OUTI SUORSA. PUBLICATIONS OF THE UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND General Series

Transkriptio

1 PUBLICATIONS OF THE UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND General Series OUTI SUORSA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTOSTA VUOSINA VALMISTUNEIDEN TYÖLLISTYMINEN Raportti vuosina kerätyistä työllistymisseurantojen aineistoista

2

3 Itä-Suomen yliopistosta vuosina valmistuneiden työllistyminen

4

5 OUTI SUORSA Itä-Suomen yliopistosta vuosina valmistuneiden työllistyminen Raportti vuosina kerätyistä työllistymisseurantojen aineistoista Publications of the University of Eastern Finland Genral Series N:o 27 Itä-Suomen yliopisto Joensuu 2019

6 Grano Joensuu Sarjan vastaava toimittaja: Jarmo Saarti Myynti: Itä-Suomen yliopiston kirjasto ja tiedekirjakauppa Granum ISBN: (nid.) ISBN: (PDF) ISSNL: ISSN: ISSN: (PDF)

7 Suorsa, Outi Itä-Suomen yliopistosta vuosina valmistuneiden työllistyminen Itä-Suomen yliopisto, Opinto-ja opetuspalvelut, 2019 Publications of the University of Eastern Finland. General Series, no 27 ISBN: (nid.) ISBN: (PDF) ISSNL: ISSN: ISSN: (PDF) ABSTRAKTI Tässä raportissa esitellään vuosina kerättyjen työllistymiskyselyiden tuloksia. Koska vuonna 2018 kysely lähti vain ylemmän päättyvän loppututkinnon suorittaneille, tässä raportissa tarkastellaan vain tätä ryhmää, yhteensä 1601 vuosina valmistuneen vastauksia. Vastausprosentti eri vuosien välillä vaihteli välillä johtuen kyselyn toteutustavasta. Vastaajista 70 %:ia oli naisia ja miehiä 30 %:ia. Suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia oli 96 %:ia. Eniten vastaajia vastaushetkellä asui Joensuussa, 18 %:ia, seuraavaksi eniten Kuopiossa, 16 %:ia ja kolmanneksi eniten Helsingissä, 11 %:ia. Ulkomailla asuvia oli 1,5 %:ia. Eniten vastaajissa oli kasvatustieteelliseltä ja yhteiskuntatieteelliseltä alalta valmistuneita, molempien osuudet 17 %:ia ja seuraavaksi eniten luonnontieteelliseltä alalta valmistuneita, liki 14 %:ia. Puolet vastaajista oli suorittanut ns. professiotutkinnon eli tutkinnon jolla saadaan ammatillinen pätevyys tai virkakelpoisuus. Opiskeluaikana useimmiten oman alan töitä tekevät olivat professioaloilta, mutta ajallisesti eniten työkokemusta ilmoittivat generalistutkinnon suorittaneet. Hieman alle puolet vastaajista oli valmistumishetkellä oman alan töissä tai heillä oli työpaikka tiedossa. Valmistumisvuotta seuraavan vuoden huhtikuuhun mennessä kaikkiaan 83 %:ia oli töissä ja 63 %:lla työ vastasi koulutusta. Eniten Itä-Suomen yliopistosta valmistuneita työllistyi kuntasektorille (47,5 %:ia) ja seuraavaksi eniten yksityiselle sektorille (25 %:ia). Eniten vastaajilla oli asiantuntija-tai erityisasiantuntijatehtäviä, seuraavaksi eniten asiakas-tai potilastyötä. Joka kolmas vastaaja oli kokenut työttömyyttä ja vaikka useammin työttömyyttä kokivat professiotutkinnon suorittaneet, heidän työttömyytensä kesti keskimäärin vähemmän aikaa kuin generalistitutkinnon suorittaneilla. Generalistutkinnon suorittaneille oman alan työkokemukselle ja vastaushetken työllistymisellä oli yhteys. Vastaushetkellä 8 %:ia oli työttömänä ja heistä 40 %:ia asui kyselyhetkellä Pohjois-Karjalassa. Syyt työttömyydelle vaihtelivat tutkinnon tyypin mukaan: generalisteilla eniten vaikutti se, että itseä kiinnostavaa työtä ei ollut löydetty tai

8 koettiin että koulutus ei ollut antanut riittäviä työelämävalmiuksia, professioaloilla taas se, että työsuhteiden väliin jäi työttömyysjaksoja. Noin puolet vastaajista tekisi nykytietämyksellä muutoksia tutkintoonsa; useimmiten opiskelisi lisää tai laajemmin sivuaineita. Heistä puolet oli (luokan- tai aineen-) opettajiksi valmistuneita, ja tällöin muutoksia yleensä perusteltiin saatavilla lisäpätevyyksillä. Tyytyväisimmiltä nykyiseen tutkintoonsa vaikuttivat niiden alojen vastaajat, joilla työllistyttiin hyvin eli lääkäriksi, hammaslääkäreiksi tai oikeustieteiden maistereiksi valmistuneet. Vastaajia pyydettiin arvioimaan saamaansa opetusta ja ohjausta. Keskimäärin tyytyväisiä oltiin oltu laitoksen/osaston ilmapiiriin, koulutukseen investointina, opetusjärjestelyihin, kurssien suoritusmahdollisuuksiin sekä lopputyön ohjaukseen. Väitteistä muodostettiin kaksi summamuuttujaa, opetus ja koulutuksen työelämäorientaatio. Generalistutkinnon suorittaneet olivat tyytyväisempiä opetukseen kuin professiotutkinnon suorittaneet. Vastaavasti taas tyytyväisyyteen koulutuksen työelämäorientaatioon vaikutti vastaajan suorittaman tutkinnon ohella myös vastaushetken työmarkkinatilanne.

9 Esipuhe Koko Itä-Suomen yliopiston olemassa olon ajan on kerätty tietoa yliopistosta valmistuneiden työelämään sijoittumisesta. Työllistymisseuranta on ollut leimallisesti yliopiston oma kysely valtakunnallisen uraseurannan ohella ja on mielestäni hyvin täydentänyt uraseurannoista saatavaa työllistymistietoa. Koska uraseurannat tehdään 5 vuotta valmistumisen jälkeen se myös antaisi mahdollisuuden tutkia kuinka akateemisesti koulutettujen työurat kehittyvät. Työllistymisseurannat on tähän asti toteutettu vuosittain ja aineisto on kerätty aina huhtikuussa. Uraseurantoja on toteutettu joka toinen vuosi, mutta koska niiden tulokset tulevat olemaan osa yliopistojen rahoitusmallia vuodesta 2021 alkaen, tietoja on jo alettu keräämään vuosittain. Näin ollen uraseurannan merkitys kasvaa ja nousee jopa tärkeämmäksi kuin vastavalmistuneiden työllistymistiedon. Tässä raportissa esitellään vain työllistymisseurantojen tuloksia koska uraseurannoista on mahdollista saada Opetushallituksen Vipunen-palvelun kautta sekä Töissä.fipalvelusta Tämä raportti on jatkoa edelliselle, vuosina valmistuneiden raportille ja koskee vuosina valmistuneiden, ylemmän tutkinnon suorittaneiden vastauksia. Tulokset esitellään pääsääntöisesti koko yliopiston tasolla tai tutkinnoittain. Mikäli vastaajia oli ryhmässään alle 10, heidän vastauksiaan ei ole esitelty. Työllistymisseurantojen ja myös uraseurantojen tuloksista on tehty vuosittain yhteenvedot ja ne löytyvät Kamusta mm. hakusanalla työllistymiskysely tai uraseuranta. Toivottavasti tämän raportin löytävät kaikki ne jotka kaipaavat tietoa erityisesti Itä- Suomen yliopistosta valmistuneiden työllistymisestä.

10 Sisällys 1 Kyselyn toteuttaminen Katoanalyysi Ikä ja sukupuoli koulutukseen liittyvät taustatiedot Kansainväliset tutkinnon suorittajat Vastaajien taustatiedot Ikä, sukupuoli ja äidinkieli Kotipaikkakunta Koulutukseen ja opiskeluun liittyviä taustatietoa Koulutusalat ja tutkinnot Tutkinnon suorittamiseen käytetty aika ja laajuus Valmistumiskuukausi Toiminta ennen opiskelua ja opiskeluaikana Työllistyminen Tilanne vastaushetkellä Tilanne huhtikuussa tutkinnoittain Työn hakeminen Minne työllistytään? Työllistymistä edistävät seikat Työllistymisen laatu Koulutusta vastaamaton työ Työtehtävien sisältö Työssä tarvittavat taidot Työttömyys Ketkä kokivat työttömyyttä? Työttömyyden syy Työttömyys asuinmaakunnan mukaan Muu syy työttömyyteen Mielipide koulutuksesta Tyytyväisyys tutkintoon Sivuaineet Mielipide opetuksesta ja ohjauksesta laitoksella mielipide Koulutuksesta työelämän näkökulmasta Lopuksi Tulosten käyttäminen jatkossa Lopuksi kiitos... 54

11 Liite 1 Kyselylomake vuonna Liite 2. Kyselylomake vuonna Liite 3. Vastaajien pääaineet ja koulutusohjelmat..63 Liite 4. Ammattinimikeluettelo tutkinnoittain 68 Liite 5. Ylimääräisiä kuvioita ja taulukoita..86 Taulukko 1. Vuosina loppututkinnon suorittaneet ja vastanneet... 9 Taulukko 2. Kaikkien valmistuneiden ja kyselyyn vastanneiden iän vertailu Taulukko 3. Miesten määrä koko perusjoukosta ja vastaajista Taulukko 4. Opintoihin liittyviä taustatietoja Taulukko 5. Kansainvälisten tutkinnon suorittajien osuudet Taulukko 6. Vastaajat tutkinnoittain Taulukko 7. Opiskeluaikana hankittu oman alan työkokemus tutkinnoittain Taulukko 8. Tärkeimmät ja vähiten tärkeät työllistymistä edistävät seikat Taulukko 9. Vaadittu tutkinnon taso ja työtehtävät Taulukko 10. Työn koettu vaativuus useimmiten valinneet tutkinnoittain Taulukko 11. Työssä tarvittavat 5 tärkeintä taitoa työtehtävien sisällön mukaan, luvut keskiarvoina Taulukko 12. Työttömyysajan kesto Taulukko 13. Työttömyys ja opiskeluaikainen työkokemus generalisteilla Taulukko 14. Tutkinnoittain ne, jotka suorittaisivat nykyisen tutkintonsa sellaisenaan usemmiten ja harvimmin valinneet Taulukko 15. Mitä opettajaksi valmistuneet opiskelisivat lisää tai enemmän Taulukko 16. Mitä generalistitutkinnon suorittaneet opiskelisivat työnantajan sektorin mukaan Taulukko 17. Opetusta ja ohjausta koskevat väitteet, luvut keskiarvoina Taulukko 18: Ristiintaulukointi työttömyydestä sukupuolen mukaan Taulukko 19. Anova table työttömyysajan kestosta Kuvio 1. Vastanneiden ja vastaamattomien määrät koulutusaloittain %:na Kuvio 2. Vastaajien asuinmaakunnat keväällä %:na Kuvio 3. Vastaajien opintoihin käyttämä aika tutkinnoittain Kuvio 4. Valmistuneet kuukausittain tietyillä aloilla, luvut frekvensseinä Kuvio 5. Tilanne valmistumishetkellä professio-ja generalistitutkinnot eriteltynä.. 21 Kuvio 6. Tilanne kyselyhetkellä professiotutkinnot eriteltynä Kuvio 7. Työtilanne valmistumishetkellä generalistitutkinnoilla Kuvio 8. Mitä kautta tieto työpaikasta saatu osuudet %:na Kuvio 9. Työnantajan sektori eri professiotutkinnoilla Kuvio 10. Työnantajan sektori eri generalistitutkinnoilla Kuvio 11. Miten hyvin työ vastaa koulutusalaa %:na Kuvio 12. Syyt vastaanottaa koulutusta vastaamaton työ, luvut %:na... 32

12 Kuvio 13. Työnantajan sektori työtehtävien pääasiallisen sisällön mukaan Kuvio 14. Työttömyyden kokemus tutkinnoittain, luvut frekvensseinä Kuvio 15. Työttömyyteen vaikuttaneet syyt, samaa mieltä väitteen kanssa olevien määrät prosentteina Kuvio 16. Työttömyys ja vastaushetken asuinmaakunta, luvut prosentteina Kuvio 17. Tyytyväisyys tutkintoon tai mitä muutoksia teksi, osuudet %:na Kuvio 18. Ohjausta mittaavien väitteiden keskiarvot laitoksittain keskiarvoina (asteikko 4 = täysin samaa mieltä, 1 = täysin eri mieltä) Kuvio 19. Opetus-summamuuttujan saamat keskiarvot yksiköittäin Kuvio 20. Koulutuksen työelämäorientaatio keskiarvot tutkinnoittain Kuvio 21. Koulutuksen työelämäorientaatio keskiarvot yksiköittäin Kuvio 22. Työssä tarvittavat taidot tärkeimmästä vähiten tärkeään, luokat yhdistettyinä (3-4 tärkeä ja 1-2 ei tärkeä), luvut %:na Kuvio 23. Opiskelisi lisää tai enemmän tai vaihtaisi-sivuaineen vastausten valinneet professio- ja generalistitutkinnot eriteltynä Kuvio 24 Mitä muita muutoksia tutkintoon vastaukset, luvut frekvensseinä... 87

13 KESKEISET LYHENTEET JA KÄSITTEET FM = filosofian maisteri, HTM = hallintotieteiden maisteri, KM = kasvatustieteen maisteri, KTM = kauppatieteiden maisteri, LL = lääketieteen lisensiaatti LTO = lastentarhaopettaja, MMM = maa- ja metsätaloustieteiden maisteri, PsM= psykologian maisteri, TM = teologian maisteri, TtM = terveystieteiden maisteri, YTM = yhteiskuntatieteiden maisteri f. = frekvenssi = havaintojen määrä N = lukumäärä Professiotutkinto = tutkinto, jolla saadaan laissa määritelty ammatillinen pätevyys tai virkakelpoisuus Generalistutkinto = ns. asiantuntijamaisteritutkinto

14

15 1 Kyselyn toteuttaminen Työllistymisseuranta tehdään valmistumisvuotta seuraavan vuoden huhtikuussa. Tässä raportissa tarkastellaan vuosina ylemmän päättyvän tutkinnon 1 suorittaneiden vastauksia. Vuosina 2016 ja 2017 kysely tehtiin sekä posti- että sähköisenä kyselynä. Postikyselyssä käytetyt lomakkeet löytyvät tämän raportin lopussa liittein 1 ja 2. Kaikille, joille löytyi Väestörekisteriltä kotimaan osoite, lähetettiin paperinen kyselylomake. Mikäli henkilölle ei voitu lähettää postia, lähetettiin hänelle sähköpostia, jossa oli linkki sähköiseen lomakkeeseen. Koska sähköpostiosoitteet saatiin opiskelijarekisteristä, kaikkia ei tavoitettu vanhentuneen sähköpostiosoitteen takia. Vuonna 2018 kysely tehtiin edellisenä vuonna valmistuneille pelkästään sähköisesti ja vaikka n. 60 %:lle löytyi toimiva sähköpostiosoite, jäi vastausaktiivisuus selkeästi alhaisemmaksi kuin aikaisempina vuosina (ks. taulukko 1). Taulukko 1. Vuosina loppututkinnon suorittaneet ja vastanneet Ylemmän päättyvän loppututkinnon suorittaneita Osoite kotimaassa /*toimiva sähköpostiosoite * Vastaajia Vastausprosentti (laskettu kaikista valmistuneista) 46,6 % 48,8 % 19,3 % Edelliseen raporttiin verrattuna kyselyä uudistettiin siten, että vastaajien taustatiedot poimittiin opiskelijarekisteristä. Tämän käytännön tarkoitus oli paitsi lyhentää lomaketta, myös yhdenmukaistaa vastauksia mm. pääaineen tai koulutusohjelman mukaan. Kaiken kaikkiaan vastaajia oli 1618, mutta puuttuvien taustatietojen takia tämän raportin aineistosta jouduttiin jättämään pois 17:sta vastaajan vastaukset. Opiskeluun liittyvät taustatiedot ovat tärkeitä kun vastauksia halutaan ryhmitellä (mm. tutkinto, koulutusohjelma tai tutkinnon tuoma ammatillinen pätevyys tai virkakelpoisuus). 1 Maisterin, proviisorin, hammaslääketieteen ja lääketieteen lisensiaatin tutkinnot 9

16 2 Katoanalyysi Tutkinnon suorittaneiden taustoista tiedetään sukupuoli, ikä ja äidinkieli sekä opiskeluun liittyvät taustatiedot. Näin ollen katoa voidaan tarkastella taustatietojen perusteella. Yksi selkeä ryhmä, josta muodostuu katoa, ovat ulkomaille tutkinnon suorittamisen jälkeen muuttaneet ja joita näin ollen on mahdoton tavoittaa, mikäli toimivaa sähköpostiosoitetta ei ole tiedossa. 2.1 IKÄ JA SUKUPUOLI Aikaisemman raportin perusteella suhteessa vähiten vastaavat vuotiaat ja miehet. Näin näyttäisi olevan nytkin, tosin kovin suurista eroista ei ole kyse (taulukko 2). Viimeisimmän, pelkästään sähköpostilla tehdyn kyselyn perusteella vaikuttaisi siltä, että miesten vastausaktiivisuus hieman paranee tai naiset sitten vastaavasti vastaavat huonommin sähköisiin kyselyihin (ks. taulukko 3). Taulukko 2. Kaikkien valmistuneiden ja kyselyyn vastanneiden iän vertailu Valmistuneet Vastaajat Erotus Minimi ja maksimi iälle 21,7 79,6 21,7 79,6 Keski-arvo iälle 31,6 32,0 +1 Mediaani Moodi Alle 30-vuotiaita 60 % 61 % vuotiaita 19 % 16 % -3 yli 35-vuotiaita 21 % 23 % +2 Taulukko 3. Miesten määrä koko perusjoukosta ja vastaajista Miehiä tutkinnon suorittaneista, f Miehiä tutkinnon suorittaneista %:na 34 % 33 % 35 % Miesvastaajien määrä Kaikista vastaajista miehiä 30 % 28 % 33 % 10

