Suomen ja Keski-Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen ja Keski-Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010"

Transkriptio

1 Suomen ja Keski-Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain Pekka Neittaanmäki, Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto, Tietotekniikan laitos PL 35, Jyväskylä Tässä kirjoituksessa tarkastellaan Suomen ja vertailutietona Keski-Suomen korkeakoulututkinnon (yliopisto, ammattikorkeakoulu tai ammatillinen korkea-aste) suorittaneiden työttömyyttä vuosina Yliopistolla viitataan yliopistoihin ja teknillisiin yliopistoihin. Tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoon. Aineisto käsittää korkeakoulutetut työttömät työnhakijat (ilman lomautettuja) keskimäärin kuukauden lopussa koko Suomen osalta tammi-toukokuussa ja Keski-Suomen osalta tammi-huhtikuussa Näin yksittäisten kuukausien vaihtelut on tasattu. Luvut ovat siis keskiarvoja kuukauden viimeisen päivän työttömien työnhakijoiden määrästä. Aineisto pohjautuu raportteihin Suomen korkeakoulutetuista työttömistä [1] ja Keski-Suomen korkeakoulutetuista työttömistä [2]. Koko maan ja Keski-Suomen korkeakoulutettujen työttömien tilanteissa on eroja. Keski- Suomessa talouden taantuman vaikutukset eivät näy yhtä selkeästi kuin koko Suomen korkeakoulutettujen työttömyyden kehityksessä. Koulutusaloista humanistisen ja taidealan työttömyys on Keski-Suomessa korkeampaa kuin koko maan tasolla. Lisäksi tekniikan alan työttömyys on kasvanut huomattavasti enemmän Keski-Suomessa kuin koko maassa. Sen sijaan koko Suomen tasolla muun tai tuntemattoman koulutusalan työttömyys on lähtenyt jyrkkään kasvuun, mikä ei näy yhtä selkeästi Keski-Suomessa. Yksittäisistä oppiaineista koko Suomessa suurimmat työttömyyden aiheuttajat ovat tradenomit sekä kone-, energia- ja kuljetustekniikka. Keski-Suomessa näiden lisäksi joukosta erottuvat myös yhteiskunta- ja kielitieteet. Tieto- ja tietoliikennetekniikan työttömyyden kasvu on ollut jyrkkää niin Keski-Suomen kuin koko maankin tasolla. KORKEAKOULUTETUT TYÖTTÖMÄT KOULUTUSTAUSTOITTAIN JA -ASTEITTAIN Taulukossa 1 on esitetty Suomen korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutustaustoittain vuosina Luvut ovat keskiarvoja kuukauden viimeisenä päivänä tammi-toukokuussa. Suurin osa (n. 60 %) korkeakoulutetuista työttömistä on yliopistotutkinnon suorittaneita.

2 Vuosi Yliopisto Ammattikorkeakoulu Ammatillinen korkea-aste Kaikki yhteensä % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % Taulukko 1 Suomen korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutustaustoittain Kuviosta 1 ilmenee työttömien kokonaismäärä sekä vastaavat luvut koulutustaustan osalta; yliopistollinen, ammatillinen tai opistotason tutkinto. Kuvio 1 Suomen korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutustaustoittain Suomessa oli vuonna 2010 keskimäärin kuukauden lopussa tammi-huhtikuussa korkeakoulutettua työtöntä työnhakijaa. Määrä kasvoi 25 % vuodesta Korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys laski vuoteen 2008 asti ja on sen jälkeen lähtenyt jyrkkään kasvuun. Tähän ovat vaikuttaneet talouden taantuma ja yliopistojen tapauksessa tutkintouudistus. Vanhan tutkintomallin mukaiset tutkinnot oli suoritettava viimeistään vuonna Tutkintojen määrä kasvoi noin :lla normaalivuoteen verrattuna (ks. taulukko 3). Yliopistotutkinnon suorittaneiden työttömyys nousi seuraavana keväänä kuitenkin vain n :lla. Laman vaikutukset näkyvät vuosina 2009 ja Taulukossa 2 on esitetty Keski-Suomen korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutustaustoittain vuosina Luvut ovat keskiarvoja kuukauden viimeisenä päivänä tammi-huhtikuussa. Keski-Suomessa vuonna 2010 tapahtunut muutos yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työttömien osuuksissa on selkeämpi kuin koko maan tilanteessa. Yliopistotutkinnon suorittaneiden osuus

3 korkeakoulutetuista työttömistä laski 56 %:iin ja vastaavasti ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus kasvoi 31 %:iin. Vuosi Yliopisto Ammattikorkeakoulu Ammatillinen korkea-aste Kaikki yhteensä % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % Taulukko 2 Keski-Suomen korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutustaustoittain Kuviosta 2 ilmenee Keski-Suomen korkeakoulutettujen työttömien kokonaismäärä sekä vastaavat luvut koulutustaustan osalta; yliopistollinen, ammatillinen tai opistotason tutkinto. Kuvio 2 Keski-Suomen korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutustaustoittain Keski-Suomessa oli vuonna 2010 keskimäärin kuukauden lopussa tammi-huhtikuussa 1633 korkeakoulutettua työtöntä työnhakijaa. Määrä kasvoi 27 % vuodesta 2005, mikä on kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin koko maan työttömyyden kasvu. Taulukossa 3 on esitetty korkeakouluista valmistuneet vuosina Viimeiset ammatillisen korkea-asteen tutkinnot suoritettiin vuonna 2003, joten valmistuneet jakautuvat yliopistoille ja ammattikorkeakouluille. Luvut ovat valmistuneiden kokonaismääriä vuosittain (vrt. työttömien lukumäärät ovat keskiarvoja tammi-toukokuun lopussa ). Taulukosta 3 ja 1 nähdään, että yliopistojen osuus valmistuneiden määrästä on kasvanut tarkastelujakson aikana, mutta yliopistotutkinnon suorittaneiden osuus korkeakoulutetuista työttömistä on laskenut vuodesta 2008.

4 Vastaavasti ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus työttömistä on noussut. Samat tiedot on esitetty kuviossa 3. Vuosi Yliopisto Ammattikorkeakoulu Kaikki yhteensä % % % % % % % % % % % % % % % Taulukko 3 Suomen korkeakouluista valmistuneet Kuvio 3 Suomen korkeakouluista valmistuneet Taulukossa 4 on esitetty Keski-Suomen korkeakouluista valmistuneet Myös Keski-Suomessa yliopiston osuus valmistuneista korkeakoulutetuista on kasvanut tarkastelujakson aikana ja yliopistotutkinnon suorittaneiden osuus korkeakoulutetuista työttömistä sen sijaan on laskenut. Taulukon 4 tiedot on esitetty myös kuviossa 4. Verrattaessa koko maan korkeakouluista valmistuneisiin Keski-Suomessa yliopiston osuus on huomattavasti suurempi. Vuosi Jyväskylän yliopisto Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kaikki yhteensä % % % % % % % % % % % % % % % Taulukko 4 Keski-Suomen korkeakouluista valmistuneet

5 Kuvio 4 Keski-Suomen korkeakouluista valmistuneet Kuviossa 5 on Suomen korkeakoulutettujen työttömien erittely koulutustason mukaan: Yliopistotutkinto: tutkijan koulutus, ylempi tutkinto, alempi tutkinto, ammatillinen koulutus: ylempi ammattikorkeakoulututkinto, alempi ammattikorkeakoulututkinto ja ammatillinen korkea-asteen tutkinto. Kuvio 5 Suomen korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutusasteittain Vuoden 2010 korkeakoulutetuista työttömistä 41 % oli ylemmän korkeakouluasteen yliopistossa suorittaneita ja 26 % alemman korkeakouluasteen ammattikorkeakoulussa suorittaneita. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden pientä työttömien määrää selittää se, ettei kyseistä tutkintoa voi suorittaa ilman kolmen vuoden työkokemusta alalta alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen. Kyseisen ryhmän työttömien määrä on kuitenkin kasvanut huomattavasti vuodesta Seuraavaksi eniten työttömien työnhakijoiden määrä vuosien välillä kasvoi

