Metsälain uudistaminen 2014

Transkriptio

1 Metsälain uudistaminen 2014 Metsälakikoulutus Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Lapin alueyksikkö Rovaniemi

2 Esityksen sisältö metsälain sisältö, soveltamisala ja käsitteet kasvatushakkuut; muutokset säännöksissä uudistushakkuut ja uudistaminen; muutokset säännöksissä, suojametsät ja suoja-alueet monimuotoisuuden turvaaminen hallinnollinen menettely ja seuraamukset Suomen metsäkeskus 3 Esityksen sisältö Tämä esitys pohjautuu dokumentteihin Hallituksen esitys 75/2013: Laki metsälain muuttamisesta Valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä, luonnos Maa- metsätalousministeriön asetus metsänkäyttöilmoituksesta, luonnos Esitys käsittelee pääasiassa muutoksia säännöksiin. = viittaus metsälakiin VNA = viittaus metsälakiin liittyvään valtioneuvoston asetukseen Suomen metsäkeskus 4 2

3 Metsälain sisältö ja soveltamisala Keskeisiä muutoksia Voimaantulo Soveltamisala Käsitteet Ohjausjärjestelmät normiohjaus taloudellinen ohjaus informaatio-ohjaus Suomen metsäkeskus 6 3

4 Keskeisiä muutoksia uudistushakkuiden järeys- ja ikärajoitteet poistuvat kiertoaika metsänomistajan päätettävissä hakkuu- ja uudistamistapojen yksityiskohtaista säätelyä vähennetään: - puulajivalinnan säätelyä väljennetään - kasvatushakkuiden toteuttamistapa metsänomistajan harkintaan (ala-/yläharvennus) pienaukkohakkuut ja eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuut sallittuja luontainen uudistaminen ja viljely tasapuoliseen asemaan laissa painopiste siirtyy uudistumistuloksen valvontaan Suomen metsäkeskus 7 Keskeisiä muutoksia uudistamisvelvoite poistetaan vähätuottoisilta ojitetuilta soilta sekä ennallistettavilta alun perin avoimilta soilta ja perinneympäristöiltä erityisen tärkeiden elinympäristöjen kohteita lisätään oikeusturvaa parannetaan ja valvontaa selkiytetään määrittämällä esim. metsälain edellyttämälle taimikolle ja erityisen tärkeille elinympäristöille selvät kriteerit ja toimintatavat Suomen metsäkeskus 8 4

5 Voimaantulo laki tulee voimaan pääosin ilman siirtymäaikoja ennen lain voimaantuloa tehtyihin metsänkäyttöilmoitusten määräaikoihin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä ennen lain voimaantuloa aloitettuun hakkuuseen ja siitä aiheutuneeseen uudistamisvelvoitteeseen sovelletaan uusia säännöksiä (paitsi ennen vuotta 2011 hakattujen uudistushakkuiden taimikon perustamistoimenpiteille varatun ajan osalta) Suomen metsäkeskus 9 Soveltamisala metsälakia ei sovelleta valtion luonnonsuojelutarkoitukseen hankkimilla alueilla eikä muilla valtion alueilla, joita hoidetaan Metsähallituksen tai viranomaisen suojelupäätöksen mukaisesti (luonnonsuojelulain mukaisten suojelualueiden lisäksi) (2 ) ei myöskään puolustusvoimien ampuma-alueiden maalialueilla maankäyttömuodon muuttaminen: metsälakia aletaan soveltaa, jos aluetta ei ole otettu muuhun käyttöön neljän (aiemmin kolmen) vuoden kuluessa hakkuun päättymisestä (3 ) Suomen metsäkeskus 10 5

6 Käsitteet A. Määritelmät, jotka nyt sisällytetty lakiin (2 a ) 1. Puunkorjuu: puiden kaato tai katkominen, sekä korjattavan puun kuljetus käsittelyalueelta välivarastolle myös pelkkä kaatuneiden puiden korjuu myrskyn jälkeen 2. Uudistushakkuu: puunkorjuu, jossa käsittelyalue hakataan uuden puuston aikaansaamiseksi tarvittaessa jätettäviä säästö-, siemen- tai suojuspuita lukuun ottamatta avoimeksi alueeksi 3. Kasvatushakkuu: puunkorjuu, joka tehdään alueelle jäljelle jäävän puuston kasvattamista taikka tämän ohella myös uuden taimiaineksen syntymistä edistävällä tavalla eri-ikäisrakenteisuuteen tähtäävät hakkuut pääsääntöisesti kasvatushakkuita Suomen metsäkeskus 11 Käsitteet 4. Käsittelyalue: metsikkökuvio tai kartalle rajattu alue, jolla tehdään samantyyppisiä hakkuu- tai muita metsänhoitotoimenpiteitä pääasiassa koko alueella; voi olla useamman kiinteistön alueella samantyyppinen toimenpide määrittyy ilmoitusvelvollisuuden perusteella (MMM:n asetus metsänkäyttöilmoituksesta) kasvatushakkuussa metsänkäyttöilmoituksessa ilmoitetaan (kuvioittain, lakiesitys) hakkuun tarkoitus ja toteuttamistapa (tasaikäisrakenteinen / eri-ikäisrakenteinen) uudistushakkuussa metsänkäyttöilmoituksessa ilmoitetaan hakkuun tarkoitus ja toteuttamistapa sekä kuvioittain kasvupaikka, uudistamistapa, uudistamisen pääasiallinen puulaji(t) sekä mahdollinen maanpinnan käsittelytapa Suomen metsäkeskus 12 6

7 Käsitteet 5. Viljely: metsän uudistaminen istuttamalla kasvupaikalle sopivia taimia tai kylvämällä kasvupaikalle sopivia siemeniä 6. Luontainen uudistaminen: metsän uudistaminen käsittelyalueella olevien siemenpuiden tai suojuspuiden avulla tai hyödyntämällä siementävää reunametsää 7. Metsän hakkaaja: maanomistaja tai silloin kun hakkuuoikeus on luovutettu toiselle taholle, hakkuuoikeuden haltija Suomen metsäkeskus 13 Käsitteet B. Määritelmät, jotka sisältyvät valtioneuvoston asetukseen (VNA 1 ) [1. rinnankorkeus ] [2. keskiläpimitta, puun läpimitta, pohjapinta-ala ] 3. Kasvatuskelpoinen puu: metsälain 8 a :ssä tarkoitetun puulajin (ts. uudistamiseen sallitun puulajin) latvukseltaan elinvoimainen puu, jossa ei ole vaurioita ja jonka rinnankorkeusläpimitta on yli 7 cm. [4. runkoluku: em. kasvatuskelpoiset puut, kpl/ha] Runkoluvulla nyt merkitystä vain alle 12-metrisen tasaikäisrakenteisen puuston kasvatushakkuussa, jolloin jäävälle puustolle vähimmäisrunkoluku Suomen metsäkeskus 14 7

8 Käsitteet 5. Kangasmaa: kasvupaikka, jossa kivennäismaa on lähempänä kuin 30 senttimetrin syvyydellä maanpinnasta 6. Turvemaa: kasvupaikka, jossa kivennäismaa on vähintään 30 senttimetrin syvyydellä Uusi aluejako, jossa eteläisen Suomen ja keskisen Suomen raja noussut pohjoisemmaksi vaikuttaa mm. kasvatushakkuu: puuston vähimmäistiheys hakkuun jälkeen uudistamisvelvoite: taimikon (0,4 m) syntymisen aikaraja Suomen metsäkeskus 15 Aluejako Suuntaa antava kartta, tarkka maakunta-/ kuntakohtainen jako ilmenee VNA 1 :stä Suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä Pohjoinen Keskinen Eteläinen Keskimääräinen lämpösumma Ilmatieteenlaitos Suomen metsäkeskus 16 8

