Reserviläisliitto ry TASEKIRJA

Transkriptio

1 Reserviläisliitto ry TASEKIRJA

2 Reserviläisliitto ry Döbelninkatu HELSINKI Kotipaikka Y-tunnus Tilinpäätös ja toimintakertomus tilikaudelta Sivu No Toimintakertomus Tuloslaskelma Tase Liitetiedot Allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkintä Tasekirja on säilytettävä vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä (KPL 2:10). Tilikauden tositeaineisto on säilytettävä vähintään 6 vuotta sen vuoden lopusta, jonka aikana tilikausi on päättynyt.

3 Reserviläisliitto Kertomus vuoden 2015 toiminnasta ja taloudesta Hallituksen esitys vuosikokoukselle

4 RESERVILÄISLIITTO KERTOMUS VUODEN 2015 TOIMINNASTA JA TALOUDESTA JUHLAVUOSI Vuosi 2015 oli Reserviläisliiton 60. toimintavuosi, jota vietettiin erityisenä juhlavuotena. Tähän liittyneestä tapahtumakokonaisuudesta ja muista juhlavuoden asioista kerrottiin omalla internetsivustolla, uutiskirjeillä sekä ilmoituksilla ja toimituksellisella materiaalilla Reserviläinen-lehdissä ja piirilehdissä. Käytössä oli myös erillinen juhlavuoden tunnus. Ppääjuhlallisuudet järjestettiin Helsingissä ja M/S Baltic Queen -laivalla. Reserviläisliitto 60 vuotta -risteilystä muodostui liiton historian suurin tapahtumakokonaisuus, johon osallistui noin jäsentä seuralaisineen eri puolilta maata sekä runsaasti erilaisten sidosryhmien edustajia. Juhlaristeilylle oli rakennettu näyttävä tapahtuma- ja juhlakokonaisuus, joka huipentui liiton viralliseen 60-vuotisjuhlaan. Juhlapuheen tilaisuudessa piti Eduskunnan puhemies, kansanedustaja Eero Heinäluoma. Pääjuhlan yhteydessä sai ensiesityksenä liiton historiaa sanoin, kuvin ja musiikin kera esitellyt Kuusi vuosikymmentä maanpuolustusta -multimediaesitys. Kaksipäiväisen juhlatapahtuman musiikista vastasivat Dragsvikin perinnesoittokunta sekä lauantai-illan pääesiintyjänä toiminut Jean S -yhtye. Juontajana ja risteilyisäntänä oli koomikko Ville Myllyrinne. Reserviläisliitto 60 vuotta -risteilyn tapahtumista teetettiin myöhemmin videokooste. Lisäksi koko pääjuhla videoitiin. Kaikki video- ja multimediaesitykset julkaistiin liiton YouTube-tilillä, joka avattiin juhlaristeilyn jälkeen. Liiton kuusi vuosikymmentä kestänyttä taivalta juhlittiin näyttävästi myös kaikissa reserviläispiireissä. Ne järjestivät juhlavuoden tunnuksen alla erilaisia maanpuolustusjuhlia ja perheliikuntatilaisuuksia sekä olivat läsnä messutyyppisissä tilaisuuksissa. Liitto tuki näitä tapahtumia eurolla. Lisäksi juhlavuoteen liittyneiden erityistehtävien hoidosta piireille maksettiin euroa ylimääräistä tukea. Toimintavuonna otettiin käyttöön uusi, erittäin pitkäaikaisille jäsenille tarkoitettu jäsenmerkki. Reserviläisliiton kultainen jäsenmerkki lehvillä oli täyttä kultaa ja sen saattoi hankkia vähintään 20 vuotta jäsenenä ollut henkilö. Liiton kolmiportaista jäsenmerkkijärjestelmää täydentäneen merkin hankki juhlavuoden aikana noin 850 jäsentä, mikä oli ennakoitua vähemmän. Kultainen jäsenmerkki lehvillä säilyy liiton myyntivalikoimissa myös jatkossa. Juhlavuonna oli käytössä vain liiton erityisinä merkkivuosina myönnettävä Erikoisluokan ansiomitali sekä siihen liittyvä LX-solki. Reserviläisliiton Erikoisluokan ansiomitali myönnettiin toimintavuonna lähes vähintään kymmenen vuotta jäsenenä olleelle henkilölle. Lisäksi aiemmin myönnettyihin Erikoisluokan ansiomitaleihin hankittiin LX-solkia lähes tuhat kappaletta. Erikoisluokan ansiomitalin pienoismitaleita ostettiin lähes 700 kappaletta. Nämä määrät olivat ennakoitua suurempia. Liiton juhlavuosi huipentui Porissa järjestettyyn syyskokoustapahtumaan, jossa oli mukana myös Maanpuolustusnaisten liitto. Tilaisuuden avasi Kaksi muutoksen vuosikymmentä - juhlaseminaari, jossa alustajina ja panelisteina olivat Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kanerva, VTT, eversti Pekka Visuri ja liiton kunniajäsen, kunnallisneuvos Aapo Saari. Seminaarissa käytiin läpi Suomen, Puolustusvoimien ja Reserviläisliiton muutosta viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Seminaarin aikana käytössä oli some-seinä, jonne osallistujat saattoivat lähettää Twitterin ja Facebookin välityksellä kommentteja ja kysymyksiä panelisteille. Reservi - maanpuolustuksemme perusta Sivu 2

5 Juhlavuoteen liittyvät kulut olivat toimintavuonna euroa ja tuotot vastaavasti euroa, joten liiton 60-vuotisjuhlavuosi onnistui taloudellisesti hyvin. Tapahtumakokonaisuuden ja varainhankinnan suunnittelusta vastasi lähinnä varapuheenjohtaja Osmo Suomisen johtama juhlavuoden työryhmä. TOIMINTA Yli ampumatilaisuutta Perinteiseen tapaan ammunta oli Reserviläisliiton laajin toimintamuoto. Yhdistyksissä ja piireissä järjestettiin toimintavuonna ampumatilaisuutta ja -kilpailua, joissa kirjattiin osallistumiskertaa. Liitto tuki yhdistysten ampumatoimintaa mm. avustamalla taloudellisesti asehankintoja, ampumaratahankkeita sekä muita ampumaharrastusta edistäviä hankintoja ja toimintaa. Toimintavuonna myönnettiin erilaisia projektitukia yhteensä euroa, josta euroa kohdistui ampumatoimintaan liittyneisiin hankintoihin ja hankkeisiin. Liiton perinteisen prosenttiammuntakilpailun piirisarjan voitti Lapin Reserviläispiiri 57 prosentin tuloksellaan. Yhdistyssarjassa Keitele, Tornio ja Vammala jakoivat kärkipaikan sadan prosentin tuloksellaan. Liittojen välisen kisan voitti niukasti Suomen Reserviupseeriliitto 17,5 prosentin tuloksellaan Reserviläisliiton tuloksen jäädessä 17 prosenttiin. Todellinen tulos oli molemmissa liitoissa tätä korkeampi, sillä aiempien vuosien tapaan osa yhdistyksistä ja kerhoista ei ilmoittanut liittoihin prosenttiampumakilpailunsa tulosta. Toukokuussa liitto järjesti valtakunnallisen ampumataitopäivän, jossa oli mukana 77 liiton paikallisyhdistystä. Tavoitteena oli saada mahdollisimman moni Reserviläisliiton jäsen tutustumaan ammuntaan sekä osallistumaan liiton prosenttiammuntakilpailuun. Lisäksi tapahtumalla pyrittiin saamaan lisänäkyvyyttä reserviläisten laajalle ampumatoiminnalle. Jäseniä kannustettiin ampumaharjoitteluun mm. sähköisellä kuntokorttijärjestelmällä. Jäsenet saattoivat kirjata internetissä toimivaan kuntokorttiin omat ampumasuoritteensa, josta saattoi tulostaa myös ampumapäiväkirjan. Tästä oli hyötyä mm. aselupia haettaessa. Reserviläisten laajan ampumatoiminnan edellytysten turvaamiseksi tehtiin paljon edunvalvontatyötä. Liitto vaati vaalikampanjassaan aselupamenettelyjen järkevöittämistä ja keventämistä. Vaalien jälkeen liitto toimitti taustatietoja ja kehitysesityksiä työryhmälle, jonka sisäministeriö asetti tekemään esitystä aselupamenettelyiden uudistamisesta. Aivan vuoden lopulla tehtiin paljon edunvalvontatyötä EU:n komission asedirektiiviesitykseen liittyen. Toteutuessaan direktiivin kiristys olisi käytännössä kieltänyt ns. reserviläiskiväärit yksityishenkilöiltä. Liitto oli mukana myös ampumaharrastusfoorumin toiminnassa ja sen edunvalvontatyössä. Toimintavuonna foorumin palveluksessa oli rata-asiantuntija, jonka palkkausta liitto osaksi rahoitti. Liitto vastasi perinteiseen tapaan Reserviläisten ampuma- ja senioriturvajärjestelmän ylläpidosta, toiminnasta ja kehittämisestä alkaneen turvakauden alussa ampumaturvan yläikäraja nousi kymmenellä vuodella 80 ikävuoteen, millä helpotettiin varttuneempien jäsenten osallistumista ampumatoimintaan. Reserviläisten laajan ampumaharrastuksen turvaamiseksi tehtiin laajaa edunvalvontaa, jota on kuvattu omassa luvussaan. Ampumamestaruuskisat yhdistettiin Reserviläisliiton ja Suomen Reserviupseeriliiton liittokohtaiset mestaruuskisat yhdistettiin toiminta- Reservi - maanpuolustuksemme perusta Sivu 3