17 2.2 KOULUTUKSEEN LIITTYVÄT TAUSTATIEDOT Vastaajien katoa voidaan tutkia koulutukseen liittyvien taustatietojen valossa. Alla olevassa kuviossa sitä on tutkittu koulutusaloittain (kuvio 1). Kuvio 1. Vastanneiden ja vastaamattomien määrät koulutusaloittain %:na Vastausprosentit koulutusaloittain Hammaslääketieteellinen Teologia Farmasia Yhteiskuntatieteellinen Kasvatustieteellinen Terveystieteellinen Humanistinen ala Oikeustieteellinen Keskiarvo Psykologia Lääketieteellinen Maatalous- ja metsätieteellinen Kauppatieteellinen Luonnontieteet 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Vastanneet Ei-vastanneet Koulutusaloittain tarkasteltuna vastausprosentti (laskettuna kaikista tutkinnon suorittaneista) vaihteli 31% - 46 % välillä, keskiarvon ollessa 39 %. Useimmin vastasivat hammaslääketieteelliseltä ja teologiselta alalta valmistuneet, harvimmin luonnontieteelliseltä ja kauppatieteelliseltä alalta valmistuneet. Kauppatieteellisellä alalla tätä voi selittää Suomen ekonomien kysely, joka tehdään myös vastavalmistuneille. Koska Oprista saadaan tilastotietoa valmistuneiden tutkintojen laajuuksista, käytetyistä lukukausista sekä muista yksityiskohdista kuten onko opiskelupaikka saatu avoimen väylän kautta, monipuolistaa se aineiston tarkastelumahdollisuuksia. Nämäkään opiskelun taustatiedot eivät juurikaan tuoneet eroja esille (ks. taulukko 4). Ainoastaan avoimen väylän kautta tulleet ovat vastanneet kyselyyn ahkerammin kuin muut (vastausprosentti 50 % oman ryhmän sisällä). Heidän osuutensa kaikista tutkinnon suorittaneista on kuitenkin sen verran pieni, että kokonaisvastausprosentin kannalta sillä ei ole merkitystä. Maisteriohjelmissa 11

18 opiskelleiden huonoa vastausprosenttia (17,2 %) voi osin selittää kansainvälisten opiskelijoiden suuri osuus, koska heitä jää suhteessa eniten tavoittamatta puuttuvien osoitetietojen takia (ks. tarkemmin seuraava kappale). Taulukko 4. Opintoihin liittyviä taustatietoja Opintopisteet min-max Opintopisteet, keskiarvo Kaikki valmistuneet ,00 163,48 Kaikki vastanneet ,50 163,41 Opintopisteet tiedekunnittain, keskiarvo Filosofinen Luonnontieteiden ja metsätieteiden Terveystieteiden Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden 151,57 125,86 238,44 163,48 153,05 141,39 226,71 140,07 Suoritusaika lukukausina Netto min.-max Netto keskiarvo , ,37 Suoritusaika lukukausina Brutto min-max Brutto keskiarvo , ,9 Avoimen väylän kautta tulleita, f. ja % 184 4,4 % 92 5,7 % Maisteriohjelmassa opiskelleita, f. ja % ,2 % 95 5,9 % 2.3 KANSAINVÄLISET TUTKINNON SUORITTAJAT Ei suomea (tai ruotsia tai saamea) äidinkielenä puhuvia tutkinnon suorittajia on noin kymmenesosa kaikista tutkinnon suorittaneista. Heistä noin 40 %:lle löytyi Väestörekisteristä osoite Suomessa, joten loppuja on pyritty tavoittamaan sähköpostitse. Ei-suomea äidinkielenään puhuville on lähetetty yleensä englanninkielinen lomake. Mikäli on tehty perustutkinto, joka edellyttää hyvää suomen kielen taitoa, lomake on voitu lähettää myös suomen kielisenä. Tälle 12

19 käytännölle perusteluna on se, että vastaajien äidinkieli on yleensä aina jokin muu kuin englanti, joten englanninkielisen lomakkeen täyttäminen voidaan kokea vaivalloisempana kuin suomenkielisen. Sähköiseen lomakkeeseen vastaajat voivat taas itse valita kumman kielisen lomakkeen haluavat täyttää. Aikaisemmassa raportissa ( ) kansainvälisten tutkinnon suorittajien vastausprosentti oli alhaisempi kuin suomalaisilla, ja näin tälläkin tarkastelujaksolla. Tosin viimeisimmissä kyselyssä keväällä 2018 heidän osuutensa vastanneista on selvästi suurempi kuin aikaisempina vuosina, mutta tätä selittänee suomenkielisten vastaajien kato enneminkin kuin kansainvälisten opiskelijoiden vastausaktiivisuuden kasvu. Taulukko 5. Kansainvälisten tutkinnon suorittajien osuudet Kansainväliset tutkinnon suorittajat Äidinkieli muu kuin suomi tai ruotsi Osuus tutkinnon suorittaneista 11 % 12 % 14 % Osoite Suomessa, frekvensseinä ei tietoa Osoite Suomessa prosentteina 46 % 38 % ei tietoa Vastaajia Vastausprosentti oman ryhmän sisällä 10 % 12 % 19 % Osuus %:na kaikista vastanneista 2 % 3 % 13 % 13

20 3 Vastaajien taustatiedot 3.1 IKÄ, SUKUPUOLI JA ÄIDINKIELI Vastaajien ikä (valmistumisvuonna) vaihteli 21 ja 79 vuoden välillä. Keskiarvo iälle oli 31 vuotta, mediaani 28 vuotta ja moodi 26 vuotta (ks. taulukko 2 edellisessä kappaleessa). Eniten vastaajissa oli valmistumishetkellä vuotiaita (molempia 5,5 %). Tutkinnoittain vertailtuna keski-iältään nuorimmat vastaajat olivat maatalous- ja metsätieteiden maistereita tai proviisoreita (molemmissa keski-ikä 27 vuotta), vanhimmat taas terveystieteiden maistereita (keski-ikä 40 vuotta). Vastanneista 1126 oli naisia eli 70,3 %. Vastaavasti miehiä 474 eli 29,6 %:ia. Eniten miesvastaajia oli maatalous- ja metsätieteiden maistereissa (57,1 %:ia), vastaavasti taas naisvastaajia oli eniten terveystieteiden maisterin tutkinnon suorittaneissa (87,1 %). Valtaosa vastaajista puhui suomea tai ruotsia, yhtään äidinkielenään saamea puhuvaa aineistossa ei ollut. Muuta kuin suomea tai ruotsia (tai saamea) äidinkielenään puhuvia oli 4,4 %. Heistä eniten on venäjää äidinkielenään puhuvia (1 %), seuraavaksi eniten englantia puhuvia (0,6 %) ja urdua (0,5 %). Vastaajissa on molempia sukupuolia yhtä paljon. Tutkinnoittain valmistuneista eniten oli luonnontieteistä valmistuneita (16,8 %). Muita tutkintoja suorittaneita oli humanistiselta alalta (6,2 %), kauppatieteistä (2,4 %), maatalous- ja metsätieteistä (14,3 %), terveystieteistä (5,9 %) ja yhteiskuntatieteistä (2 %). 3.2 KOTIPAIKKAKUNTA Vastaajien kotipaikkakuntatiedot poimittiin Väestörekisteristä saadun tiedon mukaan (vuosilta ) ja sähköisesti toteutetussa kyselyssä vuonna 2018 vastaajien oman ilmoituksen mukaan. Vastaajista 1,5 % asui ulkomailla (f. 24) ja kahdelta vastaajalta tieto puuttui. Eniten vastaajia asui Joensuussa, 18 %, seuraavaksi eniten Kuopiossa, 16 %, ja kolmanneksi eniten Helsingissä, 11 %. Kaikkiaan vastaajia asui 164:llä eri paikkakunnalla ja niistä 4,6 % (f.73) oli sellaisia, joissa asui vain yksi vastaaja. Näin ollen asuinpaikkakunnan tarkastelu oli mielekkäämpi tehdä 14

21 maakunta-tasolla. Ulkomailla asuvat on säilytetty omana ryhmänään (1,5 %:ia vastaajista). Ahvenanmaa oli ainoa maakunta josta ei ollut vastaajia, joten siksi se puuttuu kuviosta. Kuvio 2. Vastaajien asuinmaakunnat keväällä %:na 25,0 Vastaajien asuinmaakunnat keväällä ,0 21,4 20,3 20,1 15,0 10,0 5,0 5,9 4,5 4,3 4,1 3,9 2,9 2,6 1,8 1,6 1,5 0,9 0,7 0,6 0,6 0,6 0,3 0,2 0,0 3.3 KOULUTUKSEEN JA OPISKELUUN LIITTYVIÄ TAUSTATIETOA Vastaajilla oli 104 erilaista pääainetta ja 54 eri koulutusohjelmaa. Vastaajamäärät pääaineittain ja koulutusohjelmittain löytyvät liitteenä (liite 3). Eniten vastaajia oli kasvatustiede pääaineenaan valmistuneita; 9,6 %:ia ja seuraavaksi eniten sosiaalityöstä, 4,8 %:ia. Koulutusohjelmittain tarkasteltuna, eniten vastaajissa oli lääketieteen koulutusohjelmasta valmistuneita; 8,9 %:ia ja seuraavaksi eniten Joensuun luokanopettajakoulutuksesta valmistuneita, 3,7 %:ia. Koska vastaajamäärät pääaineittain tai koulutusohjelmittain ovat hyvin pieniä, vastauksia on ryhmitelty yleensä tutkinnon perusteella Koulutusalat ja tutkinnot Suurimman vastaajaryhmän muodostivat kasvatustieteellisen alan opiskelijat 17,2 %:n osuudellaan. Liki saman verran oli yhteiskuntatieteelliseltä alalta valmistuneita, joita oli kaikista vastaajista 17,1 %:ia ja kolmanneksi eniten vastaajia oli luonnontieteelliseltä alalta valmistuneista, 13,7 %:ia vastaajista. Vähiten vastaajia 15

22 oli hammaslääketieteelliseltä koulutusalalta valmistuneista, 1,8 %:ia sekä psykologian alalta valmistuneita, 1,9 %:ia. Tutkinnoittain tarkasteltuna vastaajien jakautumiseen ei tule suurta muutosta: eniten vastaajissa oli kasvatustieteen maistereita, 17,2 %:ia, seuraavaksi eniten filosofian maistereita luonnontieteelliseltä alalta, 13,7 % ja kolmanneksi eniten yhteiskuntatieteiden maistereita, 11,9 %:ia. Pienimmän ryhmän muodostavat kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterit, joita vastaajissa oli yhteensä neljä. Näin ollen tämän ryhmän vastauksia ei raportoida tai ne on yhdistetty oikeustieteiden maisterin tutkinnon suorittaneiden vastauksiin silloin kun vastauksia tarkastellaan tutkinnoittain. Taulukko 6. Vastaajat tutkinnoittain Tutkinto Frekvensseinä Prosentteina Filosofian maisteri, humanistinen ala ,1 Filosofian maisteri, luonnontieteelinen ala ,7 Hallintotieteiden maisteri 83 5,2 Kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisteri 4 0,2 Kasvatustieteen maisteri ,2 Kauppatieteiden maisteri 124 7,7 Maatalous-ja metsätieteiden maisteri 35 2,2 Proviisori 59 3,7 Psykologian maisteri 31 1,9 Teologian maisteri 58 3,6 Terveystieteiden maisteri ,6 Yhteiskuntatieteiden maisteri ,9 Hammaslääketieteen lisensiaatti 29 1,8 Lääketieteen lisensiaatti 143 8,9 Vastaajista 13,6 %:illa oli opettajan pedagogiset opinnot eli heillä on aineenopettajan pätevyys. Ammatillista pätevyyttä tai virkakelpoisuutta antavan tutkinnon 2 oli suorittanut hieman yli puolet vastaajista eli 50,3 %. Generalistialan eli ns. asiantuntijamaisterin tutkintoja siis oli vastaavasti 49,7 %:lla Tutkinnon suorittamiseen käytetty aika ja laajuus Tutkinnon suorittamiseen käytetystä ajasta saadaan tietoa opiskelijarekisteristä. Opinto-oikeuden alkamisaika vaihteli vuodesta 1986 vuoteen Opinto-oikeuden 2 Tutkinnot: hammaslääketieteen lisensiaatti, lääketieteen lisensiaatti, proviisori, psykologi, oikeustieteen maisteri, koulutusohjelmat: erityisopettaja, erityiskasvatuksen ko., erityislastentarhaopettajan maisteriko., luokanopettajan ko., kotitalousopettajan ko., käsityönopettajan ko., ohjauksen koulutus, suuntautumisvaihtoehdot: aineenopettaja, teologi, terveystieteiden opettaja 16

23 alkamisaika ei kuitenkaan kerro sitä, paljonko tutkinnon suorittamiseen on tosiasiallisesti käytetty aikaa, vaan sitä voi tarkastella käytettyjen lukukausina avulla. Kuviossa 4 tutkinnon suorittamisaikaa on tutkittu käytettyjen lukukausien (brutto) avulla, jotka on muutettu lukuvuosiksi. Kuvio 3. Vastaajien opintoihin käyttämä aika tutkinnoittain Tutkinnon suorittamiseen käytetty aika lukuvuosina (brutto) OTM Maisteriohjelma PsM Proviisori Avoimen väylä TtM KM HLL HTM KTM YTM MMM TM FM, luo LL FM, hum 2,7 3,1 2,8 2,5 4,5 4,8 5,1 5,5 5,6 5,6 5,6 5,7 5,9 6 6,6 6,6 6,7 7, ,5 4, ,5 5, Mediaani Ka. Tarkastelussa on erotettu avoimen väylän kautta tulleet ja maisteriohjelmissa opiskelleet, koska oletuksena oli, että heidän tutkinnonsuorittamisaikansa olisivat olennaisesti lyhyempiä kuin muilla. Myös tutkinnon laajuuden voisi ajatella käytettyjen lukuvuosien määrään eli lisensiaateiksi ja psykologeiksi opiskelevilla olisi eniten käytettyjä lukuvuosia, mutta ihan näin asia ei ollut. Vähiten lukuvuosia olivat käyttäneet oikeustieteiden maistereiksi valmistuneet, joilla opinnot olivat keskimäärin kestäneet 2,7 lukuvuotta. Maisteriohjelmissa opiskelleilla oli seuraavaksi vähiten lukuvuosia, keskimäärin 3,1 vuotta. Eniten lukuvuosia opintoihinsa käyttivät humanistit, 7 lukuvuotta ja seuraavaksi eniten lääketieteen lisensiaatit, 6,7 lukuvuotta. Laajimmat tutkinnot olivat lääketieteen ja hammaslääketieteen lisensiaateilla, lääkäreiksi opiskelleilla keskimäärin 363 opintopistettä ja hammaslääkäreillä 328. Suppeimmat tutkinnot taas olivat proviisoreilla, keskimäärin 122 opintopistettä sekä 17

24 terveystieteiden maistereilla, 127 opintopistettä. Proviisoreilla oli myös pienin hajonta opintopisteissä: kaikki mahtuvat 16,5 opintopisteen sisälle. Suurin hajonta oli vastaavasti humanisteilla, 187 opintopistettä (suurin määrä tutkintoon sisällytettyjä opintopisteitä oli 307,00). Myös aineenopettajaksi valmistuneet tekivät keskimäärin laajempia tutkintoja Valmistumiskuukausi Tarkastelin myös vastaajien valmistumiskuukautta, nyt kun siihen oli mahdollisuus. Selvästi isoin osuus oli valmistunut kevätlukukaudella, 67,1 %:ia. Yksittäisistä kuukausista eniten valmistuneita oli kesäkuussa (18,7 %:ia vastaajista) ja toukokuussa (17,1 %). Joulukuu tuo kolmannen piikin valmistumiseen 13,1 %:in osuudellaan. Alla olevassa kuviossa (kuvio 4) on tarkemmat valmistumismäärät. Kuvio 4. Valmistuneet kuukausittain tietyillä aloilla, luvut frekvensseinä. Valmistumiskuukausi eri aloilla Genralistit Opettajat Sote-ala Muut professiot Tarkastelin valmistumiskuukausia myös eri alojen suhteen, ajatuksella että erityisesti opettajiksi valmistuvat pyrkisivät ajoittamaan tutkinnon suorittamisen keväälle, jotta ehtisivät hakea seuraavan lukuvuoden opettajanpaikkoja (kuvio 4). Tämä osin piti paikkansakin: opettajiksi valmistuneista isoin osuus (75 %:ia) valmistui kevätlukukauden aikana ja touko-kesäkuussa yksistään 46 %:ia. Muilla professioaloilla 3 kevät ei muodosta valmistumiseen niin selkeää piikkiä. Pieni yllätys oli, että myös generalisteista valmistui suurin osa eli joka kolmas touko-kesäkuun aikana. Toisen selkeän valmistumispiikin muodosti joulukuu. 3 Sote-alalle olen laskenut lääkärit, sosiaalityöntekijät ja psykologit, joten muut professioalat sisältävät oikeustieteiden maisterit, proviisorit ja teologit. 18

