RESERVILÄISLIITON. hallituksen esitys liiton sääntöjen muutokseksi perusteluineen

Transkriptio

1 RESERVILÄISLIITON hallituksen esitys liiton sääntöjen muutokseksi perusteluineen

2 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSEKSI 1. Taustaa Reserviläisliitossa aloitettiin kolme vuotta sitten erilaisten sääntöjen tarkasteluprosessi, jonka taustalla oli lähinnä yhdistyslain muutos. Prosessissa uusittiin ensiksi yhdistyksille ja piireille tarkoitetut mallisäännöt, jotka oli edellisen kerran uusittu 1990-luvun lopulla liittyen Reservin Aliupseerien Liiton muutokseen Reserviläisliitoksi. Yhdistysten uudet, ennakkotarkastetut mallisäännöt valmistuivat vuoden 2013 ja piirien vuoden 2014 lopulla. Reserviläisliiton sääntöjen tarkasteluprosessi alkoi vuonna Prosessista vastasi liittohallitus, jonka työrukkasena toimi liiton sääntötyöryhmä. Prosessin aikana sääntömuutosesitys kävi lausunnolla reserviläispiireissä. Lopullisesti hallitus hyväksyi sääntömuutosesityksen kokouksessaan. Patentti- ja rekisterihallituksen Yhdistysrekisteri teki esityksestä ennakkotarkastuspäätöksen päivämäärällä Jo aiemmin hallitus oli päättänyt, että sääntömuutoksen päätöskäsittely tapahtuu liiton sääntömääräisessä vuosikokouksessa Seinäjoella. Liiton kokoontunut syyskokous sai kuitenkin tiedonannon asiasta. Liiton sääntömuutoksen valmistelun etenemisestä ja sen sisällöstä on tiedotettu vuosien aikana monin eri tavoin mm. liiton internet-sivuilla, Yhdistystiedotteissa sekä Reserviläinenlehdissä. Lisäksi asia on ollut esillä jokaisessa liittohallituksen kokouksessa, kaikissa piiri-infoissa ja reserviläispiirien toiminnanjohtajien neuvottelupäivillä. Näillä foorumeilla saatua palautetta on otettu huomioon muutosesityksen sisällössä. Prosessin aikana on selvitetty myös muiden, vastaavantyyppisten kansalaisjärjestöjen nykyisiä hallintomalleja. Muutosesityksen sisältöön on vaikuttanut erityisen vahvasti Suomen Reserviupseeriliiton säännöt ja hallintojärjestelmä. 2. Tavoitteet Liiton sääntöjen tarkasteluprosessin tavoitteeksi asetettiin yhdistyslain muutoksesta johtuvien muutostarpeiden korjaamisen lisäksi liiton hallinnon tehostaminen niin, että samalla saavutettaisiin kustannussäästöjä. Lisäksi tavoitteena oli, että liittokokouksia voitaisiin jatkossa järjestää nykyistä helpommin yhdessä Suomen Reserviupseeriliiton ja muiden maanpuolustusjärjestöjen kanssa. Liiton perinteinen hallintojärjestelmä koostuu vuosi- ja syyskokouksista, joissa päätösvaltaa käyttävät liiton jäsenyhdistykset sekä 28-henkisestä liittohallituksesta, joka koostuu puheenjohtajasta, reserviläispiirien edustajista ja kolmesta naisedustajasta. Kuudella isoimmalla reserviläispiirillä on liittohallituksessa kaksi edustajaa ja muilla piireillä yksi edustaja. Vuositasolla liittohallituksen kokouksia on viime vuosina järjestetty 4-5 kappaletta. Vuosien saatossa jäsenyhdistysten kiinnostus ja osallistuminen liiton kokouksiin on vähentynyt. Tämän johdosta liiton vuosikokous on vuodesta 2011 järjestetty yksipäiväisenä. Tyypilliseen vuosikokoukseen osallistuu jäsenyhdistystä ja syyskokoukseen jäsenyhdistystä. Yli sata yhdistystä on viimeksi ollut koolla vuoden 2012 syyskokouksessa, jolloin esityslistalla oli puheenjohtajavaali kolmen ehdokkaan kesken. Reserviläisliittoon kuuluu tällä hetkellä 342 jäsenyhdistystä, joten myös vuoden 2012 syyskokouksessa oli kuitenkin edustettuna vain alle 1/3 liiton jäsenyhdistyksistä. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä liiton hallintojärjestelmästä aiheutuneet kulut olivat yhteensä euroa. Tästä euroa aiheutui liittokokouksista, euroa hallituksen kokouksista ja euroa liiton valiokunnan ja työryhmien kuluista. Sivu 2

