Vuonna 2015 valmistuneiden työllistyminen

Transkriptio

1 Vuonna 2015 valmistuneiden työllistyminen Työllistymisselvitys 2016 Outi Suorsa

2 Kyselyn taustatietoja Farmaseutin, lastentarhaopettajan tai ylemmän kk-tutkinnon suorittaneita oli vuonna 2015 kaikkiaan 1535 henkilöä Ulkomaalaisten* osuus tutkinnon suorittaneista f.153 eli 10% kysely lähetettiin huhtikuussa 2016 kaikille, joille löytyi osoitetieto Suomessa eli yhteensä 1461:lle (95 %) Sähköinen kysely oli auki asti Kyselyyn voi vastata paperi-tai e-lomakkeella suomen- tai englanninkielellä vastauksia saapui 734, joten vastausprosentti on 50,2 % ulkomaalaisten* osuus kaikista vastanneista 2,0 % (f.15) *muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenään puhuva Vastaajien tuli ilmoittaa henkilökohtainen koodi, jonka avulla opiskelijarekisteristä saatavia taustatietoja (mm. yksikkö, pääaine, suuntautumisvaihtoehto) voitiin yhdistää vastauksiin

3 Vastaajat Miehiä vastaajista oli 28,2 % ja naisia 71,8 % Keskimäärin vastaajat olivat valmistuessaan 31,5 -vuotiaita, tyypillisin ikä oli 24 vuotta ja vaihteluväli v. Eniten vastaajia asui Pohjois-Karjalassa (22,4 %), Pohjois-Savossa (21,6 %) ja Uudellamaalla (19 %) Kampuksittain vertailtuna eniten vastaajissa oli Kuopion kampukselta valmistuneita (45,8), toiseksi eniten Joensuusta 45,5 % Vastanneista 12,1 %:lla oli aineenopettajan kelpoisuus Opintopisteitä oli keskimäärin 164, mediaani oli 135 op Tutkinto oli suoritettu keskimäärin 11 lukukaudessa (netto) Maisteriohjelmasta valmistuneita oli 2,5 % Avoimen väylän kautta opiskelemaan tulleita oli 4,9 %

4 Vastaajat yksiköittäin ja kampuksittain Skope Farmasian laitos Lääketieteen laitos Yhteiskuntatieteiden laitos Kauppatieteen laitos Humanistinen osasto KaPsy Oikeustieteen laitos Hoitotieteen laitos Sos. &terveysjoht.laitos HiMa Teologian osasto Fysiikan ja matematiikan laitos Tietojenkäsittelytieteen laitos Biologian laitos Metsätieteen osasto Ympäristötieteen laitos Kemian laitos Sovelletun fysiikan laitos Lumet tdk:n hallinto Joensuu Kuopio Savonlinna Työllistymiskysely 2016

5 Katoanalyysiä Perusjoukossa % Miehiä 31 28,2 Ulkomaalaisia 10 2,3 Käytettyjä lukukausia netto 10,9 11,1 Opintopisteitä Maisteriohjelmassa opiskelleita Aineenopettajaksi valmistuneita 4,3 2,5 11,6 12,3 Vastanneet %:na Miehet vastaavat hieman laiskemmin Ulkomaalaisten vastausprosentissa (22 %) on iso ero kun verrataan suomalaisiin vastaajiin (54,7 %) Tutkinnoittain vertailtuna huonoin vastausprosentti oli lääkäreiksi (36,2 %), psykologeiksi (38,5% ) ja farmaseuteiksi (44,6 %) valmistuneilla Seuraavassa diassa vastausmäärät ja vastaamatta jättäneet tutkinnoittain vertailtuna Sitä seuraavassa diassa opmääriä tutkinnoittain (huom! Luvut koko perusjoukosta) Työllistymiskysely 2016

6 Vastanneet ja ei vastanneet tutkinnoittain OTM TM Proviisori FM, hum.ala Hammaslääkäri YTM TtM MMM Lastentarhaopettaja FM, luonnont. KM Kaikki HTM KTM Farmaseutti PsM Lääkäri % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % vastanneet ei -vastanneet