25 3.3.4 Toiminta ennen opiskelua ja opiskeluaikana Vastaajilta kysytään, onko heillä aikaisempia korkeakoulututkintoja. Eniten vastaajissa (65,5 %) oli niitä, joilla ei ollut toista korkeakoulututkintoa. Aikaisempia tutkintoja oli joka kolmannella ja saman aikaisesti toista kk-tutkintoa suorittavia oli 4 %. Aikaisemman tutkinnon omaavista hieman yli puolella (57 %:ia) tutkinto oli ammattikorkeakoulututkinto ja se oli yleisimmin joko sairaanhoitajan tutkinto (11 %:lla) tai sosionomi (10,1 %:lla). Samanaikaisesti toista tutkintoa suorittaneilla taas tyypillisin tutkinto oli filosofian maisterin tutkinto (19 %:lla) tai kasvatustieteen kandidaatti (9,5 %lla, f. 6). Vastaajilta kysyttiin opiskeluaikana hankitusta oman alan työkokemuksesta (ks. taulukko 7). Tähän tuli laskea mukaan opiskeluaikana tehdyt harjoittelut, mutta harmillisesti osa professiotutkinnon suorittaneista jätti vastaamatta tähän, vaikka heillä on useita pakollisia harjoitteluita. Ilmeisesti opintoihin pakollisina kuuluvia oman alan harjoitteluita ei mielletä oman alan työkokemukseksi. Näin ollen kyseisen kohdan vastaukset eivät anna täysin todenmukaista kuvaa opiskeluaikana hankitusta työkokemuksesta, erityisesti professiotutkinnon suorittaneiden osalta. Taulukko 7. Opiskeluaikana hankittu oman alan työkokemus tutkinnoittain Useimmiten kokopäivätöissä osa- Useimmiten aikatöitä Useimmiten free lance- tai keikkatöitä YTM 16,2 % (joista puolella sosiaalityö pääaineena) LL 12,2 % FM, luonnontieteet 12,2 % (joista neljäsosa tietojenkäsittelytieteen opiskelijoita) Useimmiten harjoittelussa HUOM! vain generalistien vastaukset FM, luonnontieteet 25,4 % YTM, 23,7 % FM, humanistinen ala 12,7 % KM 14,9 % (kaikki opettajia) FM, luonnontieteet 14 % (kolmasosa aineenopettajia) LL 13,4 % Ei lainkaan oman alan työkokemusta FM, luonnontieteet 21,1 % KM 16,4 % FM, humanistinen ala 14,6 % Generalistitutkinto 73,7 %:lla KM 29,2 % (kaikki opettajia) LL 20,7 % FM, humanistinen ala 16,6 % (kolmasosa aineenopettajia ja joka neljäs kääntäjä) Kaikista vastaajista oman alan kokopäivätöissä 49,5 % osa-aikatöissä 29,4 % keikkatyössä 16, 9 % harjoittelussa 30,2 % ei lainkaan työkokemusta 13,3 % 19

26 Puolet vastaajista oli tehnyt oman alansa kokopäivätöitä ja joka kolmas osa-aikatöitä. Oman alan harjoittelun oli suorittanut joka kolmas vastaaja. Kaikkiaan 13,3 %:ia vastaajista ilmoitti että ei ollut tehnyt oman alan töitä lainkaan opiskeluaikanaan. Ilman oman alan työkokemusta olevista valtaosa oli ns. generalistitutkinnon suorittaneita (73,7 %:ia) ja erityisesti luonnontieteelliseltä alalta valmistuneita, joita oli viidesosa. Yleisimmin oman alan töitä olivat tehneet yhteiskuntatieteiden maisterit, oman alan osa-aikatöitä tai keikkatöitä kasvatustieteen maisterit sekä lääkäriksi valmistuneet. Taulukossa 7. on eritelty tutkinnon mukaan, minkä tyyppistä työkokemusta opiskeluaikana on hankittu. Taulukosta huomaa, että opiskeluaikana oman alan töitä tekevät eniten ns. professialojen tutkintoja suorittavat ja tästä voinee myös päätellä myös, että näitä töitä on eniten tarjolla. Vastaajilta kysyttiin myös (oman alan) työkokemuksen määrää kuukausina. Vastaukset vaihtelivat yhdestä viikosta 20 vuoteen. Joukossa oli myös niitä, jotka ilmoittivat työskennelleensä koko opiskeluajan tai olivat laskeneet mukaan koko työhistoriansa. Tämä siis vääristää tuloksia mutta en lähtenyt muuttamaan tai poistamaan vastauksia, koska se olisi voinut vääristää tuloksia vielä enemmän.. Kokopäivätyötä oli keskimäärin tehty 19 kk, generalistitutkinnon suorittaneet enemmän (keskimäärin 21 kk) kuin professiotutkinnon suorittaneet (16 kk). Osaaikatyötä oli tehty keskimäärin 12 kk, professioaloilla keskimäärin 10 kk ja generalistialoilla keskimäärin 15 kk. 20

27 4 Työllistyminen Kyselyn yksi tärkeä tehtävä on saada tietoa yliopistosta valmistuneiden työmarkkinoista. Niinpä kyselylomakkeella kysellään tarkemmin työtilanteen ohella myös työllistymisen laatuun liittyviä asioita sekä siitä mistä ja miten työpaikat ovat löytyneet. Myös vastaajien arviot siitä mitkä seikat ovat auttaneet työllistymään ovat mielenkiintoisia, koska niissä on eroja alojen suhteen. 4.1 TILANNE VASTAUSHETKELLÄ Alla olevassa kuviossa on yhteenveto valmistumishetken tilanteesta. Koulutusta vastaava työ-vaihtoehtoon sisältää myös osa-aikatyötä tekevät, koska heidän määränsä on vain muutaman prosentin luokkaa. Jokin muu-vaihtoehdossa ovat mm. vanhempainvapaalla olleet, eläkeläiset, muita opintoja tekevät. Kuvio 5. Tilanne valmistumishetkellä professio-ja generalistitutkinnoilla Olitko valmistumishetkellä töissä? Generalisti Professio 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Olin koulutustani vastaavassa työssä. Minulla oli työ, joka ei vastannut koulutustani. En ollut, mutta minulla oli tiedossa työpaikka. En ollut, eikä minulla ollut tiedossa työpaikkaa. En ollut, aioin jatkaa heti opintoja lisensiaatin tai tohtorin jatkotutkintoon. jokin muu Valmistumishetkellä koulutustaan vastaavissa töissä oli kaikkiaan 46,2 %:ia vastaajista ja (oman alan) työpaikka oli tiedossa 8,0 %:lla. Joka viidennellä vastaajalla (21,8 %) taas ei ollut tiedossa työpaikkaa. Koulutusta vastaamattomassa työssä oli 16,5 %:ia ja jatko-opintoja aikoi 2,7 %:ia vastaajista. Jokin muu tilanne (eläkkeellä, 21

28 vanhempainvapaalla, muita opintoja, keikkatyötä tekeviä) oli 4,9 %:illa vastaajista. Yllä olevasta kuviosta huomaa, että professioaloilla valmistumishetken tilanne työllistymisen näkökulmasta on hiven parempi ja erityisesti generalisteista isompi osuus oli valmistumishetkellä koulutustaan vastaamattomassa työssä. Eniten opiskelijoita valmistuu toukokuussa (17,2 %:ia) ja kesäkuussa (18,7 %:ia) ja ylipäätänsä kevätlukukauden aikana valmistuu kaksi kolmasosaa kaikista vuoden aikana tutkinnon suorittaneista (ks. kappale Valmistumiskuukausi). Niinpä vertailin valmistumiskuukauden mukaan valmistumishetken tilannetta. Suurin osuus koulutusta vastaamattomissa töissä olevista (24,7 %:ia) oli valmistunut kesäkuussa, samoin niistä, joilla valmistumishetkellä oli työpaikka tiedossa (30,7 %). Myös heistä, jotka eivät olleet töissä eikä ollut työpaikkaa tiedossa, isoin osuus (19,2 %):ia oli valmistunut kesäkuussa. 4.2 TILANNE HUHTIKUUSSA TUTKINNOITTAIN Tarkastelin ensin huhtikuun tilannetta Tilastokeskuksen luokittelua mukaillen, jossa on kolme luokkaa: työssä, työtön tai työvoiman ulkopuolella (=muu). Työssä oleviin on laskettu mm. jatko-opintoja työsuhteessa tekevät, apurahalla työskentelevät sekä työharjoittelussa olevat. Tämän luokittelun perusteella kaiken kaikkiaan 83,0 % vastaajista oli töissä kyselyhetkellä, 8,8 %:ia oli työttömänä ja jotain muuta tekeviä 8,2 %:ia. Tarkemmassa tarkastelussa mm. koulutustaan vastaavassa työssä oli 62,8 %:ia ja koulutusta vastaamattomassa 8,1 %:ia. Yrittäjänä tai ammatinharjoittajana toimi 1 %:ia vastaajista ja keikkatyötä tekeviä oli hieman enemmän eli 1,2 %:ia. Jatkoopiskelijoina työsuhteessa oli 3,4 % ja apurahalla työskenteleviä 0,6 %:ia. Loput 5 %:ia oli mm. työharjoittelussa tai työkokeilussa olevia, aikaisempaa koulutusta vastaavassa työssä tai osittain koulutustaan vastaavassa työssä. Tarkastelin vielä työllistymistä seuraavan vuoden huhtikuussa tarkemmin professioja generalistialojen sisällä, nähdäkseni onko sen suhteen työllistymisessä eroja. Kuviossa 6 on eroteltu aineenopettajat omaksi ryhmäkseen, erotuksena luokanopettajiin. Suurimmat, yli 90 %:n osuuksilla oman alan töissä (kokopäivä- tai osa-aikaisena) oli hammaslääkäreiksi (97 %, f. 30), oikeustieteiden (94 %:ia, f. 18) ja psykologian (91 %:ia, f. 32) maistereiksi valmistuneissa, tosin näissä kaikissa ryhmät olivat pieniä ja yhdenkin vastaajan vaikutus saattoi olla useita prosentteja. Alhaisin prosentti oli teologeiksi valmistuneilla eli heistä 36 %:ia (f. = 22) oli oman alan töissä. Muilla tutkinnoilla prosentit vaihtelivat välillä. 22

29 Työllisyyttä voi tarkastella myös työttömyyden kautta. Isoin osuus työttömiä (ml. työvoimakoulutuksessa, tuetussa harjoittelussa tai tukityöllistettynä) oli teologeiksi valmistuneita, 36 %:in osuudella. Seuraavaksi eniten työttömiä oli aineenopettajaksi valmistuneissa, joita oli 9 %:ia (f. 218) ja kolmanneksi eniten proviisoreiksi valmistuneita 5 %:in osuudella (f. 59). Terveystiedon opettajaksi (tutkintona terveystieteiden maisteri), hammaslääkäreistä ja oikeustieteiden maistereista ei ollut yhtään työttömänä kyselyhetkellä. Kuvio 6. Tilanne kyselyhetkellä professiotutkinnot eriteltynä Kun tarkastellaan generalistiutkintoja, työllisyystilanne on heikompi kuin professiotutkinnon suorittaneilla (ks. kuvio 7). Isoin osuus oman alan töissä olevia oli maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinnon suorittaneista, heistä 74 %:ia ( f. 35) oli joko oman alan kokopäivä-tai osa-aikatöissä. Seuraavaksi eniten oman alan töissä oli kauppatieteiden maistereita 67 %:n (f. 125) osuudellaan. Hallintotieteiden maistereista (f. 86) ja terveystieteiden maistereista ( f.128) oli kolmanneksi suurin osuus eli heistä 60 % oli oman alan töissä. Vähiten oman alan tehtäviin oli työllistyneet humanistit (f. 107), joista joka kolmas oli löytänyt oman alan töitä. Luonnontieteilijoistä oli 40 %:ia oman alan tehtävissä ja yhteiskuntatieteiden maistereista puolet (51 %, f. 111). Vastaavasti työttömyyslukuja tarkastellessa luvut generalisteilla ovat isompia kuin professiotutkinnon suorittaneilla. Humanisteista 28 % oli kyselyhetkellä työttömiä tai työvoimapoliittisten toimenpiteiden kohteena, ja joka viides yhteiskuntatieteilijöistä (20 %). Vähiten työttömiä oli maatalous- ja metsätieteiden maistereiksi valistuneissa, joista vajaa 3 % oli työttöminä. Työttömyyttä on tarkasteltu vielä erikseen luvussa 5. 23

30 Kuvio 7. Työtilanne valmistumishetkellä generalistitutkinnoilla Työn hakeminen Vastaajista 62,6 %:ia (f.1002) oli hakenut valmistumisen jälkeen töitä. Haettujen paikka ilmoitettu määrä vaihteli yhdestä tuhanteen. Tyypillisin ilmoitettu määrä haettuja paikkoja oli yksi (f.185), eli 18 %:ia vastauksista. Keskiarvoa haetuille paikoille oli mahdoton määritellä, sillä vastauksina saattoi olla arvioita kuten yli 60, useisiin, Sikäli tämä on ihan ymmärrettävää, etenkin jos haettuja paikkoja alkaa kertyä useampi, niin tarkan luvun antaminen on mahdotonta. Kun aineistosta oli poistettu vaikeasti tulkittavat vastaukset, mediaanin pystyi kuitenkin määrittelemään ja se oli viisi haettua paikkaa. Yli 50:een paikkaan oli hakenut 8 %:ia vastaajista. Vastaavasti noin joka kolmas ei ollut hakenut töitä. Suurin osa 64 %, tästä joukosta oli oman alan töissä, perhe-tai hoitovapaalla olevia oli 5 %, työttömiä saman verran ja 4 %:ia oli tutkijakoulutettavina työsuhteessa. Vastaajilta kysytään monivalintakysymyksellä, mistä he ovat saaneet tiedon nykyisestä työpaikastaan. Kysymyksen vaihtoehtoja muutettiin vuonna 2017, joten 24

31 muutos on voinut aiheuttaa katoa, mutta toisaalta se taas selkiytti vastauksia, sillä nyt kysyttiin millä tapaa työpaikasta oli saatu tieto (suorahaku, rekrytointipalvelu). Kuvio 8. Mitä kautta tieto työpaikasta saatu osuudet %:na Sain tiedon työpaikasta muuta kautta 10 % Suorahaun kautta Rekrytointipalvel 3 % un kautta 2 % Työllistyin harjoittelupaikka ani tai sain tiedon harjoittelupaikan kautta 5 % Mitä kautta tieto työpaikasta on saatu Omien aiempien kontaktieni ja verkostojeni kautta 23 % Yliopiston henkilökunnalta 2 % Ottamalla yhteyttä työnantajaan/av oin hakemus 18 % Vastaamalla julkiseen työpaikkailmoitu kseen 37 % Yleisimmin työpaikka oli saatu vastaamalla julkiseen työpaikkailmoitukseen (37 %:illa vastaajista, kun vastaajia oli 1539). Omat verkostot olivat auttaneet 23 %:ia vastaajista ja oma yhteydenotto oli poikinut työpaikan 18 %:lle. Harjoittelupaikka tai opinnäytetyön tekeminen oli tuonut työpaikan 5 %:lle. Yliopiston henkilökunnalta, jonkin rekrytointipalvelun kautta (esim. Academic Work, Mediapu) tai suorahaun kautta ( head hunting ) oli työpaikan saanut yhteensä 7 %:ia. Loput 10 %:ia oli saanut tiedon muuta kautta ja tätä esimerkiksi olivat sähköpostilistat (esim. ainejärjestön), LinkedIn, kaupunkien omat sivut ja sijaisrekisterit, rekrytointimessut tai sisäisen haun kautta saatu tieto työpaikasta Minne työllistytään? Eniten Itä-Suomen yliopistoista valmistuneita työllistyy kuntasektorille: 47,5 %:ia kaikista vastanneista. Seuraavaksi eniten työllistää yksityinen sektori, josta työpaikan löysi joka neljäs. Yliopistosektorin osuus oli 8,8 %:ia ja valtiosektorin 9,2 %:ia. Järjestössä, säätiössä tai yhdistyksessä työskenteli hieman yli viisi prosenttia vastanneista, seurakunnalla tai seurakuntayhtymällä työskenteli 1,7 %:ia. Seurakunnalla työskenteli 1,8 %:ia ja oma yritys tai toimeksiantoja teki 3 %:ia 25

32 vastaajista. Muu sektori oli alle prosentilla vastaajista ja näitä olivat mm. yksityinen oppilaitos, maakuntahallinto tai jokin kansainvälinen organisaatio. Seuraavissa kuvioissa (kuvio 9 ja 10) on tarkasteltu työnantajan sektoria tutkinnoittain ja professio-generalistitutkinnot eroteltuna, oletuksella että heidän työmarkkinoille sijoittumisessa on iso ero. Kuvio 9. Työnantajan sektori eri professiotutkinnoilla Työnantajan sektori professiotutkinnoittain Luokanopettajat N=87 TtM, terveystiedon opettaja, N= 16 LL N= 135 PsM N=27 HLL, N=28 Aineenopettajat N= 180 TtM. Ravitsemusterapia N= 22 Proviisori N= 52 TM N = 13 OTM N = 18 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %100 % Kunta Valtio Yo Yksityinen Oma yritys/free lance Järjestö, säätiö Srk Valtaosa ns. professiotutkinnon suorittaneista yleensä sijoittuu kuntasektorille ja tätä osin selittää kuntien lakisääteiset velvollisuudetkin, kuten koulutus ja sosiaali- ja terveysala. Näin olikin: opettajista, lääkäreistä, hammaslääkäreistä, ravitsemusterapeuteista ja psykologeista vähintään 60 %:ia oli saanut työpaikan kuntasektorilta. Seuraavaksi useimmiten työllistyttiin yksityiselle sektorille, josta työpaikan oli keskimäärin löytänyt joka kymmenes. Edellä mainituista poikkeavia professiotutkintoja ovat proviisorintutkinto, jossa 67%:ia työllistyy yksityiselle sektorille, teologit jotka työllistyvät useimmiten seurakuntiin (55 %) sekä oikeustieteiden maisterit, joista 44 % työllistyi valtiolle ja 33 %:ia yksityiselle sektorille eikä käytännössä lainkaan kuntasektorille. Generalisteilla työmarkkinat ovat selvästi hajanaisemmat (ks. kuvio 10), mutta toisaalta taas, tämähän kertoo siitä, että mahdollisuuksia työllistyä eri sektoreille on laajemmin. Noin kolmasosa generlisteista työllistyi yksityiselle sektorille ja viidesosa 26

