Metsälain uudistaminen 2014

Transkriptio

1

2 Metsälain uudistaminen 2014 Metsälakikoulutus Suomen metsäkeskus ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio

3 Johdanto Taustaa Metsänkasvatuksen aineettomat arvot nousseet yhä enemmän taloudellisten tavoitteiden rinnalle. Merkittävä osa metsänomistajista painottaa metsien hoidossa ja käytössä taloudellisten tavoitteiden ohella myös virkistys-, luonnonsuojelu- ja maisemanäkökohtia. Sen ohella suuri osa metsänomistajista edellyttää sijoitukselleen ja investoinneilleen hyvää taloudellista tuottoa. tt Suomen metsäkeskus 3

4 Tavoitteet Johdanto Metsälainsäädännön uudistamisen keskeisenä päämääränä on lisätä metsänomistajien valinnanvapautta ja vastuuta metsiensä käytössä ja hoidossa. Uudistuksen tavoitteena on parantaa metsätalouden kannattavuutta selkiyttää lainsäädäntöä ja parantaa oikeusturvaa vaikuttaa positiivisesti metsien monimuotoisuuteen laajoilla alueilla motivoida metsänomistajia metsien hyvään hoitoon omien tavoitteidensa mukaisesti Suomen metsäkeskus 4

5 Johdanto Tavoitteet Metsäpolitiikan tärkeimmät päämäärät säilyvät: metsien kestävä käyttö metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Kestävyystavoite säilytetään: uudistamishakkuun jälkeinen uudistamisvelvoite kasvatushakkuun jälkeinen puustopääoman minimimäärä ja laatuvaatimus Suomen metsäkeskus 5

6 Muutokset kasvatushakkuita koskevissa säännöksissä Kasvatushakkuiden tekeminen Puusto- ja maastovaurioiden enimmäismäärä Vastuut hakkuussa

7 Termit A. Määritelmät, jotka nyt sisällytetty lakiin (2 a ) 1. Puunkorjuu: puiden kaato tai katkominen, sekä korjattavan puun kuljetus käsittelyalueelta välivarastolle Myös pelkkä kaatuneiden puiden korjuu myrskyn jälkeen. 2. Uudistushakkuu: puunkorjuu, jossa käsittelyalue hakataan uuden puuston aikaansaamiseksi i k i tarvittaessa jätettäviä säästö-, siemen- tai suojuspuita lukuun ottamatta avoimeksi alueeksi. 3. Kasvatushakkuu: puunkorjuu, joka tehdään alueelle jäljelle jäävän puuston kasvattamista taikka tämän ohella myös uuden taimiaineksen syntymistä edistävällä tavalla Eri-ikäisrakenteisuuteen tähtäävät hakkuut pääsääntöisesti kasvatushakkuita Suomen metsäkeskus 7

8 Kasvatushakkuiden tekeminen Kasvatushakkuun vaihtoehtoiset i t toteuttamistavat t tt t t A Tasaikäisrakenteisen metsän kasvatus: Ala- ja yläharvennukset (alaharvennus ei enää pääsääntönä kuten aiemmin VNA:ssa) B Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus: Poiminta- ja pienaukkohakkuut (aiemmin erityiskohteita) Metsänkäyttöilmoitukseen merkitään kasvatushakkuiden yhteydessä hakkuun toteuttamistapa eli onko tasa- vai eri-ikäisrakenten metsän kasvatushakkuu. Tasa- ja eri-ikäisrakenteiselle metsälle määritelty omat kasvatettavan puuston vähimmäismäärät (VNA liite A ja B) Suomen metsäkeskus 8

9 Puiden valinta eri-ikäiskasvatuksessa ikäi k k Suurimmat puut poistetaan, tarvittaessa harvennetaan pienempää puustoa Luodaan eriikäisrakenne alikasvosta säästäen Poimintahakkuun täytyy olla voimakas kannattavuuden ja uudistumisen vuoksi Suomen metsäkeskus 9

