RESERVILÄISLIITTO. - Reservin Aliupseerien Liitto ry KERTOMUS VUODEN 2013 TOIMINNASTA JA TALOUDESTA

Transkriptio

1 RESERVILÄISLIITTO - Reservin Aliupseerien Liitto ry KERTOMUS VUODEN 2013 TOIMINNASTA JA TALOUDESTA Esitys liiton vuosikokouksen käsittelyyn

2 KERTOMUS VUODEN 2013 TOIMINNASTA JA TALOUDESTA Reserviläisliiton yhtenä sääntömääräisenä tehtävänä on ylläpitää reserviläisten kenttäkelpoisuutta ja suomalaisten maanpuolustustahtoa. Keskeisiksi tavoitteiksi liiton strategiassa on asetettu liiton tunnettuuden lisääminen sekä maanpuolustustahdon hyväksi tehtävän työn tehostaminen. Vuonna 2007 hyväksytyn RES strategian edistymistä on tarkasteltu liiton hallituksessa vuosittain. Reserviläisliiton seuraavan strategian työstäminen käynnistyi toimintavuonna. Työssä nojauduttiin maaliskuussa tehtyyn jäsenkyselyyn, johon vastasi noin henkilöjäsentä. Sen mukaan jäsenistö haluaa liiton osallistuvan enemmän yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä olevan muutenkin näkyvämpi ja tunnetumpi. Lisäksi liitolta toivotaan aktiivisempaa edunvalvontaa sekä enemmän suomalaisten maanpuolustustahdon hyväksi tapahtuvaa työtä. Uutta strategiaa työstettiin toimintavuonna liiton valiokunnassa ja hallituksessa. Kirjoitustyöstä vastasi muodostettu strategiatyöryhmä, jonka työskentelyä johti liiton ensimmäinen varapuheenjohtaja Osmo Suominen. Työnimellä RES 2020 kulkevan strategian suunnittelujakso on viisi vuotta ja päätöskäsittelyyn se tulee liiton sääntömääräisessä syyskokouksessa vuonna Vuoden teema korosti reservin merkitystä Toimintavuoden teemana oli Reservi maanpuolustuksemme perusta. Sen avulla Reserviläisliitto pyrki tuomaan esiin reservin keskeisen merkityksen Suomen puolustuksessa. Teemaa hyödynnettiin laajasti liiton edunvalvonnassa ja tiedottamisessa, jotka tähtäsivät mm. kertausharjoituskoulutuksen lisäämiseen. Teeman avulla pyrittiin vaikuttamaan myös puolustusvoimauudistuksen sisältöön. Liitto pyrki pitämään huolta siitä, että reserviläiset ja reservin laaja, omaehtoinen toiminta sekä koulutus otettaisiin riittävästi huomioon uudistusta toteutettaessa. Jäsenmäärä kääntyi taas kasvuun Reserviläisliiton vuonna 1997 alkanut, yhtäjaksoinen jäsenkasvu katkesi vuonna Tämän johdosta jäsenhankinnan tehostaminen oli asetettu liiton toiminnan yhdeksi painopistealueeksi. Taustalla oli myös kertausharjoitusten vähäinen määrä, jonka johdosta mahdollisimman monen reserviläisen saaminen mukaan reserviläistoiminnan ja -koulutuksen pariin oli aiempaa tärkeämpää. Jäsentilannetta ja sen seurantaa sekä jäsenhankintaa pidettiin selvästi aiempaa enemmän esillä liiton sisäisessä viestinnässä ja erilaisissa tilaisuuksissa. Jäsenkehityksessä tapahtunutta käännettä ja sen taustatekijöitä pohdittiin liiton ohjeistamissa seminaareissa, joita järjestettiin 15 reserviläispiirissä. Jäsenhankintaa pyrittiin tehostamaan myös lisäämällä liittyneiden määrä palkitsemiskriteeriksi liiton suoritusperusteiseen piiritukijärjestelmään sekä parantamalla henkilökohtaisen jäsenhankintakilpailun palkintoja. Liiton johdolla toteutetut toimenpiteet purivat hyvin ja liittyneiden (uusien jäsenten) määrä nousi 12 prosenttia. Reserviläisliiton jäsenyhdistyksiin liittyi vuoden 2013 aikana henkilöä. Piirikohtaiset erot olivat kuitenkin suuria. Suhteessa eniten liittyneitä oli Pohjois-Pohjanmaalla, jonka kokonaisjäsenmäärästä peräti 11,3 prosenttia oli toimintavuoden lopulla vuoden 2013 aikana jäseneksi liittyneitä. Määrällisesti eniten liittyneitä oli Helsingin piirissä, jonka yhdistyksiin liittyi viime vuoden aikana 318 henkilöä. Muutamassa piirissä liittyneiden määrät laskivat edelleen. Reservi - maanpuolustuksemme perusta Sivu 2

3 Reserviläisliiton kokonaisjäsenmäärä kasvoi vuoden 2013 aikana 0,9 prosentilla ja oli vuoden lopulla henkilöä. Aliupseereita jäsenistä oli 60, miehistöä 27 ja upseereita neljä prosenttia. Armeijaa käymättömien osuus oli vajaa 10 prosenttia. Naisia jäsenistä oli nelisen prosenttia. Jäsenet kuuluivat liiton jäsenyhdistyksiin, joita oli vuoden lopulla 349. Vuoden viimeisessä hallituksen kokouksessa jäseniksi hyväksyttiin pääkaupunkiseudulla toimivat EAPAK ry sekä Tietoliikennereserviläisten Kilta ry. Jäsenmaksunsa maksaneiden osalta kasvua oli 0,6 prosenttia. Vahvinta kasvu oli Pohjois- Pohjanmaalla, jossa maksaneiden määrä kasvoi peräti 5,5 prosentilla. Myös Pohjois-Savossa mentiin vahvasti ylöspäin maksaneiden kokonaismäärän noustessa 4,5 prosenttia. Jäsenhankintakilpailussa hurja voittotulos Jäsenhankinnan tehostuminen heijastui vahvasti liiton henkilökohtaiseen jäsenhankintakilpailuun. Vuoden 2013 kisan voitti 80 hankitun jäsenen tuloksellaan Pasi Parkkila Vihannista. Voittotulos oli kautta aikojen toiseksi paras. Kakkossijalle sijoittui Ylitornion Reserviläisten Simo Rousu 36 uudella jäsenellä. Kolmanneksi ylsivät Heikki Uitto Asikkalasta ja Rauno Mäkinen Oulusta tasatuloksella 27 hankittua jäsentä. Kilpailuun osallistui yhteensä 230 jäsentä, jotka hankkivat yhteensä 788 uutta toimijaa Reserviläisliittoon. Jokainen jäsenhankkija palkittiin. Pasi Parkkilan tulos oli kautta aikojen toisiksi paras. Jäsenhankintakilpailun ennätystulosta pitää hallussaan Asikkalan Reserviläisten Markku Riukka, joka saavutti vuoden 2010 kilpailussa huikean, 86 jäsenen tuloksen. Kautta aikojen kolmanneksi paras tulos on Padasjoen Mikko Iittalan 77 uutta jäsentä vuodelta Omaehtoista toimintaa ja koulutusta tehostettiin Kertausharjoitusten vähäisen määrän johdosta jäseniä kannustettiin ylläpitämään itse omaa kenttäkelpoisuuttaan ja sotilaallista osaamistaan. Käytännössä tämä tarkoitti mm. vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen parempaa ja tehokkaampaa markkinointia jäsenille. Samalla lisättiin yhteistyötä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kanssa. Jokainen reserviläispiiri kartoitti liiton toimeksiannosta ja yhteistyössä MPK:n maanpuolustuspiirien kanssa oman alueensa koulutustarjonnan. Samalla korostettiin vuosittaisen yhteydenpidon tarvetta sekä MPK:n koulutuksen suunnitteluprosessiin osallistumista omalla toiminta-alueella. Reserviläispiirien tehtävänä oli poimia MPK:n koulutustarjonnasta ne kurssit, jotka poikkeuksellisen hyvin ylläpitivät reserviläisten sotilaallista osaamista. Näitä kursseja markkinointiin jäsenille mm. piirilehtien ja sähköpostiviestinnän avulla. Yhteistyötä lisättiin myös valtakunnantasolla. Reserviläisliitto ja Maanpuolustuskoulutusyhdistys järjestivät vuoden lopulla PVMoodle-kurssin, jonka avulla lisättiin MPK:n verkkokoulutusvalmiuksia. Koulutus oli liiton jäsenille ilmaista ja sen rahoitettiin Ikämiessäätiöltä saadulla tuella. Liiton rooli Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminnassa oli muutenkin hyvin vahva. Syksyllä tehdyssä kouluttajatutkimuksessa ilmeni, että liiton jäsenten osuus MPK:n vapaaehtoiskouluttajista oli edelleen kasvanut. Tutkimuksen mukaan peräti 47 prosenttia kouluttajista tuli Reserviläisliitosta, mikä teki liitosta selvästi MPK:n suurimman jäsenjärjestön kouluttajien määrällä mitattuna. Myös koulutukseen osallistuvista merkittävä osa oli liiton jäseniä. Reservi - maanpuolustuksemme perusta Sivu 3