7 Aineiston ryhmittelystä Vastaajia on pääsääntöisesti tarkasteltu tutkinnoittain, koulutusaloittain tai professio-generalistijaottelulla Professio = tutkinto, jolla saadaan tietty ammatillinen pätevyys tai virkakelpoisuus, esim. lääkäri, opettaja, sosiaalityöntekijä Generalisti: ns.asiantuntijamaisteri-tutkinto Ryhmiä on voitu yhdistellä vastaajien vähäisen määrän takia, mikäli tulokset saman tyyppiset (esim. lääkärit + hammaslääkärit)

8 Vastaajien asuinmaakunnat %:na 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % muut Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Savo Etelä-Karjala Kymenlaakso Päijät-Häme Pirkanmaa Uusimaa opintojen jälkeen asutaan useimmiten P-Karjalassa (22,4 %) P-Savossa (21,5 %) Uudellamaalla (19 %) Ulkomailla asuvia ei ole tässä yhtään, sillä tieto kotipaikkakunnasta perustuu väestörekisteristä saatuihin tietoihin, mutta vastaajista 5 (0,7 %) ilmoitti asuvansa ulkomailla 0 % Kotimaakunta vastaushetkellä Työllistymiskysely 2016

9 Vastaajien opiskeluun liittyviä taustatietoja keskimäärin opiskeluun oli käytetty 5,5 lukuvuotta (11 lukukautta, netto) vaihteluväli 1-21,5 lukuvuotta Bruttolukukausina aikaa oli kulunut 5,8 lukuvuotta, vaihteluvälin ollessa 1,5 23 lukuv. Suoritetut opintopisteet vaihtelivat ,5 op:n välillä (seur.diassa tutkinnoittain) Alemmissa tutkinnoissa keskimäärin opintopisteitä oli 181,4 ja ylemmissä 161,6 71 % vastaajista ei ollut tehnyt muita (korkeakoulu)tutkintoja 25 %:lla oli jokin kk-tutkinto suoritettuna ennen nykyistä tutkintoa 3 % oli tehnyt samanaikaisesti toisen kk-tutkinnon 12 %:illa vastaajista oli aineenopettajan tutkinto Työllistymiskysely 2016

10 Opintopistemäärät ylemmissä kk-tutkinnoissa (poislukien LL ja HLL-tutkinnot), perusjoukko Mediaani Keskiarvo Maksimi Työllistymiskysely 2016

11 Oman alan työkokemus (ml. harjoittelut) opiskeluaikana Vastaajista oman alan töitä opiskeluaikana oli tehnyt Kokopäivätyötä 59 %:ia (saman verran kuin v.2014 valmistuneista) Osa-aikatyötä 30 % (32 %:ia ed.vuonna) Free lance tai keikkatöitä 15 % (saman verran ed.vuonna) työkokemuksen määrä vaihteli alle kuukaudesta - 8 v. 3 kk (muutamat ilmoittivat työskennelleensä koko opiskeluajan) Ei lainkaan opiskeluaikana oman alan töitä tehneitä oli 14 % eniten lastentarhaopettajia (33,3 %), psykologeja (30 %) sekä kauppatieteiden maistereita (20 %) Virhettä vastauksiin luo se, että osa vastaajista ei ollut mieltänyt opiskeluaikana tehtyä (pakollista) harjoittelua oman alan työkokemukseksi vaikka se nimenomaan pyydettiin laskemaan mukaan (esim. lastentarhaopettajilla ja psykologeilla on pakollista oman alan harjoittelua jonka olisi voinut laskea mukaan) Työllistymiskysely 2016

12 Vastavalmistuneiden työllistymistilanne - sekä valmistumishetkellä että huhtikuussa 2016

13 Tilanne valmistumishetkellä hieman alle puolet (44,8 %:ia, ed.vuonna 46 %) vastaajista oli koulutusta vastaavassa kokoaika- tai osa-aikatyössä Paras tilanne HLL:ksi valmistuneilla (89 %:ia oman alan töissä) Kun huomioidaan myös ne, joilla oli oman alan töitä tiedossa valmistumishetkellä, paras tilanne HLL ja OTM-tutkinnon suorittaneilla (kaikilla vastanneilla) 15 %:ia (viime vuonna 14 %) oli koulutusta vastaamattomassa työssä (eniten terveystieteiden maistereita, joista 42 % oli koulutustaan vastaamattomassa työssä) joka viides (19 %, viime vuonna 18 %) oli ilman töitä (ei töissä eikä työpaikkaa tiedossa) Eniten humanisteja, joista 37 %:lla oli em. tilanne Jatko-opintoja suunnitteli 2 % Tarkempi erittely tutkinnoittain seur.diassa

