Metsälain muutokset 2014
|
|
- Mauno Palo
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Metsälain muutokset 2014 Uudistunut metsälainsäädäntö ja uudet metsänhoidon suositukset Seinäjoki johtava esittelijä Pekka Hovila Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikkö
2 Esityksen sisältö Metsälain keskeiset muutokset ja käsitteet Kasvatushakkuut; muutokset Uudistushakkuut ja uudistaminen; muutokset Monimuotoisuuden turvaaminen Hallinnollinen menettely ja seuraamukset
3 Lain tavoitteet Lain tavoitteena edistää metsien hoitoa ja käyttöä kestävällä tavalla: Taloudellisesti Puuntuotanto Metsien muut tuotteet (sienet, marjat, riista) Matkailu ja muut elinkeinot Sosiaalisesti Virkistyskäyttö Maisemanhoito Ekologisesti Metsien monimuotoisuus Luonnonsuojelu Suomen metsäkeskus 3
4 Keskeisiä muutoksia Uudistushakkuiden järeys- ja ikärajoitteet poistuivat kiertoaika metsänomistajan päätettävissä Kasvatushakkuiden toteuttamistapa metsänomistajan harkintaan (ala-/yläharvennus) Pienaukkohakkuut ja eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuut sallittuja Luontainen uudistaminen ja viljely tasavertaisia Puulajivalinnan säätelyä väljennetty, ei sidottu kasvupaikkaan Erityisen tärkeiden elinympäristöjen kohteita lisätty Uudistamisvelvoite poistettu vähätuottoisilta ojitetuilta soilta sekä ennallistettavilta alun perin avoimilta soilta ja perinneympäristöiltä Suomen metsäkeskus 4
5 Voimaantulo Laki tuli voimaan pääosin ilman siirtymäaikoja Ennen tehtyihin metsänkäyttöilmoitusten määräaikoihin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä Ennen aloitettuun hakkuuseen ja siitä aiheutuneeseen uudistamisvelvoitteeseen sovelletaan uusia säännöksiä Jos uudistushakkuu on aloitettu ennen vuotta 2011, sovelletaan taimikon perustamistoimenpiteille varatun ajan osalta kuitenkin vuonna 2010 voimassa ollutta lainsäädäntöä (5 vuotta hakkuun aloittamisesta) Suomen metsäkeskus 5
6 Soveltamisala Soveltamisalana metsätalousmaa (metsämaa, kitumaa, joutomaa), paitsi LsL:n suojelualueet Kaavassa suojelualueeksi osoitetut alueet Erämaalain alueet, paitsi suojametsät Asemakaava-alueet, paitsi maa- ja metsätalousalueet Asemakaavan laatimisvaiheen toimenpiderajoitusalueet Oikeusvaikutteisella yleiskaava-alueilla maa- ja metsätalous- ja virkistyskäyttöalueet Metsälakia aletaan soveltaa, jos aluetta ei ole otettu muuhun käyttöön neljän (aiemmin kolmen) vuoden kuluessa hakkuun päättymisestä. (3 ) Suomen metsäkeskus 6
7 Käsitteitä ML 2 a Puunkorjuu puiden kaato tai katkominen sekä korjattavan puun kuljetus käsittelyalueelta välivarastolle myös pelkkä kaatuneiden puiden korjuu myrskyn jälkeen Käsittelyalue metsikkökuvio tai kartalle rajattu alue, jolla tehdään samantyyppisiä hakkuu- tai muita hoitotoimenpiteitä pääasiassa koko alueella Kasvatushakkuu puunkorjuu, joka tehdään alueelle jäljelle jäävän puuston kasvattamista taikka tämän ohella myös uuden taimiaineksen syntymistä edistävällä tavalla eri-ikäisrakenteisuuteen tähtäävät hakkuut kasvatushakkuita Suomen metsäkeskus 7
8 Käsitteitä VNA 1 Kasvatuskelpoinen puu metsälain 8 a :ssä tarkoitetun puulajin (ts. uudistamiseen sallitun puulajin) latvukseltaan elinvoimainen puu, jossa ei ole vaurioita ja jonka rinnankorkeusläpimitta on vähintään 7 cm Hyväksyttävä taimi sellainen metsälain 8a :ssä tarkoitetun puulajin latvukseltaan elinvoimainen ja vaurioitumaton taimi, joka on pienempi kuin edellä määritelty kasvatuskelpoinen puu Kangasmaa: kasvupaikka, jossa kivennäismaa on lähempänä kuin 30 cm syvyydellä maanpinnasta Turvemaa: kasvupaikka, jossa kivennäismaa on vähintään 30 cm syvyydellä Suomen metsäkeskus 8
9 Kasvatushakkuut; muutokset kasvatushakkuita koskevissa säännöksissä Tasaikäisrakenteinen metsätalous / eri-ikäisrakenteinen metsätalous Kasvatushakkuiden tekeminen Puusto- ja maastovaurioiden enimmäismäärä
10 Tasaikäisrakenteinen metsätalous tavoitteena tasarakenteisen ja tasaikäisen metsän käsittely uudistaminen (viljely/luontainen) taimikon varhaishoito taimikonhoito ensiharvennus alaharvennus, laatuharvennus muu harvennus alaharvennus, yläharvennus avohakkuu, siemenpuu- tai suojuspuuasento Eri-ikäisrakenteinen metsätalous tavoitteena erirakenteisen ja eri ikäisen metsän käsittely lähtökohtana laaja runkolukujakauma (kaiken kokoisia ja ikäisiä puita) poistetaan pääosin valtapuita ja harvennetaan pienempien puiden ryhmiä v. välein jäävien puiden ja alikasvoksen elpyminen ei erillisiä kehitysvaiheita pienaukkohakkuut läpimitta m (0,1-0,3 ha) Suomen metsäkeskus 10
11 Runkolukujakauma Suomen metsäkeskus 11
12 Tasaikäisen ja eri-ikäisen metsän käsittelyn periaate Suomen metsäkeskus 12
13 Puiden valinta eri-ikäiskasvatuksessa suurimmat puut poistetaan, tarvittaessa harvennetaan pienempää puustoa luodaan eri-ikäisrakenne alikasvosta säästäen poimintahakkuun täytyy olla voimakas kannattavuuden ja uudistumisen vuoksi Suomen metsäkeskus 13
14 Pienaukkohakkuu Piirros: Juha Varhi metsään hakataan pieniä aukkoja ja jätetään uudistumaan luontaisesti helpompi hallita ja uudistaa valopuulajien (mänty, lehtipuut) menestyminen rehevillä alueilla heinittyminen eri-ikäiskäsittelyn ja pienaukkojen yhdistelmät Suomen metsäkeskus 14
15 Eri-ikäisrakenteinen hakkuu Tämä esitys pohjautuu dokumentteihin Laki metsälain muuttamisesta 1085/2013 Valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä 1308/2013 Maa- metsätalousministeriön asetus metsänkäyttöilmoituksesta 1320/2013 Esitys käsittelee pääasiassa muutoksia säännöksiin Suomen metsäkeskus 15
