SJL:n työmarkkinatutkimus 2018

Transkriptio

1 SJL:n työmarkkinatutkimus 2018 Tutkimusjohtaja Sakari Nurmela Työnro: Kantar TNS Oy, Miestentie 9 C, Espoo Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman tutkimusyrityksen lupaa.

2 1 Johdanto Tässä raportissa kerrotaan keskeiset tulokset Suomen Journalistiliiton työmarkkinatutkimuksesta. Siinä selvitettiin faktatietoja suomalaisten journalistien ansioista huhtikuussa Tutkimus toteutettiin nyt enimmäistä kertaa sähköpostikyselynä. Tutkimuskutsu lähetettiin liiton jäsenrekisterin tietojen perusteella kaikille, joiden sähköpostiosoite oli tiedossa (6 874 henkilöä). Muille (125 kpl.) lähetettiin kutsukirje postitse. Siinä kerrottiin, kuinka tutkimukseen voi osallistua verkossa. Freelancer -jäsenet eivät olleet mukana, koska heidän palkkioitaan selvitettiin erikseen keväällä Kaikkiaan jäsentä osallistui tähän tutkimukseen. Vastausaktiivisuudeksi muodostui siten 20 prosenttia laskettuna siitä joukosta, joiden sähköpostiosoitteet olivat käytettävissä. Luku on jonkin verran pienempi kuin aiemmissa, kirjekyselyinä toteutetuissa töissä. Toisaalta vastaajamäärä oli nyt noin kaksikertainen aiempaan verrattuna. Tutkimuksen osallistuneen joukon koostumus oli hyvin samankaltainen kuin aikaisemmin. Lisäksi sähköpostikyselyihin liittyvät tekniset ratkaisut helpottivat vastaajia antamaan omat tietonsa mahdollisimman tarkasti. Nämä yhdessä mahdollistavat sen, että tiedonkeräystavan muutoksesta huolimatta tuoreita tuloksia voi verrata aikaisempiin. Poikkeuksen muodostavat eräät ryhmät, joissa vastaajamäärät jäivät tällä kertaa tavanomaista huomattavasti pienemmäksi. Tuloksia, jotka perustuvat alle viiden prosentin vastaajajoukkoon, kannattaa tarkastella maltillisesti. Valtaenemmistöllä toistaiseksi voimassa olevat työsuhde Useampi kuin yhdeksän kymmenestä tutkimukseen osallistuneesta on pysyvässä työssä l. toistaiseksi solmitussa työsuhteessa. Viisi prosenttia kertoi tekevänsä määräaikaista työtä. Palkkatason lisäksi tutkimuksessa selvitetään palkan rakenne. Kysymyslomakkeessa tiedusteltiin huhtikuun 2018 kuukausipalkkaa. Valittu ajankohta oli sama kuin aiemmissa tutkimuksissa. Koko jäsenistö työssäolon mukaan Työpaikka MTV Media Muu ja yksityinen Kustannusyritys Muut alan Kaikki Työtilanne Lehdistö Yleisradio Nelonen radio ja tv yritykset yhteensä Toistaiseksi voimassa oleva* Määräaikainen työsuhde Tarvittaessa töihin tuleva Freelancer/yrittäjä Työtön tai lomautettu Perhevapaalla tai sairauslomalla Sekoitus monenlaisia pätkätöitä Muu *ns. vakinainen työsuhde Ne ovat yleisimpiä ryhmään muut alan yritykset kuuluvilla (18 %). Heistä 77 prosenttia oli ollut kyselyajankohtana toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Palkan käsitteestä

3 2 Huhtikuun valitsemista puoltaa se, että silloin päästään verrattain hyvin selvittämään tavanomaisena pidettävää tilannetta. Ajankohdan pitäminen entisellään puolestaan parantaa tulosten vertailtavuutta aikaisempien tutkimusten havaintoihin. Kun kuukausipalkkaan lisätään kiinteät ja muuttuvat lisät sekä luontoisetujen verotusarvot, saadaan ennakonpidätyksen alainen palkka. Sitä kutsutaan tässä raportissa myös kokonaisansioksi. Käsiteltävät suureet ja esitystapa Tarkasteltavasta muuttujasta on yleensä laskettu seuraavat, vastaavantyyppisissä tutkimuksissa tavanomaisesti käytetyt tilastolliset tunnusluvut: aritmeettinen keskiarvo ja ns. fraktiilipisteiden F10, F25, F50, F75 ja F90 arvot. Esimerkiksi F10 ilmoittaa summan, jota pienempää palkkaa ansaitsee 10 ja suurempaa palkkaa 90 prosenttia tarkasteltavasta ryhmästä. F50 puolestaan kuvaa mediaani- eli keskimmäistä palkkaa. Raportti rakentuu kahdesta osasta. Yhteenveto-osassa esitellään keskeisimpiä tuloksia ja liiteosasta löytyvät yksityiskohtaisemmat taulukoinnit. 2 Liiton jäsenten ansiot huhtikuussa 2018 Ennakonpidätyksen alainen palkka keskimäärin Liiton jäsenistön keskimääräinen kokonaisansio oli huhtikuussa euroa. Vastaava mediaaniansio oli hieman pienempi (3 671 ). Koko joukon keskimääräiseksi kuukausipalkaksi muodostui ja mediaanipalkaksi Lehdistön palveluksessa työskentelevien keskimääräinen ennakonpidätyksen alainen palkka oli koko joukon keskiarvoa suurempi, euroa. Yleisradiossa työskentelevien kokonaisansio ylsi vastaavana ajankohtana euroon. MTV Median ja Nelosen työntekijöillä summa oli euroa. Lehdistön sisällä oli vaihtelua. Sanomalehtien ja uutistoimistojen palveluksessa olevien keskimääräinen kokonaisansio oli ja aikakauslehdissä työskentelevien euroa. Kustannusyrityksissä vastaava summa oli euroa, muissa alan yrityksissä euroa. Muissa yksityisissä radioissa ja televisioissa (2 548 ) työskentelevien kokonaisansio jäi joukon pienimmäksi. Kokonaisansio työpaikan tyypin mukaan Kaikki yhteensä Lehdistö, josta Sanomalehdet ja uutistoimistot 2210 (32) Aikakauslehdet 1318 (19) Yleisradio MTV Media ja Nelonen Muu yksityinen radio ja televisio Kustannusyritys Muu alan yritys

