meri-strategia: ristöfoorumin

Transkriptio

1 EU:n Itämeri meri-strategia: Ympärist ristöfoorumin kysely europarlamentaarikkoehdokkaille Puheenjohtaja Anita Mäkinen Meriohjelman päällikkö, WWF Raportoija Salla-Maria Alanen Projektipäällikkö, Centrum Balticum

2 Taustatietoja Kysely lähetettiin l hetettiin yhteensä 138 ehdokkaalle Vastauksia saatiin yhteensä 38 kpl Vastaajista oli naisia 55 % ja miehiä 45 % Vastaajista ns. uusia meppejä 89 % Nimettömänä vastasi 6 ehdokasta Vastausprosentti 27,5 %

3 Kyselyyn vastanneet ehdokkaat Kok. RKP Kesk. Vas. SDP Vihreät KD Perus. Ukko Metsola Ann-Sofi Backgren Helena Tornberg Ari Rajamäki Fredrik Almqvist Satu Hassi Sari Essayah Kike Elomaa Ville Itälä Christel Liljeström Pekka Myllymäki Jarmo Ritanen Arja Alho Flemming Bergh Kai Pöntinen Esa Härmälä Atik Ismail Sinikka Hurskainen Mikko Airto Eva-Riitta Siitonen Anneli Jäätteenmäki Jussi Saramo Pilvi Torsti Mari Puoskari Nina Suomalainen Markku Laukkanen Reijo Paananen 7 kpl 2 kpl 5 kpl 7 kpl Tuula Petäkoski-Hult Nesrin Can-Kurtakko 8 kpl 5 kpl 2 kpl 2 kpl Huomio! Yhteenlasketut määrät sisältävät myös nimettömät ja kadonneiksi ilmoitetut vastaukset.

4 Vastaajien suhde Itämereen Vastaajista 74 % liikkuu Itämerell merellä tai sen alueella ympäri vuoden 28 % päivittp ivittäin, in, 52 % viikoittain tai kuukausittain Itämeri meri merkitsee vastaajille lapsuuden ja nuoruuden viettopaikkaa, kulttuurista yhteyttä Eurooppaan, liikenneväyl ylää,, osaa kansallismaisemasta, ainutlaatuista luontoa

5 Vastaajien suhde Itämereen Itämerellä purjehtiessani olen tuntenut ikuisuuden olevan läsnl snä ja ollut onnellinen. Sen lisäksi, että Itämeri on osa suomalaista kansallismaisemaa, on se meille suomalaisille logistisestikin erittäin in tärket rkeä. Haluaisin, että viimeistää ään n lasteni lapset voivat peuhata Itämeress meressä,, kuten minä lapsena.

6 Osallistuminen Itämeri meri-strategian valmisteluun Vastanneista 91 % kertoo seuranneensa Itämeri meri-strategian kehittymistä,, ja 37 % on osallistunut sen valmisteluun. Valmisteluun on osallistuttu valiokunnissa, parlamentin Itämeri meri-työryhmässä, seminaareissa, valtuustoissa, erilaisten toimijatahojen puheenjohtajina ja jäseninj seninä

7 Itämeri meri-strategian ulottuvuudet Ympärist ristö,, talous, turvallisuus, saavutettavuus 91 % vastaajista piti ympärist ristöä tärkeimpänä, koska: ympärist ristö vaikuttaa kaikkiin muihin, terve ympärist ristö on ainoa kestävä lähtökohta, ilmastonmuutoksen vaikutus, ympärist ristön n tila on sukupolvemme häpeh peä joka on korjattava, poliittinen momentum on hyödynnett dynnettävä ä

8 Miksi ympärist ristö on tärkein t ulottuvuus? Itämeren tilan parantaminen on edellytys kaikelle muulle. Talousalueena Itämerell merellä on valtavia mahdollisuuksia etenkin jos Itämeren maat sitoutuvat kestävää ään n kehitykseen ja ymmärt rtävät t Itämeren erityisen luonteen haavoittuvana merialueena. Itämeri on maailman saastunein meri, mikä kuvastaa valitettavalla tavalla sitä,, miten sitä on pidetty tärket rkeänä muilla tavoin, mutta sen arvoa ympärist ristönä ei ole huomioitu. Mielestäni muista ulottuvuuksista voi saada monenlaista hyvää irti, mutta vain sen kautta, että Itämeren ympärist ristöllisestä tilasta pidetää ään n huolta.

