Sisältö. Yhdistystiedote 5/ Reserviläisliitto Suomen suurin maanpuolustusjärjestö 58. toimintavuosi

Transkriptio

1 Reserviläisliiton kunniapuheenjohtaja Mikko Pesälän muotokuva paljastettiin Helsingissä. Yhdistystiedote 5/ Reserviläisliitto Suomen suurin maanpuolustusjärjestö 58. toimintavuosi Sisältö Pääkirjoitus Ajankohtaista Reserviläisliitosta Reserviläisliiton tulevia tapahtumia Jäsenrekisteriasiat Huomionosoitusasiat Liitteet

2 Ajankohtaista Puolustusvoimista Pääkirjoitus jälkeen omalla esimerkillään sekä väsymättömällä kenttätyöllään koko valtakunnan kattavan yhdistysverkoston. Tämän verkoston varassa Reserviläisliitto toimii edelleen. Mikko Pesälä on toinen, muita enemmän liiton kehitykseen vaikuttanut puheenjohtaja. Silloinen Eduskunnan varapuhemies Mikko Pesälä oli ensimmäinen liiton johtoon valittu, erittäin korkean yhteiskunnallisen aseman omannut henkilö. Hän oli myös edeltäjiään selvästi tunnetumpi. Reserviläisliiton huomionosoitusten luovutustilaisuus järjestettiin perinteiseen tapaan itsenäisyyspäivän alla Helsingissä. Ravintola Ostrobotnian juhlasalissa pidetyssä, näyttävässä ja juhlavassa tilaisuudessa luovutettiin nelisenkymmentä ansioristiä ja -mitalia. Paikalle oli kutsuttu kaikki ristien saajat sekä ne mitaleilla palkitut, joille huomionosoitus myönnettiin liiton omasta aloitteesta. Tilaisuuden päätteeksi paljastettiin kunniapuheenjohtaja Mikko Pesälän muotokuva. Hienon ja luonnollisen näköisen taulun maalasi syksyn aikana tunnettu kymenlaaksolainen muotokuvamaalari Signe Nenonen. Arvokas muotokuva sopii hyvin liiton kokoustilaan, jossa ovat jo esillä aiempien kunniapuheenjohtajien taulut. Mikko Pesälä on Reserviläisliiton järjestyksessä viides kunniapuheenjohtaja. Aiemmin tehtävässä ovat toimineet Gunnar Lehti, Ensio Hukkataival, Kalevi Tilli ja Pekka Linnavirta. Heitä kaikkia yhdistää liiton puheenjohtajuus. Mikko Pesälä johti silloista Reservin Aliupseerien Liittoa vuodet Olen kirjoittanut kaksi liitosta kertovaa historiateosta. Niihin tekemässäni taustatyössä kaksi puheenjohtajaa on noussut selvästi yli muiden. Liiton ensimmäinen puheenjohtaja Gunnar Lehti sai ensin toiminnallaan aikaan edellytykset liiton synnylle ja sen Kansanedustaja Mikko Pesälän suostuminen liiton johtotehtävään 1980-luvun lopulla oli merkki siitä, että työmme oli muuttunut yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi ja kannatettavaksi. Vielä muutama vuosi aiemmin oli eletty aivan toisenlaisia aikoja. Moni suomalainen piti reserviläistoimintaa epäilyttävänä ja jotkut jopa Pariisin rauhansopimuksen vastaisena toimintana. Varomaton kivenheitto maastojotoksella saattoi pahimmillaan saada aikaan eduskuntakyselyn. Valtiopäiväneuvos Mikko Pesälän puheenjohtajuus käänsi tilanteen. Päättäjien puheenvuorot muuttuivat meitä suosiviksi ja aloimme saada vuosittain tukea valtion talousarviosta. Puolustusministeriön meille kanavoima tuki oli parhaimmillaan reilusti yli euroa vuodessa. Ja meidän peesissämme valtion tukea alkoi virrata myös Reserviupseeriliitolle. Ministeri Mikko Pesälän valinnan seurauksena myös liiton järjestöpoliittinen asema ja itsetunto koheni rutkasti. Entisestä RUL:n pikkuveljestä tuli tasaveroinen toimija, joka alkoi kehittää omaa toimintaansa itsenäisesti. Tämä kehitys johti liiton sääntö- ja nimimuutokseen 1995, jonka myötä Reserviläisliitosta on tullut Suomen suurin ja monella mittarilla myös merkittävin maanpuolustusjärjestö. Reserviläisliiton puolesta kiitän kunniapuheenjohtaja Mikko Pesälää liiton hyväksi tehdystä työstä. Toimistossamme oleva muotokuva muistuttaa tästä työstä myös tulevia sukupolvia. Olli Nyberg Toiminnanjohtaja 2 Yhdistystiedote 5/2013 2