33 kuntasektorille. Valtiolta työpaikan löysi n. 15 %:ia ja yliopistolta liki saman verran eli 13 %. Oma yritys oli 1 %:lla generalistutkinnon suorittaneista. Kuvio 10. Työnantajan sektori eri generalistitutkinnoilla Työnantajan sektori generalistitutkinnoilla KM, N=14 TtM, N=113 YTM, N=79 TM, N=24 FM, humanistinen, N=59 HTM, N=72 FM, luonnontiede, N= 141 KtM N=107 MMM, N=33 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kunta, kuntayhtymä, kaupunki Yliopisto Järjestö, säätiö Srk Valtio, valtion virasto, laitos tai liikelaitos Yksityinen yritys Oma yritys/free lance Kun eri työnantajasektoreille sijoittumista tarkastellaan tutkinnoittain, alkaa löytyä kuitenkin eroja tutkintojen välille. Yksityiselle sektorille työllistyi eniten kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittaneista, 63 %:ia ja maatalousmetsätieteiden maisterin tutkinnon suorittaneita, 61 %:ia. Hallintotieteiden maistereista vastaavasti 61 %:ia työllistyi valtiosektorille. Kuntasektorilta taas työpaikan useimmiten löysivät kasvatustieteen maisterit (ei opettajanpätevyyttä), 57 %:ia, sekä terveystieteiden maistereista 51 %:ia. Filosofian ja yhteiskuntatieteiden maistereilla ei ollut edellä mainitun kaltaista yhtä selkeää työnantajasektoria havaittavissa vaan osuudet jakaantuivat tasaisemmin eri sektoreiden välillä. Luonnontieteelliseltä alalta valmistuneista työllistyi eniten yliopistolle (40%:in osuus), humanisteista yksityiselle sektorille (27 %:ia) ja yhteiskuntatieteilijöistä valtiosektorille (29 %:ia). 27

34 4.3 TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄT SEIKAT Vastaajia pyydetään arvioimaan 19 eri väittämän merkitystä työpaikan saamiseen. Arviointi tapahtuu 4-portaisella Likert-asteikolla jossa 0 = en osaa sanoa, 1 = ei lainkaan merkitystä, 2 = vain vähän merkitystä, 3 = jokseenkin tärkeä ja 4 = erittäin tärkeä. En osaa sanoa-vastaukset on tarkastelusta jätetty kokonaan pois, koska ne eivät anna lisätietoa asian merkittävyydestä työllistymiselle. Professiotutkinnon suorittaneilla tärkeimmiksi työllistymistä edistäväksi seikoiksi nousevat akateeminen tutkinto, tutkinnon antama ammatillinen pätevyys sekä tutkinnon pääaine. Generalisteilla taas oma aktiivisuus, henkilökohtaiset ominaisuudet ovat kaikkein tärkeimmät ja akateeminen tutkinto on vasta kolmanneksi tärkein (ks. taulukko 8). Vähiten työllistymisen kannalta tärkeitä seikkoja olivat molemmille ryhmille järjestö-tai opiskelijatoimintakokemus ja lopputyön arvosana. Kolmanneksi vähiten merkitystä oli generalistitutkinnon suorittaneilla harrastuksilla ja professiotutkinnon suorittaneilla lopputyön aiheella. Taulukko 8. Tärkeimmät ja vähiten tärkeät työllistymistä edistävät seikat Professiotutkinto, erittäin tai jokseenkin tärkeä vastausten osuudet Generalistitutkinto, erittäin tai jokseenkin tärkeä- vastausten osuudet akateeminen tutkinto 94,6 % tutkinnon antama ammatillinen pätevyys 92,2 % oma aktiivisuus 90,9 % tutkinnon pääaine 84,6 % henkilökohtaiset ominaisuudet 86,5 % Professiotutkinto, ei lainkaan tai vain vähän merkitystä- vastausten osuudet lopputyön arvosana 93,6 % tutkimusmenetelmien hallinta 90,7 % kansainvälinen työ- tai opiskelukokemus 89,3 % järjestö- tai opiskelijatoimintakokemus 87,4 % henkilökohtaiset ominaisuudet 93,6 % oma aktiivisuus 92,6 % akateeminen tutkinto 77,9 % oman alan työkokemus 75,4 % tutkinnon pääaine 73,8 % Generalistitutkinto, ei lainkaan tai vain vähän merkitystä vastausten osuudet järjestö- tai opiskelijatoimintakokemus 85,7 % lopputyön arvosana 85,1 % harrastukset 84,7 % tutkimusmenetelmien hallinta 75,2 % kansainvälinen työ- tai opiskelukokemus 72,6 % Kannattaa muistaa, että vaikka opintomenestys tai muu aktiivisuus opiskeluaikana eivät yleisesti ottaen vaikuta työllistymisen näkökulmasta tärkeiltä (taulukko 8), yksittäisen henkilön kohdalla tilanne on voinut olla täysin päinvastainen. Etenkin 28

35 kun työkokemusta on vielä vähän, kannattaa tuoda esille muuta kautta saatua osaamista. Vastaajat saivat myös vapaasti nimetä työllistymistä edistäviä seikkoja. Tähän oli vastannut 72 henkilöä ja he nimesivät työllistymistä edistäviksi seikoiksi mm. alan työvoimapulan, onnistumisen haastattelussa, kyvyn osata markkinoida omaa osaamistaan, jonkin erikoistaidon tai suosittelijat. Useiden vastauksista kävi myös ilmi, että työpaikka oli jollain tavalla entuudestaan tuttu. 4.4 TYÖLLISTYMISEN LAATU Pelkkä oman alan työpaikka ei kerro riittävästi työllistymisen laadusta. Niinpä valmistuneilta kysytään tarkemmin heidän sen hetkisestä työsuhteestaan ja työnlaadusta. Vastaajista 54 %:lla työsuhde on määräaikainen tai tilapäinen. Vastaavasti 41 %:lla sen on vakituinen. Keikkatyötä tekeviä tai muuten tavanomaisesta poikkeavassa työsuhteessa on 5 %:lla vastaajista. Sukupuolella ei vaikuta olevan merkitystä vakinaisessa työsuhteessa: 42 %:lla miehistä ja 40 %:lla naisista työsuhde oli vakituinen. Miehillä oli kuitenkin useammin tavanomaisesta poikkeava työsuhde kuin naisilla (miehet 5,4 %:ia, naiset 1,4 %). Suurempi ero liittyi tutkinnon tuomaan pätevyyteen: professiotutkinnon suorittaneista 29 %:lla oli vakituinen työsuhde kun vastaavasti generalisteilla oli 53,6 %:lla. Eli tässä suhteessa generalistitutkinnon suorittaneilla näyttäisi olevan parempi asema työmarkkinoilla. Työsuhteen lisäksi selvitetään myös pyritään myös selvittämään miten hyvin koulutus ja työtehtävät kohtaavat. Tätä kysytään kolmella eri kysymyksellä: vastaako työtehtävä koulutusalaa, vaaditaanko nykyiseen työhön korkeakoulututkinto sekä vastaako työn vaativuus koulutustasoa. Helpointa mitata vastaako työ koulutusta on kysyä tehtäviin vaadittavaa tutkintoa. Aivan niin yksinkertaista tämä ei kuitenkaan ole sillä aina muutama prosentti vastaajista ei pysty arvioimaan tätä (ks. taulukko 9). Koska tämän raportin ulkopuolelle jätettiin lastentarhaopettajat ja farmaseutit, periaatteessa kaikilla vastaajilla pitäisi olla vaatimuksena työtehtäviin ylempi korkeakoulututkinto. Näin ei kuitenkaan ollut: ylempi korkeakoulututkinto oli ollut vaatimuksena 67,4 %:lle vastaajista. Alempi korkeakoulututkinto oli 12,1 %:lla vaatimuksena ja 15,4 %:lla korkeakoulututkintoa ei vaadittu lainkaan Erot professio-ja generalistitutkintojen välillä näkyvät ehkä tässä kysymyksessä selkeimmin: professiotutkinnon suorittaneista 87 %:ia oli työssä jossa vaadittiin ylempi kk-tutkinto, kun vastaavasti generalisteilla luku oli 45 %:ia. 29

36 Taulukko 9. Vaadittu tutkinnon taso ja työtehtävät Professiotutkinto, vaatimuksena työtehtäviin ylempi kk-tutkinto 87,2 %:lla alempi kk-tutkinto 5,6 %:lla ei kk-tutkintoa lainkaan 5,4 %:lla ei osaa sanoa 1,8 %:ia Generalistitutkinto, vaatimuksena työtehtäviin ylempi kk-tutkinto 45,2 %:lla alempi kk-tutkinto 19,5 %:lla ei lainkaan 26,5 %:lla ei osaa sanoa 8,9 %:lla Vastaajilta kysytään kuinka hyvin nykyinen työtehtävä vastaa heidän koulutusalaansa. Valtaosa vastaajista koki, että työtehtävä vastasi koulutusalaa jokseenkin hyvin. Alla olevassa kuviossa 11 tarkempi erittely professio- ja generalistitutkintojen välillä. Kuvio 11. Miten hyvin työ vastaa koulutusalaa %:na Miten hyvin työsi vastaa koulutusalaasi? generalistit 39,1 37,3 8,8 7 7,5 professio 77,7 16,7 2,9 1,7 0,8 kaikki 59,5 26,5 5,7 4,2 4 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin Jokseenkin hyvin Jokseenkin huonosti Ei lainkaan Koulutuksen laaja-alaisuuden vuoksi vaikea määritellä EOS Parhaiten koulutustasoaan vastaaviin tehtäviin olivat sijoittuneet oikeustieteiden maisterit (ks. taulukko 10). Myös hammaslääkäreiksi ja psykologeiksi valmistuneista lähes kaikki olivat koulutustasoaan vastaavissa tehtävissä. Vähiten koulutustasoaan vastaavissa töissä olivat ravitsemusterapeutit (65,5 % oli koulutustasoaan vastaavissa töissä), teologit (72,7 %) ja proviisorit (72,2) %. Professiotutkinnon suorittaneissa oli suhteessa pienimmät osuudet niitä, jotka kokivat, että työn 30

37 vaativuus oli alhaisempi ja vastaavasti taas isoimmat osuudet niitä, jotka kokivat työnsä liian vaativiksi. Teologian maistereissa (niin generalisti- kuin professiotutkinnon suorittaneissa) oli isoimmat osuudet, jotka kokivat työnsä liian vaativaksi. Generalistitutkinnon suorittaneista parhaiten koulutustasoaan vastaavissa tehtävissä olivat teologian, kasvatustieteen ja kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittaneet. Pienimmät osuudet koulutustaan vastaavissa tehtävissä taas olivat humanistiselta alalta valmistuneita (28,4 % tutkinnon suorittaneista koulutustasoaan vastaavissa tehtävissä). Generalisteissa oli myös hieman isommat osuudet niitä, jotka kokivat, että nykyisen työn vaativuus oli alhaisempi. Taulukko 10. Työn koettu vaativuus useimmiten valinneet tutkinnoittain Professiotutkinnot Työ vastaa koulutustani OTM 100 % HLL 96,6 % PsM 90,3 % Generalistitutkinnot Työ vastaa koulutustani TM 56 % KTM 58,5 % KM 47,6 % Työn vaativuus on alhaisempi TtM 25,0 % Proviisori 22,0 % YTM 11,3 % Työn vaativuus on alhaisempi TtM 40,5 % YTM 34,5 % MMM 37,1 % Työ on liian vaativaa TM 6,1 % KM 5,1 % Proviisori 3,4 % Työ on liian vaativaa TM 4,0 % TtM 2,4 % HTM 2,4 % Koulutusta vastaamaton työ Vastaajilta kysytään syytä koulutusta vastaamattoman työn ottamiseen Likertasteikollisilla väittämillä joissa 4 = täysin samaa mieltä 1 = täysin eri mieltä 0 = en osaa sanoa. Väittämiin oli vastaajia keskimäärin 250 ja heitä oli kaikilta koulutusaloilta. Tähän kysymykseen määrällisesti eniten vastaajia oli terveystieteelliseltä alalta valmistuneita (f.47). Yleisin syy koulutusta vastaamattoman työn vastaanottoon oli se, että hakemisesta huolimatta koulutusta vastaava työtä ei oltu saatu (64,8 % väitteen kanssa täysin tai jossain määrin samaa mieltä, ks kuvio 12). Toiseksi eniten oli vaikuttanut koulutusalan heikko työtilanne (60,7 % täysin tai jossain määrin samaa mieltä) ja lähes yhtä paljon oli vaikuttanut työkokemuksen vähyys sekä taloudellinen pakko vastaanottaa työ. 31

38 Kuvio 12. Syyt vastaanottaa koulutusta vastaamaton työ, luvut %:na En ole hakemisesta huolimatta saanut Koulutusalani työtilanne on niin heikko, ettei Koulutusalaan liittyvän työkokemukseni vähäisyys. Taloudellinen pakko vastaanottaa nykyinen työ. Muu hankkimani koulutus on ohjannut alalle. Nykyinen työni kiinnostaa minua enemmän kuin Harrastus tai muu kiinnostus on ohjannut minut 0 % 10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %100 % Täysin samaa mieltä Jossain määrin eri mieltä Jossain määrin samaa mieltä Täysin eri mieltä Vastaajilla oli mahdollisuus myös esittää muita syitä koulutusta vastaamattoman työn vastaanottoon. Näitä olivat mm. se että pitää aloittaa pohjalta, jotta pääsee etenemään vaativampiin tehtäviin, työkokemuksen hankkiminen, halu välttää työttömyys tai perhesyyt Työtehtävien sisältö Vastaajilta kysytään työtehtävien sisältöä valmiilla vaihtoehdoilla ja vastaaja pystyi valitsemaan useampia vaihtoehtoja. Eniten vastaajilla oli erityisasiantuntija- tai asiantuntijatehtäviä (47 %), seuraavaksi eniten asiakas- tai potilastyötä (36 %:ia) ja liki yhtä paljon opettamista tai kouluttamista (35 %). Johtamista tai esimiestyöskentelyä oli 15 %:lla vastaajista ja 11 %:lla oli tutkimustehtäviä. Koska vastaaja pystyi valitsemaan useampia vaihtoehtoja, tein uuden luokittelun työtehtävien pääasiallisen sisällön mukaan niille, jotka olivat valinneet useamman vaihtoehdon. Tässä hyödynsin vastaajien ilmoittamia ammattinimikkeitä ja tutkintotietoja, mutta mikään täysin tarkka tämä luokittelu ei ole. Erityisesti professioaloilla uudelleenluokittelun pystyi kuitenkin tekemään sangen yksiselitteisesti. Epävarmoissa tilanteissa luokittelin työn pääasialliseksi sisällöksi asiantuntijatehtävät, mutta jätin pois ne jotka, eivät olleet vastanneet ammattinimikettä sekä ne, jotka olivat vastanneet, että tehtävä ei vaatinut korkeakoulututkintoa. Uudella luokittelulla osuudet hieman muuttuivat eli vastaajista eniten oli opetus-tai kasvatustehtävissä, 28 %:ia, asiakas- tai potilastyötä tekeviä 27 %:ia ja asiantuntija-tai erityisasiantuntijatehtävissä 22 %. Johtamista tai esimiestyössä olevia oli 9 %:ia ja 32

39 tutkimusta tekeviä, hieman enemmän eli 10 %. Lisäsin kokeilumielessä kaksi uutta luokkaa; lainopillisen ja kirkollisen työn, koska ne olivat helppo erottaa muista ammattinimikkeen ja tutkinnon avulla. Lainopillista työtä tekeviä oli 2 % (f.26) ja kirkollista työtä 1,5 % (f.17), joten nämä uudet luokat jäivät kuitenkin hyvin pieniksi. Tarkastelin mille sektoreille vastaajat olivat sijoittuneet työn pääasiallisen luonteen mukaan (kuvio 13). Yllätys ei liene että esim. kuntasektorilla työskenteli 85 %:ia opetus-tai kasvatustyötä tekevistä ja yliopistolla 75 % tutkimustyötä tekevistä. Suhteessa eniten valtiosektorilla työskenteli lainopillista työtä tekeviä, 60 %:ia, mutta tässä vastaajien pieni määrä (f. 26) voi aiheuttaa vääristymää. Asiantuntija- tai erityisasiantuntijatehtävissä olevia toimi eniten yksityisellä sektorilla 43 %:ia ja seuraavaksi eniten, 26 %:ia, valtiolla. Tätä työtä tekevissä on eniten vaihtelua työnantajan mukaan. Tämä voi osin johtua siitä, että tämä luokka ei erittele riittävästi tai sitten se voi myös kertoa siitä, että asiantuntijatyötä tehdään kaikilla sektoreilla. Kuvio 13. Työnantajan sektori työtehtävien pääasiallisen sisällön mukaan Asiantuntija-tai Tutkimuksen tekoa Lainopillinen työ Johtamista tai esimiestyöt Asiakas tai potilastyö Opetus tai kasvatus 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Yliopisto Valtio, valtion virasto, laitos tai liikelaitos Kunta, kuntayhtymä, kaupunki Yksityinen yritys Järjestö, säätiö Toimeksiantoja/keikkatyö/oma yritys Muu Työssä tarvittavat taidot Työssä tarvittavista taidoista on Likert-asteikollisia väittämiä (4 = erittäin tärkeä 1 = ei lainkaan tärkeä 0 = en osaa sanoa). Tärkeiksi työssä tarvittaviksi taidoiksi nousivat joustavuus ja sopeutumiskyky, kyky itsenäiseen työskentelyyn, oppimiskyky, ryhmätyötaidot ja tiedonhankintataidot (yli 90 %:ia piti vähintään melko tärkeinä taitoina). Liitteestä 5 löytyy kuvio 22, on kaikkien väitteiden saamat prosenttijakaumat. Vertailin tarvittavia taitoja työtehtävien pääasiallisen sisällön mukaan nähdäkseni tulisiko jotain selkeästi erottuvia taitoprofiileita (ks. taulukko 11). Koska halusin selvittää erityisesti sitä, millaista osaamista tarvitaan korkeakoulututkintoa vaativissa tehtävissä, jätin pois niiden vastaukset, jotka olivat arvioineet että heidän 33

