Metsälain uudistaminen. Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto

Transkriptio

1 Metsälain uudistaminen Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto

2 Lakimuutoksen taustaa Metsänkasvatuksen aineettomat arvot ovat nousseet yhä enemmän taloudellisten tavoitteiden rinnalle. Merkittävä osa metsänomistajista painottaa metsien hoidossa taloudellisten tavoitteiden ohella myös virkistys-, luonnonsuojelu- ja maisemanäkökohtia. Sen ohella suuri osa metsänomistajista edellyttää sijoitukselleen ja investoinneilleen nykyistä suurempaa taloudellista tuottoa. Metsälainsäädännön uudistamisen keskeisenä päämääränä on lisätä metsänomistajien valinnanvapautta ja vastuuta metsiensä käytössä ja hoidossa. Uudistuksen tavoitteena on parantaa metsätalouden kannattavuutta, selkiyttää lainsäädäntöä ja parantaa oikeusturvaa, vaikuttaa positiivisesti metsien monimuotoisuuteen laajoilla alueilla ja motivoida metsänomistajia metsien hyvään hoitoon omien tavoitteidensa mukaisesti.

3 Metsälakiesityksen valmistelu Metsälain muutosta valmisteltiin kahden peräkkäisen laaja-alaisen työryhmän toimesta. Valmistelun aikana toteutettiin kolme asiantuntijaselvitystä sekä kuultiin laajasti eri alojen asiantuntijoita. Jälkimmäinen työryhmä luovutti metsälakiesityksensä Työryhmän esitystä kannatettiin lähes yksimielisesti. Työryhmän vahva enemmistö oli lakiehdotuksen takana. Ympäristöministeriö, SLL ja WWF Suomi jättivät esityksestä eriävät mielipiteet luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen liittyen. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi metsälain ja rikoslain 48 a luvun 3 :n muuttamiseksi oli laajalla lausuntokierroksella. Lausuntoja annettiin n 50 kpl ja valtaosa niistä kannatti esityksen päälinjauksia ja työryhmän tekemiä ehdotuksia. Lausunnoissa oli varteenotettavia parannusehdotuksia. Valtioneuvosto hyväksyi hallituksen esityksen

4 Metsälakiesityksen keskeiset periaatteet ja muutokset Metsäpolitiikan tärkeimmät päämäärät; metsien kestävä käyttö ja metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen säilyvät Kestävyystavoite säilytetään: uudistamishakkuun jälkeinen uudistamisvelvoite ja kasvatushakkuun jälkeinen puustopääoman minimimäärä ja laatuvaatimus Muutoksia: Uudistushakkuiden järeys- ja ikärajoitteet poistuvat - kiertoaika metsänomistajan päätettävissä Hakkuu- ja uudistamistapojen yksityiskohtaista säätelyä vähennetään: - puulajivalinnan säätelyä väljennetään - kasvatushakkuiden toteuttamistapa jää metsänomistajan harkintaan (ala-/yläharvennus) Pienaukkohakkuut ja eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuut sallitaan Erityisen tärkeiden elinympäristöjen kohteita lisätään Uudistamisvelvoite ehdotetaan poistettavaksi vähätuottoisilta ojitetuilta soilta sekä ennallistettavilta alun perin avoimilta soilta ja perinneympäristöiltä Luontainen uudistaminen ja viljely tasapuoliseen asemaan lainsäädännössä Oikeusturvaa parannetaan ja valvontaa selkiytetään määrittämällä esim. metsälain edellyttämälle taimikolle ja erityisen tärkeille elinympäristöille selvät kriteerit ja toimintatavat.