9 Muita näkemyksin kemyksiä ulottuvuuksista Talous on tärkein, t rkein, koska se tuo resurssit muuhun, Itämeri on ennen kaikkea liikenneväyl ylä. Turvallisuuteen kulminoituu kaikki. Saavutettavuutta ei mainittu.

10 Itämeri meri-strategian rahoitus 94 % vastaajista katsoo, että Itämeri meri-strategialle pitää saada oma rahoitus, koska kansallisvaltioilla ei ole omaa rahoitusta, rahoituksella edistetää ään n sitoutumista, itsenäisyytt isyyttä,, toteutumista, tuloksellisuutta, painoarvoa Miten rahoitetaan? EU, valtiot, alueet, kaupungit, elinkeinoelämä,, kolmas sektori, kuormittajaperiaate, käyttk yttömaksut, keräyksin, rahastoimalla, veroluontoisin maksuin Omaa rahoitusta ei tarvita: Olemassa olevat rahoitusinstrumentit tulee hyödynt dyntää

11 Itämeri meri-strategian toimeenpano EU:n tasolla Vastaajista 43 % katsoo, että toimeenpanoa varten tarvitaan koordinoiva elin, joka koostuu komission ja valtioiden toimijoista, koska: kaikki eri toimijat pitää saada mukaan, saadaan riittävä arvovalta, on selkeästi sti yksi vastuutettu taho Olennaista on, että verkosto on toimintakykyinen ja että siinä on mukana myös s Venäjä.

12 9.a. Miten Itämeri-strategian toimeenpano tulisi mielestäsi järjestää EU:n tasolla? * Koordinoiva elin, joka muodostetaan komission ja valtioiden toimijoista 43 % En osaa sanoa 0 % Jäsenvaltiot yhdessä komission kanssa 37 % Jäsenvaltiot yhdessä alueellisten toimijoiden (kaupungit, alueet) kanssa 20 % Jäsenvaltiot ilman komissiota 0 %

13 Itämeri meri-strategian toimeenpano Suomessa Vastaajien mielipiteet jakaantuivat: Yksi koordinoiva taho (esim. teemasta vastaava ministeriö) 49 % Toistaiseksi on luontevaa, että ulkoministeriö vastaa kansallisesta yhteydenpidosta eri ministeriöihin, ihin, pohjoismaisiin ja muihin kansainvälisiin tahoihin kuten myös s kansallisiin ei-viranomaistahoihin. viranomaistahoihin. Esitän n Suomeen kansainvälist listä Itämeren Merikeskusta tällaiseksi t instrumentiksi. Ei rahaa turhaan byrokratiaan. Koordinaatioryhmä (esim. ministeriöt) t) 51 % Tulee ylittää sektorirajoja eri ministeriöiden iden välillv lillä. Onko ministeriö liian riippuvainen saastuttajien lobbauksesta? Olisiko koordinaatioryhmä itsenäisempi? isempi? Mutta olisiko sillä lihaksia?

14 Itämeri meri-strategian seuranta EU- tasolla 74 % vastanneista katsoo, että seuranta tulisi järjestj rjestää EU-neuvoston ja hallitusten välisten organisaatioiden (esim. Helcom, CBSS) kesken Tärkeää on, että sitoutuminen on myös s seurannassa riittävän korkealla poliittisella ja taloudellisella tasolla. Mutta myös: EU-neuvosto ja parlamentti yhdessä,, koordinoiden muiden järjestöjen jen kuten Helcomin kanssa. Poliittisen seurannan lisäksi on ehdottomasti oltava myös s joku Itämeren asioihin perehtynyt kansalaisjärjest rjestö,, joka pitää kiinteätä yhteyttä mediaan.

15 10.a. Miten Itämeri-strategian seuranta tulisi mielestäsi järjestää EU-tasolla? * Ei mikään EU-neuvosto yhdessä esim. HELCOM BSAP implementation groupin kanssa 3 % näistä (täytä alle muu vaihtoehto) 3 % EU-neuvosto 20 % EU-neuvosto yhdessä hallitusten välisten organisaatioiden kanssa (esim. HELCOM, Itämeren maiden neuvosto CBSS) 74 %

16 Itämeri meri-strategian seuranta Suomessa Seuranta Suomessa: nimitetää ään n virkamies EU-sihteerist sihteeristöön, YM, VNK, MMM, yhteistyö luonnonsuojelujärjest rjestöjen jen kanssa, eduskunta, itämeriparlamentaarikot, pääministeri, alueet/maakuntaliitot, koordinaatioryhmä