16 Kasvatushakkuut Vaihtoehtoiset toteuttamistavat tasaikäisrakenteisen metsän kasvatus ala- ja yläharvennukset eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus poiminta- ja pienaukkohakkuut Puuston jakautuminen hakkuun jälkeen (VNA 3 ) kasvatuskelpoisen puuston on jakauduttava luontaiset kasvuolosuhteet huomioiden tasaisesti käsittelyalueen sisällä voi kuitenkin olla tasaisesti jakautuneena enintään 0,3 ha yhtenäisiä alueita (pienaukkoja), joilla on vähän tai ei lainkaan kasvatuskelpoista puustoa tai joilla ei ole 11 :n mukaisesti taimikkoa (uudistamisvelvoitteen täyttävää taimikkoa) Suomen metsäkeskus 16
17 Kasvatushakkuut Kasvatuskelpoisen puuston määrä (VNA 2 ) Tasa- ja eri-ikäisrakenteiselle metsälle määritelty omat kasvatettavan puuston vähimmäismäärät (VNA liite A ja B) Ojitetulla turvemaalla kasvatuskelpoisen puuston määrä voi olla enintään 20 % alhaisempi kuin muualla vaadittu (aiemmin 10 %) Puuston määrä arvioidaan koko käsittelyalueelta ajourat, ojat ja ojalinjat luetaan metsikön pinta-alaan kuten aiemmin, lisäksi pienaukot luetaan pinta-alaan Kasvupaikan kallioisuuden tai muun erityisen syyn vuoksi kasvatuskelpoisen puuston vähimmäismäärä voidaan edelleen alittaa, erityinen syy esitetään metsänkäyttöilmoituksessa Suomen metsäkeskus 17
18 Termit Aluejako Suuntaa antava kartta, tarkka maakunta-/ kuntakohtainen jako ilmenee VNA 1 :stä Suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä Pohjoinen Keskinen Eteläinen Keskimääräinen lämpösumma Ilmatieteenlaitos Suomen metsäkeskus 18
19 Aluejako Uusi aluejako, jossa eteläisen Suomen ja keskisen Suomen raja noussut pohjoisemmaksi Pohjoinen Suomi: Lapin maakunta (paitsi pohjoisin Lappi), Kuusamo, Pudasjärvi, Taivalkoski, Hyrynsalmi, Puolanka ja Suomussalmi Keskeinen Suomi; mm. Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnista muut kuin pohjoiseen Suomeen kuuluvat kunnat Eteläinen Suomi; mm. Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa Vaikuttaa mm. kasvatushakkuu: puuston vähimmäistiheys hakkuun jälkeen uudistamisvelvoite: taimikon (0,5 m) syntymisen aikaraja Suomen metsäkeskus 19
20 Kasvatuskelpoisen puuston vähimmäismäärät kasvatushakkuissa Kasvupaikan laatu ja alue Havupuuvaltaiset tuoreet tai sitä ravinteikkaammat kankaat ja vastaavat turvamaat Havupuuvaltaiset kuivahkot kankaat ja vastaavat turvemaat Havupuuvaltaiset kuivat tai sitä karummat kankaat ja vastaavat turvemaat Raudus- ja hieskoivuvaltaiset kankaat ja turvemaat Tasaikäisrakenteinen metsä Eriikäisrakenteinen Puuston valtapituus metreinä Alle 12 Vähintään Vähintään Vähintään Vähintään metsä Runkoluku Pohjapintaalalalala Pohjapinta- Pohjapinta- Pohjapinta- Pohjapinta-ala Suojametsäalue ym Muu pohjoinen Suomi Keskinen Suomi Eteläinen Suomi Suojametsäalue ym Muu pohjoinen Suomi Keskinen Suomi Eteläinen Suomi Suojametsäalue ym Muu pohjoinen Suomi Keskinen Suomi Eteläinen Suomi Suojametsäalue ym /5* Muu pohjoinen Suomi /6* Keskinen Suomi /8* Eteläinen Suomi /9* * Tuoreet ja sitä ravinteikkaammat/kuivahkot ja sitä karummat Suomen metsäkeskus 20
21 Puunkorjuun toteutus, korjuuvauriot Korjuussa vaurioitunut puu kasvatuskelpoisen puun puuaines on rikkoontunut tai kuori vaurioitunut yhdestä tai useammasta kohdasta rinnankorkeuden alapuolella yhteensä yli 12 cm²:n tai koko rungon alueella yhteensä yli 30 cm² laajuudelta juurivauriot otetaan huomioon yli 2 cm paksuisissa juurissa, enintään metrin päässä rungon keskipisteestä puunkorjuun jälkeen käsittelyalueelle jäävän puuston vaurioprosentti ei saa ylittää 15 % Suomen metsäkeskus 21
22 Puunkorjuun toteutus, korjuuvauriot Ajourapainaumaksi katsotaan yli metrin pituinen, kangasmaalla kenttäkerroksen alareunasta laskettuna yli 10 cm syvä painauma turvemaalla turpeeseen leikkautunut yli 20 cm syvä painauma Painaumien osuus ei saa ylittää kangasmaalla 20 % ja turvemaalla 25 % käsittelyalueen ajourien kokonaispituudesta Suomen metsäkeskus 22
23 Uudistushakkuut ja metsän uudistaminen; muutokset säännöksissä Uudistushakkuun ajankohta Uudistamisvelvoitteen syntyminen Uudistamisvelvoitteen sisältö Uudistamisvelvoitteen täyttävä taimikko Suojametsät
24 Uudistushakkuut Ei enää uudistushakkuiden järeys- ja ikäkriteereitä Uudistushakkuun voi tehdä koska vain, mutta uudistamisvelvoitteen täyttämisestä on huolehdittava Neuvonnan ja metsänhoitosuosituksen merkitys kasvaa Suomen metsäkeskus 24
25 Uudistamisvelvoitteen syntyminen Uudistushakkuussa (5 a ) ja kasvatushakkuussa (5 ) puunkorjuusta seuraa uudistamisvelvoite 1) jos avoin alue on yli 0,3 ha 2) jos kasvatuskelpoisen puuston määrä alittaa säännösten edellyttämän vähimmäismäärän käsittelyalueella Ei uudistamisvelvoitetta (5 a ) vähätuottoiset ojitetut turvemaat ennallistamiskohteet maisematyöluvan sisältämien toimenpiderajoitusten estäessä lain mukaisen uudistamisvelvoitteen täyttämisen, katsotaan, että metsälakia on kuitenkin noudatettu (8 ) Suomen metsäkeskus 25
26 Uudistamisvelvoitteen sisältö Perustamistoimenpiteet (8 ) perustamistoimenpiteet on saatettava loppuun 3 vuoden kuluessa puunkorjuusta kuten aiemmin (2010 asti rajana oli myös 5 v hakkuun aloittamisesta) tarvittaessa raivaus, heinäntorjunta sekä maanmuokkaus, turvemaalla vesitalouden järjestely tarvittaessa täydennysviljely ja muu jälkihoito luontaisen uudistamisen edellytykset kuten aiemmin jos edellytykset eivät täyty, on tehtävä viljely edellytysten menetys - esim. siemenpuut kaatuvat ennen taimettumista - johtaa viljelyyn uudistamisvelvoitteen kautta Suomen metsäkeskus 26
27 Uudistamisvelvoitteen sisältö Perustamistoimenpiteet (jatkoa) Taimikon perustamista haittaaviksi puiksi tai pensaiksi (VNA 9 ) katsotaan havupuuvaltaisissa taimikoissa siemen- ja vesasyntyiset lehtipuiden taimet, jotka haittaavat taimikon jatkokehitystä ei katsota alueelle jätettäviä verhopuita, ylispuita monimuotoisuutta tai maisema-arvoja säilyttäviä jaloja lehtipuita ja vanhoja yksittäisiä puita/puuryhmiä lahopuita, katajia, kasvatuskelpoisten puiden ryhmiä tai enintään viiden aarin kokoisia riistatiheikköjä Suomen metsäkeskus 27