9 Kasvatushakkuut; muutokset kasvatushakkuita koskevissa säännöksissä Tasaikäisrakenteinen metsätalous / eriikäisrakenteinen metsätalous Kasvatushakkuiden tekeminen Puusto- ja maastovaurioiden enimmäismäärä Vastuut hakkuussa Tasaikäisrakenteinen metsätalous tavoitteena tasarakenteisen ja ikäisen metsän käsittely uudistaminen (keinollinen, luontainen) taimikon varhaishoito taimikon hoito ensiharvennus alaharvennus, laatuharvennus muu harvennus alaharvennus, yläharvennus avohakkuu/siemenpuu/suojus -puuasento Eri-ikäisrakenteinen metsätalous tavoitteena erirakenteisen ja ikäisen metsän käsittely lähtökohtana laaja runkolukujakauma (kaiken kokoisia ja ikäisiä puita) poistetaan pääosin valtapuita ja harvennetaan pienempien puiden ryhmiä vuoden välein jäävien puiden ja alikasvoksen elpyminen ei erillisiä kehitysvaiheita pienaukkohakkuut, läpimitta m, (0,1-0,3 ha) Suomen metsäkeskus 18 9

10 Runkolukujakauma Suomen metsäkeskus 19 Tasaikäisen ja eri-ikäisen metsän käsittelyn periaate Suomen metsäkeskus 20 10

11 Puiden valinta eri-ikäiskasvatuksessa suurimmat puut poistetaan, tarvittaessa harvennetaan pienempää puustoa luodaan eriikäisrakenne alikasvosta säästäen poimintahakkuun täytyy olla voimakas kannattavuuden ja uudistumisen vuoksi Suomen metsäkeskus 21 Pienaukkohakkuu Piirros: Juha Varhi metsään hakataan pieniä aukkoja ja jätetään uudistumaan luontaisesti helpompi hallita ja uudistaa valopuulajien (mänty, lehtipuut) menestyminen rehevillä alueilla heinittyminen eri-ikäiskäsittelyn ja pienaukkojen yhdistelmät Suomen metsäkeskus 22 11

12 Kasvatushakkuut Kasvatushakkuun vaihtoehtoiset toteuttamistavat A Tasaikäisrakenteisen metsän kasvatus: ala- ja yläharvennukset (alaharvennus ei enää pääsääntönä kuten aiemmin VNA:ssa) B Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus: poiminta- ja pienaukkohakkuut (aiemmin erityiskohteita) metsänkäyttöilmoitukseen merkitään kasvatushakkuiden yhteydessä hakkuun toteuttamistapa eli onko tasa- vai eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuu tasa- ja eri-ikäisrakenteiselle metsälle määritelty omat kasvatettavan puuston vähimmäismäärät (VNA liite A ja B) Suomen metsäkeskus 23 Kasvatushakkuut Kasvatuskelpoisen puuston jakautuminen (VNA 3 ) käsittelyalueelle jäävän kasvatuskelpoisen puuston on jakauduttava tasaisesti. käsittelyalueen sisällä voi kuitenkin olla tasaisesti jakautuneena enintään 0,3 ha yhtenäisiä alueita (pienaukkoja), joilla on vähän tai ei lainkaan kasvatuskelpoista puustoa eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuksessa jäljelle jäävän puuston tasaisuudesta voidaan poiketa (VNA liite, taulukko B) Suomen metsäkeskus 24 12

13 Kasvatushakkuut Kasvatuskelpoisen puuston määrä (VNA 1 ) Etelä-/eteläisen Suomen raja siirtynyt pohjoisemmaksi. havupuuvaltaisten kriteereissä ei ole eroteltu mänty- ja kuusivaltaisuutta koivuvaltaisten kriteereissä ei ole eroteltu raudus- ja hieskoivuvaltaisuutta arvioidaan koko käsittelyalueelta ajourat, ojat ja ojalinjat luetaan metsikön pinta-alaan kuten aiemmin lisäksi pienaukot luetaan pinta-alaan Suomen metsäkeskus 25 Kasvatushakkuut Havupuuvaltaiset tuoreet tai sitä ravinteikkaammat kankaat, kasvatuskelpoisen puuston määrä tasaikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuun jälkeen (VNA liite A, PPA= pohjapinta-ala) < 12 m, Runkoluku 12 m, PPA, m² 14 m, PPA, m² Valtapituus 16 m, PPA, m² 18 m, PPA, m² 20 m, PPA, m² Suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä Em. aiemmin (*/**) 600/ /11 13/12 - Muu pohjoinen Suomi Pohjois-Suomi aiemmin (*/**) 700/700 9/8 11/10 13/12 14/12 14/12 - Keskinen Suomi m, PPA,m² Väli-Suomi aiemmin (*/**) 800/700 10/9 12/11 14/13 15/14 16/14 16/14 Eteläinen Suomi Etelä-Suomi aiemmin (*/**) 800/800 10/9 12/11 14/13 15/15 16/15 16/15 * kuusivaltainen lehtomainen kangas ** mänty- ja kuusivaltainen tuore kangas Ravinteisuudeltaan vastaavilla turv la noudatetaan samoja rajoja Suomen metsäkeskus 26 13

14 Kasvatushakkuut Havupuuvaltaiset kuivahkot kankaat, kasvatuskelpoisen puuston määrä tasaikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuun jälkeen (VNA liite A, PPA= pohjapinta-ala) < 12 m, Runkoluku 12 m, PPA, m² 14 m, PPA, m² Valtapituus 16 m, PPA, m² 18 m, PPA, m² Suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä Em. aiemmin* Muu pohjoinen Suomi Pohjois-Suomi aiemmin* Keskinen Suomi Väli-Suomi aiemmin* Eteläinen Suomi Etelä-Suomi aiemmin* m, PPA, m² * mäntyvaltainen kuivahko kangas Ravinteisuudeltaan vastaavilla turv la noudatetaan samoja rajoja Suomen metsäkeskus 27 Kasvatushakkuut Havupuuvaltaiset kuivat tai sitä karummat kankaat, kasvatuskelpoisen puuston määrä tasaikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuun jälkeen (VNA liite A, PPA= pohjapinta-ala) Valtapituus < 12 m, Runkoluku 12 m, PPA, m² 14 m, PPA, m² 16 m, PPA, m² 18 m, PPA, m² 20 m, PPA, m² Suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä Em. aiemmin Muu pohjoinen Suomi Pohjois-Suomi aiemmin* Keskinen Suomi Väli-Suomi aiemmin* Eteläinen Suomi Etelä-Suomi aiemmin* * mäntyvaltainen kuiva kangas Ravinteisuudeltaan vastaavilla turv la noudatetaan samoja rajoja Suomen metsäkeskus 28 14