10 Pienaukkohakkuu Piirros: Juha Varhi Metsään hakataan pieniä aukkoja ja jätetään uudistumaan luontaisesti Helpompi hallita ja uudistaa Valopuulajien (mänty, lehtipuut) menestyminen Rehevillä alueilla heinittyminen Eri-ikäiskäsittelyn ja pienaukkojen yhdistelmät Suomen metsäkeskus 10

11 Termit Aluejako Suuntaa antava kartta, tarkka maakunta-/ kuntakohtainen jako ilmenee VNA 1 :stä Suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä Pohjoinen Keskinen Eteläinen Keskimääräinen lämpösumma Ilmatieteenlaitos Suomen metsäkeskus 11

12 Kasvatushakkuiden tekeminen Kasvatuskelpoisen puuston määrä eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuun jälkeen (VNA liite B) Tuoreet tai sitä ravinteikkaammat kankaat Kuivahkot tai sitä karummat kankaat Pohjapinta-ala, m² Pohjapinta-ala, m² Suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä 7 5 Muu pohjoinen Suomi 8 6 Keskinen Suomi 9 8 Eteläinen Suomi 10 9 Puuston tasaisesta jakautumisesta voidaan poiketa. Ravinteisuudeltaan vastaavilla turv la noudatetaan samoja rajoja. Ei aiemmin hakkuutapana Suomen metsäkeskus 12

13 Kasvatushakkuiden tekeminen Havupuuvaltaiset tuoreet tai sitä ravinteikkaammat kankaat, kasvatuskelpoisen puuston määrä tasaikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuun jälkeen (VNA liite A, PPA= pohjapinta-ala) < 12 m, Runkoluku 12 m, PPA, m² 14 m, PPA, m² Valtapituus 16 m, PPA, m² 18 m, PPA, m² 20 m, PPA, m² Suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä Em. aiemmin (*/**) 600/ /11 13/12 - Muu pohjoinen Suomi Pohjois-Suomi aiemmin (*/**) 700/700 9/8 11/10 13/12 14/12 14/12 - Keskinen Suomi m, PPA,m² Väli-Suomi aiemmin (*/**) 800/700 10/9 12/11 14/13 15/14 16/14 16/14 Eteläinen Suomi Etelä-Suomi aiemmin (*/**) 800/800 10/9 12/11 14/13 15/15 16/15 16/15 * kuusivaltainen lehtomainen kangas ** mänty- ja kuusivaltainen tuore kangas Ravinteisuudeltaan vastaavilla turv la noudatetaan samoja rajoja Suomen metsäkeskus 13

14 Termit B. Määritelmät, jotka sisältyvät valtioneuvoston asetukseen (VNA 1 ) [1. rinnankorkeus ] [2. keskiläpimitta, puun läpimitta, pohjapinta-ala ] 3. Kasvatuskelpoinen puu: metsälain 8 a :ssä tarkoitetun puulajin (ts. uudistamiseen sallitun puulajin) latvukseltaan elinvoimainen puu, jossa ei ole vaurioita ja jonka rinnankorkeusläpimitta on yli 7 cm. [4. runkoluku: em. kasvatuskelpoiset puut, kpl/ha] Runkoluvulla nyt merkitystä vain alle 12-metrisen tasaikäisrakenteisen puuston kasvatushakkuussa, jolloin jäävälle puustolle vähimmäisrunkoluku Suomen metsäkeskus 14

15 Kasvatushakkuiden tekeminen Kasvatuskelpoisen puuston laatu (VNA 5 ) Elinkelvottomia ja vaurioituneita puita ei lueta kasvatettaviin. Korjuuvauriot (vaurioituneet puut): Puuaines rikkoontunut tai kuori vaurioitunut yhdestä tai useammasta kohdasta rinnankorkeuden alapuolella yhteensä yli 12 cm²:n tai koko rungon alueella yhteensä yli 30 cm²:n laajuudelta. (aiemmin yhteensä 12 cm² rungon osasta riippumatta) Huomioon otetaan vauriot yli 2 cm paksuisissa juurissa, enintään metrin päässä rungon keskipisteestä kuten aiemmin Suomen metsäkeskus 15

