LAUSUNTO luonnoksesta hallituksen esitykseksi metsälain muuttamisesta

Transkriptio

1 EKOMETSÄTALOUDEN LIITTO/ puheenjohtaja Sakari Hankonen Maa- ja metsätalousministeriölle LAUSUNTO luonnoksesta hallituksen esitykseksi metsälain muuttamisesta Nykyisen ja tulevan metsälain ensimmäisessä pykälässä on määritelty lain tarkoitus: Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla, kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään. Näkemyksemme mukaan lakiehdotus on ristiriidassa yllämainitun lain tarkoituksen sekä Perustuslain kanssa. Seuraavassa luettelemme keskeisimmät epäkohdat: TALOUDELLISEN KÄYTÖN EDISTÄMINEN Useat viimeaikaisest tutkimustulokset ovat osoittaneet että eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus sekä jaksollisen kasvatuksen luontainen uudistaminen ovat useissa tapauksissa taloudellisempi metsänkasvatusmuoto kuin viljelymetsätalous. Silti luonnoksessa ensisijainen metsänuudistamismuoto on metsänviljely, mm. seuraavin perustein: -Uudistamisvelvoitteen täyttävälle taimikolle on määritelty vain yhdet aika- ja pituusrajat. Useissa tapauksissa on taloudellisesti perustellumpaa valita luontainen uudistaminen vaikka se tarkoittaisi huomattavasti pidempää aikaa taimettumiselle. -Luontaista uudistamista käytettäessä on ennakolta...oltava edellytykset taimien syntymiselle. Mitään vastaavaa ennakolta määriteltyä velvoitetta metsänviljelyn onnistumiselle ei ole. Kuitenkin metsänviljelyn epäonnistumisriski suhteutettuna uudistamisen taloudelliseen panostukseen on huomattavasi luontaista uudistamista suurempi. -Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatukselle ei ole määritelty mitään kriteerejä uudistuspainotteiselle hakkuulle. Asetusluonnoksessa esitetyt kasvatushakkuun minimipohjapinta-alat rajoittavat taloudellisesti tarkoituksenmukaisimpien hakkuuvaihtoehtojen käyttöä sekä hankaloittavat riittävän taimettumisen aikaansaamista eritoten mäntyvaltaisissa metsissä. EKOLOGISEN KÄYTÖN EDISTÄMINEN JA BIOLOGISEN MONIMUOTOISUUDEN SÄILYTTÄMINEN Luonnos ei edistä metsien ekologista käyttöä ja toteutuessaan tulee heikentämään biologista monimuotoisuutta. Myös Metsälain muutosehdotusten vaikutusten arviointi -raportti on tullut samaan johtopäätökseen. Erityisen tärkeitten elinympäristöjen määritteleminen pienialaisiksi ja 11 asettama velvoite viranomaisille antaa poikkeuslupa luonnon monimuotoisuudelle erityisen tärkeitten suurialaisten elinympäristöjen muuttamiseksi pienialaisiksi on ristiriidassa Perustuslain 20 Vastuu ympäristöstä kanssa.

