelijoita/apurahalla olevia oli 4 %:ia (3 % v.2016) Yrittäjänä toimi 0,7 % (f. 5) (v %:ia vastaajista, f.9) ja free lancer tai keikkatöitä tekeviä oli 1,5 (f.11) (v.2016 luvut 0,8 % f.6) Huhtikuussa työttömiä oli 7,7 % (viime vuonna 8 %:ia vastaajista) Tämän lisäksi tukityöllistettynä, työvoimakoulutuksessa tai työharjoittelussa työmarkkinatuella oli 0,7 % Jotain muuta: päätoimisesti perustutkintoa opiskelevia oli 1,7 %, perhe-tai hoitovapaalla olevia 3 %, loput 7 % mm. osittain koulutusta vastaava työ, siviili-tai varusmiespalvelu, eläkkeellä, sairaslomalla, aiempaa koulutusta vastaava työ, työpaikka tiedossa jne..

14 Tilanne huhtikuussa 2016 tutkinnoittain, luvut frekvensseinä ja asteikolla prosentteina 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % % Työ, joka vastaa koulutusta Työ, joka ei vastaa koulutusta Jatkaa opintooja Työtön/tukityölllistetty Free lancer/yrittäjä Jotain muuta

15 Työpaikan hakeminen valmistumisen jälkeen töitä oli hakenut 69 %:ia vastaajista Haettujen työpaikkojen määrä Mediaani haetuille työpaikoille oli 4,5 vaihteluväli työpaikkaa tyypillisin määrä haettuja paikkoja oli yksi (19 % vastanneista) tieto työpaikasta oli saatu useimmiten Vastaamalla julkiseen työpaikkailmoituksen (35 %) Seuraavaksi yleisin tapa oli omien aiempien kontaktien ja verkostojen kautta (24 %:lla) sekä ottamalla itse yhteyttä työnantajaan (12,1 %) Muita väyliä: harjoittelu, rekrytointipalvelu, sosiaalinen media sekä erilaiset internet-sivustot (esim. kuntarekry, heli.fi) Työllistymiskysely 2016

16 Työpaikan saamiseen vaikuttaneet seikat Työpaikan saamiseen vaikuttaneita seikkoja kysyttiin 4-portaisella Likert-asteikolla (4 = erittäin tärkeä, 1 = ei lainkaan merkitystä) Työllistymisen kannalta tärkeimpiä seikkoja olivat akateeminen tutkinto, oma aktiivisuus, tutkinnon tuoma ammatillinen pätevyys, henkilökohtaiset ominaisuudet, ja pääaine Generalisteilla korostuu oma aktiivisuus ja henkilökohtaiset ominaisuudet, professiotutkinnon tehneillä taas itse tutkinto on tärkeä Vähiten työllistymisessä oli vaikuttanut lopputyön arvosana Kannattaa muistaa, että yksittäisen hakijan kohdalla seikka on voinut olla todella merkittävä, esim.jatko-opiskelupaikan haussa Vastaajilla oli myös mahdollisuus ilmoittaa jokin muu syy, ja näitä olivat mm.: nuoruus (tuoreet näkökulmat), elämänkokemus, kyky tuoda oma osaaminen esille haastattelutilanteessa tai hakemuksessa, hakijoiden vähyys, motivaatio työtä kohtaan

17 Työpaikan saamiseen vaikuttaneet tekijät keskiarvoina, asteikko: 4= erittäin tärkeä 1= ei lainkaan tärkeä, 0 = EOS akateeminen tutkinto oma aktiivisuus henkilökohtaiset ominaisuudet tutkinnon antama ammatillinen pätevyys pääaine oman alan työkokemus it-taidot sosiaaliset verkostot muu työkokemus kielitaito sivuaineet tuttu työpaikka sattuma opintomenestys muut opinnot tai muu koulutus projektiosaaminen lopputyön aihe harrastukset tutkimusmenetelmien hallinta järjestö-tai opiskelijatoimintakokemus kv. työ-tai opiskelukokemus lopputyön arvosana 1,53 1,37 1,3 1,27 1,26 1,22 2,73 3,24 3,16 3,1 3,04 2,95 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5