6 vuonna Reservin Ampumamestaruuskisaksi. Ensimmäiset yhteiskisat järjestettiin Kymenlaakson reservipiirien järjestelyvastuulla Tyrrin ampumaradoilla Kouvolassa. Kisalajeina olivat 25 m pistooli, isopistooli, pistooli pika-ammunta, kivääri kenttä ls, itselataava kenttä ls, pienoiskivääri 60 ls makuu ja pienoiskivääri 3 x 20 ls niin, että tulokset laskettiin H/D, H/D 50, H/D 60 ja H/D 70 -sarjojen osalta. Reserviupseeri- ja reserviläispiirit kilpailivat kisoissa yhteisissä, piirikohtaisissa joukkueissaan. Piirit saattoivat ilmoittaa jokaiseen lajiin yhteisen, kuuden osallistujan kiintiön. Vähintään kahden kilpailijan tuli kussakin lajissa edustaa jompaakumpaa piiriä, mikäli tämä oli käytännössä mahdollista. Ensimmäiseen Reservin ampumamestaruuskilpailuun osallistui yli 280 ampujaa eri puolilta Suomea. Kolmipäiväisen viikonlopun aikana tehtiin yli 800 ampumasuoritusta, josta neljä oli uusia ennätyksiä. Yleismestaruuden voitti Kymenlaakson yhteispiiri. Reserviläisliitto vastasi kisatunnuksen ja -tiedotuksen suunnittelusta sekä pitkälti myös toteutuksesta. Yhteiskisoille tehtiin omat internet-sivut, minkä lisäksi kisauutisia ja -tuloksia julkaistiin Facebookissa. Molempia sivuja päivitettiin kisojen aikana lähes reaaliajassa. Lisäksi kuvia sekä muuta materiaalia julkaistiin pitkin kisaviikonloppua mm. Instagramissa. Reserviläisliitto hoiti myös kisoihin liittyneen mediatiedotuksen. Kisoista julkaistiin kaksi ennakkotiedotetta, jonka lisäksi ampumaradalla pidettiin tiedotustilaisuus. Reservin ampumamestaruuskisa saikin tämän seurauksena hyvin näkyvyyttä maakunnallisessa mediassa. Reservin Ampumamestaruuskisoja suunniteltiin yhdessä Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisurheiluliiton kanssa. Suunnitteluprosessin aikana päätettiin, että uusimuotoiset kisat järjestetään jatkossa kaksi kertaa peräkkäin samassa paikassa. Aivan toimintavuoden lopulla tehtiin päätös vuosien järjestämisoikeuden myöntämisestä Pohjois-Pohjanmaan reservipiireille niin, että mestaruuskisat pidetään Oulun Hiukkavaaran ampumaradoilla. Yli liikuntatapahtumaa Vuonna 2015 järjestettiin myös laajaa liikunta-, urheilu- ja kilpailutoimintaa, joka toteutettiin osaksi yhdessä Reserviläisurheiluliiton (RESUL) ja Suomen Reserviupseeriliiton kanssa. Jäsenistöä kannustettiin fyysisen kunnon ylläpitoon mm. tiedotuksella ja sähköisellä kuntokorttijärjestelmällä, joka mahdollisti liikunta- ja ampumasuoritteiden kirjauksen sekä seurannan internetissä. Fyysistä kuntoa ylläpidettiin ensisijaisesti liiton paikallisissa yhdistyksissä. Ne järjestivät toimintavuonna erilaista liikunta- ja urheilutapahtumaa, joissa kirjattiin osallistumiskertaa. Liiton 54 jäsenyhdistystä ja piiriä oli mukana valtakunnallisessa perheliikuntapäivässä, jonka Reserviläisliitto toteutti yhdessä Reserviläisurheiluliiton kanssa syyskuussa. RESUL vastasi toimintavuonna lähinnä valtakunnantason kilpailu- ja muiden liikuntatapahtumien järjestämisestä. Useiden ampumakilpailujen ohella RESUL järjesti mm. syys- ja naisten jotokset sekä perheliikuntapäivän, osallistui Kesäyön marssin järjestämiseen sekä järjesti talvikilpailun, neliottelun, maastokilpailun ja partiokilpailun sekä laajaa koulutustoimintaa erityisesti ammunnan, aseenkäsittelyn ja erilaisten ammuntalajien osalta. Lisäksi järjestettiin golfmestaruuskisa ja reserviläispilkki. RESUL:n puheenjohtaja toimi Suomen Reserviupseeriliittoa edustanut Thor Erik Lindqvist Salosta ja sen hallituksessa Reserviläisliittoa edustivat Jouko Hyppönen Konnevedeltä, Minna Nenonen Oripäästä, Raimo Ojala Tampereelta ja Marko Patrakka Lahdesta. Lisäksi liitolla oli useita edustajia RESUL:n erilaisissa työryhmissä. Reserviläisliitto tuki toimintavuonna RESUL:n toimintaa eurolla. Reservi - maanpuolustuksemme perusta Sivu 4

7 Reserviläisliitto toimi järjestetyn Salpa-vaelluksen suojelijana ja osallistui jotoksen markkinointiin. Vaellusta esiteltiin mm. liiton juhlaristeilyllä ja siitä lähetettiin uutiskirje liiton jäsenistölle. Markkinoinnin tehostaminen toi paikalle ennätysmäärän osallistujia. Liitto oli mukana myös Helsingissä järjestetyn Tough Wiking -kisan markkinoinnissa. Nuorta jäsenistöä innostettiin osallistumaan extreme-juoksukisaan mm. uutiskirjeillä sekä erikseen sovitulla reserviläishinnalla. Maanpuolustustahtoa ylläpidettiin monin eri tavoin Korkean maanpuolustustahdon ylläpitäminen on yksi liiton sääntömääräisistä tehtävistä. Reserviläisliitto korosti toimintavuonna maanpuolustustahdon keskeistä merkitystä mm. omissa kannanotoissaan ja muissa puheenvuoroissaan sekä erilaisessa esittelymateriaalissaan, julkaisuissaan ja sosiaalisessa mediassa. Reserviläisliitto ylläpiti www- ja Facebook-sivuja sekä tuki piiriensä ja yhdistystensä toiminnan esittelyä internetissä tässä toimintakertomuksessa kuvatulla tavalla. Toimintavuonna aatteellista työtä alettiin tehdä myös Instagramissa ja YouTubessa Myös monet yhdistykset ja jotkut piirit olivat läsnä Facebookissa, jossa liitto toteutti aatteelliset markkinointikampanjat lippujuhla- ja itsenäisyyspäivänä. Nämä molemmat tavoittivat kymmeniä tuhansia suomalaisia Facebookin käyttäjiä. Laajemmalla nettinäkyvyydellä tavoitettiin paremmin varsinkin nuoria suomalaisia. Lisäksi nuoria lähestyttiin mm. jakamalla Reserviläinen-lehtiä varusmiehille ja abiturienteille sekä mm. kirjastoihin, varuskuntiin ja sotilaskoteihin. Myös järjestökentällä tehtiin paljon työtä suomalaisten maanpuolustustahdon ylläpitämiseksi. Liiton piireissä ja yhdistyksissä järjestettiin toimintavuoden aikana mm. 713 kunniavartiota, 441 seppeleenlaskua, 80 erilaista maanpuolustusjuhlaa, 154 erilaista esitelmä-, info- ja messutoimintatilaisuutta sekä 33 tiedotustilaisuutta. Lisäksi ylläpidettiin maakunnallisia piirilehtiä sekä paljon muita julkaisuja. Yhä useampi piirilehti alkoi ilmestyä myös internetissä. Valtakunnallinen seppeleenlasku Kansallisena veteraanipäivänä Kansallisena veteraanipäivänä Reserviläisliitto järjesti yhdessä Sotainvalidien Veljesliiton, Suomen Sotaveteraaniliiton ja Rintamaveteraaniliton kanssa valtakunnallisen seppeleenlaskun, jossa pyrittiin laskemaan seppele jokaiselle Suomen sankarihaudalle. Veteraanijärjestöjen pyynnöstä Reserviläisliitto kantoi päävastuu tapahtumasta. Paikallisia laskutapahtumia koordinoitiin piiritasolla osallistuvien järjestöjen kesken. Valtakunnallisesta seppeleenlaskusta tiedotettiin laajasti. Paikallisista laskutapahtumista jaettiin kuvia sekä muuta materiaalia Facebookiin ja Instagramiin. Veteraanijärjestöjen toivomuksesta tiedotuksen erityisenä kohderyhmänä olivat nuoret suomalaiset, joita tavoitettiin lähinnä sosiaalista mediaa käyttämällä sekä olemalla yhteydessä kouluihin ja muihin oppilaitoksiin. Monissa paikallisissa laskutapahtumissa olikin läsnä paljon koululaisia ja muita nuoria. Reserviläisliitto toteutti maaliskuussa yhdessä Suomen Reserviupseeriliiton kanssa erityisen keräystempauspäivän, joka järjestettiin 95 paikkakunnalla. Tapahtuma oli osa Sotiemme Veteraanit keräystä, jota tuettiin myöhemmin vuoden aikana avustamalla paikallisia varusmieskeräyksiä sekä markkinoimalla jäsenistölle keräyksen varainhankintatuotteita mm. Reserviläinen-lehdessä. Sotiemme Veteraanit -keräyksen nettotuotto oli toimintavuonna vajaat kaksi miljoonaa euroa, josta varusmieskeräyksen osuus oli lähes 1,5 miljoonaa euroa. Reserviläisliiton ja Suomen Reserviupseeriliiton oma keräystoiminta tuotti noin euroa. Reservi - maanpuolustuksemme perusta Sivu 5