28 Uudistamisvelvoitteen sisältö Uudistamiseen hyväksyttävät puulajit (8 a ) männyn, kuusen, rauduskoivun ja haavan lisäksi hybridihaapa, siperianlehtikuusi, tervaleppä, metsälehmus, tammi, kynä- ja vuorijalava, vaahtera sekä saarni sallittuja valtapuulajina taimikkoa perustettaessa ilman erityisehtoja hyväksyttäville puulajeille ei enää tarkkaa kasvupaikkarajausta hieskoivu sallittu pääpuulajina: turv la, kangasmaiden soistuneissa osissa ja tiiviillä savi- tai hiesuvaltaisilla mailla muilla kasvupaikoilla hieskoivu hyväksytään täydentävänä puulajina kuten aiemmin pohjoinen Suomi enintään 50 % hyväksyttävistä taimista muualla enintään 20 % hyväksyttävistä taimista Suomen metsäkeskus 28
29 Uudistamisvelvoitteen täyttävä taimikko velvoite täyttyy, kun taimien keskipituus 0,5 metriä (8 ) määräajat puunkorjuun päättymisestä suojametsäalue ja Inarin, Kittilän, Muonion, Sallan, Savukosken ja Sodankylän kunnat 25 vuotta muu pohjoinen Suomi 20 vuotta keskinen Suomi 15 vuotta, eteläinen Suomi 10 vuotta taimet tasaisesti jakautuneet, muu kasvillisuus ei välittömästi uhkaa niiden kehitystä Suomen metsäkeskus 29
30 Uudistamisvelvoitteen täyttävä taimikko Hyväksyttävän taimikon kasvatuskelpoisten taimien vähimmäismäärät: Eteläinen ja keskinen Suomi: Aiemmin Havupuuvaltaiset taimikot tainta/ha mä ku Lehtipuuvaltaiset taimikot tainta/ha le Pohjoinen Suomi Havupuuvaltaiset taimikot tainta/ha mä ku Lehtipuuvaltaiset taimikot tainta/ha le Suomen metsäkeskus 30
31 Ei metsälain kasvatuskelpoinen taimikko Uudistamisvelvoitteen täyttävä taimikko Velvoite täyttyy, kun taimien keskipituus 0,5 metriä (8 ) Määräajat puunkorjuun päättymisestä suojametsäalue ja Inarin, Kittilän, Muonion, Sallan, Savukosken ja Sodankylän kunnat 25 vuotta muu pohjoinen Suomi 20 vuotta keskinen Suomi 15 vuotta, eteläinen Suomi 10 vuotta Taimet tasaisesti jakautuneet, muu kasvillisuus ei välittömästi uhkaa niiden kehitystä Suomen metsäkeskus 31
32 Ei metsälain kasvatuskelpoinen taimikko Uudistamisvelvoitteen täyttävä taimikko (VNA 11 ) Eteläinen ja keskinen Suomi: Havupuuvaltaiset taimikot tainta/ha Lehtipuuvaltaiset taimikot tainta/ha Pohjoinen Suomi Havupuuvaltaiset taimikot tainta/ha Lehtipuuvaltaiset taimikot tainta/ha Aiemmin mä ku le Lappi mä ku le Suurempi tiheys vaaditaan, koska uudistamisvelvoite täyttyy jo, kun taimikon keskipituus on vähintään 0,5 m (aiemmin 1,3 m) Suomen metsäkeskus 32
33 Monimuotoisuuden turvaaminen Erityisen tärkeät elinympäristöt ja niiden ominaispiirteet Elinympäristöjen käsittely Poikkeuslupa
34 Erityisen tärkeät elinympäristöt (10 ) Monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät elinympäristöt ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia kohteita jotka erottuvat ympäröivästä metsäluonnosta selvästi ovat pienialaisia tai metsätaloudellisesti vähämerkityksellisiä määrittelyllä ei ole tarkoitus muuttaa nykykäytäntöä tai supistaa erityisen tärkeiden elinympäristöjen määrää tai pinta-alaa koskee kaikkia elinympäristöjä, alueellisesta soveltamisesta ei enää ole säännöksiä esim. kapea pienvesi voi olla kokonaisuudessaan iso, mutta yksittäiselle metsänomistajalle pieni. elinympäristöt on jaettu 7 ryhmään Suomen metsäkeskus 34
35 Elinympäristöt ja niiden ominaispiirteet 1) Lähteiden, purojen ja norojen (pysyvä vedenjuoksu-uoma) sekä enintään 0,5 ha suuruisten lampien välittömät lähiympäristöt 2) Suoelinympäristöt luonnontilainen tai sen kaltainen vesitalous a) lehto- ja ruohokorvet (uutena lähdekorvet) b) yhtenäiset metsäkorte- ja muurainkorvet (uusi) c) letot (myös Lapissa) d) vähäpuustoiset jouto- ja kitumaan suot e) luhdat 3) Rehevät lehtolaikut 4) Kangasmetsäsaarekkeet 5) Rotkot ja kurut 6) Jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät 7) Karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot ja louhikot Suomen metsäkeskus 35
36 Elinympäristöt ja niiden ominaispiirteet Uusi vesilaki (587/2011) voimaan PURO on jokea pienempi virtaava vesistö, jonka valuma-alue on km 2 NORO on puroa pienempi vesiuoma, jonka valuma-alue on alle 10 km 2 (1000 ha) ja jossa ei jatkuvasti virtaa vettä eikä kalankulku ole merkittävässä määrin mahdollista jos uomassa virtaa jatkuvasti vettä ja kulkee merkittävässä määrin kalaa, uoma on puro vaikka valuma-alue alle 10 km 2 Suomen metsäkeskus 36
37 Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Lähdekorvet Lähdekorpi, Muonio Kuva: Hannu Nousiainen, Metla Suomen metsäkeskus 37
38 Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Metsäkortekorvet Metsäkortekorpi, Muonio Kuva: Hannu Nousiainen, Metla Suomen metsäkeskus 38
39 Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Muurainkorvet Muurainkorpi, Muonio Kuva: Hannu Nousiainen, Metla Suomen metsäkeskus 39
40 Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Letot, myös Pohjois-Suomessa Kuva: Pentti Olli Suomen metsäkeskus 40
41 Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Letot, myös Pohjois-Suomessa Lettokorpi, Yli-Tornio Kuva: Hannu Nousiainen Metla Suomen metsäkeskus 41
42 Elinympäristöjen käsittely (10 a ja 10 b ) Sallitut toimenpiteet varovaiset hoito- ja käyttötoimenpiteet, joissa elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään tai niitä vahvistetaan Kielletyt toimenpiteet uudistushakkuut ominaiskasvillisuutta vahingoittava maanmuokkaus metsätien teko ojitus purojen ja norojen perkaus kemialliset torjunta-aineet Suomen metsäkeskus 42