4 MPK järjesti vuoden 2013 aikana koulutustapahtumaa, mikä oli hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Kursseista oli reserviläisille kohdennettuja ja kaikille avoimia varautumisen sekä turvallisuuden kursseja 516. Puolustusvoimien tilaaman koulutuksenmäärä oli selvästi suurempi kuin edellisenä vuonna. Koulutusvuorokausien yhteismäärä oli , joka oli hieman edellistä vuotta pienempi. Koulutukseen osallistui yhteensä henkilöä, joista koulutettavia oli ja kouluttajia henkilöä. Vuoden 2013 aikana saatiin valmiiksi MPK:n laatujärjestelmän perusrakenne ja pääprosessien kuvaukset. Puolustusvoimien asettamien tavoitteiden mukaisesti luotiin sen tilaaman koulutuksen arviointia ja auditointia varten kymmenportainen arviointikriteeristö. Vuoden lopussa valmistuivat MPK:n nuorten koulutuksen kehittämissuunnitelma sekä Naisten koulutuksen kehittämistyöryhmän loppuraportti. Puolustusministeri Carl Haglundin totesi Oulun valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen olevan puolustusvoimien strateginen kumppani joukkojen koulutuksessa. MPK:n hallituksessa liittoa edusti toimintavuonna liittohallituksen jäsen Juha Parkkonen, joka toimi samalla MPK:n varapuheenjohtajana. Parkkonen toimi myös MPK:n työvaliokunnan jäsenenä sekä koulutusvaliokunnan varapuheenjohtajana. Lisäksi liiton edustivat MPK:ssa liittohallituksen jäsenet Ismo Nöjd (hallintovaliokunta) ja Jouko Hyppönen (viestintävaliokunta) sekä kunniajäsen Matti Niemi (talousvaliokunta). Reservin ampumataitoa ylläpidettiin Tavoitteena oli myös reserviläisten laajan ampumatoiminnan ylläpitäminen. Jäseniä kannustettiin ylläpitämään omaa ampumataitoaan mm. osallistumalla liiton jäsenyhdistysten järjestämään ampumaharjoitteluun. Liitto tuki yhdistysten ampumatoimintaa mm. avustamalla taloudellisesti asehankintoja, ampumaratahankkeita sekä muita ampumaharrastusta edistäviä hankintoja ja toimintaa. Noin 61 prosenttia yhdistyksille ja piireille toimintavuonna myönnetyistä projektituista kohdistui ampumatoimintaan liittyneisiin hankintoihin tai hankkeisiin. Ammunta oli edelleen liiton laajin toimintamuotoa. Piireissä ja yhdistyksissä järjestettiin toimintavuonna ampumatilaisuutta ja -kilpailua, joissa kirjattiin osallistumiskertaa. Reserviläisliiton ampumamestaruuskisat järjestettiin Satakunnan Lennoston ampumaradoilla Lempäälässä. Paikalla oli noin 220 ampujaa, jotka tekivät viikonlopun aikana lähes 600 ampumasuoritusta. Reserviläisliiton yleismestaruuden voitti Etelä-Hämeen Reserviläispiiri tuloksellaan Toimintavuoden lopulla tehtiin päätös Reserviläisliiton ja Suomen Reserviupseeriliiton ampumamestaruuskisojen yhdistämisestä. Taustalla oli Puolustusvoimien päätös tukea jatkossa vain yhden kisan järjestämistä. Ensimmäiset, yhteiset reservin ampumamestaruuskisat päätettiin järjestää elokuussa 2015 Kymenlaaksossa. Yhteiset mestaruuskilpailut järjestettiin toimintavuonna Reserviläisurheiluliiton ja Suomen Reserviupseeriliiton kanssa ampumahiihdossa, ampumasuunnistuksessa, ilma-aseammunnassa, palvelusaseammunnassa, perinneaseammunnassa, pistooliampumahiihdossa, pistooliampumajuoksussa, pystykorva-ammunnassa, sovelletussa reserviläisammunnassa, tarkka-ammunnassa ja vakiokiväärissä. Ampumahiihto- ja pistooliampumahiihtokisoissa järjestettiin myös viestikilpailu. Reservi - maanpuolustuksemme perusta Sivu 4

5 Perinteiseen tapaan ohjelmassa oli myös reserviläisjärjestöjen välinen prosenttiammuntakilpailu, jonka piirisarjan voitti Lapin Reserviläispiiri 45,8 prosentin tuloksellaan. Seuraavilla sijoilla olivat Etelä-Pohjanmaan (32,8 %) ja Kainuun (28,8 %) reserviläispiirit. Jäsenyhdistyksistä aktiivisin oli Pertunmaan Reservinaliupseerit, jonka jokainen jäsen kävi ampumassa prosenttiammuntakilpailussa tarvittavan ampumasuoritteen. Kilpailussa Reserviläisliiton kokonaistulos jäi 16 prosenttiin, koska vain noin kolmannes jäsenyhdistyksistä ilmoitti liittoon kilpailutuloksensa. Tulos riitti kuitenkin liittojen välisen prosenttiammuntakilpailun voittoon, sillä Suomen Reserviupseeriliiton tulos jäi 13,4 prosenttiin. Toukokuussa liitto järjesti neljännen valtakunnallisen ampumataitopäivänsä, jossa oli mukana 88 liiton paikallisyhdistystä. Tavoitteena oli saada mahdollisimman moni Reserviläisliiton jäsen tutustumaan ammuntaan sekä osallistumaan liiton prosenttiammuntakilpailuun. Lisäksi pyrittiin saamaan näkyvyyttä reserviläisten laajalle ampumatoiminnalle. Jäseniä kannustettiin ampumaharjoitteluun mm. sähköisellä kuntokorttijärjestelmällä. Jäsenet saattoivat kirjata internetissä toimivaan kuntokorttiin omat ampumasuoritteensa, joista saattoi tulostaa myös ampumapäiväkirjan. Tästä oli hyötyä mm. aselupia haettaessa. Paljon kuntoliikuntaa ja urheilua Jäseniä kannustettiin toimintavuonna ylläpitämään paremmin yleistä kenttäkelpoisuuttaan. Reserviläisliiton, Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisurheiluliiton yhteisenä tavoitteena oli saada jäsenet liikkumaan ja urheilemaan aiempaa enemmän. Toimintavuonna fyysisen kunnon ja säännöllisen liikunnan merkitystä korostettiin mm. liittojen tiedotuksessa sekä Reserviläinen-lehdessä. Myös sähköisellä kuntokortilla kannustettiin jäsenistöä liikkumaan ja ampumaan. Järjestelmä mahdollisti jäsenelle liikunta- sekä ammuntasuoritteiden kirjauksen ja seurannan internetissä. Yhdistyksiä ja piirejä kannustettiin liikunta- ja urheilutoiminnan järjestämiseen sekä sen seurantaan mm. suoritusperusteisen piiritukijärjestelmän avulla, jossa yhtenä palkitsemiskriteerinä oli sähköisen kuntokortin käytön laajuus. Fyysistä kuntoa ylläpidettiin ensisijaisesti liiton paikallisten yhdistysten järjestämissä tapahtumissa. Yhdistys- ja piiritasolla järjestettiin toimintavuonna erilaista liikunta- ja urheilutapahtumaa, joissa kirjattiin osallistumiskertaa. Reserviläisurheiluliiton kanssa toteutettu, valtakunnallinen perheliikuntapäivä järjestettiin 45 paikkakunnalla. RESUL vastasi toimintavuonna lähinnä valtakunnantason kilpailu- ja muiden liikuntatapahtumien järjestämisestä. Useiden ampumakilpailujen ohella RESUL järjesti mm. syys- ja naisten jotokset sekä perheliikuntapäivän, osallistui Kesäyön marssin järjestämiseen sekä järjesti talvikilpailun, neliottelun, maastokilpailun ja partiokilpailun sekä laajaa koulutustoimintaa erityisesti ammunnan, aseenkäsittelyn ja erilaisten ammuntalajien osalta. Lisäksi järjestettiin golfmestaruuskisa. RESUL:n puheenjohtaja toimi Suomen Reserviupseeriliittoa edustanut Thor Erik Lindqvist Salosta ja sen hallituksessa Reserviläisliittoa edustivat Jouko Hyppönen, Tapani Kaistila, Raimo Ojala ja Marko Patrakka. Toimintavuonna Reserviläisliitto tuki RESUL:n toimintaa eurolla. Facebookissa ylläpidettiin maanpuolustustahtoa Korkean maanpuolustustahdon ylläpitäminen on yksi liiton sääntömääräisistä tehtävistä. Reserviläisliitto korosti myös toimintavuonna maanpuolustustahdon keskeistä merkitystä mm. omissa kannanotoissaan ja muissa puheenvuoroissaan sekä erilaisessa esittelymateriaalissaan ja julkaisuissaan sekä sähköisessä mediassa. Lisäksi toteutettiin omaan jäsenistöön suuntautunut, aatteellinen kampanja, jossa tarjottiin jäsenmaksulaskun maksun yhteydessä hankittavaksi Suomen lippu - avaimenperiä. Näitä myytiin yli kappaletta. Reservi - maanpuolustuksemme perusta Sivu 5