8 Toimintavuoden aikana yhdistykset ja piirit olivat 259 kertaa mukana paikallisissa veteraanikeräyksissä ja auttoivat 244 kertaa erilaisten veteraanitilaisuuksien, -juhlien ja -toimintojen järjestämisessä. Veteraanien perinteen säilyttämiseen liittyviä toimintakertoja kirjattiin 340 kappaletta. Yksittäisten veteraanien auttamiskertoja liiton jäsenyhdistyksissä ja piireissä kirjattiin vuoden mittaan Lisäksi monin paikoin tuettiin veteraaniyhteisöjen järjestö- ja muuta toimintaa. Toimintavuonna Reserviläisliitto oli mukana myös Tammenlehvän Perinneliiton työssä. Kunniajäsen Matti Niemi toimi Perinneliiton varapuheenjohtajana. Yhdistysten jäseniä oli paljon mukana paikallisten veteraaniyhteisöjen toiminnassa ja hallinnossa. Myös veteraanien hautajaisjärjestelyissä oltiin pyydettäessä mukana. Toimintavuonna ylläpidettiin erityistä veteraanisivustoa, joka oli tarkoitettu lähinnä yhdistysten ja piirien veteraanityötä tekevien henkilöiden käyttöön. Joulutulet syttyivät lähes sadalla paikkakunnalla Myös hengellinen toiminta oli laajaa. Reserviläisliiton monien tapahtumien, tilaisuuksien ja kilpailujen ohjelman käynnisti hartaushetki tai aamunavaus. Liiton vuosikokouksen ja juhlaviikonlopun yhteydessä laskettiin seppele Helsingin Hietaniemen hautausmaan ns. sankariristeille ja marsalkka Mannerheimin hautapaadelle. Joensuu syyskokouksen ohjelmaan kuului jumalanpalvelus, josta lähetettiin seppelpartio paikalliselle sankarihaudalle. Laajin hengellisen työn tapahtuma oli joulutulet, joka on vanhin liiton neljästä ns. yhteistapahtumasta. Eri puolilla maata toteutettu tapahtumakokonaisuus järjestettiin joulukuun puolenvälin aikoihin 95 paikkakunnalla. Monissa reserviläisperheissä joulun odotus ja hiljentyminen jouluun alkoi myös toimintavuonna oman yhdistyksen joulutulet-tapahtumasta. Hengellisten tapahtuminen pääpaino oli muutenkin vahvasti paikallistasolla. Liiton yhdistykset ja piirit järjestivät toimintavuonna mm. 121 kirkkopyhää ja 38 kenttähartautta. Hengellisen toiminnan tapahtumissa kirjattiin yhteensä osallistumiskertaa. Naisten toimintaa kehitettiin Reserviläisliiton naisten toiminnan suunnittelusta ja pääosin myös toteuttamisesta vastasi liiton valiokunnan muodostama naisten työryhmä, joka kokoontui vuonna 2015 kolme kertaa. Järjestetyn toiminnan tärkein kohderyhmä olivat ne naisjäsenet, jotka eivät olleet suorittaneet naisten vapaaehtoista asepalvelusta. Työryhmä valmisteli kirjeen yhdistyksiin, joka lähetettiin tammikuussa. Kirjeessä yhdistyksiä pyydettiin tarkastelemaan omia sääntöjään ja edelleen kannustettiin ottamaan naisia mukaan toimintaan. Lisäksi suunniteltiin ja valmisteltiin Niinisalossa pidettävää Huipputapahtumaa. Tapahtuma jouduttiin kuitenkin perumaan vähäisen osallistujamäärän takia. Työryhmä ideoi ja toteutti Maanpuolustustahto tänään -valokuvauskilpailun. Kilpailuun tuli 250 valokuvaa, jotka kertoivat maanpuolustustahdon ilmenemisestä arjessa ja reserviläistoiminnassa. Kilpailun voitti ylivieskalaisen Marjukka Kalliokosken kuva. Voittaja palkittiin 300 euron arvoisella lahjakortilla. Lisäksi 100 euron arvoisilla majoituslahjakorteilla palkittiin Pasi Pitkänen, Valtteri Sinkkonen sekä Kari Virtanen. Yleisön suosikkina palkittiin Raili Korhonen. Kilpailun suojelijana toimi hiihtäjä Sami Jauhojärvi. Myös piireissä ja yhdistyksissä järjestettiin paljon naisille tarkoitettua toimintaa. Vuonna 2015 ne järjestivät 139 naisjäsenille tarkoitettua tilaisuutta, joissa kirjattiin osallistumiskertaa. Reservi - maanpuolustuksemme perusta Sivu 6

9 Vapaaehtoinen pelastuspalvelu laajeni Reserviläisliitto oli toimintavuonna mukana myös vapaaehtoisessa pelastuspalvelua koordinoivan ja johtavan VAPEPA:n toiminnassa. Liitolla oli edustus sen keskustoimikunnassa ja monet piirit olivat mukana VAPEPA:n maakuntatoimikunnissa. VAPEPA:n hälytysryhmissä oli mukana paljon liiton jäsenyhdistysten henkilöjäseniä. Reserviläisliitossa toimi vuoden 2015 aikana noin 70 henkilöjäsenistä muodostettua hälytysryhmää, joita ylläpitivät liiton paikallisyhdistykset. Varsinaisiin hälytystehtäviin ryhmät osallistuivat noin sata kertaa, minkä lisäksi harjoituskertoja oli noin 50. Näihin osallistui lähes 900 jäsentä. Määrät olivat aiempia vuosia suuremmat. CISOR-puheenjohtajuuden valmistelu alkoi Reserviläisliitto on ollut vuodesta 2008 alkaen jäsenenä 1963 perustetusssa AESOR-järjestössä (Association Européenne des Sous-Officiers de Réserve). Järjestö muutti helmikuussa 2014 nimensä muotoon CISOR (Confédération Interalliée des Sous-Officiers de Réserve). Toiminnassa olivat Suomen lisäksi mukana Hollanti, Itävalta, Belgia, Tanska, Ranska, Saksa, Italia, Luxemburg, Puola, Espanja, Sveitsi ja Slovenia. Lisäksi ehdolla tarkkailijajäseniksi olivat Albania ja Bulgaria. Toimintavuonna järjestön puheenjohtajamaana toimi Slovenia. CISOR:n hallituksen kokouksissa olivat pääsääntöisesti mukana järjestössä varapuheenjohtajana toiminut Ilpo Pohjola sekä Suomen puheenjohtajuuskaudelle järjestön komissioiden puheenjohtajiksi valitut Annukka Jokipii ja Minna Nenonen, jotka molemmat olivat myös Reserviläisliiton hallituksen jäseniä. Reserviläisliitolle myönnetyn CISOR-puheenjohtajuuden valmistelu käynnistyi toimintavuonna. Liiton puheenjohtajakaudella järjestetään yhdessä Puolustusvoimien ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kanssa seitsemän tapahtumaa eri puolilla Suomea. Muodostettu suunnitteluja johto-organisaatio alkoi puheenjohtajansa Ilpo Pohjolan johdolla valmistella puheenjohtajuuteen liittyviä asioita ja tapahtumia. Reserviläisliiton Viro-yhteistyön puitteissa ei toimintavuonna ollut vierailuvaihtoa eikä muutakaan, valtakunnantason yhteistoimintaa. Monet reserviläispiirit harjoittivat kuitenkin säännöllistä yhteistyötä Kaitseliitin Malevien kanssa. Toiminta pohjautui kirjallisiin yhteistyösopimuksiin. Pohjoismainen Kalottitapaaminen järjestettiin Ruotsin Bodenissa. Tapahtumaan osallistui Suomesta noin 30 reserviläistä lähinnä Lapin Reservipiirien alueelta. Liiton edustaja paikalla oli varapuheenjohtaja Osmo Suominen. Yhteistyötä Venäjän suuntaan ei toimintavuoden aikana ollut. MPK:n suurin jäsenjärjestö Toimintavuonna kertausharjoitusten määrä palautui normaalitasolleen ja myös moni Reserviläisliittoon kuuluva reserviläinen sai muutaman vuoden tauon jälkeen kutsun harjoitukseen. Keskustelua reserviläiskentässä aiheutti kertausharjoitusten lisäksi ns. reserviläiskirje, jonka avulla Puolustusvoimat kertoi jokaiselle reserviläiselle tämän sodan ajan sijoituksesta sekä mahdollisuudesta ylläpitää sodan ajan osaamista ja kenttäkelpoisuutta reserviläistoiminnan ja -koulutuksen avulla. Reserviläisliitto teki toimintavuonna tiivistä yhteistyötä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) kanssa kannustaen jäseniään ylläpitämään omaa kenttäkelpoisuuttaan ja sotilaallista osaamistaan sen kursseille osallistumalla. Käytännössä tämä tarkoitti mm. vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen markkinointia jäsenistölle. Myös piiritason yhteistyön lisäämistä korostettiin, jotta reserviläiset kykenisivät paremmin vaikuttamaan MPK:n maakunnalliseen koulutuksen suunnitteluprosessiin. Reservi - maanpuolustuksemme perusta Sivu 7