5 Lakiesityksen positiivisia vaikutuksia monimuotoisuuteen Uudistamisvelvoitteeseen esitetyt muutokset ojitetuille kitu- ja joutomaan soille ja ennallistettaville perinneympäristöille - alkuperäisen luonnon palautuminen laajoilla ja pinta-alaltaan suurilla alueilla (potentiaali satoja tuhansia hehtaareja) Eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus sallitaan - positiivisia vaikutuksia kerroksellista ja jatkuvasti peitteistä metsää vaativille metsälajeille (kaikki talousmetsät) Yläharvennuksen salliminen - kiertoaikojen pidentyminen ja peitteisyyden säilyminen tältä osin Puulajivalintaan liittyvän sääntelyn vähentäminen - monimuotoisuuden lisääntyminen laajoilla alueilla sekametsien yleistymisen kautta Muutokset soveltamisalassa - mahdollistaa tulevilla suojelualueilla erityiskäsittelyt, joiden tavoitteena on luontoarvojen lisääminen Maanmuokkausvelvoitteen poistuminen - vaikutuksia mm. kenttäkerroksen lajistolle Lisäksi monimuotoisuuden turvaamista edistää uudet erityisen tärkeät elinympäristöt ja maksuton ennakkotieto erityisen tärkeästä elinympäristöstä - elinympäristöjen täydentäminen ja tahattomien hakkuiden välttäminen

6 Metsälakiesityksen keskeisiä muutoksia Soveltamisala (2 ) Metsälakia ei sovelleta valtion luonnonsuojelutarkoitukseen hankkimilla alueilla, eikä muilla valtion mailla, joita hoidetaan Metsähallituksen tai maata hallinnoivan viranomaisen suojelupäätöksen mukaisesti. Määritelmät (2 a ) Uusi pykälä, jossa määritellään lain keskeisiä käsitteitä. Huomattavaa, että myös kaatuneiden puiden katkominen ja korjuu sisältyy puunkorjuuseen. Käsittelyalueella tarkoitetaan metsikkökuviota tai kartalle rajattua aluetta, jolla tehdään samantyyppisiä hakkuu- tai muita metsänhoitotoimenpiteitä pääasiassa koko alueella. Maankäyttömuodon muuttaminen (3 ) Aikarajaa pidennetään neljään vuoteen nykyisestä kolmesta vuodesta. Metsäsuunnitelma (4 a ) Luontoarvot lisättiin metsäsuunnitelman sisältöön.

7 Metsälakiesityksen keskeisiä muutoksia Kasvatushakkuu ja siihen liittyvä uudistamisvelvoite (5 ) Kasvatushakkuisiin luetaan mukaan myös pienaukkohakkuut ja eri-ikäisrakenteisen metsän poimintaluonteiset hakkuut. Kasvatushakkuissa jätettävän kasvatuskelpoisen puuston vaadittavat vähimmäismäärät ovat matalammat edellä mainituissa käsittelyissä. Pienaukkohakkuiden maksimikoko on 0,3 ha ja riittävä puusto arvioidaan pääsääntöisesti koko käsittelyalueelta. Jos käsittelyalueella on yhtenäisiä esimerkiksi aikaisempien pienaukkohakkuiden johdosta jo 8 :n mukaisesti taimettuneita alueita, näiden muodostamaa aluetta ei lasketa mukaan puuston riittävyyttä arvioitaessa. Kasvatushakkuista aiheutuu uudistamisvelvoite, jos puuston määrä ja laatu eivät ole riittävät puuston kasvattamiseksi edelleen. Valtioneuvoston asetuksella ei jatkossa ohjata hakkuita alaharvennuksiin. Uudistushakkuu ja siihen liittyvä uudistamisvelvoite (5 a ) Uudistushakkuiden järeys- ja ikäkriteerit poistuvat. Yksittäisestä alle 0,3 ha aukosta ei aiheudu uudistamisvelvoitetta. Uudistamisvelvoitetta ei aiheudu puuntuotannollisesti vähätuottoisilla (alle 1m3/ha/v) ojitetuilla turv la tai ennallistettaessa alun perin avointa tai harvapuustoista suota tai perinneympäristöä.