3 Ajankohtaista Reserviläisliitosta Liiton syyskokoukseen osallistui lähes 120 henkilöä. Kokouksen avasi puheenjohtaja Mikko Savola. Kuva Lauri Löppönen. Puolustuspoliittinen julkilausuma Oulussa Reserviläisliitto järjesti Oulussa yhdessä Suomen Reserviupseeriliiton, Maanpuolustuskiltojen liiton, Maanpuolustusnaisten Liiton ja Reserviläisurheiluliiton kanssa kautta aikojen ensimmäisen, viiden järjestön yhteisen liittokokoustapahtuman. Hotelli Radisson Bluessa sekä Oulun Rauhanyhdistyksen tiloissa järjestettyyn juhla- ja kokoustapahtumaan osallistui useita satoja reserviläisiä ja maanpuolustusnaisia eri puolilta Suomea. Liittokokoustapahtuman avasi järjestöjen yhteisen, puolustuspoliittisen julkilausuman julkaisu, jossa kiinnitettiin huomiota ja vaadittiin mm. seuraavia asioita: Puolustusmäärärahoja on korotettava. Reserviläisliitto, Suomen Reserviupseeriliitto, Maanpuolustuskiltojen liitto, Maanpuolustusnaisten Liitto ja Reserviläisurheiluliitto vaativat päättäjiä sitoutumaan tuoreessa puolustus- ja turvallisuusselonteossa määriteltyyn korotustarpeeseen. Ilman lisärahoitusta itsenäisen, uskottavan ja koko maan kattavan puolustusjärjestelmän ylläpitäminen on jatkossa vaakalaudalla. Lisäksi järjestöt totesivat, että Suomen puolustaminen edellyttää riittävän suuria sodan ajan joukkoja, jotka kyetään muodostamaan vain yleisen asevelvollisuuden avulla. Muunlaiset puolustusratkaisut edellyttävät puolustusbudjetin moninkertaistamista tai luopumista itsenäisestä puolustuksesta. Kertausharjoituskoulutukseen on kiinnitettävä enemmän huomioita. Koska Puolustusvoimien sodan ajan joukoista yli 95 prosenttia koostuu reserviläisistä, tulee kertausharjoituskoulutuksen olla riittävää. Jokainen sodan ajan joukkoihin sijoitettu reserviläinen tulee kutsua kertaamaan viiden vuoden välein. Reservin valmiuden ylläpitäminen edellyttää laajaa, omaehtoista toimintaa ja kouluttautumista, joka tukee kertausharjoituskoulutusta. Erityisen tärkeää omaehtoinen toiminta on reserviläisten kenttäkelpoisuuden ja ampumataitojen ylläpitämisessä. Reserviläistoiminnan ja -koulutuksen resurssit sekä tuki tulee turvata. Tämä on huomioitava reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöjen sekä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toimintaedellytyksistä päätettäessä. Jokaisessa maakunnassa tulee jatkossakin ylläpitää reserviläisten tarvitsemia harjoitusalueita ja ampumaratoja. Reserviläisten aktiivisuus tulee ottaa paremmin huomioon sodan ajan sijoituksia tehtäessä. Koulutettujen ja kokeneiden, hyvän siviiliosaamisen omaavien reserviläisten sekä ei-asevelvollisten naisten osaamista on hyödynnettävä enemmän myös eri turvallisuusviranomaisten ja kuntien poikkeusolojen tehtävissä. Puolustuspolittinen julkilausuma on liitteenä. Painopisteenä edunvalvonta ja tiedotus Syvä huoli puolustuksemme tulevaisuudesta oli Oulussa esillä laajemminkin. Useassakin viikonlopun puheenvuorossa tuli ilmi, että Puolustusvoimien riittämätön rahoitus uhkaa jo lähivuosina romuttaa koko valtakunnan kattavan puolustuskykymme. 3 Yhdistystiedote 5/2013 3

4 Ajankohtaista Reserviläisliitosta Tähän liittyen Reserviläisliiton sääntömääräisen syyskokouksen hyväksymässä toimintasuunnitelmassa 2014 painotettaan edunvalvontaa ja tiedotusta. Ensi vuoden tärkeimmiksi tavoitteiksi asetettiin yleisen asevelvollisuuden ja koko maan puolustamisen -periaatteen turvaaminen. Lisäksi toimintasuunnitelmassa painotetaan riittävää kertausharjoituskoulutusta sekä reserviläisten aseman ja toimintaoikeuksien kehittämistä osana Puolustusvoimauudistusta. Armeijan käytöstä poistuvat ampuma- ja harjoitusalueet sekä ampumaradat pyritään säilyttämään reserviläisten käytössä. Vuonna 1955 perustetun Reserviläisliiton lähestyvä 60-vuotisjuhlavuosi näkyy vahvasti ensi vuoden toimintasuunnitelmassa. Silja Europa -aluksella järjestettävän juhlaristeilyn jäsenmarkkinointi alkaa loppukeväällä. Hieman aiemmin avataan juhlavuodesta kertova internet-sivu. Liiton uuden, erittäin pitkäaikaisille jäsenille tarkoitetun jäsenmerkin markkinointi alkaa syksyllä. Samoihin aikoihin alkavat vuonna 2015 käyttöön taas otettavaan, Erikoisluokan Ansiomitaliin liittyvät toimenpiteet. Mitali voidaan myöntää jäsenelle, jonka jäsenyys on kestänyt vähintään kymmenen vuotta. Liittohallitusta täydennettiin Syyskokouksessa täydennettiin myös 28-jäsenistä liittohallitusta. Kaksivuotiselle hallituskaudelle tulivat valituksi seuraavat, maakunnallisia reserviläispiirejä edustavat henkilöt: Etelä-Karjala: Helsinki: Keski-Suomi: Keski-Pohjanmaa: Lappi: Pirkanmaa: Päijät-Häme: Pohjois-Pohjanmaa: Suur-Savo: Varsinais-Suomi: Grönlund Joonas, Lappeenranta (uusi) Parkkonen Juha, Espoo, Soininen Timo, Helsinki (uusi) Hyppönen Jouko, Konnevesi Hauta-Aho Rauno, Kokkola Vaarala Jari, Sodankylä (uusi) Moijanen Juha, Tampere Tapiomaa Arto, Orimattila (uusi) Ranta Sakari, Kempele Mikkonen Raimo, Mikkeli Suominen Osmo, Turku, Mikkonen Marko, Loimaa Liittohallituspaikoista kolme on kiintiöity naisedustajille. Näistä paikoista syyskokous äänesti, vaikka Viimeinen kokouspäivä alkoi näyttävällä lippumarssilla. Kuva Lauri Löppönen. pohjana oli vuosikokouksen asettaman ehdollepanotyöryhmän tekemä esitys. Työryhmän työ nautti syyskokouksen enemmistön kannatusta, sillä valituksi tulivat sen esittämät Terhi Hakola Tampereelta sekä Tuula Gåpå (uusi) Hämeenlinnasta ja Minna Nenonen (uusi) Oripäästä. Lisäksi vaalissa oli ehdolla Annukka Jokipii Seinäjoelta. Nyt valittujen edustajien ohella liittohallituksessa jatkavat edelleen seuraavat henkilöt: Etelä-Häme: Etelä-Pohjanmaa: Kainuu: Kymenlaakso: Pirkanmaa: Pohjois-Karjala: Pohjois-Savo: Satakunta: Uusimaa: Arvonen Juha, Toijala, Salminen Kari, Valkeakoski Kaistila Tapani, Kurikka, Liinamaa Jaakko, Jurva Tuura Heikki, Otanmäki Kitunen Timo, Kouvola Mäkitalo Jussi, Virrat Martikainen Hannu P., Kontiolahti Hynninen Jari, Kuopio Grönroos Harri, Pori Nöjd Ismo, Järvenpää, Hynnälä Jarmo, Vihti 4 Yhdistystiedote 5/2013 4

