SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa (sisältää muutokset)

Transkriptio

1 SÄÄNNÖT Hyväksytty syyskokouksessa (sisältää muutokset)

2 1 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toimintamuodot Yhdistyksen nimi on Lahden Seudun Insinöörit ry. Yhdistys on Insinööriliitto IL ry:n varsinainen jäsen. Insinööriliitto IL ry:tä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Yhdistyksen kotipaikka on Lahti ja toiminta-alueena Päijät-Häme. Yhdistyksen tarkoituksena on: - edistää toiminta-alueensa insinöörien ja rakennusarkkitehtien yhteisiä etuja, - tukea liiton koulutuksellisia tavoitteita toiminta-alueellaan, että insinööri- ja rakennusarkkitehtikoulutuksen taso ja määrä vastaavat ammattikunnan ja yhteiskunnan tarvetta, - edistää henkilöjäsentensä yhteenkuuluvuutta keskenään ja muiden liiton jäsenyhdistysten henkilöjäsenten kesken, - toimia yhdyselimenä henkilöjäsentensä ja liiton välillä, sekä - työskennellä maan teknisen kehityksen puolesta. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys: - hankkii henkilöjäsenikseen mahdollisimman suuren osan alueensa jäsenkelpoisista henkilöistä, - järjestää kokous-, neuvottelu-, kurssi-, esitelmä-, tiedotus- ja juhlatilaisuuksia sekä opintomatkoja, - voi julkaista järjestölehteä, muita tiedotteita ja tehdä muutakin valistustyötä - vaikuttaa viranomaisiin ja päättäjiin tekemällä esityksiä sekä muilla tavoilla henkilöjäsenten etujen ajamiseksi, - antaa henkilöjäsenelle työsuhdeneuvontaa ja välittää liiton antamia palveluja, sekä - voi käyttää työmarkkinallisia painostustoimenpiteitä.

3 2 4 Varainhankinta 5 Jäsenet Henkilöjäsenet Kunniapuheenjohtaja Kunniajäsen Kannattajajäsen Yhdistys on toimintansa tukemiseksi oikeutettu asianomaisella luvalla järjestämään keräyksiä ja arpajaisia sekä juhla- ja huvitilaisuuksia, harjoittamaan kustannus- ja julkaisutoimintaa sekä omistamaan kiinteistöjä ja arvopapereita. Yhdistyksellä on oikeus perustaa rahastoja, Yhdistyksen henkilöjäseneksi ovat oikeutettuja pääsemään: - suomalaisessa ammattikorkeakoulussa tai teknillisessä oppilaitoksessa insinööri- tai rakennusarkkitehtitutkinnon suorittaneet, - insinööritutkintoa vastaavan ulkomaisen tutkinnon suorittaneet, - korkeamman teknillisen koulutuksen saaneet, sekä - insinööritasoisissa vastuullisissa teknisissä tehtävissä toimivat. Yhdistyksen hallitus päättää henkilöjäseneksi hyväksymisestä hakemuksen perusteella. Yhdistyksen kokous voi kutsua kunniapuheenjohtajaksi yhdistyksen puheenjohtajana erityisesti ansioituneen henkilöjäsenensä. Yhdistyksellä voi olla vain yksi kunniapuheenjohtaja kerrallaan. Kutsumista on kannatettava vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä. Yhdistyksen kokous voi hallituksen esityksestä kutsua kunniajäseneksi yhdistyksen toiminnassa ansioituneen, muulla tavoin yhdistyksen tarkoitusperiä edistäneen, teknillisellä alalla tai muuten ansioituneen henkilön. Yhdistyksen kannattajajäseneksi voivat liittyä oikeuskelpoiset yhteisöt sekä henkilöt, jotka tahtovat tukea ja edistää yhdistyksen toimintaa. Yhdistyksen hallitus hyväksyy kannattajajäsenet.