4 3 Peruskuukausipalkka työpaikan tyypin mukaan Kaikki yhteensä Lehdistö, josta Sanomalehdet ja uutistoimistot 2210 (32) Aikakauslehdet 1318 (19) Yleisradio MTV Media ja Nelonen Muu yksityinen radio ja televisio Kustannusyritys Muu alan yritys Fraktiilipiste F90 kertoo, että aikakauslehtien palveluksessa työskentelevä suurituloisin kymmenesosa ansaitsee vähintään euroa. Sanomalehdissä vastaava summa on euroa. Yleisradion työntekijöiden ylin fraktiiliansio on nyt melkein yhtä suuri (4 925 ) kuin lehdistön palveluksessa olevien. Miehillä suuremmat ansiot kuin naisilla Miesten keskimääräinen kokonaisansio oli tutkimusajankohtana euroa. Naisten vastaava summa oli euroa. Naisen euro on siten noin 96 senttiä. Mediaaniansioiden välinen suhteellinen ero on samaa tasoa (naisilla 3 609, miehillä ). Eri ikäryhmistä 60 vuotta täyttäneiden ansiot olivat korkeimmat. Huhtikuussa 2018 he ansaitsivat keskimäärin euroa. Muiden ikäryhmien ilmoittamat luvut olivat pienemiä, alimmillaan euroa (alle 30-vuotiaat). Kokonaisansio eräissä jäsenryhmissä Kaikki yhteensä Naiset Miehet Muu 30 * Alle 30 -vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat ja vanhemmat Helsingin seutu Maakunnan pääkaupunki Muu kaupunki tai kunta Journalistisen alan tutkinto Alan AMK/opistotason tutkinto Ylempi AMK-tutkinto Muu korkeakoulututkinto Muu opisto- tai ammattikorkeakoulutasoinen tutkinto Keskeneräiset korkeakouluopinnot Ylioppilastutkinto Muu koulutus

5 4 Pääkaupunkiseudulla työskentelevien journalistien ansiot olivat suuremmat kuin muualla Suomessa vaikuttavien. Suur-Helsingin ja maakuntien pääkaupunkien ero oli noin 100 euroa suurempi kuin maakuntakeskuksissa ja muilla paikkakunnilla työskentelevien välinen. Journalistisen alan tutkinnon 1 suorittaneiden ansiot olivat olleet euroa, alan AMK/opistotasoisen koulutuksen hankkeiden Muun kuin journalistisen alan korkeakoulututkinnon suorittaneiden vastaava summa oli ja muun opisto- tai ammattikorkeakoulutasoisen tutkinnon suorittaneiden Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneet olivat ansainneet huhtikuussa euroa. Ryhmään keskeneräiset korkeakouluopinnot kuuluvien kokonaisansiot olivat keskimäärin euroa, ylioppilaiden ja muuta koulutusta saaneiden euroa. Kokonaisansio työpaikan ja tehtävän mukaan Kaikki yhteensä Valtakunnallinen päivälehti Maakunnallinen sanomalehti Paikallis-/kaupunkilehti Iltapäivälehti Yleisaikakauslehti Erikoisaikakauslehti Asiakaslehti Järjestö- tai ammattilehti Uutis- tai kuvatoimisto Yle/Uutis- ja ajankohtaistoiminta Yle/Luovat sisällöt Yle/Alueet Yle/Tuotanto Yle/Svenska Yle/Muut MTV Mediahub Helsinki Nelonen 23 * Yksityinen radio/tv Tuotantoyhtiö 17 * Kustannusyritys Verkkojulkaisu 11 * Viestintäyritys 18 * Järjestö- /yritystiedotus Valtio/kunta/kirkko 32 * Muu Päällikkö Tiiminvetäjä, lähiesimies Toimittaja, kustannnustoimittaja, verkkotoimittaja Tiedottaja, muu viestintätehtävä Ohjaaja Valokuvaaja, kuvatoimittaja Kuvankäsittelijä (lehdistö) 23 * Visualisoija, graafikko TV-kuvaaja, kameramies, kuvaaja Äänitehtävät Muu ohjelmatuotanto Monimediatoimittaja Kääntäjä Tuotantokoordinaattori Suunnittelija, tutkija, kouluttaja Informaatikko tai muu arkistohenkilö Toimituksen sihteeri 28 * Muu Tällä tarkoitetaan alan tutkintoa Tampereen tai Jyväskylän yliopistosta, Social- och kommunalhögsskolanista, Sanoma Oy:n toimittajakoulusta, Taideteollisesta korkeakoulusta tai Lahden muotoiluinstituutista.