6 alemman ammattikorkeakoulututkinnon (38 %) ja tutkijankoulutuksen (33 %) suorittaneiden joukossa. Kuviossa 6 on esitetty Keski-Suomen korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutustason mukaan eriteltynä. Vuoden 2010 korkeakoulutetuista työttömistä 40 % oli ylemmän yliopistotutkinnon ja 30 % alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita. Eniten työttömyys kasvoi tarkastelujakson aikana alemman ammattikorkeakoulututkinnon (40 %) ja ammatillisen korkea-asteen (32 %) suorittaneiden keskuudessa. Kuvio 6 Keski-Suomen korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutusasteittain KORKEAKOULUTETUT TYÖTTÖMÄT KOULUTUSALOITTAIN Kuviossa 7 on esitetty Suomen korkeakoulutettujen työttömyyden kehitys koulutusaloittain. Suurimman ryhmän muodostavat kauppa- ja yhteiskuntatieteellinen, tekniikan ala sekä humanistinen ja taideala. Alat kattavat vuoden 2010 korkeakoulutetuista työttömistä työnhakijoista yhteensä 69 %. Näiden alojen työttömistä vuonna 2010 kaupalliselta ja yhteiskuntatieteelliseltä alalta 65 % on suorittanut yliopistotutkinnon ja 35 % ammatillisen koulutuksen. Tekniikan alan vuoden 2010 työttömistä työnhakijoista 72 % on suorittanut ammatillisen koulutuksen ja 28 % yliopistotutkinnon. Humanistiselta ja taidealalta vastaavasti 77 % on suorittanut yliopistotutkinnon ja 23 % ammatillisen koulutuksen.

7 Kuvio 7 Suomen korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutusaloittain Kuviossa 8 on esitetty Keski-Suomen korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutusaloittain. Keski-Suomessa humanistisen ja taidealan työttömyys on samalla tasolla kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen sekä tekniikan alan kanssa. Alat kattavat vuoden 2010 korkeakoulutetuista työttömistä 66 %. Verrattuna koko maan tilanteeseen Keski-Suomessa tekniikan alan työttömyys on kääntynyt kasvuun jo vuonna Työttömyyden kasvu alalla on ollut Keski-Suomessa suurinta viimeisen vuoden aikana, kun koko maassa alan työttömien määrä lähti jyrkkään kasvuun jo vuonna Kuvio 8 Keski-Suomen korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutusaloittain

8 Seuraavaksi tarkastellaan työttömyyden jakautumista yksityiskohtaisemmin eri koulutusaloilla. Suurimmat yksittäiset oppiaineet, joissa on koko tarkastelujakson muihin aloihin verrattuna varsin korkea työttömyys, ovat tradenomit, kone-, energia- ja kuljetustekniikka sekä Keski-Suomessa kielitieteet ja yhteiskuntatieteet. Tarkemmat oppiainekohtaiset erittelyt ovat nähtävissä raporteissa [1] ja [2]. KAUPALLINEN JA YHTEISKUNTATIETEELLINEN ALA Koko Suomi Kaupallisella ja yhteiskuntatieteellisellä alalla oli Suomessa vuonna 2010 keskimäärin kuukauden lopussa tammi-toukokuussa 6417 korkeakoulutettua työtöntä työnhakijaa. Määrä kasvoi 11 % vuodesta Kuviossa 9 on esitetty kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen alan työttömät koulutusasteittain. Kuviosta 9 havaitaan, että suurimman osan alan työttömistä vuonna 2010 muodostivat ylemmän korkeakoulututkinnon yliopistossa ja alemman korkeakoulututkinnon ammattikorkeakoulussa suorittaneet. Alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet myös vastasivat lähes yksinään työttömyyden noususta alalla kuusivuotisjakson aikana. Kuvio 9 Suomen kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen alan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutusasteittain Kuviossa 10 on esitetty kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen alan työttömät oppiaineittain. Yksittäisistä oppiaineista suurimmat työttömien ryhmät muodostivat tradenomit, ekonomit, yhteiskuntatieteet ja kauppatieteet. Vuonna 2010 kyseiset oppiaineet käsittivät 73 % kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen alan työttömistä.

9 Suurin osa alan työttömyyden kasvusta aiheutui työttömien tradenomien määrän noususta. Vuosina tradenomien työttömyys nousi 40 %. Suurin osa (82 %) tästä aiheutui alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista tradenomeista. Ekonomien työttömyys laski tarkastelujakson aikana 11 %. Suurimman osan (70 %) työttömyyden laskusta aiheutti alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien ekonomien määrän väheneminen. Yhteiskuntatieteilijöiden keskimääräinen työttömien työnhakijoiden määrä tammitoukokuussa kasvoi kuusivuotisjakson aikana 6 %. Kasvu aiheutui ylemmän yliopistotutkinnon suorittaneista, joiden työttömyys kasvoi 10 %. Kauppatieteilijöiden keskimääräinen työttömien työnhakijoiden määrä kuukauden lopussa tammi-huhtikuussa kasvoi kuusivuotisjakson aikana 43 %. Suurin osa (85 %) kasvusta aiheutui kauppatieteiden ylemmän yliopistotutkinnon suorittaneista, joiden työttömyys kasvoi tarkasteluvälillä 43 %. Kuvio 10 Suomen kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen alan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat oppiaineittain

10 Keski-Suomi Kaupallisella ja yhteiskuntatieteellisellä alalla oli Keski-Suomessa vuonna 2010 keskimäärin kuukauden lopussa tammi-huhtikuussa 341 korkeakoulutettua työtöntä työnhakijaa. Määrä kasvoi 18 % vuodesta Tämä on seitsemän prosenttiyksikköä enemmän kuin koko maan kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen alan työttömyyden kasvu. Kuviossa 11 on esitetty Keski-Suomen kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen alan työttömät koulutusasteittain. Kuviosta 11 havaitaan, että suurimman osan alan työttömistä vuonna 2010 muodostivat ylemmän korkeakoulututkinnon yliopistossa ja alemman korkeakoulututkinnon ammattikorkeakoulussa suorittaneet. Kyseiset ryhmät myös vastasivat lähes yksinään työttömyyden noususta alalla kuusivuotisjakson aikana. Keski-Suomessa ylemmän yliopistotutkinnon suorittaneiden työttömyys kasvoi 21 % ja alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden 23 %. Koko maassa vastaavat luvut olivat kuusi ja 33 %. Kuvio 11 Keski-Suomen kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen alan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutusasteittain Kuviossa 12 on esitetty Keski-Suomen kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen alan työttömät oppiaineittain. Yksittäisistä oppiaineista suurimmat työttömien ryhmät muodostivat tradenomit ja yhteiskuntatieteilijät. Vuonna 2010 kyseiset oppiaineet käsittivät 63 % Keski-Suomen kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen alan työttömistä. Koko maan tilanteeseen verrattuna Keski-Suomessa yhteiskuntatieteilijät muodostavat huomattavasti suuremman osan kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen alan korkeakoulutetuista työttömistä. Sen sijaan työttömiä ekonomeja on Keski-Suomessa suhteellisesti vähemmän kuin koko maassa.