3 Lisäksi hallinnollisia tehtäviä hoiti osin myös liiton puheenjohtajisto, jonka työskentely- ja matkakulut olivat em. vuoden aikana euroa. Hallituksen ja erityisesti liiton kokousten järjestäminen työllistää merkittävästi myös liiton henkilöstöä mutta tämän työn taloudellista arvoa ei ole prosessin aikana arvioitu. 3. Muutoksen sisältö Reserviläisliiton hallitus esittää siirtymistä hallintomalliin, jossa liittokokous järjestettäisiin vain kerran kolmessa vuodessa, vuosittaista päätösvaltaa käyttäisi liittovaltuusto ja liittohallitus olisi merkittävästi nykyistä pienempi. Uuden hallintojärjestelmän toimintaperiaatteet ovat seuraavat:! Liiton kokous. Kolmen vuoden välein järjestettävässä liittokokouksessa ovat nykyiseen tapaan edustettuna liiton jäsenyhdistykset, joilla on kokouksessa nykymallin mukaisesti yksi ääni per alkavaa sata, maksanutta jäsentä. Kokous valitsee liitolle puheenjohtajan, päättää strategiasta ja muodostaa liittovaltuuston. Kaikkien kausi on kolmivuotinen.! Liittovaltuusto. Liittokokouksen muodostama liittovaltuusto käyttää jatkossa vuosittaista päätösvaltaa niin, että se käsittelee kevätkokouksessaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sekä syyskokouksessaan toimintasuunnitelman ja budjetin. Lisäksi valtuuston syyskokous muodostaa liittohallituksen, jonka toimikausi on kolmivuotinen. Valtuusto koostuu reserviläispiirien edustajista niin, että jokaisella piirillä on valtuustossa yksi edustaja ja varaedustaja jäsenyhdistystensä maksaneiden jäsenten alkavaa tuhatta jäsentä kohden. Lisäksi valtuustossa on kaksi naisedustajaa ja heille varaedustajat. Liittovaltuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja enintään kolme varapuheenjohtajaa. Liittovaltuuston jäsenen ja varajäsenen tulee valittaessa olla täysi-ikäinen, alle 60-vuotias liiton jäsenyhdistyksen varsinainen jäsen. Vuoden 2014 lopun jäsenmäärillä laskettuna valtuuston vahvuus on 46 henkeä. Valtuuston kokoukset ovat avoimia myös muille liiton jäsenille.! Liittohallitus. Liittovaltuuston muodostamaa liittohallitus hoitaa yhdistyslain ja liiton sääntöjen määrittämällä tavalla liiton juoksevia asioita. Hallituksen toimikausi on kolmivuotinen valinnan tehneestä liittovaltuuston kokouksesta seuraavaan, kolmen vuoden päästä pidettävään valtuuston kokoukseen. Hallitukseen kuuluu liittokokouksen valitsema puheenjohtaja ja yhdeksän liittovaltuuston valitsemaa jäsentä sekä henkilökohtaista varajäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan vähintään yhden varapuheenjohtajan ja nimeää tarpeelliset toimihenkilöt. Hallituksen jäsenen ja varajäsenen tulee valittaessa olla täysi-ikäinen, alle 60-vuotias liiton jäsenyhdistyksen varsinainen jäsen. Liittovaltuuston puheenjohtajalla tai hänen olleessaan estyneenä yhdellä varapuheenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus liittohallituksen kokouksissa. Liittohallituksen muodostamisen periaatteet määritellään valtuuston työjärjestyksessä, jonka ensimmäinen, uusimuotoinen liittokokous aikanaan hyväksyy. Työjärjestyksen tämänhetkisen version mukaan esitysoikeus liittohallituksen jäseniksi on reserviläispiireillä. Hallituksen jäseniä valittaessa tulee huomioida asiantuntemus, maantieteellinen edustavuus sekä maanpuolustusjärjestöihin liittyvän järjestökokemuksen määrä. Esityksen hallituksen jäseniksi valittavista tekee liittovaltuustolle luottamushenkilöistä koostuva toimielin. Lisäksi liiton hallitus esittää liiton nimen lyhentämistä muotoon Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry, liiton jäseneksi hyväksymismenettelyn selkeämpää määrittelyä säännöissä, jäsenyhdistyksille nykyistä selkeämmin määriteltyä velvollisuutta kuulua myös piiriin, tilintarkastukseen liittyvien aikataulujen muutosta sekä liiton purkamista koskevan pykälän muotoilua aiempaa selkeämmäksi niin, että purkamisesta on päätettävä kahdessa, vähintään 30 vuorokauden välein järjestettävässä liiton kokouksessa ¾ ääntenenemmistöllä. Sivu 3