5 Ajankohtaista Reserviläisliitosta Puolustusministeri Carl Haglund piti juhlapuheen valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa. Kuva Petteri Löppönen. Reserviläisliiton puheenjohtajana jatkaa vielä ainakin ensi vuoden kansanedustaja Mikko Savola Ähtäristä. Hänen tuekseen hallitus nimeää keskuudestaan 1-3 varapuheenjohtajaa. Heidät nimetään uuden käytännön mukaisesti vasta , jolloin Vantaalla järjestetään uuden liittohallituksen ensimmäinen kokous. Näyttävä päätöstilaisuus Yhteisen liittokokoustapahtuman päätti Oulun Rauhanyhdistyksen tiloissa pidetty, valtakunnallinen maanpuolustusjuhla. Paikalle saapuneet, lähes 500 kokousvierasta saivat kuulla mm. korkeatasoisia musiikkiesityksiä ja puolustusministeri Carl Haglundin juhlapuheen. Juhlan päätössanoissaan puheenjohtaja Mikko Savola otti vielä kerran esiin Puolustusvoimien lisärahoitustarpeen. - Vaadimme päättäjiä sitoutumaan Eduskunnan hyväksymässä turvallisuus- ja puolustusselonteossa määriteltyyn minimikorotustarpeeseen, joka on vuonna 2016 noin 50 miljoonaa ja vuoteen 2020 mennessä asteittain 150 miljoonaa euroa indeksikorotusten lisäksi. Ilman lisärahoitusta Suomen puolustus on jo lähivuosina vaikeuksissa, koska alueellisten joukkojen vanhenevaa kalustoa ei kyetä uusimaan. Lisäksi Savola puolusti voimakkaasti yleistä asevelvollisuutta. Järjestöjen yhteistä puolustuspoliittista ohjelmaa siteerannut Savola tyrmäsi mm. väitteet, joiden mukaan asevelvollisuusarmeija olisi heikkotasoinen. - Paikkaansa eivät myöskään pidä väitteet, joiden mukaan ammattiarmeija olisi automaattisesti korkeatasoisempi kuin yleisen asevelvollisuuden kautta syntyvä reserviläisarmeija. Kokemukset vaikkapa Puolustusvoimien kansainvälisistä operaatioista todistavat aivan muusta. Mediahuomiotakin saaneessa puheessaan liiton puheenjohtaja, kansanedustaja Mikko Savola kävi läpi myös valtakunnallisten maanpuolustusjärjestöjen yhteistyön kehittämistä. Savola muistutti, että kaikki järjestöt ovat puolustuksen perusasioista täysin samaa mieltä. Puolustusvoimien tärkeimpänä tehtävänä pidetään Suomen koko alueen puolustamista itsenäisesti ja uskottavasti. Tämän edellytyksenä ovat riittävän suuret, hyvin varustetut ja koulutetut sodan ajan joukot sekä suomalaisten korkea maanpuolustustahto. Näitä perustekijöitä on kaikkien maanpuolustusjärjestöjen mielestä ylläpidettävä myös jatkossa. Näin vahvan ja yhteisen tahtotilan varaan on mahdollista rakentaa myös nykyistä pidemmälle menevää yhteistyötä. Seuraavan yhteisen liittokokoustapahtumansa järjestöt pitävät näillä näkymin marraskuussa 2016, jolloin RUL:n kerran kolmessa vuodessa järjestettävä liittokokous on taas ajankohtainen. Liite 1, Reserviläisliiton toimintasuunnitelma 2014 Liite 2, Puolustuspoliittinen julkilausuma Yhdistystiedote 5/2013 5