14 Tilanne valmistumishetkellä tutkinnoittain, luvut frekvensseinä ja prosentteina 100 % 90 % 80 % 70 % % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % % Koulutusta vastaava työ Koulutusta vastaamaton työ Jatkaa opintoja (perus-tai jatkotutkintoon) Työpaikka tiedossa Ei töissä eikä työpaikkaa tiedossa

15 Tilanne huhtikuussa %:lla (v %:lla) oli koulutustaan vastaava kokopäivä-tai osaaikatyö Koulutusta vastaamattomassa työssä oli 7 % Jatko-opiskelijoita/apurahalla olevia oli 3 %:ia Yrittäjänä toimi 1 %:ia vastaajista (f.9) ja free lancer tai keikkatöitä tekeviä oli 0,8 % (f.6) Huhtikuussa työttömiä oli 8 %:ia vastaajista (saman verran kuin viime vuonna) Tämän lisäksi tukityöllistettynä, työvoimakoulutuksessa tai työharjoittelussa työmarkkinatuella oli 0,4 % Jotain muuta (13 %): perhevapaa, osittain koulutusta vastaava (osa-aika)työ tai ed.koulutusta vastaava työ, varusmies-tai siviilipalvelus tai päätoiminen opiskelu (perustutkinto, amk-tutkinto), eläkkeellä olo Seuraavassa diassa tarkempi erittely tutkinnoittain

16 Tilanne huhtikuussa 2016 koulutusaloittain, fr. + % 100 % 90 % 80 % 70 % % 50 % 40 % 30 % 20 % % 0 % Työ, joka vastaa koulutusta Työ, joka ei vastaa koulutusta Jatko-opiskelija Työtön/tukityölllistetty Free lancer/yrittäjä Jotain muuta

17 Työpaikan hakeminen valmistumisen jälkeen töitä oli hakenut 54 %:ia vastaajista Haettujen työpaikkojen määrä Mediaani haetuille työpaikoille oli 5 vaihteluväli työpaikkaa tyypillisin määrä haettuja paikkoja oli yksi (12 % vastanneista) tieto työpaikasta oli saatu useimmiten ottamalla itse yhteyttä työnantajaan (ml. avoin hakemus) 21 % tai työvoimatoimiston, ml. kautta 19 %, (tarkempi erittely seur.diassa) nettisivut (työnantajan tai erilaisia palveluita kuten Aarresaari, Kuntarekry, Valtiolle.fi, Monster, Oikotie, Duunitori) jokin muu: lehti-ilmoitus, Facebook, Linked in sähköpostilista, gradu, olipa yksi vastaaja saanut työpaikan yliopiston järjestämän ekskursion kautta Tässä on alakohtaisia eroja, mm. farmaseuteille harjoittelu oli hyvä keino saada työpaikka, lastentarhaopettajista taas useimmat saivat tiedon työvoimatoimistosta ja hammaslääkärit ja lääkärit taas ottivat itse yhteyttä Työllistymiskysely 2016

18 Mistä tieto saatu työpaikasta %:na työnantajalta (entuudestaan tuttu työpaikka, rekrytointitilaisuus tms.) 5 % TE-toimisto tai 19 % jokin muu 6 % oma yhteydenotto tai avoin hakemus 21 % tuttu, kaveri tai sukulainen kertoi 12 % jokin muu nettisivu 7 % työnantajan tai oman alan nettisivu 8 % harjoittelupaikan kautta 9 % työkaveri tai esimies kertoi 13 % Työllistymiskysely 2016