16 Puusto- ja maastovaurioiden enimmäismäärä Kasvatuskelpoisen puuston laatu (VNA 5 ) Ehdottomat enimmäisrajat korjuuvaurioille. Käsittelyalueelle jäävän puuston vaurio-% %eisaa puunkorjuun jälkeen ylittää 15 %. Lasketaan vaurioituneiden ja kaikkien runkolukuun luettavien puiden suhteena. Ajourapainaumaksi katsotaan yli metrin pituinen painauma kangasmaalla kenttäkerroksen k alareunasta laskettuna yli 10 cm syvä turvemaalla turpeeseen leikkautunut yli 20 cm syvä. Painaumien osuus käsittelyalueen ajourien kokonaispituudesta ei saa ylittää 20 % kangasmaalla ja 25 % turvemaalla Suomen metsäkeskus 16

17 Muutokset kasvatushakkuita koskevissa säännöksissä Kasvatushakkuiden tekeminen Puusto- ja maastovaurioiden enimmäismäärä Vastuut hakkuussa

18 Puutavaran aran poistaminen hakkuupaikalta ja välivarastolta 1) Syyskuun lopun ja toukokuun 31 päivän välisenä aikana kaadettu kuusipuutavara pois: -A-alueella viimeistään B-alueella viimeistään C-alueella vuumeistään 15.8.m 2) Syyskuun lopun ja toukokuun 31 päivän välisenä aikana kaadettu kaarnoittunut mäntypuutavara pois: -A- ja B-alueella viimeistään C-alueella vuumeistään ) Kesäkuun 1päivän ja elokuun 31 päivän välisenä aikana kaadettu kuusipuutavara pois A-alueella 30 päivän kuluessa Suomen metsäkeskus 18

19 Vaihtoehdot hd t puutavaran poistamiselle 1) Peittäminen 2) Kasteleminen 3) Pinon pintaosan pois kuljettaminen 4) Puutavaran kuorominen 5) Käsittely kasvinsuojeluaineilla 6) Mäntypuutavara riittävän kauas mäntymetsiköstä 7) Peitettävä pino lehtipuutavaralla tai kuusipino kaarnoittumattomalla mäntytavaralla Suomen metsäkeskus 19

20 Vahingoittuneiden neiden puiden poistaminen 1) Jos taimikkovaiheen ohittaneessa metsässä hehtaaria kohden yli 10 kuutiometriä vahingoittuneita kuusipuita, omistaja velvollinen poistamaan metsästä ja välivarastolta määräaikoihin mennessä 2) Jos taimikkovaiheen ohittaneessa metsässä hehtaaria kohden yli 20 kuutiometriä vahingoittuneita kaarnoittuneita mäntypuita, omistaja velvollinen poistamaan metsästä ja välivarastolta määräaikoihin mennessä Suomen metsäkeskus 20

21 Muutokset uudistushakkuita ja metsänuudistamista koskevissa säännöksissä Uudistushakkuun ajankohta Uudistamisvelvoitteen syntyminen Uudistamisvelvoitteen sisältö Uudistamisvelvoitteen täyttävä taimikko Erityistapauksia

22 Uudistushakkuun ajankohta Ei enää uudistushakkuiden järeys- ja ikäkriteereitä Uudistushakkuun voi tehdä koska vain, mutta uudistamisvelvoitteen täyttämisestä on huolehdittava. Neuvonnan ja metsänhoitosuosituksen merkitys kasvaa Muutos ei muuta taloudellisia realiteetteja. Lisää kuitenkin joustavuutta ja mahdollistaa metsänomistajan tavoitteiden toteutumisen esim. poikkeuksellisissa puumarkkinatilanteissa Suomen metsäkeskus 22