6 5 Edellisen sivun taulukkoon on merkitty erilaisten työnantajien palveluksessa ja erityyppisissä työtehtävissä vaikuttavien tiedot. Lehdistön osalta tilanne on sellainen, että mm. iltapäivälehdet, valtakunnalliset päivälehdet ja yleisaikakauslehdet nostavat koko ryhmän keskiarvoa. Saman voi todeta järjestö- ja ammattilehdistä. Paikallis- ja kaupunkilehdissä työskentelevien ansiot aiheuttavat päinvastaisen reaktion. Ylen eri organisaatioissa työskentelevien kokonaisansiot vaihtelevat (tuotanto) ja euron (uutis- ja ajankohtaistoiminta) välillä. Eri tehtävissä toimivista voi todeta mm. sen, että jäsenistön lukumäärältään suurin ammattiryhmä toimittajat (ml. kustannus- ja verkkotoimittajat) sijoittuu ansioineen hieman koko joukon keskiarvon alapuolelle. Toimittajien huhtikuussa ansaitsema summa oli eli 138 euroa alle yleisen keskiarvon. Kokonaisansio journalistisen aihealueen mukaan Kaikki yhteensä Uutiset ja ajankohtainen Muu moniaiheinen yleisjournalismi Talous, politiikka, työmarkkinat Ulkomaanasiat Kulttuuri Viihde Urheilu Lifestyle Kustannusala/oppimateriaalit Kustannusala/yleinen kirjallisuus Muu aihealue Mahdoton määritellä Tehtävä mainitsematta Työssään ulkomaanasioihin keskittyvien kokonaisansiot olivat suuremmat kuin muita journalistisia aihealueita käsittelevillä, euroa. Myös talouteen, politiikkaan ja työmarkkinaaiheisiin keskittyvien kokonaisansiot erottuvat joukosta keskimääräistä suurempina (4 329 ). Uutiset ja ajankohtainen oli tuottanut tekijöilleen ja muu moniaiheinen yleisjournalismi euron kokonaisansion. Kustannusala ja sillä yleinen kirjallisuus tuotti tekijöilleen vähemmän ansioita (3 483 ) kuin mikään muu journalistinen alue. Kokonaisansio työehtosopimuksen soveltamisalan mukaan Kaikki yhteensä Lehdistön työehtosopimus Yleisradion työehtosopimus Mediahubin työehtosopimuspöytäkirja Tuotantoyhtiöitä koskeva työehtosopimus 8 * Kustannustoimittajia koskeva työehtosopimus Henkilökohtainen sopimus Muu alan työehtosopimus Ei tiedä Jätti mainitsematta 24 *

7 6 Niiden kokonaisansio, joiden palkka määräytyy lehdistön työehtosopimuksen mukaisesti, ylitti keskimääräisen (3 866 ). Sama voi todeta niistäkin, joiden ansiot perustuvat Mediahubin työehtosopimuspöytäkirjaan (3 970 ) tai tuotantoyhtiöitä koskeva työehtosopimukseen (4 116 ) (kahden viimeksi mainitun tiedot tosin perustuvat pieneen vastausmäärään). Yleisradion työehtosopimuksen piirissä olevien kokonaisansio oli lähellä koko joukon keskiarvon, alittaen sen hieman (3 784 ). Kustannustoimittajia koskevat työehtosopimukset puolestaan tuottivat joukon pienimmän luvun. Henkilökohtaisella sopimuksella työskentelevien ylin fraktiilipalkka (F90) kohoaa euroon. Lehdistön (4 990 ) ja Yleisradion työehtosopimuksen (4 925 ) osalta vastaavat summat jäävät pienemmiksi. Miesten ansiot korkeammat melkein kaikissa ikä- ja koulutusryhmissä Sukupuolten kokonaisansioiden eroja tarkasteltiin myös hieman tarkemmin. Huomioon otettiin erikseen myös iän, koulutuksen sekä tehtävän vaikutus. Useimmissa tapauksissa miesten ansaitsema summa on suurempi kuin naisten. Alle 30-vuotiaiden naisten kokonaisansio ylitti vastaavan ikäisten miesten tulotason. Muissa ikäkohorteissa miesten kokonaisansio osoittautui aina suuremmaksi. Tutkimukseen osallistuneiden lukumäärä oli nuorimmassa ikäryhmässä vähäinen, mikä lisää sattuman mahdollisuutta. Naisten ja miesten kokonaisansio iän mukaan Kaikki Alle Keskimääräinen kokonaisansio KAIKKI Naiset Miehet Muu vuotta täyttäneiden parissa sukupuolten välinen ero oli suurin, 555 euroa. Muista ikäryhmistä vuotiaat miehet ansaitsivat 418 euroa enemmän kuin vastaavan ikäiset naiset vuotiaissa sekä vuotiaissa ero oli hieman pienempi, jääden kummassakin ryhmässä alle 100 euroon. Naisten ja miesten kokonaisansio koulutuksen mukaan Kaikki Journalistisen alan tutkinto Alan AMK/ opistotason tutkinto Ylempi AMKtutkinto Muu korkeakoulututkinto Muu opistotai ammattikorkeakoulutasoinen tutkinto Keskener äiset korkeako uluopinnot Ylioppilastutkinto Muu koulutus Keskimääräinen kokonaisansio KAIKKI Naiset Miehet Muu Naisten keskimääräiset kokonaisansiot olivat miesten ansioita suuremmat kahdessa koulutusryhmässä. Journalistisen alan tutkinnon suorittaneissa naisten ansiot ylittivät miesten 83:lla ja ylioppilaiden joukossa 17 eurolla.