8 Metsälakiesityksen keskeisiä muutoksia Puunkorjuun toteutus (6 ) Valtioneuvoston asetuksessa säädetään jatkossa rajat vaurioituneiden puiden ja maastovaurioiden määrälle. Metsän hakkaajan ja suunnittelijan vastuu (7 ) Suunnittelijan ottaa vastuun vahvistamastaan leimikkosuunnitelmasta. Metsän hakkaajan ja leimikkosuunnittelijan vastuuta arvioitaessa otetaan huomioon, onko toteutettu hakkuu perustunut leimikkosuunnitelmaan ja onko metsän hakkaaja saanut tiedon metsälain mukaisista erityisen tärkeistä elinympäristöistä. Maanomistajan ja metsäkeskuksen ilmoitusvelvollisuus (7 a ) Maanomistajan tai hänen edustajan tulee ilmoittaa hakkuuoikeuden ostajalle metsänkäyttöilmoituksen tiedot erityisen tärkeistä elinympäristöistä. Metsäkeskuksen on ilmoitettava välittömästi maanomistajalle, tiedossaan olevalle maanomistajan edustajalle ja hakkuuoikeuden haltijalle, jos metsänkäyttöilmoituksen käsittelyalueella tai sen läheisyydessä on tai sitä koskee erityisen tärkeä elinympäristö, luonnonsuojelulain mukainen erityisesti suojeltavan lajin tai suojellun luontotyypin esiintymää koskeva päätös, Natura-2000 verkostoon sisältyvä alue tai muu vastaava viranomaisen toimittamaan päätökseen perustuva kohde. Metsäkeskuksen on ilmoitettava luonnonsuojelulain mukaisiin alueisiin ja Natura alueisiin liittyen tästä myös ELY-keskukseen.

9 Metsälakiesityksen keskeisiä muutoksia Uudistamisvelvoitteen täyttäminen (8 ) Uudistamisvelvoitteen täyttämiseksi vuodessa tulee saada keskipituudeltaan 0,4 metrin taimikko, jonka kehittymistä ei uhkaa välittömästi muu kasvillisuus. Huom! Luontainen uudistaminen ja metsänviljely tasapuolisessa asemassa. Uudistamisen yhteydessä on tarvittaessa raivattava taimikon kasvua haittaavat puut ja pensaat, torjuttava heinittyminen, käsiteltävä maanpinta ja järjesteltävä vesitalous. Perustamistoimenpiteet on saatettava loppuun kolmen vuoden kuluessa puunkorjuun päättymisestä. Lisäksi tarvittaessa on huolehdittava täydennysistutuksesta tai -kylvöstä ja muusta jälkihoidosta. Luontaista uudistamista käytettäessä on oltava edellytykset taimien syntymiselle. Metsälakia katsotaan noudatetun, jos uudistamisvelvoite ei täyty maisematyöluvan rajoitusten vuoksi Metsän uudistamisessa käytettävät puulajit (8 a ) Taimikko voidaan perustaa männyn, kuusen, rauduskoivun, haavan, siperianlehtikuusen, vaahteran, tervalepän, tammen, kynäjalavan, vuorijalavan, metsälehmuksen, saarnen ja hybridihaavan alkuperältään ja kasvupaikalle sopivilla taimilla tai siemenillä. Hieskoivun käytöstä täydentävänä puulajina säädetään valtioneuvoston asetuksella.

10 Metsälakiesityksen keskeisiä muutoksia Monimuotoisuuden säilyttäminen ja erityisen tärkeät elinympäristöt (10 ) Erityisen tärkeät elinympäristöt ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia kohteita, jotka erottuvat ympäröivästä metsäluonnosta selvästi. Uusia erityisen tärkeitä elinympäristöjä ovat metsäkorte-, muurain- ja lähdekorvet sekä Lapin letot. Kohteiden ominaispiirteiden määrittelyä tarkennettiin. Kohteet ovat pienialaisia tai metsätaloudellisesti vähämerkityksellisiä. Siten nykyinen käytäntö ei muutu. Elinympäristöjen käsittelyn yleiset periaatteet ja kielletyt toimenpiteet (10 a ) Uusi pykälä. Vastaa valtaosin nykyistä valtioneuvoston asetuksen 19 :ää. Tarkennettu siten, että toimenpiteissä on säilytettävä kohteille erityinen vesitalous, puuston rakenne, vanhat ylispuut, kuolleet ja lahot puut sekä otettava huomioon kasvillisuus, maaston vaihtelevaisuus ja maaperä. Erityistä varovaisuutta noudattaen kohteella voi kuljettaa puutavaraa ja ylittää puron uoma, mikäli se ei vaaranna ominaispiirteiden säilyttämistä. Huom! 2 :n mukaisesti sen estämättä mitä metsälaissa säädetään, vahingoittuneet puut on poistettava siten kuin metsätuhojen torjunnasta annetussa laissa säädetään.