15 Kasvatushakkuut Raudus- ja hieskoivuvaltaiset kankaat, kasvatuskelpoisen puuston määrä tasaikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuun jälkeen (VNA liite A, PPA= pohjapinta-ala) Suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä < 12 m, Runkoluku 12 m, PPA, m² Valtapituus 14 m, PPA, m² 16 m, PPA, m² 18 m, PPA, m² m, PPA, m² Em. aiemmin (*/**) 400/500 -/- 6/6 8/8 9/9 -/- Muu pohjoinen Suomi Pohjois-Suomi aiemmin(*/**) 500/600 -/- 7/7 9/9 10/10 -/- Keskinen Suomi Väli-Suomi aiemmin(*/**) 600/700 -/- 7/7 9/9 11/10 12/10 Eteläinen Suomi Etelä-Suomi aiemmin(*/**) 600/700 -/- 7/7 9/9 11/10 12/10 * rauduskoivuvaltainen tuore tai sitä ravinteikkaampi kangas ** hieskoivuvaltainen tuore tai sitä ravinteikkaampi kangas Ravinteisuudeltaan vastaavilla turv la noudatetaan samoja rajoja Suomen metsäkeskus 29 Kasvatushakkuut Kasvatuskelpoisen puuston määrä eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuun jälkeen (VNA liite B) Tuoreet tai sitä ravinteikkaammat kankaat Kuivahkot tai sitä karummat kankaat Pohjapinta-ala, m² Pohjapinta-ala, m² Suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä 7 5 Muu pohjoinen Suomi 8 6 Keskinen Suomi 9 8 Eteläinen Suomi 10 9 puuston tasaisesta jakautumisesta voidaan poiketa ravinteisuudeltaan vastaavilla turv la noudatetaan samoja rajoja ei aiemmin hakkuutapana Suomen metsäkeskus 30 15

16 Kasvatushakkuut Kasvatuskelpoisen puuston määrä (VNA 2 ) ojitetulla alueella kasvatuskelpoisen puuston määrä voi olla enintään 20 % alhaisempi kuin muualla vaadittu (aiemmin 10 %) kasvupaikan kallioisuuden tai muun erityisen syyn vuoksi kasvatuskelpoisen puuston vähimmäismäärä voidaan edelleen alittaa, erityisen perusteltu syy esitetään metsänkäyttöilmoituksessa. erityiskohteella sen ominaisuudet otetaan edelleen huomioon Suomen metsäkeskus 31 Kasvatushakkuut Kasvatuskelpoisen puuston laatu (VNA 5 ) elinkelvottomia ja vaurioituneita puita ei lueta kasvatettaviin korjuuvauriot (vaurioituneet puut): puuaines rikkoontunut tai kuori vaurioitunut yhdestä tai useammasta kohdasta rinnankorkeuden alapuolelta yhteensä yli 12 cm²:n alueelta tai yläpuolelta yhteensä yli 30 cm² alueelta aiemmin yhteensä 12 cm² rungon osasta riippumatta huomioon otetaan vauriot yli 2 cm paksuisissa juurissa, enintään metrin päässä rungon keskipisteestä kuten aiemmin Suomen metsäkeskus 32 16

17 Puunkorjuun toteutus, korjuuvauriot Kasvatuskelpoisen puuston laatu (VNA 5 ) ehdottomat enimmäisrajat vaurioille käsittelyalueelle jäävän puuston vaurio-% ei saa puunkorjuun jälkeen ylittää 15 % lasketaan vaurioituneiden ja kaikkien runkolukuun luettavien puiden suhteena ajourapainaumaksi katsotaan yli metrin pituinen ja kenttäkerroksen alareunasta laskettuna yli 10 cm syvä painauma, painaumien osuus käsittelyalueen ajourien kokonaispituudesta ei saa ylittää 15 % kangasmaalla 25 % turvemaalla Suomen metsäkeskus 33 Vastuut hakkuussa Metsänhakkaajan ja leimikkosuunnittelijan tekijänvastuu (7 ) nyt myös suunnittelijan vastuu ml. 10 :n kohteet ja niihin liittyvät rajaukset ts. karttarajaukset leimikkosuunnitelmissa leimikkosuunnitelman tekijä vastaa suunnitelman lainmukaisuudesta (tekijänvastuu) hakkaajan ja suunnittelijan vastuuta arvioitaessa: onko hakkuu perustunut leimikkosuunnitelmaan onko hakkaaja saanut tiedon 10 :n kohteista Suomen metsäkeskus 34 17

18 Uudistushakkuut ja metsän uudistaminen; muutokset säännöksissä Uudistushakkuun ajankohta Uudistamisvelvoitteen syntyminen Uudistamisvelvoitteen sisältö Uudistamisvelvoitteen täyttävä taimikko Suojametsät ja suoja-alueet Uudistushakkuut ei enää uudistushakkuiden järeys- ja ikäkriteereitä uudistushakkuun voi tehdä koska vain, mutta uudistamisvelvoitteen täyttämisestä on huolehdittava neuvonnan ja metsänhoitosuosituksen merkitys kasvaa muutos ei muuta taloudellisia realiteetteja, lisää kuitenkin joustavuutta ja mahdollistaa metsänomistajan tavoitteiden toteutumisen esim. poikkeuksellisissa puumarkkinatilanteissa Suomen metsäkeskus 36 18

19 Uudistamisvelvoitteen syntyminen Uudistamisvelvoite uudistushakkuussa (5 a ) ja kasvatushakkuussa (5 ) puunkorjuusta seuraa uudistamisvelvoite, 1) jos avoin alue on yli 0,3 ha 2) jos kasvatuskelpoisen puuston määrä alittaa säännösten edellyttämän vähimmäismäärän käsittelyalueella mahdollistaa uudistamisen enintään 0,3 ha:n pienaukkoja käyttäen, jolloin hakkuu katsotaan kasvatushakkuuksi Suomen metsäkeskus 37 Uudistamisvelvoitteen syntyminen Ei uudistamisvelvoitetta (5 a ) vähätuottoiset ojitetut turvemaat runkopuun kasvu alle 1 m³/ha/vuosi hakkuun jälkeen on jäätävä luonnon monimuotoisuutta edistävää puustoa 20 runkoa/ha ennallistamiskohteet 1) alunperin harvapuustoisen/avoimen suon ennallistaminen metsäkeskuksen tai viranomaisen hyväksymän suunnitelman mukaisesti, 2) tai hyväksytyn suunnitelman mukainen perinneympäristön ennallistaminen. ennallistamisessa edellytetään, että ennen metsänkäyttöilmoituksen jättämistä toimitetaan asiakirjat alueen aiemmasta tilasta sekä selvitys ennallistamis-toimenpiteistä alueyksikölle tai viranomaiselle (VNA 7 ) Suomen metsäkeskus 38 19

20 Uudistamisvelvoitteen syntyminen Ei uudistamisvelvoitetta maisematyöluvan sisältämien toimenpiderajoitusten estäessä lain mukaisen uudistamisvelvoitteen täyttämisen, katsotaan, että metsälakia on kuitenkin noudatettu (8 ) Suomen metsäkeskus 39 Uudistamisvelvoitteen sisältö Perustamistoimenpiteet (8 ) perustamistoimenpiteiden vaatimus edelleen olemassa tarvittaessa taimien kasvua haittaavan pensaiden ja puuston raivaus, heinäntorjunta sekä maanmuokkaus lisäksi tarvittaessa järjesteltävä vesitalous sekä tehtävä täydennysviljely ja muu jälkihoito aiemmin maanpinnan käsittely oli pakollinen kuusen luontaisessa uudistamisessa, jos ennen uudistushakkuuta ei ollut selvää taimettumista vesitalous on järjesteltävä, jos uudistushakkuu on muuttanut turvemaan vesitaloutta niin, että taimikon aikaansaaminen on vaarantunut (VNA 9 ) Suomen metsäkeskus 40 20