10 Toimintavuonna MPK:ssa käynnistyi kouluttajakoulutuksen koulutusohjelman uudistaminen yhdessä Reserviläisliiton kanssa. Myöhemmin muodostettava kehittämistyöryhmä jatkaa työtä vuosien aikana. Lisäksi järjestettiin yhdessä PvMoodle-oppimisalustaan liittyvää koulutusta sekä kouluttajakoulutusta, jota rahoitettiin Ikämiessäätiöltä saadulla tuella. Reserviläisliitolla oli vahva edustus MPK:n hallinnossa. Hallituksessa liittoa edusti liittohallituksen jäsen Juha Parkkonen, joka toimi myös MPK:n koulutusvaliokunnan puheenjohtajana. Lisäksi liittoa edustivat MPK:ssa liittohallituksen jäsenet Ismo Nöjd (hallintovaliokunta) ja Jouko Hyppönen (viestintävaliokunta) sekä kunniajäsen Matti Niemi (talousvaliokunta). MPK:n toiminnanjohtajana toimi prikaatikenraali Pertti Laatikainen ja hallituksen puheenjohtajana agronomi Juha Korkeaoja. Reserviläisliitto oli perinteiseen tapaan MPK:n suurin jäsenjärjestö kouluttajien määrällä mitattuna ja liiton panos käytännön koulutustoiminnassa oli muutenkin erittäin vahva. Helmikuussa 2015 tehdyn kouluttajatutkimuksen mukaan yli 41 prosenttia MPK:n vapaaehtoiskouluttajista tuli Reserviläisliitosta. Myös koulutukseen osallistuvista merkittävä osa oli liiton jäseniä. Vuonna 2015 järjestettiin yhteensä kurssia, joka oli hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Kouluttajina kursseilla toimi henkilöä ja kurssilaisia oli henkeä. Koulutusvuorokausien määrä oli vuorokautta. MPK:n järjestämä koulutus jakautui perinteiseen tapaan Puolustusvoimien tilaamaan koulutukseen ( vrk, 32 %), sotilaallisia valmiuksia palvelevaan koulutukseen ( vrk, 40%) ja varautumis- ja turvallisuuskoulutukseen ( vrk, 28 %). EDUNVALVONTA JA TIEDOTUS Ensimmäinen vaalikampanja Vuoden 2015 teemana oli Reservi maanpuolustuksemme perusta. Teemaa hyödynnettiin laajasti liiton edunvalvonnassa ja tiedottamisessa. Esillä pidettiin mm. yleisen asevelvollisuuden ja koko maan puolustamiseen kykenevän puolustusjärjestelmän ylläpitämisen tärkeyttä sekä riittävän rahoituksen turvaamista tälle myös jatkossa. Kevään eduskuntavaalien yhteydessä Reserviläisliitto toteutti kautta aikojen ensimmäisen vaalikampanjansa. Vahvaa puolustusta ylläpidettävä -kampanjalla tavoiteltiin mm. puolustusmäärärahojen tasokorotusta sekä sitoutumista koko valtakunnan kattavan ja itsenäisen puolustusjärjestelmän ylläpitoon sekä riittävään kertausharjoituskoulutukseen. Liitto pyrki kampanjan avulla nostamaan puolustuksen yhdeksi vaaliteemaksi ja mm. järjesti useita vaalipaneeleita eri puolilla Suomea. Vahvaa puolustusta ylläpidettävä -vaaliohjelma jaettiin kaikille eduskuntavaaliehdokkaille, joilta pyydettiin tukea ohjelman tavoitteille sekä sitoutumista siihen. Hieman vajaat 170 ehdokasta ilmoitti hyväksyvänsä liiton ohjelmatavoitteet. Heistä 34 valittiin Eduskuntaan. Liiton vaaliohjelman hyväksyneillä ehdokkailla oli oikeus käyttää Reserviläisliiton sertifioima ehdokas -tunnusta vaalimateriaalissaan. Lisäksi heidän nimensä julkaistiin liiton nettisivuilla. Lisäksi tehtiin paljon edunvalvontaa liittyen ampumaratoihin, aselainsäädäntöön sekä reserviläisten asemaan puolustusjärjestelmässä ja erilaisissa kriisinhallintatehtävissä. Erityisesti uutta ylennysnormistoa rakennettaessa edunvalvonta toimi hyvin. Reserviläisliiton esityksestä ylennysten välinen minimiaika lyheni viidestä neljään vuoteen ja korkeimpiin aliupseerinarvoihin ylentämisen edellytykseksi ei asetettu sodan ajan sijoitusta vaan sijoituskelpoisuus. Yhteistyötä tehtiin Puolustusvoimien kanssa muutenkin tiiviisti. Pääsäätöisesti yhteistyökumppanina oli vapaaehtoisen maanpuolustuksen tarkastaja, eversti Hannu Hyppönen. Liiton edustaja osal- Reservi - maanpuolustuksemme perusta Sivu 8

11 listui Pääesikunnan päällikön johtaman Reservin neuvottelukunnan toimintaan. Reserviläispiirien edustajia oli mukana vapaaehtoisen maanpuolustuksen alueellisten neuvottelukuntien työssä. Myös yhteistoiminta Eduskunnan kanssa oli perinteiseen tapaan laajaa. Liitto oli toimintavuoden aikana useita kertoja kuultavana Eduskunnan puolustusvaliokunnassa sekä valtiovarainvaliokunnan puolustus- ja turvallisuusjaostossa. Reserviläisliiton toimintaa ja tavoitteita esiteltiin puolustusvaliokunnan jäsenille Eduskunnan kansalaisinfossa pidetyssä tilaisuudessa. Myös epävirallisia yhteyksiä kansanedustajiin ja Eduskunnan virkamiehiin oli paljon. Yhteyksiä oli myös Sisäasianministeriöön ja erityisen tiiviisti seurattiin ampumaratalain valmistelua. Edunvalvontaa tehtiin tältä osin usein yhdessä myös muiden maanpuolustus- ja reserviläisjärjestöjen sekä Ampumaharrastusfoorumin kanssa. Kaikki liiton lausunnot, kannanotot ja tiedotteet julkaistiin liiton nettisivuilla. Myös reserviläispiirejä ja -yhdistyksiä kannustettiin paikalliseen sekä maakunnalliseen edunvalvontaan. Niitä kehotettiin mm. kiinnittämään huomioita kaava-asioihin, jotta käytössä olevat ampumaradat saataisiin mahdollisimman laajasti merkittyä maakunta- ja muihin kaavoihin. Maakunnallisia ampumaratahankkeita tuettiin myös tiedotuksellisin keinoin. Sosiaalisen median käyttö laajeni Reserviläisliitto panosti juhlavuonna normaalia enemmän tiedottamiseen. Maaliskuun lopulta lähtien liiton palveluksessa oli erillinen tiedottaja, joka hoiti myös juhlavuoteen liittyneitä projekteja. Myös edunvalvontaa tehtiin paljon tiedotuksen kautta. Erilaisia mediatiedotteita lähetettiin toimintavuoden mittaan 43 kappaletta. Lisäksi järjestettiin neljä tiedotustilaisuutta liittyen mm. liiton vaaliohjelmaan ja liittokokouksiin. Tiedotuksissa nojauduttiin osittain jäsen- ja kansalaistutkimuksiin, joista jälkimmäisiä teetettiin ostopalveluna. Liiton tiedotteet olivat vaihtelevasti esillä mediassa. Tiedotteet ja kannanotot jaettiin sähköisen jakelujärjestelmän avulla laajasti suomalaiselle medialle. Nettisivujen lisäksi ylläpidettiin Facebook-sivua sekä käytettiin Twitter-tiedotuspalvelua. Toimintavuonna otettiin käyttöön kuvanjakopalvelu Instagram sekä perustettiin Youtube-tili. Lisäksi sosiaalisessa mediassa alettiin käyttää tapahtuma- ja aihekohtaisia hashtagejä. Liiton mediatiedotusta seurattiin sähköisen median osalta ja puolustukseen liittyvää uutisointia julkaistiin liiton nettisivujen ns. uutissyötteessä. Toimintavuoden lopulla tehtiin päätös liiton mediaviestinnän ulkoistamisesta. Myös maksullista Facebook-markkinointia käytettiin. Lippujuhla- ja itsenäisyyspäivän yhteydessä toteutettu markkinointi tavoitti useita kymmeniä tuhansia Facebookin käyttäjiä ja lisäsi merkittävästi liiton Facebook-sivun tykkääjien määrää. Myös liiton sisäinen tiedotus jatkui aktiivisena. Reserviläinen-lehdestä ilmestyi vuoden 2015 aikana kahdeksan numeroa, minkä lisäksi ylläpidettiin säännöllisesti päivittyvää nettilehteä. Lehden kustantajana toimi Reserviläisliiton ja Suomen Reserviupseeriliiton tasaosuuksin omistama Maanpuolustusyhtiö MPY Oy. Noin kappaleen levikin omaavan Reserviläisen päätoimittajana oli Tuomas Kaarkoski. Toimintavuonna yksi Reserviläinen-lehden numero jaettiin kaikille varusmiehille ja toinen jokaiselle abiturientille. Reserviläisliitto tuotti itse lehden järjestösivuilla julkaistun materiaalin. Toiminnanjohtaja Olli Nyberg edusti liittoa lehden toimituskunnassa, jonka kokouksissa oli usein läsnä myös tiedottaja Lotta Hietaniemi-Sipakko. Reservi - maanpuolustuksemme perusta Sivu 9

