Metsälain uudistaminen 2014
|
|
- Marjatta Ranta
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Metsälain uudistaminen 2014 Metsälakikoulutus Suomen metsäkeskus ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio
2 Uudistuksen taustaa Yhteiskunnalliset muutokset hyvinvoinnin kasvu arvojen muuttuminen yhteiskunnan holhoamiseen suhtaudutaan entistä kriittisemmin Metsänkasvatuksen aineettomat arvot nousseet yhä enemmän taloudellisten tavoitteiden rinnalle. Metsänomistajakunnan rakennemuutos - merkittävä osa metsänomistajista painottaa metsien hoidossa ja käytössä taloudellisten tavoitteiden ohella myös virkistys-, luonnonsuojelu- ja maisemanäkökohtia Suomen metsäkeskus 3 Uudistuksen taustaa Hallitusohjelma Metsätalouden ja metsäteollisuuden taloudellista toimintapohjaa on uudistettava metsälainsäädännön kokonaisuudistuksella, jolla turvataan niin luonnon monimuotoisuus ja monikäyttöisyys kuin kansantalouden, puunkäyttäjien ja metsänomistajan edut. Uudistuksella edistetään kestävää ja nykyistä monipuolisempaa metsänhoitoa ja metsien uudistamista. Puun saatavuutta parannetaan uudistamalla metsälainsäädäntöä metsänhoidon kannustavuutta ja pitkäjänteisyyttä edistävällä tavalla Suomen metsäkeskus 4 2
3 Uudistuksen keskeiset tavoitteet Metsälainsäädännön uudistamisen keskeisenä päämääränä on lisätä metsänomistajien valinnanvapautta ja vastuuta metsiensä käytössä ja hoidossa. Uudistuksen tavoitteena on parantaa metsätalouden kannattavuutta selkiyttää lainsäädäntöä ja parantaa oikeusturvaa vaikuttaa positiivisesti metsien monimuotoisuuteen laajoilla alueilla motivoida metsänomistajia metsien hyvään hoitoon omien tavoitteidensa mukaisesti Suomen metsäkeskus 5 Uudistuksen keskeiset tavoitteet Metsäpolitiikan tärkeimmät päämäärät säilyvät: metsien kestävä käyttö metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Kestävyystavoite säilytetään: uudistamishakkuun jälkeinen uudistamisvelvoite kasvatushakkuun jälkeinen puustopääoman minimimäärä ja laatuvaatimus Metsien käytössä yhteiskunnan hyödyt jäävät taka-alalle, kun uuden metsälain lähtökohta on pitkälti metsänomistajien omien arvojen ja tavoitteiden toteutuminen Suomen metsäkeskus 6 3
4 Olemmeko valmiit muutokseen - ei uudistamiskypsyysrajoja - kaikki harvennustavat käytössä - tasarakenteisen metsän kasvatus - alaharvennus - uudistamiskypsyysnormit - rajattu puulajivalinta - eri-ikäisrakenteisen metsikön kasvatus - poimintahakkuut - pienaukot, max 0,3 ha - vapaa puulajivalinta Suomen metsäkeskus 7 Metsäammattilaisten rooli uudistuksessa Metsälainsäädännön uudistamisen keskeisenä päämääränä on lisätä metsänomistajien valinnanvapautta ja vastuuta metsiensä käytössä ja hoidossa. Suomalaisen metsänomistajan muotokuva keski-ikä 61 vuotta suurin omistajaryhmä eläkeläiset, 45 % kaupungeissa asuu 45 % metsänomistajista 2/10 metsänomistajasta tekee itse päätökset metsiensä hoidon ja hakkuun osalta (mitä hoidetaan, miten hoidetaan - mitä hakataan, miten hakataan) Suomen metsäkeskus 8 4
5 Metsäammattilaisten rooli uudistuksessa 8/10 metsänomistajasta toimii metsäammattilaisen ohjeiden mukaan metsien hoito- ja hakkuupäätöksiä tehdessään Metsäammattilaisen kyettävä esittämään vaihtoehtoja eri menetelmien hyviä ja huonoja puolia (taloudellinen tulos, luonnon monimuotoisuus), menetelmiin lliittyvät riskit Ammattitaito ja erityisesti työmoraali nousevat keskiöön Suomen metsäkeskus 9 Miten eteenpäin Muista lakirajat eivät ole toiminnan tavoite, vaan Hyvän metsänhoidon suositukset, joita Tapio parhaillaan uudistaa (valmistuvat vuoden 2014 alkuun) Lähdetään rauhallisesti liikkeelle, haetaan kokemuksia uusista menetelmistä Sopimustekniikkaa kehitettävä metsänomistajan oikeusturva puunostajan/palveluntarjoajan oikeusturva Suomen metsäkeskus 10 5
6 Metsätalouden uusi nousukausi käynnistymässä Uusiutuvien, ilmastoystävällisten energioiden ja raakaaineiden vuosisata on käynnistynyt, jossa puulla on keskeinen asema Metsäenergian käyttö voimakkaassa kasvussa metsähakkeen käyttö noussut jo 8 miljoonaan kuutioon, kasvu jatkuu puupohjaiset biopolttoaineet, biodiesel, bioetanoli, bioöljy, biokaasu, biohiili vahvassa kasvussa UPM:n Kaukaan biodiesellaitos, toinen laitos jo suunnitteilla (viime viikko) Metsä Fibren Joutsenon biokaasulaitos Stora Enso Sunilan sellutehdas, biolaitosinvestoinnit (lingniinin teollinen hyötykäyttö) Joensuun bioöljy/pyrolyysilaitos - kaukolämpö Imatran kaupunki siirtyy metsähakepohjaiseen kaukolämpöön Green Fuel Nordic 3 bioöljylaitosta Savoon Puurakentamisen nousu käynnistynyt Metsätalouden uusi nousukausi käynnistymässä Perinteinen metsäteollisuus uusiutuu perinteinen metsäteollisuus on murroksessa, internet, sähköinen viestintä ja mobiilimaailma - sanoma- ja aikakausilehtipaperin kulutus on kääntynyt laskuun hyvälaatuisen sellun ja siihen pohjautuvien pakkauskartonkien kysynnän kasvulle ei näytä olevan rajoja, samoin kuin hygienia- ja pehmopapereiden. uutena selluinnovaatiotuotteena markkinoille on tullut liukosellu, joka korvaa puuvillan vaatteiden raaka-aineena. Stora Enson Joensuun tehdas on ensimmäisenä aloittanut liukosellun teon ja markkinoinnin Aasian vaatemarkkinoille. 20 vuoden kuluttua sellu on läsnä ihmisen jokapäivässä arjessa Uusia innovaatioita puusta mikrokuitutekniikka tarjoaa lähes rajattomat kehitysmahdollisuudet puun jatkojalostamiseen nanosellusta voidaan valmistaa metalleja ja muoveja korvaavia tuotteita puukomposiitit, biokemikaalit, suoja-aineet, lääkkeet ja kosmetiikka Metsästys-, luonto-, elämys- ja terveysmatkailu vielä kyntömätön sarka 6
7 Metsätalouden uusi nousukausi käynnistymässä Metsätalous kansantalouden perusta myös jatkossa suomalainen hyvinvointi on perustunut metsään viimeisten 300 vuoden ajan ja perustuu myös jatkossa terva elätti meitä ja 1800-luvuilla perinteinen sellu, paperi ja sahatavara 1900-luvulla 2000-luvulla hyvinvoinnin perusta löytyy uusiutuvasta, monipuolistuvasta metsätaloudesta ennusteiden mukaan Suomen metsäklusterin (metsä, energia ja kemia) tulot voivat kasvaa lähes 6 miljardia euroa ja puun käyttö nykyisestä miljoonasta lähes 90 miljoonaan kuutiometriin vuoteen mennessä Työntekijöitä tarvitaan lisää metsäteollisuuden uuden nousun myötä myös työllisyys paranee valtaosa uusista työpaikoista tulee uusille toimialoille, paperimiesten määrä ei enää nykyisestä kasva. puunjalostus on jatkossa yhä enemmän myös energiateollisuutta. uusia yrityksiä ja työpaikkoja syntyy tuoteryhmiin ja palveluihin, jotka ovat luonteeltaan lähempänä muita toimialoja ja toimijoita, kuten kemianteollisuutta, suunnittelu- ja rakennusyrityksiä sekä matkailu- ja terveyspalveluita. Operaatio 0,5 miljoonaa mottia Hakkuut Tavoite/kestävä hakkuumahdollisuus Kaakkois-Suomi 3,8 milj. m3 4,6 milj. m3 Nostetaan pysyvästi vuotuinen km. hakkuumäärä 0,5 milj. kuutiota aikaisempien vuosien keskitasoa korkeammalle 7
8 Monimuotoisuuden turvaaminen Erityisen tärkeät elinympäristöt ja niiden ominaispiirteet Elinympäristöjen käsittely Poikkeuslupa Metsälakikoulutus, Kouvola Seppo Repo Erityisen tärkeät elinympäristöt 10 Pääperiaatteet ennallaan ominaispiirteet säilytettävä Ei ole tarkoitus muuttaa entisiä määrittelyjä Ominaispiirteiden määrittelyt ja käsittelyn yleiset periaatteet kirjattu lakitekstiin Muutama uusi elinympäristötyyppi Turvataan yleiset edellytykset metsien biologisen monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen säilymiselle Suomen metsäkeskus 2 1
9 Erityisen tärkeät elinympäristöt Erityisen tärkeiksi määriteltyjen elinympäristöjen kohteet pienialaisia tai metsätaloudellisesti vähämerkityksellisiä (10 ) Taloudellista arvoa arvioitaessa otetaan huomioon 11 eli poikkeuslupaan liittyvä vähäisen menetyksen (metsänomistajan omavastuun ) määrä. Pienialaisuudelle ei ole pinta-alarajaa. Tarkastellaan sekä tilaettä elinympäristökohtaisesti. Koko vaihtelee tyypin perusteella. Runsaspuustoinen kohde pienempialainen - vähäpuustoinen kohde suurempialainen Määrittelyllä ei ole tarkoitus muuttaa nykykäytäntöä tai supistaa olemassa olevien erityisen tärkeiden elinympäristöjen määrää tai pintaalaa. Esim. kapea pienvesi voi olla kokonaisuudessaan iso, mutta pienialainen jakautuessaan usealla yksittäiselle metsänomistajalle Suomen metsäkeskus 3 Erityisen tärkeät elinympäristöt Kohteiden ominaispiirteet Kullekin elinympäristölle on määritelty ominaispiirteet. Lisäksi kohteet ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia, selvästi maastossa erottuvia (ympäröivästä metsäluonnosta erottuvia). Muuta Pieni lampi määritelty enintään 0,5 ha:n suuruiseksi. Elinympäristöt jaettu 7 ryhmään Suomen metsäkeskus 4 2