18 Työpaikan sijainti Työpaikoista suurin osa sijaitsee Uudellamaalla (25,5 %), Pohjois- Savossa (20,8 %) tai Pohjois-Karjalassa (19,9%), Ulkomailla työpaikka oli 1 %:lla (f.6) Muiden maakuntien osuudet alle 5 %:n luokkaa Mm. Pirkanmaa 4,9 %, Keski-Suomi 4,3 %, Päijät-Häme 4,2 % Kymenlaakso 3,8 %, ja Pohjois-Pohjanmaa 3,6 % Työllistymiskysely 2016

19 Työllistymisen laatu ja työtehtävien sisältö Työllistymiskysely 2016

20 Työsuhde ja työn vastaavuus koulutukseen nähden Työtehtäviin vaadittiin Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla 66,5 %:lla ylempi korkeakoulututkinto 13,4 %:lla alempi korkeakoulututkinto Lopuilta joko ei vaadittu kk-tutkintoa lainkaa tai he eivät osanneet sanoa Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneilla 93 %:lla vaatimuksena oli alempi korkeakoulututkinto 3 %:lla ylempi (f.2, molemmat lastentarhaopettajan tutkinnon suorittaneita) parhaiten tutkintonsa tasoa vastaaviin tehtäviin sijoittuivat hammaslääkärit ja oikeustieteiden maisterit (kaikilla 100 % ylempi) Eniten tehtäviin, joissa ei vaadita ylempää kk-tutkintoa sijoittui kauppatieteiden maistereita (heistä 56 % eli puolet), terveystieteiden maistereita (48 %) sekä luonnontieteistä valmistuneita (36 %) Työllistymiskysely 2016

21 Ei lainkaan 4 % Koulutukseni laaja-alaisuuden vuoksi vaikea arvioida 4 % Jokseenkin huonosti 4 % Jokseenkin hyvin 25 % Täysin 63 % Miten hyvin nykyinen työtehtäväsi vastaa koulutusalaasi?

22 Työn vastaavuus koulutukseen nähden Työ vastaa koulutusalaa 88 %:in mielestä nykyinen työtehtävä vastaa koulutusalaa täysin tai jokseenkin hyvin Täysin koulutusalaansa vastaavissa tehtävissä hammaslääkärit ja psykologit Huonosti tai ei lainkaan koulutusalaa vastaavissa töissä oli 8 % Eniten teologian maistereita (43 %, f.6), humanisteja ja hallintotieteiden maistereita (molempia 20 % vastanneista) Vaikeuksia määritellä tai en osaa sanoa 4 %:lla Eniten terveystieteiden maistereita Työn vaativuus suhteessa koulutukseen 75 %:n mielestä työn vaativuus vastaa koulutusta 21 %:n mielestä työn vaativuus oli koulutusta alhaisempi Kaikilta koulutusaloilta, suhteessa eniten HTM-, MMM- jattmtutkinnon tehneitä (yli 30 % em. tutkinnon suorittaneista) koulutukseen nähden liian vaativaa työtä 2 %:lla (f. 15) Yksittäisiä vastaajia liki kaikilta koulutusaloilta Työllistymiskysely 2016

23 Syyt koulutusta vastaamattoman työn vastaanottamiseen, asteikko: 4 = täysin samaa mieltä 3 = jossain määrin samaa mieltä 2 = jossain määrin eri mieltä, 1 = täysin eri mieltä keskiarvo Hakemisesta huolimatta en ole saanut koulutustani vastaavaa työtä Koulutusalaan liittyvän työkokemuksen vähäisyys Koulutusalani heikko työtilanne Taloudellinen pakko Asuinpaikkakunnalla ei ole koulutusta vastaavaa työtä tarjolla Muu koulutus ohjannut alalle Harrastus tai muu kiinnostus ohjannut alalle Nykyinen työ kiinnostavampi Työehdot paremmat nykyisessä työssä 2,95 2,66 2,66 2,63 2,42 2,13 2,13 1,99 1,64 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50