12 Reserviläisliiton Yhdistystiedote ilmestyi toimintavuonna viisi kertaa. Tiedotteen jakelu kattoi liiton hallinnon, reserviläispiirit, jäsenyhdistykset sekä sidosryhmät. Lisäksi jokainen tiedote julkaistiin ja siitä tiedotettiin liiton nettisivuilla. Sisäistä tiedotusta toteutettiin muutenkin paljon sähköisten jakelukanavien avulla. Liiton nettisivuilla julkaistiin medialle tarkoitettujen tiedotteiden lisäksi 38 sisäistä tiedotetta ja paljon uutiskirjeitä, joiden ilmestymisestä tiedotettiin sähköpostilla mm. liiton jäsenyhdistysten ja piirien luottamushenkilöille sekä usein myös kaikille niille jäsenille, joiden sähköpostiosoite oli liiton tiedossa. Myös sidosryhmiä lähestyttiin satunnaisesti. Uutiskirjeitä käytettiin erityisen paljon juhlavuoteen liittyen. Reserviläisliitto 60 vuotta risteilyä markkinointiin uutiskirjeillä alkuvuoden ja kevään aikana viikoittain. Kesän jälkeen uutiskirjeitä käytettiin Erikoisluokan ansiomitalien hakuoikeuteen liittyvään tiedottamiseen. Myös jäseneksi liittyneille lähetettiin viikoittain uutiskirjeitä. Niissä kerrottiin perusasioita reserviläistoiminnasta ja -koulutuksesta sekä jäseneduista. Liiton jäsenyhdistyksille ja piireille painotettiin tiedottamisen tärkeyttä. Niitä kannustettiin aloittamaan säännöllinen jäsentiedottaminen sähköpostin avulla sekä avaamaan internet- ja Facebooksivut. Yhdistysten ja piirien toiminnan esittelyä tuettiin laajan esite- ja esittelymateriaalin avulla sekä mahdollisuudella ylläpitää veloituksetta yhdistysten ja piirien nettisivuja liiton sivuston yhteydessä. Toimintavuoden lopulla näin toimivia yhdistys- ja piirisivustoja oli 164 kappaletta. Reserviläisliitto oli mukana Tampereella järjestetyillä kokonaisturvallisuusmessuilla näyttävällä osastolla. Ensimmäisenä messupäivänä julkaistiin liiton esittelyvideo, joka oli tuotettu yhteistyössä hämeenlinnalaisen Precis Oy:n kanssa. Videosta tehtiin myöhemmin myös englanninkielinen versio. Monet yhdistykset ja piirit tiedottivatkin toiminnastaan aktiivisesti. Toimintavuoden aikana ne julkaisivat mm erilaista jäsenkirjettä ja -julkaisua, sähköpostitiedotetta, 457 tiedotetta ja kannanottoa sekä järjestivät 33 tiedotustilaisuutta. Monet yhdistykset aloittivat toimintavuonna tiedottamisen myös sosiaalisessa mediassa ja erityisesti Facebook-sivujen määrä kasvoi selvästi. ORGANISAATIO JA STRATEGIA Liittokokoukset Helsingissä ja Porissa Reserviläisliitto on jäsenyhdistystensä muodostama keskusjärjestö, jossa yhdistykset käyttävät korkeinta päätösvaltaa liiton sääntömääräisten ja ylimääräisten kokousten kautta. Toimintavuoden lopulla liittoon kuului 342 rekisteröityä yhdistystä, jotka järjestivät vuoden mittaan mm erilaista kokousta, joihin osallistui luottamushenkilöä tai muuta jäsentä. Liiton hallintojärjestelmään kuuluu lisäksi hallitus, valiokunta ja useita, erillisiä työryhmiä, jotka työskentelivät toimintavuoden aikana säännöllisesti. Vuonna 2015 järjestettiin kaksi liittokokousta, neljä liittohallituksen kokousta, viisi valiokunnan kokousta ja paljon erilaisten työryhmien sekä muiden toimielinten kokouksia. Reserviläisliiton hallitukseen kuului puheenjohtaja sekä 27 varsinaista jäsentä. Liiton puheenjohtajana toimi kansanedustaja Mikko Savola Ähtäristä ja varapuheenjohtajina toiminnanjohtaja Osmo Suominen Kaarinasta, kontrolleri Rauno Hauta-Aho Kokkolasta sekä myyntipäällikkö Terhi Hakola Tampereelta. Liiton sääntömääräinen vuosikokous järjestettiin Sokos Hotel Presidentissä Helsingissä. Helsingin Reserviläispiiri ry:n järjestämään vuosikokoukseen osallistui 38 jäsenyhdistystä ja yhteensä paikalla oli 125 henkilöä. Kokouksen jälkeen järjestettiin tervehdysten vastaanotto, jossa Reservi - maanpuolustuksemme perusta Sivu 10

13 kävi runsaasti erilaisia yhteistyökumppanien ja sidosryhmien edustajia onnittelemassa 60 vuotta täyttänyttä liittoa. Liiton edellinen puheenjohtaja, kuljetusyrittäjä Markku Pakkanen kutsuttiin vuosikokouksessa Reserviläisliiton kunniajäseneksi. Reserviläisliiton kaksipäiväinen syyskokoustapahtuma järjestettiin Porissa. Ennen virallista kokousta Porin lyseolla järjestettiin juhlaseminaari, jonka puheenjohtajana toimii Turun Sanomien päätoimittaja Kari Vainio. Varsinainen syyskokous hyväksyi liitolle toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle Kokouksessa oli edustettuna 49 liiton jäsenyhdistystä. Porin syyskokoustapahtuman päätti valtakunnallinen maanpuolustusjuhla, jossa juhlapuheen piti Reserviläisliiton kunniapuheenjohtaja Mikko Pesälä. Kolmipäiväisessä liittokokoustapahtumassa oli mukana myös Maanpuolustusnaisten liitto. Yhdistysjohdon koulutus jatkui uudistettuna Vuoden 2015 aikana yhdistysjohdolle tarkoitettu koulutusohjelma uudistettiin. Uusimuotoiset koulutustilaisuudet koostuivat asianomaisen piirin, liiton ja OK-opintokeskuksen luennoista sekä ryhmätöistä, joiden aiheet liitto ja piiri yhdessä tapahtumakohtaisesti ideoivat. Ryhmätöissä käsiteltiin mm. jäsenkehitystä, tapahtumien suunnittelua ja tiedottamista. Näitä koulutustilaisuuksia järjestettiin toimintavuonna Etelä-Hämeen, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen reserviläispiireissä. Koulutustilaisuudet olivat yksipäiväisiä ja niiden järjestelyissä oli mukana OK-opintokeskus, joka tuki koulutusta myös taloudellisesti. Tilaisuuksiin osallistui vuoden mittaan runsaat 70 luottamushenkilöä. Yhdistysjohdon koulutuksen tavoitteena oli aiempaan tapaan antaa yhdistysten ja piirien uusille luottamushenkilöille perustiedot Reserviläisliiton organisaatiosta ja toiminnasta sekä liiton kanssa tehtävästä yhteistoiminnasta ja sen tarjoamista yhdistyspalveluista. Tavoitteena oli, että yhdistysten johtotehtäviin valitut saivat näin paremmat valmiudet tehtäviensä hoitamiseen. Vaikka koulutuksen sisältöön oltiin tyytyväisiä, ongelmana oli aiempien vuosien tapaan uusien luottamushenkilöiden saaminen tilaisuuksiin. Monissa piireissä vain noin kolmasosa yhdistyksistä lähetti edustajiaan koulutustilaisuuksiin. Yhdistysten puheenjohtajille infoja Jo perinteeksi muodostuneen piiri-info -järjestelmän puitteissa Reserviläisliiton johto vieraili toimintavuoden aikana seitsemässä piirissä ja tapasi niissä yli 100 luottamushenkilöä. Parituntiset infotilaisuudet pidettiin pääsääntöisesti piirihallitusten kokousten yhteydessä. Piiri-infot oli tarkoitettu lähinnä yhdistysten ja piirien puheenjohtajille. Niissä käytiin läpi ajankohtaisia maanpuolustusasioita, lainsäädäntöä sekä Reserviläisliiton toimintaa ja yhdistyspalveluja. Lisäksi tilaisuuksissa käytiin paljon keskusteluja, joiden tavoitteena oli saada aiempaa parempi tuntuma jäsenkentän näkemyksiin liiton toiminnan osalta. Neuvottelupäiviä piireille Reserviläispiireillä oli myös toimintavuonna merkittävä rooli liiton ja sen jäsenyhdistysten välisessä kanssakäymisessä. Vuonna 2015 liitossa toimi 18 maakunnallista reserviläispiiriä, joista valtaosalla oli palveluksessaan vähintään yksi osapäiväinen toimihenkilö ja käytössään omat toimitilat. Reserviläisliitto tuki piiriensä toimintaa mm. kuukausittaisella tuella. Piirien toiminnanjohtajille (vast.) järjestettiin kahdet koulutus- ja neuvottelupäivät yhdessä Suomen Reserviupseeriliiton kanssa. Maaliskuussa toiminnanjohtajat olivat koolla yksipäiväisessä tilaisuu- Reservi - maanpuolustuksemme perusta Sivu 11