10 Elinympäristöt ja niiden ominaispiirteet Kohteiden ominaispiirteet (10 ) 1) Lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä enintään 0,5 hehtaarin suuruisten lampien välittömät lähiympäristöt. Ominaispiirteitä ovat veden läheisyydestä ja puu- ja pensaskerroksesta johtuvat erityiset kasvuolosuhteet ja pienilmasto. Kohde katsotaan luonnontilaisen kaltaiseksi, vaikka veden laatu huonontunut tai virtaussuhteet muuttuneet ihmisen toiminnan seurauksena. (VNA 14 ) Ihmisen aikaisemman toiminnan synnyttämät pienvedet eivät lakikohteita. (VNA 14 ) Noro: pysyvä, ajoittain kuiva uoma. Noroksi ei katsota esim. vanhaa, turvemaan vesitalouden säätelyn kannalta merkityksetöntä ojaa. (lain perustelut) Suomen metsäkeskus 5 Elinympäristöt ja niiden ominaispiirteet Kohteiden ominaispiirteet (10, jatk.) 2) Suoelinympäristöt, joiden yhteinen ominaispiirre on luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen vesitalous. Vesitaloutta pidetään luonnontilaisen kaltaisena, jos ojituksen vesitaloudelliset vaikutukset poistuneet täysin. (VNA 14 ) a) Lehto- ja ruohokorvet. Ominaispiirteitä ovat rehevä ja vaatelias kasvillisuus, erirakenteinen puusto ja pensaskasvillisuus. Saniaislehto-, ruoholehto-, lettolehto-, lähdeletto-, saniais-, ruoho- ja heinäkorvet Suomen metsäkeskus 6 3
11 Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Uudet erityisen tärkeät elinympäristöt (10 ) Lähde-, metsäkorte- ja muurainkorvet metsälailla suojeltaviin elinympäristöihin. Letot koko maassa eli myös Lapissa metsälailla suojeltuja Suomen metsäkeskus 7 Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Lähdekorvet Kuuluvat ruohokorpien ryhmään. Yhtenäiset lähdekorvet lukeutuvat osittain jo nykyisen metsälain 10 :n kohteisiin, koska ne sijaitsevat lähteiden välittömässä läheisyydessä. On luokiteltu luontotyyppinä vaarantuneeksi, Etelä-Suomessa erittäin uhanalaiseksi (Suomen luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi ). Lain perusteluissa: Ominaista usein kostea ja viileä pienilmasto sekä kuusi- tai lehtipuuvaltainen iältään ja rakenteeltaan vaihteleva puusto. Lisäksi vesistöjen varsilla esiintyessään kohteisiin liittyy tavallisesti luhtaisuutta eli tulvavaikutteisuutta Suomen metsäkeskus 8 4
12 Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Lähdekorvet Mätäs-välipintaisia, pohjavesien vaikutuspiirissä esiintyviä korpityyppejä. Eroavat muista ruohokorvista lähteisyyttä suosivien lajien esiintymisen perusteella. Lähteisyyden vaikutus näkyy erityisesti pohjakerroksessa. Kasvilajisto monimuotoista. Puusto kuusivaltaista, koivua esiintyy yleisesti sekapuuna, myös tervaleppää ja harmaaleppää tavataan. Esiintyvät usein pohjavesivaikutteisilla rinteillä ja rinteiden juurilla Suomen metsäkeskus 9 Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Lähdekorvet Lähdekorpi Kuva: Hannu Nousiainen, Metla Suomen metsäkeskus 10 5
13 Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Lähdekorvet Lähdelehtokorpi, Orivesi Kuva: Hannu Nousiainen, Metla Suomen metsäkeskus 11 Elinympäristöt ja niiden ominaispiirteet Kohteiden ominaispiirteet (10, jatk.) 2) Suoelinympäristöt, joiden yhteinen ominaispiirre on luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen vesitalous. b) Uusi: yhtenäiset metsäkorte- ja muurainkorvet. Ominaispiirteitä ovat erirakenteinen puusto ja yhtenäisen metsäkorte- tai muurainkasvillisuuden vallitsevuus. c) Letot. Ominaispiirteitä ovat maaperän runsasravinteisuus, puuston vähäinen määrä ja vaatelias kasvillisuus. Uutta: myös Lapissa sijaitsevat d) Vähäpuustoiset jouto- ja kitumaan suot. e) Luhdat. Ominaispiirteenä on erirakenteinen lehtipuusto tai pensaskasvillisuus sekä pintavesien pysyvä vaikutus Suomen metsäkeskus 12 6
14 Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Metsäkortekorvet Keskimäärin hieman vaateliaampia ja ohutturpeisempia kuin muut aitokorvet. Lievästi luhtaisilla ja /tai lähteisillä kasvupaikoilla on mosaiikkikasvustoisuutta. Mätäspinnan ohella pienialaista väli- ja rimpipintaisuutta. Puusto järeää ja enimmäkseen kuusivaltaista, sekapuuna yleisesti koivua, myös mäntyä ja harmaaleppää voi esiintyä. Pensaskerroksessa mm. paatsamaa, pihlajaa ja pajuja Kenttäkerroksen valtalaji metsäkorte Suomen metsäkeskus 13 Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Metsäkortekorvet Erottavana piirteenä muurainkorpiin on reheviä paikkoja suosivien ruoho- ja saralajien esiintyminen, varpuja niukemmin kuin muissa aitokorpien alatyypeissä. Esiintyy keidassoiden laiteilla ja aapasoiden reunaosissa, mutta enimmäkseen metsäkortekorpia on melko pieninä pinta-aloina suojuoteissa tai laajempien soiden reunaosissa. Usein pienipiirteisenä mosaiikkina muiden aitokorpityyppien kanssa, josta eri alatyyppejä voi olla vaikea selkeästi rajata erilleen. Esiintyy koko maassa Tunturi-Lappia lukuun ottamatta Suomen metsäkeskus 14 7
15 Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Metsäkortekorvet Metsäkortekorpi, Riihimäki Kuva: Hannu Nousiainen, Metla Suomen metsäkeskus 15 Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Muurainkorvet Kuuluu aitokorpien ryhmään On luokiteltu luontotyyppinä vaarantuneeksi, Etelä-Suomessa erityisesti (Suomen luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi ) Lain perusteluissa: Metsäkorte- ja muurainkorvet, joiden ominaispiirteitä ovat erirakenteinen puusto ja yhtenäisen metsäkorte- tai muurainkasvillisuuden vallitsevuus korpityypin mukaisesti. Lisäksi muurainkorvissa esiintyy esimerkiksi tupasvillaa ja pallosaraa Suomen metsäkeskus 16 8
16 Muurainkorvet Muurainkorvet Muurainkorvet kosteampia ja karumpia kuin mustikkakorvet. Niillä on selvää mätäs- ja välipintojen, jopa rimpipintojen, vaihtelusta johtuvaa mosaiikkikasvustoisuutta. Puusto kuusivaltaista, mäntyä kasvaa paikoin sekapuustona, myös koivua voi pohjoisempana olla sekapuuna. Pensaskerros niukka, tavallisimpia lajeja paju ja pihlaja. Kenttäkerroksessa muurain valtalajina, myös pallosaraa, tupasvillaa ja metsäkortetta tavataan säännöllisesti. Esiintyy keidassoiden laiteilla ja aapasoiden reunaosissa. Niitä on myös itsenäisinä kuvioina kangasmetsien keskellä ja suojuoteissa. Esiintyvät usein pienipiirteisenä mosaiikkina muiden aitokorpityyppien kanssa, josta eri alatyyppejä voi olla vaikea selvästi rajata erilleen Suomen metsäkeskus 17 Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Muurainkorvet Muurainkorpi, Muonio Kuva: Hannu Nousiainen, Metla Suomen metsäkeskus 18 9
17 Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Muurainkorvet Muurainkorpi, Muonio Kuva: Hannu Nousiainen, Metla Suomen metsäkeskus 19 Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Letot, myös Pohjois-Suomessa Lain perusteluissa: Lettojen ominaispiirteitä ovat maaperän runsasravinteisuus, puuston vähäinen määrä ja vaatelias kasvillisuus. Lettojen alatyyppejä ovat luhta-, lähde-, koivu-, korpi-, räme-, välipinta- ja rimpiletot. Letoille on lisäksi ominaista monimuotoinen putkilokasvi- ja sammallajisto Suomen metsäkeskus 20 10
18 Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Letot Neutraaleja tai lievästi happamia, aukeita tai niukkapuustoisia soita. Muodostavat usein mosaiikkikasvustoja tai yhdistelmätyyppejä rämeiden ja korpien kanssa Monipuolinen putkilokasvi- ja sammallajisto. Lettolajistossa voi erottaa tiettyjä alueellisia piirteitä. Lettojen lajistoon kuuluu lukuisia uhanalaisia lajeja Useita erilaisia tyyppejä (ns. avoletot, lettonevat, lettoiset räme- ja korpityypit), lettojen luokittelu perustuu ensisijassa sammaliin. Luonnostaan ollut runsaimmin kalkkiseuduilla sekä suurten reunamuodostumien ja harjujen liepeillä Lettojen määrä lisääntyy pohjoiseen päin, koska siellä runsaat lumensulamisvedet ovat osaltaan vähentäneet soiden happamoitumista huuhtomalla humushappoja pois suolta Suomen metsäkeskus 21 Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Letot Kuva: Pentti Olli Suomen metsäkeskus 22 11