23 Uudistamisvelvoitteen i itt syntyminen Uudistamisvelvoite uudistushakkuussa (5 a ) ja kasvatushakkuussa (5 ) Hakkuusta seuraa uudistamisvelvoite, 1) jos avoin alue on yli 0,3 ha Myös kasvatushakkuu muuttuu uudistushakkuuksi rajan ylityttyä. 2) jos kasvatuskelpoisen puuston määrä alittaa säännösten edellyttämän vähimmäismäärän käsittelyalueella. Mahdollistaa uudistamisen enintään 0,3 ha:n pienaukkoja käyttäen, jolloin hakkuu katsotaan kasvatushakkuuksi Suomen metsäkeskus 23

24 Uudistamisvelvoitteen i itt sisältö Perustamistoimenpiteet (8 ) Perustamistoimenpiteiden vaatimus edelleen olemassa. Tarvittaessa taimien kasvua haittaavan pensaiden ja puuston raivaus, heinäntorjunta sekä maanmuokkaus. Lisäksi tarvittaessa järjesteltävä vesitalous sekä tehtävä täydennysviljely ja muu jälkihoito. Aiemmin maanpinnan käsittely oli pakollinen kuusen luontaisessa uudistamisessa, jos ennen uudistushakkuuta ei ollut selvää taimettumista. Vesitalous on järjesteltävä, j ä jos uudistushakkuu on muuttanut t sitä niin, että taimikon aikaansaaminen on vaarantunut. (VNA 9 ) Suomen metsäkeskus 24

25 Uudistamisvelvoitteen i itt sisältö Perustamistoimenpiteet (8 ) Perustamistoimenpiteet saatettava loppuun kolmen vuoden kuluessa puunkorjuusta kuten aiemmin, muttei kytkentää (aiemmin 5 v) puunkorjuun aloitukseen. Luontaisen uudistumisen edellytykset (VNA 8 ) kuten aiemmin. Jos edellytykset yy eivät täyty, yy, on tehtävä viljely. (VNA 9 ) Edellytysten menetys - esim. siemenpuut kaatuvat ennen taimettumista - johtaa viljelyyn uudistamisvelvoitteen kautta. Ei edellytetä enää kuitenkaan, että on tapahtunut kuusen taimettumista jo ennen uudistushakkuuta Suomen metsäkeskus 25

26 Uudistamisvelvoitteen i itt sisältö Uudistamiseen hyväksyttävät puulajit (8 a ) Männyn, kuusen, rauduskoivun ja haavan lisäksi hybridihaapa, Siperian lehtikuusi, tervaleppä, metsälehmus, tammi, kynä- ja vuorijalava, vaahtera sekä saarni sallittuja valtapuulajina taimikkoa perustettaessa ilman erityisehtoja hieskoivu edelleen rajoitetusti. Hyväksyttäville puulajeille ei enää tarkkaa kasvupaikkarajausta. Muita kuin em. puulajeja käytettäessä on selvitettävä metsänkäyttöilmoituksessa kasvatuskelpoisuus ja soveltuvuus alueelle. Kasvatuskelpoisuuden vaatimuksena ei ole enää markkinakelpoisen puun tuottaminen Suomen metsäkeskus 26

27 Uudistamisvelvoitteen i itt sisältö Uudistamiseen hyväksyttävät ä ä puulajit Hieskoivu sallittu pääpuulajina kuten aiemmin (8 a ) Turvemaat Kangasmaiden soistuneet osat Tiiviit iit savi- tai hiesuvaltaiset i t maa Muilla kasvupaikoilla hieskoivu hyväksytään täydentävänä puulajina kuten aiemmin (VNA 12 ) Pohjoisessa Suomessa osuus taimikosta enintään 50 % Muualla osuus taimikosta enintään 20 % Suomen metsäkeskus 27