19 Työpaikan saamiseen vaikuttaneet seikat Työpaikan saamiseen vaikuttaneita seikkoja kysyttiin 4-portaisella Likert-asteikolla (4 = erittäin tärkeä, 1 = ei lainkaan merkitystä) Työllistymisen kannalta tärkeimpiä seikkoja olivat akateeminen tutkinto, oma aktiivisuus, tutkinnon tuoma ammatillinen pätevyys, henkilökohtaiset ominaisuudet, ja pääaine Generalisteilla korostuu oma aktiivisuus ja henkilökohtaiset ominaisuudet, professiotutkinnon tehneillä taas itse tutkinto on tärkeä Vähiten työllistymisessä oli vaikuttanut lopputyön arvosana Kannattaa muistaa, että yksittäisen hakijan kohdalla seikka on voinut olla todella merkittävä, esim.jatko-opiskelupaikan haussa Vastaajilla oli myös mahdollisuus ilmoittaa jokin muu syy, ja näitä olivat mm.: entuudestaan tuttu työpaikka, suositukset, onnistuminen haastattelussa, hakijoiden vähyys, omat verkostot, sukupuoli, vastavalmistuneisuus

20 Työpaikan saamiseen vaikuttaneet tekijät keskiarvoina, asteikko: 4= erittäin tärkeä 1= ei lainkaan tärkeä, 0 = EOS akateeminen tutkinto oma aktiivisuus tutkinnon antama ammatillinen pätevyys henkilökohtaiset ominaisuudet pääaine oman alan työkokemus sosiaaliset verkostot it-taidot muu työkokemus kielitaito sivuaineet sattuma tuttu työpaikka opintomenestys muut opinnot tai muu koulutus lopputyön aihe projektiosaaminen harrastukset kv. työ-tai opiskelukokemus järjestö-tai opiskelijatoimintakokemus tutkimusmenetelmien hallinta lopputyön arvosana 3,48 3,47 3,43 3,42 3,24 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4

21 Työpaikan sijainti Työpaikoista suurin osa sijaitsee Uudellamaalla (21 %), Pohjois- Savossa (19,7 %) tai Pohjois-Karjalassa (17,4%), Ulkomailla työpaikka oli 1 %:lla (f.6) Muiden maakuntien osuudet alle 5 %:n luokkaa Mm. Pirkanmaa 4,5 %, Kymenlaakso 4,8 %, Päijät-Häme ja Keski- Suomi, molemmat yhteensä 4 % Kampuksittain vertailtuna eroja hieman löytyy Joensuun kampukselta valmistuneista 28 % oli löytänyt työpaikan Uudeltamaalta ja 27 %:ia Pohjois-Karjalasta Kuopion kampukselta valmistuneista 34 % työllistyi Pohjois-Savoon ja 15 % Uudellemaalle Savonlinnan kampukselta valmistuneista 19 % työllistyi Pohjois- Karjalaan, 15 % Uudellemaalle ja 12 % Etelä-Savoon Työllistymiskysely 2016

22 Työllistymisen laatu ja työtehtävien sisältö Työllistymiskysely 2016

23 Työsuhde ja työn vastaavuus koulutukseen nähden Työtehtäviin vaadittiin 58 %:lla ylempi korkeakoulututkinto 21 %:lla taas alempi korkeakoulututkinto Farmaseuteista ja lastentarhaopettajista 82 % vaatimuksena alempi tutkinto Ylemmän tutkinnon suorittaneista vastaavasti 9 %:lla vaatimuksena alempi kktutkinto 16 %:illa työtehtäviin ei vaadittu lainkaan kk-tutkintoa 5 % ei osannut sanoa parhaiten tutkintonsa tasoa vastaaviin tehtäviin sijoittuivat lääkärit, hammaslääkärit, psykologit ja lastentarhaopettajat (= kaikilla 100 % oma taso) Eniten tehtäviin joissa ei vaadita kk-tutkintoa sijoittui terveystieteiden maistereita (heistä 25 % eli joka neljäs) sekä luonnontieteistä valmistuneita (23 %) Työllistymiskysely 2016

24 Vaaditaanko nykyiseen työhön korkeakoulututkinto? Vertailua tutkinnoittain, luvut frekvenssejä LL +HLL + PsM KM TM Proviisori YTM FM, hum. FM, luo HTM TtM MMM KTM Farmaseutti LTO % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % ylempi alempi ei eos

25 Ei lainkaan 4 % Koulutukseni laajaalaisuuden vuoksi vaikea arvioida 3 % Jokseenkin huonosti 6 % Jokseenkin hyvin 23 % Täysin 64 % Miten hyvin nykyinen työtehtäväsi vastaa koulutusalaasi?