6 Reserviläisliitto ylläpiti www- ja Facebook-sivuja sekä tuki piiriensä ja yhdistystensä toiminnan esittelyä internetissä. Niillä oli mahdollisuus pitää omia nettisivujaan veloituksetta liiton sivujen yhteydessä. Vuoden 2013 lopulla liiton nettisivujen yhteydessä toimi 143 yhdistys- sekä 13 piirisivustoa. Lisäksi useat kymmenet yhdistykset ja piirit ylläpitivät kokonaan omia internet-sivuja. Myös monet yhdistykset ja jotkut piirit olivat läsnä Facebookissa, jossa liitto toteutti itsenäisyyspäivän tienoilla ensimmäisen aatteellisen tiedotuskampanjansa. Reserviläisliiton Kymmeniä seppeleenlaskuja tänäkin itsenäisyyspäivänä -mainoksen näki noin suomalaista. Kampanjan tuloksena liiton Facebook-sivujen seuraajien määrä kolminkertaistui. Laajemmalla nettinäkyvyydellä tavoitettiin paremmin varsinkin nuoria suomalaisia. Lisäksi nuoria lähestyttiin mm. Reserviläinen-lehden varusmies- ja abiturienttijakeluilla. Maanpuolustustahdon hyväksi tehtävä työ jatkui järjestökentällä vilkkaana. Liiton piireissä ja yhdistyksissä järjestettiin toimintavuoden aikana mm. 634 kunniavartiota, 296 seppeleenlaskua, 61 erilaista maanpuolustusjuhlaa, 597 erilaista esitelmä-, info- ja messutoimintatilaisuutta sekä 30 tiedotustilaisuutta. Lisäksi ylläpidettiin useita maakunnallisia piirilehtiä sekä paljon muita julkaisuja. Oulussa marraskuussa järjestetyn liittokokous- ja juhlatapahtuman ohjelman päätti valtakunnallinen maanpuolustusjuhla. Oulun Rauhanyhdistyksen tiloissa pidettyyn tilaisuuteen osallistui noin 500 kokous- ja juhlavierasta sekä Pohjois-Pohjanmaan alueen reserviläisvaikuttajia ja muuta juhlayleisöä. Sotamuistomerkkejä kartoitettiin Reserviläisliitto panosti toimintavuonna laajasti myös veteraanityöhön ja -tukeen. Maaliskuussa Reserviläisliitto toteutti yhdessä Suomen Reserviupseeriliiton kanssa erityisen keräystempauspäivän, joka järjestettiin 106 paikkakunnalla. Tapahtuma oli osa Sotiemme Veteraanit keräystä, jota tuettiin myös avustamalla paikallisia varusmieskeräyksiä sekä markkinoimalla jäsenistölle keräyksen varainhankintatuotteita. Sotiemme Veteraanit -keräystuotto oli vuoden 2013 osalta 2,4 miljoonaa euroa. Tästä Reserviläisliiton ja Suomen Reserviupseeriliiton omien keräysten osuus oli noin euroa. Myös muu veteraanityö jatkui laajana. Yksittäisten veteraanien auttamiskertoja liiton jäsenyhdistyksissä ja piireissä kirjattiin vuoden mittaan Lisäksi monin paikoin tuettiin veteraaniyhteisöjen järjestö- ja muuta toimintaa. Veteraaniyhteistyöryhmä valmisteli toimintavuoden aikana Reserviläisliiton internet-sivuston yhteyteen erillistä veteraanisivustoa. Sivuston julkaisu siirtyi vuodelle Reserviläisliitto oli toimintavuonna mukana myös Tammenlehvän Perinneliiton työssä ja tuki mm. sen koordinoimaa sotamuistomerkkikartoitusta, jonka käytännön toteuttamisvastuu oli annettu Suomen Sotaveteraaniliiton piireille. Kunniajäsen Matti Niemi on toiminut Perinneliiton varapuheenjohtajana. Reserviläisliiton veteraanityö painottui vahvasti paikkakuntatasolle. Toimintavuoden aikana liiton jäsenyhdistykset ja piirit olivat mm. 244 kertaa mukana paikallisissa veteraanikeräyksissä ja auttoivat 777 kertaa erilaisten veteraanitilaisuuksien, -juhlien ja -toimintojen järjestämisessä. Veteraanien perinteen säilyttämiseen liittyviä toimintakertoja kirjattiin 278 kappaletta. Yhdistysten jäseniä oli paljon mukana paikallisten veteraaniyhteisöjen toiminnassa ja hallinnossa. Myös veteraanien hautajaisjärjestelyissä oltiin pyydettäessä mukana. Reservi - maanpuolustuksemme perusta Sivu 6

7 Runsaasti hengellistä toimintaa Reserviläisliitossa järjestettiin toimintavuonna paljon hengellistä toimintaa. Liiton monien tapahtumien, tilaisuuksien ja kilpailuiden ohjelman käynnisti hartaushetki tai aamunavaus. Myös Oulun yhteisen liittokokouksen ohjelmaan kuului jumalanpalvelus. Laajin hengellisen työn tapahtuma oli joulutulet, joka on vanhin liiton neljästä ns. yhteistapahtumasta. Eri puolilla maata toteutettu tapahtumakokonaisuus järjestettiin joulukuun puolenvälin aikoihin 109 paikkakunnalla. Monissa reserviläisperheissä joulun odotus ja hiljentyminen jouluun alkaa perinteisesti oman yhdistyksen joulutulet-tapahtumasta. Hengellisten tapahtuminen pääpaino oli muun toiminnan tavoin paikallistasolla. Liiton yhdistykset ja piirit järjestivät toimintavuonna mm. 47 kenttähartautta ja 72 kirkkopyhää. Hengellisen toiminnan tapahtumissa kirjattiin yhteensä osallistumiskertaa. Mukana vapaaehtoisessa pelastuspalvelussa Reserviläisliitto oli toimintavuonna mukana myös vapaaehtoisessa pelastuspalvelua koordinoivan ja johtavan VAPEPA:n toiminnassa. Liitolla oli edustus sen keskustoimikunnassa ja monet piirit olivat mukana VAPEPA:n maakuntatoimikunnissa. VAPEPA:n hälytysryhmissä oli mukana paljon liiton paikallisyhdistysten jäseniä. Reserviläisliitossa toimi vuoden 2013 aikana 49 jäsenistä muodostettua hälytysryhmää, joita ylläpitivät liiton jäsenyhdistykset. Paljon naisille suunnattua toimintaa Reserviläisliiton naisten toiminnan suunnittelusta ja pääosin myös toteuttamisesta vastasi liiton valiokunnan muodostama naisten työryhmä. Toimintavuonna järjestetyn toiminnan tärkein kohderyhmä olivat ne naisjäsenet, jotka eivät ole suorittaneet naisten vapaaehtoista asepalvelusta. Työryhmä järjesti Naisten päivät Meri-Lapissa Kivalon majalla. Viikonlopun aikana osallistujat pääsivät ampumaan, patikoimaan, vierailemaan suomalaislentäjän muistopatsaalla ja tutustumaan Kemin merivartioasemaan. Tapahtumaan osallistui 12 henkilöä. Naisten työryhmä vastasi myös perinteisen huipputapahtuman järjestelyistä. Ahvenanmaalla järjestettyyn tapahtumaan osallistui 40 henkilöä. Viikonlopun aikana osallistujat saivat kattavan kuvan Ahvenanmaan historiasta ja nähtävyyksistä. Rovaniemellä järjestetyn ArticMill-sotilastaitokisan yhteydessä pyrittiin järjestämään valokuvauskilpailu mutta se ei toteutunut suunnitellusti. Uusi kilpailu päätettiin järjestää vuonna Myös piireissä ja yhdistyksissä oli paljon naisille tarkoitettua toimintaa. Vuonna 2013 ne järjestivät 170 naisjäsenille tarkoitettua tilaisuutta, joissa kirjattiin 1020 osallistumiskertaa. AESOR:sta tuli CISOR Reserviläisliitto jatkoi toimintavuonna vakiintuneita yhteistyösuhteitaan lähinnä eurooppalaisia reservinaliupseerijärjestöjä edustavan AESOR-järjestön kanssa. Sen hallituksen kokouksissa olivat pääsääntöisesti mukana liiton varapuheenjohtaja Osmo Suominen ja AESOR-järjestössä varapuheenjohtajana toimiva Ilpo Pohjola. Toimintavuonna järjestön puheenjohtajuutta hoiti Ranska. Reservi - maanpuolustuksemme perusta Sivu 7