11 Suurin osa alan työttömyyden kasvusta Keski-Suomessa aiheutui työttömien tradenomien määrän noususta. Vuosina Keski-Suomen tradenomien työttömyys nousi 26 %, mikä on 14 prosenttiyksikköä vähemmän kuin koko Suomessa. Lähes kaikki Keski-Suomen työttömät tradenomit ovat alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita. Yhteiskuntatieteilijöiden keskimääräinen työttömien työnhakijoiden määrä tammihuhtikuussa kasvoi kuusivuotisjakson aikana 22 %. Kasvu aiheutui ylemmän yliopistotutkinnon suorittaneista, joiden työttömyys kasvoi 25 %. Koko Suomessa yhteiskuntatieteilijöiden työttömyys kasvoi 16 prosenttiyksikköä vähemmän. Kuvio 12 Keski-Suomen kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen alan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat oppiaineittain TEKNIIKAN ALA Koko Suomi Tekniikan alalla oli Suomessa vuonna 2010 keskimäärin kuukauden lopussa tammitoukokuussa 7342 korkeakoulutettua työtöntä työnhakijaa. Työttömien määrä kasvoi 27 % vuodesta Kuviossa 13 on esitetty tekniikan alan työttömät koulutusasteittain. Kuviosta 13 havaitaan, että suurimmat työttömien ryhmät tekniikan alalla ovat ammatillisen korkea-asteen (insinööri), ylemmän yliopistotutkinnon (diplomi-insinööri)

12 ja alemman ammattikorkeakoulututkinnon (AMK-insinööri) suorittaneet. Alemman ammatillisen korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien määrä on ollut jyrkässä kasvussa viime vuosina, vaikka ammatillisen korkea-asteen tutkintoa ei ole voinut suorittaa enää vuoden 2003 jälkeen. Suurin osa (80 %) tekniikan alan työttömyyden kasvusta tarkastelujakson aikana aiheutui AMK-insinööreistä ja diplomi-insinööreistä. AMK-insinöörin tutkinnon suorittaneiden työttömyys kasvoi 75 % ja diplomi-insinöörien 26 % vuodesta Myös tutkijakoulutusasteen (tekniikan tohtori) ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (ylempi AMK-insinööri) suorittaneiden työttömyys on kasvanut huomattavasti tarkastelujakson aikana. Tutkijankoulutusasteen (tekniikan lisensiaatti, tekniikan tohtori) suorittaneiden työttömien määrä kasvoi 61 % ja ylemmän AMK-insinöörin tutkinnon suorittaneiden keskimääräinen työttömien määrä kuukauden lopussa tammi-toukokuussa nousi nollasta 155:een. Myös alemman yliopistotutkinnon (tekniikan kandidaatti) suorittaneiden työttömyys kasvoi 51 % vuodesta Kuvio 13 Suomen tekniikan alan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutusasteittain Kuviossa 14 on esitetty tekniikan alan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat oppiaineittain. Yksittäisistä oppiaineista työttömien määrään selkeästi eniten vaikutti kone-, energia- ja kuljetustekniikka. Lisäksi työttömyys on kasvanut jyrkästi tieto- ja tietoliikennetekniikan alalla. Kone-, energia ja kuljetustekniikan oppiaineen työttömyys kasvoi kuusivuotisjakson aikana 22 %. Suurin osa (59 %) oppiaineen työttömyyden kasvusta aiheutui AMK-insinöörin tutkinnon suorittaneiden työttömien määrän kasvusta. Kyseisen ryhmän työttömyys kasvoi tarkastelujakson aikana 108 %. Tieto- ja tietoliikennetekniikan oppiaineen työttömyys kasvoi vuosien aikana 75 %. Suurimman osan tästä aiheuttivat AMK-insinöörit, joiden työttömyys kasvoi 102 % ja insinöörit, joiden työttömyys kasvoi 38 % vuodesta Myös ylemmän diplomi-insinöörien työttömyys kasvoi jyrkästi (76 %) tarkastelujakson aikana.

13 Kuvio 14 Suomen tekniikan alan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat oppiaineittain Keski-Suomi Tekniikan alalla oli Keski-Suomessa vuonna 2010 keskimäärin kuukauden lopussa tammi-huhtikuussa 423 korkeakoulutettua työtöntä työnhakijaa. Työttömien määrä kasvoi 54 % vuodesta 2005, mikä on 27 prosenttiyksikköä enemmän kuin koko Suomessa. Kuviossa 15 on esitetty Keski-Suomen tekniikan alan työttömät koulutusasteittain. Kuviosta 15 havaitaan, että suurimmat työttömien ryhmät tekniikan alalla ovat insinöörit ja AMK-insinöörit. Myös Keski-Suomessa alemman ammatillisen korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien määrä on ollut tekniikan alalla jyrkässä kasvussa viime vuosina. Suurin osa (85 %) tekniikan alan työttömyyden kasvusta tarkastelujakson aikana aiheutui insinöörien ja AMK-insinöörien työttömyyden kasvusta. Insinöörien työttömyys kasvoi 43 % ja AMK-insinöörin tutkinnon suorittaneiden 78 % vuodesta Koko Suomessa insinöörien työttömyys sen sijaan on kasvanut vain kolme prosenttia. Keski-Suomessa diplomi-insinöörin tutkinnon suorittaneiden työttömyys on pysynyt alhaisena, noin 50 tasolla huolimatta taloudellisen tilanteen muutoksista, kun taas koko maassa diplomiinsinöörien työttömyys kasvoi 26 % vuodesta 2005.

14 Kuvio 15 Keski-Suomen tekniikan alan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutusasteittain Kuviossa 16 on esitetty Keski-Suomen tekniikan alan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat oppiaineittain. Yksittäisistä oppiaineista työttömien määrään selkeästi eniten vaikutti kone-, energia- ja kuljetustekniikka. Lisäksi työttömyys on kasvanut jyrkästi tieto- ja tietoliikennetekniikan alalla. Kone-, energia ja kuljetustekniikan oppiaineen työttömyys kasvoi Keski-Suomessa kuusivuotisjakson aikana 48 %, mikä on 11 prosenttiyksikköä vähemmän kuin koko maassa. Suurin osa (65 %) oppiaineen työttömyyden kasvusta aiheutui insinöörien työttömyyden kasvusta. Kyseisen ryhmän työttömyys kasvoi tarkastelujakson aikana 48 %. Koko Suomessa suurin osa oppiaineen työttömyyden kasvusta sen sijaan johtui AMK-insinööreistä. Tieto- ja tietoliikennetekniikan oppiaineen työttömyys kasvoi Keski-Suomessa vuosien aikana 158 %. Tämä on 83 prosenttiyksikköä enemmän kuin koko Suomessa. Suurimman osan tästä aiheuttivat opistotason insinöörit, joiden keskimääräinen työttömien määrä tammi-huhtikuun lopussa nousi 17:sta 37:ään ja AMK-insinöörit, joiden keskimääräinen työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi 13:sta 41:een kuusivuotisjakson aikana

15 Kuvio 16 Keski-Suomen tekniikan alan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat oppiaineittain INFORMAATIOTEKNOLOGIAN ALA Koko Suomi Informaatioteknologian alalla oli Suomessa vuonna 2010 keskimäärin kuukauden lopussa tammi-toukokuussa 2041 korkeakoulutettua työtöntä työnhakijaa. Määrä kasvoi 70 % vuodesta Kuviossa 17 on esitetty informaatioteknologian alan työttömät koulutusasteittain. Kuviosta 17 havaitaan, että suurimman osan alan työttömistä vuonna 2010 muodostivat alemman korkeakoulututkinnon ammattikorkeakoulussa ja ammatillisessa korkea-asteen oppilaitoksessa suorittaneet sekä ylemmän korkeakoulututkinnon yliopistossa suorittaneet. Alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet myös aiheuttivat suurimman osan (50 %) työttömyyden noususta alalla kuusivuotisjakson aikana. Kyseisen ryhmän työttömyys kasvoi tarkastelujakson aikana 75 %.