6 Ajankohtaista Reserviläisliitosta Liiton toimintalomake aukeaa internetissä joulukuun lopulla ja se tulee täyttää tammikuun loppuun mennessä. Toiminnan raportointi uusiutuu Yhdistysten ja piirien tulee raportoida vuoden 2013 aikana järjestämästään toiminnasta liitolle mennessä. Reserviläisliiton ja Reserviläisurheiluliiton toiminnasta raportoidaan yhteisellä, sähköisellä kyselyllä, joka aukeaa joulun jälkeen. Käytössä on uusi järjestelmä mutta sen toimintaperiaatteet ovat pitkälti nykyiset. Internetissä toimivan raportointijärjestelmän avautumisesta tiedotetaan liiton yhdistyksille ja piireille sähköpostin sekä liiton nettisivujen avulla. Sähköposti sisältää henkilökohtaisen linkin, jolla pääsee vastaamaan. Linkkiä ei voi välittää eteenpäin toiselle henkilölle. Lisäksi käytössä on paperinen vastauslomake. Mikäli kaikkia tietoja ei haluta tai voida raportoida kerralla, voi vastaamisen keskeyttää ja sitä jatkaa myöhemmin. Syötetyt tiedot säilyvät järjestelmässä. Kun lomake on täytetty valmiiksi ja lähetetty liittoon, omista vastauksista tulee kopio vastaajan sähköpostiin. Nettikaupassa uusia tuotteita Reserviläisliiton www-sivuilla osoitteessa toimii verkkokauppa, jossa on myynnissä erilaista Reserviläisliiton jäsenyyteen ja toimintaan liittyvää materiaalia. Nyt valikoimiin on lisätty kahdeksan gigan Twister-muistitikku, johon on painettu Reserviläisliiton nimi ja logo sekä kaiverrettu liiton www-osoite ja kahdeksan gigan muistitikun sisältävä kynä, johon on painettu liiton www-osoite. Myyntihinta molemmille tuotteille on 12 euroa. Liitto ottaa mielellään yhdistyksiltä ja piireiltä vastaa ajatuksia uusista myyntiartikkeleista. Verkkokaupassa ostokset maksetaan tilauksen yhteydessä joko oman nettipankin kautta tai luottokortilla. Maksetut tuotteet toimitetaan tilaajilleen muutamaa päivää tilauksen jälkeen. Yhdistyksen ja piirin luottamushenkilötiedot tulee toimittaan liittoon erikseen liitteenä olevaa lomaketta käyttämällä. Liite 3, Luottamushenkilöt Yhdistystiedote 5/2013 6

7 Reserviläisliiton tulevia tapahtumia Koulutusta yhdistysten uusille luottamushenkilöille Reserviläisliitto järjestää ensi vuoden alussa viisi yhdistysjohdon koulutustilaisuutta. Tavoitteena on antaa yhdistysten luottamustehtävien hoitoon vaadittava perustietämys liitosta sekä käsitys siitä tuesta, jota Reserviläisliitto tarjoaa jäsenyhdistyksilleen. Yhden päivän mittainen koulutus sisältää tietoa mm. liiton toiminnan painopistealueista, liiton tarjoamista palveluista, jäsenistöstä ja jäsenhankinnasta. Lisäksi perehdytään kokoustekniikan perusteisiin ja yhdistyslakiin. Myös MPK:n ja Puolustusvoimien toiminta ovat esillä. Erityisesti uusille luottamushenkilöille tarkoitettu koulutus järjestetään yhteistyössä OK -opintokeskuksen kanssa ja osin sen taloudellisella tuella. Kouluttajina toimivat liiton toimi- ja luottamushenkilöt sekä OKopintokeskuksen ja useimmiten myös MPK:n toimihenkilöt. Myös Puolustusvoimilla on usein puheenvuoro tilaisuuksissa. Vuonna 2014 yhdistysjohdon koulutusta järjestetään seuraavasti: Rovaniemi Lapin luottamushenkilöt (piiriseminaari) Kajaani Kainuun luottamushenkilöt 8.3. Seinäjoki Etelä-Pohjanmaan luottamushenkilöt Oulu Pohjois-Pohjanmaan luottamushenkilöt Tampere Pirkanmaan luottamushenkilöt Jokainen em. piireissä toimiva yhdistys voi lähettää koulutustilaisuuteen 1-2 edustajaa. Koulutukseen osallistuminen on maksutonta. Ilmoittautumiset tehdään suoraan liittoon joko liiton www-sivujen kautta osoitteessa tai puhelimitse (09) tai sähköpostilla Tilaisuuksista lähetetään myöhemmin erilliset kutsut em. piirien jäsenyhdistyksille. Yhdistysten puheenjohtajille piiri-infoja Reserviläisliitto pyörittää myös ns. piiri-infojärjestelmää, jonka puitteissa tavataan yhdistysten ja piirien puheenjohtajia. Ajankohtaisia maanpuolustusasioita, lakihankkeita ja Reserviläisliiton kulloistakin toimintaa sekä tavoitteita käsitteleviä tilaisuuksia järjestetään piireissä kahden vuoden välein. Ensi vuonna ovat vuorossa ainakin seuraavat reserviläispiirit: Pori Satakunnan puheenjohtajat 1.3. Rantasalmi Suur-Savon puheenjohtajat 3.3. Kuopio Pohjois-Savon puheenjohtajat Turku Varsinais-Suomen puheenjohtajat Joensuu Pohjois-Karjalan puheenjohtajat Piiri-infoissa on aina paikalla joku liiton puheenjohtajiston edustaja sekä liiton toiminnanjohtaja tai järjestöpäällikkö. Liiton puheenvuorojen lisäksi keskusteluille on varattu runsaasti aikaa. PVMoodle -kurssi Reserviläisliiton jäsenille Reserviläisliitto ja MPK järjestävät ensi vuonna neljä PVMoodle-peruskurssia, jonka avulla lisätään MPK:n verkkokoulutusvalmiuksia. Kursseilla opetellaan MPK:n käyttämän PvMoodle -verkkokoulutusjärjestelmän käyttöä niin, että sen suorittaneet hallitsevat verkkokoulutusalustan vastuuopettajan/ opettajan roolin keskeisimmät tekniset asiakokonaisuudet. Reserviläisliiton jäsenille ilmainen kurssi soveltuu henkilöille, jotka toimivat nyt tai lähitulevaisuudessa MPK:n kursseilla ja/tai koulutustilaisuuksissa johtajina taikka kouluttajina silloin kun kursseilla hyödynnetään verkko-opiskelua. Kurssilaisille lähetetään sähköpostilla ohjeet PvMoodlen avulla suoritettavista ennakkotehtävistä. Kurssilla tulee olla mukana oma tietokone, jolla pääsee nettiin. Alustava koulutuskalenteri on seuraava: Tuusula Tampere Kuopio Kajaani MPK:n PVMoodle-kurssille tulee ilmoittautua MPK:n sähköisen koulutuskalenterin kautta, joka löytyy osoitteesta 7 Yhdistystiedote 5/2013 7