40 työtehtäviinsä ei vaadittu korkeakoulututkintoa lainkaan. Esim. lääkärin työ ja myyjän työ ovat molemmat asiakas/potilastyötä, mutta voisi kuvitella, että niin itse työ kuin sen vaatimat taidot ovat hyvin erilaisia. Jonkin verran tarvittavat taidot erosivatkin tehtävittäin (ks. taulukko 11), esimerkiksi opetus- ja koulutusaloilla työskenteleville tärkeimmäksi taidoksi nousivat ryhmätyötaidot, kun taas asiantuntijatyötä tekeville tärkein taito oli kyky itsenäiseen työskentelyyn. Pidin mukana myös ed. kappaleessa kuvatun erottelun lainopilliseen työhön ja siinä taas selkeästi tärkein taito oli viestintätaidot suomen kielellä. Mutta paljon oli myös kaikille yhteistä tärkeitä taitoja, kuten juuri tuo edellä mainittu kyky itsenäiseen työskentelyyn tai oppimiskyky. Taulukko 11. Työssä tarvittavat 5 tärkeintä taitoa työtehtävien sisällön mukaan, luvut keskiarvoina Asiantuntijatehtävät (n=296): kyky itsenäiseen työskentelyyn 3,81 oppimiskyky 3,73 tiedonhankintataidot 3,61 viestintätaidot suomen kielellä 3,6 joustavuus ja sopeutumiskyky 3,6 Johtamista tai esimiestyöskentelyä (n=113): kyky itsenäiseen työskentelyyn 3,87 johtamistaidot 3,8 ryhmätyötaidot, sosiaaliset taidot 3,75 neuvottelutaidot 3,75 joustavuus ja sopeutumiskyky 3,73 Asiakas- tai potilastyö (n= 325): kyky itsenäiseen työskentelyyn 3,82 oman koulutusalan tehtävien käytännön taidot 3,8 viestintätaidot suomen kielellä 3,7 joustavuus ja sopeutumiskyky 3,65 oman alan teoreettinen osaaminen 3,62 Lainopillinen työ (n=27) viestintätaidot suomen kielellä 3,93 kyky itsenäiseen työskentelyyn 3,81 tiedonhankintataidot 3,81 joustavuus ja sopeutumiskyky 3,7 oppimiskyky 3,7 Opetus/kasvatustyö (n= 329): ryhmätyötaidot, sosiaaliset taidot 3,83 joustavuus ja sopeutumiskyky 3,83 oman koulutusalan tehtävien käytännön taidot 3,78 kyky itsenäiseen työskentelyyn 3,7 esiintymiskyky 3,7 Tutkimus (n= 120): kyky itsenäiseen työskentelyyn 3,85 analyyttiset, systemaattiset ajattelun taidot 3,75 oppimiskyky 3,73 tiedonhankintataidot 3,7 oman alan teoreettinen osaaminen 3,63 34

41 Yleensä viestintätaidot vierailla kielillä sekä johtamistaidot (keskiarvo alle 2,5), olivat vähiten tarpeellisiksi arvioituja taitoja. Poikkeuksena tutkimustehtävät, jossa viestintätaidot vierailla kielillä (keskiarvo 3,29) nousivat tärkeämmiksi kuin viestintätaidot suomen kielellä (keskiarvo 2,98; keskihajonta tosin 1,004). Tutkimustyötä tekevillä nousi myös ainoana ryhmänä analyyttiset, systemaattiset ajattelun taidot viiden tärkeimmän taidon joukkoon. Luonnollisesti esimiestyötä tekevät pitivät johtamistaidot tärkeimpien taitojen joukkoon ja he olivat myös ainoa ryhmä, jolla neuvottelutaidot olivat viiden tärkeimmän taidon joukossa. 35

42 5 Työttömyys Työttömyyttä koskevaan kysymykseen vastasi 1068 henkilöä ja vastaamatta jätti 533 henkilöä eli joka kolmas. Tämä osittain johtunee siitä, että paperilomakkeella ei voi pakottaa vastaamaan ja työttömyyttä koskevat kysymykset ovat 3. sivun loppupuolella eli ne on helppo jättää vastaamatta. Kun otetaan huomioon myös vastaamatta jättäneet, (f.1601), 35 %:ia (f.566) oli kokenut työttömyyttä valmistumisensa jälkeen. Kaikilla tutkinnoilla, niin professio- kuin generalistialoilla oli koettu työttömyyttä. Koko valmistumisen jälkeisen ajan aina kyselyhetkeen saakka työttöminä olleita oli 7 %:ia koko vastaajajoukosta. Vastaushetkellä työttömiä oli 8 %:ia. 5.1 KETKÄ KOKIVAT TYÖTTÖMYYTTÄ? Tarkastelin taustatekijöitä työttömyyteen ristiintaulukoinnin avulla. Sen mukaan iällä tai äidinkielellä ei ollut yhteyttä siihen, oliko vastaaja kokenut työttömyyttä valmistumisen jälkeen, mutta sukupuolella sen sijaan oli (ks. liite 4). Miehistä 45 %:ia ja naisista 57 %:ia oli kokenut työttömyyttä valmistumisen jälkeen. Kuvio 14. Työttömyyden kokemus tutkinnoittain, luvut frekvensseinä 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % On ollut työttömänä Ei ole ollut työttömänä Ei vastannut Opiskelijoita aina kiinnostaa työttömyys/työllistyminen oman pääaineen mukaan, mutta koska tällöin vastaajamäärät jäisivät joissakin pääaineissa hyvin pieniksi, tuloksia ei voi pitää luotettavina. Niinpä en tässäkään lähtenyt erittelemään tuloksia 36

43 pääaineen tai koulutusohjelman mukaan, vaan tutkinnon 4 mukaan. Yllä olevasta kuviosta (kuvio 15) voi havaita, että kaikilla tutkinnoilla on koettu työttömyyttä, myös. ns. professiotutkinnoilla. Sisällytin kuvioon myös vastaamatta jättäneiden määrän, koska se mielestäni kannattaa huomioida, kun työttömyyttä tarkastellaan. Määrällisesti eniten työttömyyttä olivat kokeneet kasvatustieteen maisteriksi valmistuneet (n = 141) ja suhteellisesti eniten humanistiselta alalta valmistuneet, 63 %:ia. Työttömyyttä kokeneista 53 %:lla oli professiotutkinto ja vastaavasti 47 %:lla oli generalistitutkinto. Ristiintaulukoinnin perusteella tutkinnon tuomalla pätevyydellä oli yhteyttä siihen, oliko työttömyyttä koettu (khiin neliö,006). Koko valmistumisen jälkeisen ajan työttömänä olleista miehiä ja naisia oli saman verran, 7 %:ia molemmista ryhmistä ja tässä taas ei ollut havaittavissa riippuvuutta sukupuolen mukaan (ristiintaulukoinnissa khiin neliö 0,779). Ristiintaulukoinnin perusteella (khiin neliö,000) tutkinnon laadulla (professio- vai generalistitutkinto) oli erittäin vahva yhteys siihen, oliko vastaaja ollut koko valmistumisen ajan jälkeisen ajan työttömänä (= valmistumishetkestä kyselyhetkeen). Koko ajan työttömänä olleista 75 %:lla oli generalistitutkinto ja vastaavasti taas 25 %:lla oli professiotutkinto. Varmistin vielä asian keskiarvotesteillä (Compare Means sekä Independt Samples Test), ja molempien testien mukaan ero oli erittäin merkittävä (p-arvo,000) (ks. liite 4). Taulukosta 13 löytyy työttömyyden kestoon liittyviä lukuja, ja siitä näkyy että professitutkinnon suorittaneilla yleensä työttömyysaika kestää vähemmän. Taulukko 12. Työttömyysajan kesto Professiotutkinto (n=295) Generalistitutkinto (n=264) Työttömyyden kesto keskimäärin 3 kk 5 kk Mediaani 2,5 kk 4,5 kk Moodi 2 kk 4 kk Maksimikesto 12 kk 14 kk Vaikka professiotutkinnon suorittaneet kohtasivat hieman useammin työttömyyttä, he vaikuttavat toisaalta työllistyvät varmemmin. Generalisteilla taas (oman alan) töiden löytäminen kestää selvästi pitempään. Tässä tosin pitää muistaa, että kysely tehdään kaikille samaan aikaan vuotta, jolloin noin viidesosalla vastaajista valmistumisesta on ehtinyt kulua alle puoli vuotta. Osa vastaajista ei siis ole ehtinyt tehdä työnhakua vielä kovin pitkään. Luotettavampaa kuvaa työttömyyden kestosta saataisiin, jos kysely tehtäisiin jatkuvana siten, että kaikille vastaajille valmistumisesta olisi kulunut sama aika. 4 Kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterit on yhdistetty oikeustieteiden maistereihin, koska heitä oli niin pieni määrä 37

44 Tarkastelin työttömyyttä myös suhteessa opiskeluaikana hankittuun oman alan työkokemukseen. Luokittelin vastaajat kolmeen ryhmään: niihin jotka olivat tehneet oman alan töitä, tehneet vain opintoihin kuuluvan harjoittelun sekä niihin, jotka eivät olleet lainkaan tehneet oman alan töitä. Koska vaihtoehdon En tehnyt lainkaan oman alan töitä opiskeluaikanani valinneiden joukossa oli myös professiotutkinnon suorittaneita (mm. luokanopettajia ja psykologeja), päädyin tarkastelemaan tuloksia pelkästään generalistitutkinnon tehneillä. Tällöin esim. ristiintaulukoinnin tulokset jäivät epäluotettaviksi, koska havaintojen määrät ovat välillä hyvin pieniä. Alla oleva taulukko kuitenkin antaa hieman osviittaa siitä, että opiskeluaikana hankittu oman alan työkokemus vähentäisi työttömyyden todennäköisyyttä. Hieman yllättäen pelkästään harjoittelun tehneiden ja täysin vailla oman alan työkokemusta olevien luvut ovat hyvin samanlaisia (esim. kyselyhetkellä työttömien määrä). Taulukko 13. Työttömyys ja opiskeluaikainen työkokemus generalisteilla Ei tehnyt lainkaan oman alan töitä (n=157) Teki oman alan (työ)harjoittelun (n=76) Teki opiskeluaikan a oman alan töitä (n= 559) On kokenut työttömyyttä 58,5 % 60 % 43,5 % On ollut työtön koko 37,2 % 40 % 23,2% valmistumisen jälkeisen ajan Työtön kyselyhetkellä 20,4% 21,1 % 8,4% 5.2 TYÖTTÖMYYDEN SYY Vastaajilta kysyttiin syytä työttömyyteen seitsemällä Likert-asteikollisella väittämällä. Yleisimmäksi syyksi nousi se, että asuinkunnassa ei ollut sopivia töitä tarjolla (70 %:ia samaa mieltä väitteen kanssa). Lähes yhtä tärkeäksi syyksi nousi se, että vastaaja ei ollut hakemisesta huolimatta löytänyt koulutusta vastaavaa työtä (67 %:ia samaa mieltä väitteen kanssa). Joka kolmannella opettajaksi valmistuneella työttömyys oli ollut opettajan kesätyöttömyyttä. Vertailin vielä työttömyyden syitä professio-ja generalistialoilla ristiintaulukoimalla ja sen perusteella riippuvuutta vaikutti olevan väitteisiin En ole löytänyt koulutustani vastaavaa työtä, Koulutukseni ei ole antanut riittäviä työelämävalmiuksia Työsuhteiden väliin on jäänyt työttömyysjaksoja En ole löytänyt itseäni kiinnostavaa työtä (kaikille em. väitteille khiin neliö 0,000). Vaikuttaa siis siltä että professiotutkinnoilla useimmiten työttömyyden syynä ovat työsuhteiden väliin jääneet työttömyysjaksot, generalisteilla taas työttömyyden syyt 38

45 littyvät siihen, että on vaikeuksia löytää omaa koulutusta tai kiinnostusta vastaavaa työtä ja samalla koetaan että koulutus ei anna työelämävalmiuksia. Kuvio 15. Työttömyyteen vaikuttaneet syyt, samaa mieltä väitteen kanssa olevien määrät prosentteina Samaa mieltä olevien osuudet Koulutukseni ei ole antanut riittäviä työelämävalmiuksia En ole löytänyt itseäni kiinnostavaa työtä En ole löytänyt koulutustani vastaavaa työtä Työsuhteiden väliin on jäänyt työttömyysjaksoja Generalisti Professio Työttömyys asuinmaakunnan mukaan Vertailin vastaushetkellä työttömänä olevien asuinpaikkakuntia (ks. kuvio 16). Eniten työttömiä asui Pohjois-Karjalassa, 39,7 %, ja tarkemmin tarkastelunta Joensuussa 34,8 %:ia. Seuraavaksi eniten työttömiä oli Pohjois-Savossa, 17,0 %:ia, ja isoin osuus Kuopiossa asuvia, 12,8 %:ia. Kolmanneksi eniten työttömiä oli Uudellamaalla, 11,3 %:ia, mutta he jakaantuivat tasaisemmin isojen kaupunkien (Helsinki, Espoo ja Vantaa) kesken. Kun tarkastellaan niitä jotka ovat kokeneet työttömyyttä, paikkakunnat pysyvät samoina, mutta Pohjois-Karjalan ja Pohjois- Savossa asuvien määrät olivat hieman pienempiä ja vastaavasti Uudellamaalla kyselyhetkellä asuvien määrä on suurempi (18,9 %:ia). Tämä voisi antaa hieman vihiä siitä, että osa vastaajista on työttömyyden jälkeen tai aikana muuttanut Uudellemaalle. 39

46 Kuvio 16. Työttömyys ja vastaushetken asuinmaakunta, luvut prosentteina ,7 29, ,5 11,3 Työtön kyselyhetkellä (n=141) Työttömyyttä koettu (n=556) 18,9 21,3 20,3 20,1 Ei ole ollut työttömänä (n=501) P-Karjala P-Savo Uusimaa Muu syy työttömyyteen Vastaajat saattoivat myös ilmoittaa jonkin muun työttömyyten vaikuttaneen syyn ja tähän oli vastannut 150 henkilöä. Vastauksissa korostui, että kilpailu työpaikoista on kovaa; hakijoita on paljon, mutta työpaikkoja tarjolla vähän, eikä hakemisesta huolimatta työpaikkaa ei oltu saatu. Työkokemuksen puute on useimmiten mainittu syy (12 %:ssa vastauksista). Muutamilla syynä oli se, ettei tiedetty millaisia töitä voisi (tutkinnollaan/työkokemuksellaan) hakea tai koulutuksen antama osaaminen koettiin puutteeliseksi. Vajaalla 10 %:lla syynä oli jollain tavalla työnantaja; työn osaaikaisuus (= osa-aikainen työtön), määräaikaisten työsuhteiden väliin jäävät jaksot tai työnantajan YT-neuvottelut. Valmistuminen keväällä tai kesällä oli joillakin syynä työttömyyteen ja tätä vahvistaa myös tilastotieto (ks.kappale 4.1). Henkilökohtaiset syyt olivat vaikuttaneet 16 %:lla, ja niistä useimmiten äitiysloma. Muutamat olivat halunneet pitää lomaa, hengähdystaukoa tai matkustella. Kolme vastaajaa totesi kohdanneensa ikärasismia, yhdellä taas suomenkielen puutteellinen taito. Yksi vastaaja kertoi irtisanoutuneensa työstään eettisten syiden takia. 40

47 6 Mielipide koulutuksesta Kyselyn viimeisessä osassa vastaajilta kysytään tyytyväisyyttä koulutukseensa sekä pyydetään arvioimaan sitä niin opetuksen kuin työelämänkin näkökulmasta. Aivan lomakkeen lopussa vastaajilla on vielä ns. vapaa sana ja olen ottanut niistä muutamia lainauksia sopiviin kohtiin. 6.1 TYYTYVÄISYYS TUTKINTOON Vastaajien tyytyväisyyttä tutkintoonsa selvitetään kysymyksellä mitä he tekisivät nyt, jos aloittaisivat yliopisto-opintonsa. Vastaaja saattoi valita useamman vaihtoehdon. Kuviosta 18 näkyy eri vaihtoehtojen suhteelliset osuudet kun f Eli kun lähes puolet vastaajista (49,4 %:ia) oli valinnut vaihtoehdon suorittaisin nykyisen tutkinnon sellaisenaan, kaikki havainnot huomioiden, sen osuus onkin pienempi, eli 39 %:ia. Kuvio 17. Tyytyväisyys tutkintoon tai mitä muutoksia teksi, osuudet %:na Vaihtaisin pääainetta 8 % Opiskelisin lisää tai laajempia sivuaineita 27 % En hakeutuisi lainkaan yliopistoon 3 % Jotain muuta 2 % Suorittaisin nykyisen tutkintoni sellaisenaan 39 % Vaihtaisin sivuainetta/sivu aineita 11 % Suorittaisin kokonaan eri tutkinnon 10 % 41