8 Vuonna 1963 perustettu AESOR (Association Européenne des Sous-Officiers de Réserve) muutti helmikuussa nimensä muotoon CISOR (Confédération Interalliée des Sous-Officiers de Réserve). Sen toiminnassa olivat vuonna 2013 Suomen lisäksi mukana Itävalta, Belgia, Tanska, Ranska, Saksa, italia, Luxemburg, Puola, Espanja, Sveitsi ja Slovenia. Tarkkailijajäseninä olivat uudelleen järjestön jäseniksi pyrkivät Hollanti ja Luxemburg. Reserviläisliitto pyrki kehittämään AESOR:n hallintotyöskentelyä ja keskittyi mm. sähköisten työskentelymenetelmien kehittämiseen. Lisäksi liitto ylläpiti CISOR-järjestön internet-sivuja. Tarkoituksena oli myös osallistua sen kesällä järjestettyyn sotilasmoniotteluun mutta kilpailijoiden työesteiden johdosta tämä ei toteutunut. AESOR-kisan peruuntumisen johdosta Reserviläisliitto lähetti joukkueen syyskuussa Espanjan Kataloniassa järjestettyyn Bimbache Extrem Platja d Aro kilpailuun. Joukkuetta johti Mikko Auvinen ja siihen kuuluivat lisäksi Kati Vehmas, Jaakko Leppänen ja Olli-Pekka Holttinen. Liiton joukkue keskeytti noin 600 kilometrin pituisen kisan kalustorikon vuoksi. Venäjän ja Viron suuntaan liittotason yhteistyötä ei vuonna 2013 juuri ollut mutta erityisesti piiritason yhteydet Viroon jatkuivat vilkkaina. Reserviläisliiton puheenjohtaja Mikko Savola ja varapuheenjohtaja Helvi Hamari olivat mukana Kalottialueen perinteisessä reserviläistapahtumassa, joka järjestettiin Rovajärvellä. Paikalla oli runsaasti reserviläisiä Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Virosta. Reserviläisliitto tuki taloudellisesti Lapin reservipiirien järjestämää Arcticmilsotilastaitokilpailua, johon osallistui runsaasti sekä kotimaisia että ulkomaisia reserviläisjoukkueita eri puolilta Eurooppaa. Liittoa edustivat tapahtumassa varapuheenjohtajat Osmo Suominen ja Helvi Hamari Aktiivista tiedottamista jatkettiin Reserviläisliiton tavoitteena on kasvattaa tunnettuuttaan. Myös toimintavuonna liitto jatkoi säännöllistä tiedottamistaan. Erilaisia mediatiedotteita lähetettiin 32 kappaletta ja ne olivat esillä tiedotusvälineissä vaihtelevasti. Lisäksi järjestettiin 5 tiedotustilaisuutta. Tiedotuksessa pidettiin paljon esillä yleisen asevelvollisuuden keskeistä asemaa puolustuksessamme sekä puolustusmäärärahojen korotustarvetta. Eniten julkisuutta saivat huhtikuun alkupäivinä annettu tiedote liiton jäsenistön NATO-kannatuksen laskusta sekä Oulun syyskokouksen yhteydessä julkaistu kannanotto puolustusmäärärahojen korotustarpeesta. Myös liiton yhteistapahtumista kertovia tiedotteita julkaistiin paljon. Toimintavuonna seurattiin sähköistä mediaa ja julkaistiin maanpuolustusta koskevaa uutisointia liiton nettisivujen ns. uutissyötteessä. Liiton tiedotteet ja kannanotot jaettiin sähköisen jakelujärjestelmän avulla valtakunnallisille, maakunnallisille ja useimmiten myös paikallisille tiedotusvälineille. Nettisivujen lisäksi ylläpidettiin omaa Facebook-sivua sekä tuettiin Resnet-keskustelupalstan toimintaa. Joulukuussa toteutettu Facebook-markkinointi kolminkertaisti liiton sivua seuraavien määrän yli tykkääjän tasolle. Myös sisäinen tiedotus jatkui aktiivisena. Yhdistysjohdon käsikirja julkaistiin perinteiseen tapaan kesän kynnyksellä. Liiton Yhdistystiedote ilmestyi vuoden 2013 aikana viidesti. Tiedotteen jakelu kattoi liiton hallinnon, reserviläispiirit, jäsenyhdistykset sekä sidosryhmät. Reservi - maanpuolustuksemme perusta Sivu 8

9 Suurin osa liiton sisäisestä tiedotuksesta toteutettiin sähköisten jakelukanavien avulla. Liitto julkaisi nettisivuillaan medialle tarkoitettujen tiedotteiden lisäksi 43 sisäistä tiedotetta, joiden ilmestymisestä lähetettiin sähköposteja mm. liiton jäsenyhdistysten ja piirien luottamushenkilöille sekä satunnaisesti myös kaikille niille jäsenille, joiden sähköpostiosoite oli liiton tiedossa. Myös liiton sidosryhmiä lähestyttiin muutamaan kertaan. Toimintavuoden aikana liiton nettisivujen kautta lähettiin noin yksittäistä sähköpostia, joissa kerrottiin mm. edellä kuvattujen tiedotteiden ilmestymisestä. Toimintavuonna otettiin käyttöön myös uusi sähköinen uutiskirje. Uutta järjestelmää hyödynnettiin uusiin jäseniin ja liiton sidosryhmiin kohdistuvassa tiedottamisessa. Sähköisiä uutiskirjeitä lähetettiin keväästä saakka viikoittain jäseneksi liittyneille. Niissä kerrottiin perusasioita reserviläistoiminnasta ja -koulutuksesta sekä jäseneduista. Liiton ensimmäinen sähköinen sidosryhmäkirje lähetettiin Lähetetyn uutiskirjeen saivat sähköpostiinsa liiton, piirien ja yhdistysten toimi- sekä luottamushenkilöt sekä useiden sidosryhmien edustajat. Joulukirjeessä käytiin läpi Reserviläisliiton toimintaa ja kannanottoja vuoden 2013 aikana. Reserviläisliiton internet-sivut uudistettiin keväällä. Uuden, näyttävämmän ilmeen lisäksi sivuille tuli mm. liiton tiedotusta kokoava uutishuone sekä Kentällä tapahtuu -palsta, jossa esiteltiin ajankohtaisia, maakunnallisen tason reserviläistapahtumia. Uudistuksen yhteydessä otettiin käyttöön myös tiedotuspalvelu Twitter. Liiton jäsenyhdistyksille ja piireille painotettiin tiedottamisen tärkeyttä. Niitä kannustettiin aloittamaan säännöllinen tiedottaminen sähköpostilla sekä avaamaan omat www-sivut. Yhdistysten ja piirien toiminnan esittelyä tuettiin laajan esite- ja esittelymateriaalin avulla. Monet yhdistykset ja piirit tiedottivatkin toiminnastaan säännöllisesti. Toimintavuoden aikana ne julkaisivat mm erilaista jäsenkirjettä ja -julkaisua, sähköpostitiedotetta, 399 tiedotetta ja kannanottoa sekä järjestivät 30 tiedotustilaisuutta. Reserviläinen-lehteä kahdeksan numeroa Toimintavuonna Reserviläisliiton yhdessä Suomen Reserviupseeriliiton kanssa omistama Maanpuolustusyhtiö MPY Oy vastasi perinteiseen tapaan omistajiensa jäsenrekisterien hoidosta, hallintopalveluista ja myyntoiminnasta sekä julkaisi liiton pää-äänenkannattajana toimivaa Reserviläinen-lehteä. Lehden normaalijakeluun kuuluivat toimintavuonna lähes kaikki jäsenmaksunsa maksaneet Reserviläisliiton ja Suomen Reserviupseeriliiton jäsenyhdistysten jäsenet. Reserviläisen levikki oli noin Toimintavuonna 80-vuotisjuhlaansa viettänyt Reserviläinen palasi kahdeksaan vuosinumeroon, joista yksi jaettiin kaikille varusmiehille ja yksi abiturienteille. Painotyön siirryttyä Sanoma Painoon alettiin Reserviläistä julkaista tabloid-koossa, jonka myötä lehden fyysinen koko pieneni hieman. Reserviläisliitto osallistui toimintavuonna Reserviläinen-lehden tekemiseen ja tuotti itse lehden järjestösivuilla julkaistun materiaalin. Numerosta 5/2013 alkaen liiton materiaalin keskeiset osa laati freelance-toimittaja Mervi Mäki-Neste. Toiminnanjohtaja Olli Nyberg edusti liittoa lehden toimituskunnassa. Joulukuussa Reserviläisen uudeksi päätoimittajaksi valittiin Tuomas Kaarkoski Jyväskylästä. Hän korvaa päätoimittaja Mirva Brolan numerosta 5/2014 alkaen. Maanpuolustusyhtiön toimitusjohtaja vaihtui helmikuussa, kun tehtävän otti vastaan 32-vuotias Tuomo Simojoki. Tämän myötä yhtiön johdossa 1990-luvulta saakka toiminut Heikki Suominen jäi eläkkeelle. Reservi - maanpuolustuksemme perusta Sivu 9