8 7 Alan AMK- tai opistotutkinnon suorittaneista miehet olivat ansainneet 190 euroa enemmän kuin naiset. Ryhmään muu korkeakoulututkinto (247 ) ja muu opisto- tai ammattikorkeakoulutasoinen tutkinto kuuluvien (228 ) miesten ansaitsemat summat ylittivät vastaavan koulutuksen saaneiden naisten kokonaisansiot runsaalla 200 eurolla. Naisten ja miesten ansiot erosivat enemmän, kun tarkasteltiin niitä, joiden korkeakouluopinnot ovat jääneet keskeneräisiksi. Miesten kokonaisansio oli silloin 598 euroa suurempi. Vielä suurempi ero löytyi ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden parissa (793 ). Tässä vastausten vähäinen määrä kuitenkin estää kovin suorien johtopäätösten tekemisen. Eri tehtävissä toimivien naisten ja miesten kokonaisansio Kaikki Päällikkö Tiiminvetäjä, lähiesimies Toimittaja, kustannus-/ verkkotoimittaja Tiedottaja Ohjaaja Valokuvaaja Kuvankäsittelijä Visualisoija, graafikko TV-kuvaaja, kameramies, kuvaaja Keskimääräinen kokonaisansio KAIKKI Naiset Miehet Muu Äänitehtävät Kääntäjä Suunnittelija, tutkija, kouluttaja Muu ohjelmatuotanto Monimediatoimittaja Tuotantokoordinaattori Informaatikko, arkistohenkilö Toimituksen sihteeri Muu Keskimääräinen kokonaisansio KAIKKI Naiset Miehet Muu Yllä olevaan taulukkoon on merkitty eri tehtävissä toimivien keskimääräiset kokonaisansiot sukupuolen mukaan. Taulukkoa lukiessa on syytä muistaa, että osa luvuista perustuu varsin pieniin havaintomääriin. Eri tehtävissä toimivien lukumäärät poikkeavat melko paljon toisistaan. Lukumäärältään suurten tehtäväryhmien osalta voi kuitenkin panna merkille mm. sen, että toimittajien joukossa sukupuolten välinen ansioero on pienempi kuin kyselyyn vastanneilla keskimäärin. 3 Lehdistön palkat Lehdistön kokonaisansio Lehdistöön kuuluvien liiton jäsenten keskimääräinen kokonaisansio oli huhtikuussa euroa. Vastaava mediaanipalkka oli hieman pienempi, Miesten keskimääräinen kokonaisansio ylsi ja naisten euroon. Kun tarkastelee iän vaikutusta ansioihin, havaitsee 60 vuotta täyttäneiden ansainneen enemmän (4.153 ) kuin muihin tutkittuihin ikäryhmiin kuuluvien. Alle 30-vuotiaiden ansiot olivat pienemmät kuin muun ikäisillä, euroa.

9 8 Lehdistön 2 kokonaisansio eräissä jäsenryhmissä kpl. % KeskiarvoMediaani Lehdistö yhteensä Naiset Miehet Muu 6 * Alle 30 -vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat ja vanhemmat Helsingin seutu Maakunnan pääkaupunki Muu kaupunki tai kunta Journalistisen alan tutkinto Alan AMK/opistotason tutkinto Ylempi AMK-tutkinto Muu korkeakoulututkinto Muu opisto- tai ammattikorkeakoulutasoinen tutkinto Keskeneräiset korkeakouluopinnot Ylioppilastutkinto Muu koulutus Suur-Helsingissä työskentelevien (4 137 ) kokonaisansio oli ollut suurempi kuin muualla Suomessa asuvien. Maakuntien pääkaupunkeihin sijoittuvien (3 813 ) ansiot olivat puolestaan paremmat kuin pienemmissä kaupungeissa tai maaseutukunnissa asuvien. Nämä ansaitsivat huhtikuussa 2018 keskimäärin euroa. Ylioppilastutkinto (3 994 ), journalistisen alan tutkinto (4 079 ) sekä keskeneräiset korkeakouluopinnot (4 242 ) olivat antaneet suurimmat ansiot. Muun korkeakoulututkinnon suorittaneiden luku (3 895 ) oli lähellä lehdistön keskiarvoa. Alan AMK/opistotason tutkinto, muu opisto- tai AMK-tasoinen tai ylempi AMK-tutkinto sekä muu koulutus taas olivat tuottaneet lehdistössä keskiarvoa pienemmät ansiot. Lehdistön kokonaisansio journalistisen aihealueen mukaan Lehdistö yhteensä Uutiset ja ajankohtainen Muu moniaiheinen yleisjournalismi Talous, politiikka, työmarkkinat Ulkomaanasiat Kulttuuri Viihde Urheilu Lifestyle Muu aihealue Mahdoton määritellä Tehtävä mainitsematta 17 * Lehdistöön luetaan tässä yhteydessä seuraavat: valtakunnallinen päivälehti, maakunnallinen sanomalehti, paikallis-/kaupunkilehti, iltapäivälehti, yleisaikakauslehti, erikoisaikakauslehti, asiakaslehti, järjestölehti tai ammattilehti, uutis- tai kuvatoimisto.

10 9 Lehdistössä ulkomaanasioita käsittelevien kokonaisansiot olivat suurimmat. Myös talousasioita, politiikkaa tai työmarkkinakysymyksiä käsittelevien olivat ansainneet keskimääräistä jonkin verran enemmän. Saman voi todeta urheiluun ja lifestyleen keskittyneistä. Asteikon toisen pään muodostavat kulttuuriin sekä uutisiin ja ajankohtaisaiheisiin keskittyvät. Lehdistön kokonaisansio tehtävän mukaan Lehdistö yhteensä Päällikkö Tiiminvetäjä, lähiesimies Toimittaja, kustannustoimittaja,verkko Tiedottaja, muu viestintätehtävä Valokuvaaja, kuvatoimittaja Kuvankäsittelijä (lehdistö) 17 * Visualisoija, graafikko TV-kuvaaja, kameramies, kuvaaja Monimediatoimittaja Kääntäjä 6 * Suunnittelija, tutkija, kouluttaja 17 * Informaatikko tai muu arkistohenkilö 6 * Toimituksen sihteeri, assistentti Muu Toimittajat ovat lehdistön ylivoimaisesti suurin jäsenryhmä, käytännössä puolet koko joukosta. Heidän ansionsa (3 716 ) alittavat koko joukon keskiarvon. Päällikköjen, tiiminvetäjien ja muiden vastuuasemissa työskentelevien ansiot nostavat lehdistön keskimääräistä ansiotasoa. Valokuvaajien ilmoittama summa on jonkin verran suurempi kuin toimittajien. Toimituksen sihteereiden, informaatikoiden ja kuvankäsittelijöiden luvut kuuluvat joukon pienimpiin. Lehdistön kokonaisansio työtilanteen mukaan Lehdistö yhteensä Toistaiseksi voimassa oleva työsuhde Määräaikainen työsuhde Tarvittaessa töihin tuleva Freelancer 11 * Työtön tai lomautettu Perhevapaalla tai sairauslomalla Muu Sekoitus erilaisia pätkätöitä Ei mainittu Toistaiseksi työssä olevien ansio oli ollut suurempi määräaikaisten tai esim. tarvittaessa töihin tulevilla. Ns. vakinaisessa työssä olevat ansaitsivat keskimäärin euroa. Määräaikaisessa työsuhteessa olevat ilmoittivat ansiokseen euroa. Lehdistön palkkaryhmien välillä eroja Tutkimuksessa hankittiin tietoa lehdistön palkkausjärjestelmän toteutumisesta. Asiaan saatiin tutkimuksen kannalta tarvittava tieto 76 prosentilta ryhmään lehdistö kuuluvilta.