8 Reserviläisliiton tulevia tapahtumia Liiton projektitukea voi saada mm. yhdistyksen ampumaradan kunnostukseen. Kuva Reserviläisliitto ry. Vuosikokous Lepaalla Reserviläisliiton sääntömääräinen vuosikokous pidetään Lepaan kartanossa Hattulassa. Tilaisuuden yhteydessä on mahdollisuus osallistua liiton seuraavan strategian työstämiseen. RES strategiaan liittyvä, workshop-tyyppinen tilaisuus järjestetään aamupäivällä ennen varsinaisen vuosikokouksen alkua. Vuosikokoustapahtuma on yksipäiväinen eikä siihen sisälly iltatilaisuutta. Lepaan kartanossa on kuitenkin mahdollisuus ruokailuun sekä edulliseen yöpymiseen kahden hengen huoneissa. Kokouksen järjestelyistä vastaa Hattula-Tyrvännön Reserviläiset ry. Tarkemmat ilmoittautumisohjeet ja hinnat lisätään liiton www-sivujen toimintakalenteriin vuoden alussa. Projektitukea tarjolla euroa Reserviläisliiton jäsenyhdistyksillä ja piireillä on myös ensi vuonna mahdollisuus hakea liitolta taloudellista tukea toimintaa tai hankintoihin, jotka edesauttavat tai kehittävät jäsenhankintaa, jäsenaktiivisuutta tai toimintaa. Tukea on varattuna liiton talousarviossa euroa ja sen käytöstä päättää liiton valiokunta. Projektitukea haetaan liitteenä olevalla kaavakkeella, jonka tulee olla liitossa noin viikkoa ennen käsittelyä. Hakemukset voidaan toimittaa postitse tai sähköpostilla. Ensi keväänä hakemuksia käsitellään 27.2 ja järjestettävissä, liiton valiokunnan kokouksissa. Liite 4, Projektitukihakemuslomake Tarvittavat asiakirjat Projektitukihakemus tulee sisältää seuraavat asiapaperit: 1) Hakukaavake 2) Kustannusarvio 3) Rahoitussuunnitelma 4) Kopio yhdistyksen / piirin viimeksi hyväksytyn tilinpäätöksen tuloslaskelmasta ja taseesta Tukea voi saada mm. asehankintoihin, ampumarata- ja toimitilahankkeisiin, kantolippujen hankintaan, erilaisiin koulutusvälinehankintoihin sekä toiminnallisiin hankkeisiin. Hankkeen tai hankinnan tulee olla kertaluonteinen. Tuen myöntämisen ehtona on se, että vuoden 2013 toiminnasta on raportoitu liittoon tässä tiedotteessa kerrotulla tavalla. 8 Yhdistystiedote 5/2013 8