17 Itämeri meri-strategia ja EU:n ulkopuoliset valtiot valuma-alueella alueella Miten nämän valtiot pitäisi isi huomioida? Tehdää ään n pääp äätökset EU:n sisäisesti isesti mutta informoidaan EU:n ulkopuolisia valtioita, edustus kokouksiin, sitoutetaan täysipainoisesti kumppaneiksi ja aktiiviseen vuoropuheluun Itämeri meri- strategian toimeenpanemiseksi

18 Itämeri meri-strategia ja EU:n ulkopuoliset valtiot valuma-alueella alueella Venäjä tulee sitouttaa toimijaksi ja kumppaniksi kaikin keinoin. Kaikki informaatio on tietysti annettava, mutta asioista pitää päättää EU:ssa jos halutaan saavuttaa mitää ään edistystä. Ensin EU:n pitää muodostaa yhteinen tahtotila. Sitten kun se on tiedossa neuvotteluja ja yhteistyötä muiden kanssa, jotta hekin sitoutuisivat siihen. Maailma on yhteinen, eivätk tkä meret(kää ään) ) tunne rajoja.

19 Itämeri meri-strategian aikataulu 77 % vastaajista pitää hyvin tärket rkeänä,, että Itämeri meri-strategia hyväksyt ksytään n Ruotsin puheenjohtajuuskauden aikana, koska aikaa ei ole hukattavaksi, Ruotsissa on paljon alan asiantuntemusta, tilaisuus rahoituksen saamiseksi voi muuten mennä ohi, hyvä esimerkki muille alueille, seuraavat pj-maat eivät t ehkä ole asiasta niin kiinnostuneita Itämeren tila ei parane odottamalla. On jo odotettu liian kauan. Nyt tarvitaan mittavia tekoja ja heti.

20 Itämeri meri-strategian aikataulu Mutta toisaalta: Tärkeintä on hyvä strategia, ei aikataulu. Kaikkein tärkeintt rkeintä on saada Kioton jälkeinen j ilmastosopimus aikaan, joten tämät voi kyllä prioriteettilistalla odottaa sen jälkeiseen j aikaan.

21 Merkitys omalle työlle 85 % vastaajista uskoo, että EU:n Itämeri meri- strategian toimeenpanon ja rahoituksen turvaaminen tulee olemaan merkittävä osa työtä MeP:nä,, koska strategia nähdn hdään n hyvin tärket rkeänä Suomelle, se on onnistuessaan mahdollisuus parantaa EU:n legitimiteettiä,, vain ryhmäss ssä toimimalla voimme saada tuloksia aikaan, luonnon- ja vesiensuojelu on tärket rkeää

22 Merkitys omalle työlle Miten Itämeri meri-strategian puolesta aiotaan toimia? valiokuntatyöss ssä,, henkilökohtaisin kohtaisin kontaktein, puhumalla aktiivisesti asian puolesta, rahoituksen puolesta työtä tekemäll llä, lobbaamalla,, kansainvälisell lisellä yhteistyöll llä

23 Itämeren tila ja siihen vaikuttaminen Mikä on mielestäsi si tehokkain keino pelastaa Itämeri ja sen luonto? A) maatalouden pääp äästöjen vähentv hentäminen, B) kuormituksen vähentv hentäminen jokaisella sektorilla, C) meriliikenteen pääp äästöjen vähentv hentäminen, D) ympärist ristöteknologian teknologian kehittäminen, E) yksittäisen isen ihmisen asenteisiin vaikuttaminen, F) polluter base principle käytäntöön, ts. saastuttaja maksaa G) kannustaminen, H) poliittisen johdon rohkeus ja pääp äättäväisyys asian eteenpäin viemisessä

24 Päätelmiä Näin MeP-ehdokkaat ehdokkaat haluavat Itämeri meri- strategiasta pääp äätettävän: Aikataulu: On hyvin tärket rkeää,, että strategia hyväksyt ksytään n Ruotsin pj-kaudella, 77 % Toimeenpano: Komissio ja valtioiden toimijat, 43 % Seuranta: EU-neuvoston ja hallitustenvälisten listen organisaatioiden kesken, 74 % Rahoitus: Täytyy saada oma rahoitus, 94 % 91 % piti ympärist ristöä tärkeimpänä ulottuvuutena