16 Kuvio 17 Suomen informaatioteknologian alan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutusasteittain Kuviossa 18 on esitetty informaatioteknologian alan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat oppiaineittain. Yksittäisistä oppiaineista suurimmat työttömien ryhmät muodostivat tietotekniikka ja tietojenkäsittely. Vuonna 2010 kyseiset oppiaineet käsittivät 80 % informaatioteknologian alan työttömistä. Suurin osa (57 %) alan työttömyyden kasvusta aiheutui tietotekniikan oppiaineen työttömien määrän noususta. Vuosina oppiaineen työttömyys nousi 105 %. Suurin osa (73 %) tästä aiheutui alemman ammattikorkeakoulututkinnon ja ammatillisen korkea-asteen suorittaneista. Tietojenkäsittelyn korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys kasvoi tarkastelujakson aikana 65 %. Suurimman osan (56 %) työttömyyden kasvusta aiheutti alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrän nousu. Kyseisen ryhmän työttömyys kasvoi 51 % vuodesta Kuvio 18 Suomen informaatioteknologian alan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat oppiaineittain

17 Keski-Suomi Informaatioteknologian alalla Keski-Suomessa oli vuonna 2010 keskimäärin kuukauden lopussa tammi-huhtikuussa 145 korkeakoulutettua työtöntä työnhakijaa. Määrä kasvoi 104 % vuodesta Tämä on 34 prosenttiyksikköä enemmän kuin alan työttömyyden kasvu koko Suomessa. Kuviossa 19 on esitetty Keski-Suomen informaatioteknologian alan työttömät koulutusasteittain. Kuviosta 19 havaitaan, että suurin osan alan työttömistä muodostavat alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet. Vuonna 2010 kyseinen ryhmä käsitti 44 % Keski-Suomen informaatioteknologian alan työttömistä. Alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien määrän kasvu myös aiheutti suurimman osan (46 %) alan työttömyyden kasvusta vuosina Ryhmän työttömyys kasvoi 111 % tarkastelujakson aikana, mikä on 36 prosenttiyksikköä enemmän kuin koko maassa. Kuvio 19 Keski-Suomen informaatioteknologian alan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutusasteittain Kuviossa 20 on esitetty Keski-Suomen informaatioteknologian alan työttömät oppiaineittain. Yksittäisistä oppiaineista suurimmat työttömien ryhmät muodostivat tietotekniikka ja tietojenkäsittely. Vuonna 2010 kyseiset oppiaineet käsittivät 77 % Keski-Suomen informaatioteknologian alan korkeakoulutetuista työttömistä. Suurin osa (63 %) alan työttömyyden kasvusta aiheutui tietotekniikan oppiaineen työttömien määrän noususta. Oppiaineen työttömyys kasvoi 226 % tarkastelujakson aikana. Tämä on 121 prosenttiyksikköä enemmän kuin oppiaineen työttömyyden kasvu koko maassa. Tietotekniikan oppiaineen työttömät koostuivat lähinnä alemman ammattikorkeakoulututkinnon ja ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneista.

18 Tietojenkäsittelyn oppiaineen työttömyys kasvoi 61 % vuodesta 2005, mikä on neljä prosenttiyksikköä vähemmän kuin koko Suomessa. Suurimmat työttömien ryhmät kyseisen oppiaineen sisällä muodostivat alemman ammattikorkeakoulututkinnon ja ylemmän yliopistotutkinnon suorittaneet. Kuvio 170 Keski-Suomen informaatioteknologian alan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat oppiaineittain HUMANISTINEN JA TAIDEALA Koko Suomi Humanistisella ja taidealalla oli Suomessa vuonna 2010 keskimäärin kuukauden lopussa tammi-toukokuussa 4783 korkeakoulutettua työtöntä työnhakijaa. Alan työttömyys kasvoi 18 % vuodesta Kuviossa 21 on esitetty humanistisen ja taidealan työttömät työnhakijat koulutusasteittain. Kuviosta 21 havaitaan, että suurin osa humanistisen ja taidealan työttömistä on ylemmän yliopistotutkinnon suorittaneita. Vuonna 2010 kyseinen ryhmä käsitti 55 % alan työttömistä. Ylemmän yliopistotutkinnon ja alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet aiheuttivat suurimman osan koko alan työttömyyden kasvusta kuusivuotisjakson aikana. Ylemmän korkeakouluasteen yliopistossa suorittaneiden työttömyys kasvoi 16 % ja alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden 56 % tarkastelujakson aikana.

19 Kuvio 21 Suomen humanistisen ja taidealan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutusasteittain Kuviossa 22 on esitetty Suomen humanistisen ja taidealan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat oppiaineittain. Yksittäisistä oppiaineista suurimman työttömien ryhmän muodostavat kielitieteilijät. Vuonna 2010 kielitieteilijät käsittivät 18 % humanistisen ja taidealan korkeakoulutetuista työttömistä. Oppiaineen työttömyys on kasvanut 7 % vuodesta Suurin osa työttömistä korkeakoulutetuista kielitieteilijöistä on ylemmän yliopistotutkinnon suorittaneita. Vuonna 2010 kyseinen ryhmä muodosti 75 % oppiaineen työttömistä työnhakijoista.

20 Kuvio 18 Suomen humanistisen ja taidealan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat oppiaineittain Keski-Suomi Humanistisella ja taidealalla oli Keski-Suomessa vuonna 2010 keskimäärin kuukauden lopussa tammi-huhtikuussa 303 korkeakoulutettua työtöntä työnhakijaa. Alan työttömyys kasvoi 21 % vuodesta 2005, mikä on kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin koko maassa. Kuviossa 23 on esitetty Keski-Suomen humanistisen ja taidealan työttömät työnhakijat koulutusasteittain. Kuviosta 23 havaitaan, että suurin osa Keski-Suomen humanistisen ja taidealan työttömistä on ylemmän yliopistotutkinnon suorittaneita. Vuonna 2010 kyseinen ryhmä käsitti 58 % alan työttömistä. Ylemmän yliopistotutkinnon ja alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet aiheuttivat lähes yksinään koko alan työttömyyden kasvun kuusivuotisjakson aikana. Ylemmän korkeakouluasteen yliopistossa suorittaneiden työttömyys kasvoi 19 % ja alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden 92 % tarkastelujakson aikana. Koko Suomessa alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys kasvoi 36 prosenttiyksikköä vähemmän.

21 Kuvio 23 Keski-Suomen humanistisen ja taidealan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutusasteittain Kuviossa 24 on esitetty Keski-Suomen humanistisen ja taidealan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat oppiaineittain. Yksittäisistä oppiaineista suurimman työttömien ryhmän muodostavat kielitieteilijät. Vuonna 2010 kielitieteilijät käsittivät 26 % humanistisen ja taidealan korkeakoulutetuista työttömistä. Tämä on kahdeksan prosenttiyksikköä enemmän kuin koko maan tapauksessa. Oppiaineen työttömyys ei ole kasvanut Keski-Suomessa tarkastelujakson aikana. Suurin osa työttömistä korkeakoulutetuista kielitieteilijöistä on ylemmän yliopistotutkinnon suorittaneita. Vuonna 2010 kyseinen ryhmä muodosti 75 % oppiaineen työttömistä työnhakijoista. Kuvio 19 Keski-Suomen humanistisen ja taidealan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat oppiaineittain