26 Työn vastaavuus koulutukseen nähden Työ vastaa koulutusalaa 87 %:in mielestä nykyinen työtehtävä vastaa koulutusalaa täysin tai jokseenkin hyvin Täysin koulutustaan vastaavissa tehtävissä hammaslääkärit ja psykologit Huonosti tai ei lainkaan koulutusalaa vastaavissa töissä oli 10 % Eniten humanisteja ja luonnontieteilijöitä Vaikeuksia määritellä tai en osaa sanoa 3 %:lla Eniten terveystieteistä ja hallintotieteistä valmistuneita Työn vaativuus suhteessa koulutukseen 74 %:n mielestä työn vaativuus vastaa koulutusta 21 %:n mielestä työn vaativuus oli koulutusta alhaisempi Kaikilta koulutusaloilta,suhteessa eniten HTM-, MMM-, TtM ja YTM-tutkinnon tehneitä (yli 30 % em. tutkinnon suorittaneista) koulutukseen nähden liian vaativaa työtä 3 %:lla (f. 21) Näistä puolet kasvatustieteilijöitä Muutoin yksittäisiä vastaajia eri tieteenaloilta Työllistymiskysely 2016

27 Syyt koulutusta vastaamattoman työn vastaanottamiseen, asteikko: 4 = täysin samaa mieltä 3 = jossain määrin samaa mieltä 2 = jossain määrin eri mieltä, 1 = täysin eri mieltä keskiarvo Taloudellinen pakko Koulutusalaan liittyvän työkokemuksen vähäisyys Hakemisesta huolimatta en ole saanut koulutustani vastaavaa työtä Koulutusalani heikko työtilanne Asuinpaikkakunnalla ei ole koulutusta vastaavaa työtä tarjolla Muu koulutus ohjannut alalle Nykyinen työ kiinnostavampi Harrastus tai muu kiinnostus ohjannut alalle Työehdot paremmat nykyisessä työssä 2,46 2,45 2,44 2,40 2,11 1,99 1,83 1,70 1,50 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00

28 Työnantajan sektori Eniten työpaikkoja oli kunta-alalla, 64 %:lla Esimerkiksi lastentarhaopettajista 85 %, kasvatustieteen maistereista 82 % ja lääkäreistä 77 % työllistyy kuntasektorille Seuraavaksi eniten työllistytään yksityiselle sektorille, 27 % Eniten yksityiselle sektorille työllistyy proviisoreita (72 %:ia), farmaseutteja (62 %:ia) ja maatalous-metsätieteiden maistereita (61,5 %) Oma yritys on 2 %:lla vastaajista Luonnontietelijöitä työllistyi suhteessa eniten yliopistoihin (30 %) ja hallintotieteiden maistereita valtiosektorille (62 %) Järjestöissä tai säätiöissä oli eniten terveystieteiden maistereita (10 %) ja humanisteja (9 %)

29 Työantajan sektori, koko aineisto, %:na Järjestö/säätiö 6 % Muu (apuraha, maakunta, seurakunta, oma yritys, jne..) 7 % Yliopisto 12 % Valtio 11 % Kunta, kuntayhtymä tai kaupunki 64 %

30 Työsuhde ja syyt ottaa koulutusta vastaamaton työ Työsuhde: 56 %:lla työsuhde on määräaikainen 41 %:lla työsuhde on vakinainen tai toistaiseksi voimassa oleva Lopuilla 3 %:lla työsuhde oli joko keikkatyötä tai apurahalla työskentelyä Puolet vastaajista oli ollut valmistumisensa jälkeen yhden työnantajan palveluksessa, enimmillään työnantajia oli ollut 7 kpl Vastaajia pyydetään myös arvioimaan työtehtävien sisältöä Eniten oli erityisasiantuntija-tai asiantuntijatehtäviä (43 %), mutta lähes yhtä paljon asiakas-tai potilastyötä (40 %) sekä opettamista tai kouluttamista (38 %) Tarkempi erittely tutkinnoittain seuraavassa diassa