4 3 Yhdistysjäsenet 6 Jäsenmaksut 7 Yhdistyksen hallinto Yhdistyksen kokous voi hakemuksesta hyväksyä jäsenekseen rekisteröidyn yhdistyksen, jonka henkilöjäsenet täyttävät yhdistyksen henkilöjäsenen kelpoisuusehdot. Henkilöjäsenen liittomaksun lisäksi perittävän jäsenmaksun suuruus määrätään kalenterivuosittain yhdistyksen syyskokouksessa. Yhdistysjäsenen jäsenmaksu määräytyy sen henkilöjäsenten määrän mukaan. Kannattajajäsenmaksu määrätään samoin syyskokouksessa. Kunniajäsen ja kunniapuheenjohtaja eivät maksa jäsenmaksua. Henkilöjäsen voi saada alennusta jäsenmaksusta, jos liitto myöntää alennuksen liittomaksusta liiton toisen jäsenyhdistyksen jäsenyyden, kesken vuotta henkilöjäseneksi liittymisen, opiskelun, sairauden, työttömyyden, eläkkeelle siirtymisen, varusmiespalvelun, äitiys-, isyys-, vanhempainloman tai hoitovapaan perusteella tai muulla vastaavalla sosiaalisella syyllä tai sillä perusteella, että henkilöjäsen ei lain mukaan voi kuulua liiton kautta työttömyyskassaan. Yhdistyksen kokous voi päättää, että vastaava alennus myönnetään myös liittomaksun ylittävästä osasta. Hallitus päättää alennuksen myöntämisestä yksittäistapauksissa. Yhdistyksen päätösvaltaa käyttää yhdistyslain mukaisena yhdistyksen kokous. Yhdistyksen toimeenpaneva toimielin on hallitus. 8 Yhdistyksen kokouksen osanottajat Yhdistyksen kokouksessa on kullakin läsnä olevalla, jäsenmaksuvelvoitteensa suorittaneella henkilöjäsenellä yksi (1) ääni. Yhdistysjäsenellä on ääniä yhtä monta, kuin sillä on kokousvuoden alussa ollut henkilöjäseniä. Ei kuitenkaan enempää kuin yksi viidesosa (1/5) kaikista läsnä olevista äänistä. Kunniapuheenjohtajalla, kunnia- ja kannattajajäsenelläon kokouksessa puheja läsnäolo-oikeus, mutta ei äänioikeutta. Yhdistyksen kokous voi myöntää puhe- ja läsnäolo-oikeuden liiton edustajille ja muille sitä pyytäville.

5 4 Paikallisen insinöörioppilasyhdistyksen edustajalla on oikeus osallistua yhdistyksen kokoukseen puhe- ja läsnäolo-oikeudella. 9 Yhdistyksen kokouksen ajat ja koollekutsuminen Varsinaiset kokoukset Ylimääräinen kokous Koollekutsuminen Yhdistyksen kokous kokoontuu vuosittain kahteen varsinaiseen yhdistyksen kokoukseen: - maalis- - huhtikuussa kevätkokoukseen ja - syys- - lokakuussa syyskokoukseen Yhdistyksen ylimääräinen kokous pidetään, mikäli hallitus katsoo sen tarpeelliseksi. Yhdistyksen ylimääräinen kokous on myös pidettävä, jos vähintään kaksikymmentä prosenttia (20 %) yhdistyksen jäsenistä sitä kirjallisesti nimetyn asian käsittelemiseksi pyytävät. Ylimääräinen yhdistyksen kokous on pidettävä yhden (1) kuukauden kuluttua siitä, kun sitä on hallituskelta pyydetty. Hallitus kutsuu yhdistyksen kokouksen koolle lähettämällä kirjallisen kutsun jäsenille viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta. 10 Aloiteoikeus yhdistyksen kokouksiin Yhdistyksen henkilöjäsenillä sekä yhdistysjäsenillä on oikeus tehdä aloite tietyn asian käsittelemiseksi yhdistyksen kokouksessa. Aloite on tehtävä kirjallisesti hallitukselle viimeistään yksi (1) kuukausi ennen kokousta. 11 Yhdistyksen kokouksen tehtävät Yhdistyksen kokous valitsee yhdistyksen edustajat liiton kokouksiin, joihin yhdistyksellä on oikeus nimetä edustajansa. Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat: - valitaan kokouksen puheenjohtaja ja muut toimihenkilöt sekä tarpeelliset toimikunnat yhdistyksen kokouksen avuksi,

6 5 - käsitellään hallituksen kertomus edelliseltä toimikaudelta, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto, - vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille, - päätetään muista kokouskutsussa mainituista asioista. Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat: - valitaan kokouksen puheenjohtaja ja muut toimihenkilöt sekä tarpeelliset toimikunnat yhdistyksen kokouksen avuksi, - päätetään liittomaksun ylittävän jäsenmaksun ja kannattajajäsenmaksun suuruus - hyväksytään yhdistyksen toimintasuunnitelma sekä talousarvio seuraavaa kalenterivuotta varten, - päätetään hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista ja matkakorvauksista, - valitaan erovuorossa oleva puheenjohtaja, - valitaan erovuorossa oleva varapuheenjohtaja, - valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle, - valitaan kaksi (2) tilintarkastajaa ja heidän varamiehensä; toisen tilintarkastajan ja hänen varamiehensä on oltava auktorisoitu tilintarkastaja, - päätetään muista kokouskutsussa mainituista asioista. Yhdistyksen kokous voi päättää ottaa käsiteltäväkseen asian, jota ei ole kokouskutsussa mainittu, jos asian käsittelyä kannattaa kaksi kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä eikä yhdistyslain 24 aseta estettä asian käsittelylle. 12 Hallitus Yhdistyksen asioiden hoitajana ja lakimääräisenä edustajana toimii hallitus. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja vähintään neljä (4) ja enintään kahdeksan (8) jäsentä. Hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä hallituksen jäsenten toimikausi on kaksi (2) vuotta.