11 10 Lehdistön kokonaisansio palkkaryhmän mukaan (työehtosopimuksen perusteella) Lehdistö yhteensä Lehdistön työehtosopimus yhteensä I II a II b III a III b Ei osaa sanoa Huhtikuussa tämän ryhmän keskimääräinen ansio oli ollut euroa. Palkkaryhmien välillä on eroja. Ryhmään I kuuluvien ennakonpidätyksen alainen palkka oli euroa. Suurimmat ansiot olivat IIIa:han (4 066 ) ja IIIb:hen (4 532 ) kuuluvilla. Lehdistön kokonaisansio ja peruskuukausipalkka (työehtosopimuksen mukaan) Palkkausjärj. Ei osaa keskimäärin I IIa IIb IIIa IIIb sanoa Keskimääräinen kokonaisansio KAIKKI Naiset Miehet Muu Keskimääräinen peruskuukausipalkka KAIKKI Naiset Miehet Muu Yllä olevaan taulukkoon on merkitty työehtosopimuksen mukaan määräytyvät kokonaisansiot ja peruskuukausipalkka sukupuolen mukaan. 4 Yleisradion palkat Yleisradion kokonaisansio Yleisradion keskimääräinen kokonaisansio oli huhtikuussa euroa. Vastaavan ajan mediaanipalkka oli Miesten keskimääräinen kokonaisansio oli tutkimusajankohtana ja naisten euroa vuotiaiden (3 862 ) ja vuotiaiden (3 802 ) ansiot olivat suuremmat kuin muiden ikäkohorttien. Ikäryhmien etenkin mediaanipalkkojen erot olivat kuitenkin varsin pienet: suurimman ja pienimmän välille jäi 164 euroa. Helsingin seudulla työskentelevien vastaajien kokonaisansiot olivat olleet euroa. Maakunnan pääkaupungissa asuvat olivat ansainneet ja muissa kunnissa työskentelevät euroa.

12 11 Journalistisen alan tutkinto tuotti tutkimusajankohtana euron kokonaisansion. Myös keskeneräiset korkeakouluopinnot takasivat yli euron ansiotason (4 031 ). Muun tyyppiset koulutustaustat tarkoittivat keskimääräisiä tai sen alittavia summia. Esim. ylioppilastutkinnon suorittaneiden kokonaisansio oli 3 556, alan AMK- tai opistotasoisen tutkinnon hankkineiden euroa. Yleisradion kokonaisansio eräissä jäsenryhmissä Yleisradio yhteensä Naiset Miehet Muu Alle 30 -vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat ja vanhemmat Helsingin seutu Maakunnan pääkaupunki Muu kaupunki tai kunta Journalistisen alan tutkinto Alan AMK/opistotason tutkinto Ylempi AMK-tutkinto Muu korkeakoulututkinto Muu opisto- tai ammattikorkeakoulutasoinen tutkinto Keskeneräiset korkeakouluopinnot Ylioppilastutkinto Muu koulutus Muun opisto- tai AMK-tutkinnon hankkineiden tulot olivat olleet huhtikuussa euroa. Muun korkeakoulututkinnon suorittaminen puolestaan tarkoitti euron kuukausituloja, ylempi AMK-tutkinto koko lailla samanlaista summaa (jälkimmäinen kuitenkin perustuu vain muutamaan vastaukseen). Yleisradion kokonaisansio journalistisen aihealueen mukaan kpl. % KeskiarvoMediaani Yleisradio yhteensä Uutiset ja ajankohtainen Muu moniaiheinen yleisjournalismi Talous, politiikka, työmarkkinat Ulkomaanasiat Kulttuuri Viihde Urheilu Lifestyle Muu aihealue Mahdoton määritellä Tehtävä mainitsematta Yleisradiossakin keskittyminen ulkomaanasioihin näkyy ansiotasossa. Näitä aihepiirejä käsittelevien huhtikuun kokonaisansio oli ollut euroa.