14 dessa Helsingissä kun taas elokuussa Lappeenrannassa järjestetty tapahtuma oli kaksipäiväinen. Tilaisuuksien järjestelyvastuu oli toimintavuonna Suomen Reserviupseeriliitolla. Laajaa yhdistyspalvelua Reserviläisliiton tavoitteena on tarjota piireille, yhdistyksille ja yksittäisille jäsenille mahdollisimman tasokasta ja kattavaa palvelua. Tästä vastasivat toimintavuonna ensisijaisesti liiton toimihenkilöt mutta jonkin verran myös luottamushenkilöt. Käytännössä palvelu piti sisällään mm. paljon päivittäistä sähköposti- ja puhelinneuvontaa, erilaisten ohjeistusten ja hallinnollisten asiakirjojen laatimista sekä laajojen internet-palveluiden ylläpitämistä ja niiden kehittämistä. Reserviläisliitolla oli toimintavuonna järjestövakuutus, joka tarjosi kattavan vakuutusturvan liiton piireille ja yhdistyksille. Vakuutus piti sisällään esinevakuutuksen, toiminnan vastuuvakuutuksen, oikeusturvavakuutuksen, varallisuusvastuuvakuutuksen, toissijaisen autovakuutuksen sekä matkavakuutuksen silloin, kun liikkuminen tapahtui järjestötehtävien tai -toiminnan puitteissa. Lisäksi liitolla oli vakuutus, joka antoi Puolustusvoimien ohjeistuksen edellyttämän vakuutusturvan sen reserviläisille järjestämiin ampumakilpailuihin osallistuville henkilöille silloin, kun asianomaisen kilpailun järjestelykumppanina on liiton jäsenyhdistys tai piiri. Toimintavuoden aikana liiton internetsivuja täydennettiin Yhdistysjohdon käsikirjalla. Painettua käsikirjaa ei enää julkaistu. Valiokunta ja työryhmät Liiton valiokunnan tehtävänä oli liiton juoksevien asioiden hoito sekä toiminnan suunnittelu, joissa sen apuna olivat alakohtaiset työryhmät. Valiokunta muodosti toimintavuoden aikana Kansainvälisen työryhmän, Veteraaniyhteistyöryhmän, Taloussuunnittelutyöryhmän, Naisten työryhmän, Sotilas-, koulutus- ja edunvalvontatyöryhmän, Strategiatyöryhmän, Viestintä- ja tiedotustyöryhmän, Urheilu- ja ammuntatyöryhmän, Reserviläisliitto 60 vuotta -juhlatyöryhmän sekä VAPEPAtyöryhmän. Lisäksi liiton puheenjohtajisto toimi omana työryhmänään käsitellen mm. henkilöstö- ja palkitsemisasioihin sekä edunvalvontaan liittyviä asiakokonaisuuksia. Kullekin työryhmälle annettiin 2-3 konkreettista tehtävää tai tavoitetta, joiden suunnittelusta niiden tuli raportoida säännöllisesti valiokunnalle. Työryhmien työskentely sujui toimintavuonna vaihtelevasti ja konkreettisia tuloksia tuli muutamalta työryhmältä. Uusi strategia hyväksyttiin Reserviläisliiton sääntömääräisenä tehtävänä on mm. ylläpitää reserviläisten kenttäkelpoisuutta ja suomalaisten maanpuolustustahtoa. Näihin liittyvät tavoitteet ja toiminnot määritellään vuosittaisissa toimintasuunnitelmissa, jotka puolestaan pohjautuvat liiton kulloinkin voimassa oleviin strategioihin. Toimintavuonna työstettiin RES 2020 strategiaa, joka määrittää liiton kehittämisen painopistealueet vuosille Strategian työstäminen alkoi jo vuonna 2013 laajalla jäsenkyselyllä, johon vastasi noin henkilöjäsentä. Strategiaa työstettiin tämän jälkeen liiton strategiatyötyöryhmän johdolla, jonka puheenjohtajana toimi varapuheenjohtaja Osmo Suominen. Runsaat kaksi vuotta kestäneen prosessin aikana asiakirjan työstämisessä olivat mukana myös liiton jäsenyhdistykset ja piirit. RES strategia hyväksyttiin yksimielisesti Porin syyskokouksessa. Sen jalkauttamisen tueksi päätettiin teettää kalvosarja ja esitetyyppinen julkaisu. Näiden laatiminen siirtyi vuodelle Tärkeimmiksi tavoitteiksi uudessa strategiassa määritellään Reserviläisliiton tunnettuuden lisääminen, paremmin toimiva edunvalvonta, suomalaisten maanpuolustustahdon hyväksi tapahtuvan Reservi - maanpuolustuksemme perusta Sivu 12

15 työn tehostaminen sekä liiton toimintaedellytysten varmistaminen. Myös jo lähes kaksi vuosikymmentä kestänyttä jäsenkasvua pyritään edelleen ylläpitämään. Hallinnon keventäminen tavoitteeksi Reserviläisliiton hallitus valmisteli toimintavuonna liiton sääntöjen muutosta, jonka tavoitteena olivat kustannussäästöt sekä liiton hallintojärjestelmän tehostaminen. Syyskuun kokouksessaan hallitus päätti esittää liiton yleiselle kokoukselle hallintomallia, jossa liittokokous järjestettäisiin vain joka kolmas vuosi ja vuosittaista, korkeinta päätösvaltaa käyttäisi piirien edustajista muodostettava liittovaltuusto. Samalla liittohallitus pienisi merkittävästi. Samassa yhteydessä hallitus päätti siirtää asian päätöskäsittelyn vuoden 2016 vuosikokoukselle. Aivan toimintavuoden lopulla sääntömuutosesitys lähetettiin lausunnolle reserviläispiireihin. Usien sääntöjen valmistelusta vastasi käytännössä liiton valiokunnan muodostama sääntötyöryhmä, jonka työtä johti liittohallituksen jäsen Ismo Nöjd. Maanpuolustusjärjestöillä paljon yhteistyötä Reserviläisliiton, Suomen Reserviupseeriliiton ja osin myös Maanpuolustuskiltojen liiton yhteistyö jatkui toimintavuonna tiiviinä. Järjestöt käyttivät yhdessä mm. Maanpuolustusrekisteriä, jota hoiti RES:n ja RUL:n omistama Maanpuolustusyhtiö MPY Oy. Vuonna 2014 käyttöön otetun jäsenrekisterin kehittämistä jatkettiin toimintavuonna. Maanpuolustusyhtiöllä oli myös monia muita yhteispalveluita, joita järjestöt hyödynsivät laajasti. Käytössä oli mm. yhteinen lähiverkko, tiedotus- ja tiedotuksen seurantajärjestelmä sekä sähköinen kyselyjärjestelmä. Toimintavuoden aikana käyttöön tuli yhteinen palvelin, jota myös Reserviläisliiton toimisto siirtyi käyttämään. Lisäksi Reserviläisliiton tärkeitä yhteistyökumppaneita olivat mm. valtakunnallisesta varainkeruusta vastannut Maanpuolustuksen Tuki ry, maanpuolustusjärjestöjen yhteinen sotilaskoulutusorganisaatio Maanpuolustuskoulutusyhdistys, liiton toimitilat omistava URLUS-säätiö, veteraaniperinneyhteistyötä koordinoiva Tammenlehvän Perinneliitto ry sekä valtakunnalliset veteraanijärjestöt, veteraaneille, heidän puolisoilleen ja leskille varainkeräystä hoitava Veteraanivastuu ry ja Puolustusvoimat ja -ministeriö. Maanpuolustuksen Tuki ry:n ja sen jäsenjärjestöjen kanssa valmistetiin toimintavuonna Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhliin 2017 liittyvää Pro Patria -hanketta. Säännöllistä yhteistyötä oli myös Sotavahinkosäätiön kanssa. Lisäksi yhteistyötä tehtiin niiden yritysten kanssa, joiden kanssa liitolla oli kirjallinen yhteistyösopimus. Erityisen paljon yritysyhteistyötä tehtiin TallinkSilja Oy:n, Matkapojat Oy:n ja Mediatoimisto Hohto Oy:n kanssa, jotka toimivat liiton yhteistyökumppaneina juhlaristeilyn suunnittelussa, markkinoinnissa ja toteutuksessa. Merkittävä yhteistyökumppani oli myös Ampumaharrastusfoorumi, jonka puitteissa mm. koordinoitiin ase- ja ampumaratalainsäädäntöön liittynyttä edunvalvontaa. Reserviläisliiton edustaja foorumissa oli järjestöpäällikkö Suvi Salo. Ampumaharrastusfoorumi järjesti Helsingissä Uudet tuulet -seminaarin, johon osallistui noin 100 henkilöä. Myös maakunnalliset ampumaharrastusneuvottelukunnat jatkoivat toimintaansa. Monet reserviläispiirit olivat mukana niiden toiminnassa. JÄSENKEHITYS Jäsenmäärä kohosi ennätystasolle Reserviläisliiton jäsenmäärä kasvoi toimintavuonna selvästi. Vuoden 2015 lopulla liiton jäsenyhdistyksiin kuului henkilöjäsentä, joka oli tuhatkunta jäsentä enemmän kuin vuotta aiemmin. Reservi - maanpuolustuksemme perusta Sivu 13