48 Eniten niitä, jotka olivat valinneet vaihtoehdon Suorittaisin nykyisen tutkinnon sellaisenaan oli professiotutkinnon tehneitä (ks. taulukko 15). Poikkeuksen tähän muodostivat humanistisen alan aineenopettajiksi valmistuneet, joissa oli vähiten niitä, jotka suorittaisivat nykyisen tutkinnon sellaisenaan. Taulukko 14. Tutkinnoittain ne, jotka suorittaisivat nykyisen tutkintonsa sellaisenaan usemmiten ja harvimmin valinneet Useimmiten vaihtoehdon valinneet: OTM 94 % lääkärit 92 % hammaslääkärit 86 % psykologian maisterit 81 % proviisorit 61 % Harvimmin vaihtoehdon valinneet: FM, humanistinen ala (opettajan pätevyys) 18 % FM, humanistinen ala 22,5 % YTM (generalistitutkinto) 34 % KM (generalistitutkinto) 38 % HTM 41 % Seuraavaksi eniten eli joka kolmas vastaaja oli valinnut Opiskelisin lisää tai laajempia sivuaineita vaihtoehdon. Yli puolet vaihtoehdon valinneista oli opettajiksi valmistuneita, mutta muilla professioaloilla taas tämän vaihtoehdon valinneista oli pienimmät osuudet. Tämä on toki ymmärrettävää: useilla professioaloilla sivuaineita ei käytännössä ole eikä niillä ole merkitystä virkojen haun kannalta. Koska sivuaineilla on kuitenkin iso merkitys opettajiksi valmistuneille sekä generalisteille, seuraavassa kappaleessa tarkastellaan tarkemmin tämän sekä vaihtaisin sivuaineen/sivuaineita valinneita. Muista muutoksia tutkintoonsa valinneista kahdella kolmesosalla oli generalistitutkinto, professiotutkinnon suorittaneista suurin osa oli opettajiksi valmistuneita (ks. liite 5. kuvio 24). Eniten muutoksia tutkintoonsa tekisivät luonnontieteilijät, joista oli isoin osuus niistä, jotka suorittaisivat kokonaan eri tutkinnon tai ei hakeutuisi lainkaan yliopistoon. Pääaineen vaihtajissa taas oli eniten kasvatustieteen maistereita ja heissä niin luokan-, kuin aineenopettajiksi valmistuneita. Tarkastelin myös työmarkkina-aseman merkitystä valintoihin ja työttömistä joka neljäs suorittaisi kokonaan eri tutkinnon, 16 %:ia vaihtaisi pääainetta ja joka kymmenes ei hakeutuisi lainkaan yliopistoon. Tämä näkyi myös perusteluissa: yleensä muutoksia perusteltiin juuri työmarkkina-aseman parantamisella tai selkiinnyttämisellä. Ei lainkaan yliopistoon hakeutuvista eniten mainittiin vaihtoehtona ammattikorkeakoulu, joka koettiin käytännönläheisempänä ja enemmän työelämään suuntautuneempana. Jotain muuta-valinneita pyydettiin tarkentamaan mitä muutoksia he tekisivät tutkintoonsa, ja näitä olivat mm. valmistuminen nopeammin, hitaammin, harjoittelun sisällyttäminen tutkintoon, vaihto-opiskelun sisällyttäminen tutkintoon tai parempi verkostoituminen jo opiskeluaikana. 42

49 6.2 SIVUAINEET Vastaajista joka kolmas opiskelisi lisää tai laajemmin sivuaineita ja 13%:ia vaihtaisi sivuaineen tai aineita. Opiskelisi lisää tai laajempia sivuaineita valinneista erottui isoimpana ryhmänä opettajiksi valmistuneet; luokanopettajia oli joka neljäs ja aineenopettajiksi valmistuneita lähes saman verran (ks. liite 5, kuvio 23). Avovastauksissa moni perustelikin valintaansa saatavalla lisäpätevyydellä, kuten kaksoispätevyydellä, tai paremmin työllistävämmällä opetettavien aineiden yhdistelmällä. Muutoin vaihtoehdon valinneita löytyi kaikista tutkinnon suorittaneista, myös professiotutkinnon tehneitä, tosin selkeästi vähemmän. Sivuaineen vaihtajissa oli eniten aineenopettajiksi valmistuneita (35 %:ia), mutta muutoin generalistitutkinnon suorittaneet olivat enemmistössä: humanistiselta alalta valmistuneita oli 19 %:ia vastaajista, seuraavaksi eniten terveystiedon ja yhteiskuntatieteiden maistereita, molempia 18 %:ia sekä luonnontietelijöitä 17 %:ia. Mitä sivuaineita sitten opiskeltaisiin nykytietämyksen perusteella? Tätä kysyttiin avokysymyksellä (f. 532) ja n. 120 erilaista oppiaineita mainittiin. Niistä hieman yli puolet oli sellaisia, jotka mainittiin vain kerran. Jonkin verran oli myös vastauksia, joita ei voinut luokitella ( palkanlaskentaa jokin lisäpätevyyttä tuova aine ). Tarkastelin ensin opettajiksi valmistuneiden sivuainevalintoja, koska tulosten perusteella vaikutti, että nimenomaan tälle ryhmälle sivuaineilla on iso merkitys. Koulutusala vaikutti siten, sivuaineita valittaisiin useimmiten samalta alalta, kuin mitä oma pääaine oli ollut, poikkeuksena erityispedagogiikka, joka nousi kaikissa ryhmissä viiden tärkeimmän sivuaineen joukkoon (ks. taulukko 16). Taulukko 15. Mitä opettajaksi valmistuneet opiskelisivat lisää tai enemmän FM, hum., aineenopettajat n = 60 ruotsi 11 % suomi toisena kielenä 11 % mediakulttuuri ja viestintä 7 % luokanopettajan pätevyys 5 % erityisopettajan pätevyys 5 % KM, luokanopettajat, n= 118 erityispedagogiikka 23 % alkukasvatus/opetus 14 % liikunta 10 % aineenopettajan pätevyys/jokin opetettava aine 6 % käsityöt/tekstiilityö 5 % FM, luonnont., aineenopettajat, n= 54 erityispedagogiikka 18 % kemia 16 % tietojenkäsittelytiede 16 % terveystieto 11 % fysiikka 4 % KM, aineenopettajat n= 94 erityispedagogiikka 20 % alkukasvatus/opetus 9 % liikunta 6 % luokanopettajan monialaiset 5 % psykologia 5 % 43

50 Seuraavaksi tarkastelin generalistitutkinnon suorittaneiden vastauksia ja joille sivuaineiden voisi kuvitella vaikuttavan siihen, mille alalle työllistytään (ks. taulukko 17). Lisää tai enemmän opiskeltaisiin usein omaan pääainetta lähellä olevia aineita tai pätevyyttä tuovia opintoja esim. aineenopettajan tai sosiaalityöntekijän pätevyys. Yksittäisistä oppiaineista eniten mainintoja tuli tietojenkäsittelytieteestä (6,3 %) opettajan pedagogisista (5,7 %:ia), kauppatieteistä (4,7 %), oikeustieteistä (4,7 %), ja tilastotieteestä (4,2 %). Tarkastelin myös vastauksia työantajan sektorin mukaan, ajatuksella että eri sektorit eroaisivat toisistaan ja ne antaisivat hieman osviittaa siitä, millaista osaamista ao. sektorilla tarvitaan. Ryhmittelin oppiaineita koulutusaloittain, jotta havaintoja tulisi riittävästi. Tällä jaottelulla nousi ehkä hieman yllättäviäkin aloja esiin, kuten esimerkiksi luonnontieteet. Olen eritellyt taulukkoon yksittäisiä suosituimpia oppiaineita (sikäli kun niitä on ollut) koulutusalojen sisällä, koska koulutusalat itsessään ovat laajoja ja sisältävät hyvinkin monenlaisia oppiaineita. Taulukko 16. Mitä generalistitutkinnon suorittaneet opiskelisivat työnantajan sektorin mukaan Kuntasektorilla työskentelevät (n=131) yhteiskuntatieteet 35 % o sosiaalityö 6 % o hallintotieteet 5 % o psykologia 5 % kauppatieteet 14 % o johtaminen 7 % kasvatustiede 12 % o opettajan pedagogiset 9 % Valtiosektorilla työskentelevät (n= 99) luonnontieteet 32,5 % geoinformatiikka 10 % tilastotiede 10 % oikeustiede 22,5 % yhteiskuntatieteet 22,5 % Yksityisellä sektorilla työskentelevät (n = 219) kauppatieteet 26 %:ia o laskentatoimi 6 % luonnontieteet 22 % o kemia 3% o tietojenkäsittelytiede 3 % o tilastotiede 3 % oikeustieteet 21 % Yliopistolla työskentelevät (n= 84) luonnontieteellinen ala 62 % o tietojenkäsittelytiede 11 % o biokemia 8,5 % o tilastotiede 8,5 % kasvatustieteellinen ala 8,5 % o opettajan pedagogiset 6 % Tässä muutamia sitaatteja ao. kohtaan tulleista avovastauksista:..mitä hyötyä on yhden kielen aineenopettajista? Nykyään kuitenkin vaaditaan, että olisi useampi kieli tai aine opiskeltuna FM., humanistinen ala 44

51 Markkinoinnin ja yrittäjyyden opinnoista olisi hyötyä alallani. FM, kääntäjä Erityisopettajille on paremmin töitä ja se vastaisi nykyistä työnkuvaani. Muut lisäsivuaineet helpottaisivat myös työllistymistä. KM, luokanopettaja Olisin suorittanut ainakin lakipuolen kemikaalilainsäädäntöä koskevan kurssin, joka olisi ollut todella hyödyllinen työnhaussa... Muutkin hallinto/laki kurssit olisivat olleet hyödyllisiä teollisuudessa. FM, luonnontieteellinen ala Tilastotiede, matematiikka. Em. sivuaineet paremmin hallittuna hyödyttäisivät nykyisessä työssä enemmän. FM, luonnontieteellinen ala Ammatissani tarvitaan talouslukujen ymmärrystä, jota saisin kauppatieteistä. Nykyinen perustutkinto ei sisällä opetusta yritysmaailmasta ja taloushallinnosta. Proviisori Kansantaloustieteen osaamista olisi helppo hyödyntää finanssialalla. KTM Todennäköisesti olisin suorittanut sosiaalityön perus-ja aineopinnot sivuaineena Toinen vaihtoehto olisi voinut olla opettajan pedagogiset opinnot, niilläkin oli saanut varmasti töitä helpommin. YTM Mielestäni olisi kuitenkin tärkeää informoida oppilaita paremmin siitä, mihin työtehtäviin he voisivat tulevaisuudessa hakeutua Esim. teoreettisen alan opiskelijan voisi olla hyvä valita käytännönläheisiä sivuaineita, ym. YTM Kun aloitin opinnot Kuopion yliopiston aikana, ei ollut oikein mahdollisuuksia opiskella oikeustieteitä, kun olivat eri yliopistossa Tässä mielessä yliopistojen yhdistyminen on hyvä asia! Toivottavasti tulevilla sukupolvilla on paremmat mahdollisuudet ja rohkeutta valita sivuaineita vapaasti molemmilta kampuksilta TtM 6.3 MIELIPIDE OPETUKSESTA JA OHJAUKSESTA LAITOKSELLA Kyselyn viimeisessä osassa vastaajia pyydetään arvioimaan saamaansa opetusta ja ohjausta. Asteikko oli 0-4, jossa 0 = en osaa sanoa 1 = täysin eri mieltä 4 = täysin samaa mieltä. Väittämien saaneista keskiarvoista on poistettu en osaa sanoa-vastaukset. Muutamat väitteet ovat olleet ns. käännettyjä ja olen aina kokenut ne tulosten raportoinnin kannalta hankalaksi, koska tällöin myös tulkinta pitää muistaa kääntää: mitä enemmän vastauksissa oli täysin eri mieltä ja jokseenkin eri mieltä -vastauksia, sitä parempia tulokset oppiaineen kannalta ovat. Kun eräästä oppiaineesta tuli samasta asiasta palautetta, muutin nämä käännetyt väitteet positiivisiksi vuonna 2018 tehdyssä kyselyssä. Taulukossa 17 näkyy sekä vanhat että uudet väitteet sekä 45

52 niiden saamat keskiarvot. Aineistoa käsitellessäni muutin vanhat väittämät vastaamaan uusia kääntämällä asteikon toisinpäin. Taulukko 17. Opetusta ja ohjausta koskevat väitteet, luvut keskiarvoina Arvioi sen laitoksen opetusta, josta valmistuit, asteikko 4 =täysin samaa mieltä, Ka. 3 = jokseenkin samaa mieltä 2 = jokseenkin eri mieltä 1 = täysin eri mieltä 1 Kurssien ja opetuksen sisältö vastasi oppimiselle ja osaamiselle asetettuja 3,17 tavoitteita. 2 Tutkintotavoitteet vastasivat työelämän tarpeita. 2,77 3 Opettajien pedagoginen osaaminen oli pääasiallisesti hyvää. 3,07 4 Laitoksellani oli hyvä ja viihtyisä ilmapiiri, joka tuki oppimista. 3,36 5 Opetusmenetelmät ja -materiaali tukivat oppimista. 3,06 6 Opetusjärjestelyt tukivat normaaliaikaista valmistumista ja opintojen sujuvaa 3,17 etenemistä. 7 Kurssien suoritusmahdollisuudet olivat riittävän monipuolisia ja vaihtelevia. 3,17 8 Opinnoissa joutui tekemään liikaa töitä suhteessa saatuihin opintoviikkoihin /- pisteisiin. 3,04 Vuonna 2018: Opinnoissa oli sopivasti töitä suhteessa saatuihin opintopisteisiin. 9 Opinnot antoivat minulle riittävästi ammatillista itseluottamusta. 2,75 10 Sain halutessani riittävästi ohjausta ja palautetta opintojeni eri vaiheissa. 2,90 11 Lopputyöni (pro gradu) ohjaus oli riittävää. 3,14 12 Koulutukseni oli liian teoreettista. 2018: Koulutukseni oli sopivan teoreettista. 2,73 13 Koulutukseni oli liiaksi eristäytynyt työelämästä. 2018: Koulutuksessani oli huomioitu työelämänäkökulma 2,56 14 Akateeminen tutkinto on ollut kohdallani huono investointi työllistymisen kannalta 2018: Akateeminen tutkinto on ollut kohdallani hyvä investointi työllistymisen 3,5 kannalta. 15 Akateemisen tutkinnon suorittaminen on ollut kohdallani taloudellisesti 3,08 kannattavaa. Koska väitteitä on paljon, tein niistä kaksi summamuuttujaa. Opetus ja Koulutuksen työelämäorientaatio. Niistä seruaavissa kappaleissa tarkemmin. Ohjausta kuvastavat väitteet (n:rot 10 ja 11) sekä tutkinnon taloudellista kannattavuutta kuvastava väite (n:ro 15) jätin summamuuttujista pois, koska ne alensivat molempien Cronbachin alpha-kerrointa. Tämän jälkeen muutin näiden uusien muuttujien saamat arvot noudattamaan alkuperäisiä Likert-asteikollisia arvoja. Ohjausta kuvaavien väitteiden saamat keskiarvot yksiköittän löytyvät kuviosta 18. Pääsääntöisesti lopputyön ohjaukseen oltiin tyytyväisempiä kuin saatuun 46

53 ohjaukseen yleensä. Tyytyväisimpinä voinee pitää kemian laitokselta valmistuneita, sillä molemmille ohjausta mittaavalle väitteelle tuli korkein keskiarvo, 371 lopputyön ohjaukselle ja 3,35 opintonjen aikaiselle ohjaukselle ja palautteelle (ks. em. kuvio). Kauppatieteiden laitokselta valmistuneet olivat kaikkein tyytymättömimpiä lopputyön ohjaukseen, keskiarvo 2,73 ja lääketieteen laitokselta valmistuneet taasen ohjaukseen ja palautteeseen yleensä, keskiarvo muuttujalle 2,61. Kuvio 18. Ohjausta mittaavien väitteiden keskiarvot laitoksittain keskiarvoina (asteikko 4 = täysin samaa mieltä, 1 = täysin eri mieltä) 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Sain halutessani riittävästi ohjausta ja palautetta Lopputyöni ohjaus oli riittävää Opetus -summamuuttujaa varten yhdistin väitteet 1 ja 3-8 (Cronbachin alfa 0,824) : Kurssien ja opetuksen sisältö vastasi oppimiselle ja osaamiselle asetettuja tavoitteita Opettajien pedagoginen osaaminen oli pääasiallisesti hyvää. Laitoksellani oli hyvä ja viihtyisä ilmapiiri, joka tuki oppimista. Opetusmenetelmät ja -materiaali tukivat oppimista. Opetusjärjestelyt tukivat normaaliaikaista valmistumista ja opintojen sujuvaa etenemistä. Kurssien suoritusmahdollisuudet olivat riittävän monipuolisia ja vaihtelevia. Opinnoissa oli sopivasti töitä suhteessa saatuihin opintopisteisiin (käännetty väitelause) Koska ryhmät olivat välillä pieniä (alle 30 havaintoa), eivätkä noudattaneet normaalijakaumaa, tutkin tilastollista yhteyttä tutkinnon sekä laitoksen/osaston suhteen Kruskall-Wallis-testillä. Professiotutkinnon suorittaneiden keskiarvo opetuksesta oli 3,09 ja generalistitutkinnon suorittaneilla 3,18, joten erot eivät ryhmien välillä tunnu järin suurilta, mutta riippuvuus on erittäin merkittävä em. ryhmien suhteen (p-arvo,000). Tutkinnoittain tarkasteltuna erot eivät olleet niin merkittäviä (p-arvo,007). Tyytyväisimpiä olivat oikeustieteen maisterit, keskiarvo opetukselle oli 3,47, teologian maisterit (generalistitutkinto), keskiarvo 3,30 sekä 47