10 Alkusyksyn aikana suunniteltiin yhtiön myyntitoiminnan uudistamista. Marraskuun alussa MPmyymälä muuttui Inttistoreksi, mikä näkyi laajasti yhtiön myyntitoiminnassa. Toimintavuoden aikana uudistettiin myös laajasti yhtiön tarjoamia ns. hallintopalveluita. Yhdistysjohdon koulutusta neljässä piirissä Reserviläisliiton yhdistysjohdon koulutus jatkui vuonna Toimintavuonna koulutusta järjestettiin Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Uudenmaan reserviläispiireille. Järjestetyt tilaisuudet olivat yksipäiväisiä ja järjestelyissä olivat useimmiten mukana myös MPK, OK-opintokeskus sekä Puolustusvoimat. Yhteensä tilaisuuksiin osallistui noin 105 luottamushenkilöä asianomaisista piireistä sekä niiden jäsenyhdistyksistä. OK-opintokeskus tuki koulutusta myös taloudellisesti. Yhdistysjohdon koulutuksen tavoitteena on antaa yhdistysten ja piirien uusille luottamushenkilöille perustietoa Reserviläisliiton organisaatiosta ja toiminnasta sekä liiton kanssa tapahtuvasta yhteistoiminnasta. Tavoitteena on, että johtotehtäviin valitut saavat näin paremmat valmiudet tehtäviensä hoitamiseen. Vaikka koulutuksen sisältöön oltiin tyytyväisiä, oli ongelmana aiempien vuosien tapaan uusien luottamushenkilöiden saaminen tilaisuuksiin. Monissa piireissä vain noin kolmasosa yhdistyksistä lähetti edustajiaan koulutustilaisuuksiin. Yhdistysten puheenjohtajille infoja Muutama vuosi sitten käynnistyneen piiri-info -järjestelmän puitteissa Reserviläisliiton johto vieraili toimintavuoden aikana viidessä piirissä ja tapasi niissä noin 100 luottamushenkilöä. Parituntiset infotilaisuudet pidettiin pääsääntöisesti piirihallitusten kokousten yhteydessä. Piiri-infot oli tarkoitettu lähinnä yhdistysten ja piirien puheenjohtajille. Niissä käytiin läpi ajankohtaisia maanpuolustusasioita, lainsäädäntöä sekä Reserviläisliiton toimintaa ja yhdistyspalveluja. Lisäksi tilaisuuksissa käytiin paljon keskusteluja, joiden tavoitteena oli saada aiempaa parempi tuntuma jäsenkentän näkemyksiin liiton toiminnan osalta. Järjestöyhteistyö laajeni merkittävästi Reserviläisliitto, Suomen Reserviupseeriliitto ja Maanpuolustuskiltojen liitto selvittivät toimintavuonna tiiviisti keskinäisen yhteistyönsä kehittämistä. Selvitystyössä olivat esillä yhteisen jäsenrekisteriin ja kustannusosakeyhtiöön siirtyminen sekä yhteisten hallintopalveluiden kehittäminen. Reserviläisliiton edustajina selvitystyössä olivat mukana toiminnanjohtaja Olli Nyberg ja kunniajäsen Matti Niemi. Alkuvuonna tehtiin päätös siirtymisestä uuteen, yhteiseen jäsenrekisteriin. Tarjouskilpailun pohjalta päätettiin hankkia ns. Kehätieto Kilta -järjestelmä sen helppokäyttöisyyden ja edullisuuden johdosta. Uusi Maanpuolustusrekisteriksi ristitty jäsenrekisteri tuli koekäyttöön kesän jälkeen. Järjestelmän tuotantokäyttö päätettiin aloittaa heti vuodenvaihteen jälkeen. Myös järjestöjen kustannusyhteistyön tiivistämistä selvitettiin mutta päätökset siirtyivät vuodelle Järjestöjen käyttämiä hallintopalveluita uudistettiin vuoden mittaan ja syksyllä tehtiin päätös mm. uudesta puhelinjärjestelmästä. Maanpuolustuskiltojen liitto ei tullut siihen mukaan. Myös edunvalvontaan liittyvää yhteistyötä kehitettiin. Keväällä Reserviläisliitto, Suomen Reserviupseeriliitto ja Maanpuolustuskiltojen liitto antoivat yhteisen kannanoton puolustusvoimauudistuksesta. Oulun yhteiseen kokous- ja juhlatapahtumaan liittyen julkaistiin yhteinen, puolustuspoliittinen julkilausuma, jossa olivat mukana myös Maanpuolustusnaisten liitto ja Reserviläisurheiluliitto. Reservi - maanpuolustuksemme perusta Sivu 10