16 Jäsenmaksunsa maksaneiden jäsenten määrä nousi lähes 500 hengellä eli noin 1,4 prosentilla. Kokonaisjäsenmäärä nousi kaikkien aikojen korkeimmalle tasolleen. Jäseneksi liittyneiden määrä kasvoi lähes neljänneksen vuoteen 2014 verrattuna. Toimintavuonna jäseneksi liittyi ja hyväksyttiin henkilöä. Vuonna 2015 liittyneet muodostivat liiton koko jäsenistöstä vuodenvaihteessa seitsemän prosenttia. Liittyneiden määrissä oli suuria piirikohtaisia eroja. Suhteessa eniten liittyneitä oli Pohjois-Savossa, jonka kokonaisjäsenmäärästä lähes 11 prosenttia oli toimintavuoden lopulla vuoden 2015 aikana jäseneksi hyväksyttyjä. Absoluuttisesti eniten liittyneitä oli Helsingin piirissä, jonka jäsenyhdistyksiin hyväksyttiin vuoden 2015 aikana 368 uutta jäsentä. Myös jäsenistön koostumus muuttui vuoden aikana hieman. Toimintavuoden lopulla jäsenistä oli aliupseereita 58, miehistöä 29 ja upseereita neljä prosenttia. Armeijaa käymättömien osuus oli noin yhdeksän prosenttia. Naisia liiton jäsenistä oli 5,4 prosenttia. Maanpuolustusrekisterissä jokainen jäsenhakemus käsiteltiin yhdistystasolla ennen jäsenyyden vahvistamista. Yhdistyksillä oli käsittelyaikaa yksi kuukausi. Jokaiselle jäseneksi hyväksytylle lähetettiin liitosta uutiskirje. Muutamia kymmeniä jäsenhakemuksia hylättiin vuoden mittaan. Reserviläisliittoon kuului toimintavuoden lopulla 342 jäsenyhdistystä. Uutena jäsenyhdistyksenä mukaan tuli Valtion Rautateiden työntekijöistä koostunut VR:n Reserviläiset, jonka jäsenhakemuksen liittohallitus hyväksyi pidetyssä kokouksessaan. Parkkila voitti jälleen jäsenhankintakilpailun Jäsenhankintaa pyrittiin tehostamaan myös henkilökohtaisella jäsenhankintakilpailulla, jonka kilpailukausi oli Kilpailun voitti toistamiseen Pasi Parkkila Vihannin Reserviläisistä 65 hankitulla jäsenellään. Vähintään kymmenen uutta, maksanutta jäsentä hankkivat lisäksi: Ø Rauno Mäkinen, 47 jäsentä, Oulun Reserviläiset Ø Pasi Ruokanen, 23 jäsentä, Rovaniemen Reserviläiset Ø Jari Makkonen, 15 jäsentä, Lauritsalan Reserviläiset Ø Eero Pulkkinen, 15 jäsentä, Iisalmen Seudun Reserviläiset Ø Tuomo Herrala, 12 jäsentä, Parkanon Reserviläiset-Aliupseerikerho Ø Tuomo Saukkoriipi, 12 jäsentä, Pellon Reserviläiset Ø Juha Ala-Aho, 10 jäsentä, Vaasan Reserviläiset Ø Jari-Pekka Anttila, 10 jäsentä, Kotkan Seudun Reserviläiset Ø Kari Kivistö, 10 jäsentä, Alavuden Reserviläiset Kilpailuun osallistui yhteensä 261 jäsentä, jotka hankkivat yhteensä 702 uutta toimijaa Reserviläisliittoon. Tuloksissa huomioitiin ne jäsenet, jotka liittyivät jäseniksi kilpailukauden aikana ja maksoivat ensimmäisen jäsenmaksunsa vuoden 2015 aikana. Lisäksi edellytettiin, että jäsenhakemuksen yhteydessä oli selvästi ilmoitettu tieto jäsenhankkijasta. Jokainen jäsenhankkija palkittiin. Liiton voimakkaan jäsenkasvun johdosta jäsenhankintakilpailun tulokset olivat merkittävästi parempia kuin vuonna Jäsenille rahanarvoisia etuja Reserviläisliiton jäsenet olivat toimintavuonna oikeutettuja jäsenetuihin ja alennuksiin ST1-yhtiöstä, Vakuutusyhtiö Pohjolasta, S-ryhmän hotelleista sekä Suomen Sotilas-lehdestä. Näissä jäseneduissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Reservi - maanpuolustuksemme perusta Sivu 14

17 Toimintavuoden aikana tehtiin yhteistyösopimus Holiday Club Resorts Oy:n kanssa. Sopimuksen mukaan liiton jäsenet saavat vähintään 15 prosentin alennuksen kylpylähotellien, Villasten, Chalets-huoneistojen ja loma-asuntojen hinnoista. Lisäksi tehtiin jäsenetusopimus TallinkSilja Oy:n kanssa. Sopimuksen mukaan liiton jäsenet saattoivat liittyä yhtiön Club One -kanta-asiakasohjelmaan veloituksetta niin, että liittynyt jäsen sai heti Silver-tason kortin. Tämän korttitason etuihin kuuluu jopa 20 prosentin alennus tietyistä normaalihintaisista risteilyistä ja muista tuotteista. Uusista jäseneduista tiedotettiin Yhdistystiedotteessa sekä liiton internet- ja Facebook-sivuilla sekä uutiskirjeillä. Vuoden 2015 alussa jäsenille jaettiin osittain ST1-yhtiön tuella uudet jäsenkortit, jotka ovat voimassa vuodet Jäsenmaksulaskujen mukana postitetut kortit oikeuttivat entiseen tapaan käteisalennukseen polttonesteostoksista ST1- ja miehitetyiltä Shell-asemilta. Korteilla sai ajoittain myös muita jäsenetuja ja -alennuksia, joita markkinoitiin lähinnä liiton Facebook-sivuilla. Jäsenetuja tarjoavien yritysten kanssa tehtiin markkinointiyhteistyötä. Liitto mm. myi niille ilmoitustilaa Reserviläinen-lehdistä ja markkinoi jäsenetuja liiton www-sivuilla, Facebookissa sekä sähköposteilla suoraan jäsenille. PALKITSEMISET Paljon palkitsemisia Puolustusvoimien lippujuhlapäivänä myönnettiin liiton esityksestä kahdeksan valtiollista huomionosoitusta, jotka pohjautuivat reserviläispiirien ja -yhdistysten tekemiin hakemuksiin. Palkituiksi tulivat Leo Lappalainen, Kauhajoki, SVR M I kr, Pentti Löppönen, Ranua, SVR M I, Ilkka Metsäterä, Riihimäki, SVR M I kr, Kari Salminen, Valkeakoski, SVR Ar, Lassi Suni, Kalajoki, SVR Ar, Asko Turunen, Kempele, SVR M I, Raimo Viinikainen, Laihia, SVR Ar ja Tapani Kaistila, Kurikka, SVR M I kr. Lisäksi Puolustusvoimien komentaja myönsi lippujuhlapäivänä sotilasansiomitalit liiton puheenjohtaja Mikko Savolalle ja RESUL:n toiminnanjohtaja Risto Tarkiaiselle. Itsenäisyyspäivänä myönnettiin Reserviläisliiton aloitteesta kolmannen luokan Vapauden Risti liiton aiemmalle varapuheenjohtaja Helvi Hamarille Simosta. Maanpuolustusmitaleita miekkojen kera haettiin poikkeuksellisen ansioituneille jäsenille. Tämän huomionosoituksen saivat toimintavuonna liiton varapuheenjohtaja Rauno Hauta-Aho, liittohallituksen jäsen Jouko Hyppönen sekä entinen hallituksen jäsen Sirkku Kirves-Lassila. Liiton omat huomionosoitukset myönnettiin perinteiseen tapaan itsenäisyyspäivänä. Puolustusministeri Jussi Niinistö myönsi Ansioristin soljen kera seuraaville henkilöille: Olli-Pekka Kanninen, sotilasmestari, Mikkeli, Juha Korkeaoja, puheenjohtaja, Kokemäki, Markku Peltoniemi, sotilasmestari, Tornio, Eino Siuruainen, maaherra, Oulu, Jarmo Tolvanen, sotilasmestari, Juuka ja Seppo Tuhkanen, alikersantti, Kajaani. Reserviläisliiton ansioristillä palkittiin puolestaan Juhani Elomaa, varapuheenjohtaja, Helsinki, Anni Grundström, sosiaalisihteeri, Helsinki, Carl Haglund, kansanedustaja, Espoo, Ville Martti Juhani Halmesmäki, ylivääpeli, Mustamaa, Kyösti Halonen, kenraalimajuri, Helsinki, Reijo Kalevi Hilpinen, sotilasmestari, Masku, Jari Hynninen, vääpeli, Karttula, Seppo Hyypäläinen, alikersantti, Viljakkala, Keijo Timo Tapio Häkkinen, alikersantti, Kuikka, Ari Juhani Juutinen, ylikersantti, Sääksjärvi, Reijo Karhinen, vuorineuvos, Helsinki, Kari Matti Kauppinen, vääpeli, Kuopio, Arvo Juhani Kristiansson, ylivääpeli, Saarijärvi, Antti Lehmus, kersantti, Virrat, Jaakko Liinamaa, vääpeli, Jurva, Pasi Kimmo Olavi Markula, alikersantti, Loimaa, Pauli Mikkola, puheenjohtaja, Helsinki, Juhani Muuriaisniemi, ylikersantti, Virrat, Jussi Nuorteva, pääjohtaja, Helsinki, Harri Ohra-aho, kenraalimajuri, Helsinki, Reservi - maanpuolustuksemme perusta Sivu 15