13 12 Talouteen, politiikkaan ja työmarkkina-aiheisiin keskittyvät olivat ansainneet silloin euroa. Myös uutiset ja ajankohtainen sekä moniaiheinen yleisjournalismi oli tuottanut keskimääräistä suuremmat ansiot. Lifestyleen keskittyvien kokonaisansio oli euroa. Viihteen parissa työskentelevät kertoivat euron kokonaisansiosta. Kulttuuri ja urheilu taas ovat esimerkkejä aihepiireistä, jotka olivat tuottaneet suhteellisen lähelle keskiarvoa osuvan ansiotason. Yleisradion kokonaisansio tehtävän mukaan Yleisradio yhteensä Päällikkö 6 * Tiiminvetäjä, lähiesimies Toimittaja, kustannnustoimittaja, verkkotoimittaja Tiedottaja, muu viestintätehtävä 6 * Ohjaaja Valokuvaaja 6 * Kuvankäsittelijä 6 * Visualisoija, graafikko TV-kuvaaja, kameramies, kuvaaja Äänitehtävät Muu ohjelmatuotanto Monimediatoimittaja Kääntäjä Tuotantokoordinaattori Suunnittelija, tutkija, kouluttaja Informaatikko tai muu arkistohenkilö Muu Keskimääräinen Yleisradion toimittaja oli ansainnut 3 835, tiiminvetäjä (ym.) euroa. Kummankin ryhmän ilmoittamat keskimääräiset summat ovat jonkin verran suuremmat kuin vastaavassa asemassa lehdistössä työskentelevien. Yleisradion kokonaisansio työtilanteen mukaan Yleisradio yhteensä Toistaiseksi voimassa oleva työsuhde Määräaikainen työsuhde Tarvittaessa töihin tuleva Freelancer Työtön tai lomautettu Perhevapaalla tai sairauslomalla Muu Sekoitus erilaisia pätkätöitä 6 * Myös Yleisradiossa toistaiseksi työssä olevien ansiot olivat suuremmat kuin määräaikaisten ja tarvittaessa töihin tulevien. Ns. vakinaisessa työssä olevat olivat ansainneet tutkimusajankohtana keskimäärin euroa. Määräaikaisessa työsuhteessa olevien vastaava ansio oli

14 13 5 Ansioiden muuttuminen Ansiot kasvanet hieman Kyselytutkimusten käyttö ansiokehityksen selvittämisessä on jossain määrin ongelmallista. Otostutkimuksille tyypillisten virhemarginaalien vuoksi muutoksen arviointiin sisältyy aina omat epävarmuustekijänsä. Koska tutkimukset joudutaan tekemään erillisinä otoksina, virhemarginaalit laajenevat. Lisäksi luvut esitetään usein likiarvioina. Niinpä eri ajankohtien välisiä prosenttimuutoksia ei voida kovin tarkasti arvioida kyselyjen avulla. Maltilliset vertailut ovat kuitenkin mahdollisia. Vaikuttaa siltä, että jäsenistön keskimääräinen ennakonpidätyksen alainen palkka (kokonaisansio) olisi noussut edellisestä tutkimuksesta vajaat 2,6 prosenttia. Lehdistön osalta nousua on enemmän eli nelisen prosenttia. Yleisradion ansiotaso puolestaan näyttää tulosten perusteella pysyneen osapuilleen paikallaan. Lehdistön kuukausipalkka on noussut suhteellisesti ottaen hieman vähemmän kuin kokonaisansio eli kolmisen prosenttia. Yleisradion kuukausipalkan kasvu on hieman alle kaksi prosenttia. Koko joukolla kasvua on ollut kahdessa vuodessa kahden ja puolen prosentin verran. Ansioiden muuttuminen KOKONAISANSIO Kaikki yhteensä Lehdistö Yleisradio MTV MTV Media ja Nelonen Yksityinen radio Muu yksityinen radio ja televisio Kustannusyritys Muu alan yritys KUUKAUSIPALKKA Kaikki yhteensä Lehdistö Yleisradio MTV MTV Media ja Nelonen Yksityinen radio Muu yksityinen radio ja televisio Kustannusyritys Muu alan yritys MTV Median ja Nelosen palveluksessa olevista voi todeta, että tutkimukseen osallistuneiden kuukausipalkka on nyt suurempi kuin kaksi vuotta sitten, mutta kokonaisansio vastaavasti pienempi. Ryhmään muu yksityinen radio ja televisio kuuluvien ilmoittamat summat ovat molemmissa tapauksissa pienemmät kuin Kustannusyrityksissä ja muissa alan yrityksissä sekä kuukausipalkka että kokonaisansio ovat nyt suuremmat kuin kaksi vuotta sitten.

15 14 Vuodesta 1993 liiton jäsenten kokonaisansio on noussut 73 prosenttia. Viimeisen kymmenen vuoden aikana nousu on ollut 21 prosenttia. Samana ajanjaksona kuukausipalkka on kasvanut 18 prosentilla. Lehdistön kokonaisansiot ovat nousseet koko tarkastelujaksolla (vuodesta 1993) 75 prosenttia ja kuukausipalkka 78 prosentilla. Yleisradiossa vastaavat luvut ovat 78 ja 63 prosenttia. 6 Ansioiden rakenne Hieman useampi kuin joka kolmas (35 %) ilmoitti saaneensa vuoden 2017 aikana tulospalkkioita. Keskimääräistä useampi kustannusyrityksissä työskentelevä sanoi saaneensa niitä. MTV Mediassa tai Nelosella työskentelevät kertoivat niistä keskimääräistä harvemmin. Tulospalkkiot vuonna 2017 työpaikan tyypin mukaan Työpaikka Kaikki yhteensä Lehdistö Yleisradio MTV Media/ Nelonen Muu yksityinen radio ja tv 3 Kiinteä palkanosa on kuukausittain aina saman suuruinen, muuttuva palkanosa vaihtelee kuukausittain. Kustannusyritys Muut alan yritykset % % % % % % % Maksettiin Ei maksettu Ei osaa sanoa Tulospalkkoiden osuus vuosiansioista 2017 Kaikki yhteensä Lehdistö Yleisradio MTV Media/ Nelonen Yksityinen radio ja tv Kustannusyritys Muut alan yritykset % % % % % % % Osuus vuosiansioista Tulospalkkioiden suhteellinen osuus vuosiansioista lienee kuitenkin suhteellisen vähäinen. Kyseisen erän merkitys oli neljä prosenttia niiden parissa, jotka mainitsivat tulospalkkioiden vaikutuksen omaan palkkaansa. Lukuihin on syytä suhtautua varauksin, sillä kaikki tulospalkkioita saaneet eivät ilmoittaneet niiden merkitystä kokonaisansioihinsa. Ilmiö on ansiotutkimuksissa yleinen ja pätee erityisesti erilaisia palkanosia koskeviin lukuihin. Erikseen kysyttiin kiinteistä 3 ja muuttuvista palkanosista sekä luontoiseduista. Ensin tutkimukseen osallistuneet kertoivat, mitä niistä he olivat saaneet huhtikuussa Tämän jälkeen he arvioivat kunkin määrän. Tehtäväkohtainen lisä oli ollut yleisin kiinteä palkanosa, kiinteä kokonaispalkkauslisä toiseksi yleisin. 16 prosenttia oli saanut ensin mainittua ja 12 prosenttia jälkimmäistä. Tehtäväkohtainen lisä oli tarkoittanut rahassa keskimäärin 396 ja kiinteä kokonaispalkkauslisä 414 euroa. Vastaavat mediaanisummat olivat hieman pienemmät, 221 ja 260 euroa.