21 Uudistamisvelvoitteen sisältö Perustamistoimenpiteet (edelleen) haittaaviksi puiksi ja pensaiksi ei katsota (VNA 9 ) monimuotoisuutta ja maisema-arvoja säilyttäviä jaloja lehtipuita tai yksittäisiä vanhoja puita (esim. kookkaat männyt, haavat, raidat, koivut) tai niiden muodostamia puuryhmiä lahopuita kasvatuskelpoisten puiden ryhmiä Suomen metsäkeskus 41 Uudistamisvelvoitteen sisältö Perustamistoimenpiteet (8 ) perustamistoimenpiteet saatettava loppuun kolmen vuoden kuluessa puunkorjuusta kuten aiemmin (2010 asti oli rajana myös 5 v hakkuun aloittamisesta) luontaisen uudistumisen edellytykset (VNA 8 ) kuten aiemmin jos edellytykset eivät täyty, on tehtävä viljely. (VNA 9 ) edellytysten menetys - esim. siemenpuut kaatuvat ennen taimettumista - johtaa viljelyyn uudistamisvelvoitteen kautta ei edellytetä enää kuitenkaan, että on tapahtunut kuusen taimettumista jo ennen uudistushakkuuta Suomen metsäkeskus 42 21

22 Uudistamisvelvoitteen sisältö Uudistamiseen hyväksyttävät puulajit (8 a ) männyn, kuusen, rauduskoivun ja haavan lisäksi hybridihaapa, siperianlehtikuusi, tervaleppä, metsälehmus, tammi, kynä- ja vuorijalava, vaahtera sekä saarni sallittuja valtapuulajina taimikkoa perustettaessa ilman erityisehtoja hieskoivu edelleen rajoitetusti hyväksyttäville puulajeille ei enää tarkkaa kasvupaikkarajausta muita kuin em. puulajeja käytettäessä on selvitettävä metsänkäyttöilmoituksessa kasvatuskelpoisuus ja soveltuvuus alueelle kasvatuskelpoisuuden vaatimuksena ei ole enää markkinakelpoisen puun tuottaminen Suomen metsäkeskus 43 Uudistamisvelvoitteen sisältö Uudistamiseen hyväksyttävät puulajit hieskoivu sallittu pääpuulajina kuten aiemmin (8 a ) turvemaat kangasmaiden soistuneet osat tiiviit savi- tai hiesuvaltaiset maa muilla kasvupaikoilla hieskoivu hyväksytään täydentävänä puulajina kuten aiemmin (VNA 12 ) pohjoisessa Suomessa osuus taimikosta enintään 50 % muualla osuus taimikosta enintään 20 % Suomen metsäkeskus 44 22

23 Uudistamisvelvoitteen täyttävä taimikko Velvoitteen täyttyminen velvoite täyttyy, kun taimien keskipituus 0,4 m (8 ) sama määräaika, 10 (eteläinen Suomi) 15 (keskinen Suomi), 20 v (pohjoinen Suomi) 25 (suojametsäalue) vuoden kuluessa puunkorjuun päättymisestä, koskee sekä viljeltyjä että luontaisesti uudistuneita taimikoita riittävän tiheä, taimet tasaisesti jakautuneet muu kasvillisuus ei uhkaa kehitystä välittömästi aiemmin taloudellisesti kasvatuskelpoinen taimikko saavutettiin, kun taimien keskipituus oli 1,3 m Suomen metsäkeskus 45 Uudistamisvelvoitteen täyttävä taimikko kehityskelpoinen taimikko saavutettava määräajassa, jotka Kehityskelpoinen uudet taimikko, (VNA 10 ) keskipituus 0,4 m Hakkuun päättymisestä, vuotta Suojametsäalue 25 Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä, aiemmin Lappi (etelä) sekä Kuusamo ja Taivalkoski, aiemmin Pohjoinen Suomi 20 Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa, aiemmin Keskinen Suomi 15 Etelä-Suomi, aiemmin Eteläinen Suomi Suomen metsäkeskus 46 23

24 Uudistamisvelvoitteen täyttävä taimikko (VNA 11 ) eteläinen ja keskinen Suomi: Havupuuvaltaiset taimikot tainta/ha Lehtipuuvaltaiset taimikot tainta/ha pohjoinen Suomi Havupuuvaltaiset taimikot tainta/ha Lehtipuuvaltaiset taimikot tainta/ha Aiemmin mä ku le Lappi mä ku le suurempi tiheys vaaditaan, koska uudistamisvelvoite täyttyy jo, kun taimikon keskipituus on vähintään 0,4 m (aiemmin 1,3 m) Suomen metsäkeskus 47 Uudistamisvelvoitteen täyttävä taimikko (VNA 11 ) dyynimetsät ja paahderinteet: vaatimus 500 kpl/ha pienempi kuin edellä (VNA 11 ) hieskoivun osuus täydentävänä puulajina rajoitettu kuten aiemmin (VNA 12 ) pohjoisessa Suomessa enintään 50 % muualla Suomessa enintään 20 % ei koske kasvupaikkoja, joissa hieskoivu sallittu pääpuulajina muiden (uudistamiseen hyväksyttyjen) puulajien osuutta ei ole rajoitettu Suomen metsäkeskus 48 24

25 Suojametsät ja suoja-alueet Suojametsälaki 1922 Metsälaki 1996 (1093/1996) 12 ja 13 : t Valtioneuvoston päätös suojametsistä (844/1998) lakiehdotuksen (HE 75/2013 vp) mukaan nykyisen metsälain 12 :n 2 momentin mukaisesta suojametsäalueen hakkuu- ja uudistamissuunnitelmasta luovutaan, lakimuutoksen voimaantultua metsänkäyttöilmoitus riittää metsänkäyttöilmoitukseen merkittävä, jos ilmoitus koskee suojametsäaluetta Suomen metsäkeskus 49 Monimuotoisuuden turvaaminen Erityisen tärkeät elinympäristöt ja niiden ominaispiirteet Elinympäristöjen käsittely Poikkeuslupa 25

26 Erityisen tärkeät elinympäristöt (10 ) Metsiä tulee hoitaa ja käyttää siten, että turvataan yleiset edellytykset metsien biologisen monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen säilymiselle Monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät elinympäristöt ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia kohteita jotka erottuvat ympäröivästä metsäluonnosta selvästi ovat pienialaisia tai metsätaloudellisesti vähämerkityksellisiä määrittelyllä ei ole tarkoitus muuttaa nykykäytäntöä tai supistaa erityisen tärkeiden elinympäristöjen määrää tai pinta-alaa koskee kaikkia elinympäristöjä, alueellisesta soveltamisesta ei enää ole säännöksiä elinympäristöt on jaettu 7 ryhmää Suomen metsäkeskus 51 Elinympäristöt ja niiden ominaispiirteet 1) Lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä enintään 0,5 ha suuruisten lampien välittömät lähiympäristöt veden läheisyydestä ja puu- ja pensaskerroksesta johtuvat erityiset kasvuolosuhteet ja pienilmasto muusta ympäristöstä poikkeava rehevä pintakasvillisuus norolla tarkoitetaan sellaista pysyvää uomaa, joka voi olla ajoittain kuiva Suomen metsäkeskus 52 26