54 humanistit (generalistitutkinto), terveystieteen maisterit ja proviisorit, kaikilla em. keskiarvo 3,26. Alhaisimmat keskiarvot opetukselle taas antoivat aineenopettajiksi valmistuneet humanistit, 2,81, hammaslääkärit, 2,86 ja aineenopettajiksi valmistuneet luonnontieteilijät, 2,88. Myös osastolla ja laitoksella (p-arvo,003) oli merkitystä. Yksiköiden saamat keskiarvot vaihtelivat hoitotieteen laitoksen saamasta 3,4:n keskiarvosta tietojenkäsittelytieteen laitoksen 2,86:een. Osastojen ja laitosten saamista keskiarvoista löytyy tarkempi erittely kuviosta 19. Kuvio 19. Opetus-summamuuttujan saamat keskiarvot yksiköittäin 5 Opetus-summamuuttujan keskiarvot yksiköittäin Farmasian laitos n = 57 Fys. ja mat. laitos n = 44 HiMa, n = 57 Hoitotieteen laitos n= 55 Humanistinen osasto, n = 104 Kapsy n =119 Kauppat., n =114 Kemian laitos, n=17 Lääketieteen laitos, n= 220 Metsät. osasto, n =36 Oikeust., n = 87 Skope n =160 Soste, n = 59 Teologian osasto, n =55 Tkt, n= 28 Yhteisk., n= 131 Ymp. ja bio, n = 43 2,86 3,04 3,06 3,21 3,14 3,09 3,15 3,15 3,12 3,09 3,08 3,17 3,25 3,17 3,16 3,28 3,40 2,50 2,60 2,70 2,80 2,90 3,00 3,10 3,20 3,30 3,40 3,50 Alla vielä muutamia sitaatteja liittyen opetukseen ja ohjaukseen: Olisi hyvä jos koulutukseen kuuluisi jonkinlainen työharjoittelu. Opintojen alkuvaiheessa opiskelijoille kannattaisi esitellä laajemmin eri sivuainevaihtoehtoja. Esim oikeustieteissä on kemian opiskelijoille sopivia kursseja, mutta sitä ei koskaan mainittu. FM, luonnontieteet HOPS saisi olla kasvatustieteessä mahdollisimman rautalangasta väännetty ja selkeä. Nuorena fuksina on aika ulalla siitä kuinka yliopiston tutkinnot rakentuvat Toki valinnanmahdollisuudet ovat plussaa, mutta vasta opintojen lopussa sain HOPSin, joka selkeytti kuvan ja motivoi etenemään tavoitteellisesti ja aikataulussa valmistumiseen asti., KM 5 Kuviosta on jätetty pois sovelletun fysiikan laitos vähäisen vastaajamäärän takia (f. 9), selkä luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan hallinnon, joka ei ole opetusta antava yksikkö 48

55 Ainut missä on parannettavaa, on gradun ohjaus: toiset saavat enemmän ohjausta, jotkut eivät olleenkaan tai jopa väärää ohjausta --> EPÄTASA-ARVOISTA! OTM Olen erittäin tyytyväinen, että päätin lähteä opiskelemaan terveystaloustiedettä. Ala on hyvin mielenkiintoinen ja jatkuvasti ajankohtainen! Koulutus on antanut erilaisia teoreettisia näkökulmia jatkuvien sote-muutosten seurantaan ja hahmottamiseen..ttm Laitoksen ilmapiiri oli erittäin hyvä, kannustava ja tukeva. Myös ryhmäkoot olivat mielestäni sopivia. YTM, sosiologia 6.4 MIELIPIDE KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄN NÄKÖKULMASTA Vastaajia pyydettiin arvioimaan koulutustaan työelämän näkökulmasta ja sitä mitattiin useammalla väitteellä (ks. taulukko 19). Eniten samaa mieltä oltiin väitteen Akateeminen tutkinto on ollut hyvä investointi työllistymisen kannalta, keskiarvo väitteelle oli 3,5 ja eniten eri mieltä taas oltiin väitteen Koulutuksessani oli huomioitu työelämänäkökulma kanssa, jonka keskiarvo oli 2,56. Koulutuksen työelämäorientaatiota mittaavan summamuuttujan Cronbahcin alfa on 0,750 ja siihen sisältyvät väitteet: Tutkintotavoitteet vastasivat työelämän tarpeita. Opinnot antoivat minulle riittävästi ammatillista itseluottamusta. Koulutukseni oli sopivan teoreettista. Koulutuksessani oli huomioitu työelämänäkökulma Akateeminen tutkinto on ollut kohdallani hyvä investointi työllistymisen kannalta. Käytin Kruskall-Wallis-testiä muutamien taustamuuttujien suhteen. Testin mukaan tutkinnolla (p-arvo.,000), kyselyhetken työmarkkinatilanteella (p-arvo,000) sekä yksiköllä (p-arvo, 000) oli yhteyttä summamuuttujaan, mutta professio- tai generalistitukinnolla ei taas lainkaan (p-arvo, 299). Tämä tuntui hieman hämmentävää, koska tämä oli ristiriidassa opetus-summamuuttujan saamien tulosten kanssa (ks. ed. kappale). Mutta tästä voinee päätellä sen, että tutkintojen sekä yksiköiden välillä on eroja liittyen koettuun koulutuksen työelämäorientaatioon, mutta sen sijaan tutkinnon tuomalla ammatillisella pätevyydellä ei. Kenties kyselyhetken työmarkkina-asema on osa samaa ilmiötä: alhaisimman keskiarvon, 2,52, antoivat kyselyhetkellä työttömänä olevat. Töissä olevat arvioivat koulutuksensa työelämäorientaation muutamia kymmenyksiä korkeammaksi, 2,87. Hieman yllättäen muuta tekevät (mm. opiskelijat) antoivat koulutuksen työelämäorientaatiolle korkeimman keskiarvon, 2,92. 49

56 Työelämäorientaation keskiarvot eri tutkintojen välillä vaihtelivat 3,36 ja 2,61 välillä, koko yliopiston tasolla keskiarvon ollessa 2,85 (ks. kuvio 21). Kaikkein tyytyväisimpiä opintojensa työelämäorientaatioon olivat hammaslääketieteen ja lääketieteen lisensiaateiksi, oikeustieteiden ja teologian maistereiksi valmistuneet eli hyvin tyypillisiä professioalojen tutkintoja teologiaa lukuunottamatta (tosin tässäkin joukossa yli puolet professiotutkinnon suorittaneita). Tyytymättömimpiä taas olivat humanistisen, luonnontieteellisen ja kasvatustieteellisen alan maisterit, joissa on siis opettajanpätevyyden omaavia mukana. Kuvio 20. Koulutuksen työelämäorientaatio keskiarvot tutkinnoittain 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 3,36 3,12 3,11 3,11 3,04 3,03 2,95 2,86 2,85 2,84 2,79 2,74 2,72 2,68 2,61 Yksiköittäin tarkasteltuna koulutuksen työelämäorientaation arvot (kuvio 22) vaihtelivat 3,24-2,40 välillä eli yksiköiden saamat keskiarvot ovat kautta linjan hieman matalampia kuin tutkintojen saamat. Kaikkein tyytyväisimpiä työelämäorientaatioon olivat hoitotieteen laitokselta valmistuneet (keskiarvo 3,24). Seuraavaksi tyytyväisimpiä oltiin sosiaali- ja terveysjohtamisen laitokseen (3,13), teologian osaston (3,11) ja oikeustieteiden laitokseen (3,09). Vastaavasti taas vähiten työelämäorientoituneiksi koettiin tietojenkäsittelytieteen (keskiarvo 2,49), sekä historia- ja maantieteiden laitokset (keskiarvo 2,40). 50

57 Kuvio 21. Koulutuksen työelämäorientaatio keskiarvot yksiköittäin 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 3,24 3,133,113,093,072,972,862,842,832,822,80 2,732,702,672,612,60 2,492,40 Kappaleen lopuksi vielä muutamia lainauksia opintoihin ja työelämään liittyen (kyselyn kommenttiosiosta poimittuja): Opetus oli pääasiassa hyvää ja opiskelu kiinnostavaa. Tutkimustaitoja ja näkemystä oppi hyvin. Humanistinen koulutus (muu kuin opettaja) on silti liian eristäytynyt yo:n ulkopuolisesta työelämästä. Opetuksessa pitäisi olla mukana enemmän käytäntöä, esim. mediakulttuurin ja viestinnän suuntautumiseen mukaan vähän enemmän digitaaliseen mediaan ja tietotekniikkaan sekä journalismiin ja tiedottajan työhön liittyvää asiaa. Voisi olla myös luentoja työnhausta humanistisella alalla ja siitä missä kaikkialla työelämässä tutkintoa voi hyödyntää. Suurin osa työllistyy muualle kuin tutkijoiksi ja akateemisen uran valinneillekaan ei olisi pahitteeksi tietää näistä asioista. Opettajan pedagogisten opintojen suoritus pitäisi myös olla mahdollista kaikille, ei vain perusopetuksen aineiden opiskelijoille. Pedagogista osaamista tarvitaan myös ammatillisissa ja akateemisissa oppilaitoksissa ja pedagoginen pätevyys voi edistää työllistymistä. FM, hum Opetusmenetelmät ei ole modernit eikä tue riittävästi käytännön työelmään. Maisterivaiheessa tehdään liikaa pelkkiä artikkelianalyysejä ilman että yhdistetään teoriaa käytäntöön. KTM..Pedagogiset opinnot olivat hyödyksi monissa tilanteissa ja ratkaiseva erottava tekijä suhteessa muihin työnhakijoihin Perusmaisteri ei työllisty. Tällä hetkellä olen tukevasti työllistynyt ja optimistinen työurani suhteen. Kiitos lämpimästi teologian osaston henkilökunnalle opetuksesta, opastuksesta ja neuvoista kaikissa vaiheissa. Kivaa oli! TM Kaiken kaikkiaan yliopisto tarjosi paljon, mutta se mitä jäin kaipaamaan on teorian yhdistäminen käytäntöön. Nykyisellään opetussuunnitelma nojaa liikaa teoriaan ja jättää työmaailman pois koulutuksesta, joten työelämään astuminen saattaa tuntua tavallista isommalta siirtymältä. FM, luonnontieteellinen ala 51

58 Opetus saisi olla vielä käytännönläheisempää ja saada enemmän vaikutteita työelämässä. Harjoitusta tulisi saada esim.projektinhallinnasta ja viestinnästä. HTM Koulutukseen lisää käytännön työn taitoja. Esim. opettajan työssä: haastavan oppilaan kohtaaminen, kasvatuskeskustelu, rutiinit, luokan säännöt, syksyn aloitus 1 lk:n kanssa, yhteistyö vanhempien kanssa, palkkaus, työaika jne..km olen oppinut paljon enemmän työssä kuin opiskellessani. Toki pohjan sai opiskeluista. Olen huomannut ettei työni ole oikeasti pelkkää mediisinaa, pitäisi toimia myös sosiaalityöntekijänä, sihteerinä ja pappina. Tähän ei kait saa valmiuksia kuin töitä tekemällä.ll Työelämää nyt ja tulevaisuudessa vastaava opintojen sisältö kaipaisi läpi opintojen opiskelijan tukemista mm. haastamalla kysymään mikä kiinnostaa, mitkä ovat omat vahvuudet ja mihin ne tulevaisuudessa voisivat johdattaa Tätä pakkaa pitäisi myös ravistella, eikä tuoda esille vain todennäköisempiä vaihtoehtoja. TtM Ja lopuksi pari tarinaa niille, jotka tällä hetkellä murehtivat työllistymistään ja valintojaan: Jos aloittaisin opintoni nyt, opiskelisin juuri sitä mikä sillä hetkellä kiinnostaa, enkä hukkaisi aikaani murehtien sitä, miten monta vuotta minulla menee tai miten vähän työkokemusta minulla on. Työelämä opettaa töitten tekemistä. Yliopisto sen sijaan on paikka uuden tiedon tuottamiselle sekä ajattelevien ja vastuullisten ihmisten kiinnostukselle maailmaa ja sen tutkimista kohtaan. YTM Aloittaessani yliopistossa luulin haluavani olla englannin opettaja. Noh, kävi ilmi etten tykännyt yhtään englannin opettamisesta, mutta englannin opiskelemisesta kylläkin. Muutin matkan varrella sivuaineita "korvaamaan" opettajaopintoja, joita en aikonut käydä...pääsin sijaistamaan S2-opettajia ja huomasin yllättäin pitävänikin opettamisesta...(olin oppinut) että opettajan työtä hakevalla pitää olla juuri se tietynlainen maisterinpaperi taskussa tai muuten on tosi vaikeaa. Aloitin toisen FM-tutkinnon opiskelemisen, tällä kertaa suomi pääaineena, jotta minusta tulisi pätevä S2-opettaja enkä jäisi jalkoihin rekryissä. Tässä taas yksi esimerkki siitä, että kaikkeen ei voi varautua eikä kaikkia elämän mutkia ja oman mielensä muuttamisia voi mitenkään ennakoida. FM 52

59 7 Lopuksi 7.1 TULOSTEN KÄYTTÄMINEN JATKOSSA Työllistymiskysely on Itä-Suomen yliopiston oma kysely, ja sitä on tehty koko yliopiston olemassaolon ajan. Niinpä aineistoa on kertynyt paljon ja se mahdollistaisi mm. tulosten analysoinnin aikasarjojen muodossa tai keskittymisen pienempien osaryhmien, kuten kansainvälisten opiskelijoiden vastausten analysointiin tai monimuuttujamentelmien käytön. Yleensä opiskelijoita ja henkilökuntaa kiinnostaa juuri se oma oppiaine. Ei kuitenkaan tuntunut mielekkäältä ratkaisulta lähteä tarkastelemaan tuloksia yksittäisten oppiaineiden näkökulmasta, joten toivon, että yksiköt kiinnostuisivat itse hyödyntämään omia aineistojaan ohjauksen ja opetuksen kehittämisessä. Toivon myös, että nykyiset opiskelijat löytäisivät tämän raportin ja pystyisivät käyttämään esitettyjä tuloksia omien urasuunnitelmiensa tukena sekä havaitsemaan koulutuksensa tuomat mahdollisuudet. Kaikilla tutkinnoilla voi työllistyä, ja jopa koulutusta vastaaviin tehtäviin. Oman paikan löytäminen työmarkkinoilta ei välttämättä ole kuitenkaan yksinkertaista, erityisesti generalistialoilta valmistuneille. Työmarkkinat ovat pirstaleiset ja mahdollisten työtehtävien kenttä on laaja. Tällöin erityisen tärkeää olisi tunnistaa ja osata sanoittaa oma osaaminen ja tietää mitä haluaa tehdä; on turha olettaa, että työnantajat tekisivät tämän työnhakijan puolesta. Yliopisto tarjoaa hyvän mahdollisuuden muokata tutkintoa työelämään liittyvien tavoitteiden näkökulmasta, mutta se edellyttää sitä, että jo opiskeluaikana olisi syntynyt jonkinlainen käsitys siitä, millaiset tehtävät kiinnostaisivat tai minne ammatillisesti tähtää. Otan mielelläni vastaan palautetta niin oppiaineilta kuin opiskelijoiltakin liittyen aineiston analysointiin ja tulosten esittämiseen. Mistä asioista tietoa tarvitaan ja mikä olisi kiinnostavaa tietoa? Millä tavalla tuloksia olisi hyvä esittää? Myös itse kyselylomakkeesta voi esittää kehittämisehdotuksia. 53

60 7.2 LOPUKSI KIITOS Kyselylomakkeen lopussa vastaajilla on mahdollisuus kommentoida tai täydentää vastauksiaan. Tätä tilaisuutta oli käyttänyt hyväkseen 414 vastaajaa. Kommentit koskivat yleensä kyselyä tai kyselylomaketta tai tarkennuksia työtilanteesta. Opintoja tai niiden ohjausta koskevia kommentteja onkin hyödynnetty sopivin kohdin jo edellä. Näin raportin lopuksi tuntuu sopivalta kuitenkin antaa vastaajille viimeinen sana: Yliopisto-opinnot vastasivat odotuksiani, opetus oli laadukasta ja sain arvokasta, monitieteellistä sivistystä josta on ollut minulle iloa ja hyötyä. FM, kulttuurintutkimus Itä-Suomen yliopiston koulutusta arvostettiin töitä hakiessani paljon ja uskon sen vaikuttaneen nopeaan työllistymiseeni. Työpaikka varmistui noin viikon kuluessa valmistumisestani. KM, Luokanopettajakoulutus In simple I loved studying at UEF and it played a key role in my professional life. I love Finland in general apart from weather. FM, luonnontieteet..itä-suomen yliopiston oli erinomainen opiskelupaikka, ja pidän pääainettani erittäin monipuolisena ja työelämävetoisena vaihtoehtona. Kaikki sujui hienosti ja mielestäni nopeassa aikataulussa. Opetuksen taso oli kiitettävää. KTM Olen kaiken kaikkiaan erittäin tyytyväinen ja kiitollinen saamastani opetuksesta ja koulutuksesta Itä-Suomen yliopistossa. Koulutus ja opetus vastasivat omia tarpeitani ja opiskelutyyliäni erinomaisesti. LL Oli todella ilo olla Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella opiskelemassa. Historian laitoksella oli hyvä ja viihtyisä ilmapiiri, jonka ansiosta oppimiseni motivaatio pysyi koko ajan korkealla. Opetus sekä kurssien suoritusmahdollisuudet olivat monipuolisia ja vaihtelevia. Lopputyöni ohjaus sekä siitä saatu palaute olivat mielestäni erittäin korkeatasoisia ja riittäviä. FM, Suomen historia Kiitos Itä-Suomen yliopistolle etäopiskelu mahdollisuuden toteuttamisesta. En olisi muussa yliopistossa mitenkään voinut ikinä suorittaa korkeakoulututkintoa. Opiskelumahdollisuus on ollut aivan uniikki ja hienosti toteutettu!... HTM Olen hyvin tyytyväinen ortodoksien teologian opetukseen ja opinnoissa saamaani ohjaukseen ja tukeen. Ilmapiiri osastolla on hyvin kannustava ja opiskelijat huomioidaan yksilöllisesti! TM, ortodoksinen teologia Yhteiskuntatieteiden tutkinto avasi aivan eri tavalla ovet työelämään. Olen ikuisesti kiitollinen yhteiskuntapolitiikan opetushenkilöstölle äärimmäisen kannustavasta ja motivoivasta opetusotteesta. Parempaa opinahjoa ei ole. :) YTM, yhteiskuntapolitiikka 54