7 6 Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat erovuorossa vuorovuosin. Hallituksen muista jäsenistä puolet on erovuorossa vuosittain. Erovuoroinen voidaan valita uudelleen. 13 Hallituksen tehtävät 14 Hallituksen kokoukset Hallituksen tulee hoitaa yhdistyksen asioita ja johtaa sen toimintaa yhdistyslain ja yhdistyksen sääntöjen mukaisesti. Hallituksen tehtävänä on: - edustaa yhdistystä - valita itselleen sihteeri ja taloudenhoitaja - kutsua koolle yhdistyksen kokous ja valmistella sille esitettävät asiat, - panna toimeen yhdistyskokouksen tekemät päätökset, - vastata yhdistyksen taloudenhoidosta - ottaa ja erottaa yhdistyksen toimihenkilöt ja päättää heidän työsuhteensa ehdoista, - asettaa avukseen tarpeen mukaan toimikuntia ja työryhmiä sekä määrätä niiden tehtävät ja toimiajat, - pitää jäsenluetteloa ja valvoa jäsenmaksujen maksamista, - hyväksyä ja erottaa yhdistyksen jäsenet näiden sääntöjen ja määräysten mukaisesti, - päättää yhdistyksen jäsenyyksistä ja yhteistyösopimuksista, - päättää yhdistystä koskevista työtaisteluista, - huolehtia yhdistyksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen laatimisesta sekä - toteuttaa muut yhdistyksen toiminnan edellyttämät tehtävät. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan, tai hänen estyneenä ollessaan, varapuheenjohtajan kutsusta. Hallitus on kutsuttava koolle, jos vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

8 7 Kutsu hallituksen kokoukseen on lähetettävä kirjallisena hallituksen jäsenille ennen kokousta. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet hallituksen muista jäsenistä osallistuu päätöksentekoon. 15 Yhdistyksen nimen kirjoittaminen 16 Toiminta- ja tilivuosi Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai hallituksen valitsemat henkilöt kaksi aina yhdessä. Yhdistyksen toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. Tilit päätetään 31. joulukuuta 17 Jäsenen eroaminen ja erottaminen Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla eroamisestaan yhdistyksen kokoukseen merkittäväksi. Yhdistyksellä on oikeus vaatia eroavalta jäseneltä jäsenmaksut sen vuoden loppuun asti, jona eroaminen on tapahtunut. Hallitus voi erottaa jäsenen, joka: - on huomautuksista huolimatta jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta - on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai liittoa - ei enää täytä laissa tai säännöissä olevia jäsenyyden ehtoja. Henkilöjäsenen katsotaan eronneeksi yhdistyksestä, jos hän on laiminlyönyt jäsenmaksunsa yhden (1) vuoden ajan. Hallitus toteaa laiminlyönnin ja eroamisen tapahtuneeksi. Ennen erottamispäätöksen tekemistä varataan asianomaiselle jäsenelle tilaisuus selityksen antamiseen asiassa paitsi, milloin erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen. Jäsenellä on oikeus saattaa erottamispäätös yhdistyksen kokouksen tutkittavaksi tekemällä kirjallisen valituksen erottamispäätöksestä. Valitus on jätettävä hallitukselle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa siitä, kun jäsen on saanut tiedon erottamisestaan. Erottamispäätös pysyy voimassa, jos seuraava yhdistyksen kokous hallitusta ja erotettua jäsentä kuultuaan sen hyväksyy kahdella kolmasosalla (2/3) annetuista äänistä. Muussa tapauksessa erottamispäätös raukeaa.

9 8 18 Päätöksenteko kokouksissa 19 Sääntöjen muuttaminen Kokouksen päätökseksi tulee, jollei näissä säännöissä ole toisin määrätty: - se mielipide, jota kannattaa yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä, - asiakysymyksissä äänten mennessä tasan, se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa - vaalissa äänten mennessä tasan, arvalla ratkaistava tulos. Muilta osin noudatetaan yhdistyslain säännöksiä. Yhdistyksen kokous voi muuttaa näitä sääntöjä, jos muuttamista kannattavan mielipiteen puolesta annetaan vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) äänistä. Ehdotus sääntöjen muuttamisesta on käsiteltävä kahdessa peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa, joiden välillä on oltava vähintään yksi (1) kuukausi ja joista toisen on oltava varsinainen yhdistyksen kokous. 20 Yhdistyksen purkaminen Yhdistyksen purkamisesta on päätettävä kahdessa peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa, joiden välillä on oltava vähintään yksi (1) kuukausi ja joista toisen on oltava varsinainen yhdistyksen kokous ja jos purkamisen puolesta kummassakin kokouksessa annetaan vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänistä. Yhdistyksen purkauduttua sen varat luovutetaan liitolle tai muulle yhdistyksen tarkoitusperiä vastaavalle rekisteröidylle yhdistykselle, jonka on käytettävä varat viimeisen yhdistyksen kokouksen päätöksen mukaisesti.