27 Elinympäristöt ja niiden ominaispiirteet Uusi vesilaki (587/2011) voimaan PURO on jokea pienempi virtaava vesistö, jonka valuma-alue on km 2 NORO on puroa pienempi vesiuoma, jonka valuma-alue on alle 10 km 2 (1000 ha) ja jossa ei jatkuvasti virtaa vettä eikä kalankulku ole merkittävässä määrin mahdollista jos uomassa virtaa jatkuvasti vettä ja kulkee merkittävässä määrin kalaa, uoma on puro vaikka valuma-alue alle 10 km Suomen metsäkeskus 53 Elinympäristöt ja niiden ominaispiirteet 2) Suoelinympäristöt luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen vesitalous a) lehto- ja ruohokorvet, rehevä ja vaatelias kasvillisuus, erirakenteinen puusto ja pensaskasvillisuus lehto-, saniais-, ruoho- ja heinäkorvet, lähdekorvet b) yhtenäiset metsäkorte- ja muurainkorvet erirakenteinen puusto, vallitsevana yhtenäinen metsäkortetai muurainkasvillisuus c) letot (myös Lapissa) maaperän runsasravinteisuus, puuston vähäinen määrä ja vaatelias kasvillisuus d) vähäpuustoiset jouto- ja kitumaan suot e) luhdat, erirakenteinen lehtipuusto tai pensaskasvillisuus sekä pintavesien pysyvä vaikutus Suomen metsäkeskus 54 27

28 Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Lähdekorvet Lähdekorpi, Muonio Kuva: Hannu Nousiainen, Metla Suomen metsäkeskus 55 Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Metsäkortekorvet Metsäkortekorpi, Muonio Kuva: Hannu Nousiainen, Metla Suomen metsäkeskus 56 28

29 Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Muurainkorvet Muurainkorpi, Muonio Kuva: Hannu Nousiainen, Metla Suomen metsäkeskus 57 Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Letot, myös Pohjois-Suomessa Kuva: Pentti Olli Suomen metsäkeskus 58 29

30 Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Letot, myös Pohjois-Suomessa Lettokorpi, Yli-Tornio Kuva: Hannu Nousiainen Metla Suomen metsäkeskus 59 Elinympäristöt ja niiden ominaispiirteet 3) Rehevät lehtolaikut lehtomulta, vaatelias kasvillisuus, luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen puusto ja pensaskasvillisuus 4) Kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla tai soilla, joissa luontainen vesitalous on pääosin säilynyt muuttumattomana 5) Rotkot ja kurut kallioperään tai kivennäismaahan uurtuneita, jyrkkärinteisiä, pääosin vähintään 10 metriä syviä luonteenomainen ympäristöstä poikkeava kasvillisuus Suomen metsäkeskus 60 30

31 Elinympäristöt ja niiden ominaispiirteet 6) Jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät pääosiltaan vähintään 10 metriä korkeat 7) Karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot ja louhikot, ominaispiirteenä harvahko puusto Suomen metsäkeskus 61 Elinympäristöjen käsittely (10 a ja 10 b ) Sallitut toimenpiteet varovaiset hoito- ja käyttötoimenpiteet, joissa elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään tai niitä vahvistetaan Ominaispiirteitä säilyttäviä toimenpiteitä varovaiset, poimintaluonteiset hakkuut yksittäisten kuokkalaikkujen tekeminen luontaiseen lajistoon kuuluvien puulajien viljely Ominaispiirteitä vahvistavia toimenpiteitä suunnitelmalliset luonnonhoitotoimet ja luonnontilan ennallistamistoimet Suomen metsäkeskus 62 31

32 Käsittelyn yleiset periaatteet ja elinympäristökohtaiset tarkennukset Pienvedet Suoelinympäristöt Rehevät lehtolaikut Kangasmetsäsaarekkeet Rotkot ja kurut Ominaispiirteitä säilyttävät toimenpiteet Yksittäisten kuokkalaikkujen tekeminen Luontaiseen lajistoon kuuluvien puulajien viljely Varovaiset poimintaluonteiset hakkuut säilytettävä puuston ikä- ja puulajirakenne ei raivausta (kerroksellisuus) puusto säilyy luonnontilaisena tai sen kaltaisena, ikärakenne ei muutu olennaisesti elinympäristölle ominaista vesitaloutta ei saa muuttaa puusto säilyy luonnontilaisena tai sen kaltaisena, ikärakenne ei muutu olennaisesti elinympäristölle ominaista vesitaloutta ei saa muuttaa toimenpiteet saa toteuttaa vain kun maa on jäässä puuston rakenne on säilytettävä toimenpiteet saa toteuttaa vain kun maa on jäässä ei erityisvaatimuksia ei erityisvaatimuksia Ominaispiirteitä vahvistavat toimenpiteet Suunnitelmallinen luonnonhoito Luonnontilan ennallistaminen Jyrkänteet ja niiden alusmetsät ei saa tehdä lainkaan puunkorjuuta Hietikot, kalliot, kivikot ja louhikot säilytetään vanhimmat ja kuolleet sekä lahot puut Suomen metsäkeskus 63 Elinympäristöjen käsittely (10 a ) Kielletyt toimenpiteet uudistushakkuut ominaiskasvillisuutta vahingoittava maanmuokkaus metsätien teko ojitus purojen ja norojen perkaus kemialliset torjunta-aineet Suomen metsäkeskus 64 32

33 Elinympäristöjen käsittely (10 a ) Metsäkuljetus ja puron ylitys 10 elinympäristöissä sallittua erityistä varovaisuutta noudattaen, mikäli ei vaaranna ominaispiirteiden säilymistä sallitaan nykyisestä poiketen puron ylitys tai puutavaran kuljetus lumettomana tai roudattomana aikana, jos toimenpiteissä noudatetaan erityistä varovaisuutta eikä toimenpide vaaranna ominaispiirteiden säilyttämistä esim. kivikkoisen puron uoman ylitys voitaisiin arvioida sallituksi toimeksi suoelinympäristöissä ja lehtolaikuissa puunkorjuu voidaan toteuttaa vain maan ollessa jäässä Suomen metsäkeskus 65 Poikkeuslupa erityisen tärkeän elinympäristön käsittelyyn (11 ) jos 10 rajoitteiden noudattamisesta aiheutuu vähäistä suurempi taloudellinen menetys, metsäkeskuksen tulee hakemuksesta myöntää poikkeuslupa toteuttaa toimenpiteet tavalla, josta aiheutuva menetys jää vähäiseksi vähäisen taloudellisen menetyksen määrittely menetys on vähäinen, kun käyttörajoitusten aiheuttama taloudellinen menetys on alle 4 % hakijan sen metsäkiinteistön markkinakelpoisen puuston arvosta, jolla käsittelyalue sijaitsee tai alle 4000 euroa menetys määritetään kiinteistökohtaisesti ja käytetään markkinakelpoisen puuston arvoa (kasvatuskelpoista puustoa jolle arviointihetkellä muodostuu kantohinta) Suomen metsäkeskus 66 33