19 Elinympäristöt ja niiden ominaispiirteet Kohteiden ominaispiirteet (10, jatk.) 3) Rehevät lehtolaikut. Ominaispiirteitä ovat lehtomulta, vaatelias kasvillisuus sekä luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen puusto ja pensaskasvillisuus. 4) Kangasmetsäsaarekkeet, jotka sijaitsevat ojittamattomilla soilla tai soilla, joissa luontainen vesitalous on pääosin säilynyt muuttumattomana. 5) Kallioperässä olevat tai kivennäismaahan uurtuneet, jyrkkärinteiset, pääosiltaan vähintään 10 m syvät rotkot ja kurut. Ominaispiirteenä on luonteenomainen muusta ympäristöstä poikkeava kasvillisuus Suomen metsäkeskus 23 Elinympäristöt ja niiden ominaispiirteet Kohteiden ominaispiirteet (10, jatk.) 6) Pääosiltaan vähintään 10 m korkeat jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät. 7) Karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot ja louhikot. Ominaispiirre on harvahko puusto Suomen metsäkeskus 24 12
20 Elinympäristöjen käsittely Elinympäristöjen käsittelyn yleiset periaatteet (10a ) Uusi täydentävä lakipykälä Käsittelyn periaatteet säilyneet ennallaan eli elinympäristön ominaispiirteiden on säilyttävä. Yksityiskohtia tarkennettu, mm. sallittuja ja kiellettyjä käsittelyitä määritetty tarkemmin Suomen metsäkeskus 25 Elinympäristöjen käsittely Elinympäristöjen käsittelyn yleiset periaatteet Sallittuja (10 a ) Voidaan tehdä varovaisia hoito- ja käyttötoimenpiteitä, joissa elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään tai niitä vahvistetaan. Toimenpiteissä on säilytettävä elinympäristölle erityinen vesitalous, puuston rakenne, vanhat ylispuut, kuolleet ja lahot puut. Lisäksi otettava huomioon kasvillisuus, maaston vaihtelevaisuus ja maaperä Suomen metsäkeskus 26 13
21 Elinympäristöjen käsittely Ominaispiirteitä vahvistavia hoito- ja käyttötoimenpiteitä ovat suunnitelmalliset luonnonhoitotoimet ja luonnontilan ennallistamistoimet Varovaiset, poimintaluonteiset hakkuut Yksittäisten kuokkalaikkujen tekeminen Suomen luontaiseen lajistoon kuuluvien puiden taimien istuttaminen tai siementen kylväminen Erityistä varovaisuutta noudattaen kuljettaa puutavaraa ja ylittää puron uoma, mikäli se ei vaaranna ominaispiirteiden säilyttämistä Poimintahakkuussa säilytettävä puuston ikärakenne (rakenne ja kerroksellisuus), vanhat ylispuut sekä kuolleet ja lahot puut. Ei raivausta; pensaskerros säilyy elinvoimaisena. (VNA 15 ) Suomen metsäkeskus 27 Elinympäristökohtainen käsittely (10b +VNA15 ) Ominaispiirteitä säilyttävät toimenpiteet Varovaiset poimintaluonteiset hakkuut aina puuston rakenne säilyttäen, ei raivausta Pienvedet Suoelinympäristöt Rehevät lehtolaikut Kangasmetsäsaarekkeet Rotkot ja kurut Puusto luonnontilaisena tai luonnontilaisen kaltaisena säilyttäen, vesitaloutta muuttamatta Puusto luonnontilaisena tai sen kaltaisena säilyttäen, vesitaloutta muuttamatta, vain kun maa jäässä Puuston rakenne säilyttäen, vain kun maa jäässä Ei erityisvaatimuksia Ei erityisvaatimuksia Jyrkänteet ja niiden Ei saa tehdä lainkaan puunkorjuuta alusmetsät Hietikot, kalliot, Säilyttäen vanhimmat ja kuolleet sekä lahot puut kivikot ja louhikot Suomen metsäkeskus 28 14
22 Elinympäristöjen käsittely Elinympäristöjen käsittelyn yleiset periaatteet Kiellettyjä (10 a ) uudistushakkuut metsätien teko ominaiskasvillisuutta vahingoittava maanmuokkaus ojitus purojen ja norojen perkaus kemialliset torjunta-aineet Suomen metsäkeskus 29 Poikkeuslupa erityisen tärkeän elinympäristön käsittelyyn Vähäisen taloudellisen merkityksen raja Raja määritelty nyt laissa (11 ). Vähäisen taloudellisen menetyksen raja euromääräisesti kuten aiemmin eli tai yli 4% markkinakelpoisen puuston arvosta. Markkinakelpoinen puusto = kasvatuskelpoinen puusto, jolle muodostuu kantohinta Em. arvo määritetään kiinteistökohtaisesti, ei enää omistajan kaikkien saman kunnan alueella olevien kiinteistöjen puuston hakkuuarvo Suomen metsäkeskus 30 15
23 Poikkeuslupa Poikkeuslupa erityisen tärkeän elinympäristön käsittelyyn (11 ) Poikkeuslupa on hakemuksesta myönnettävä raja-arvon ylittyessä (jos ei korvausta Kemeran ympäristötuella). Jos elinympäristön puuston arvo ylittää raja-arvon, säilytetään arvokkain osa erityisen tärkeästä elinympäristöstä joka tapauksessa Suomen metsäkeskus 31 Ennakkotieto erityisen tärkeästä elinympäristöstä Ennakkotieto (14 c ) Kuten aiemmin maanomistaja tai hänen valtuuttamansa hakkuuoikeuden haltija voi hakea ennen hakkuuta tai muuta metsän käsittelyä metsäkeskukselta metsänkäyttöilmoitukseen liittyvän ennakkotiedon onko kohde 10 :n mukainen elinympäristö onko ilmoitettu metsänkäsittely 10 a ja 10 b :n mukainen. Metsäkeskuksen on noudatettava antamaansa ennakkotietoa lainvalvonnassa. Ennakkotieto erityisen tärkeästä elinympäristöstä maksuton. (23 a ) Suomen metsäkeskus 32 16
24 Kysymyksiä? 17
25 Metsälain uudistaminen 2014 Metsälakikoulutus Suomen metsäkeskus ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2013 Esityksen sisältö Tämä esitys pohjautuu dokumentteihin Hallituksen esitys 75/2013: Laki metsälain muuttamisesta Valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä, luonnos Maa- metsätalousministeriön asetus metsänkäyttöilmoituksesta, luonnos Esitys käsittelee pääasiassa muutoksia säännöksiin. = viittaus metsälakiin VNA = viittaus metsälakiin liittyvään valtioneuvoston asetukseen
26 Esityksen sisältö Metsälain sisältö ja soveltamisala Hakkuut ja uudistamisvelvoite Monimuotoisuuden turvaaminen Hallinnollinen menettely ja seuraamukset Metsälain sisältö ja soveltamisala Keskeisiä muutoksia Voimaantulo Soveltamisala Käsitteet 2
27 Keskeisiä muutoksia Uudistushakkuiden järeys- ja ikärajoitteet poistuneet kiertoaika metsänomistajan päätettävissä Hakkuu- ja uudistamistapojen yksityiskohtaista säätelyä vähennetty: - puulajivalinnan säätelyä väljennetään - kasvatushakkuiden toteuttamistapa metsänomistajan harkintaan (ala- /yläharvennus) Pienaukkohakkuut ja eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuut sallittuja Luontainen uudistaminen ja viljely tasapuoliseen asemaan laissa painopiste siirtyy uudistumistuloksen valvontaan Uudistamisvelvoite poistettu vähätuottoisilta ojitetuilta soilta sekä ennallistettavilta alun perin avoimilta soilta ja perinneympäristöiltä Erityisen tärkeiden elinympäristöjen kohteita lisätty Oikeusturvaa parannettu ja valvontaa selkiytetty määrittämällä esim. metsälain edellyttämälle taimikolle ja erityisen tärkeille elinympäristöille selvät kriteerit ja toimintatavat Suomen metsäkeskus 5 Voimaantulo Laki tulee voimaan pääosin ilman siirtymäaikoja. Ennen lain voimaantuloa tehtyihin metsänkäyttöilmoitusten määräaikoihin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Ennen lain voimaantuloa aloitettuun hakkuuseen ja siitä aiheutuneeseen uudistamisvelvoitteeseen sovelletaan uusia säännöksiä Suomen metsäkeskus 6 3
28 Soveltamisala Metsälakia ei sovelleta valtion luonnonsuojelutarkoitukseen hankkimilla alueilla eikä muilla valtion alueilla, joita hoidetaan viranomaisen suojelupäätöksen mukaisesti (luonnonsuojelulain mukaisten suojelualueiden lisäksi). (2 ) Ei myöskään puolustusvoimien ampuma-alueiden maalialueilla. Maankäyttömuodon muuttaminen: Metsälakia aletaan soveltaa, jos aluetta ei ole otettu muuhun käyttöön neljän (aiemmin kolmen) vuoden kuluessa hakkuun päättymisestä. (3 ) Suomen metsäkeskus 7 Käsitteet A. Määritelmät, jotka nyt sisällytetty lakiin (2 a ) 1. Puunkorjuu: puiden kaato tai katkominen, sekä korjattavan puun kuljetus käsittelyalueelta välivarastolle Myös pelkkä kaatuneiden puiden korjuu myrskyn jälkeen. 2. Uudistushakkuu: puunkorjuu, jossa käsittelyalue hakataan uuden puuston aikaansaamiseksi tarvittaessa jätettäviä säästö-, siemen- tai suojuspuita lukuun ottamatta avoimeksi alueeksi. 3. Kasvatushakkuu: puunkorjuu, joka tehdään alueelle jäljelle jäävän puuston kasvattamista taikka tämän ohella myös uuden taimiaineksen syntymistä edistävällä tavalla Eri-ikäisrakenteisuuteen tähtäävät hakkuut pääsääntöisesti kasvatushakkuita Suomen metsäkeskus 8 4