16 15 Kiinteät palkanosat KAIKKI AKTIIVITAPAUKSET Keskiarvo Keski- kpl. % kpl. % arvo Mediaani Tehtäväkohtainen lisä Kiinteä sunnuntaityökorvaus Kiinteä päällekkäistyökorvaus Kiinteä vuorolisä Kiinteä kokonaispalkkauslisä Kiinteä teknisen työn lisä Korvaus puhelinvarallaolosta Muu kiinteä lisä tai korvaus Luottamusmies- tai työsuojeluvaltuutetun korvaus Yhteensä Vajaa neljäsosa sai huhtikuussa 2018 ilta- tai yötyökorvausta, summan ollessa keskimäärin 134 euroa. 16 prosenttia oli saanut sunnuntaityökorvausta (301 ) ja kahdeksan prosenttia ylityökorvauksia. Sen keskimääräinen summa oli ollut 206 euroa. Muuttuvat palkanosat KAIKKI AKTIIVITAPAUKSET Keskiarvo Keski- kpl. % kpl. % arvo Mediaani Sunnuntaityökorvaus Päällekkäistyökorvaus * 17 * Ilta- ja yötyökorvaus Varallaolokorvaus * Hälytystyökorvaus * Korvattu matka-aika Lisätyökorvaus Ylityökorvaus Muu korvaus Yhteensä Puhelin oli yleisin luontoisetu. Se on vajaalla puolella koko joukosta (45 %). Kaikkiaan 13 prosenttia raportoi ravintoedusta. Luontoisedut KAIKKI AKTIIVITAPAUKSET Keskiarvo Keski- kpl. % kpl. % arvo Mediaani Asunto * Ravinto Auto Puhelin Muu Yhteensä Ylitöiden tekeminen ja työsuhteen osa-/määräaikaisuus Keskimääräinen viikkotyöaika vajaat 36 tuntia Tutkimuksessa tiedusteltiin myös viikossa tehtävää sovittua säännöllistä työaikaa. Varsin yleisesti arvio asettui lähelle 36 ja puolta tuntia.

17 16 Yleisradion palveluksessa olevat ilmoittivat työajakseen 38,8 tuntia, lehdistö 36,0. MTV Median ja Nelosen työntekijöiden keskimääräinen työaika oli ollut 37,8 tuntia. Muissa yksityisissä radioissa ja tv:ssä työskentelevillä se oli ollut 33,6 tuntia sekä kustannus- ja muissa yrityksissä kummissakin 34,8 tuntia. Ylitöitä oli tehty keskimäärin 5 tuntia. Lehdistössä määrä oli sama kuin koko joukolla keskimäärin (5,0), Yleisradiossa (4,3) hieman vähemmän. Muissa alan yrityksissä työskentelevät raportoivat 7,7 ylityötunnista. Keskimääräistä enemmän ylitöitä oli tehty myös MTV Mediassa tai Nelosella (6,9) sekä kustannusyrityksissä (6,3). Muissa yksityisissä radioissa ja tv:ssä ylitöiden määrä oli jäänyt alle keskimääräisen. Työaika erityyppisissä työpaikoissa Kaikki yhteensä Lehdistö Yleisradio Kymmenesosan ylityöt korvataan yksinomaan rahana. Tyypillistä on, että korvaus saadaan joko pelkästään vapaa-aikana (47 %) tai molempina, sekä vapaa-aikana että rahana (29 %). Ylitöiden korvaaminen erityyppisissä työpaikoissa MTV Media/ Nelonen Muu yksityinen radio ja tv Kustannusyritys Muut alan yritykset h h h h h h h Säännöllinen työaika 36,8 36,0 38,8 37,8 33,6 34,8 34,8 Lisä- tai ylityötunnit huhtikuussa ,0 5,0 4,3 6,9 3,0 6,3 7,7 Kaikki yhteensä Lehdistö Yleisradio MTV Media/ Nelonen Muu yksityinen radio ja tv Kustannusyritys Muut alan yritykset % % % % % % % Yksinomaan rahana Yksinomaan vapaa-aikana Sekä rahana että vapaana Ei korvata lainkaan Ei osaa sanoa Ylitöistä rahana korvattava osuus (44 % ilmoitti osuuden) Kaikki yhteensä Lehdistö Yleisradio MTV Media/ Nelonen Muu yksityinen radio ja tv Kustannusyritys Muut alan yritykset % % % % % % % Ylitöistä rahana korvattava osuus (% niistä, joille korvataan rahana tai vapaa-aikana) MTV Median ja Nelosen palveluksessa olevien ylityötä on korvattu keskimääräistä useammin yksinomaan vapaa-aikana. Lehdistössä ja Yleisradiossa tilanne muistuttaa enemmän koko alaa yleensä. Ylitöistä korvataan rahana keskimäärin 63 prosenttia. Kustannusyrityksissä osuus on keskimääräistä suurempi (73 %), muissa alan yrityksissä pienempi (35 %). Lehdistön ja Yleisradion tilanne on lähellä koko alan keskiarvoa.