34 Poikkeuslupa erityisen tärkeän elinympäristön käsittelyyn (11 ) jos poikkeuslupa myönnetään eli taloudellinen menetys on vähäistä suurempi, elinympäristöä on käsiteltävä siten, että sen arvokkain osa säilyy poikkeuslupaa ei saa myöntää, jos kohteelle myönnetään ympäristötukea Suomen metsäkeskus 67 Hallinnollinen menettely ja seuraamukset Metsänkäyttöilmoitus Metsäkeskuksen ilmoitusvelvollisuus Ennakkotieto erityisen tärkeästä elinympäristöstä Poistuvat menettelyt Metsärikkomus ja metsärikos Metsän hakkaajan ja suunnittelijan vastuu 34

35 Metsänkäyttöilmoitus (14 ) Ilmoitusvelvollisuus maanomistajalla hallinta- tms. erityisen oikeuden haltijalla em. valtuuttamalla henkilöllä Ilmoituksen määräajat viimeistään 10 päivää ja aikaisintaan 3 vuotta ennen hakkuun tai muun toimenpiteen aloittamista määräajan laskeminen alkaa ilmoituksen saapumispäivää seuraavana arkipäivänä (perjantaina jätetty käyttöilmoitus, määräajan laskenta alkaa seuraavasta arkimaanantaista) Metsäkeskus voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen em. määräajasta Suomen metsäkeskus 69 Metsänkäyttöilmoitus (14 ) Ilmoitus on tehtävä aiotusta hakkuusta ja 10 elinympäristöjen käsittelystä suurialaisista tie-, sähkö- tai muun vastaavan linjan hakkuusta esim. moottoritie- tai suurjännitelinjojen hakkuista suojametsäalueen hakkuusta Ilmoitusta ei tarvitse tehdä (ellei 10 kohde) kotitarvehakkuusta pienikokoisen puuston hakkuusta (ennen hakkuuta 13 cm) sähkölinjojen reunavyöhykkeiden hakkuista (keski- ja suurjännite) oja-, vesijohto- tai viemärilinjan hakkuusta pienialaisista tie-, sähkö- tai muun vastaavan linjan hakkuusta puolustusvoimien ampuma-alueiden maalialueilta (ei sovelleta ML) Suomen metsäkeskus 70 35

36 Metsänkäyttöilmoituksessa annettavat tiedot (1/3) MMM:n asetus metsänkäyttöilmoituksesta 1 (luonnos) nimi ja yhteystiedot maanomistajan tai hallinta- tms. oikeuden haltijan, valtuutetun, metsänhakkuuoikeuden haltijan, laatijan käsittelyaluetta koskevan kiinteistön tai kiinteistöjen tiedot käsittelyalueen sijainti riittävällä tarkkuudella kartalla tai paikkatietoina ilmaistuna sekä sen pinta-ala käsittelyalue: metsikkökuvio tai kartalle rajattu alue, jolla tehdään samantyyppisiä hakkuita tai muita toimenpiteitä pääasiassa koko alueella ilmoitus voi sisältää useita eri käsittelyalueita Suomen metsäkeskus 71 Metsänkäyttöilmoituksessa annettavat tiedot (2/3) kasvatushakkuussa hakkuun tarkoitus ja toteuttamistapa (lakiesityksessä kuvioittain) jos jäävän puuston määrä tulee alittamaan lakirajan kallioisuuden tai muun erityisen syyn takia (VNA 2 ), selvitys erityisen perustellusta syystä uudistushakkuussa hakkuun tarkoitus ja toteuttamistapa sekä metsikkökuvioittain kasvupaikka, uudistamistapa, uudistamisen pääasiallinen puulaji (t) sekä mahdollinen maanpinnan käsittelymenetelmä erityiskohteiden hakkuussa hakkuun tarkoitus ja selvitys kohteen erityisluonteesta sekä sen edellyttämästä hakkuutavasta Suomen metsäkeskus 72 36

37 Metsänkäyttöilmoituksessa annettavat tiedot (3/3) uudistushakkuun kohdistuminen vähätuottoiselle ojitetulle turvemaalle tai ennallistettavaan elinympäristöön metsätuhon johdosta tehtävässä hakkuussa tuhon aiheuttaja hyönteis- tai myrskytuhohakkuu (ei edellytetä tuhon aiheuttaman hyönteisen tunnistamista) jos metsätalousmaata otetaan muuhun käyttöön, tieto uudesta käyttötarkoituksesta ja onko viranomaisen lupa onko kyseessä suojametsäalue (12 ) tai suoja-alue (13 ) jos käsittely koskee 10 elinympäristöä minkälaisesta elinympäristöstä on kyse selvitys suunnitelluista toimenpiteistä ja miten niissä otetaan huomioon ominaispiirteiden säilyttäminen tai vahvistaminen Suomen metsäkeskus 73 Metsänkäyttöilmoitus (14 ) ilmoitus katsotaan toimitetuksi metsäkeskukselle, kun se on saapunut metsäkeskuksen toimipaikkaan tai kun ilmoitus tai vastaavat tiedot on toimitettu metsäkeskuksen toimihenkilölle ilmoituksen antajan on tarkistettava ilmoitusta ennen toimenpiteen toteuttamista, jos hakkuutapa tai käsittelyalue muuttuu merkittävästi aiemmin ilmoitetusta esim. kasvatushakkuu uudistushakkuuksi tasaikäisrakenteinen eri-ikäisrakenteiseksi kasvatushakkuuksi tai päinvastoin Suomen metsäkeskus 74 37

38 Metsänkäyttöilmoitus (14 ) Metsätuhojen aiheuttamat erityistilanteet jos on kyse laajasta metsätuhojen torjunnasta annetun lain 2 :n 2 kohdan mukaisia merkittäviä tuhoja elävässä puustossa aiheuttaneesta metsätuhosta, käyttöilmoituksen jättämiselle ei ole määräaikaa ellei kyse ole 10 kohteesta hakkuun voi siis aloittaa heti kun ilmoitus on toimitettu metsäkeskukseen, poikkeuslupaa ei tarvita Edellytyksenä on että metsäkeskus on osoittanut/rajannut tuhoalueen ja ilmoituksen alueella korjataan pääasiassa metsätuhossa kaatunutta, vaurioitunutta tai tuhossa kuollutta puuta Metsänkäyttöilmoituksessa on ilmoitettava tuhon aiheuttaja Suomen metsäkeskus 75 Metsäkeskuksen ilmoitusvelvollisuus (7 a ) Jos käyttöilmoitukseen sisältyvällä käsittelyalueella tai sen läheisyydessä (= rajoittuu) on Metsäkeskuksen tiedossa oleva 1) 10 erityisen tärkeä elinympäristö 2) luonnonsuojelulain mukainen päätös erityisesti suojeltavan lajin tai suojellun luontotyypin esiintymästä 3) Natura-2000 verkostoon sisältyvä alue 4) muu vastaava viranomaisen toimittamaan päätökseen perustuva kohde Metsäkeskuksen on ilmoitettava kohteesta maanomistajalle, maanomistajan edustajalle ja hakkuuoikeuden haltijalle ELY- keskukselle jos kyse 2 tai 3 kohdan päätöksestä Menettely liito-oravailmoituksessa (14 c ): tiedossa oleva lisääntymis- ja levähdyspaikka ilmoitettava em. tahoille Suomen metsäkeskus 76 38