9 Jäsenrekisteriasiat Jäsenmaksutilitykset ja poistoajot Loppuvuoden jäsenmaksukertymää on tilitetty yhdistyksille ja piireille viikolla 50 liitteenä olevan maksuntarkkailulistan mukaisesti. Kuluvan vuoden viimeinen ns. rahanjako maksetaan pankkitileille tammikuun aikana. Muutamaa päivää vuodenvaihteen jälkeen rekisterissä tehdään ns. poistoajo. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jäsenyys päätetään sellaisten jäsenten osalta, jotka ovat kuolleet, joiden jäsenyyden asianomaiset yhdistykset ovat ilmoittaneet päättyväksi tai jotka ovat itse ilmoittaneet eroamisestaan tai joiden jäsenmaksu on maksamatta. Maksamattomiksi jäseniksi tulkitaan ne, jotka eivät toimitetusta jäsenmaksulaskusta ja yhdestä maksumuistutuksesta huolimatta ole suorittaneet maksuvelvoitettaan kuluvalta vuodelta. Rekisteristä poistettavista jäsenistä tehdään yhdistyksille luettelo eli ns. poistolista, joka tulee tarkistaa. Aiheettomat jäsenyyden päättämiset tulee välittömästi ilmoittaa liiton jäsenrekisteriin, jolloin jäsenyys voidaan aktivoida uudestaan. Liite 5, Maksuntarkkailulista Uusien jäsenten listat Jokaisesta liittyneestä jäsenestä lähetetään nykyisin sähköposti asianomaisen yhdistyksen puheenjohtajalle ja sihteerille. Yhdistys voi selvittää uudet jäsenensä myös nettijäsenrekisteristä, jossa liittyneet näkyvät heti kun heidän tietonsa on tallennettu jäsenrekisteriin. Tämän lisäksi yhdistyksille lähetetään toistaiseksi paperisia listoja uusista jäsenistä, jollainen on myös tämän tiedotteen liitteenä ajalta Mikäli listalla on jäsen, jonka jäsenyyttä yhdistys ei hyväksy, tulee asiasta ilmoittaa viipymättä jäsenrekisteriin. Tällöin asianomainen henkilö siirretään jäseneksi johonkin toiseen yhdistykseen tai hänen jäsenyytensä mitätöidään. Lisätietoja jäsensihteeri Päivi Ruusuvuori (09) tai Jäsenrekisteri vaihtuu Reserviläisliiton ja Suomen Reserviupseeriliiton käytössä oleva jäsenrekisteri sulkeutuu vuodenvaihteessa. Sen korvaa loppiaisen jälkeisellä viikolla avattava Maanpuolustusrekisteri, jonka käyttäjäksi tulee myös Maanpuolustuskiltojen liitto. Uusi, osoitteessa www. maanpuolustusrekisteri.fi toimiva jäsenrekisteri on ollut koekäytössä jo pari kuukautta. Maanpuolustusrekisterin käyttöönoton myötä nykyiset tunnukset ja salasanat eivät enää toimi. Uudet käyttäjätunnukset ja salasanat jaetaan yhdistysten ja piirien puheenjohtajille sähköpostilla loppiaisen jälkeen. Niinpä on tärkeää, että nykyiseen jäsenrekisteriin on merkitty oikea puheenjohtaja sekä hänelle toimiva sähköpostiosoite! Uutta järjestelmää pidetään niin helppokäyttöisenä, ettei varsinaista käyttäjäkoulutusta tarvita. Tästä huolimatta RES ja RUL järjestävät Vantaalla lähinnä piirikäyttäjille tarkoitetun koulutustilaisuuden. Maanpuolustusrekisterin kaikkien toimintojen oletetaan olevan jo tähän mennessä käytössä. Jäsenmaksulaskuja sähköpostilla Uudessa jäsenrekisterin myötä jäsenmaksu- ja turvalaskuja aletaan lähettää myös sähköpostilla. Tammikuussa osoitteesta lähetetään laskusta kertova sähköposti niille jäsenille, joiden rekisteritiedoista löytyy sähköpostiosoite. Sähköposti sisältää linkin itse laskuun, joka on PDFmuotoinen. Muut jäsenet saavat perinteiseen tapaan postitse paperilaskun. Uudistuksella pyritään laskemaan liitolle jäsenmaksulaskutuksesta aiheutuvia kuluja, jotka pelkkien posti-, postitus- ja laskulomakekulujen osalta ovat noin euroa vuositasolla. Uutta on myös se, että suoraveloitus poistuu käytöstä. Sen piirissä olleet ovat jo syksyllä saaneet kirjeen, jossa vaihtoehtoina on tarjottu E-laskua tai uutta suoramaksua. Jälkimmäisen voivat ottaa käyttöönsä ne henkilöt, joilla ei ole käytössään verkkopankkia. Suoramaksu toimii suoraveloituksen tapaan eli jäsenmaksu veloitetaan automaattisesti pankkitililtä eräpäivänä. 9 Yhdistystiedote 5/2013 9

10 Huomionosoitusasiat Reserviläisliiton Ansioristillä soljen kera palkittu entinen puolustusministeri ja Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja Anneli Taina piti tilaisuudessa kiitospuheen palkittujen puolesta. Reserviläisliiton Itsenäisyyspäivän huomionosoitukset Reserviläisliitto myönsi perinteiseen tapaan itsenäisyyspäivänä runsaasti huomionosoituksia. Liiton korkeimman huomionosoituksen, Ansioristin soljen kera saivat liiton pitkäaikainen toiminnanjohtaja Olli Nyberg Vantaalta, entinen liittohallituksen jäsen Raimo Ojala Tampereelta, liiton aiempi varapuheenjohtaja Esko Raskila Sastamalasta sekä entinen puolustusministeri ja Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja Anneli Taina Tampereelta. Lisäksi myönnettiin 24 Ansioristiä, jonka tällä kertaa saivat mm. Rintamaveteraaniliiton toiminnanjohtaja Pirjo Jaakola Helsingistä, Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Jussi Niinistö Nurmijärveltä, Reserviläisliiton aiempi puheenjohtaja Markku Pakkanen Kouvolasta sekä MPK:n toiminnanjohtaja, prikaatikenraali Pekka Tuunanen Jyväskylästä. Asetuspohjaiset Ansioristit myönsi puolustusministeri Carl Haglund mutta esitykset tulivat liittohallitukselta. Lisäksi liitohallitus myönsi itse 53 Kultaista, 118 Hopeista ja 134 Pronssista ansiomitalia. Reserviläisliitto onnittelee kaikkia palkittuja, joiden tiedot on julkaistu mm. liiton nettisivuilla. Valtaosa myönnetyistä risteistä ja osa ansiomitaleista luovuttiin Helsingissä. Ravintola Ostrobotnian juhlakerroksessa paljastettiin myös Reserviläisliiton kunniapuheenjohtaja Mikko Pesälän muotokuva. Valtiopäiväneuvos Mikko Pesälä toimi liiton puheenjohtajana vuosina Liite 6, Liiton myöntämät huomionosoitukset Valtiollisten huomionosoitusten hakuaika lähenee Reserviläisliitto hakee vuosittain valtiollisia huomionosoituksia poikkeuksellisen ansioituneille jäsenilleen. Valtaosa hakemuksista tehdään yhdistysten ja piirien tekemien esitysten pohjalta. Reserviläisliiton esittämät valtiolliset huomionosoitukset myönnetään aina lippujuhlapäivänä eli 4.6. Tämän johdosta piirien tulee tehdä esityksensä liitolle jo tammikuun loppuun mennessä. Yhdistysten tulee toimittaa hakemuksensa piiriin hyvissä ajoin ennen tätä. Hakemuksissa tulee olla esitettävän henkilön osalta ansioluettelo, joka sisältää vapaaehtoisen maanpuolustustyön lisäksi myös tiedot asianomaisen henkilön koulutuksesta, työurasta sekä valtiollisista ja kunnallisista luottamustehtävistä. Niin ikään vaaditaan täydelliset henkilötiedot ml. henkilötunnus. 10 Yhdistystiedote 5/