31 Työtehtävien sisällöt tutkinnoittain ja %:na YTM TtM TM PsM Proviisori MMM LL + HLL KTM KK (=LTO) + KM HTM + OTM FM, luo FM, hum Farmaseutti erityis/asiantuntija opettamista/koulutt amista Asiakas-tai potilastyö tutkimuksen tekoa johtamista tai esimiestehtäviä 0 % 50 % 100 %

32 Työssä tarvittavat taidot Vastaajia pyydettiin arvioimaan erilaisten taitojen ja tietojen tärkeyttä työssä Likert-asteikollisilla väittämillä Tärkeimmiksi taidoiksi nousivat: kyky itsenäiseen työskentelyyn, oppimiskyky, joustavuus, ryhmätyötaidot, ja viestintätaidot suomen kielellä Vähemmän tärkeitä taitoja olivat viestintätaidot vierailla kielillä sekä johtamistaidot

33 Työssä vaadittavat taidot ja tiedot, keskiarvoina 4= erittäin tärkeä 3 = melko tärkeä, 2 = vain vähän tärkeä, 1= ei lainkaan tärkeä 4 3,74 3,67 3,64 3,63 3,62 3,59 3,5 3,37 3,35 3,27 3,22 3,17 3,14 3,5 3 2,76 2,51 2,42 2,5 2 1,5 1 0,5 Keskiarvo 0

34 Työttömyys Työllistymiskysely 2016

35 Työttömyys ja työttömyyden kesto työttömyyttä oli kokenut 35 %:ia (f. 257) vastaajista Naisista kaksi kolmesta (71 %) ja miehistä 29 % oli kokenut työttömyyttä Ulkomaalaisista (ei suomi tai ruotsi äidinkielenä) puolet oli kokenut työttömyyttä Koko valmistumisen jälkeisen ajan työttömänä olleita oli 6,5 % Kyselyhetkellä työttöminä oli 8 %:ia vastaajista keskimäärin työttömyys oli kestänyt 4 kk, tyypillisin aika oli 1,5 kk, mediaani 3 kk 1 viikkoa, vaihteluväli 1 vko 10 kk 1 viikko Koko valmistumisen jälkeisen ajan työttömän olleilla työttömyys oli kestänyt keskimäärin 6 kk, mediaanin ollessa 6,5 kk Eniten työttömyyttä olivat kokeneet farmasian alalta valmistuneet (farmaseutin tai proviisorin tutkinto), kasvatustieteilijät ja matematiikkaa opiskelleet

36 Työttömyys tutkinnoittain frekvensseinä FM, hum. KM FM, luonnont. YTM Farmaseutti TM TtM KTM Proviisori HTM MMM Lto LL + HLL työttömyyttä koettu työtön koko valmistumisen jälkeisen ajan

37 Työttömyyteen vaikuttaneet tekijät %:na asuinkunnassa ei ole ollut tarjolla sopivia töitä en ole löytänyt koulutusta vastaavaa työtä työsuhteiden väliin on jäänyt työttömyysjaksoja opettajan ns. kesätyöttömyyttä koulutus ei ole antanut riittäviä työelämävalmiuksia en ole löytänyt itseä kiinnostavaa työtä en ole halunnut toimia aktiivisesti työelämässä täysin samaa mieltä jossain määrin samaa mieltä jossain määrin eri mieltä täysin eri mieltä 0 % 50 % 100 %

38 Muita syitä työttömyyteen Vastaajat saivat myös lisätä omia syitä työttömyydelle, näitä olivat mm.: Liikaa hakijoita, ylitarjontaa, saman pätevyyden omaavia koulutettu liikaa Huono työtilanne, lama, hallituksen toimet Työkokemuksen puute kokeneemmat vievät paikan Ei tiedä mitä työtä voisi tehdä Palkataan mieluummin epäpäteviä/alemmalla koulutuksella omaavia kuin maisterin tutkinnon suorittaneita Äitiyslomalle jääminen Halu pitää lomaa Lukuloma, valmistautuminen pääsykokeisiin Henkilökohtaiset syyt (esim. perhetilanne tai oma sairaus)