22 TYÖLLISTYMINEN YHDEKSI TULOKSELLISUUSKRITEERIKSI Tiedepolitiikkalehden artikkelissa Yliopistojen tutkintokoulutuksen ja tutkimuksen rahoitus ja tulokset vuosina ja [3] tarkasteltiin yliopistojen tuloksellisuutta kriteereinä perustutkinnot, jatkotutkinnot ja kansainväliset tieteelliset julkaisut suhteutettuna käytettävissä oleviin resursseihin. Artikkeli pohjautui raporttiin [4]. Yhtenä kriteerinä voisi olla myös koulutettujen työllistyminen. Koulutusyksiköt saisivat osan (esim. 10 %) tuloksellisuusrahasta vasta, kun koulutettu on työllistynyt. Tämä ohjaisi resursseja urasuunnitteluun ja ohjaukseen, ja karsisi aloja, joilla on pysyvästi ylikoulutusta. OPK:N JA TEM:N YHTEISTYÖTÄ TIIVISTETTÄVÄ Korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyydestä aiheutuu yhteiskunnalle merkittävät kulut. Jos yhden työttömän kulut (työttömyyskorvaus, asumistuki ym. kulut) yhteiskunnalle olisivat keskimäärin euroa/vuosi/työtön, olisivat työttömän kulut 260 miljoonaa euroa. Vertailutietona mainittakoon, että vuonna 2009 Suomen Akatemian budjetti oli 304 miljoonaa euroa [5] ja Tekesin julkisten tutkimusohjelmien rahoitus 242 miljoonaa euroa [6]. Opetus- ja kulttuuriministeriön (OPK) ja työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) olisi tehtävä nykyistä huomattavasti tiiviimpää ja systemaattisempaa yhteistyötä koulutustarpeen ennakoimiseksi. Miten lähivuosina tapahtuva suurten ikäluokkien eläköityminen pitäisi huomioida koulutuksessa? Miten työelämän muutokset? Miten työelämän ja koulutuslaitosten yhteistyötä tulisi tiivistää? Hyvät vastaukset näihin kysymyksiin ja koulutusyksikköjen nopea reagointi muutoksiin säästäisivät yhteiskunnalta satoja miljoonia euroja. Koulutettujen henkilöiden turhautuminen ja syrjäytyminen tulee myös huomioida ja etsiä keinoja ulos passiivisesta työttömänä olosta. Yksi mahdollisuus on työllistämisvoucher, joka kattaisi esim. kuuden kuukauden ajalta 50 % harjoittelu- tai työllistämiskuluista.

23 Viitteet: [1] Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain , Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje, Jyväskylän yliopisto, tietotekniikan laitos, [2] Keski-Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain , Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje, Jyväskylän yliopisto, tietotekniikan laitos, _tyottomyysraportti_ pdf [3] Yliopistojen tutkintokoulutuksen ja tutkimuksen rahoitus ja tulokset vuosina ja , Pekka Neittaanmäki, Reeta Neittaanmäki, Timo Tiihonen ja Johanna Ärje, Tiedepolitiikkalehti 2/2010. [4] Yliopistojen tutkintokoulutuksen ja tutkimuksen rahoitus ja tulokset vuosina ja , Pekka Neittaanmäki, Reeta Neittaanmäki, Timo Tiihonen ja Johanna Ärje, Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos, Tutkimusselosteita 40, [5] Suomen Akatemian vuosikertomus [6] Tekesin vuosikertomus

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA 2006 2015. Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen 13.4.2016

TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA 2006 2015. Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen 13.4.2016 TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen 13.4.2016 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA 2016 1 JOHDANTO Tässä raportissa tarkasllaan koulutusasittain

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työmarkkinapolut työllisyys, työttömyys ja syrjäytymisriski

Korkeasti koulutettujen työmarkkinapolut työllisyys, työttömyys ja syrjäytymisriski Korkeasti koulutettujen työmarkkinapolut työllisyys, työttömyys ja syrjäytymisriski Rita Asplund, Pekka Vanhala Elinkeinoelämän tutkimuslaitos 31.5.2016 Korkeasti koulutettu on korkeimpana tutkintona suorittanut

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero 28.02.2013. Työtömyysasteen kehitys Lahdessa ja Oulussa kuukausittain 2009-2013

Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero 28.02.2013. Työtömyysasteen kehitys Lahdessa ja Oulussa kuukausittain 2009-2013 Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero 28.2.213 TYÖTTÖMYYSTIETOJA LAHDESTA JA STA VERTAILU (tammikuun lopun edot 29-213) Työttömyysaste oli Lahdessa laman seurauksena lähes 17 vuodenvaihteessa 29-21,

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työttömyysaste vakaa 2,1 %. Alueelliset erot selvät.

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työttömyysaste vakaa 2,1 %. Alueelliset erot selvät. Tutkimus/js 11.11.2008 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työttömyysaste vakaa 2,1 %. Alueelliset erot selvät. Työttömien diplomi-insinöörien ja arkkitehtien lukumäärä heinä-syyskuussa 2008 oli keskimäärin

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 toisella neljänneksellä 74,0 prosenttia. Työllisyysaste aleni vuoden takaisesta hivenen. Positiivisena

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 01 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 01 toisella neljänneksellä, prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0, prosenttiyksikköä. Helsingissä

Lisätiedot

Syyskuun työllisyyskatsaus 9/2013

Syyskuun työllisyyskatsaus 9/2013 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Syyskuun työllikatsaus 9/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 22.10.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2013 Työttömien työnhakijoiden määrä on lisääntynyt

Lisätiedot

Hämeen työllisyys- ja työpaikkatilanne selvästi vuoden takaista parempi

Hämeen työllisyys- ja työpaikkatilanne selvästi vuoden takaista parempi Hämeen ELY-keskus tiedottaa TAMMIKUUN TYÖLLISYYSKATSAUS Julkaistavissa 22.02.2011 klo 9.00 Hämeen työllisyys- ja työpaikkatilanne selvästi vuoden takaista parempi Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen

Lisätiedot

Kaikki ei mene aina niin kuin on suunniteltu

Kaikki ei mene aina niin kuin on suunniteltu Kaikki ei mene aina niin kuin on suunniteltu Olli Backman 31.10.2013 1 Uusi työpaikka HETI Jos olet syystä tai toisesta etsimässä tai vaihtamassa vaihtamassa työpaikkaa, palkkataso on kätevä ja nopea tarkistaa

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 2/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 2/2015 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 2/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.3.2015 klo 9.00 Kesätyöpaikat lisäsivät avointen paikkojen määrää Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 35 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä 73,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,6 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Etelä-Savossa lähes 700 työtöntä enemmän kuin edellisessä vuodenvaihteessa. Työllisyyskatsaus, joulukuu 2015 27.1.2016 klo 9.00

Etelä-Savossa lähes 700 työtöntä enemmän kuin edellisessä vuodenvaihteessa. Työllisyyskatsaus, joulukuu 2015 27.1.2016 klo 9.00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2016 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa lähes 700 työtöntä enemmän kuin edellisessä vuodenvaihteessa Työllisyyskatsaus, joulukuu 2015 27.1.2016 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/2014

Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/2014 NÄKYMIÄ KESÄKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Tuunia Keränen 0295 020 914 Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/ Julkaisuvapaa torstaina 31.7. klo 9.00 Työttömyys edelleen kasvussa Uudellamaalla Uudenmaan elinkeino-,

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtion ylimmän johdon määrä ja rakenne Valtion työmarkkinalaitos Seija Korhonen Kesäkuu 2016 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2015, joulukuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 12.02.2016 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNITTAIN 5/2012 3/2017. Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen

TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNITTAIN 5/2012 3/2017. Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNITTAIN 5/2012 Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen 29.6.2017 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA 2017 1 JOHDANTO Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.8.2012

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.8.2012 n tiedote 21.8.2012 Tilannekatsaus 31.7.2012 alue: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pälkäne, Vesilahti ja Työttömyydessä edelleen kasvua 1 Keski-Pirkanmaan TE-toimiston