29 Käsitteet A. Määritelmät, jotka nyt sisällytetty lakiin (2 a ) jatk. 4. Käsittelyalue: metsikkökuvio tai kartalle rajattu alue, jolla tehdään samantyyppisiä hakkuu- tai muita metsänhoitotoimenpiteitä pääasiassa koko alueella; voi olla useamman kiinteistön alueella. Samantyyppinen toimenpide määrittyy ilmoitusvelvollisuuden perusteella (MMM:n asetus metsänkäyttöilmoituksesta) Uudistushakkuussa metsänkäyttöilmoituksessa ilmoitetaan kuvioittain mm. uudistamistapa sekä mahdollinen maanpinnan käsittelytapa. Kasvatushakkuussa toteuttamistapa ilmoitetaan kuvioittain Suomen metsäkeskus 9 Käsitteet A. Määritelmät, jotka nyt sisällytetty lakiin (2 a ) jatk. 5. Viljely: metsän uudistaminen istuttamalla kasvupaikalle sopivia taimia tai kylvämällä kasvupaikalle sopivia siemeniä. 6. Luontainen uudistaminen: metsän uudistaminen käsittelyalueella olevien siemenpuiden tai suojuspuiden avulla tai hyödyntämällä siementävää reunametsää 7. Metsän hakkaaja: maanomistaja tai silloin kun hakkuuoikeus on luovutettu toiselle taholle, hakkuuoikeuden haltija Suomen metsäkeskus 10 5
30 Käsitteet B. Määritelmät, jotka sisältyvät valtioneuvoston asetukseen (VNA 1 ) [1. rinnankorkeus ] [2. keskiläpimitta, puun läpimitta, pohjapinta-ala ] 3. Kasvatuskelpoinen puu: metsälain 8 a :ssä tarkoitetun puulajin (ts. uudistamiseen sallitun puulajin) latvukseltaan elinvoimainen puu, jossa ei ole vaurioita ja jonka rinnankorkeusläpimitta on yli 7 cm. [4. runkoluku: em. kasvatuskelpoiset puut, kpl/ha] Runkoluvulla nyt merkitystä vain alle 12-metrisen tasaikäisrakenteisen puuston kasvatushakkuussa, jolloin jäävälle puustolle vähimmäisrunkoluku Suomen metsäkeskus 11 Käsitteet B. Määritelmät, jotka sisältyvät valtioneuvoston asetukseen (VNA 1 ) jatk. 5. Kangasmaa: kasvupaikka, jossa kivennäismaa on lähempänä kuin 30 senttimetrin syvyydellä maanpinnasta. 6. Turvemaa: kasvupaikka, jossa kivennäismaa on vähintään 30 senttimetrin syvyydellä Uusi aluejako, jossa eteläisen Suomen ja keskisen Suomen raja noussut pohjoisemmaksi Vaikuttaa mm. kasvatushakkuu: puuston vähimmäistiheys hakkuun jälkeen uudistamisvelvoite: taimikon (0,4 m) syntymisen aikaraja Suomen metsäkeskus 12 6
31 Aluejako Suuntaa antava kartta, tarkka maakunta-/ kuntakohtainen jako ilmenee VNA 1 :stä Suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä Pohjoinen Keskinen Eteläinen Keskimääräinen lämpösumma Ilmatieteenlaitos Suomen metsäkeskus 13 Hakkuut ja uudistamisvelvoite Kasvatushakkuut Tasa- ja eri-ikäisrakenteiset metsiköt Uudistushakkuut Puuston uudistamisvelvoitteen syntyminen ja sisältö Puunkorjuun toteutus, korjuuvauriot Suojametsät ja suoja-alue Vastuut hakkuussa 7
32 Kasvatushakkuut Kasvatushakkuun vaihtoehtoiset toteuttamistavat A Tasaikäisrakenteisen metsän kasvatus: Ala- ja yläharvennukset (alaharvennus ei enää pääsääntönä kuten aiemmin VNA:ssa) B Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus: Poiminta- ja pienaukkohakkuut (aiemmin erityiskohteita) Metsänkäyttöilmoitukseen merkitään kasvatushakkuiden yhteydessä hakkuun toteuttamistapa eli onko tasa- vai eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuu. Tasa- ja eri-ikäisrakenteiselle metsälle määritelty omat kasvatettavan puuston vähimmäismäärät (VNA liite A ja B) Suomen metsäkeskus 15 Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja ikäisen metsän käsittely Uudistaminen (keinollinen, luontainen) Taimikon varhaishoito Taimikon hoito Ensiharvennus Alaharvennus, laatuharvennus Muu harvennus Alaharvennus, yläharvennus Avohakkuu/siemenpuu/suojus -puuasento Eri-ikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena erirakenteisen ja ikäisen metsän käsittely Lähtökohtana laaja runkolukujakauma (kaiken kokoisia ja ikäisiä puita) Poistetaan pääosin valtapuita ja harvennetaan pienempien puiden ryhmiä vuoden välein Jäävien puiden ja alikasvoksen elpyminen Ei erillisiä kehitysvaiheita Pienaukkohakkuut, läpimitta m, (0,1-0,3 ha) Suomen metsäkeskus 16 8
33 Runkolukujakauma Suomen metsäkeskus 17 Tasaikäisen ja eri-ikäisen metsän käsittelyn periaate Suomen metsäkeskus 18 9
34 Puiden valinta eri-ikäiskasvatuksessa Suurimmat puut poistetaan, tarvittaessa harvennetaan pienempää puustoa Luodaan eriikäisrakenne alikasvosta säästäen Poimintahakkuun täytyy olla voimakas kannattavuuden ja uudistumisen vuoksi Suomen metsäkeskus 19 Pienaukkohakkuu Piirros: Juha Varhi Metsään hakataan pieniä aukkoja ja jätetään uudistumaan luontaisesti Helpompi hallita ja uudistaa Valopuulajien (mänty, lehtipuut) menestyminen Rehevillä alueilla heinittyminen Eri-ikäiskäsittelyn ja pienaukkojen yhdistelmät Suomen metsäkeskus 20 10
35 Kasvatushakkuut Kasvatuskelpoisen puuston jakautuminen (VNA 3 ) Käsittelyalueelle jäävän kasvatuskelpoisen puuston on jakauduttava tasaisesti. Käsittelyalueen sisällä voi kuitenkin olla tasaisesti jakautuneena enintään 0,3 ha yhtenäisiä alueita (pienaukkoja), joilla on vähän tai ei lainkaan kasvatuskelpoista puustoa. Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuksessa jäljelle jäävän puuston tasaisuudesta voidaan poiketa. (VNA liite, taulukko B) Suomen metsäkeskus 21 Käsittelyalue 0,3ha 0,3ha 0,3ha 0,3ha 0,3ha 0,3ha 0,3ha 0,3ha 0,3ha 0,3ha Todellinen käsittelyalue Ilmoitettu Todellinen käsittelyalue Suomen metsäkeskus 22 11
36 Kasvatushakkuut Kasvatuskelpoisen puuston määrä (VNA 1 ) Etelä-/eteläisen Suomen raja siirtynyt pohjoisemmaksi. Havupuuvaltaisten kriteereissä ei ole eroteltu mäntyja kuusivaltaisuutta. Koivuvaltaisten kriteereissä ei ole eroteltu raudus- ja hieskoivuvaltaisuutta. Arvioidaan koko käsittelyalueelta. Ajourat, ojat ja ojalinjat luetaan metsikön pinta-alaan kuten aiemmin. Lisäksi pienaukot luetaan pinta-alaan Suomen metsäkeskus 23 Kasvatushakkuut Havupuuvaltaiset tuoreet tai sitä ravinteikkaammat kankaat, kasvatuskelpoisen puuston määrä tasaikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuun jälkeen (VNA liite A, PPA= pohjapinta-ala) < 12 m, Runkoluku 12 m, PPA, m² 14 m, PPA, m² Valtapituus 16 m, PPA, m² 18 m, PPA, m² 20 m, PPA, m² Suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä Em. aiemmin (*/**) 600/ /11 13/12 - Muu pohjoinen Suomi Pohjois-Suomi aiemmin (*/**) 700/700 9/8 11/10 13/12 14/12 14/12 - Keskinen Suomi m, PPA,m² Väli-Suomi aiemmin (*/**) 800/700 10/9 12/11 14/13 15/14 16/14 16/14 Eteläinen Suomi Etelä-Suomi aiemmin (*/**) 800/800 10/9 12/11 14/13 15/15 16/15 16/15 * kuusivaltainen lehtomainen kangas ** mänty- ja kuusivaltainen tuore kangas Ravinteisuudeltaan vastaavilla turv la noudatetaan samoja rajoja Suomen metsäkeskus 24 12
37 Kasvatushakkuut Havupuuvaltaiset kuivahkot kankaat, kasvatuskelpoisen puuston määrä tasaikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuun jälkeen (VNA liite A, PPA= pohjapinta-ala) < 12 m, Runkoluku 12 m, PPA, m² 14 m, PPA, m² Valtapituus 16 m, PPA, m² 18 m, PPA, m² Suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä Em. aiemmin* Muu pohjoinen Suomi Pohjois-Suomi aiemmin* Keskinen Suomi Väli-Suomi aiemmin* Eteläinen Suomi Etelä-Suomi aiemmin* m, PPA, m² * mäntyvaltainen kuivahko kangas Ravinteisuudeltaan vastaavilla turv la noudatetaan samoja rajoja Suomen metsäkeskus 25 Kasvatushakkuut Havupuuvaltaiset kuivat tai sitä karummat kankaat, kasvatuskelpoisen puuston määrä tasaikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuun jälkeen (VNA liite A, PPA= pohjapinta-ala) Valtapituus < 12 m, Runkoluku 12 m, PPA, m² 14 m, PPA, m² 16 m, PPA, m² 18 m, PPA, m² 20 m, PPA, m² Suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä Em. aiemmin Muu pohjoinen Suomi Pohjois-Suomi aiemmin* Keskinen Suomi Väli-Suomi aiemmin* Eteläinen Suomi Etelä-Suomi aiemmin* * mäntyvaltainen kuiva kangas Ravinteisuudeltaan vastaavilla turv la noudatetaan samoja rajoja Suomen metsäkeskus 26 13
38 Kasvatushakkuut Raudus- ja hieskoivuvaltaiset kankaat, kasvatuskelpoisen puuston määrä tasaikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuun jälkeen (VNA liite A, PPA= pohjapinta-ala) Suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä < 12 m, Runkoluku 12 m, PPA, m² Valtapituus 14 m, PPA, m² 16 m, PPA, m² 18 m, PPA, m² m, PPA, m² Em. aiemmin (*/**) 400/500 -/- 6/6 8/8 9/9 -/- Muu pohjoinen Suomi Pohjois-Suomi aiemmin(*/**) 500/600 -/- 7/7 9/9 10/10 -/- Keskinen Suomi Väli-Suomi aiemmin(*/**) 600/700 -/- 7/7 9/9 11/10 12/10 Eteläinen Suomi Etelä-Suomi aiemmin(*/**) 600/700 -/- 7/7 9/9 11/10 12/10 * rauduskoivuvaltainen tuore tai sitä ravinteikkaampi kangas ** hieskoivuvaltainen tuore tai sitä ravinteikkaampi kangas Ravinteisuudeltaan vastaavilla turv la noudatetaan samoja rajoja Suomen metsäkeskus 27 Kasvatushakkuut Kasvatuskelpoisen puuston määrä eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuun jälkeen (VNA liite B) Tuoreet tai sitä ravinteikkaammat kankaat Kuivahkot tai sitä karummat kankaat Pohjapinta-ala, m² Pohjapinta-ala, m² Suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä 7 5 Muu pohjoinen Suomi 8 6 Keskinen Suomi 9 8 Eteläinen Suomi 10 9 Puuston tasaisesta jakautumisesta voidaan poiketa. Ravinteisuudeltaan vastaavilla turv la noudatetaan samoja rajoja. Ei aiemmin hakkuutapana Suomen metsäkeskus 28 14