11 Metsälakiesityksen keskeisiä muutoksia Elinympäristökohtainen käsittely (10 b ) Uusi pykälä. Tarkentaa yleisiä periaatteita. Lehtipuuvaltaisissa lehtolaikuissa poimintaluonteiset hakkuut pyrittävä kohdistamaan kuusiin. Jyrkänteissä ja niiden välittömissä alusmetsissä ei saa toteuttaa puunkorjuuta. Poikkeuslupa (11 ) Sisältää taloudellisen menetyksen raja-arvon, jonka ylittyminen mahdollistaa poikkeusluvan saamisen. Menetys katsotaan vähäiseksi, kun 10 :n mukaisten kohteiden käyttörajoitusten aiheuttama taloudellinen menetys on pienempi kuin neljä prosenttia poikkeusluvan hakijan sen metsäkiinteistön markkinakelpoisen puuston arvosta, jolla käsittelyalue sijaitsee, tai alle 4000 euroa. Poikkeuslupa ja metsänomistajan taloudellinen menetys arvioidaan metsäkiinteistökohtaisesti.

12 Erityisen tärkeät elinympäristöt ja niiden käsittely -> lakija asetustasolla tiukennetaan hakkuiden reunaehtoja, voimakkaat hakkuut eivät ole mahdollisia Nykyinen metsälaki:... elinympäristöt ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia sekä ympäristöstään selvästi erottuvia, niitä koskevat hoito- ja käyttötoimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. Nykyinen metsäasetus:... erityisen tärkeissä elinympäristöissä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla tehtäviä hoito- ja käyttötoimenpiteitä ovat yleensä varovaiset hakkuut, yksittäisten puiden kaataminen, yksittäisten kuokkalaikkujen teko, puiden istuttaminen, siementen kylväminen, puutavaran kuljetus maanpinnan ollessa jäässä tai lumen peittämänä sekä muut toimenpiteet, jotka eivät vahingoita elinympäristön ominaispiirteitä. Em. säilyttävällä tavalla tehtäviä hoito- ja käyttötoimenpiteitä eivät kuitenkaan ole uudistushakkuu, kasvillisuutta selvästi vahingoittava maanpinnan käsittely, ojitus, metsätien tekeminen, purojen ja norojen perkaus, kemiallisten torjuntaaineiden käyttö, sellaisten puiden viljely, jotka eivät kuulu Suomen luontaiseen lajistoon, eivätkä muut metsätalouden toimenpiteet, jotka oleellisesti muuttavat puuston varjostusja suojavaikutusta.

13 Erityisen tärkeät elinympäristöt ja niiden käsittely -> lakija asetustasolla tiukennetaan hakkuiden reunaehtoja, voimakkaat hakkuut eivät ole mahdollisia Uusi lakiehdotus:... elinympäristöissä voidaan tehdä varovaisia hoito- ja käyttötoimenpiteitä, joissa elinympäristöille ominaiset piirteet säilytetään tai niitä vahvistetaan. Toimenpiteissä on säilytettävä elinympäristölle erityinen vesitalous, puuston rakenne, vanhat ylispuut, kuolleet ja lahot puut sekä otettava huomioon kasvillisuus, maaston vaihtelevaisuus ja maaperä.... Ominaispiirteet säilyttäviä hoito- ja käyttötoimenpiteitä ovat varovaiset, poimintaluonteiset hakkuut, yksittäisten kuokkalaikkujen tekeminen sekä Suomen luontaiseen lajistoon kuuluvien puiden taimien istuttaminen ja niiden siementen kylväminen.... ei saa tehdä uudistushakkuuta, metsätietä, kasvu-paikalle ominaista kasvillisuutta vahingoittavaa maanpinnan käsittelyä, ojitusta, purojen ja norojen perkausta eikä käyttää kemiallisia torjunta-aineita.