11 Reserviläisliiton tärkeitä yhteistyökumppaneita olivat myös valtakunnallisesta varainkeruusta vastannut Maanpuolustuksen Tuki ry, maanpuolustusjärjestöjen yhteinen sotilaskoulutusorganisaatio Maanpuolustuskoulutusyhdistys, liiton toimitilat omistava URLUS-säätiö, veteraaniperinneyhteistyötä koordinoiva Tammenlehvän Perinneliitto ry sekä valtakunnalliset veteraanijärjestöt, veteraaneille, heidän puolisoilleen ja leskille varainkeräystä hoitava Veteraani ry ja puolustusvoimat ja - ministeriö. Säännöllistä yhteistyötä oli myös Sotavahinkosäätiön kanssa. Lisäksi yhteistyötä tehtiin niiden yritysten kanssa, joilla oli liiton kanssa kirjallinen yhteistyösopimus. Erityisen tiivistä yhteistyötä tehtiin ST1-energiayhtiön kanssa, jonka tuella liiton jäsenille jaettiin uudet jäsenkortit tammikuussa Merkittävä yhteistyökumppani oli myös Ampumaharrastusfoorumi, jonka puitteissa mm. koordinointiin edunvalvontaa ase- ja ampumaratalainsäädäntöön liittyen. Reserviläisliiton edustaja foorumissa oli järjestöpäällikkö Suvi Tuomanen. Ampumaharrastusfoorumi järjesti Helsingissä Ampumaradat rakennemuutoksessa seminaari, johon osallistui 71 henkilöä. Myös maakunnalliset ampumaharrastusneuvottelukunnat jatkoivat toimintaansa. Monet reserviläispiirit olivat mukana niiden toiminnassa. Edunvalvontaa lisättiin Toimintavuonna Reserviläisliitto tehosti edunvalvontaansa. Erilaisia kannanottoja ja tiedotteita annettiin aiempaa enemmän. Lisäksi järjestettiin paljon edunvalvontatapaamisia. Liiton kannanotoissa ja edunvalvontatapaamisissa pidettiin paljon esillä yleistä asevelvollisuutta ja puolustusvoimien riittämätöntä rahoitusta sekä tekeillä ollutta ampumaratalakia ja aselain muutoksia. Reserviläisliiton johto tapasi kevään aikana puolustus- ja sisäministerin sekä puolustusvoimien komentajan. Lisäksi tavattiin Eduskunnan puolustusvaliokunnan sekä valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaoston edustajia. Yhteydenpito Arkadianmäelle oli muutenkin tiivistä. Monia liiton tiedotteita ja kannanottoja jaettiin suoraan kansanedustajille. Lisäksi liitto oli edustettuna kolmessa eduskuntakuulemisessa, joihin liittyen annettiin kirjalliset lausunnot koskien valtioneuvoston puolustuspoliittista selontekoa, valtion talousarviota sekä sotilaskurinpitolakia. Syksyllä käynnistynyttä Ohi on -kansalaisaloitetta seurattiin tarkasti ja sen käynnistämässä kansalaiskeskustelussa oltiin tiiviisti mukana. Reserviläisliitto pyrki omilla kannanotoillaan ja ulostuloillaan osoittamaan yleisen asevelvollisuuden lakkauttamiseen tähtäävän aloitteen pohjautuvan virheellisille väittämille ja osin kestämättömille perusteille. Kansalaisaloitteen kannatus jäi vaisuksi sen saamasta mediahuomiosta huolimatta. Yhteyksiä oli myös Sisäasianministeriöön ja erityisesti ampumaratalain valmistelua seurattiin tiivistiin. Reserviläisliitto, Suomen Reserviupseeriliitto ja Reserviläisurheiluliitto antoivat lokakuussa asiasta yhteislausunnon. Reserviläisliitto piti rata-asiaa esillä myös omassa tiedotuksessaan. Edunvalvontaa tehtiin myös Puolustusvoimien suuntaan. Erityisen tarkasti liitto seurasi ja pyrki vaikuttamaan kehitystyöhön, joka liittyi vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen sekä uuteen ns. paikallisjoukkokonseptiin. Yhteistyötä tehtiin muutenkin tiiviisti. Yhteistyökumppanina oli pääsäätöisesti vapaaehtoisen maanpuolustuksen tarkastaja, eversti Hannu Hyppönen. Liiton edustaja osallistui Pääesikunnan päällikön johtaman Reservin neuvottelukunnan toimintaan. Reserviläisliiton toimintaa ja erityisesti laajaa ampumatoimintaa esiteltiin keväällä vapaaehtoisen maanpuolustuksen valtakunnalliselle neuvottelukunnalle. Piirien edustajia oli mukana sen alueellisissa neuvottelukunnissa. Reservi - maanpuolustuksemme perusta Sivu 11

12 Reserviläisliiton jäsenyhdistysten ja piirien luottamushenkilöillä oli toimintavuonna mahdollisuus tutustua liiton antamiin lausuntoihin ekstranet-palvelussa. Kaikki liiton kannanotot ja tiedotteet julkaistiin myös liiton nettisivuilla, Facebookissa ja Twitterissä. Jäsenille rahanarvoisia etuja Reserviläisliiton jäsenet olivat toimintavuonna oikeutettuja jäsenetuihin ja alennuksiin ST1-yhtiöstä, Vakuutusyhtiö Pohjolasta, S-ryhmän hotelleista sekä Suomen Sotilas-lehdestä. Jäseneduissa ei vuoden tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vuoden 2012 lopulla St1-yhtiön kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen mukaisesti jäsenille jaettiin tammikuussa 2013 uudet jäsenkortit. Kortit oikeuttivat alennukseen polttonesteostoksista St1- ja miehitetyiltä Shell-asemilta. Korteilla sai ajoittain myös muita jäsenetuja ja -alennuksia, joista kerrottiin lähinnä liiton Facebook-sivuilla. Jäsenetuja tarjoavien yritysten kanssa tehtiin markkinointiyhteistyötä. Liitto mm. myi niille ilmoitustilaa Reserviläinen-lehdistä ja markkinoi jäsenetuja liiton www-sivuilla sekä sähköposteilla suoraan jäsenille. Ylijäämäinen taloudellinen tulos Vuoden 2013 talousarvio rakentui 11,5 euron suuruisen liittomaksun sekä 7,5 euron suuruisen Reserviläinen-lehden jäsentilausmaksun, merkittävien yleisavustusten ja mittavan oman varainhankinnan varaan. Liiton varsinaiset toiminnan kulut vuonna 2013 olivat euroa ja tulos euroa ylijäämäinen. Toimintavuosi toteutui taloudellisesti budjetoitua paremmin, vaikka uuden jäsenrekisterin perustamisesta liitolle aiheutunut kustannus kirjattiin tuloslaskelmaan kertakuluna ja vaikka yhdistysten projektitukea myönnettiin kaavailtua enemmän. Ylijäämän taustalla oli yleisavustusten budjetoitua selvästi parempi toteutuma sekä alkuvuoden jäsenmyyntikampanja. Jäsenet lunastivat jäsenmaksujensa yhteydessä Suomen lippu -avaimenperää. Omaa varainhankintaa toteutettiin myös mm. liiton jäsenmerkkien myynnillä, markkinoimalla ampuma- ja senioriturvaa, yritysyhteistyösopimuksilla sekä myymällä yrityskumppaneille ilmoitustilaa Reserviläinen-lehdistä. Liiton oman varainhankinnan tuotto oli euroa, josta jäsenmaksutulojen osuus oli euroa. Reserviläisliiton kirjanpitoa ja taloushallintoa hoiti toimintavuonna Talenom Oy. MPT ja URLUS-säätiö merkittävimmät tukijat Reserviläisliitto sai toimintavuonna taloudellista tukea monilta yhteisöiltä. Tukea saatiin sekä suoraan että Maanpuolustuksen Tuki ry:n (MPT) kautta. Valtakunnallisten maanpuolustusjärjestöjen varainkeruusta vastannut MPT oli liiton toiminnan merkittävin tukija euron suuruisella lahjoituksellaan, jolla katettiin toiminnan kuluista noin 15 prosenttia. Lisäksi MPT:n kautta saatiin Ikämiessäätiöltä euron suuruinen lahjoitus, joka oli tarkoitettu MPK:lta tilattavaan koulutukseen. Puolustusministeriöltä saadun tuen suuruus oli euroa, jolla katettiin toiminnan kuluista 5,6 prosenttia. Poikkeuksellisen merkittävä oli myös URLUS-säätiöltä saatu, euron suuruinen tuki, joka kohdistui liiton toimitilojen vuokrakuluihin. Lisäksi Aliupseerien Huoltosäätiöltä saatiin tuhannen euron suuruinen toimintatuki. Reservi - maanpuolustuksemme perusta Sivu 12