43 Käsittelyn yleiset periaatteet ja elinympäristökohtaiset tarkennukset Ominaispiirteitä säilyttävät toimenpiteet Yksittäisten kuokkalaikkujen tekeminen Luontaiseen lajistoon kuuluvien puulajien viljely Varovaiset poimintaluonteiset hakkuut säilytettävä puuston ikä- ja puulajirakenne ei raivausta (kerroksellisuus) Ominaispiirteitä vahvistavat toimenpiteet Suunnitelmallinen luonnonhoito Luonnontilan ennallistaminen Pienvedet Suoelinympäristöt Rehevät lehtolaikut Kangasmetsäsaarekkeet Rotkot ja kurut Jyrkänteet ja niiden alusmetsät Hietikot, kalliot, kivikot ja louhikot puusto säilyy luonnontilaisena tai sen kaltaisena, ikärakenne ei muutu olennaisesti elinympäristölle ominaista vesitaloutta ei saa muuttaa puusto säilyy luonnontilaisena tai sen kaltaisena, ikärakenne ei muutu olennaisesti elinympäristölle ominaista vesitaloutta ei saa muuttaa toimenpiteet saa toteuttaa vain kun maa on jäässä puuston rakenne on säilytettävä toimenpiteet saa toteuttaa vain kun maa on jäässä ei erityisvaatimuksia ei erityisvaatimuksia ei saa tehdä lainkaan puunkorjuuta säilytetään vanhimmat ja kuolleet sekä lahot puut Suomen metsäkeskus 43
44 Elinympäristöjen käsittely (10 a ) Metsäkuljetus ja puron ylitys 10 elinympäristöissä Sallittua erityistä varovaisuutta noudattaen, mikäli ei vaaranna ominaispiirteiden säilymistä Sallitaan nykyisestä poiketen puron ylitys tai puutavaran kuljetus lumettomana tai roudattomana aikana, jos toimenpiteissä noudatetaan erityistä varovaisuutta eikä toimenpide vaaranna ominaispiirteiden säilyttämistä esim. kivikkoisen puron uoman ylitys voitaisiin arvioida sallituksi toimeksi Suoelinympäristöissä ja lehtolaikuissa puunkorjuu voidaan toteuttaa vain maan ollessa jäässä Suomen metsäkeskus 44
45 Poikkeuslupa erityisen tärkeän elinympäristön käsittelyyn (11 ) jos 10 rajoitteiden noudattamisesta aiheutuu vähäistä suurempi taloudellinen menetys, metsäkeskuksen tulee hakemuksesta myöntää poikkeuslupa toteuttaa toimenpiteet tavalla, josta aiheutuva menetys jää vähäiseksi vähäisen taloudellisen menetyksen määrittely menetys on vähäinen, kun käyttörajoitusten aiheuttama taloudellinen menetys on alle 4 % hakijan sen metsäkiinteistön markkinakelpoisen puuston arvosta, jolla käsittelyalue sijaitsee tai alle 3000 euroa menetys määritetään kiinteistökohtaisesti ja käytetään markkinakelpoisen puuston arvoa (kasvatuskelpoista puustoa jolle arviointihetkellä muodostuu kantohinta) Suomen metsäkeskus 45
46 Hallinnollinen menettely ja seuraamukset Metsänkäyttöilmoitus Metsäkeskuksen ilmoitusvelvollisuus Ennakkotieto erityisen tärkeästä elinympäristöstä Metsän hakkaajan ja suunnittelijan vastuu Poistuvat menettelyt Metsärikkomus ja metsärikos
47 Metsänkäyttöilmoitus (14 ) Ilmoitusvelvollisuus maanomistajalla hallinta- tms. erityisen oikeuden haltijalla em. valtuuttamalla henkilöllä Ilmoituksen määräajat viimeistään 10 päivää ja aikaisintaan 3 vuotta ennen hakkuun tai muun toimenpiteen aloittamista määräajan laskeminen alkaa ilmoituksen saapumispäivää seuraavana arkipäivänä (perjantaina jätetty käyttöilmoitus, määräajan laskenta alkaa seuraavasta arkimaanantaista) Metsäkeskus voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen em. määräajasta Metsänkäyttöilmoitus löytyy osoitteesta: Suomen metsäkeskus 47
48 Metsänkäyttöilmoitus (14 ) Ilmoitus on tehtävä aiotusta hakkuusta ja 10 elinympäristöjen käsittelystä suurialaisista tie-, sähkö- tai muun vastaavan linjan hakkuusta esim. moottoritie- tai suurjännitelinjojen hakkuista suojametsäalueen hakkuusta Ilmoitusta ei tarvitse tehdä (ellei 10 kohde) kotitarvehakkuusta pienikokoisen puuston hakkuusta (ennen hakkuuta 13 cm) sähkölinjojen ja junaratojen reunavyöhykkeiden hakkuista oja-, vesijohto- tai viemärilinjan hakkuusta pienialaisista tie-, sähkö- tai muun vastaavan linjan hakkuusta puolustusvoimien ampuma-alueiden maalialueilta (ei sovelleta ML) Suomen metsäkeskus 48
49 Metsänkäyttöilmoituksessa annettavat tiedot (1/2) MMM:n asetus metsänkäyttöilmoituksesta 1 Nimi ja yhteystiedot maanomistajan tai hallinta- tms. oikeuden haltijan, valtuutetun, metsänhakkuuoikeuden haltijan, laatijan Käsittelyaluetta koskevan kiinteistön/kiinteistöjen tiedot ja sijainti riittävällä tarkkuudella kartalla tai paikkatietoina ilmaistuna sekä pinta-ala Kasvatushakkuussa hakkuun tarkoitus ja toteuttamistapa Uudistushakkuussa hakkuun tarkoitus ja toteuttamistapa sekä metsikkökuvioittain kasvupaikka, uudistamistapa, uudistamisen pääasiallinen puulaji (t) sekä mahdollinen maanpinnan käsittelymenetelmä Suomen metsäkeskus 49
50 Metsänkäyttöilmoituksessa annettavat tiedot (2/2) Erityiskohteissa hakkuun tarkoitus ja selvitys kohteen erityisluonteesta sekä sen edellyttämästä hakkuutavasta Uudistushakkuun kohdistuminen vähätuottoiselle ojitetulle turvemaalle tai ennallistettavaan elinympäristöön Metsätuhon johdosta tehtävässä hakkuussa tuhon aiheuttaja (hyönteis- tai myrskytuhohakkuu ) Jos metsätalousmaata otetaan muuhun käyttöön, tieto uudesta käyttötarkoituksesta Onko kyseessä suojametsäalue tai suoja-alue Jos käsittely koskee 10 elinympäristöä mikä elinympäristö, selvitys toimenpiteistä ja miten niissä huomioidaan ominaispiirteiden säilyttäminen Suomen metsäkeskus 50
51 Metsänkäyttöilmoitus (14 ) Ilmoituksen antajan on tarkistettava ilmoitusta ennen toimenpiteen toteuttamista, jos hakkuutapa tai käsittelyalue muuttuu merkittävästi aiemmin ilmoitetusta Metsätuhojen aiheuttamat erityistilanteet jos on kyse laajasta metsätuhosta, käyttöilmoituksen jättämiselle ei ole määräaikaa ellei kyse ole 10 kohteesta hakkuun voi siis aloittaa heti kun ilmoitus on toimitettu metsäkeskukseen, poikkeuslupaa ei tarvita edellytyksenä on että metsäkeskus on osoittanut/rajannut tuhoalueen ja ilmoituksen alueella korjataan pääasiassa metsätuhossa kaatunutta, vaurioitunutta tai tuhossa kuollutta puuta Suomen metsäkeskus 51