39 Maanomistajan ilmoitusvelvollisuus (7 a ) Maanomistajan on ilmoitettava hakkuuoikeuden haltijalle käyttöilmoitukseen merkitsemänsä tiedot hakkuussa huomioon otettavista 10 kohteista Metsäkeskukselta saamansa kohdetiedot (ilmoitusvelvollisuuden nojalla annetut tiedot ) Jos maanomistajan edustaja tekee käyttöilmoituksen, häntä koskee vastaava ilmoitusvelvollisuus Suomen metsäkeskus 77 Ennakkotieto erityisen tärkeästä elinympäristöstä (14 c ) Kuten aiemmin maanomistaja tai hänen valtuuttamansa hakkuuoikeuden haltija voi hakea ennen hakkuuta tai muuta metsän käsittelyä Metsäkeskukselta metsänkäyttöilmoitukseen liittyvän ennakkotiedon onko kohde 10 mukainen elinympäristö onko ilmoitettu metsänkäsittely 10 a ja 10 b mukainen Ennakkotieto 10 elinympäristöstä on maksuton (23 a ) Suomen metsäkeskus 78 39

40 Poistuvat hallinnolliset menettelyt taimikon perustamisilmoitus vakuusmenettely uuden puuston aikaansaamisen varmistamiseksi katselmusmenettely voidaan järjestäähallintolainmukaisesti, jos seon tarpeen asianselvittämiseksi suojametsäalueen hakkuu- ja uudistamissuunnitelma normaali metsänkäyttöilmoitus Suomen metsäkeskus 79 Metsälain rikkomisen seuraamukset Rangaistus metsärikkomus (metsälaki 18 ) metsärikos (rikoslaki 48 a luku 3 ) Menettämisseuraamus (metsälaki 19, rikoslaki 10 luku 2 ) rikoksen tuottaman taloudellisen hyödyn menetys Korjaavat toimenpiteet (metsälaki 20 ) lainvastaisen toimenpiteen vaikutuksien poistaminen tai vallinneen olotilan palauttaminen Suomen metsäkeskus 80 40

41 Metsälain rikkomisen seuraamukset Metsärikkomuksesta tuomitaan se, joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta rikkoo 14, 6, 8, 10, 7, 12 tai 13 säännöksiä sakkorangaistus Metsärikoksesta tuomitaan se, joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta rikkoo 12 tai 13 säännöksiä tahallaan rikkoo 10 säännöksiä sakkorangaistus tai vankeutta enintään kaksi vuotta Suomen metsäkeskus 81 Rangaistusvastuun edellytyksenä tahallisuus tai törkeä huolimattomuus Tahallisuus tekijä on tarkoittanut aiheuttaa seurauksen tahallista voi olla myös tietoisen riskin ottaminen; tekijä esim. tietää, että käsittelyalueella todennäköisesti on 10 kohde ja että on olemassa varteenotettava mahdollisuus, että suunnitellut toimenpiteet vaarantavat sen ominaispiirteiden säilymisen Törkeä huolimattomuus tekijä rikkoo olosuhteiden edellyttämää ja häneltä vaadittavaa huolellisuusvelvoitetta, vaikka hän olisi kyennyt sitä noudattamaan huolimattomuuden törkeys ratkaistaan kokonaisarvostelun perusteella, jossa otetaan huomioon rikotun huolellisuusvelvoitteen merkittävyys riskinoton tietoisuus sekä muut tekoon ja tekijään liittyvät olosuhteet Suomen metsäkeskus 82 41

42 Metsärikkomuksesta tuomitaan se joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta 1) laiminlyö antaa 14 säädetyn metsänkäyttöilmoituksen tai tekee ilmoituksen säädetyn määräajan jälkeen maanomistaja, erityisen oikeuden haltija, valtuutettu 2) rikkoo 6 puunkorjuun toteutusta koskevaa säännöstä 6 = vältettävä aiheuttamasta puusto- ja maastovaurioita kasvatushakkuun tekeminen säännösten vastaisesti, syntyy uudistamisvelvoite, ei rangaistusta 3) rikkoo 8 uudistamisvelvoitetta koskevaa säännöstä perustamistyöt loppuun 3 vuodessa uudistamisvelvoitteen täyttävä taimikko 20 (25) vuodessa Suomen metsäkeskus 83 Metsärikkomuksesta tuomitaan se joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta 4) käsittelee 10 elinympäristöä säännöksen vastaisesti, ilman lupaa tai lupaehtojen vastaisesti 6) rikkoo 12 suojametsiä tai 13 suoja-alueita koskevaa säännöstä ja rikkomus on vähäinen vähäinen teko esimerkiksi toimet, jotka ovat kyllä säännösten vastaisia, mutta niiden johdosta esim. metsäraja ei alene tai toimenpiteillä ei hävitetä metsän suojavaikutusta 5) laatii 7 tarkoitetun leimikkosuunnitelman, joka on metsälain säännösten vastainen ja jonka nojalla toteutetaan puunkorjuu Suomen metsäkeskus 84 42

43 Metsän hakkaajan ja suunnittelijan vastuu (7 ) metsän hakkaajan tulee puunkorjuussa osaltaan huolehtia siitä, että noudatetaan metsälain säännöksiä jos hakkuusopimukseen on liitetty hakkuun toteutusta ohjaava leimikkosuunnitelma, joka sisältää tiedot suunnitelluista hakkuista hakkuutavoittain ja tiedossa olevat 10 kohteet kartalle rajattuina suunnitelman tekijä vastaa siitä, että suunnitelma on metsälain mukainen suunnitelman tekijä ottaa vastuun allekirjoittamalla suunnitelman tai muulla vahvistamismenettelyllä (sähköisesti toimitettu suunnitelma) Suomen metsäkeskus 85 Metsän hakkaajan ja suunnittelijan vastuu (7 ) hakkaajan ja suunnittelijan vastuuta arvioitaessa huomioon onko toteutettu hakkuu perustunut leimikkosuunnitelmaan ja onko metsän hakkaaja saanut tiedon 10 kohteista 7 a mukaisesti tapauskohtainen kokonaisharkinta suunnittelijan vastuu koskee vain leimikkosuunnitelman sisältöä, hakkaajan vastuu ei siirry suunnittelijalle Suomen metsäkeskus 86 43

44 Metsärikkomuksesta tuomitaan se joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta 5) laatii 7 tarkoitetun leimikkosuunnitelman,joka on metsälain säännösten vastainen ja jonka nojalla toteutetaan puunkorjuu rangaistussäännöksen tunnusmerkistö voi täyttyä esimerkiksi leimikkosuunnittelijalla on tieto tulevalla käsittelyalueella olevasta 10 kohteesta hän merkitsee siitä huolimatta koko alueen uudistushakkuu alueeksi ilman 10 kohteen poisrajaamista käsittelyalueella toteutetaan puunkorjuu suunnitelman mukaisena Suomen metsäkeskus 87 Metsärikoksesta tuomitaan se joka 1) tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta rikkoo 12 suojametsiä tai 13 suoja-alueita koskevaa säännöstä 2) tahallaan käsittelee 10 elinympäristöä siten, että teko on omiaan vaarantamaan elinympäristön ominaispiirteiden säilymistä kasvatushakkuun tekeminen säännösten vastaisesti, syntyy uudistamisvelvoite, ei rangaistusta Suomen metsäkeskus 88 44