28 Uudistamisvelvoitteen i itt täyttävä ttä ä taimikko Kehityskelpoinen taimikko saavutettava määräajassa, jotka Kehityskelpoinen Aiemmin uudet. taimikko, luontaisessa (VNA 10 ) keskipituus 0,5 m uudistamisessa Hakkuun päättymisestä, vuotta taimikko, jolla edellytykset kehittyä Vuotta, perustamistyöt + määräaika Suojametsäalue Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä, aiemmin Lappi (etelä) sekä Kuusamo ja Taivalkoski, aiemmin Pohjoinen Suomi 20 Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa, aiemmin Keskinen Suomi 15 Etelä-Suomi, aiemmin Eteläinen Suomi Suomen metsäkeskus 28

29 Uudistamisvelvoitteen täyttävä taimikko (VNA 11 ) Eteläinen ja keskinen Suomi: Havupuuvaltaiset taimikot tainta/ha Lehtipuuvaltaiset taimikot tainta/ha Pohjoinen Suomi Havupuuvaltaiset taimikot tainta/ha Lehtipuuvaltaiset taimikot tainta/ha Aiemmin mä ku le Lappi mä ku le Suurempi tiheys vaaditaan, koska uudistamisvelvoite täyttyy jo, kun taimikon keskipituus on vähintään 0,5 m (aiemmin 1,3 m) Suomen metsäkeskus 29

30 Eit Erityistapauksiai t i Vähätuottoiset ojitetut turvemaat Vähätuottoiset = runkopuun kasvu alle 1 m³/ha/vuosi Ei uudistamisvelvoitetta (5 a ) Hakkuun jälkeen on jäätävä luonnon monimuotoisuutta edistävää puustoa 20 runkoa/ha Suomen metsäkeskus 30

31 Eit Erityistapauksiai t i Ennallistamiskohteet i t Ei uudistamisvelvoitetta (5 a ) 1) alunperin harvapuustoisen/avoimen suon ennallistaminen metsäkeskuksen tai viranomaisen hyväksymän suunnitelman mukaisesti, 2) tai hyväksytyn suunnitelman mukainen perinneympäristön ennallistaminen. Ennallistamisessa i edellytetään, tää että ennen metsänkäyttöilmoituksen jättämistä toimitetaan asiakirjat alueen aiemmasta asta tilasta sekä selvitys ennallistamis- s toimenpiteistä alueyksikölle tai viranomaiselle. (VNA 7 ) Suomen metsäkeskus 31

32 Erityistapauksia Maisematyöluvan rajoitteet Maisematyöluvan sisältämien toimenpiderajoitusten estäessä lain mukaisen uudistamisvelvoitteen täyttämisen, katsotaan, että metsälakia on kuitenkin noudatettu. (8 ) Suomen metsäkeskus 32

33 Muutokset erityisen tärkeiden elinympäristöjen (10 ) säännöksissä Yleistä Uudet erityisen tärkeät elinympäristöt Kohteiden ominaispiirteiden määrittely Erityisen tärkeiden elinympäristöjen käsittely Poikkeuslupa erityisen tärkeän elinympäristön käsittelyyn Uudet erityisen tärkeät elinympäristöt (tarkemmin)

34 Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Lähdekorvet Lähdekorpi, Muonio Kuva: Hannu Nousiainen, Metla Suomen metsäkeskus 34

35 Yleistä Erityisen tärkeiksi määriteltyjen elinympäristöjen kohteet pienialaisia tai metsätaloudellisesti vähämerkityksisiä (10 ) Taloudellista arvoa arvioitaessa otetaan huomioon 11 eli poikkeuslupaan liittyvä vähäisen menetyksen (metsänomistajan omavastuun ) määrä. Pienialaisuudelle ei ole pinta-alarajaa. Tarkastellaan sekä tila- että elinympäristökohtaisesti i i ti Määrittelyllä ei ole tarkoitus muuttaa nykykäytäntöä tai supistaa olemassa olevien erityisen tärkeiden elinympäristöjen määrää tai pinta-alaa. Esim. kapea pienvesi voi olla kokonaisuudessaan iso, mutta yksittäiselle metsänomistajalle pieni. Muuta Pieni lampi määritelty enintään 0,5 ha:n suuruiseksi. Elinympäristöt i jaettu 7 ryhmään Suomen metsäkeskus 35