18 17 Säännöllisen työajan määräytyminen erityyppisissä työpaikoissa 51 prosentilla vastanneista on kiinteä säännöllinen työaika. Kaikkiaan 22 prosenttia saa määrätä työaikansa varsin vapaasti. 24 prosenttia on vuorotyössä. Se on keskimääräistä yleisempää MTV Median ja Nelosen sekä Yleisradion palveluksessa oleville. Kiinteä säännöllinen työaika on tyypillinen varsinkin kustannusyrityksissä. Tutkimuksessa tiedusteltiin myös osa-aikaisuuteen liittyviä asioita. Ensin kysyttiin, onko vastaaja osa-aikatyössä, esim. lyhennetyllä työviikolla, osa-aikaeläkkeellä tai journalistisen työn ohessa myös muun alan työssä. Ne, jotka ilmoittivat olevansa. saivat vastattavakseen myös toisen kysymyksen, jossa pyydettiin arvioimaan työsuhteen osa-aikaisuusastetta kokoaikaisesta työstä. Osa-aikaisuus journalistisessa työssä Työpaikka Kaikki yhteensä Lehdistö Yleisradio MTV Media/ Nelonen Muu yksityinen radio ja tv Kustannusyritys Muut alan yritykset % % % % % % % Kiinteä säännöllinen työaika Vuorotyö Saa määrätä työaikansa varsin vapaasti Tarvittaessa töihin tuleva Ei osaa sanoa Kaikki yhteensä Lehdistö Yleisradio MTV Media ja Nelonen Muu yksityinen radio ja tv Kustannusyritys Muut alan yritykset % % % % % % % Osa-aikatyössä olevat Työsuhteen osa-aikaisuus kokoaikaisesta työsuhteesta (91 % ilmoitti osuuden) MTV Media ja Nelonen Kaikki yhteensä Lehdistö Yleisradio Muu yksityinen radio ja tv Kustannusyritys Muut alan yritykset % % % % % % % Osuus kokoaikaisesta työstä Joka kymmenes vastaaja ilmoitti tekevänsä osa-aikatyötä. Keskimääräinen osa-aikaisuusaste oli 69 prosenttia. MTV Median ja Nelosen osa-aikaisilla luku oli suurempi (75 %). Lehdistössä (70 %) ja Yleisradiossa (72 %) työskentelevien ilmoittamat luvut olivat melko lähellä koko joukon keskiarvoa. Saman voi todeta kustannusyrityksistä (70 %). Muissa alan yrityksissä luku ylitti ja ryhmässä muu radio ja tv alitti keskimääräisen. Useampi kuin neljä viidestä ollut urallaan määräaikaisessa työsuhteessa Tällä hetkellä määräaikaisessa työsuhteessa olevilta kysyttiin, kuinka monta määräaikaista työsuhdetta heillä on ollut tämänhetkiseen työantajaansa.

19 18 27 prosentilla niitä on ollut yli 10, enemmistöllä (56 %) vähintään neljä. 57 prosentilla määräaikaisuudet ovat jatkuneet kerta toisensa jälkeen ilman väliin jääviä taukoja. 43 prosentilla määräaikaisten työsuhteiden välissä on ollut taukoja. Määräaikaisten työsuhteiden määrä työuralla Kaikki yhteensä Lehdistö Yleisradio MTV Media ja Nelonen Muu yksityinen Kustannusyritys Muut alan radio ja tv yritykset % % % % % % % Yksi Yli Ei yhtään Ei osaa sanoa Määräaikainen työ on vain harvoille outo asia. Vain joka kymmenes nimittäin kertoi, ettei ole urallaan solminut lainkaan määräaikaista työsuhdetta. Suurimmalla osalla niitä on ollut 2-3 tai 4-10.

20 Työtilanne työpaikan mukaan (%) Työpaikka Työtilanne Lehdistö Yleisradio MTV Media ja Nelonen Muu yksityinen radio ja tv Kustannusyritys Muut alan yritykset Kaikki yhteensä Toistaiseksi voimassa oleva* Määräaikainen työsuhde Tarvittaessa töihin tuleva Freelancer/yrittäjä Työtön tai lomautettu Perhevapaalla tai sairauslomalla Sekoitus monenlaisia pätkätöitä Muu *ns. vakinainen työsuhde Taulukko 1.

21 Kokonaisansio työpaikan tyypin mukaan Kaikki yhteensä Lehdistö, josta Sanomalehdet ja uutistoimistot 2210 (32) Aikakauslehdet 1318 (19) Yleisradio MTV Media ja Nelonen Muu yksityinen radio ja televisio Kustannusyritys Muu alan yritys Taulukko 2.

22 Kokonaisansio sukupuolen mukaan Kaikki yhteensä Naiset Miehet Muu 30 * Taulukko 3.

23 Kokonaisansio iän mukaan Kaikki yhteensä Alle 30 -vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat ja vanhemmat Taulukko 4.

24 Kokonaisansio alallaoloajan mukaan Kaikki yhteensä max. 2 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta Yli 25 vuotta Taulukko 5.

25 Kokonaisansio työpaikan sijainnin mukaan Kaikki yhteensä Helsingin seutu Maakunnan pääkaupunki Muu kaupunki tai kunta Taulukko 6.

26 Kokonaisansio koulutuksen mukaan Kaikki yhteensä Journalistisen alan tutkinto Alan AMK/opistotason tutkinto Ylempi AMK-tutkinto Muu korkeakoulututkinto Muu opisto- tai ammattikorkeakoulutasoinen tutkinto Keskeneräiset korkeakouluopinnot Ylioppilastutkinto Muu koulutus Taulukko 7.