39 Kasvatushakkuut Kasvatuskelpoisen puuston määrä (VNA 2 ) Ojitetulla alueella kasvatuskelpoisen puuston määrä voi olla enintään 20 % alhaisempi kuin muualla vaadittu (aiemmin 10 %). Kasvupaikan kallioisuuden tai muun erityisen syyn vuoksi kasvatuskelpoisen puuston vähimmäismäärä voidaan edelleen alittaa. Erityisen perusteltu syy esitetään metsänkäyttöilmoituksessa. Erityiskohteella sen ominaisuudet otetaan edelleen huomioon Suomen metsäkeskus 29 Kasvatushakkuut Kasvatuskelpoisen puuston laatu (VNA 5 ) Elinkelvottomia ja vaurioituneita puita ei lueta kasvatettaviin. Korjuuvauriot (vaurioituneet puut): Puuaines rikkoontunut tai kuori vaurioitunut yhdestä tai useammasta kohdasta rinnankorkeuden alapuolelta yhteensä yli 12 cm²:n alueelta tai yläpuolelta yhteensä yli 30 cm² alueelta (aiemmin yhteensä 12 cm² rungon osasta riippumatta) Huomioon otetaan vauriot yli 2 cm paksuisissa juurissa, enintään metrin päässä rungon keskipisteestä kuten aiemmin Suomen metsäkeskus 30 15
40 Uudistushakkuut Ei enää uudistushakkuiden järeys- ja ikäkriteereitä Uudistushakkuun voi tehdä koska vain, mutta uudistamisvelvoitteen täyttämisestä on huolehdittava. Neuvonnan ja metsänhoitosuosituksen merkitys kasvaa Muutos ei muuta taloudellisia realiteetteja. Lisää kuitenkin joustavuutta ja mahdollistaa metsänomistajan tavoitteiden toteutumisen esim. poikkeuksellisissa puumarkkinatilanteissa Suomen metsäkeskus 31 Uudistamisvelvoitteen syntyminen Uudistamisvelvoite uudistushakkuussa (5 a ) ja kasvatushakkuussa (5 ) Hakkuusta seuraa uudistamisvelvoite, 1) jos avoin alue on yli 0,3 ha Myös kasvatushakkuu muuttuu uudistushakkuuksi rajan ylityttyä. 2) jos kasvatuskelpoisen puuston määrä alittaa säännösten edellyttämän vähimmäismäärän käsittelyalueella. Mahdollistaa uudistamisen enintään 0,3 ha:n pienaukkoja käyttäen, jolloin hakkuu katsotaan kasvatushakkuuksi Suomen metsäkeskus 32 16
41 Uudistamisvelvoitteen syntyminen Ei uudistamisvelvoitetta (5 a ) Vähätuottoiset ojitetut turvemaat runkopuun kasvu alle 1 m³/ha/vuosi Hakkuun jälkeen on jäätävä luonnon monimuotoisuutta edistävää puustoa 20 runkoa/ha. Ennallistamiskohteet 1) alunperin harvapuustoisen/avoimen suon ennallistaminen metsäkeskuksen tai viranomaisen hyväksymän suunnitelman mukaisesti, 2) tai hyväksytyn suunnitelman mukainen perinneympäristön ennallistaminen. Ennallistamisessa edellytetään, että ennen metsänkäyttöilmoituksen jättämistä toimitetaan asiakirjat alueen aiemmasta tilasta sekä selvitys ennallistamis-toimenpiteistä alueyksikölle tai viranomaiselle. (VNA 7 ) Suomen metsäkeskus 33 Uudistamisvelvoitteen syntyminen Ei uudistamisvelvoitetta Maisematyöluvan sisältämien toimenpiderajoitusten estäessä lain mukaisen uudistamisvelvoitteen täyttämisen, katsotaan, että metsälakia on kuitenkin noudatettu. (8 ) Suomen metsäkeskus 34 17
42 Uudistamisvelvoitteen sisältö Perustamistoimenpiteet (8 ) Perustamistoimenpiteiden vaatimus edelleen olemassa. Tarvittaessa taimien kasvua haittaavan pensaiden ja puuston raivaus, heinäntorjunta sekä maanmuokkaus. Lisäksi tarvittaessa järjesteltävä vesitalous sekä tehtävä täydennysviljely ja muu jälkihoito. Aiemmin maanpinnan käsittely oli pakollinen kuusen luontaisessa uudistamisessa, jos ennen uudistushakkuuta ei ollut selvää taimettumista. Vesitalous on järjesteltävä, jos uudistushakkuu on muuttanut sitä niin, että taimikon aikaansaaminen on vaarantunut. (VNA 9 ) Suomen metsäkeskus 35 Uudistamisvelvoitteen sisältö Perustamistoimenpiteet (edelleen) Haittaaviksi puiksi ja pensaiksi ei katsota (VNA 9 ) monimuotoisuutta ja maisema-arvoja säilyttäviä jaloja lehtipuita tai yksittäisiä vanhoja puita (esim. kookkaat männyt, haavat, raidat, koivut) tai niiden muodostamia puuryhmiä lahopuita kasvatuskelpoisten puiden ryhmiä Suomen metsäkeskus 36 18
43 Uudistamisvelvoitteen sisältö Perustamistoimenpiteet (8 ) Perustamistoimenpiteet saatettava loppuun kolmen vuoden kuluessa puunkorjuusta kuten aiemmin (2010 asti oli rajana myös 5 v puunkorjuun aloituksesta). Luontaisen uudistumisen edellytykset (VNA 8 ) kuten aiemmin. Jos edellytykset eivät täyty, on tehtävä viljely. (VNA 9 ) Edellytysten menetys - esim. siemenpuut kaatuvat ennen taimettumista - johtaa viljelyyn uudistamisvelvoitteen kautta. Ei edellytetä enää kuitenkaan, että on tapahtunut kuusen taimettumista jo ennen uudistushakkuuta Suomen metsäkeskus 37 Uudistamisvelvoitteen sisältö Uudistamiseen hyväksyttävät puulajit (8 a ) Männyn, kuusen, rauduskoivun ja haavan lisäksi hybridihaapa, siperianlehtikuusi, tervaleppä, metsälehmus, tammi, kynä- ja vuorijalava, vaahtera sekä saarni sallittuja valtapuulajina taimikkoa perustettaessa ilman erityisehtoja hieskoivu edelleen rajoitetusti. Hyväksyttäville puulajeille ei enää tarkkaa kasvupaikkarajausta. Muita kuin em. puulajeja käytettäessä on selvitettävä metsänkäyttöilmoituksessa kasvatuskelpoisuus ja soveltuvuus alueelle. Kasvatuskelpoisuuden vaatimuksena ei ole enää markkinakelpoisen puun tuottaminen Suomen metsäkeskus 38 19
44 Uudistamisvelvoitteen sisältö Uudistamiseen hyväksyttävät puulajit Hieskoivu sallittu pääpuulajina kuten aiemmin (8 a ) Turvemaat Kangasmaiden soistuneet osat Tiiviit savi- tai hiesuvaltaiset maa Muilla kasvupaikoilla hieskoivu hyväksytään täydentävänä puulajina kuten aiemmin (VNA 12 ) Pohjoisessa Suomessa osuus taimikosta enintään 50 % Muualla osuus taimikosta enintään 20 % Suomen metsäkeskus 39 Uudistamisvelvoitteen täyttävä taimikko Velvoitteen täyttyminen Velvoite täyttyy, kun taimien keskipituus 0,4 m. (8 ) Sama määräaika, vuoden kuluessa puunkorjuun päättymisestä, koskee sekä viljeltyjä että luontaisesti uudistuneita taimikoita. Riittävän tiheä, taimet tasaisesti jakautuneet. Muu kasvillisuus ei uhkaa kehitystä välittömästi. Aiemmin taloudellisesti kasvatuskelpoinen taimikko saavutettiin, kun taimien keskipituus oli 1,3 m Suomen metsäkeskus 40 20
45 Uudistamisvelvoitteen täyttävä taimikko Kehityskelpoinen taimikko saavutettava määräajassa, jotka uudet. (VNA 10 ) Kehityskelpoinen taimikko, keskipituus 0,4 m Hakkuun päättymisestä, vuotta Suojametsäalue 25 Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä, aiemmin Lappi (etelä) sekä Kuusamo ja Taivalkoski, aiemmin Pohjoinen Suomi 20 Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa, aiemmin Keskinen Suomi 15 Etelä-Suomi, aiemmin Eteläinen Suomi Suomen metsäkeskus 41 Uudistamisvelvoitteen täyttävä taimikko (VNA 11 ) Eteläinen ja keskinen Suomi: Havupuuvaltaiset taimikot tainta/ha Lehtipuuvaltaiset taimikot tainta/ha Aiemmin mä ku le Suurempi tiheys vaaditaan, koska uudistamisvelvoite täyttyy jo, kun taimikon keskipituus on vähintään 0,4 m (aiemmin 1,3 m). Dyynimetsät ja paahderinteet: vaatimus 500 kpl/ha pienempi kuin edellä (VNA 11 ) Suomen metsäkeskus 42 21
46 Puunkorjuun toteutus, korjuuvauriot Kasvatuskelpoisen puuston laatu (VNA 5 ) Ehdottomat enimmäisrajat vaurioille. Käsittelyalueelle jäävän puuston vaurio-% ei saa puunkorjuun jälkeen ylittää 15 %. Lasketaan vaurioituneiden ja kaikkien runkolukuun luettavien puiden suhteena. Ajourapainaumaksi katsotaan yli metrin pituinen ja kenttäkerroksen alareunasta laskettuna yli 10 cm syvä painauma. Painaumien osuus käsittelyalueen ajourien kokonaispituudesta ei saa ylittää 15 % kangasmaalla 25 % turvemaalla Suomen metsäkeskus 43 Suojametsät ja suoja-alueet (12 ja 13 ) Suojametsäalueilla toimenpiteiltä ei vaadita enää erillistä hakkuu- ja uudistamissuunnitelmaa, Metsänkäyttöilmoitukseen merkitään, onko kyse suojametsästä tai suoja-alueesta Suomen metsäkeskus 44 22