61 Liite 1. Kyselylomake vuonna 2016 KYSELY ITÄ-SUOMEN YLIOPISTOSTA VUONNA 2015 PERUSTUTKINNON SUORITTANEILLE Kyselyssä selvitetään pääasiallista tilannettasi huhtikuussa Täytä lomake soveltuvin osin valitsemalla sopivin vaihtoehto tai kirjoittamalla vastaus sille varattuun tilaan. Valitse vain yksi vaihtoehto, ellei toisin mainita. Vastaa kyselyyn vuonna 2015 suorittamasi tutkinnon mukaan, ei mahdollisten aiempien koulutusten. Jos suoritit samana vuonna sekä alemman että ylemmän tutkinnon, vastaa ylemmän mukaan. Jos et osaa vastata, jätä kohta tyhjäksi ja siirry seuraavaan kysymykseen. Jos tarvitset lisää tilaa avovastauksillesi, käytä saatelomakkeen kääntöpuolta. TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli 1 Mies 2 Nainen 2. Syntymävuosi Nykyinen kotikuntasi? (esim. Imatra) 4. Oletko suorittanut muita ammattikorkea- tai yliopistoasteen tutkintoja? 1 En ole suorittanut muita tutkintoja 2 Suoritin ennen yliopisto-opintoja seuraavat tutkinnot: 3 Suoritin samanaikaisesti yliopisto-opintojen kanssa seuraavat tutkinnot: Tutkinto Suoritusvuosi 5. Hankitko opiskeluaikana koulutusalaasi liittyvää työkokemusta? Ohje: Laske mukaan myös opintoihin liittyvät harjoittelujaksot (pakollisia tai vapaaehtoisia/valinnaisia) kuten apteekki-, opetusharjoittelu tai muu oman alan työharjoittelu. Valitse sopivat vaihtoehdot. 1 Olin kokopäivätyössä yhteensä kk. 2 Olin osa-aikatyössä yhteensä kk. 3 Tein freelancer- tai keikkatöitä. 4 En tehnyt alaani liittyviä töitä opiskeluaikana. TYÖLLISTYMINEN 6. Olitko valmistumishetkellä töissä? 1 Olin koulutustani vastaavassa kokopäivätyössä. 2 Olin koulutustani vastaavassa osa-aikatyössä. 3 Minulla oli työ, joka ei vastannut koulutustani. 4 En ollut, mutta minulla oli tiedossa työpaikka. 5 En ollut, eikä minulla ollut tiedossa työpaikkaa. 6 En ollut, aioin jatkaa heti opintoja maisterin tutkintoon. 7 En ollut, aioin jatkaa heti opintoja lisensiaatin tai tohtorin jatkotutkintoon. 8 En ollut ja olin valmistumishetkellä jäämässä äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalle. 9 Olin opintovapaalla nykyisestä työstäni 10 Muuta, mitä? 7. Mikä seuraavista kuvaa parhaiten pääasiallista toimintaasi huhtikuussa 2016? 1 Koulutustani vastaava kokopäivätyö 2 Koulutustani vastaava osa-aikatyö, tuntia/viikko 3 Työ, joka ei vastaa koulutustani 4 Apuraha 5 Päätoiminen, perustutkintoon (kand. tai maisteri) johtava opiskelu 6 Jatko-opiskelija (lisensiaatti, tohtori) tutkijakoulutettava, ei palkkasuhteessa 7 Jatko-opiskelija/tutkijakoulutettava palkkasuhteessa 8 Yrittäjä / ammatinharjoittaja 9 Freelancer tai keikkatyö 10 Työtön 11 Tukityöllistetty, työvoimakoulutus tai työharjoittelu työmarkkinatuella 12 Perhe- tai hoitovapaa 13 Varusmies- tai siviilipalvelus 14 Jatkan työssä jossa olin ennen yliopisto-opintojani 15 Muu, mikä? KÄÄNNÄ 55

62 8. Oletko hakenut töitä valmistumisesi jälkeen? 1 En 2 Kyllä, moneenko työpaikkaan kpl Ohje: Mikäli teet useampaa työtä yhtä aikaa, vastaa kysymyksiin (9-21) NYKYISEN PÄÄTYÖSI tai tärkeimmäksi katsomasi työn perusteella. Jos et ole työllistynyt valmistumisesi jälkeen, siirry kysymykseen Mikä seuraavista on työnantajasi sektori? 1 Yliopisto 2 Valtio, valtion virasto, laitos tai valtion liikelaitos 3 Kunta, kuntayhtymä tai kaupunki 4 Seurakunta, seurakuntayhtymä 5 Yksityinen yritys 6 Oma yritys 7 Järjestö / säätiö 8 Teen toimeksiantoja tai keikkatöitä 9 Muu, mikä? 10. Mikä on työsuhteesi laji huhtikuussa 2016? 1 Pysyvä tai toistaiseksi voimassaoleva 2 Määräaikainen tai tilapäinen 3 Keikkatyöt 4 Tavanomaisesta poikkeava (esim. apurahatutkija, provisiopalkkainen tms.), määrittele työn luonne: 11. Millä paikkakunnalla työpaikkasi sijaitsee? 12. Miten sait tiedon siitä työpaikastasi, jossa työskentelet huhtikuussa 2016? 1 TE-toimistosta tai 2 Työnantajan nettisivu 3 Jokin muu nettisivu, mikä 4 Oma yhteydenotto työnantajaan/avoin hakemus 5 Tuttu, kaveri tai sukulainen kertoi paikasta 6 Työkaveri tai esimies kertoi paikasta 7 Yliopiston henkilökunnalta 8 Työllistyin harjoittelupaikkaani/harjoittelupaikan kautta 9 Jokin muu, mikä 13. Kuinka monen työnantajan palveluksessa olet ollut valmistumisesi jälkeen (mukaan lukien nykyinen työnantajasi?) kpl 14. Arvioi seuraavien tekijöiden merkitystä työpaikkasi saamiseen. Valitse jokaisesta sopivin vaihtoehto: 4 = Erittäin tärkeä, ++ 3 = Jokseenkin tärkeä + 2 = Vain vähän merkitystä, - 1 = Ei lainkaan merkitystä, -- 0 = En osaa sanoa, EOS EOS 1 Akateeminen tutkinto Tutkinnon pääaine Tutkinnon sivuaineet Tutkinnon antama ammatillinen pätevyys 5 Opintomenestys Lopputyön* aihe Oman alan työkokemus Muu työkokemus Kansainvälinen työ- tai opiskelukokemus Muut opinnot tai muu koulutus Kielitaito IT-taidot Sosiaaliset verkostot, suhteet Henkilökohtaiset ominaisuudet Oma aktiivisuus Järjestö- tai opiskelijatoimintakokemus Tuttu työpaikka Harrastukset Projektiosaaminen Lopputyön* arvosana Tutkimusmenetelmien hallinta Sattuma Muu, mikä? *Lopputyö= kandidaatin tutkielma/pro gradu/lisensiaatin työ 15. Vaaditaanko nykyisiin työtehtäviisi korkeakoulututkinto? 1 Kyllä, ylempi korkeakoulututkinto. 2 Kyllä, alempi korkeakoulututkinto. 3 Ei vaadita. 4 En osaa sanoa. 16. Miten nykyinen työtehtäväsi vastaa koulutusalaasi? 1 Täysin 2 Jokseenkin hyvin 3 Jokseenkin huonosti 4 Ei lainkaan 5 Koulutukseni laaja-alaisuuden vuoksi minun on vaikea määritellä, mitkä työt ovat opintojani vastaavia. 6 En osaa sanoa. 56

63 17. Miten nykyisen työsi vaativuustaso vastaa koulutustasi? 1 Työ vastaa koulutustasoani. 2 Työn vaativuustaso on alhaisempi kuin koulutukseni edellyttäisi. 3 Työ on koulutukseeni nähden liian vaativaa. 4 En osaa sanoa. 18. Jos olet työssä, joka ei vastaa koulutustasi, mitkä ovat mielestäsi siihen eniten vaikuttaneet tekijät? Muutoin, siirry kysymykseen 19. Valitse kuhunkin väitteeseen sopivin vaihtoehto: 4 = Täysin samaa mieltä, ++ 3 = Jossain määrin samaa mieltä, + 2 = Jossain määrin eri mieltä, - 1 = Täysin eri mieltä, -- 0 = En osaa sanoa, EOS EOS 1 En ole hakemisesta huolimatta saanut koulutustani vastaavaa työtä. 2 Koulutusalani työtilanne on niin heikko, ettei työtä ole tarjolla. 3 Nykyinen työni kiinnostaa minua enemmän kuin koulutustani vastaava työ. 4 Työehdot (palkka yms.) ovat paremmat kuin koulutustani vastaavassa työssä. 5 Muu hankkimani koulutus on ohjannut minut alalle 6 Harrastus tai muu kiinnostus on ohjannut minut alalle. 7 Asuinpaikkakunnallani ei ole ollut koulutustani vastaavaa työtä tarjolla enkä ole ha- lunnut ainakaan vielä muuttaa paikkakuntaa. 8 Koulutusalaan liittyvän työkokemukseni vähäisyys. 9 Taloudellinen pakko vastaanottaa nykyinen työ. 10 Muu syy, mikä? TYÖSSÄ TARVITTAVAT TAIDOT 21. Arvioi tähänastisen työkokemuksesi perusteella kuinka tärkeitä seuraavat tiedot ja taidot ovat nykyisessä työssäsi? Valitse jokaisesta sopivin vaihtoehto: 4 = Erittäin tärkeä, ++ 3 = Melko tärkeä, + 2 = Vain vähän tärkeä, - 1 = Ei lainkaan tärkeä, -- 0 = En osaa sanoa, EOS EOS 1 Oman alan teoreettinen osaaminen Analyyttiset, systemaattisen ajattelun taidot 3 Oman koulutusalan tehtävien käytännön taidot 4 Luovan ajattelun taidot Tiedonhankintataidot Neuvottelutaidot Oppimiskyky Tietotekniikan hallinta Viestintätaidot suomenkielellä Viestintätaidot vierailla kielillä, mikä kieli 11 Esiintymiskyky Ryhmätyötaidot, sosiaaliset taidot Joustavuus ja sopeutumiskyky Kyky itsenäiseen työskentelyyn Projektinhallintataidot Johtamistaidot TYÖTTÖMYYS Ohje: Jos et ole ollut valmistumisesi jälkeen työttömänä, siirry kysymykseen Mitä seuraavia tehtäviä sisältyy toimenkuvaasi? Ympyröi sopivin/sopivimmat vaihtoehdot. 1 Johtamista tai esimiestehtäviä 2 Erityisasiantuntija- tai asiantuntijatehtäviä 3 Tutkimuksen tekemistä 4 Opettamista tai kouluttamista 5 Asiakas- tai potilastyötä 22. Jos olet ollut työttömänä valmistumisesi jälkeen, kuinka monta kuukautta / viikkoa? kuukautta viikkoa 23. Oletko ollut työttömänä koko valmistumisen jälkeisen ajan? 1 Kyllä 2 En 20. Ammattinimikkeesi / työtehtäväsi huhtikuussa 2016? (esim. koordinaattori, lehtori, projektisihteeri, terveyskeskuslääkäri) KÄÄNNÄ 57

64 24. Arvioi työttömyytesi syitä seuraavien väittämien perusteella. Valitse sopivin vaihtoehto: 4 = Täysin samaa mieltä, ++ 3 = Jossain määrin samaa mieltä, + 2 = Jossain määrin eri mieltä, - 1 = Täysin eri mieltä, -- 0 = En osaa sanoa, EOS EOS 1 En ole löytänyt koulutusta vastaavaa työtä Koulutukseni ei ole antanut riittäviä työelämävalmiuksia. 3 Asuinkunnassani ei ole ollut tarjolla sopivia töitä. 4 Työsuhteiden väliin on jäänyt työttömyysjaksoja En ole löytänyt itseäni kiinnostavaa työtä. 6 En ole halunnut toimia aktiivisesti työelämässä Työttömyyteni on ollut ns. opettajan kesätyöttömyyttä 8 Muu syy, mikä? OPETUKSEN JA OPINTOJEN ARVIOINTIA 25. Jos aloittaisit yliopisto-opintosi nyt, mitä tekisit? 1 Suorittaisin nykyisen tutkintoni sellaisenaan. 2 Vaihtaisin pääainetta/koulutusohjelmaa 3 Vaihtaisin sivuainetta tai aineita 4 Opiskelisin lisää tai laajempia sivuaineita, mitä? 5 Suorittaisin kokonaan eri tutkinnon. 6 En hakeutuisi lainkaan yliopistoon. 7 Muuta, mitä? Jos tekisit muutoksia tutkintoosi tai et hakeutuisi lainkaan yliopistoon, perustele lyhyesti miksi? 26. Arvioi sen laitoksen opetusta, josta valmistuit. Valitse kuhunkin väitteeseen sopivin vaihtoehto: 4 = Täysin samaa mieltä, ++ 3 = Jossain määrin samaa mieltä, + 2 = Jossain määrin eri mieltä, - 1 = Täysin eri mieltä, -- 0 = En osaa sanoa, EOS EOS 1 Kurssien ja opetuksen sisältö vastasi oppimiselle ja osaamiselle asetet- tuja tavoitteita. 2 Tutkintotavoitteet vastasivat työelämän tarpeita. 3 Opettajien pedagoginen osaaminen oli pääasiallisesti hyvää. 4 Laitoksellani oli hyvä ja viihtyisä ilmapiiri, joka tuki oppimista. 5 Opetusmenetelmät ja -materiaali tukivat oppimista. 6 Opetusjärjestelyt tukivat normaaliaikaista valmistumista ja opintojen sujuvaa etenemistä. 7 Kurssien suoritusmahdollisuudet olivat riittävän monipuolisia ja vaihtelevia. 8 Opinnoissa joutui tekemään liikaa töitä suhteessa saatuihin opintopisteisiin. 9 Opinnot antoivat minulle riittävästi ammatillista itseluottamusta. 10 Sain halutessani riittävästi ohjausta ja palautetta opintojeni eri vai- heissa. 11 Lopputyöni ohjaus oli riittävää Lisäksi arvioi seuraavia väittämiä: 12 Koulutukseni oli liian teoreettista Koulutukseni oli liiaksi eristäytynyt työelämästä. 14 Akateeminen tutkinto on ollut kohdallani huono investointi työllistymi- sen kannalta 15 Akateemisen tutkinnon suorittaminen on ollut kohdallani taloudellisesti kannattavaa Mahdolliset omat kommenttisi / lisätiedot: (tarvittaessa lisää vastaustilaa saatelomakkeen kääntöpuolella). Voit myös kommentoida kyselylomaketta. Kiitos vastauksistasi! 58

65 Liite 2. Kyselylomake vuonna 2017 KYSELY ITÄ-SUOMEN YLIOPISTOSTA VUONNA 2016 PERUSTUTKINNON SUORITTANEILLE Kyselyssä selvitetään pääasiallista tilannettasi huhtikuussa Täytä lomake soveltuvin osin valitsemalla sopivin vaihtoehto tai kirjoittamalla vastaus sille varattuun tilaan. Valitse vain yksi vaihtoehto, ellei toisin mainita. Vastaa kyselyyn vuonna 2016 suorittamasi tutkinnon mukaan, ei mahdollisten aiempien koulutusten. Jos suoritit samana vuonna sekä alemman että ylemmän tutkinnon, vastaa ylemmän mukaan. Jos et osaa vastata, jätä kohta tyhjäksi ja siirry seuraavaan kysymykseen. Jos tarvitset lisää tilaa avovastauksillesi, käytä saatelomakkeen kääntöpuolta. TAUSTATIEDOT A. Kotikuntasi ennen yliopisto-opintojen aloittamista? B. Oletko suorittanut muita ammattikorkea- tai yliopisto-asteen tutkintoja? 1 En ole suorittanut muita amk- tai yliopistotutkintoja 2 Suoritin ennen yliopisto-opintoja seuraavat tutkinnot (käytä tilaa 3. vaihtoehdon jäljessä): 3 Suoritin samanaikaisesti yliopisto-opintojen kanssa seuraavat tutkinnot: Tutkinto Suoritusvuosi C. Hankitko opiskeluaikana koulutusalaasi liittyvää työkokemusta? Valitse sopivat vaihtoehdot. 1 Olin kokopäivätyössä yhteensä kk. 2 Olin osa-aikatyössä yhteensä kk. 3 Tein freelancer- tai keikkatöitä. 4 Tein opintoihini sisältyvää pakollista tai vapaaehtoista harjoittelua yhteensä kk 5 En tehnyt alaani liittyviä töitä opiskeluaikana. TYÖLLISTYMINEN 1. Olitko valmistumishetkellä töissä? 1 Olin koulutustani vastaavassa kokopäivätyössä. 2 Olin koulutustani vastaavassa osa-aikatyössä. 3 Minulla oli työ, joka ei vastannut koulutustani. 4 En ollut, mutta minulla oli tiedossa työpaikka. 5 En ollut, eikä minulla ollut tiedossa työpaikkaa. 6 En ollut, aioin jatkaa heti opintoja maisterin tutkintoon. 7 En ollut, aioin jatkaa heti opintoja lisensiaatin tai tohtorin jatkotutkintoon. 8 En ollut ja olin valmistumishetkellä jäämässä äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalle. 9 Olin opintovapaalla 10 Muuta, mitä? 2. Mikä seuraavista kuvaa parhaiten pääasiallista toimintaasi huhtikuussa 2017? 1 Koulutustani vastaava kokopäivätyö 2 Koulutustani vastaava osa-aikatyö, tuntia/viikko 3 Työ, joka ei vastaa koulutustani 4 Apuraha 5 Päätoiminen, perustutkintoon (kand. tai maisteri) johtava opiskelu 6 Jatko-opiskelija (lisensiaatti, tohtori) tutkijakoulutettava, ei palkkasuhteessa 7 Jatko-opiskelija/tutkijakoulutettava palkkasuhteessa 8 Yrittäjä / ammatinharjoittaja 9 Freelancer tai keikkatyö 10 Työtön 11 Tukityöllistetty, työvoimakoulutus tai työharjoittelu työmarkkinatuella 12 Perhe- tai hoitovapaa 13 Varusmies- tai siviilipalvelus 14 Jatkan työssä josta olin opintovapaalla 15 Muu, mikä? KÄÄNNÄ 59