14 Metsälakiesityksen keskeisiä muutoksia Metsätalous suojametsissä (12 ) Hakkuu- ja uudistamissuunnitelma poistuu. Valvotaan jatkossa metsänkäyttöilmoituksella. Metsäntutkimuslaitoksen tehtävää suojametsäalueiden seurannassa tarkennetaan metsälain tasolla. Metsänkäyttöilmoitus (14 ) Metsänkäyttöilmoituksen tekeminen voidaan valtuuttaa maanomistajan tai hallintaoikeuden edustajalle (ja samalla vastuu sen tekemisestä). Metsänkäyttöilmoituksessa tulee ilmoittaa muun muassa kasvatushakkuun toteuttamistapa kuvioittain (toteuttamistapa vaikuttaa kasvatushakkuissa jätettävään puuston määrään). Metsänkäyttöilmoitusta ei tarvitse tehdä sähkölinjojen reunavyöhykkeiden hakkuista. Metsänkäyttöilmoitus tulee tehdä viimeistään kymmenen päivää ja aikaisintaan kolme vuotta ennen hakkuun tai muun toimenpiteen aloittamista. Määräajoista voi hakemuksella saada poikkeuksen ja tietyin edellytyksin laajojen metsätuhojen yhteydessä hakemusta ei vaadita (kuitenkin metsänkäyttöilmoitus on tehtävä!). Huom! Nykyinen 14 a, eli taimikon perustamisilmoitus kumotaan Neuvotteluvelvollisuus (15 ) Neuvotteluvelvollisuus voi koskea myös toteutettua toimenpidettä. Nykyinen uuden puuston aikaansaamisen vakuusmenettely poistuu

15 Metsälakiesityksen keskeisiä muutoksia Metsärikos ja metsärikkomus (18 ) Syyksiluettavuusvaatimus muuttuu. Edellytetään tahallista tai törkeää huolimattomuutta. Kasvatushakkuita ja uudistushakkuita koskevan säännöksen rikkominen poistuu metsärikkomuksen piiristä. Leimikkosuunnittelijan vastuusta lisätty rangaistussäännös Eräiden suoritteiden maksuttomuus (23 a ) Ennakkotieto 10 :n kohteesta on maksuton. Valtion saamisen perintä (25 a ) Maaseutuvirasto voi periä korkolain mukaista viivästyskorkoa, jos valtion varoja tai niiden osaa ei makseta määräajassa takaisin.

16 Metsälakiesityksen valmistelun eteneminen Metsälain uudistamisen lähetekeskustelu käytiin , jossa lakiehdotuksen vastaanotto oli positiivinen: Uusi laki tulee tarpeeseen ja tuo mukanaan merkittäviä uudistuksia metsänomistajille niin velvollisuuksiin kuin metsänhoitotapoihin liittyen Eloranta/ Sd Tässä lakiesityksessä valinnanvapauden lisääntyminen varmasti tulee vaikuttamaan myönteisesti monimuotoisuuden kehittymiseen. Erityisen tärkeiden elinympäristöjen osalta löydettiin ehkä sellainen kompromissi, että nyt voi todeta, että tässä esityksessä ei näiden arvokkaiden elinympäristöjen osalta tehty heikennyksiä eikä parannuksia. Sinnenmäki/Vihr Lähetekeskustelussa kuitenkin nostettiin muutamia yksityiskohtia, joita toivottiin valiokuntien tarkasteluun. Näitä olivat muun muassa lakiehdotuksen 7 :n mukaisten vastuiden selkeyden varmistaminen, 10 :n uudet elinympäristöt sekä 11 :n mukaisen vähäisen taloudellisen menetyksen raja.

17 Metsälain valiokuntakäsittely Lakiehdotus lähetettiin lähetekeskustelusta maa- ja metsätalousvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan, talousvaliokunnan ja ympäristövaliokunnan on annettava lausunto. Valiokuntakäsittely on käynnissä. Maa- ja metsätalous-, talous- ja ympäristövaliokunnan sekä perustuslakivaliokunnan asiantuntijakuulemiset on pidetty Talousvaliokunta ja ympäristövaliokunta ovat antaneet lausuntonsa, perustuslakivaliokunta antanee lähipäivinä, minkä jälkeen maa- ja metsätalousvaliokunta antaa omansa.

18 Kiitos!