2 Ekometsätalouden liitto esittää edellämainituin perustein ensisijaisesti lakiluonnoksen hylkäämistä. Toissijaisesti esitämme muutoksia lakiluonnokseen jotka minimoisivat lain negatiiviset vaikutukset. Seuraavassa esitetään muutosesitykset pykäläkohtaisesti eriteltynä. METSÄLAKILUONNOKSEN PYKÄLÄKOHTAISET MUUTOSESITYKSET 2 : Soveltamisala Viimeinen momentin lause:...vahingoittuneet puut on poistettava siten kuin metsätuhojen torjunnasta annetussa laissa säädetään, heikentää luonnon monimuotoisuutta koska se asettaa velvoitteen erityisen tärkeitten elinympäristöjen myrskytuhopuitten korjuulle ja heikentää täten lahopuukeskittymien muodostumista. Viimeinen momentti esitetään poistettavaksi. 3 : Määritelmät Ensimmäisessä momentissa määritellään Puunkorjuun tarkoittavan kaadettujen ja katkottujen puiden lisäksi myös...korjattavan puun kuljetusta käsittelyalueelta välivarastolle. Lakiluonnoksen yksityiskohtaisten perustelujen mukaan tämä tarkoittaa uudistamisvelvoitteen muodostumista myös metsätuhoalueille kaatuneen puuston korjuun jälkeen. Esitys heikentää metsänomistajan omaisuudensuojaa, etenkin kun usein metsätuho aiheutuu metsänomistajasta riippumattomasta syystä, kuten toisen metsänomistajan rajalla suorittamasta avohakkuusta. Määritelmä korjattava puu esitetään muutettavaksi seuraavasti:...kaadetun puun kuljetusta.... Vaihtoehtoisesti metsänomistajan kärsimää vahinkoa voisi minimoida kieltämällä avohakkuut tai saattamalla ne luvanvaraisiksi metsäkiinteistöjen rajoilla. 5 : Kasvatushakkuu ja siihen liittyvä uudistamisvelvoite Ensimmäisessä momentissa on määritelty että hakkuun jälkeen on jäätävä... riittävästi kasvatuskelpoista puustoa.... Termi on tulkinnanvarainen eikä sovellu lakitekstiin jolta edellytetään tarkkarajaisuutta. Kyseisen momentin kohta esitetään muutettavaksi muotoon:...riittävästi vaurioitumatonta puustoa.... Myös luonnoksen muut kohdat jossa termi kasvatuskelpoisuus esiintyy, esitetään muutettavaksi vastaavalla tavalla. Toisessa momentissa määritellään uudistamisvelvoitteen aiheutuvan jos...jäljelle jäävän puuston määrä ja laatu eivät ole riittävät puuston kasvattamiseksi edelleen. Laatu ei ole lakitekstiin soveltuva määre koska se on tulkinnanvarainen. Puusto voidaan tulkita siten että se poissulkee alikasvoksen vaikka se on olennainen osa eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatusta. Kohta esitetään muutettavaksi muotoon:...jäljelle jäävän vaurioitumattoman puuston ja taimikon määrä ei ole riittävä puuston kasvattamiseksi edelleen. Toista momenttia vastaava säännös on nykyisessä valtioneuvoston asetuksessa lisättynä lauseella...ja uuden puuston aikaansaaminen on taloudellisesti tarkoituksenmukaisempaa kuin puuston kasvattaminen edelleen. Lauseen poistaminen luonnoksesta kiristää huomattavasti lakia ja aiheuttaa sen, että viranomaiselta poistuu harkintavalta esim. tapauksissa joissa kasvatuskelpoisen puuston vähimmäismäärä hiemankin alittuu. Koska tällaisessa metsässä ei mitenkään ole mahdollista saada tiukentuvien määräysten mukaista uudistamisvelvoitteen mukaista taimikkoa, aiheutuu tästä väistämättä viljelyvelvoite. Säännöksestä poistettu lause esitetään palautettavaksi luonnostekstiin, kuitenkin ilman termiä taloudellisesti ; metsänomistajalla on oltava oikeus kasvattaa puustoa myös muiden kuin taloudellisten näkökohtien vuoksi.