47 Vastuut hakkuussa Metsänhakkaajan ja leimikkosuunnittelijan tekijänvastuu (7 ) Nyt myös suunnittelijan vastuu. ml. 10 :n kohteet ja niihin liittyvät rajaukset ts. karttarajaukset leimikkosuunnitelmissa. Leimikkosuunnitelman tekijä vastaa suunnitelman lainmukaisuudesta (tekijänvastuu). Hakkaajan ja suunnittelijan vastuuta arvioitaessa: onko hakkuu perustunut leimikkosuunnitelmaan onko hakkaaja saanut tiedon 10 :n kohteista Suomen metsäkeskus 45 Vastuut hakkuussa Maanomistajan tai hallintaoikeuden haltijan valtuuttaman henkilön ilmoitusvelvollisuus (7 a ) Maanomistajalla ilmoitusvelvollisuus (hakkuiden) metsänkäyttöilmoitukseen merkitsemistään käsittelyalueella mahdollisesti sijaitsevista tiedetyistä erityisen tärkeistä elinympäristöistä. Koskee myös maanomistajan edustajaa, joka tekee metsänkäyttöilmoituksen. Ilmoitettava hakkuuoikeuden haltijalle myös metsäkeskuksen ilmoittamat kohteet, jotka metsäkeskus on ilmoittanut metsänkäyttöilmoituksen perusteella maanomistajalle ja tämän edustajalle Suomen metsäkeskus 46 23
48 Hallinnollinen menettely ja seuraamukset Metsänkäyttöilmoitus Leimikkosuunnitelma Metsäkeskuksen ilmoitusvelvollisuus Ennakkotieto erityisen tärkeästä elinympäristöstä Poikkeuslupa ML10 :n kohteen käsittelyyn Rangaistukset ja korjaavat toimenpiteet Muuta Metsänkäyttöilmoitus Metsänkäyttöilmoituksen teko (14 ) Ilmoitusvelvollisuus koskee maanomistajan ja hallintatms. oikeuden haltijan lisäksi hänen valtuuttamaansa. Muutokset ilmoitusta vaativissa töissä: Suurialaisten tie- tai sähkölinjojen hakkuut ilmoituksen piiriin. Myös suojametsäalueen hakkuut ilmoituksen piiriin. Ilmoitusta ei vaadita sähkölinjojen reunavyöhykehakkuista Suomen metsäkeskus 48 24
49 Metsänkäyttöilmoitus Metsänkäyttöilmoituksessa annettavat tiedot (MMM:n asetus metsänkäyttöilmoituksesta 1, laki 14 ) 1) maanomistajan tai hallintaoikeuden tms. oikeuden haltijan nimi- ja yhteystiedot; lisäksi hänen mahdollisesti valtuuttamansa henkilön em. tiedot 2) metsänhakkuuoikeuden haltijan em. tiedot, jos hakkuuoikeus luovutettu ennen ilmoituksen tekemistä 3) käsittelyaluetta koskevan kiinteistön tai kiinteistöjen nimi ja rekisteri-nro tai kiinteistötunnus sekä sijaintikunta ja -kylä 4) käsittelyalueen sijainti riittävällä tarkkuudella kartalla tai paikkatietoina sekä sen pinta-ala Suomen metsäkeskus 49 Metsänkäyttöilmoitus Metsänkäyttöilmoituksessa annettavat tiedot (jatk.) 5) hakkuun tarkoitus (5, 5 a, 5 b ) ja toteuttamistapa sekä jos kyse lain 5 b :n mukaisen (erityiskohteen) hakkuusta, selvitys kohteen erityisluonteesta ja sen edellyttämästä hakkuutavasta jos kyse kallioisesta tms. (VNA 2 ), jolla jäävän puuston määrä tulee alittamaan lakirajan, selvitys erityisen perustellusta syystä 6) uudistushakkuussa metsikkökuvioittain kasvupaikka, uudistamistapa, uudistamisen pääasiallinen puulaji tai puulajit sekä mahdollinen maanpinnan käsittelymenetelmä 7) uudistushakkuun mahdollinen kohdistuminen kokonaan tai osaksi vähätuottoiselle ojitetulle turvemaalle tai ennallistettavaan elinympäristöön 8) tuhon aiheuttaja metsätuhon vuoksi hakattaessa Suomen metsäkeskus 50 25
50 Metsänkäyttöilmoitus Metsänkäyttöilmoituksessa annettavat tiedot (jatk.) 9) jos metsätalousmaata otetaan muuhun käyttöön (3 ), tieto uudesta käyttötarkoituksesta 10) onko kysymyksessä suojametsäalue (12 ) tai suoja-alue (13 ) 11) jos käsittely koskee 10 :n elinympäristöä/-ympäristöjä, millainen elinympäristö kyseessä selvitys suunnitelluista 10 a ja 10 b :ssä sallituista toimenpiteistä selvitys ominaispiirteiden säilyttämisen tai vahvistamisen huomioon ottamisesta. 12) laatijan nimi ja yhteystiedot Suomen metsäkeskus 51 Metsänkäyttöilmoitus Metsänkäyttöilmoituksessa annettavat tiedot (jatk.) Metsänkäyttöilmoitukseen voidaan sisällyttää tietoja, miten suunnitellussa toimenpiteessä on tarkoitus turvata yleiset edellytykset metsän biologiselle monimuotoisuudelle ominaisten elinympäristöjen säilymiselle myös muualla kuin 10 :n kohteiden alueilla. Ilmoitus voi sisältää useita käsittelyalueita. Antajalla on ilmoituksen tarkistamisvelvollisuus ennen toimenpidettä, jos hakkuutapa tai käsittelyalue muuttuu merkittävästi. Esim.: tasaikäisrakenteinen kasvatushakkuu muuttuu eriikäisrakenteiseksi tai päinvastoin kasvatushakkuu muuttuu uudistushakkuuksi tai päinvastoin Suomen metsäkeskus 52 26
51 Metsänkäyttöilmoitus Ilmoituksen määräajat (14 ) Ilmoitus vähintään 10 päivää (aiemmin 14) ennen hakkuuta tai muuta toimenpidettä. Laskeminen alkaa ilmoituksen saapumista seuraavasta arkipäivästä. Esim. perjantaina jätetyssä laskenta alkaa arkimaanantaista. Aikaisintaan 3 vuotta ennen toimenpidettä. Laajoja metsätuhoja koskevissa hakkuissa metsänkäyttöilmoitukselle ei ole määräaikaa: Poikkeuslupaa ei tarvita ennenaikaisessa aloituksessa, lukuun ottamatta 10 :n kohteita. Edellytykset: Metsäkeskus on osoittanut, ts. rajannut, ko. laajan tuhoalueen. Hakkuun on pääosin kohdistuttava tuhopuustoon Suomen metsäkeskus 53 Metsänkäyttöilmoitus Maanomistajan ilmoitusvelvollisuus (7 a ) Maanomistajan on ilmoitettava hakkuuoikeuden ostajalle metsänkäyttöilmoitukseen merkitsemänsä tiedot hakkuussa huomioon otettavista 10 :n kohteista. Velvollisuus koskee myös maanomistajan edustajaa, jos tämä tekee metsänkäyttöilmoituksen. Lisäksi hakkuuoikeuden ostajalle on maanomistajan tai hänen edustajansa ilmoitettava metsäkeskukselta saamansa kohdetiedot, jotka metsäkeskus on antanut ilmoitusvelvollisuutensa nojalla. Suomen metsäkeskus 54 27
52 Leimikkosuunnitelma Leimikkosuunnitelman sisältö (7 ) Hakkuut hakkuutavoittain. Tiedossa olevat 10 :n kohteet kartalle rajattuina. Allekirjoitus tai muu vahvistaminen. Lainvastainen leimikkosuunnitelma, esim. 10 :n kohde rajaamatta 10 :n kohteelle suunniteltu käsittelytapa lainvastainen (10 a, 10 b ) Suomen metsäkeskus 55 Metsäkeskuksen ilmoitusvelvollisuus Metsäkeskuksen ilmoitusvelvollisuus (7 a ) Metsänkäyttöilmoitukseen sisältyvällä käsittelyalueella tai sen läheisyydessä on tiedossa oleva 10 :n kohde erityisesti suojeltava laji- ja luontotyyppi Natura alue muu viranomaisen päätökseen perustuva vastaava kohde (metsälaki voimassa, esim. luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypit tai muinaisjäännös, jolla viranomaisen rajauspäätös). Suomen metsäkeskus 56 28
53 Metsäkeskuksen ilmoitusvelvollisuus Metsäkeskuksen ilmoitusvelvollisuus (7 a ) (jatk.) Ilmoitus annettava maanomistajille sekä tämän tiedossa olevalle edustajalle ja hakkuuoikeuden haltijalle. Lisäksi laji- ja luontotyypin ja Natura 2000-alueen osalta myös ELY:lle Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka ilmoitettava kuten aiemmin. (14 b ) Suomen metsäkeskus 57 Ennakkotieto erityisen tärkeästä elinympäristöstä Ennakkotieto (14 c ) Kuten aiemmin maanomistaja tai hänen valtuuttamansa hakkuuoikeuden haltija voi hakea ennen hakkuuta tai muuta metsän käsittelyä metsäkeskukselta metsänkäyttöilmoitukseen liittyvän ennakkotiedon onko kohde 10 :n mukainen elinympäristö onko ilmoitettu metsänkäsittely 10 a ja 10 b :n mukainen. Metsäkeskuksen on noudatettava antamaansa ennakkotietoa lainvalvonnassa. Ennakkotieto erityisen tärkeästä elinympäristöstä maksuton. (23 a ) Suomen metsäkeskus 58 29
54 Poikkeuslupa erityisen tärkeän elinympäristön käsittelyyn Vähäisen taloudellisen merkityksen raja Raja määritelty nyt laissa (11 ). Vähäisen taloudellisen menetyksen raja euromääräisesti kuten aiemmin eli tai yli 4% markkinakelpoisen puuston arvosta. Markkinakelpoinen puusto = kasvatuskelpoinen puusto, jolle muodostuu kantohinta Em. arvo määritetään kiinteistökohtaisesti, ei enää omistajan kaikkien saman kunnan alueella olevien kiinteistöjen puuston hakkuuarvo Suomen metsäkeskus 59 Poikkeuslupa Poikkeuslupa erityisen tärkeän elinympäristön käsittelyyn (11 ) Poikkeuslupa on hakemuksesta myönnettävä raja-arvon ylittyessä (jos ei korvausta Kemeran ympäristötuella). Jos elinympäristön puuston arvo ylittää raja-arvon, säilytetään arvokkain osa erityisen tärkeästä elinympäristöstä joka tapauksessa. Metsäkuljetus ja puron ylitys sallittua erityistä varovaisuutta noudattaen, mikäli ei vaaranna ominaispiirteiden säilymistä Suomen metsäkeskus 60 30
Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta
Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen
LisätiedotHakkuut ja uudistamisvelvoite
Hakkuut ja uudistamisvelvoite Kasvatushakkuut Uudistushakkuut Puuston uudistamisvelvoitteen syntyminen ja sisältö Puunkorjuun toteutus, korjuuvauriot Vastuut hakkuussa Kasvatushakkuut Kasvatushakkuun vaihtoehtoiset
LisätiedotMetsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn
Metsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn 37. Päättäjien Metsäakatemia Vieremällä 24.9.2014 Markku Remes, edistämispalvelujen päällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Pohjois-Savo Metsälaki