13 Piireille merkittävää tukea Toimintavuonna Reserviläisliitto suuntasi merkittävää taloudellista tukea jäsenyhdistyksilleen ja piireilleen. Tukitoimintaan käytettiin euroa, joka muodosti noin 15 prosenttia varsinaisen toiminnan kuluista. Lisäksi Reserviläisurheiluliiton toimintaa tuettiin eurolla. Suurimman yksittäisen tukipotin saivat liiton maakunnalliset reserviläispiirit, joiden toimintaa tuettiin eurolla. Tästä tuesta euroa oli kuukausittaista piiritukea ja euroa asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta maksettua ns. suoritusperusteista piiritukea. Lisäksi yhdistysten sekä piirien hankkeita ja hankintoja tuettiin eurolla. Reserviläispiireille kuukausittain maksettava piirituki pohjautui vuonna 2012 tehtyihin, kirjallisiin sopimuksiin. Toimintavuonna käytiin keskustelua sopimusehdoista ja niiden noudattamisesta. Laajaa yhdistyspalvelua Reserviläisliiton tavoitteena on tarjota piireille, yhdistyksille ja yksittäisille jäsenille mahdollisimman tasokasta ja kattavaa palvelua. Tästä vastasivat ensisijaisesti liiton toimihenkilöt. Käytännön palvelutoiminta piti sisällään mm. paljon päivittäistä sähköposti- ja puhelinneuvontaa, erilaisten ohjeistusten ja hallinnollisten asiakirjojen laatimista sekä laajojen internet-palveluiden ylläpitämistä. Reserviläisliitolla oli toimintavuonna järjestövakuutus, joka tarjosi kattavan vakuutusturvan liiton piireille ja yhdistyksille. Vakuutus piti sisällään esinevakuutuksen, toiminnan vastuuvakuutuksen, oikeusturvavakuutuksen, varallisuusvastuuvakuutuksen, toissijaisen autovakuutuksen sekä matkavakuutuksen silloin, kun liikkuminen tapahtui järjestötehtävien tai -toiminnan puitteissa. Lisäksi liitolla oli myös vakuutus, joka antoi Puolustusvoimien ohjeistuksen edellyttämän vakuutusturvan sen reserviläisille järjestämiin ampumakilpailuihin osallistuville henkilöille silloin, kun asianomaisen kilpailun järjestelykumppanina on liiton jäsenyhdistys tai piiri. Syksyllä julkaistiin liiton jäsenyhdistyksille tarkoitetut mallisäännöt, joissa oli huomioitu mm. tilintarkastuslain sekä yhdistyslain muutokset. Säännöille hankittiin ennakkotarkastuspäätös, jonka myötä niiden käyttöönotto oli yhdistyksille helpompaa ja halvempaa. Vuoden lopulla päätettiin uusia myös reserviläispiirien mallisäännöt. Liiton puheenjohtaja vaihtui Mikkelin syyskokouksessa vuonna 2012 puheenjohtajavaalin voittanut kansanedustaja Mikko Savola otti vastaan puheenjohtajuuden tammikuun alussa. Virallisesti liiton aiempi puheenjohtaja, kuljetusyrittäjä Markku Pakkanen luovutti puheenjohtajanuijan Savolalle järjestetyllä vaihtovastaanotolla. Ravintola Ostrobotnian juhlakerroksessa kävi runsaasti luottamushenkilöitä, monien sidosryhmien edustajia sekä Puolustusvoimien ja -hallinnon edustajia. Myös puolustusministeri Carl Haglund vieraili tilaisuudessa. Uuden puheenjohtajan johdolla liiton hallitustyöskentelyä uudistettiin merkittävästi. Piirien edustajille annettiin kokouskohtaisia ennakkotehtäviä ja hallitus keskittyi enemmän linja- ja strategisiin asioihin. Juoksevia asioita siirrettiin enemmän liiton valiokunnan ja henkilöstön hoidettavaksi. Nämä muutokset kirjattiin uuteen johtosääntöön, jota työstettiin loppukeväästä alkaen. Puheenjohtaja Mikko Savola johti myös monia muita toimintavuoden aikana pidettyjä tilaisuuksia. Itsenäisyyspäivän alla järjestetyssä, huomionosoitusten luovutustilaisuudessa paljastettiin liiton kunniapuheenjohtajaa Mikko Pesälää esittänyt taulu. Reservi - maanpuolustuksemme perusta Sivu 13

14 Yhteinen liittokokous Oulussa Reserviläisliitto on jäsenyhdistystensä muodostama keskusjärjestö, jossa nämä yhdistykset käyttävät korkeinta päätösvaltaa liiton sääntömääräisten ja ylimääräisten kokousten kautta. Toimintavuoden lopulla liittoon kuului 349 rekisteröityä yhdistystä, jotka järjestivät vuoden mittaan mm erilaista kokousta, joihin osallistui luottamushenkilöä tai muuta jäsentä. Myös Reserviläisliiton hallinto perustuu yleisiin kokouksiin sekä liiton hallituksen, valiokunnan ja erilaisten työryhmien säännölliseen työskentelyyn. Toimintavuonna järjestettiin kaksi liittokokousta, kolme liittohallituksen kokousta, kuusi valiokunnan kokousta ja paljon erilaisten työryhmien sekä muiden toimielinten kokouksia. Perinteisesti syyskokouksen yhteydessä järjestetty uuden hallituksen järjestäytymiskokous päätettiin siirtää tammikuulle Reserviläisliiton hallitukseen kuului vuonna 2013 puheenjohtaja sekä 27 varsinaista jäsentä. Liiton puheenjohtajana toimi kansanedustaja Mikko Savola Ähtäristä ja varapuheenjohtajina toiminnanjohtaja Osmo Suominen Kaarinasta, terveydenhoitaja Helvi Hamari Simosta sekä kontrolleri Rauno Hauta-Aho Kokkolasta. Liiton sääntömääräinen vuosikokous järjestettiin Kokkolan kaupungintalolla. Kokouksen aluksi julkistettiin liiton maaliskuussa tehdyn jäsenkyselyn tulokset. Keski-Pohjanmaan Reserviläispiirin ja Kokkolan reserviläisyhdistyksen järjestämään vuosikokoukseen osallistui 26 jäsenyhdistystä. Yhteensä paikalla oli satakunta henkilöä. Sääntömääräinen syyskokous pidettiin Oulussa, jossa järjestettiin kolmipäiväinen, viiden maanpuolustusjärjestön yhteinen liittokokous- ja juhlatapahtuma. Sen avasi Reserviläisliiton, Suomen Reserviupseeriliiton, Maanpuolustuskiltojen liiton, Maanpuolustusnaisten Liiton ja Reserviläisurheiluliiton yhteisen puolustuspoliittisen julkilausuman julkaisu. Järjestöt vetosivat julkilausumalla päättäjiin riittävien resurssien takaamiseksi itsenäisen, uskottavan ja koko maan alueen kattavan puolustuksen ylläpitämiseksi. Reserviläisliiton syyskokous pidettiin kokous- ja majoitushotellina toimineessa Radisson Blue - hotellissa. Puheenjohtaja toimineen Timo Ronkaisen johdolla kokous hyväksyi liiton vuoden 2014 toimintasuunnitelman ja talousarvion. Lisäksi mm. täydennettiin liittohallitusta erovuoroisten osalta. Hallituksen naisjäsenistä äänestettiin. Terwasoutu-tapahtuma kokosi Ouluun noin 500 kokous- ja juhlavierasta poikkeuksellisen näyttävään tapahtumaan. Yhteisen liittokokoustapahtuman päätti valtakunnallinen maanpuolustusjuhla Oulun Rauhanyhdistyksen juhlasalissa, jossa juhlapuheen piti puolustusministeri Carl Haglund. Valiokunta ja työryhmät Liiton valiokunnan tehtävänä oli liiton juoksevien asioiden hoito sekä toiminnan suunnittelu, joissa sen apuna olivat alakohtaiset työryhmät. Valiokunta muodosti toimintavuoden aikana Kansainvälinen työryhmän, Veteraaniyhteistyöryhmän, Taloussuunnittelutyöryhmän, Naisten työryhmän, Sotilas-, koulutus- ja edunvalvontatyöryhmän, Viestintä- ja tiedotustyöryhmän, Urheilu- ja ammuntatyöryhmän, RES 60 -työryhmän sekä Jäsenrekisterityöryhmän. Lisäksi liiton puheenjohtajisto toimi omana työryhmänään käsitellen mm. henkilöstö- ja palkitsemisasioihin sekä edunvalvontaan liittyviä asiakokonaisuuksia. Kullekin työryhmälle annettiin 2-3 konkreettista tavoitetta, joiden suunnittelusta niiden tuli raportoida säännöllisesti valiokunnalle. Työryhmien työskentely sujui toimintavuonna vaihtelevasti ja konkreettisia tuloksia tuli vain muutamalta työryhmältä. Reservi - maanpuolustuksemme perusta Sivu 14