3 8 : Uudistamisvelvoitteen täyttäminen Ensimmäisessä momentissa määritellään uudistamisvelvoitteen täyttämisen määräajaksi sijainnista riippuen 7-25 vuotta jolloin taimien keskipituuden olisi oltava 0,3 metriä. Tämä tarkoittaa pituusvaavimuksen huomattavaa kiristymistä nykykäytäntöön verrattuna. Kuten lakiehdotuksen arviointiraportissa todetaan, tämä heikentää huomattavasti luontaisen uudistamisen käyttömahdollisuuksia. Keskipituusvaatimus esitetään muutettavaksi nykykäytännön mukaiseksi 3-10 cm:ksi. Toisessa momentissa määritellään uudistamisen toteuttamistavat: viljely ja luontainen uudistaminen. Luontaista uudistamista käytettäessä...on oltava edellytykset taimien syntymiselle. Koska mitään määritelmiä viljelyn käyttömahdollisuuksille ei ole, asetetaan tässä luontainen uudistaminen perusteettomasti huonompaan asemaan; kaikki alueet missä kasvaa suomalaiseen lajistoon kuuluvia puulajeja voidaan olettaa myös kykenevän uudistumaan luontaisesti. Kyseinen kohta esitetään poistettavaksi. Koska luontaisella uudistamisella tarkoitetaan tässä todennäköisesti jaksollisen kasvatuksen siemen- ja suojuspuuhakkuuta, se sulkee eri-ikäisrakenteisen hakkuun pois uudistushakkuista ja asettaa täten metsänomistajat perusteettomasti eriarvoiseen asemaan. Uudistumista edistävävälle eri-ikäisrakenteiselle hakkuulle esitetään laadittavaksi oma kriteeristö joka huomioi uuden taimikon lisäksi hakkuun jälkeen metsässä olevan puuston. Viimeaikaiset tutkimustulokset ovat osoittaneet, että taimettuminen lisääntyy metsän pohjapinta-alan vähenemisen seurauksena ja taimettuminen on suurimmillaan kun pohjapinta-ala on 2(mänty) 4 (kuusi) m2, jonka jälkeen taimettuminen alkaa laskea (Pukkala,T., Lähde, E. ja Laiho, O.: Using optimization for fitting individual-tree growth models for uneven-aged stands). Uudistumista edistävän eri-ikäisrakenteisen hakkuun vähimmäispohjapinta-alaksi esitetään yllämainittuja pohjapinta-aloja. Toisessa momentissa määritellään myös taimikon aikaansaamiseksi tehtävät perustamistoimenpiteet. Koska taimikon perustamisesta on jo aiemmin määritelty tarkat aika- ja pituusrajat, on tarpeetonta luetella erikseen perustamistoimenpiteitä. Kyseinen kohta esitetään poistettavaksi. Perustamistoimenpidevalikoimassa mainitaan mm. maanpinnan käsittely ja vesitalouden järjestely. Nämä aiheutettavat voimaperäisesti toteutettaessa ravinne- ja raskasmetallipitoisia valumia alapuolisiin vesistöihin joten nämä toimenpiteet tulisi muuttaa luvanvaraisiksi. Lakiin esitetään lisättäväksi lause: Mikäli taimikon perustamistoimenpiteinä käytetään voimaperäistä maanmuokkausta tai vesitalouden järjestelyä, on näihin haettava lupa alueyksiköltä ja esitettävä vesiensuojelusuunnitelma. 8a : Metsän uudistamisessa käytettävät puulajit Pykälässä on sallittu hieskoivun käyttö metsän uudistamiseen ainoastaan turv la, kangasmaisen soistuneissa osissa ja tiiviillä savi- ja hiesuvaltaisilla mailla. Hieskoivu on nuorena hvyäkasvuinen puulaji joka tuottaa markkinakelpoista puutavaraa eikä ole perusteltua rajoittaa sen käyttöä. Hieskoivu esitetään lisättäväksi käytettävien puulajien luetteloon.