24 Työnantajan sektori Kuntasektorilla työskentelevien määrä on suurin 47 %:in osuudella Psykologian maistereista 85 %, kasvatustieteen maistereista ja kandeista 81 %:ia sekä lääkäreistä ja hammaslääkäreistä 77 %:ia työllistyy kuntasektorille Seuraavaksi eniten työllistytään yksityiselle sektorille, 27 % Eniten yksityiselle sektorille työllistyy kauppatieteiden maistereita (83 %) sekä farmaseutteja ja proviisoreita (72 %) Oma yritys on 1 %:lla vastaajista Luonnontietelijöitä työllistyi suhteessa eniten yliopistoihin (22 %) hallintotieteiden ja oikeustieteiden maistereita työllistyy eniten valtiosektorille (51 %) Järjestöissä tai säätiöissä oli eniten humanisteja (9 %) terveystieteiden maistereita sekä yhteiskuntatietelijöitä (molemmista ryhmistä 7 %)

25 Työantajan sektori, koko aineisto, %:na Muu (apuraha, maakunta, seurakunta, oma yritys, jne..) 8 % Järjestö/säätiö 4 % Yliopisto 6 % Valtio 10 % Yksityinen yritys 26 % Kunta, kuntayhtymä tai kaupunki 46 %

26 Työsuhde ja syyt ottaa koulutusta vastaamaton työ Työsuhde: 55 %:lla työsuhde on määräaikainen 41 %:lla työsuhde on vakinainen tai toistaiseksi voimassa oleva Lopuilla 4 %:lla työsuhde oli epätyypillinen eli keikkatyötä, apurahalla työskentelyä tms. Eniten vakinaisia työsuhteita oli yksityisellä sektorilla työskentelevillä (60 %:lla) Vastaajia pyydetään myös arvioimaan työtehtävien sisältöä Eniten oli erityisasiantuntija-tai asiantuntijatehtäviä (45 %), asiakas-tai potilastyötä (38 %) sekä opettamista tai kouluttamista (30 %) Seuraavassa diassa on tarkasteltu generalistien työtehtäviä tutkinnoittain 41 %:lla tehtävät sisälsivät asiantuntija/erityisasiantuntiatehtäviä Mm. opettamista tai kouluttamista liittyi 13 %:iin työtehtävistä, vaikka vastaajilla ei siis ollut opettajan koulutusta

27 Työtehtävien sisällöt generalisteilla tutkinnoittain KTM HTM KM MMM YTM TM TtM erityis/asiantuntija opettamista/koulutta mista Asiakas-tai potilastyö tutkimuksen tekoa johtamista tai esimiestehtäviä FM, hum FM, luo 0 % 50 % 100 %

28 Työssä tarvittavat taidot Vastaajia pyydettiin arvioimaan erilaisten taitojen ja tietojen tärkeyttä työssä Likert-asteikollisilla väittämillä Tärkeimmiksi taidoiksi nousivat: kyky itsenäiseen työskentelyyn, oppimiskyky ja viestintätaidot suomen kielellä Vähemmän tärkeitä taitoja olivat johtamistaidot ja viestintätaidot englannin kielellä

29 Työssä vaadittavat taidot ja tiedot, keskiarvoina 4= erittäin tärkeä 3 = melko tärkeä, 2 = vain vähän tärkeä, 1= ei lainkaan tärkeä kyky itsenäiseen työskentelyyn joustavuus ja sopeutumiskyky viestintätaidot suomenkielellä oppimiskyky oman koulutusalan tehtävien käytännön taidot ryhmätyötaidot, sosiaaliset taidot tiedonhankintataidot neuvottelutaidot tietotekniikan hallinta analyyttisyys ja systemaattisyys oman alan teoreettinen osaaminen esiintymiskyky luovan ajattelun taidot projektinhallintataidot johtamistaidot viestintätaidot englannin kielellä 2,4 2,54 2,82 3,78 3,72 3,62 3,62 3,61 3,61 3,51 3,46 3,28 3,27 3,22 3,19 3,19 Keskiarvo 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4