39 Yliopisto-opintojen arviointia Työllistymiskysely 2016

40 Koulutuksen arviointi (ns. laatuväittämät) Kyselyn viimeisessä osassa vastaajia kysytään tyytyväisyyttä saamaansa koulutukseen ja opintoihin sekä koulutuksen antamista työelämävalmiuksista Parhaimmat arvosanat koko yliopiston tasolla tulivat laitoksen ilmapiiristä sekä opetusjärjestelyistä (olivat tukeneet opiskelua), myös väitteen opinnoissani joutui tekemään liikaa töitä suhteessa saatuihin opintopisteisiin kanssa suurin osa vastaajista oli eri mieltä väitteen kanssa, mikä kertonee siitä että opintojen työmäärä oli ollut sopiva (tai jopa helppo) Seuraavassa diassa opetuksen laatuväittämät ja sitä seuraavassa diassa (no 42) on vertailtu tiedekunnittain työelämälähtöisyyteen liittyviä väittämiä

41 Opetus ja ohjaus asteikko 1 = eri mieltä, 4 = samaa mieltä Laitoksellani oli hyvä ja viihtyisä ilmapiiri, joka tuki oppimista 3,34 Opetusjärjestelyt tukivat..opintojen sujuvaa etenemistä Loputyön ohjaus oli riittävää Opettajien pedagoginen osaaminen oli pääasiallisesti hyvää Kurssien ja opetuksen sisältö vastasi tavoitteita Opetusmenetelmät ja materiaalit tukivat oppimista Sain halutessani riittävästi ohjausta ja palautetta 3,2 3,19 3,12 3,11 3,11 2,87 Kurssien suoritusmahdollisuudet olivat..monipuolisia Opinnoissa joutui tekemään liikaa töitä suhteessa saatuihin op:siin 2 2,8 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 Työllistymiskysely 2016

42 Akateemisen koulutuksen suhde työllistymiseen tiedekunnittain Samaa mieltä %:na FIL.TDK LUMET TERVEYS YHKA 0 akateeminen tutkinto on ollut huono investointi työllistymisen kannalta koulutus oli liian teoreettista koulutus oli liiaksi eristäytynyt työelämästä opinnot antoivat riittävästi ammatillista itseluottamusta akateemisen koulutuksen suorittaminen on ollut taloudellisesti kannattavaa tutkintotavoitteet vastasivat työelämän tarpeita

43 Mitä muutoksia tekisi tutkintoon nykytietämyksellä? Jotain muuta 3 % Vaihtaisi sivuainetta/sivuaineita 9 % Suorittaisi nykyisen tutkinnon sellaisenaan 43 % Suorittaisi kokonaan eri tutkinnon 11 % Ei hakeutuisi lainkaan yliopistoon 3 % Opiskelisi lisää tai laajempia sivuianeita 24 % Vaihtaisi pääainetta 7 %

44 Mitä muutoksia tutkintoon? Puolet vastaajista oli tyytyväisiä tutkintoonsa eli nykytietämyksellä ei tekisi muutoksia tutkintoonsa Seuraavaksi eniten opiskeltaisiin lisää tai laajempia sivuaineita (28 %:ia vastaajista) Mitä muuta tekisi? Mm. Valitsisi harjoittelupaikan paremmin Opiskelisi sellaisia aineita jotka oikeasti kiinnostavat (eikä vain hyvän työllistymisen takia) opiskelisi aineita jotka työllistävät Tekisi vähemmän töitä (opintojen ohella) Hakeutuisi käytännönläheisemmälle alalle/vähemmän stressaavalle alalle Ottaisi enemmän irti opiskelumahdollisuuksista ja kokeilisi enemmän