11 Huomionosoitusasiat Lisäksi hakemuksessa on tuotavat tarkasti esiin se ansio, minkä johdosta huomionosoitusta esitetään. Puutteellisilla tiedoilla varustettuja hakemuksia ei käsitellä eikä lähetetä eteenpäin ritarikuntiin. Valtiollisten huomionosoitusten hakemisessa käytettävä kaavake on liitteenä. Se löytyy lisäksi osoitteesta Suositeltavaa on toimittaa hakemuslomake liittoon tiedostona, jolloin sen tiedot voidaan vaivattomasti siirtää lopulliseen hakemukseen. Haettavan huomionosoituksen voi jättää yksilöimättä, jolloin hakemusta tarkennetaan liitossa. Ritarikunnat eivät käsittele Reserviläisliiton jäsenyhdistysten tai piirien suoraan tekemiä hakemuksia vaan ne lähetetään Ritarikunnista liiton käsittelyyn. Liite 7, Valtiollisten huomionosoitusten hakukaavake Mikä yhdistys valitaan malliyhdistykseksi? Lepaan vuosikokouksessa julkaistaan Vuoden malliyhdistys -nimitys. Titteliä voi jokainen liiton jäsenyhdistys tavoitella itselleen vapaamuotoisella hakemuksella. Malliyhdistyskilpailussa ei niinkään haeta maan ehdottomasta parasta ja toimivinta reserviläisyhdistystä vaan kiinnitetään toiminnan aktiivisuuden lisäksi huomiota siihen, miten yhdistys on toteuttanut liiton kulloistakin teemaa ja painopistealueita. Niinpä kilpailussa tarkastellaan tällä kertaa erityisesti sitä, miten yhdistys toteutti omassa toiminnassaan Reserviläisliiton vuoden 2013 painopistealueiksi määriteltyjä asioita. Kuluvan vuoden painopistealueet olivat ampumataitoinen reservi, veteraanityö ja hyväkuntoinen jäsenistö. Lisäksi liiton toimintasuunnitelmassa painotettiin reservin merkitystä maamme puolustusjärjestelmässä ja maanpuolustustahdon hyväksi tehtävää työtä. Painoarvoa pantiin myös jäsenkehitykselle ja -kasvulle, koska vuonna 2012 liiton jäsenmäärä väheni ensi kertaa sitten vuoden Malliyhdistyskilpailuun osallistutaan vapaamuotoisella hakemuksella, jonka tulee olla perillä liiton toimistossa viimeistään Hakemuksen tulee pitää sisällään vuoden 2013 täytetty toimintalomake. Vuoden Reserviläistä koskevat esitykset tehdään nyt vasta syksyllä. Pohjana on liittohallituksen hyväksymä ohje, jossa määritellään nimityksen perusteet ja siihen liittyvät menettelytavat. Suurin muutos on se, että nimitys julkaistaan jatkossa liiton syyskokouksessa. Yhdistysten tulee tehdä nimitysesityksensä omaan piiriin, joka tekee syyskuun loppuun mennessä liittoon oman esityksensä nimettävästä henkilöstä. Esityksen tekemistä varten laaditaan kaavake. Sotavahinkosäätiön puheenjohtaja Peter Küttner kertoi Oulun maanpuolustusjuhlassa säätiön syntytaustasta sekä luovutti kunniakirjat kuluvana vuonna palkituille. Sotavahinkosäätiön palkintoja haettavissa Sotavahinkosäätiö myöntää tunnustuspalkintoja vuosittain. Rahapalkinnoilla huomioidaan henkilöitä ja yhteisöjä, joiden maanpuolustusansiot ovat poikkeuksellisen merkittäviä. Palkintoja myönnetään Kadettikunnan, Maanpuolustuskiltojen liiton, Reserviläisliiton ja Suomen Reserviupseeriliiton puitteissa tehdystä maanpuolustustyöstä. Viime vuosina Sotavahinkosäätiö on myöntänyt järjestöjen esitysten pohjalta parikymmentä maanpuolustuspalkintoa, joista 4-5 on vuosittain myönnetty Reserviläisliiton aloitteesta. Yhteissummaltaan liiton esittämät palkinnot voivat olla korkeintaan euroa. Tunnustuksen voi saada yksittäinen henkilö, yhdistys tai hanke. Vapaamuotoiset palkitsemishakemukset tulee toimittaa liittoon mennessä. Hakemuksessa tulee selkeästi kertoa se peruste ja/tai ansio, jonka pohjalta asianomainen henkilö tai hanke tai yhdistys tai piiri pitäisi palkita. Tärkeää on mieltää, että palkinto myönnetään jo tehdystä työstä, saavutetuista ansioista tai toteutetusta hankkeesta. Reserviläisliiton toimiston aukiolo loppuvuonna Reserviläisliiton toimisto on kiinni Joulun ja Uuden Vuoden välisinä arkipäivinä. Loppiaisen jälkeen toimisto on avoinna taas normaalisti. Yksittäisten toimihenkilöiden loma-ajat voivat poiketa yllämainitusta. 11 Yhdistystiedote 5/