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2013

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2013 NÄKYMIÄ TAMMIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 050 380 6231 Jouni Nupponen 050 395 5170 Tammikuun työllisyyskatsaus 1/ Julkaisuvapaa tiistaina 26.2. klo 9.00 Nuorisotyöttömiä lähes viidennes

Lisätiedot

Etelä-Savossa huhtikuussa työttömiä työnhakijoita 400 edellisvuotta enemmän

Etelä-Savossa huhtikuussa työttömiä työnhakijoita 400 edellisvuotta enemmän NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa huhtikuussa työttömiä työnhakijoita 400 edellisvuotta enemmän Työllisyyskatsaus, huhtikuu 2012 22.5.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Työttömyysaste yhä varsin korkea Varsinais-Suomen työttömyysaste on yhä varsin korkealla tasolla joulukuussa 2013. Työttömyysasteen kasvu on Varsinais-Suomessa kuitenkin koko maan keskiarvoa pienempää,

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 37 TYÖLLSYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSNGSSÄ 3. VUOSNELJÄNNEKSELLÄ Helsingin työllisyysaste oli vuoden kolmannella neljänneksellä 74,1 prosenttia, mikä oli 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi sitten. Työllisten

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 2015

Joulukuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Joulukuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 27.1.2016 klo 9.00 Nyt myös Pohjanmaan ELY-alueen työttömyysaste yli 10 prosenttia. Uusien avoimien työpaikkojen

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 23.9.2014. Elokuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä 29.8.2014)

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 23.9.2014. Elokuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä 29.8.2014) Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 23.9.2014 Elokuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä 29.8.2014) Työttömyyden vuositason kasvu hidastui toisena kuukautena peräkkäin Pirkanmaan TE-toimistossa

Lisätiedot

Yli vuoden työttömänä olleiden määrä kasvoi vuodessa Etelä-Savossa lähes kahdellasadalla. Työllisyyskatsaus, heinäkuu 2012 21.8.

Yli vuoden työttömänä olleiden määrä kasvoi vuodessa Etelä-Savossa lähes kahdellasadalla. Työllisyyskatsaus, heinäkuu 2012 21.8. NÄKYMIÄ ELOKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Yli vuoden työttömänä olleiden määrä kasvoi vuodessa Etelä-Savossa lähes kahdellasadalla Työllisyyskatsaus, heinäkuu 2012 21.8.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu

Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu TYÖTTÖMYYDEN LASKUSSA HIDASTUMISTA Hämeen ELY-keskus tiedottaa Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli tammikuun lopussa 19 521 työtöntä työnhakijaa, mikä on 1 341 vähemmän

Lisätiedot

Etelä-Savossa työttömyys lisääntynyt vuodentakaisesta lähes kaikissa ammattiryhmissä. Työllisyyskatsaus, maaliskuu 2013 23.4.

Etelä-Savossa työttömyys lisääntynyt vuodentakaisesta lähes kaikissa ammattiryhmissä. Työllisyyskatsaus, maaliskuu 2013 23.4. NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työttömyys lisääntynyt vuodentakaisesta lähes kaikissa ammattiryhmissä Työllisyyskatsaus, maaliskuu 2013 23.4.2013 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Syyskuun työllisyyskatsaus 9/2014

Syyskuun työllisyyskatsaus 9/2014 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2014 Syyskuun työllikatsaus 9/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 21.10.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2014 Kaakkois-Suomessa oli kuun lopussa 20042 työtä vailla olevaa työnhakijaa.

Lisätiedot

Laadullinen työllistyminen, keskustelutilaisuus taustatilastoja

Laadullinen työllistyminen, keskustelutilaisuus taustatilastoja Laadullinen työllistyminen, keskustelutilaisuus 30.11. - taustatilastoja Ammattiasema - maisterin tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen ammattiluokituksen mukaan 2014 - yksi vuosi valmistumisesta Kasvatusalat

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )

Lisätiedot

TEM Tilastotiedote 2011:2. Työnvälityksen vuositilastot vuonna 2010

TEM Tilastotiedote 2011:2. Työnvälityksen vuositilastot vuonna 2010 TEM Tilastotiedote 2011:2 Työnvälityksen vuositilastot vuonna 2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. Avoimet työpaikat työ- ja elinkeinotoimistoissa vuonna 2010 1 2. Työ- ja elinkeinotoimistojen työnhakijat vuonna 2010

Lisätiedot

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Koko maa. Varsinais-Suomi TYÖTTÖMYYDEN KASVU JATKUNUT NOPEANA Toukokuussa alkanut työttömyyden kasvun kiihtyminen on jatkunut alkusyksyn aikana. Vuonna 2013 alkaneesta työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisesta huolimatta Varsinais-Suomen

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen

TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA 2011 2016 Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen 5.8.2016 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA 2016 1 JOHDANTO Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA 5/2011 9/2016. Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen

TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA 5/2011 9/2016. Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA 5/2011 Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen 24.11.2016 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA 2016 1 JOHDANTO Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.12.2013. Tilannekatsaus 29.11.2013. Työttömien määrä kasvoi

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.12.2013. Tilannekatsaus 29.11.2013. Työttömien määrä kasvoi Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.12.2013 Tilannekatsaus 29.11.2013 Työttömien määrä kasvoi Pirkanmaan TE-toimiston alueella oli marraskuun 2013 tilannekatsauspäivänä 32315 työtöntä työnhakijaa.

Lisätiedot

Nuorisokuntatakuun toteutumisesta Satakunnassa alkuvuonna 2013. Juhani Sundell Satakunnan ELY-keskus

Nuorisokuntatakuun toteutumisesta Satakunnassa alkuvuonna 2013. Juhani Sundell Satakunnan ELY-keskus Nuorisokuntatakuun toteutumisesta Satakunnassa alkuvuonna 2013 Juhani Sundell Satakunnan ELY-keskus 6.6.2013 Mikä nuorisotakuu? Nuorisotakuulla tarkoitetaan: Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 26.7.2016. Kesäkuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.6.2016)

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 26.7.2016. Kesäkuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.6.2016) Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 26.7.2016 Kesäkuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.6.2016) Työttömyyden vuosimuutoksen kasvu kääntyi alenevaan suuntaan Pirkanmaan TE-toimistossa oli

Lisätiedot

Nuorisotyöttömien lasku taittunut, avoimia työpaikkoja runsaasti

Nuorisotyöttömien lasku taittunut, avoimia työpaikkoja runsaasti Uusimaa TIEDOTE Lisätiedot: Jaakko Pesola 040 725 5814 Jouni Nupponen 050 395 5170 Työllisyyskatsaus, tammikuu Julkaisuvapaa 21.2. klo 9.00 Nuorisotyöttömien lasku taittunut, avoimia työpaikkoja runsaasti

Lisätiedot

2016:20 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016

2016:20 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016 2016:20 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016 Työpaikkojen määrä kasvoi Helsingissä vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä prosentilla vuoden takaisesta. Liukuvan vuosikeskiarvon

Lisätiedot

Pirkanmaan TE-toimiston työttömien osuus työvoimasta oli 14,8 %, joka oli edelleen korkeampi kuin koko maan työttömyysaste 12,6 %.