45 Mitä sivuaineita? Laidasta laitaan, liki kaikki oppiaineet mainittu (n. 80 eri ainetta) hyvin täsmällisistä ( 25 op liikunnasta ) vähemmän täsmällisiin käytännön työelämäopintoja mahdollisimman poikkitieteellisesti eri aineita Suurimmalla osalla perusteluna valinnoille työelämänäkökulma, tarvitsen nykyisessä työssäni, auttaisivat työllistymään Mitä aineita sitten kannattaisi valita työelämän näkökulmasta? Opettajiksi opiskelleilla (ml. lastentarhaopettajat) nousee esille 1) erityispedagogiikka; joka sekä tukisi osaamista nykyisessä työssä että auttaisi myös työllistymisessä 2) useamman opetettavan aineen pätevyys tai kaksoispätevyys useammasta pätevyydestä on etua, kun opettajan viroista kilpaillaan Muilla valmistuneilla hajonta vieläkin suurempaa, mutta kauppatieteet sekä oikeus/hallintotiede nousevat aineistosta esille, yksittäisistä kokonaisuuksista opettajan pedagogisista eniten mainintoja jotain erityisalaa, kuten oikeustieteitä, käännöstaitojen tueksi olisin suorittanut..kemikaalilainsäädäntöä koskevan kurssin, joka olisi ollut hyödyllinen työnhaussa, mutta jota ei kemisteille mainosteta Nykyisessä työssäni tarvitsen talouslukujen ymmärrystä Seuraavassa diassa eriteltynä yleisimpiä eri sivuainemainintoja

46 Sivuaineet vertailua (suosituimmat) Opettajaksi opiskelleet: Erityispedagogiikkaa tai erityisopettaja-opintoja 19 % Alkukasvatusta/opetusta 8 % Liikuntaa 7 % Ohjauksen opintoja tai Opinto-ohjaajan pätevyys 6 % Kaksoispätevyys tai jonkin opetettavan aineen pätevyys 5 % Ei-opettajan pätevyyttä: Kauppatieteet 17,5 %, sis.mm. Johtaminen 5 % Laskentatoimi 3 % Psykologia 8,5 % (ml. työ-ja organisaatiopsykologia) Oikeustieteet 8 % (ml. erikoisalat kuten työ- ja siviilioikeus, vero-oikeus) Hallintotieteitä 7,5 % Opettajan pedagogiset 7,5 % Tilastotiede 3 %

47 Muuta sanottua opinnoista ja työllistymisestä Kyselylomakkeen lopussa vastaajilla on vielä mahdollisuus kommentoida opintojaan, lomaketta tai antaa lisätietoja, ohessa muutamia poimintoja vastauksista: Yliopisto-opinnot vastasivat odotuksiani, opetus oli laadukasta ja sain arvokasta, monitieteellistä sivistystä, josta on ollut minulle iloa ja hyötyä FM, hum Enemmän yhteistyötä alan yritysten kanssa Käytännön esimerkit ja työpaikat löytyvät sieltä FM, luonnontieteellinen ala Lisää käytäntöä ja vähemmän turhaa löpinää, samalla esim. työelämän vaatimukset jäävät käymättä läpi KK Itä-Suomen yliopiston koulutusta arvostettiin töitä hakiessani paljon..työpaikka varmistui viikon kuluessa valmistumisestani KM Tein jo toisena opiskeluvuotena alavalinnan johon hakeudun. Valitsin ajoissa omaa alaa tukevat opintokokonaisuudet ja kurssit ja se tuotti tulosta Kauppatieteiden maisteri

48 ..enemmän kytköksiä työelämään (projektiosaaminen, tuotekehitys, asiasneuvottelut). Lisäksi opetuksessa tulisi olla enemmän ryhmätöitä, esiintymistä, väittelyä ja muita sosiaalisia menetelmiä Hallintotieteiden maisteri Proviisorikoulutuksessa voisi olla esimiestaitojen koulutusta Omaan hyvään työllistymiseen vaikutti eniten halukkuus tehdä ennen valmistumista monipuolisesti sijaisuuksia (..), oma aktiivisuus ja valmius muuttamaan työn perässä. Teologian maisteri Olen erittäin tyytyväinen, että päätin lähteä opiskelemaan terveystaloustiedettä. Ala on hyvin mielenkiintoinen ja jatkuvasti ajankohtainen! Koulutus on antanut erilaisia teoreettisia näkökulmia jatkuvien sote-muutosten seurantaan ja hahmottamiseen, Terveystieteiden maisteri.. Harjoittelua muutoin opinnoissa on liian vähän, opintojen aikana työskentely oman alan töissä on todella tärkeää Yhteiskuntatieteiden maisteri

49 Lisätietoja suunnittelija Outi Suorsalta, opinto-ja opetuspalvelut