4 4. Muutoksella saavutettavat asiat Reserviläisliiton hallitus on arvioinut, että esitetyllä sääntömuutoksella parannetaan liiton hallintojärjestelmän toimintaa huomattavasti. Kerran kolmessa vuodessa järjestettävät liittokokoukset lisäävät todennäköisesti kokousten kiinnostavuutta merkittävästi. Liittokokoukset on myös nykyistä helpompi järjestää yhdessä Suomen Reserviupseeriliiton kanssa, koska myös sen liittokokoukset järjestetään kolmen vuoden välein. Vuosittaisista liittokokouksista luopuminen vapauttaa liiton henkilöstön työpanosta muiden asioiden hoitamiseen. Uusi liittovaltuusto tekee vuosittaisesta päätöksenteosta huomattavasti edullisempaa kuin nykyisessä kahden liittokokouksen mallissa. Lisäksi piirien vaikutusmahdollisuudet liiton toimintaan lisääntyvät, koska valtuusto kootaan piirien edustajista. Samalla nykyistä suurempi joukko piirien aktiivitoimijoista pääsee mukaan päättämään liiton asioista. Nykyistä pienempi hallitus kykenee merkittävästi sujuvampaan hallitustyöskentelyyn ja voi kokoontua tarvittaessa 1-2 kuukauden välein, jolloin erillistä valiokunta ei tarvita eikä liiton puheenjohtajisto enää joudu hoitamaan hallitukselle sääntöjen ja yhdistyslain mukaan kuuluvia asioita. Samalla päätöksenteon läpinäkyvyys lisääntyy. Hallitustyöskentelystä aiheutuvat kustannukset alenevat merkittävästi ja sähköinen kokoustyöskentely tulee mahdolliseksi. Sääntömuutoksen myötä liiton hallintojärjestelmän vuosikustannusten on arvioitu laskevan noin euron tasolle, jonka myötä säästövaikutus olisi euroa. Liittokokousvuosina säästövaikutus on tätä noin euroa pienempi. Laskelman pohjana on käytetty yksipäiväisiä liittovaltuuston kokouksia huomioiden kokoustilavuokrat, kahvi- ja lounastarjoilut sekä matka- ja majoituskulujen korvauksen pitkämatkalaisten osalta. Liittohallituksen kustannukset on arvioitu seitsemän kokouksen pohjalta niin, että ne järjestetään liiton toimitiloissa. Molempien hallintoelinten matka- ja majoituskulujen korvaamisesta vastaa liitto. 5. Siirtymäsäännös Reserviläisliiton hallituksen esittämä sääntömuutos pitää sisällään siirtymäsäännöksen, jonka mukaan ensimmäinen uusien sääntöjen mukainen liittokokous järjestetään marraskuun 2016 loppuun mennessä, jossa valitaan liiton puheenjohtaja ja liittovaltuuston jäsenet ensimmäiselle kolmivuotiskaudelle. Käytännössä tämä kokous järjestetään Lappeenrannassa osana Reserviläisliiton, Suomen Reserviupseeriliiton, Maanpuolustuskiltojen liiton ja Maanpuolustusnaisten liiton yhteistä liittokokoustapahtumaa. Liittokokouksen muodostama liittovaltuusto pitää ensimmäisen kokouksensa Helsingissä ja kokouksessa mm. muodostetaan ensimmäinen näiden sääntöjen mukainen liittohallitus. Hallituksen toimikausi alkaa muodostamishetkellä ja kestää joulukuussa 2019 järjestettävään, liittovaltuuston kokoukseen saakka. Liiton toinen, uusimuotoinen liittokokous järjestetään marraskuussa Mikäli sääntömuutos hyväksytään, vuosien 2014 ja 2015 syyskokouksissa muodostetun, nykyisen liittohallituksen toimikausi päättyy kokonaisuudessaan, kun uusi liittovaltuusto on muodostanut uuden liittohallituksen. 6. Esitys Reserviläisliiton sääntöjen muutokseksi Reserviläisliiton hallituksen esitys liiton uusiksi säännöiksi on liitteenä 1. Koska liiton sääntöjä ja rakennetta esitetään muutettavaksi merkittävällä tavalla, ei muutettavia kohtia ole erikseen merkitty. Muutokset on kuitenkin kuvattu pääosin tämän asiakirjan kohdassa kolme. Sivu 4

5 Mikäli sääntömuutos hyväksytään Seinäjoen vuosikokouksessa, otetaan uudet säännöt käyttöön heti. Tämän mahdollistaa Yhdistysrekisterin tekemä ennakkotarkastuspäätös, josta kerrotaan kohdassa yksi. Lisätietoja sääntömuutosesityksestä antavat seuraavat henkilöt:! Sääntötyöryhmän puheenjohtaja Ismo Nöjd, puh tai s-posti Toiminnanjohtaja Olli Nyberg, puh tai s-posti Puheenjohtaja Mikko Savola, puh tai s-posti Sivu 5