52 Metsäkeskuksen ilmoitusvelvollisuus (7 a ) Jos käyttöilmoitukseen sisältyvällä käsittelyalueella tai sen läheisyydessä (= rajoittuu) on Metsäkeskuksen tiedossa oleva 1) 10 erityisen tärkeä elinympäristö 2) luonnonsuojelulain mukainen päätös erityisesti suojeltavan lajin tai suojellun luontotyypin esiintymästä 3) Natura-2000 verkostoon sisältyvä alue 4) muu vastaava viranomaisen toimittamaan päätökseen perustuva kohde Metsäkeskuksen on ilmoitettava kohteesta maanomistajalle, maanomistajan edustajalle ja hakkuuoikeuden haltijalle ELY- keskukselle jos kyse 2 tai 3 kohdan päätöksestä Suomen metsäkeskus 52
53 Maanomistajan ilmoitusvelvollisuus (7 a ) Maanomistajan on ilmoitettava hakkuuoikeuden haltijalle käyttöilmoitukseen merkitsemänsä tiedot hakkuussa huomioon otettavista 10 kohteista Metsäkeskukselta saamansa kohdetiedot (ilmoitusvelvollisuuden nojalla annetut tiedot ) Jos maanomistajan edustaja tekee käyttöilmoituksen, häntä koskee vastaava ilmoitusvelvollisuus Suomen metsäkeskus 53
54 Ennakkotieto erityisen tärkeästä elinympäristöstä (14 c ) Kuten aiemmin maanomistaja tai hänen valtuuttamansa hakkuuoikeuden haltija voi hakea ennen hakkuuta tai muuta metsän käsittelyä Metsäkeskukselta metsänkäyttöilmoitukseen liittyvän ennakkotiedon onko kohde 10 mukainen elinympäristö onko ilmoitettu metsänkäsittely 10 a ja 10 b mukainen Ennakkotieto 10 elinympäristöstä on maksuton (23 a ) Suomen metsäkeskus 54
55 Metsän hakkaajan ja suunnittelijan vastuu (7 ) Metsän hakkaajan tulee puunkorjuussa osaltaan huolehtia siitä, että noudatetaan metsälain säännöksiä Jos hakkuusopimukseen on liitetty hakkuun toteutusta ohjaava leimikkosuunnitelma, joka sisältää tiedot suunnitelluista hakkuista hakkuutavoittain ja tiedossa olevat 10 kohteet kartalle rajattuina suunnitelman tekijä vastaa siitä, että suunnitelma on metsälain mukainen Hakkaajan ja suunnittelijan vastuuta arvioitaessa huomioon onko toteutettu hakkuu perustunut leimikkosuunnitelmaan ja onko metsän hakkaaja saanut tiedon 10 kohteista 7 a mukaisesti Tapauskohtainen kokonaisharkinta Suomen metsäkeskus 55
56 Poistuvat hallinnolliset menettelyt Taimikon perustamisilmoitus, voi kuitenkin edelleen tehdä Vakuusmenettely uuden puuston aikaansaamisen varmistamiseksi Katselmusmenettely Suojametsäalueen hakkuu- ja uudistamissuunnitelma, tehdään normaali metsänkäyttöilmoitus Suomen metsäkeskus 56
57 Metsärikkomuksesta tuomitaan se joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta 1) Laiminlyö antaa 14 säädetyn metsänkäyttöilmoituksen maanomistaja, erityisen oikeuden haltija, valtuutettu 2) Rikkoo 6 puunkorjuun toteutusta koskevaa säännöstä (vältettävä aiheuttamasta puusto- ja maastovaurioita) 3) Rikkoo 8 uudistamisvelvoitetta koskevaa säännöstä perustamistyöt 3 vuodessa, taimikko 20/25 vuodessa 4) Käsittelee 10 elinympäristöä säännöksen vastaisesti 5) Laatii 7 tarkoitetun leimikkosuunnitelman, joka on metsälain säännösten vastainen ja jonka nojalla toteutetaan puunkorjuu 6) Rikkoo suojametsiä tai suoja-alueita koskevaa säännöstä Suomen metsäkeskus 57
58 Metsärikoksesta tuomitaan se joka 1) Tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta rikkoo 12 suojametsiä tai 13 suoja-alueita koskevaa säännöstä 2) Tahallaan käsittelee 10 elinympäristöä siten, että teko on omiaan vaarantamaan elinympäristön ominaispiirteiden säilymistä Kasvatushakkuun tekeminen säännösten vastaisesti, syntyy uudistamisvelvoite, ei rangaistusta Suomen metsäkeskus 58
59 Tämä esitys pohjautuu dokumentteihin Laki metsälain muuttamisesta 1085/2013 Valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä 1308/2013 Maa- metsätalousministeriön asetus metsänkäyttöilmoituksesta 1320/2013 Suomen metsäkeskus 59
60 Kiitos Suomen metsäkeskus Suomen metsäkeskus 60
61
Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta
Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen
LisätiedotEsityksen sisältö. Alkuperäiset dokumentit
Alkuperäiset dokumentit Esityksen sisältö Laki metsälain muuttamisesta 1085/2013 Valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä 1308/2013 Maa- metsätalousministeriön asetus metsänkäyttöilmoituksesta
LisätiedotMetsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn
Metsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn 37. Päättäjien Metsäakatemia Vieremällä 24.9.2014 Markku Remes, edistämispalvelujen päällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Pohjois-Savo Metsälaki
LisätiedotHakkuut ja uudistamisvelvoite
Hakkuut ja uudistamisvelvoite Kasvatushakkuut Uudistushakkuut Puuston uudistamisvelvoitteen syntyminen ja sisältö Puunkorjuun toteutus, korjuuvauriot Vastuut hakkuussa Kasvatushakkuut Kasvatushakkuun vaihtoehtoiset
LisätiedotHakkuut ja uudistamisvelvoite
Hakkuut ja uudistamisvelvoite Tasa- ja eri-ikäisrakenteinen metsätalous Kasvatushakkuut Uudistushakkuut Puuston uudistamisvelvoitteen syntyminen ja sisältö Puunkorjuun toteutus, korjuuvauriot Suojametsät
LisätiedotMetsälain muutokset 2014
Metsälain muutokset 2014 Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Pello 28.4.2014 Ylitornio 5.5.2014 Tarmo Uusitalo Esityksen sisältö Metsälain keskeiset muutokset ja käsitteet Kasvatushakkuut; muutokset Uudistushakkuut
LisätiedotMetsälain uudistaminen 2014
Metsälain uudistaminen 2014 Metsälakikoulutus Suomen metsäkeskus ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2013-2014 Johdanto Taustaa Metsänkasvatuksen aineettomat arvot nousseet yhä enemmän taloudellisten
LisätiedotEsityksen sisältö. Alkuperäiset dokumentit