30 Työttömyys Työllistymiskysely 2016

31 Työttömyys ja työttömyyden kesto työttömyyttä oli kokenut 40 %:ia vastaajista Naisista lähes kolme neljästä (74 %) ja miehistä 26 % oli kokenut työttömyyttä Professioalojen ja generalistialojen välillä ei ollut suurta eroa työttömyyden kokemisen suhteen: 41 % professialoilta valmistuneista ja 38 % generalisteista oli kokenut työttömyyttä, mutta työttömyyden keston suhteen on: professioaloilta valmistuneista 2,7 % oli ollut työttömänä koko valmistumisen jälkeisen ajan, kun taas generalisteista huomattavasti isompi osuus 12,9 % Kyselyhetkellä työttöminä oli 8 %:ia vastaajista keskimäärin työttömyys oli kestänyt 4 kk, tyypillisin aika oli 2,5 kk, mediaani 3 kk 2 viikkoa, vaihteluväli 2 vko 14 kk Työttömyyden syistä kysyttiin 4-portaisella Likert-asteikolla Useimmiten työttömyyden syy on asuinpaikkakunnassa, jossa ei ole sopivia töitä tarjolla, 69 %:ia vastanneista oli väitteen kanssa erittäin tai jossain määrin samaa mieltä Toiseksi yleisin syy oli se, että koulutusta vastaavaa työtä ei ollut löytynyt : 64 % väitteen kanssa erittäin tai jossain määrin samaa mieltä Seur.diassa tarkempi erittely väitteiden jakaumista

32 Työttömyyteen vaikuttaneet tekijät %:na asuinkunnassa ei ole ollut tarjolla sopivia töitä en ole löytänyt koulutusta vastaavaa työtä työsuhteiden väliin on jäänyt työttömyysjaksoja opettajan ns. kesätyöttömyyttä koulutus ei ole antanut riittäviä työelämävalmiuksia en ole löytänyt itseä kiinnostavaa työtä en ole halunnut toimia aktiivisesti työelämässä täysin samaa mieltä jossain määrin samaa mieltä jossain määrin eri mieltä täysin eri mieltä 0 % 50 % 100 %

33 Muita syitä työttömyyteen Vastaajat saivat myös lisätä omia syitä työttömyydelle, näitä olivat mm.: On hakenut töitä mutta ei ole tullut valituksi Ylitarjontaa hakijoista Työkokemuksen vähyys Koulutuksen antamat valmiudet sopivat harvoihin paikkoihin Muutto toiselle paikkakunnalle tai oleskelu ulkomailla Vaikeus ymmärtää mitä töitä voisi hakea Valmistumisajankohta (virat tulevat hakuun keväällä) Henkilökohtaiset syyt, kuten äitiysloma tai oma sairastelu

34 Yliopisto-opintojen arviointia Työllistymiskysely 2016

35 Koulutuksen arviointi (ns. laatuväittämät) Kyselyn viimeisessä osassa vastaajia kysytään tyytyväisyyttä saamaansa koulutukseen ja opintoihin sekä koulutuksen antamista työelämävalmiuksista Parhaimmat arvosanat koko yliopiston tasolla tulivat laitoksen ilmapiiristä sekä opetusjärjestelyistä (olivat tukeneet opiskelua), myös väitteen opinnoissani joutui tekemään liikaa töitä suhteessa saatuihin opintopisteisiin kanssa 74 %:ia vastaajista oli eri mieltä väitteen kanssa, mikä kertonee siitä että opintojen työmäärä oli ollut sopiva Seuraavassa diassa opetuksen laatuväittämät ja sitä seuraavassa diassa (nro 37) on vertailtu tiedekunnittain työelämälähtöisyyteen liittyviä väittämiä

36 Opetus ja ohjaus asteikko 1 = eri mieltä, 4 = samaa mieltä Laitoksellani oli hyvä ja viihtyisä ilmapiiri, joka tuki oppimista 3,28 Opetusjärjestelyt tukivat..opintojen sujuvaa etenemistä Kurssien ja opetuksen sisältö vastasi tavoitteita Loputyön ohjaus oli riittävää Opettajien pedagoginen osaaminen oli pääasiallisesti hyvää Opetusmenetelmät ja materiaalit tukivat oppimista 3,13 3,11 3,08 3,08 3,01 Sain halutessani riittävästi ohjausta ja palautetta 2,8 Kurssien suoritusmahdollisuudet olivat..monipuolisia Opinnoissa joutui tekemään liikaa töitä suhteessa saatuihin op:siin 1,94 2,88 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 Työllistymiskysely 2016