45 Monimuotoisuuden turvaaminen Uudet erityisen tärkeät elinympäristöt [tarkemmin] Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt metsälaki 10 Lähde-, metsäkorte- ja muurainkorvet metsälailla suojeltaviin elinympäristöihin Letot koko maassa eli myös Lapissa metsälailla suojeltuja Suomen metsäkeskus 90 45

46 Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Lähdekorvet Kuuluvat ruohokorpien ryhmään. Yhtenäiset lähdekorvet lukeutuvat osittain jo nykyisen metsälain 10 :n kohteisiin, koska ne sijaitsevat lähteiden välittömässä läheisyydessä. On luokiteltu luontotyyppinä vaarantuneeksi, Etelä-Suomessa erittäin uhanalaiseksi (Suomen luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi ). Lain perusteluissa: Ominaista usein kostea ja viileä pienilmasto sekä kuusi- tai lehtipuuvaltainen iältään ja rakenteeltaan vaihteleva puusto. Lisäksi vesistöjen varsilla esiintyessään kohteisiin liittyy tavallisesti luhtaisuutta eli tulvavaikutteisuutta Suomen metsäkeskus 91 Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Lähdekorvet Lisätietoa: Mätäs-välipintaisia, pohjavesien vaikutuspiirissä esiintyviä korpityyppejä. Eroavat muista ruohokorvista lähteisyyttä suosivien lajien esiintymisen perusteella. Lähteisyyden vaikutus näkyy erityisesti pohjakerroksessa. Kasvilajisto monimuotoista Puusto kuusivaltaista, koivua esiintyy yleisesti sekapuuna, myös tervaleppää ja harmaaleppää tavataan. Esiintyvät usein pohjavesivaikutteisilla rinteillä ja rinteiden juurilla Suomen metsäkeskus 92 46

47 Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Lähdekorvet Lähdelehtokorpi, Orivesi Kuva: Hannu Nousiainen, Metla Suomen metsäkeskus 93 Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Metsäkortekorvet Kuuluvat aitokorpien ryhmään. Luokiteltu luontotyyppinä koko maassa erittäin uhanalaiseksi, ja eritoten Etelä-Suomessa. (Suomen luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi ) Lain perusteluissa: Metsäkorte- ja muurainkorvet, joiden ominaispiirteitä ovat erirakenteinen puusto ja yhtenäisen metsäkorte- tai muurainkasvillisuuden vallitsevuus korpityypin mukaisesti. Lisäksi metsäkortekorvissa esiintyy yleisesti reheviä paikkoja suosivia ruoho- ja saralajeja Suomen metsäkeskus 94 47

48 Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Metsäkortekorvet Lisätietoa: Keskimäärin hieman vaateliaampia ja ohutturpeisempia kuin muut aitokorvet. Lievästi luhtaisilla ja /tai lähteisillä kasvupaikoilla on mosaiikkikasvustoisuutta. Mätäspinnan ohella pienialaista väli- ja rimpipintaisuutta. Puusto järeää ja enimmäkseen kuusivaltaista, sekapuuna yleisesti koivua, myös mäntyä ja harmaaleppää voi esiintyä. Pensaskerroksessa mm. paatsamaa, pihlajaa ja pajuja Kenttäkerroksen valtalaji metsäkorte Suomen metsäkeskus 95 Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Metsäkortekorvet Lisätietoa (jatk.): Erottavana piirteenä muurainkorpiin on reheviä paikkoja suosivien ruoho- ja saralajien esiintyminen, varpuja niukemmin kuin muissa aitokorpien alatyypeissä. Esiintyy keidassoiden laiteilla ja aapasoiden reunaosissa, mutta enimmäkseen metsäkortekorpia on melko pieninä pinta-aloina suojuoteissa tai laajempien soiden reunaosissa. Usein pienipiirteisenä mosaiikkina muiden aitokorpityyppien kanssa, josta eri alatyyppejä voi olla vaikea selkeästi rajata erilleen. Esiintyy koko maassa Tunturi-Lappia lukuunottamatta Suomen metsäkeskus 96 48

49 Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Metsäkortekorvet Metsäkortekorpi, Riihimäki Kuva: Hannu Nousiainen, Metla Suomen metsäkeskus 97 Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Muurainkorvet Kuuluu aitokorpien ryhmään On luokiteltu luontotyyppinä vaarantuneeksi, Etelä-Suomessa erityisesti (Suomen luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi ) Lain perusteluissa: Metsäkorte- ja muurainkorvet, joiden ominaispiirteitä ovat erirakenteinen puusto ja yhtenäisen metsäkorte- tai muurainkasvillisuuden vallitsevuus korpityypin mukaisesti. Lisäksi muurainkorvissa esiintyy esimerkiksi tupasvillaa ja pallosaraa Suomen metsäkeskus 98 49

50 Muurainkorvet Muurainkorvet Lisätietoa: Muurainkorvet kosteampia ja karumpia kuin mustikkakorvet. Niillä on selvää mätäs- ja välipintojen, jopa rimpipintojen, vaihtelusta johtuvaa mosaiikkikasvustoisuutta. Puusto kuusivaltaista, mäntyä kasvaa paikoin sekapuustona, myös koivua voi pohjoisempana olla sekapuuna. Pensaskerros niukka, tavallisimpia lajeja paju ja pihlaja. Kenttäkerroksessa muurain valtalajina, myös pallosaraa, tupasvillaa ja metsäkortetta tavataan säännöllisesti. Esiintyy keidassoiden laiteilla ja aapasoiden reunaosissa. Niitä on myös itsenäisinä kuvioina kangasmetsien keskellä ja suojuoteissa. Esiintyvät usein pienipiirteisenä mosaiikkina muiden aitokorpityyppien kanssa, josta eri alatyyppejä voi olla vaikea selvästi rajata erilleen Suomen metsäkeskus 99 Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Muurainkorvet Muurainkorpi, Muonio Kuva: Hannu Nousiainen, Metla Suomen metsäkeskus

51 Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Letot, myös Pohjois-Suomessa Lain perusteluissa: Lettojen ominaispiirteitä ovat maaperän runsasravinteisuus, puuston vähäinen määrä ja vaatelias kasvillisuus. Lettojen alatyyppejä ovat luhta-, lähde-, koivu-, korpi-, räme-, välipinta- ja rimpiletot. Letoille on lisäksi ominaista monimuotoinen putkilokasvi- ja sammallajisto Suomen metsäkeskus 101 Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Letot, myös Pohjois-Suomessa Lisätietoa: Neutraaleja tai lievästi happamia, aukeita tai niukkapuustoisia soita. Muodostavat usein mosaiikkikasvustoja tai yhdistelmätyyppejä rämeiden ja korpien kanssa Monipuolinen putkilokasvi- ja sammallajisto. Lettolajistossa voi erottaa tiettyjä alueellisia piirteitä. Lettojen lajistoon kuuluu lukuisia uhanalaisia lajeja Useita erilaisia tyyppejä (ns. avoletot, lettonevat, lettoiset räme- ja korpityypit), lettojen luokittelu perustuu ensisijassa sammaliin. Luonnostaan ollut runsaimmin kalkkiseuduilla sekä suurten reunamuodostumien ja harjujen liepeillä Lettojen määrä lisääntyy pohjoiseen päin, koska siellä runsaat lumensulamisvedet ovat osaltaan vähentäneet soiden happamoitumista huuhtomalla humushappoja pois suolta Suomen metsäkeskus

52 Suomen Metsäkeskus ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Suomen metsäkeskus