Alkuperäiset dokumentit Esityksen sisältö Laki metsälain muuttamisesta 1085/2013 Valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä 1308/2013 Maa- metsätalousministeriön asetus metsänkäyttöilmoituksesta
LisätiedotMetsälain uudistaminen 2014
Metsälain uudistaminen 2014 Metsälakikoulutus Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Lapin alueyksikkö Rovaniemi 20.11.2013 1 Esityksen sisältö metsälain sisältö, soveltamisala ja käsitteet kasvatushakkuut;
LisätiedotMetsälain sisältö ja soveltamisala. Keskeisiä muutoksia Soveltamisala Käsitteet
Metsälain sisältö ja soveltamisala Keskeisiä muutoksia Soveltamisala Käsitteet Keskeisiä muutoksia Uudistushakkuiden järeys- ja ikärajoitteet poistuneet kiertoaika metsänomistajan päätettävissä Hakkuu-
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA. 1085/2013 Laki. metsälain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 2013 1085/2013 Laki metsälain muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan metsälain
LisätiedotMetsälain uudistaminen 2014
Metsälain uudistaminen 2014 Metsälaki, Lahti 13.11.2013 Johtava esittelijä Ilkka Koivisto Esittelijä Mikko Kallioinen Suomen metsäkeskus ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2013 Suomen metsäkeskus
LisätiedotPienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä
Pienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015, Koli Luonnonhoidon johtava asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Metsäluonnonhoito
LisätiedotMetsälain uudistaminen. Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto
Metsälain uudistaminen Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto Lakimuutoksen taustaa Metsänkasvatuksen aineettomat arvot ovat nousseet yhä enemmän taloudellisten tavoitteiden rinnalle.
LisätiedotErirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014
Erirakenteinen metsänkasvatus Tiina Ojansivu 21.10.2014 Metsälain muutokset kasvatushakkuissa Erirakenteinen metsänkasvatus hyväksyttiin metsänkasvatusmenetelmäksi. Poiminta- ja pienaukkohakkuut katsotaan
LisätiedotMetsälain uudistaminen 2014
Metsälain uudistaminen 2014 Metsälakikoulutus Suomen metsäkeskus ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2013 1 Uudistuksen taustaa Yhteiskunnalliset muutokset hyvinvoinnin kasvu arvojen muuttuminen yhteiskunnan
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2013. 1308/2013 Valtioneuvoston asetus. metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2013 1308/2013 Valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2013 Valtioneuvoston
LisätiedotMetsänomistajan valinnanvapaus metsänhoidossa nykyisen oikeustilan ja uudistusehdotuksen vertailua. Tero Laakso MMM, MH, OTK Itä-Suomen yliopisto
Metsänomistajan valinnanvapaus metsänhoidossa nykyisen oikeustilan ja uudistusehdotuksen vertailua Tero Laakso MMM, MH, OTK Itä-Suomen yliopisto Mitä ja miten? HE: huomattavat sisällölliset muutokset,
LisätiedotEri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.
LisätiedotSuomen metsäkeskus. Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen
Suomen metsäkeskus Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen Esityksen sisältö Metsään.fi palvelu Uusi metsälaki 28.11.2012 Metsään.fi sähköinen asiointipalvelu Palvelu avattu metsänomistajille
LisätiedotJohdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä
Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää
LisätiedotKorjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014
Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen
LisätiedotPoiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä
Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita
LisätiedotUusi metsälaki ja metsien käsittely. Lapin metsätalouspäivät , Levi Johtava esittelijä Tommi Lohi, Suomen metsäkeskus
Uusi metsälaki ja metsien käsittely Lapin metsätalouspäivät 5.-6.2.2015, Levi Johtava esittelijä Tommi Lohi, Suomen metsäkeskus Esityksen sisältö metsälain keskeiset muutokset, lyhyt kertaus etukäteisodotukset
LisätiedotLaki metsälain muuttamisesta 1085/2013
Laki metsälain muuttamisesta 1085/2013 Esityksen sisällys Lain tausta Lain tavoitteet Toimintaympäristö Muutokset lakitekstissä ja metsässä Eri-ikäiskasvatuksen menetelmät Mitä muuttui metsänomistajalla?
LisätiedotMetsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus
Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
Lisätiedot30.9.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1
30.9.2014, Joensuu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 METSÄNOMISTAMISEN OHJAUS Luento 2 Metsien kestävä käyttö Metsän käyttöä ohjaavat lait ja suositukset Metsien suojelumahdollisuudet 10.11.2014 Suomen metsäkeskus
LisätiedotEri ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 11.6.2012 1 Eri ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts. avohakkuun
LisätiedotKuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet
Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2
Lisätiedot- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA
METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
LisätiedotMetsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito
Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -
LisätiedotEnergiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus
Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.
LisätiedotMetsälain uudistaminen 2014
Metsälain uudistaminen 2014 Metsälakikoulutus Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Aluejohtaja Anssi Niskanen Pohjois-Karjalan alueyksikkö Joensuu, Tiedepuisto 19.11.2013 1 18.11.2013 Suomen metsäkeskus
LisätiedotMuuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?
Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä
LisätiedotEnsikosketus metsälakiin - mitä lakiuudistuksella tavoitellaan
Ensikosketus metsälakiin - mitä lakiuudistuksella tavoitellaan Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Metsä- ja bioenergiayksikkö 22.10.2014 1 Maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotHarvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
LisätiedotMetsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala
Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013
LisätiedotKiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
LisätiedotMETSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus
METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden
LisätiedotMetsälain uudistaminen 2014
Metsälain uudistaminen 2014 Suomen metsäkeskus ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2013 Suomen metsäkeskus 1 Esityksen sisältö Tämä esitys pohjautuu dokumentteihin Hallituksen esitys 75/2013: Laki
LisätiedotPoiminta- ja pienaukkohakkuut
Poiminta- ja pienaukkohakkuut Sauli Valkonen METLA Vantaa 15.4.2010 1 Sisältö metsänhoidollinen toimivuus puuntuotos puunkorjuu ja hankinta juurikääpä ja muut tuhot kannattavuus metsäluonnon monimuotoisuus
LisätiedotPäivän teemat. Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä
Päivän teemat Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä Metsätaloutta koskevia lakeja Metsälaki (muutos 1.1.2014) Laki puutavaran mittauksesta (muutos 1.7.2013) Laki
LisätiedotMetsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotMetsälaki. Monimuotoisuuden turvaaminen
Metsälaki Monimuotoisuuden turvaaminen Yleistä Erityisen tärkeiksi määriteltyjen elinympäristöjen kohteet pienialaisia tai metsätaloudellisesti vähämerkityksisiä (10 ) Taloudellista arvoa arvioitaessa
LisätiedotValtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään metsälain (1093/1996) nojalla:
Luonnos 8.2.2013 Valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään metsälain (1093/1996)
LisätiedotEri-ikäisrakenteisten metsien korjuu ja korjuujälki
Eri-ikäisrakenteisten metsien korjuu ja korjuujälki Yrittäjätreffit III -koulutus Koulutusaineisto 23.10.2014 Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Vanhatalo Kalle 1 Koulutuksen aiheet 1. Korjuun laadun
LisätiedotMetsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt
Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt Laki elinympäristöistä ja samalla käyttörajoitukset voimaan 1.1.1997 Erityisen tärkeitä elinympäristöjä tulee hoitaa ja käyttää siten, että luonnon monimuotoisuudelle
LisätiedotKoivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012
Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka
LisätiedotKaavoitus ja metsätalous, lainsäädännön ja käytännön toiminnan haasteet
Kaavoitus ja metsätalous, lainsäädännön ja käytännön toiminnan haasteet Metsätalous ja kuntakaavoitus 15.4.2015 Jarkko Partanen Rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Suomen metsäkeskus Esityksen tavoitteita
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 109/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi metsälain ja rikoslain 48 a luvun 3 :n muuttamisesta. Asia.
EDUSKUNNAN VASTAUS 109/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi metsälain ja rikoslain 48 a luvun 3 :n muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2009 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi metsälain
LisätiedotLAUSUNTO luonnoksesta hallituksen esitykseksi metsälain muuttamisesta
EKOMETSÄTALOUDEN LIITTO/ 25.3.2013 puheenjohtaja Sakari Hankonen Maa- ja metsätalousministeriölle LAUSUNTO luonnoksesta hallituksen esitykseksi metsälain muuttamisesta Nykyisen ja tulevan metsälain ensimmäisessä
LisätiedotMETSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä
METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä 20.3.2018 Heikki Kuoppala Hirvivahinkojen arviointiin muutoksia Valtioneuvoston asetus riistavahingoista annetun asetuksen muuttamisesta
LisätiedotOnko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?
Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita
LisätiedotLuonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014
Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Ylistaro-talo 21.10.2014 Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäkeskuksen
Lisätiedot21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1
21.10.2014, Joensuu 1 Luento 4 METSÄN UUDISTAMINEN TASAIKÄISRAKENTEISESSA METSÄN KASVATUKSESSA Uudistamiseen vaikuttavat tekijät Nykyaikaiset metsänuudistamismenetelmät (luontainen ja viljely) ja uudistamisketjun
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotMetsälain uudistaminen 2014
Metsälain uudistaminen 2014 Metsälakikoulutus Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Heikki Vähätalo, johtava esittelijä Pohjois-Pohjanmaan alueyksikkö 13.11.2013 1 Esityksen sisältö Tämä esitys pohjautuu
LisätiedotToimenpiteet kuvioittain
Toimenpiteet kuvioittain Alaharvennus 24.0 (1 ha, mänty, ppa 26m 2 ) Toimenpide: Männikön alaharvennus - Minimi pohjapinta-ala 10m 2 - Poistetaan pienempiä puita alaharvennuksella, monimuotoisuuden kannalta
LisätiedotPerjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.
Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.30 kotimatka alkaa Luento 3: Metsän arvokkaat luontokohteet Luentorunko 1. Luonnon monimuotoisuus
LisätiedotKemeralain uudistamisen vaikutukset metsänparannukseen
Kemeralain uudistamisen vaikutukset metsänparannukseen Metsänparannuspäivä Kajaanissa 31.10.2014 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö 1 Kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki
LisätiedotHIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala
HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä Heikki Kuoppala Hirvivahinkojen arviointi muuttuu Valtioneuvoston asetus riistavahingoista annetun asetuksen muuttamisesta 268/2017 Tullut voimaan 15.5.2017
LisätiedotKeskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen
Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Risto Ranta, Hannu Niemelä 9.10.2013 08.10.13 1 Taustaa MTK:n/SLC:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositus Viime vuosien myrskyt Sähkömarkkinalain
LisätiedotMetsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Kuusi Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotPuusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen
Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen Metsälakiseminaari 22.10.2014 Lahti Johtava metsänhoidon asiantuntija Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Eri-ikäisrakenteisen metsän rakennepiirteitä Sekaisin
LisätiedotRiihimäen kaupungin metsäsuunnitelma 2015-2022
Riihimäen kaupungin metsäsuunnitelma 2015-2022 Tiivistelmä Metsäsuunnitelma antaa vankan pohjan metsäomaisuuden hoitoon ja sen arvonmääritykseen. Suunnitelma tehdään metsänomistajan tavoitteiden mukaisesti
LisätiedotR a p o r t i t. Hakkuutapojen jakautuminen % Avohakkuu 83 Luontainen uudistaminen 13 Ylispuuhakkuu 4
Sivu 1/10 Arviointi-pvm: 01.01.2013... 31.12.2013 R a p o r t i t Muut ehdot : arvioijan organisaatio = 'Kaikki metsäkeskukset' Talousmetsien luonnonhoidon laadunseuranta - RAPORTTI 13:15:45 Arviointiaineiston
LisätiedotKuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä
Kunta Alue Ms 593 463 95 kirja 2019 Sivu 1 / 6 Kunta 593 Alue 463 Ms 95 METSÄPELTO II jne. Vallitseva jakso 51 21 566 22 19 186 85 96 10,9 52 12 297 23 19 111 70 39 6,3 52 3 87 20 18 25 11 13 1,4 Rauduskoivu
LisätiedotEtelä-Savon metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006
Etelä-Savon metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi / 9.8.2007 1 Maastotyöt 2004 2008 Otantamittauksia
LisätiedotMetsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Raudus ja hieskoivu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu
LisätiedotMetsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen
30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus
LisätiedotMonimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt
Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden
LisätiedotMetsälain uudistaminen ylitarkastaja Matti Mäkelä maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto
Metsälain uudistaminen 4.2.2013 ylitarkastaja Matti Mäkelä maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto Lakimuutoksen taustaa Metsänkasvatuksen aineettomat arvot ovat nousseet yhä enemmän taloudellisten
LisätiedotYleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön
Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Samuli Joensuu Lapua 12.11.2013 Sisältö Metsätalouden kuormitusvaikutuksista Muuttuva lainsäädäntö ja sen merkitys metsätalouden
LisätiedotKuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?
Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat
LisätiedotSuomen metsien inventointi
Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien
LisätiedotRiihimäen kaupungin puistometsäsuunnitelma
Riihimäen kaupungin puistometsäsuunnitelma 2015-2022 Tiivistelmä Puistometsäsuunnitelmassa korostuu luonnon monimuotoisuus. Näillä lähivirkistysalueilla pyritään säilyttämään puusto elinvoimaisena harvennuksilla
LisätiedotMiten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut
Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt
LisätiedotTaimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
LisätiedotMetsähallituksen kokemuksia erityishakkuista
Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista Metla/Tikkurila 22.3.2013 Niklas Björkqvist Hakkuutavan valinta Tavanomaiset monikäyttömetsät Yleensä tavanomainen uudistushakkuu, selkeä uudistamisvaihe Erityiskohteet,
LisätiedotARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016
SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO NETTONYKYARVO NETTOTULOT JA HAKKUUKERTYMÄT ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 KUNTA TILA REK.NRO 1234567892 LAATIJA: Antti Ahokas, Metsäasiantuntija 2 KASVUPAIKKOJEN PINTAALA JA PUUSTO
LisätiedotUlkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
LisätiedotKuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa
LisätiedotMetsänhoidon suositukset
Metsänhoidon suositukset Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Paimio 12.9.2014 Hannu Heikkiä Metsän kasvatustavan valinta Tasaikäinen - metsikkökuvio - taimikonhoito, harvennus, väljennys, uudistaminen
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) Kiinteistövirasto 12/2015 Asunto-osasto 13.04.2015 Apulaisosastopäällikkö
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) 14 Asukasvalintaperusteista poikkeaminen; Hoas, Pohjoinen Rautatiekatu 29 HEL 2015-004257 T 10 07 01 Päätös Päätöksen perustelut päätti antaa Helsingin seudun opiskelijaasuntosäätiölle
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 12/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi metsälain ja rikoslain 48 a luvun 3 :n muuttamisesta JOHDANTO
MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 12/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi metsälain ja rikoslain 48 a luvun 3 :n muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 8 päivänä joulukuuta 2009 lähettänyt
LisätiedotLuonnonvaraoikeuden luennot 4-7.11.2014 Metsäoikeus LUODE Jukka Similä
Luonnonvaraoikeuden luennot 4-7.11.2014 Metsäoikeus LUODE Jukka Similä Luennon rakenne Metsäoikeuden perusteet Toimeenpanostrategiat: erityisen tärkeät elinympäristöt Kaavoitus metsätalouden ohjaajana
LisätiedotMetsänhoitoa kanalintuja suosien
RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön
LisätiedotMUISTIO. Maastokatselmus kiinteistöllä Jara
24.01.2018 MUISTIO Maastokatselmus 24.01.2019 kiinteistöllä 418 425 7 136 Jara 1. Aihe Naapurien kuulemisen yhteydessä pyydettiin järjestämään Sarapiston Kuokkalan asukasyhdistyksen puheenjohtajan Eero
LisätiedotHirvieläinvahinkojen arviointi. vuodelta 2009
Hirvieläinvahinkojen arviointi vuodelta 2009 Julkaisija Metsäkeskus Keski-Suomi. Jyväskylä 22.3.2010. Julkaisu 4/2010. Kauppakatu 19 B, PL 39, 40101 JYVÄSKYLÄ p. 020 772 7800, s-posti: ksmk@metsakeskus.fi
LisätiedotKuviokirja 2014. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.
Kunta Alue Ms 90 828 70 kirja 2014 Osa 8 Sivu 1 / 8 paikka Kunta 90 Alue 828 Ms 70 SIRKKALA Vallitseva jakso 16 5 1800 6 5 19 4,0 16 4 1600 6 5 16 3,4 Rauduskoivu 14 1 200 6 7 2 0,5 Nuoren metsän kunnostus
LisätiedotMETSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde
LisätiedotKEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään
KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään Maa- ja metsätalousministeriö Helmikuu 2016 Sanna Paanukoski Marja Hilska-Aaltonen Kaisa Pirkola Kemera-laki Uusi kemera-laki tuli voimaan 1.6.2015.
LisätiedotKorpien luontainen uudistaminen
Korpien luontainen uudistaminen Hannu Hökkä, Jaakko Repola & Markku Saarinen Kiitokset: Luken Rovaniemen ja Oulun APAL-tiimit, Metsähallitus Lapin metsätalouspäivät Rovaniemi, 2.2.2017 Sisältö Korpien
LisätiedotKaavoitus ja metsätalous, lainsäädännön ja käytännön toiminnan haasteita
Kaavoitus ja metsätalous, lainsäädännön ja käytännön toiminnan haasteita Maaseutuelinkeinot ja kaavoitus Petäjävesi 11.11.2015 Juha Hiltunen Suomen metsäkeskus Esityksen tavoitteita Kuvata kaavoituksen
LisätiedotTUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen
LisätiedotEnsiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa
Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa Risto Jalkanen Metla, Rovaniemi 11.12.2014 Tervasroson aiheuttama pienaukko Kuohunki, Rovaniemi 14.9.2010
LisätiedotMetsähallituksen suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt. Päivi Virnes Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut 27.11.
Metsähallituksen suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt Päivi Virnes Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut 27.11.2007 Suojelualueiden ennallistaminen Ihmistoiminnan kautta vahingoittuneiden
LisätiedotKuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.
Kunta Alue Ms 420 599 517 kirja 2015 Osa 8 Sivu 1 / 5 paikka Kunta 420 Alue 599 Ms 517 HEIKKIMÄKI Vallitseva jakso 44 17 600 20 17 136 43 90 9,8 35 0 14 19 15 3 1 2 0,3 45 7 232 20 15 54 29 24 3,7 45 7
LisätiedotMotit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle -hankeen tavoitteena on: Lisätä metsänomistajien tietoisuutta omistamiensa metsien
Lisätiedot