37 Akateemisen koulutuksen suhde työllistymiseen tiedekunnittain Keskiarvoina, asteikko 4 = täysin samaa mieltä 1 = täysin eri mieltä 3,5 3,18 3,13 3 2,5 2 1,67 2,49 2,38 2,43 2,32 2,48 2,38 2,08 1,99 2,68 2,72 2,42 2,84 2,73 2,71 2,06 2,42 2,57 2,59 FIL.TDK 1,5 1,38 LUMET 1 0,5 1,32 1,25 TERVEYS YHKA 0 akateeminen koulutus oli liian tutkinto on ollut teoreettista huono investointi työllistymisen kannalta koulutus oli liiaksi eristäytynyt työelämästä opinnot antoivat riittävästi ammatillista itseluottamusta akateemisen koulutuksen suorittaminen on ollut taloudellisesti kannattavaa tutkintotavoitteet vastasivat työelämän tarpeita

38 Mitä muutoksia tekisi tutkintoon nykytietämyksellä? Jotain muuta 3 % Vaihtaisi sivuainetta/sivuaineita 10 % Suorittaisi kokonaan eri tutkinnon 10 % Suorittaisi nykyisen tutkinnon sellaisenaan 39 % Opiskelisi lisää tai laajempia sivuianeita 27 % Ei hakeutuisi lainkaan yliopistoon 3 % Vaihtaisi pääainetta 8 %

39 Mitä muutoksia tutkintoon? 39 %:ia oli tyytyväisiä tutkintoonsa eli nykytietämyksellä ei tekisi muutoksia tutkintoonsa Professiotutkinnon suorittaneet tyytyväisempiä: heistä 58 % ei tekisi muutoksia tutkintoonsa, generalisteista taas 40 % oli tätä mieltä Seuraavaksi eniten opiskeltaisiin lisää tai laajempia sivuaineita (27 %:ia kaikista vastaajista), erityisesti näin tekisivät opettajiksi valmistuneet: peräti 75 % heistä opiskelisi lisää tai enemmän Mitä muuta tekisi? Mm. Suuntaisi tutkintoaan käytännönläheisempään tai työelämälähtöisempään suuntaan (mm. sivuainevalinnat, harjoittelut) vaihtaisi yliopistoa tai opiskelisi samaa alaa mutta amk:ssa Opiskelisi hitaammin/nopeammin/nuorempana

40 Mitä sivuaineita? Laidasta laitaan, liki kaikki mahdolliset oppiaineet mainittu (n. 180 eri ainetta) hyvin täsmällisistä ( 25 op liikunnasta ) tai spesifejä ( kemikaalilainsäädäntöä karttaohjelmia ) vähemmän täsmällisiin..ammattiin valmistavia opintoja Kasvatusalalla toimivilla (opettajat, lastentarhaopettajat) nousee esille 1) erityispedagogiikka; joka sekä tukisi osaamista nykyisessä työssä että auttaisi myös työllistymisessä 2) useamman opetettavan aineen pätevyys tai kaksoispätevyys useammasta opetettavasta aineesta tai pätevyydestä on etua, kun opettajan viroista kilpaillaan Aineenopettajilla opetettavat aineet: ainevalinnat (englanti ja psykologia) eivät vastaa todellista työelämän kysyntää. Suurin osa paikoista vaatii perinteisiä aineyhdistelmiä kuten englanti ja ruotsi Muutoin hajonta on suurta, mutta kauppatieteet eri osa-alueineen, oikeustieteet, psykologia ja tilastotiede saivat useimmiten mainintoja (ks. seur.dia) Usein opiskeltaisiin lisää oman alan lähellä olevia aineita (esim. humanistit: viestintää, kieliä, luonnontieteilijät: biologiaa, biotieteitä, ympäristötieteitä/oikeutta) Mutta poikkitieteellisyyskin voi kannattaa: Esim. oikeustieteissä on kemian opiskelijoille sopivia kursseja, mutta sitä ei koskaan mainittu. teollisuudessa tarvitaan mm. kemikaalilainsäädännön tuntemusta Proviisorikoulutuksessa voisi olla esimiestaitojen koulutusta Metsätietelijöille tulisi opettaa raakaa taloustiedettä ja laskentaa, jotta heillä olisi mahdollisuuksia johtajien paikkoihin..