LisätiedotMetsälaki. Monimuotoisuuden turvaaminen
Metsälaki Monimuotoisuuden turvaaminen Yleistä Erityisen tärkeiksi määriteltyjen elinympäristöjen kohteet pienialaisia tai metsätaloudellisesti vähämerkityksisiä (10 ) Taloudellista arvoa arvioitaessa
LisätiedotHakkuut ja uudistamisvelvoite
Hakkuut ja uudistamisvelvoite Tasa- ja eri-ikäisrakenteinen metsätalous Kasvatushakkuut Uudistushakkuut Puuston uudistamisvelvoitteen syntyminen ja sisältö Puunkorjuun toteutus, korjuuvauriot Suojametsät
LisätiedotMetsälain uudistaminen 2014
Metsälain uudistaminen 2014 Metsälakikoulutus Suomen metsäkeskus ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2013-2014 Johdanto Taustaa Metsänkasvatuksen aineettomat arvot nousseet yhä enemmän taloudellisten
LisätiedotEsityksen sisältö. Alkuperäiset dokumentit
Alkuperäiset dokumentit Esityksen sisältö Laki metsälain muuttamisesta 1085/2013 Valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä 1308/2013 Maa- metsätalousministeriön asetus metsänkäyttöilmoituksesta
LisätiedotMetsälain uudistaminen 2014
Metsälain uudistaminen 2014 Metsälaki, Lahti 13.11.2013 Johtava esittelijä Ilkka Koivisto Esittelijä Mikko Kallioinen Suomen metsäkeskus ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2013 Suomen metsäkeskus
LisätiedotMetsälain uudistaminen 2014
Metsälain uudistaminen 2014 Metsälakikoulutus Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Lapin alueyksikkö Rovaniemi 20.11.2013 1 Esityksen sisältö metsälain sisältö, soveltamisala ja käsitteet kasvatushakkuut;
LisätiedotMetsälain muutokset 2014
Metsälain muutokset 2014 Uudistunut metsälainsäädäntö ja uudet metsänhoidon suositukset 10.4.2014 Seinäjoki johtava esittelijä Pekka Hovila Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaan
LisätiedotMetsälain sisältö ja soveltamisala. Keskeisiä muutoksia Soveltamisala Käsitteet
Metsälain sisältö ja soveltamisala Keskeisiä muutoksia Soveltamisala Käsitteet Keskeisiä muutoksia Uudistushakkuiden järeys- ja ikärajoitteet poistuneet kiertoaika metsänomistajan päätettävissä Hakkuu-
LisätiedotEsityksen sisältö. Alkuperäiset dokumentit
Alkuperäiset dokumentit Esityksen sisältö Laki metsälain muuttamisesta 1085/2013 Valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä 1308/2013 Maa- metsätalousministeriön asetus metsänkäyttöilmoituksesta
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA. 1085/2013 Laki. metsälain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 2013 1085/2013 Laki metsälain muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan metsälain
LisätiedotSuomen metsäkeskus. Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen
Suomen metsäkeskus Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen Esityksen sisältö Metsään.fi palvelu Uusi metsälaki 28.11.2012 Metsään.fi sähköinen asiointipalvelu Palvelu avattu metsänomistajille
LisätiedotMetsälain uudistaminen. Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto
Metsälain uudistaminen Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto Lakimuutoksen taustaa Metsänkasvatuksen aineettomat arvot ovat nousseet yhä enemmän taloudellisten tavoitteiden rinnalle.
LisätiedotMetsälain muutokset 2014
Metsälain muutokset 2014 Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Pello 28.4.2014 Ylitornio 5.5.2014 Tarmo Uusitalo Esityksen sisältö Metsälain keskeiset muutokset ja käsitteet Kasvatushakkuut; muutokset Uudistushakkuut
LisätiedotMetsälain uudistaminen 2014
Metsälain uudistaminen 2014 Suomen metsäkeskus ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2013 Suomen metsäkeskus 1 Esityksen sisältö Tämä esitys pohjautuu dokumentteihin Hallituksen esitys 75/2013: Laki
LisätiedotPienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä
Pienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015, Koli Luonnonhoidon johtava asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Metsäluonnonhoito
LisätiedotMetsälain uudistaminen 2014
Metsälain uudistaminen 2014 Metsälakikoulutus Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Heikki Vähätalo, johtava esittelijä Pohjois-Pohjanmaan alueyksikkö 13.11.2013 1 Esityksen sisältö Tämä esitys pohjautuu
LisätiedotMetsälain uudistaminen 2014
Metsälain uudistaminen 2014 Metsälakikoulutus Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Aluejohtaja Anssi Niskanen Pohjois-Karjalan alueyksikkö Joensuu, Tiedepuisto 19.11.2013 1 18.11.2013 Suomen metsäkeskus
LisätiedotErirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014
Erirakenteinen metsänkasvatus Tiina Ojansivu 21.10.2014 Metsälain muutokset kasvatushakkuissa Erirakenteinen metsänkasvatus hyväksyttiin metsänkasvatusmenetelmäksi. Poiminta- ja pienaukkohakkuut katsotaan
LisätiedotMetsänomistajan valinnanvapaus metsänhoidossa nykyisen oikeustilan ja uudistusehdotuksen vertailua. Tero Laakso MMM, MH, OTK Itä-Suomen yliopisto
Metsänomistajan valinnanvapaus metsänhoidossa nykyisen oikeustilan ja uudistusehdotuksen vertailua Tero Laakso MMM, MH, OTK Itä-Suomen yliopisto Mitä ja miten? HE: huomattavat sisällölliset muutokset,
LisätiedotMonimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt
Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden
LisätiedotEnsikosketus metsälakiin - mitä lakiuudistuksella tavoitellaan
Ensikosketus metsälakiin - mitä lakiuudistuksella tavoitellaan Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Metsä- ja bioenergiayksikkö 22.10.2014 1 Maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2013. 1308/2013 Valtioneuvoston asetus. metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2013 1308/2013 Valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2013 Valtioneuvoston
LisätiedotEri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotJohdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä
Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää
LisätiedotPoiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä
Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita
LisätiedotLaki metsälain muuttamisesta 1085/2013
Laki metsälain muuttamisesta 1085/2013 Esityksen sisällys Lain tausta Lain tavoitteet Toimintaympäristö Muutokset lakitekstissä ja metsässä Eri-ikäiskasvatuksen menetelmät Mitä muuttui metsänomistajalla?
LisätiedotUusi metsälaki ja metsien käsittely. Lapin metsätalouspäivät , Levi Johtava esittelijä Tommi Lohi, Suomen metsäkeskus
Uusi metsälaki ja metsien käsittely Lapin metsätalouspäivät 5.-6.2.2015, Levi Johtava esittelijä Tommi Lohi, Suomen metsäkeskus Esityksen sisältö metsälain keskeiset muutokset, lyhyt kertaus etukäteisodotukset
LisätiedotKiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
LisätiedotKorjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014
Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen
LisätiedotEnergiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus
Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.
Lisätiedot30.9.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1
30.9.2014, Joensuu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 METSÄNOMISTAMISEN OHJAUS Luento 2 Metsien kestävä käyttö Metsän käyttöä ohjaavat lait ja suositukset Metsien suojelumahdollisuudet 10.11.2014 Suomen metsäkeskus
Lisätiedot- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA
METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
LisätiedotKuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet
Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2
LisätiedotItärajan kasvumaakunta
Kestävä kehitys on yhteistyötä parhaat käytännöt kunnissa Itärajan kasvumaakunta maakuntajohtaja Matti Viialainen Holiday Club Saimaa 28.1.2014 Uusiutuva Etelä-Karjala Vihreitä hankkeita: Etelä-Karjalan
LisätiedotPerjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.
Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.30 kotimatka alkaa Luento 3: Metsän arvokkaat luontokohteet Luentorunko 1. Luonnon monimuotoisuus
LisätiedotLuonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014
Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Ylistaro-talo 21.10.2014 Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäkeskuksen
LisätiedotMetsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala
Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013
LisätiedotMuuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?
Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä
LisätiedotValtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään metsälain (1093/1996) nojalla:
Luonnos 8.2.2013 Valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään metsälain (1093/1996)
LisätiedotMetsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016
SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO NETTONYKYARVO NETTOTULOT JA HAKKUUKERTYMÄT ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 KUNTA TILA REK.NRO 1234567892 LAATIJA: Antti Ahokas, Metsäasiantuntija 2 KASVUPAIKKOJEN PINTAALA JA PUUSTO
LisätiedotMetsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito
Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -
LisätiedotKeskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen
Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Risto Ranta, Hannu Niemelä 9.10.2013 08.10.13 1 Taustaa MTK:n/SLC:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositus Viime vuosien myrskyt Sähkömarkkinalain
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotMETSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus
METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden
LisätiedotKuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä
Kunta Alue Ms 593 463 95 kirja 2019 Sivu 1 / 6 Kunta 593 Alue 463 Ms 95 METSÄPELTO II jne. Vallitseva jakso 51 21 566 22 19 186 85 96 10,9 52 12 297 23 19 111 70 39 6,3 52 3 87 20 18 25 11 13 1,4 Rauduskoivu
LisätiedotEri ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 11.6.2012 1 Eri ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts. avohakkuun
LisätiedotKohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito
Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-
LisätiedotMetsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus
Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset
LisätiedotKemeralain uudistamisen vaikutukset metsänparannukseen
Kemeralain uudistamisen vaikutukset metsänparannukseen Metsänparannuspäivä Kajaanissa 31.10.2014 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö 1 Kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista
LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue
LisätiedotEri-ikäisrakenteisten metsien korjuu ja korjuujälki
Eri-ikäisrakenteisten metsien korjuu ja korjuujälki Yrittäjätreffit III -koulutus Koulutusaineisto 23.10.2014 Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Vanhatalo Kalle 1 Koulutuksen aiheet 1. Korjuun laadun
LisätiedotHIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala
HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä Heikki Kuoppala Hirvivahinkojen arviointi muuttuu Valtioneuvoston asetus riistavahingoista annetun asetuksen muuttamisesta 268/2017 Tullut voimaan 15.5.2017
LisätiedotRiihimäen kaupungin metsäsuunnitelma 2015-2022
Riihimäen kaupungin metsäsuunnitelma 2015-2022 Tiivistelmä Metsäsuunnitelma antaa vankan pohjan metsäomaisuuden hoitoon ja sen arvonmääritykseen. Suunnitelma tehdään metsänomistajan tavoitteiden mukaisesti
LisätiedotMetsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt
Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt Laki elinympäristöistä ja samalla käyttörajoitukset voimaan 1.1.1997 Erityisen tärkeitä elinympäristöjä tulee hoitaa ja käyttää siten, että luonnon monimuotoisuudelle
LisätiedotKoivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012
Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka
LisätiedotMiten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut
Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt
Lisätiedot21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1
21.10.2014, Joensuu 1 Luento 4 METSÄN UUDISTAMINEN TASAIKÄISRAKENTEISESSA METSÄN KASVATUKSESSA Uudistamiseen vaikuttavat tekijät Nykyaikaiset metsänuudistamismenetelmät (luontainen ja viljely) ja uudistamisketjun
LisätiedotMETSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä
METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä 20.3.2018 Heikki Kuoppala Hirvivahinkojen arviointiin muutoksia Valtioneuvoston asetus riistavahingoista annetun asetuksen muuttamisesta
LisätiedotPäivän teemat. Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä
Päivän teemat Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä Metsätaloutta koskevia lakeja Metsälaki (muutos 1.1.2014) Laki puutavaran mittauksesta (muutos 1.7.2013) Laki
LisätiedotMetsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Raudus ja hieskoivu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu
LisätiedotTulkintasuosituksia metsälain 10 :n tarkoittamien erityisen tärkeiden elinympäristöjen rajaamisesta ja käsittelystä
Tulkintasuosituksia metsälain 10 :n tarkoittamien erityisen tärkeiden elinympäristöjen rajaamisesta ja käsittelystä { 2 } Metsälain 10 -kohteiden tulkintasuositus 9.11.2018 Tämä suositus on valmisteltu
LisätiedotMetsälain uudistaminen ylitarkastaja Matti Mäkelä maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto
Metsälain uudistaminen 4.2.2013 ylitarkastaja Matti Mäkelä maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto Lakimuutoksen taustaa Metsänkasvatuksen aineettomat arvot ovat nousseet yhä enemmän taloudellisten
LisätiedotHeinijärvien elinympäristöselvitys
Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista
LisätiedotMETSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö
METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu
LisätiedotEtelä-Savon metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006
Etelä-Savon metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi / 9.8.2007 1 Maastotyöt 2004 2008 Otantamittauksia
LisätiedotMetsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Kuusi Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotHarvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
LisätiedotPuusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen
Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen Metsälakiseminaari 22.10.2014 Lahti Johtava metsänhoidon asiantuntija Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Eri-ikäisrakenteisen metsän rakennepiirteitä Sekaisin
LisätiedotRN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha
RN:o 2:95 2,5 ha RN:o 2:87 n.19,3 ha Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014 2,5 ha Palonen 595-427-2-95 Raimola 595-427-2-87 Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus
LisätiedotMetsänhoitoa kanalintuja suosien
RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön
LisätiedotMetsänhoitotyöt kuvioittain
Sivu 17 5.4.2019 Metsänhoitotyöt kuvioittain 794 Taimikonharvennus 2020 0,2 78 797 Nuoren metsän kunnostus 2020 0,2 185 Mahdollisesti liito-oravalle soveltuva alue.sekapuustoisuus säilytetään. 801 Nuoren
LisätiedotPoiminta- ja pienaukkohakkuut
Poiminta- ja pienaukkohakkuut Sauli Valkonen METLA Vantaa 15.4.2010 1 Sisältö metsänhoidollinen toimivuus puuntuotos puunkorjuu ja hankinta juurikääpä ja muut tuhot kannattavuus metsäluonnon monimuotoisuus
LisätiedotUlkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
LisätiedotKEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN
KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN 1. Talousmetsien luonnonhoito 2. METSOn keinot 3. METSOn valintakriteerit 4. Luonnonsuojelualueen perustaminen 5. Ympäristötuki 1. Talousmetsien luonnonhoito Arvokkaiden
LisätiedotLAUSUNTO luonnoksesta hallituksen esitykseksi metsälain muuttamisesta
EKOMETSÄTALOUDEN LIITTO/ 25.3.2013 puheenjohtaja Sakari Hankonen Maa- ja metsätalousministeriölle LAUSUNTO luonnoksesta hallituksen esitykseksi metsälain muuttamisesta Nykyisen ja tulevan metsälain ensimmäisessä
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Metsäfoorumi 14.1.2014 Anne Grönlund, Pohjois-Savon ELY-keskus Kuva: Kaisa Törmänen METSOn tavoitteet ja keinot Valtioneuvoston Metso-päätös 2008
LisätiedotKuviokirja 2014. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.
Kunta Alue Ms 90 828 70 kirja 2014 Osa 8 Sivu 1 / 8 paikka Kunta 90 Alue 828 Ms 70 SIRKKALA Vallitseva jakso 16 5 1800 6 5 19 4,0 16 4 1600 6 5 16 3,4 Rauduskoivu 14 1 200 6 7 2 0,5 Nuoren metsän kunnostus
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
LisätiedotOnko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?
Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita
LisätiedotMETSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit
METSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit Juha Siitonen, Reijo Penttilä Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö 15.11.010 1 Taustaa Metlan 009 alkanut, MMM:n rahoittama hanke tavoitteena
LisätiedotKuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.
Kunta Alue Ms 420 599 517 kirja 2015 Osa 8 Sivu 1 / 5 paikka Kunta 420 Alue 599 Ms 517 HEIKKIMÄKI Vallitseva jakso 44 17 600 20 17 136 43 90 9,8 35 0 14 19 15 3 1 2 0,3 45 7 232 20 15 54 29 24 3,7 45 7
LisätiedotMetsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen
30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus
LisätiedotMyllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus
Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus Metsien hoito Hoidon bruttopinta-ala on vajaa puolet (62 ha) koko alueen luonnonmukaisten alueiden pinta-alasta (n. 141 ha).
LisätiedotTaustaa puustoisista perinneympäristöistä
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi
LisätiedotKolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén
Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,
LisätiedotKuvioluettelo. LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2. 31 1,1 Kuivahko kangas. 2 2 1800 1 1,9 kangasmaa Rauduskoivu 6 2 4
LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2 Kuio Kuioluettelo Kasupaikka ja kehitysluokka Puustotiedot Toimenpiteet ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa,
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue
LisätiedotSuomen metsien inventointi
Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien
LisätiedotKuviokirja 2012. Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7,5. --------- Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua.
Kunta Alue Ms 694 1 10 kirja 2012 Osa 8 Sivu 1 / 62 paikka Kunta 694 Alue 1 Ms 10 MÄNTYNIEMI II jne. 10 1 0,8 ha Metsämaa Kangas Lehtomainen kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä metsikkö Vallitseva
LisätiedotRiihimäen kaupungin puistometsäsuunnitelma
Riihimäen kaupungin puistometsäsuunnitelma 2015-2022 Tiivistelmä Puistometsäsuunnitelmassa korostuu luonnon monimuotoisuus. Näillä lähivirkistysalueilla pyritään säilyttämään puusto elinvoimaisena harvennuksilla
LisätiedotMETSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde
LisätiedotMetsähallituksen kokemuksia erityishakkuista
Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista Metla/Tikkurila 22.3.2013 Niklas Björkqvist Hakkuutavan valinta Tavanomaiset monikäyttömetsät Yleensä tavanomainen uudistushakkuu, selkeä uudistamisvaihe Erityiskohteet,
LisätiedotToimenpiteet kuvioittain
Toimenpiteet kuvioittain Alaharvennus 24.0 (1 ha, mänty, ppa 26m 2 ) Toimenpide: Männikön alaharvennus - Minimi pohjapinta-ala 10m 2 - Poistetaan pienempiä puita alaharvennuksella, monimuotoisuuden kannalta
LisätiedotKuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?
Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat
LisätiedotLuontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia
Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia Juho Pennanen Metsien luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit -seminaari, Metla,, 4.5.2007
Lisätiedot