4 10 : Monimuotoisuuden säilyttäminen ja erityisen tärkeät elinympäristöt Ensimmäisessä momentissa määritellään erityisen tärkeitten elinympäristöjen olevan:...pienialaisia tai metsätaloudellisesti vähämerkityksellisiä kohteita. Koska kyseessä on luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät kohteet, ei voida tällaista rajoitusta tehdä. Määritelmä esitetään poistettavaksi. 10a : Elinympäristöjen käsittelyn yleiset periaatteet ja kielletyt toimenpiteet Toisessa momentissa annetaan mahdollisuus...erityistä varovaisuutta noudattaen kuljettaa puutavaraa ja ylittää puron uoma, mikäli se ei vaaranna ominaispiirteiden säilyttämistä. Sulan maan aikana on hyvin vaikeaa tai mahdotonta välttää raskaitten koneitten aiheuttamia vaurioita. Lisäksi mahdollisuus olisi rajattava vain pakottaviin tapauksiin joissa muuta mahdollisuutta puunkuljetukseen ei ole. Lause esitetään muutettavaksi muotoon:...kuljettaa puutavaraa ja ylittää puron uoma maan jäätyneenä ollessa, mikäli se ei vaaranna ominaispiirteiden säilyttämistä ja mitään muuta vaihtoehtoa ei ole puunkuljetukselle. Perustelut on esitettävä metsänkäyttöilmoituksessa. Erityisen tärkeitten elinympäristöjen säilymisen varmistamiseksi tulisi riittävä viranomaisvalvonta säilyttää kyseisillä alueilla. Parhaiten tämä onnistuu muuttamalla erityisen tärkeissä elinympäristöissä suoritettavat toimenpiteen luvanvaraisiksi. Pykälään esitetään lisättäväksi: Suoritettaviin toimenpiteisiin on ennen toimenpiteen suorittamista haettava lupa alueyksiköltä. 11 : Poikkeuslupa Ensimmäisessä momentissa velvoitetaan alueyksikkö myöntämään poikkeuslupa erityisen tärkeän elinympäristön hoito- ja käyttötoimenpiteille mikäli maanomistajalle aiheutuu säännöksien noudattamisesta vähäistä suurempaa taloudellista haittaa. Syy, miksi tässä laissa tarkoitetut elinympäristöt on määritelty pienialaisiksi, ei ole luonnontieteellinen vaan se, että nämä luontotyypit ovat voimakkaitten metsänhakkuitten vaikutuksista muuttuneet useimmiten pienialaisiksi. Jos tätä määritelmää suurempia erityisen tärkeitä elinympäristöjä löytyy, on niiden arvo luonnon monimuotoisuudelle vielä suurempi kuin pelkkä pinta-ala osoittaa. 11 esitetään poistettavaksi. Poikkeusluvan sijaan on varmistettava suurialaisille erityisen tärkeille elinympäristöille riittävä valtion metsätalouden ympäristötukirahoitus.

5 ASETUSLUONNOKSEN PYKÄLÄKOHTAISEN MUUTOSESITYKSET 8 : Luontaisen uudistamisen edellytykset Ensimmäisessä momentissa määritellään että alueella on oltava...puuston, maaperän ja pintakasvillisuuden perusteella ennalta-arvioiden riittävät edellytykset luontaisen taimiaineksen muodostumiselle. Tällainen vaatimus on perusteeton koska kaikilla alueilla missä kasvaa Suomen luontaiseen lajistoon kuuluvaa puustoa, on luonnollisesti mahdollisuus myös luontaiseen uudistamiseen. Lisäksi määritelmä on liian epämääräinen ja tulkinnanvarainen koska metsänomistaja ei koskaan voisi olla varma täyttyvätkö edellytykset. Kyseinen kohta esitetään poistettavaksi. Lisäksi momentissa määritellään että alueella on oltava riittävästi siemeniä tuottavia puita tai hakkuussa säilyviä taimia. Määritelmä ei ole riittävän tarkkarajainen jotta metsänomistajan oikeusturva säilyisi. Käytännössä riittävä määrä olisi sellainen mikä riittää turvaamaan metsän uudistumisen ilman mitään toimenpiteitä. Kohta esitetään muutettavaksi:...kasvaa vähintään pohjapinta-alaltaan 2-4 m2 Suomen luontaiseen lajistoon kuuluvaa vaurioitumatonta puustoa tai että uudistettavalla alueella on 11 mukainen määrä uudistushakkuussa vaurioitumattomina säilyviä taimia. 