Pirkanmaan TE-toimiston työttömien osuus työvoimasta oli 14,8 %, joka oli edelleen korkeampi kuin koko maan työttömyysaste 12,6 %. Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.1.2014 Tilannekatsaus 31.12.2013 Työttömyys kasvoi erittäin paljon Työttömien työnhakijoiden määrä kasvaa yleensä joulukuussa kausiluonteisista syistä johtuen;

Lisätiedot

Työmarkkinatilastoista, niiden käytöstä ja tulkinnoista

Työmarkkinatilastoista, niiden käytöstä ja tulkinnoista Työmarkkinatilastoista, niiden käytöstä ja tulkinnoista Jarkko Pietilä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 27.3.2015 Pohjois-Pohjanmaan väestö 2013 VÄESTÖ 403 287 TYÖVOIMA 184 542 TYÖVOIMAN ULKOPUOLISET 218

Lisätiedot

KUVA 1. Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella vuosina 2006-2012

KUVA 1. Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella vuosina 2006-2012 NUORTEN TYÖTTÖMIEN MÄÄRÄ KÄÄNTYI HÄMEESSÄ KASVUUN Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli helmikuun lopussa 19 310 työtöntä työnhakijaa, mikä on 1 095 vähemmän (-5,4 %) kuin

Lisätiedot

Omaehtoinen opiskelu työttömyysturvalla ja vuorotteluvapaasijaisuudet vähentävät erityisesti naisten työttömyyttä

Omaehtoinen opiskelu työttömyysturvalla ja vuorotteluvapaasijaisuudet vähentävät erityisesti naisten työttömyyttä NÄKYMIÄ MARRASKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Omaehtoinen opiskelu työttömyysturvalla ja vuorotteluvapaasijaisuudet vähentävät erityisesti naisten työttömyyttä Työllisyyskatsaus, lokakuu 2012 20.11.2012

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ICT-ALALLA KESKI-SUOMESSA 2006-2011

TYÖTTÖMYYS ICT-ALALLA KESKI-SUOMESSA 2006-2011 TYÖTTÖMYYS ICT-ALALLA KESKI-SUOMESSA 2006- Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen 2.8. Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto työttömien lkm % työttömistä ja lomautetuista Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: seurantatietoja, Varsinais-Suomi. Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: seurantatietoja, Varsinais-Suomi. Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: seurantatietoja, Varsinais-Suomi Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 27.1.2014 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

Työttömyyden vuositason kasvu hidastui viidentenä kuukautena peräkkäin

Työttömyyden vuositason kasvu hidastui viidentenä kuukautena peräkkäin Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 23.12.2014 Marraskuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä 28.11.2014) Työttömyyden vuositason kasvu hidastui viidentenä kuukautena peräkkäin Pirkanmaan TE-toimistossa

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Työelämäpalvelut Harri Mikkonen 1. Tutkintokoulutus Ylempi (AMK) Tutkintoon johtava aikuiskoulutus Avoin ammattikorkeakoulu 2. Täydennyskoulutus Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

Työttömyyden vuositason kasvu hidastui neljäntenä kuukautena peräkkäin

Työttömyyden vuositason kasvu hidastui neljäntenä kuukautena peräkkäin Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 25.11.2014 Lokakuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.10.2014) Työttömyyden vuositason kasvu hidastui neljäntenä kuukautena peräkkäin Pirkanmaan TE-toimistossa

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtion työmarkkinalaitos Veli-Matti Lehtonen Syyskuu 2013 2 Sisältö 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne... 3 2 Vanhuuseläköityminen

Lisätiedot

Tietojenkäsittely ja tietoliikenne sekä tekniikan alat % 90 % -5 % 4 % Yhteensä % 100 % 15 % 3 %

Tietojenkäsittely ja tietoliikenne sekä tekniikan alat % 90 % -5 % 4 % Yhteensä % 100 % 15 % 3 % Asemointitilastot 2016, 1/6 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak. YO Valtak.

Lisätiedot

Pirkanmaan TE-toimiston työttömien osuus työvoimasta oli 14,5 %, joka oli edelleen korkeampi kuin koko maan työttömyysaste 12,5 %.

Pirkanmaan TE-toimiston työttömien osuus työvoimasta oli 14,5 %, joka oli edelleen korkeampi kuin koko maan työttömyysaste 12,5 %. Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 25.2.2014 Tilannekatsaus 31.1.2014 Työttömyyden kasvuvauhti hidastui Pirkanmaan TE-toimiston alueella oli tammikuun 2014 lopussa 35068 työtöntä työnhakijaa.

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 22.9.2015. Elokuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.8.2015)

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 22.9.2015. Elokuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.8.2015) Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 22.9.2015 Elokuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.8.2015) Työttömyydessä kuukausitasolla kausiluonteista alenemista Pirkanmaan TE-toimistossa oli elokuun

Lisätiedot

NAISVOITTOISTEN ALOJEN TYÖLLISYYS HEIKENTYY, PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS KASVUSSA

NAISVOITTOISTEN ALOJEN TYÖLLISYYS HEIKENTYY, PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS KASVUSSA Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 18.6.214 LAHDEN TYÖTTÖMYYS 214 NAISVOITTOISTEN ALOJEN TYÖLLISYYS HEIKENTYY, PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS KASVUSSA Kansainvälinen lama nosti myös Lahden työttömyysasteen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS ETELÄ-SAVOSSA TAMMIKUU 2O12

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS ETELÄ-SAVOSSA TAMMIKUU 2O12 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS ETELÄ-SAVOSSA TAMMIKUU 2O12 Julkaistavissa 21.2. klo 9.00 -----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Työllisyydestä koulutusaloittain vuonna 2018

Työllisyydestä koulutusaloittain vuonna 2018 Työllisyydestä koulutusaloittain vuonna 2018 Yleiskatsaus: työllisyysaste nousi 72 prosentin yläpuolelle Kaikkien työllisten työllisyysaste: 72,5 % Lähde: Akava ja Macrobond Yleiskatsaus: työllisyydessä

Lisätiedot

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA Arenen mediatapaaminen 28.09.2009 - Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä Ammattikorkeakoulututkinnot eivät vedä työmarkkinoilla (professori

Lisätiedot

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä Teknologiayritykset työllistävät

Lisätiedot

Työttömiä Etelä-Savossa 600 enemmän kuin vuosi sitten. Työllisyyskatsaus, elokuu 2012 25.9.2012 klo 9:00

Työttömiä Etelä-Savossa 600 enemmän kuin vuosi sitten. Työllisyyskatsaus, elokuu 2012 25.9.2012 klo 9:00 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömiä Etelä-Savossa 600 enemmän kuin vuosi sitten Työllisyyskatsaus, elokuu 2012 25.9.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli elokuun lopussa

Lisätiedot

Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 )

Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Valintaperusteet Hakukelpoisuus ja mahdolliset hakemista koskevat rajoitukset: Hakukelpoisia ovat

Lisätiedot

Korkeakoulujen KOTA-seminaari

Korkeakoulujen KOTA-seminaari Tilastokeskuksen tiedonkeruut korkeakouluilta Opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Korkeakoulujen Anna Loukkola Oppilaitostilastojen tiedonkeruut korkeakouluilta Tutkintoon johtavan koulutuksen yliopisto-opiskelijat

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 3/2015

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 3/2015 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2015 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 3/2015 Julkaisuvapaa torstaina 23.4.2015 klo 9.00 Työttömiä runsas 700 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Oulun lääni 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Oulun lääni 187 1 Toimintaympäristö: kaksi erilaista maakuntaa 19 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja

Lisätiedot

ICT-sektorin työttömyystilanne Pohjois-Pohjanmaalla

ICT-sektorin työttömyystilanne Pohjois-Pohjanmaalla ICT-sektorin työttömyystilanne Pohjois-Pohjanmaalla Jarkko Pietilä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 30.4.2015 Taustaksi ICT-sektorin määritys perustuu vahvasti valintoihin mitä aloja, luokkia tai ryhmiä siihen

Lisätiedot

alle 5 5-9,9 10-14,9 15-19,9 20-24,9

alle 5 5-9,9 10-14,9 15-19,9 20-24,9 POHJOIIS--POHJANMAAN TYÖLLISYYSKATSAUS HUHTIIKUU 2010 alle 5 5-9,9 10-14,9 15-19,9 20-24,9 POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Veteraanikatu 1, PL 86, 90101 OULU Kutsunumero 020

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 9/2014

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 9/2014 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2014 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 9/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 21.10.2014 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita saman verran kuin kuukausi sitten Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 12/2015