15 Reserviläisliiton henkilöstö Reserviläisliiton liittohallituksen ja valiokunnan tukena toimi vuonna 2013 kolme toimihenkilöä, jotka työskentelivät liiton toimistossa Helsingissä. Reserviläisliiton henkilöstön toimintaa johti toiminnanjohtaja Olli Nyberg Vantaalta. Lisäksi liiton palveluksessa olivat järjestöpäällikkö Suvi Tuomanen sekä sihteerit Lilli Earl ( ) Helsingistä ja opintovapaalta palannut sihteeri Anne Hyytiäinen ( ) Kouvolasta. Liiton jäsenrekisteriä hoiti jäsensihteeri Päivi Ruusuvuori, joka oli Reserviläisliiton ja Suomen Reserviupseeriliiton yhdessä omistaman Maanpuolustusyhtiö MPY Oy:n palveluksessa. Toimiston toiminnassa hyödynnettiin osin ostopalveluita. Kesäkuussa tehtiin freelancer-sopimus toimittaja Mervi Mäki-Nesteen kanssa kahden lehtijutun tekemisestä jokaiseen Reserviläinenlehteen. Erilaisia ATK-tukipalveluita ostettiin ajoittain. Neuvottelupäiviä piireille Reserviläispiireillä on perinteisesti merkittävä rooli liiton ja sen jäsenyhdistysten välisessä kanssakäymisessä. Vuonna 2013 liitossa toimi 18 maakunnallista reserviläispiiriä, joista valtaosalla oli palveluksessaan vähintään yksi osapäiväinen toimihenkilö ja käytössään toimitilat. Reserviläisliitto tuki piiriensä toimintaa mm. kuukausittaisella tuella. Piirien toiminnanjohtajille (vast.) järjestettiin vuonna 2013 kahdet koulutus- ja neuvottelupäivät yhdessä Suomen Reserviupseeriliiton kanssa. Maaliskuussa toiminnanjohtajat olivat koolla yksipäiväisessä tilaisuudessa Helsingissä. Turussa järjestetty elokuun tapahtuma oli kaksipäiväinen. Koulutus- ja neuvottelupäivien järjestelyvastuu oli toimintavuonna Suomen Reserviupseeriliitolla. Paljon palkitsemisia Puolustusvoimien lippujuhlapäivänä myönnettiin liiton esityksestä kymmenen valtiollista huomionosoitusta, jotka pohjautuivat reserviläispiirien ja -yhdistysten tekemiin hakemuksiin. Palkituiksi tulivat Pakkanen Markku, Kouvola, SL R I, Koskinen Heikki, Padasjoki, SL R, Lundberg Reima, Hämeenlinna, SL R, Rainiola Pasi, Noormarkku, SL R, Tuomanen Suvi, Helsinki, SVR Ar, Hirvimäki Jari, Turenki, SL Ar, Mähönen Arto, Kurikka, SL Ar, Oksanen Jukka, Vaasa, SL Ar, Skytte Mikael, Pietarsaari, SL Ar, Torvinen Pentti, Ranua, SVR M I k. Itsenäisyyspäivänä myönnettiin 3. luokan Vapauden Risti (VR 3) liiton entiselle varapuheenjohtajalle Esko Raskilalle. Maanpuolustusmitaleita miekkojen kera (Mpm mk) haettiin poikkeuksellisen ansioituneille jäsenille. Tämän huomionosoituksen saivat toimintavuonna puheenjohtaja Mikko Savola sekä liittohallituksen pitkäaikaiset jäsenet Tapani Kaistila, Raimo Mikkonen ja Ismo Nöjd. Puolustusvoimien komentaja myönsi Puolustusvoimien lippujuhlapäivänä sotilasansiomitalit (Sam) liiton toiminnanjohtaja Olli Nybergille ja liittohallituksen pitkäaikaiselle entiselle jäsenelle Timo Sysilammelle. Liiton omat huomionosoitukset myönnettiin perinteiseen tapaan itsenäisyyspäivänä. Puolustusministeri Carl Haglund myönsi Ansioristin soljen kera liiton pitkäaikaiselle toiminnanjohtajalle Olli Nybergille Vantaalta, entiselle liittohallituksen jäsenelle Raimo Ojalalle Tampereelta, liiton aiemmalle varapuheenjohtajalle Esko Raskilalle Sastamalasta sekä entiselle puolustusministerille ja Naisten Valmiusliiton puheenjohtajalle Anneli Tainalle Tampereelta. Reservi - maanpuolustuksemme perusta Sivu 15

16 Reserviläisliiton ansioristillä palkittiin Haaksiala Jukka, Hauta-aho Rauno, Hyppönen Jouko, Jaakola Pirjo, Koivula Esa, Koivula Tapani, Korhonen Tatu, Koskiniemi Kaarlo, Kuusisto Asko, Mäki- Haapoja Mikko, Neitola Alpo, Niinistö Jussi, Nikkilä Markku, Palomäki Tuomo, Roikonen Hannu Tapio, Saarela Juhani, Pakkanen Markku, Peltonen Mika, Sojakka Reijo, Turunen Pauli, Vähämäki Jukka, Tuunanen Pekka, Yli-Hongisto Vesa ja Wallin Stefan. Ansioristien lisäksi myönnettiin 53 Kultaista, 118 Hopeista ja 134 Pronssista ansiomitalia. Valtaosa myönnetyistä ansioristeistä ja osa ansiomitaleista luovutettiin Helsingissä järjestetyssä luovutustilaisuudessa. Pääosa ansiomitaleista luovutettiin piiri- ja yhdistyskohtaisissa tilaisuuksissa. Sotavahinkosäätiö myönsi lippujuhlapäivänä viisi maanpuolustuspalkintoa Reserviläisliiton aloitteesta. Yksityishenkilöiden euron suuruiset palkinnot myönnettiin vääpeli Antti Isosalolle Etelä-Pohjanmaalta ja sotilasmestari Juha Räsäselle Etelä-Hämeestä lähinnä omien piiriensä hyväksi tehdystä työstä. Lisäksi palkittiin Lapin Reserviläispiiri ry euron palkinnolla Arcticmil sotilastaitokilpailun järjestämisestä, Lauritsalan Reserviläiset ry euron palkinnolla Etelä- Karjalan sotilasmarssin järjestämisestä ja Hämeenlinnan Reserviläiset ry euron palkinnolla yli 60 vuotta kestäneestä, merkittävästä maanpuolustustyöstä. Reserviläisliiton hallitus nimesi toimintavuonna perinteiseen tapaan Vuoden malliyhdistyksen. Kokkolan vuosikokouksessa Alastaron Reserviläiset ry:n lippuun kiinnitettiin nimityksestä kertova malliyhdistys-nauha. Vuoden Reserviläistä ei nimetty toimintavuonna, koska esityksiä ei juuri tullut. Liittohallitus hyväksyi syksyllä uudet nimeämisperusteet ja -menetelmät niin, että jatkossa esitysoikeus on vain piireillä. Piireistä tulleiden esitysten pohjalta tehty Vuoden Reserviläinen -nimitys julkaistaan liiton syyskokouksen yhteydessä. Vuoden 2013 piirilehdeksi nimettiin Keski-Suomen maanpuolustaja -lehti..60-vuotissuunnittelu eteni Reserviläisliiton perustamisesta tulee keväällä 2015 kuluneeksi 60 vuotta. Vuosi toteutetaan erityisenä juhlavuotena, joka sisältää erilaisia valtakunnallisia ja maakunnallisia tapahtumia. Päätapahtumat järjestetään Helsingissä sekä liiton käyttöön vuokrattavalla risteilyaluksella. Juhlaristeilyn lisäksi liiton 60-vuotisjuhlavuoteen 2015 kuuluu liiton perustamispäivänä toteutettava seppeleenlasku sankarihaudoille, syksyllä järjestettäviä piiritason tapahtumia, syyskokouksen yhteydessä Porissa pidettävä päätöstilaisuus sekä laajamittaisia palkitsemisia. Toimintavuonna tehtiin päätös Erikoisluokan ansiomitalin hakumahdollisuudesta liiton juhlavuoteen liittyen sekä uudesta, erittäin pitkäaikaisille jäsenille tarkoitetusta, täyskultaisesta jäsenmerkistä. Juhlavuotta suunniteltiin ensisijaisesti varapuheenjohtaja Osmo Suomisen johtamassa työryhmässä. Se hyväksyi käyttöön mm. juhlavuoden tunnuksen, joka esiteltiin elokuussa. Vuonna 2015 käytössä oleva, juhlavuotta esittelevä nettisivusto suunniteltiin loppuvuonna. Sivusto päätettiin avata liiton vuosikokouksen yhteydessä huhtikuussa Toiminnan raportointi Tässä toimintakertomuksessa mainitut piirien ja yhdistysten toiminnan sekä osallistumisen luvut on kerätty internet-pohjaisella raportointijärjestelmällä. Raportointia tuettiin paperisella seurantapäiväkirjalla. Toimintavuonna selvitettiin mahdollisuutta siirtää toiminnan raportointi uuden jäsenrekisterin yhteydessä tehtäväksi. Reservi - maanpuolustuksemme perusta Sivu 16

17 Toimintaraportti saatiin 271 jäsenyhdistykseltä ja 18 piiriltä, mikä oli hieman vähemmän kuin vuonna Valtaosa raporteista tuli internetin kautta, vaikka myös paperinen toimintalomake oli yhä käytössä. Näiden toimintaraporttien kautta saatiin melko kattava kuva reserviläisyhdistysten ja piirien järjestämästä toiminnasta sekä siihen osallistumisesta. Todelliset luvut olivat kuitenkin selvästi suuremmat, koska 78 yhdistykseltä ei saatu toimintaraporttia. Reservi - maanpuolustuksemme perusta Sivu 17