9 : Tarkentavat perustamistoimenpiteet kasvatuskelpoisen taimikon aikaansaamiseksi Toisessa momentissa vaaditaan uudistettavalle alueelle viljelyä jos 8 :ssä mainitut luontaisen uudistamisen edellytykset eivät täyty. Momentissa puhutaan ainoastaan käsittelyalueesta joten viljelyvaatimuksen voidaan tulkita tarkoittavan koko uudistushakattua aluetta vaikka ainoastaan osalla alueesta edellytykset eivät täyttyisi. Kohta esitetään muutettavaksi: Jos uudistamishakkuun jälkeen 8 :ssä tarkoitetut luontaisen uudistamisen edellytykset eivät täyty käsittelyalueella tai sen yli 0,3 hehtaarin osalla, on uudistamisvelvoitteen täyttämiseksi näille alueille tehtävä metsälain 3 :ssä tarkoitettu viljely. 11 : Kasvatuskelpoisen taimikon arviointiperusteet Pykälässä on määritelty mitä taimia ei oteta huomioon: Vaurioituneita, sairaita, kitukasvuisia tai kooltaan kasvatettavaan taimikkoon selvästi soveltumattomia taimia ei oteta huomioon taimien vähimmäismäärään laskiessa. Määritelmät kitukasvuisuus sekä kooltaan kasvatettavaan taimikkoon selvästi soveltumaton taimi ovat tulkinnanvaraisia ja aiheuttavat sekaannuksia. Lisäksi jälkimmäinen määritelmä on sopimaton luontaiseen uudistamiseen ja eri-ikäiseen hakkuuseen koska näissä taimet ovat luontaisesti monenkokoisia. Koska ainoastaan viljellyssä taimikossa voidaan odottaa taimien tasakokoisuutta, määritelmä suosii metsänviljelyä muihin metsänuudistamismuotoihin verrattuna. Määritelmiä esitetään poistettavaksi.

6 16 : Erityisen tärkeiden elinympäristöjen käsittely Pykälässä annetaan mahdollisuus suorittaa pienvesistöjen välittömissä lähiympäristöissä, suoelinympäristöissä sekä lehtolaikuissa...varovaisia, poimintaluonteisia hakkuita, joissa on säilytettävä puuston ikärakenne ja pensaskasvillisuus ja joissa voidaan poistaa yksittäisiä puita.... Erityisen tärkeitten elinympäristöjen harvinaisuuden ja pienialaisuuden takia hakkuu niissä tulee sallia etupäässä vain ekologisin perustein, esim. haluttaessa välttää lehtojen tai puronvarsien liikaa kuusettumista. Kohtaan esitetään lisättäväksi:...poistaa yksittäisiä puita jos kohteen erityispiirteiden säilyttäminen sitä vaatii.... Varovainen, poimintaluonteinen hakkuu määritellään tarkoittavan sitä, että kohteelta saa hakata enintään...25 prosenttia runkoluvusta. Koska 1 :ssä määritellään runkolukuun laskettavan kaikki metsikön rinnankorkeusläpimitaltaan yli 7 cm olevat puut, mahdollistaa määritelmä huomattavan voimakkaan hakkuun, joka käytännössä voi olla jopa voimakkaampikuin mitä sallitaan eriikäisrakenteisessa kasvatushakkuussa. Määritelmä esitetään muutettavaksi:...enintään 25 prosenttia tukkipuukoon täyttävän puuston runkoluvusta. Pykälä mahdollistaa suoelinympäristöjen ja lehtolaikkujen hakkuun vain maan ollessa jäässä. Sen sijaan pienvesistöjen lähiympäristöjen hakkuuseen ei tällaista rajoitusta ole asetettu vaikka pienvesistöjen ominaispiirteet voivat muuttua hyvin voimakkaasti jos hakkuu ajoittuu esim. sateiselle syyskaudelle. Pienvesistöjen välittömän lähiympäristön hakkuu esitetään sallittavaksi vain maan ollessa jäässä.