36 Kohteiden ominaispiirteiden Kohteiden ominaispiirteet määrittely Kullekin elinympäristölle on määritelty ominaispiirteet. Lisäksi kohteet ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia, selvästi maastossa erottuvia (ympäröivästä metsäluonnosta erottuvia) Suomen metsäkeskus 36

37 Poikkeuslupa erityisen tärkeän elinympäristön käsittelyyn Vähäisen ä taloudellisen merkityksen raja Raja määritelty nyt laissa (11 ). Vähäisen taloudellisen menetyksen raja tai alle 4% markkinakelpoisen puuston arvosta. Markkinakelpoinen k i puusto = kasvatuskelpoinen k puusto, jolle muodostuu kantohinta Em. arvo määritetään kiinteistökohtaisesti, ei enää omistajan kaikkien saman kunnan alueella olevien kiinteistöjen puuston hakkuuarvo Suomen metsäkeskus 37

38 Poikkeuslupa erityisen tärkeän elinympäristön käsittelyyn Poikkeuslupa (11 ) Poikkeuslupa on hakemuksesta myönnettävä raja-arvon ylittyessä (jos ei korvausta Kemeran ympäristötuella). Jos elinympäristön puuston arvo ylittää raja-arvon, säilytetään arvokkain osa erityisen tärkeästä elinympäristöstä joka tapauksessa Suomen metsäkeskus 38

39 Muutokset hallinnollisessa menettelyssä Soveltamisala Termit Metsänkäyttöilmoitus Poistuvat käytännöt Rikosoikeudellinen vastuu ja seuraamukset Muita tarkennuksia

40 Metsänkäyttöilmoitus ttöil it Ilmoituksen määräajat (14 ) Ilmoitus vähintään 10 päivää (aiemmin 14) ennen hakkuuta tai muuta toimenpidettä. Laskeminen alkaa ilmoituksen jättöpäivää seuraavasta arkipäivästä. Esim. perjantaina jätetyssä laskenta alkaa arkimaanantaista. Aikaisintaan 3 vuotta ennen toimenpidettä. Laajoja metsätuhoja koskevissa hakkuissa metsänkäyttöilmoitukselle ei ole määräaikaa: Poikkeuslupaa ei tarvita ennenaikaisessa aloituksessa, lukuun ottamatta 10 :n kohteita. Edellytykset: Metsäkeskus on osoittanut, ts. rajannut, ko. laajan tuhoalueen. Hakkuun on pääosin kohdistuttava tuhopuustoon Suomen metsäkeskus 40

41 Metsänkäyttöilmoitus ttöil it Metsäkeskuksen k k ilmoitusvelvollisuus it l lli (7 a ) Metsänkäyttöilmoitukseen sisältyvällä käsittelyalueella tai sen läheisyydessä on tiedossa oleva 10 :n kohde erityisesti suojeltava laji- ja luontotyyppi Natura alue Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka ilmoitettava kuten aiemmin (14 b ) Suomen metsäkeskus 41

42 Metsänkäyttöilmoitus ttöil it Metsäkeskuksen ilmoitusvelvollisuus (7 a ) (jatk.) (jatk) tiedossa oleva muu viranomaisen päätökseen perustuva vastaava kohde (metsälaki voimassa, esim. luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypit tai muinaisjäännös, jolla viranomaisen rajauspäätös). Ilmoitus annettava maanomistajille sekä tämän tiedossa olevalle edustajalle ja hakkuuoikeuden haltijalle. Lisäksi laji- ja luontotyypin ja Natura 2000-alueen osalta myös ELY:lle. Suomen metsäkeskus 42

43