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 12/2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2016 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2016 klo 9.00 Työttömiä pohjoiskarjalaisia lähes 13.600 Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Työttömyys painui taas jyrkästi alas elokuussa

Työttömyys painui taas jyrkästi alas elokuussa 1 (7) Julkistettavissa 20.9. klo 9.00 Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Työttömyys painui taas jyrkästi alas kuussa Nuorisotyöttömyys väheni yli neljänneksen, pitkäaikaistyöttömyys ei ollenkaan Työttömyys

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 10/2015

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 10/2015 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2015 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 10/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.11.2015 klo 9.00 Työttömyyden kasvuvauhti hidastui Pohjois-Karjalassa oli lokakuun

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.11.2014

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.11.2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2014 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.11.2014 Julkaisuvapaa tiistaina 23.12.2014 klo 9:00 Työnhakijat Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 10.2.2009 Janne Vainikainen Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto Tampereen yliopisto Oulun yliopisto Jyväskylän yliopisto Tampereen

Lisätiedot

Väestömuutokset - Tammi-toukokuu 2015 Tilastotiedote 9/2015

Väestömuutokset - Tammi-toukokuu 2015 Tilastotiedote 9/2015 Väestömuutokset - Tammi-toukokuu 2015 Tilastotiedote 9/2015 Kuopion väestömuutos tammi - toukokuussa 2015 Kuopion ennakkoväkiluku toukokuun 2015 lopussa oli 110985. Tammi-toukokuussa Kuopion väestömuutos

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus, 3. vuosineljännes 2012

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus, 3. vuosineljännes 2012 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus, 3. vuosineljännes 2012 DIA-työttömyys jatkanut nousua kolmannella vuosineljänneksellä Vuoden 2012 kolmannen vuosineljänneksen aikana työttömien tekniikan

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.4.2014

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.4.2014 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2014 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.4.2014 Julkaisuvapaa tiistaina 20.5.2014 klo 9:00 Työnhakijat Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Keski-Suomessa

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2018

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2018 Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2018 Valtionhallinnon kehittämisosasto Seija Korhonen Huhtikuu 2018 % henkilölukumäärästä 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne Tämän raportin

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu 2013 -määritelmä

Yhteiskuntatakuu 2013 -määritelmä Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Yhteiskuntatakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25 vuotiaalle nuorelle ja alle 30 vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ, harjoittelu, opiskelu, työpaja

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Maaliskuu 2013

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Maaliskuu 2013 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2013 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Maaliskuu 2013 Julkaisuvapaa tiistaina 23.4.2013 klo 9.00 Pirkanmaan työttömyys kasvanut vuositasolla lähes neljänneksen Työttömyystilanne

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 yliopistoille Ylempien korkeakoulututkintojen jakautuminen yliopistoittain alan sisällä

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 yliopistoille Ylempien korkeakoulututkintojen jakautuminen yliopistoittain alan sisällä Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 yliopistoille Ylempien korkeakoulututkintojen jakautuminen yliopistoittain alan sisällä Seuraavissa kuvioissa on alakohtaisesti esitetty vuonna 2014

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT MUKAAN KANSALLISIN KILPAILUKYKYTALKOISIIN!

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT MUKAAN KANSALLISIN KILPAILUKYKYTALKOISIIN! YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT MUKAAN KANSALLISIN KILPAILUKYKYTALKOISIIN! Dekaani, professori Pekka Neittaanmäki! Jyväskylän yliopisto, informaatioteknologian tiedekunta! 26.4.2016! Yliopistojen rahoitus

Lisätiedot

Korkeasti koulutetut työttömät. Tekijä: Tutkija Jouni Nupponen, Uudenmaan ELY-keskus

Korkeasti koulutetut työttömät. Tekijä: Tutkija Jouni Nupponen, Uudenmaan ELY-keskus Korkeasti koulutetut työttömät Tekijä: Tutkija Jouni Nupponen, Uudenmaan ELY-keskus Määritelmä ja lähdetiedot Korkeasti koulutetut = alempi korkeakouluaste, ylempi korkeakouluaste sekä tutkijakoulutusaste

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS KÄÄNTYI NOUSUUN

TYÖTTÖMYYS KÄÄNTYI NOUSUUN Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 20.06. TYÖTTÖMYYS KÄÄNTYI NOUSUUN LAHDEN TYÖTTÖMYYS Työttömyyden aleneva kehitys kääntyi Lahdessa kasvuksi huhtikuussa, työttömyysasteen noustessa 13,6 :iin,

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA 2010 2013

TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA 2010 2013 TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen 2.4.2014 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA 2014 1 JOHDANTO Tässä raportissa tarkastellaan työttömien

Lisätiedot

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta 21.1.216 Teknologiateollisuus 2 Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä

Lisätiedot

Vuonna 2005 Helsingin yliopistosta valmistuneiden uraseuranta

Vuonna 2005 Helsingin yliopistosta valmistuneiden uraseuranta Vuonna 2005 Helsingin yliopistosta valmistuneiden uraseuranta Valikoituja poimintoja 11 tiedekunnasta Helsingin yliopiston urapalvelut Urapalvelut/ Eric Carver 29.2.2012 1 Sisällysluettelo 1. Taustatietoa:

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 8/2015

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 8/2015 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2015 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 8/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.9.2015 klo 9.00 Elokuun lopussa 11.955 työtöntä työnhakijaa Pohjois-Karjalassa oli

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 6/2015

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 6/2015 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2015 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 6/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 21.7.2015 klo 9.00 13.200 henkilöä työttömänä kesäkuun lopussa Pohjois-Karjalassa oli

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2016. Strategia ja kehittäminen/lemmetyinen

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2016. Strategia ja kehittäminen/lemmetyinen Työttömyyskatsaus Kesäkuu Strategia ja kehittäminen/lemmetyinen Turun työttömyysaste kääntyi laskuun kesäkuun luvun painuttua edellisvuoden arvoa pienemmäksi. n työttömyys on ollut edellisvuotta alemmalla

Lisätiedot

Åbo Akademin määrälliset tavoitteet kaudelle

Åbo Akademin määrälliset tavoitteet kaudelle Asemointitilastot 2016, 1/6 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak. YO Valtak.

Lisätiedot

Lappeenrannan teknillisen yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle

Lappeenrannan teknillisen yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle Asemointitilastot 2016, Lapppeenrannan 1/6 teknillisen yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 2/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 2/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 2/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.3.2015 klo 9.00 Nuorten työttömyys paikoin alenemassa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Opetusministeriön asetus

Opetusministeriön asetus Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Omaehtoinen opiskelu. www.mol.fi. Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu

Omaehtoinen opiskelu. www.mol.fi. Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu Omaehtoinen opiskelu www.mol.fi Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu Vuoden 2010 alusta lukien voit tietyin edellytyksin opiskella päätoimisia

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Työmarkkinat Helsingissä - tuoreimmat tilastotiedot kuvioina

Työmarkkinat Helsingissä - tuoreimmat tilastotiedot kuvioina Työmarkkinat Helsingissä - tuoreimmat tilastotiedot kuvioina Tuorein päivitys 6.1. TYÖPAIKAT (lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus) 1. Työpaikkamäärän muutos (%) ed. vuodesta Helsingissä, Helsingin seudulla

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Kesäkuussa työttömyydessä kausivaihtelun mukaista kasvua

Kesäkuussa työttömyydessä kausivaihtelun mukaista kasvua INSINÖÖRILIITTO Tutkimus/Paula Pesonen 1.8.218 Kesäkuussa työttömyydessä kausivaihtelun mukaista kasvua Insinöörien työttömyystietoja kesäkuussa 218 * Kesäkuussa työttömien insinöörien määrä oli 482 henkilöä.

Lisätiedot