18 Jukka Ojala, prikaatikenraali, Helsinki, Tom Packalén, kansanedustaja, Helsinki, Satu Rajala, puheenjohtaja, Helsinki, Jarmo Ilkka Räsänen, alikersantti, Kaavi, Päivi Räsänen, kansanedustaja, Riihimäki, Veikko Petter Salmilehto, ylikersantti, Karttula, Mikael Skytte, alikersantti, Pietarsaari, Jukka Sonninen, prikaatikenraali, Helsinki, Teijo Syväkangas, alikersantti, Nurmijärvi, Tero Tuomisto, toiminnanjohtaja, Helsinki, Tarmo Kalevi Turunen, vääpeli, Kempele ja Seppo Ylinorppa, vääpeli, Kannus. Ansioristien lisäksi myönnettiin 70 Kultaista, 102 Hopeista ja 143 Pronssista Reserviläisliiton ansiomitalia. Valtaosa myönnetyistä ansioristeistä ja osa ansiomitaleista luovutettiin Helsingissä järjestetyssä luovutustilaisuudessa. Pääosa ansiomitaleista luovutettiin piiri- ja yhdistyskohtaisissa tilaisuuksissa. Sotavahinkosäätiö myönsi lippujuhlapäivänä neljä maanpuolustuspalkintoa Reserviläisliiton aloitteesta. Kahden tuhannen euron palkinnot myönnettiin Teuvo Mahrbergille Hämeenlinnasta ja Markus Anajalle Porvoosta. Lisäksi kolmen tuhannen euron palkinnon saivat Kälviän Reserviläiset Talvisodan muistohiihto-tapahtuman järjestämisestä ja Konneveden Reserviläiset paikallisten veteraaniyhteisöjen toiminnan tukemisesta ja aktiivisuudesta keräystoiminnassa. Reserviläisliiton hallitus nimesi toimintavuonna perinteiseen tapaan Vuoden malliyhdistyksen. Helsingin vuosikokouksessa Kurikan Reserviläiset ry:n lippuun kiinnitettiin nimityksestä kertova malliyhdistys-nauha. Porin syyskokouksessa puolestaan nimettiin Vuoden Reserviläiseksi sotilasmestari Marko Silvander Loimaalta. Vuoden 2015 piirilehtipalkinnon sai Varsinais-Suomen reservipiirien yhteinen Parivartio-lehti. Liiton juhlavuoteen liittyneistä, poikkeuksellisen laajoista palkitsemisista kerrotaan tämän kertomuksen juhlavuodesta kertovassa osiossa. TALOUS Ennätystuki reserviläispiireille Reserviläisliiton varsinaisen toiminnan kulut olivat juhlavuodesta johtuen peräti euroa. Hyvin onnistuneen, juhlavuoteen liittyneen varainhankinnan johdosta liiton taloudellinen tulos muodostui euroa ylijäämäiseksi. Hyvän tulokset taustalla oli myös maksaneiden jäsenten määrän kasvu. Reserviläisliitto sai toimintansa rahoittamiseksi tukea Maanpuolustuksen Tuki ry:ltä euroa, josta Puolustusministeriön tuen osuus oli euroa. Liiton varsinaisen toiminnan kuluista tällä rahoitettiin noin 12,5 prosenttia. Puolustusministeriön tuen osuus rahoituksesta oli noin 3,5 prosenttia. Ikämiessäätiön euron tuella järjestettiin lähinnä PV Moodle -kouluttajakoulutusta. Tuki maksettiin suoraan MPK:lle mutta sen käytöstä sovittiin yhdessä. Erittäin merkittävä tukija oli URLUS-säätiö, jonka liitolle osoittama vuokratuki oli toimintavuonna euroa. Tuella katettiin kokonaisuudessaan liiton käytössä olleiden toimitilojen vuokrakustannus. Aliupseerien Huoltosäätiö tuki Reserviläisliiton toimintaa eurolla. Tuki oli tarkoitettu liiton juhlavuodesta aiheutuvien kulujen kattamiseen. Reserviläisliiton piiriorganisaation toimintaa tuettiin sekä kuukausittaisella piirituella, suoritusperusteisilla tuilla ja liiton juhlavuoteen liittyneillä tukierillä, joiden yhteissumma oli toimintavuonna peräti Reservi - maanpuolustuksemme perusta Sivu 16

19 euroa. Reserviläispiireille kuukausittain maksettava piirituki pohjautui vuonna 2012 tehtyihin kirjallisiin sopimuksiin. Lisäksi piireillä ja yhdistyksillä oli mahdollisuus saada erillisestä hakemuksesta tukea erilaisiin hankkeisiin ja hankintoihin. Tätä ns. projektitukea myönnettiin toimintavuonna 41 yhdistykselle ja kahdelle piirille yhteensä euroa. Erilaiset tuet muodostivat liiton varsinaisen toiminnan kuluista vuonna 2015 noin 15 prosenttia. Reserviläisliiton kirjanpitoa ja taloushallintoa hoiti toimintavuonna Talenom Oy. Tilintarkastajina toimivat KHT Arto Sopanen ja KHT Mervi Vaarala. Kolme toimihenkilöä Reserviläisliiton liittohallituksen ja valiokunnan tukena oli vuonna 2015 kolme toimihenkilöä, jotka työskentelivät liiton toimistossa Helsingissä. Reserviläisliiton henkilöstön toimintaa johti toiminnanjohtaja Olli Nyberg. Lisäksi liiton palveluksessa olivat järjestöpäällikkö Suvi Salo ja sihteeri Eeva Tulisalo sekä tiedottaja Lotta Hietaniemi-Sipakko, joka vastasi liiton tiedotuksesta sekä avusti juhlavuoteen liittyneiden asioiden hoidossa. Liiton jäsenrekisteriä hoiti jäsensihteeri Päivi Ruusuvuori, joka oli Reserviläisliiton ja Suomen Reserviupseeriliiton yhdessä omistaman Maanpuolustusyhtiö MPY Oy:n palveluksessa. YHTEENVETO Suomen suurin ja aktiivisin maanpuolustusjärjestö Tässä toimintakertomuksessa mainitut, piirien ja yhdistysten toiminnan sekä osallistumisen luvut on kerätty internet-pohjaisella raportointijärjestelmällä. Toimintaraportti saatiin 281 jäsenyhdistykseltä ja 18 piiriltä, mikä oli hieman enemmän kuin vuonna Valtaosa raporteista tuli internetin kautta, vaikka myös paperinen toimintalomake oli yhä käytössä. Toimintaraporttien kautta saatiin melko kattava kuva reserviläisyhdistysten ja piirien järjestämästä toiminnasta sekä siihen osallistumisesta vuoden 2015 aikana. Todelliset luvut olivat kuitenkin jonkin verran suuremmat, koska hieman vajaa viidennes jäsenyhdistyksistä ei raportoinut liitolle lukujaan. Toiminnan ja osallistumisen luvut olivat monin osin kautta aikojen korkeimmalla tasollaan. Erityisen merkittävää kasvua aiempiin vuosiin verrattuna saavutettiin ammuntaan sekä urheiluun ja liikuntaan liittyneen toiminnan osalta. Reserviläisten kenttäkelpoisuutta ja ampumataitoa kyettiinkin ylläpitämään aiempaa paremmin. Toimintavuoden lopulla Reserviläisliitto oli Suomen suurin maanpuolustusjärjestö sekä jäsenmäärältään että järjestetyn toiminnan osalta. Liitto oli myös suurin Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen jäsenjärjestöistä vapaaehtoiskouluttajien määrällä mitattuna. Reservi - maanpuolustuksemme perusta Sivu 17

20 Reserviläisliitto ry TULOSLASKELMA Sivu 2.1 Döbelninkatu HELSINKI Y-tunnus Rahayksikkö EURO VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot , ,00 Kulut Henkilöstökulut , ,03 Poistot , ,44 Muut kulut , ,46 Kulut yhteensä , ,93 Toiminnanalan kate , ,93 Tuotto-/kulujäämä , ,93 VARAINHANKINTA Tuotot , ,57 Kulut , , , ,69 Tuotto-/kulujäämä , ,24 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Sijoitustoiminta 2 051, ,78 Rahoitustoiminta -275,93-360,93 Kulut Rahoitustoiminta -10,63 0, ,54 742,85 Tuotto-/kulujäämä , ,39 YLEISAVUSTUKSET Yleisavustukset , , , ,25 TILIKAUDEN TULOS , ,86 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,86