41 Sivuaineet vertailua (suosituimmat) Opettajaksi opiskelleet: Erityispedagogiikkaa tai erityisopettajan pätevyys 18,6 % Jokin toinen opetettava aine tai luokanopettajan pätevyys 8,6 % Alkukasvatusta/opetusta 8,1 % Liikuntaa 5,7 % Muut professioalat: yleensä oman alan erikoistumisopintoja Generalistit: Kauppatieteet 15 %, (ml. Johtaminen, laskentatoimi ja markkinointi) Oikeustieteet 12 % (ml. Hallinto-, siviili- ja ympäristöoikeus) Psykologia 5,5 %/Tilastotiede 5,5 % Sosiaalityö/sosiaalityöntekijän pätevyys 4,9 % Opettajan pedagogiset 4,4 %/Tietojenkäsittelytiede 4,4 %

42 Muuta sanottua opinnoista ja työllistymisestä Kyselylomakkeen lopussa vastaajilla on vielä mahdollisuus kommentoida opintojaan, lomaketta tai antaa lisätietoja - Eniten kommenteissa tuli esille se että koulutukseen kaivattiin enemmän käytännönläheisyyttä tai linkkejä/kontakteja työelämään - Erityisesti käytännönläheisyyttä kaivattiin myös professioaloilla; harjoittelut eivät aina antaneet realistista kuvaa todellisuudesta (esim. opetusharjoittelut) - Lisää käytäntöä ja vähemmän turhaa löpinää, samalla esim. työelämän vaatimukset jäävät käymättä läpi KK -..enemmän kytköksiä työelämään (projektiosaaminen, tuotekehitys, asiakasneuvottelut). Lisäksi opetuksessa tulisi olla enemmän ryhmätöitä, esiintymistä, väittelyä ja muita sosiaalisia menetelmiä Hallintotieteiden maisteri - Kandivaihe keskittyi liikaa avoapteekkisektorille, Se ei antanut riittäviä valmiuksia muille sektoreille. Farmaseutti - Pitkän työuran jälkeen opiskelun kautta teoria ja käytäntö nivoutuvat hyvin yhteen ja opiskelusta saa paljon irti. TtM

43 Omaan hyvään työllistymiseen vaikutti eniten halukkuus tehdä ennen valmistumista monipuolisesti sijaisuuksia (..), oma aktiivisuus ja valmius muuttamaan työn perässä. Teologian maisteri Yliopistotutkinto mahdollistaa työllistymisen, jos on itse aktiivinen ja hankkii opintojen ohessa käytännön kokemusta KTM Olen erittäin tyytyväinen, että päätin lähteä opiskelemaan terveystaloustiedettä. Ala on hyvin mielenkiintoinen ja jatkuvasti ajankohtainen! Koulutus on antanut erilaisia teoreettisia näkökulmia jatkuvien sote-muutosten seurantaan ja hahmottamiseen, Terveystieteiden maisteri Ja lopuksi: Jos aloittaisin opintoni nyt, opiskelisin juuri sitä mikä sillä hetkellä kiinnostaa, enkä hukkaisi aikaani murehtien sitä, miten monta vuotta minulla menee tai miten vähän työkokemusta minulla on. Työelämä opettaa töitten tekemistä. Yliopisto sen sijaan on paikka uuden tiedon tuottamiselle sekä ajattelevien ja vastuullisten ihmisten kiinnostukselle maailmaa ja sen tutkimista kohtaan. YTM

44 Lisätietoja suunnittelija Outi Suorsalta, opintopalvelut