12 Liitteet Hyvää Joulua ja Onnellista ja Uutta Vuotta 2014! toivottaa toimiston väki Liitelista 1. Reserviläisliiton toimintasuunnitelma Puolustuspoliittinen julkilausuma Luottamushenkilöt Projektitukihakemuslomake 5. Maksuntarkkailulista * 6. Liiton myöntämät huomionosoitukset Valtiollisten huomionosoitusten hakukaavake 8. Resulin tiedote ja 2014 kilpailukalenteri Jakelu RES - hallitus - toimihenkilöt - kunniajäsenet - piirien puheenjohtajat ja toiminnanjohtajat - yhdistykset - arkisto Tiedoksi - HRUP toiminnanjohtaja - MPT asiamies - MPKL toiminnanjohtaja - MPK toiminnanjohtaja - MPY toimitusjohtaja - MPY jäsenrekisterinhoitajat - NVL pääsihteeri - MNL puheenjohtaja - Reserviläinen -lehden päätoimittaja - RESUL toiminnanjohtaja - RUL toiminnanjohtaja - RUL järjestösihteeri - Ruotuväki -lehden päätoimittaja - Suomen Sotilas -lehden päätoimittaja - PE vapaaehtosen maanpuolustustyön tarkastaja - URLUS-säätiön asiamies - Reserviläisliittoon kuuluvat kansanedustajat - Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunnan pääsihteeri VALTAKUNNALLISET VETERAANIYHTEISÖT - toiminnanjohtajat (vast.) - Tammenlehvän Perinneliitto asiamies 12 Yhdistystiedote 5/

13 RESERVI - MAANPUOLUSTUKSEMME PERUSTA Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2014 Reserviläisliiton hallituksen esitys liiton syyskokouksen käsittelyyn

14 Toimintasuunnitelma 2014 Reserviläisliiton toimintasuunnitelma Uutta strategiaa rakennetaan Vuonna 2007 hyväksytyssä, RES strategiassa määritellään liiton keskeiset tavoitteet vuoteen 2015 saakka. Tavoitteista maanpuolustustahdon hyväksi tehtävän työn tehostaminen sekä markkinointi, viestintä ja tiedottaminen on määritelty muita tärkeimmiksi. Tavoitteena on tehdä Reserviläisliitosta Suomen suurin ja tunnetuin maanpuolustusjärjestö sekä parantaa edelleen liiton yhdistyksille tarjoamaa palvelua. Tällä pyritään nykyistä laajempaan sekä myös tasalaatuisempaan ja korkeatasoisempaan yhdistystoimintaan. Uuden strategian valmistelu alkoi 2012 ja sen rakentaminen jatkuu toimintavuonna. Suunnittelun lähtökohtana on keväällä 2013 tehty, laaja jäsenkysely, jolla selvitettiin jäsenten näkemyksiä tulevien tavoitteiden osalta. Toimintavuonna liiton hallitus ja valiokunta rakentavat RES strategiaa yhdessä reserviläispiirien ja -yhdistysten kanssa. Strategiaa työstetään 12.4 workshop-tyyppisessä tilaisuudessa liiton vuosikokouksen yhteydessä Hattulassa. 2. Vuoden teema ja painopistealueet Reservi maanpuolustuksemme perusta Toimintavuonna jatketaan Reservi maanpuolustuksemme perusta -teemalla, jonka avulla viestitään liiton jäsenille ja ulkopuolisille tahoille reservin keskeisestä merkityksestä maamme puolustus-järjestelmässä. Teemaa hyödynnetään mm. tiedotuksessa, erilaissa kannanotoissa ja lausunnoissa, kansalaiskeskustelussa sekä toiminnan esittelyssä ja liiton arkipäiväisessä viestinnässä. Lisäksi teemaa hyödynnetään jäsenhankinnassa. Teeman lisäksi vuodelle 2014 asetetaan kolme erityistä painopistettä, jotka ovat tiedotus, edunvalvonta ja reservin laajan ampumatoiminnan ylläpito. Tiedotus Keväällä 2012 tehdyn tutkimuksen mukaan 44 prosenttia suomalaisista tuntee Reserviläisliiton vähintään nimeltä. Määrätietoisen tiedottamisen ja edunvalvonnan johdosta liiton tunnettuus on viime vuosina parantunut. RES strategiassa tavoitteeksi on asetettu, että Reserviläisliitosta tulisi nykyistä tunnetumpi ja merkittävämpi maanpuolustusjärjestö, jonka asiantuntemusta arvostetaan. Toimintavuonna Reserviläisliiton tiedotus jatkuu aktiivisena. Liitto ottaa kantaa ajankohtaisiin maanpuolustusasioihin ja tiedottaa niistä kattavasti medialle erilaisia kanavia pitkin. Yhteiskunnallista vaikuttamista lisätään mm. julkaisemalla liiton nettisivuilla enemmän eri henkilöiden kirjoittamia blogeja, joista tiedotetaan tarvittaessa myös tiedotusvälineille. Lisäksi pyritään luomaan suhteita keskeisiin medioihin. Tiedottamisessa voidaan tarvittaessa nojautua sähköisiin jäsenkyselyihin sekä ostopalveluina teh-tyihin kyselyihin muille suomalaisille. Tiedotuksen toimivuutta seurataan ainakin sähköisten medioiden osalta. Tiedotusresurssien lisäämisen mahdollisuudet selvitetään yhdessä muiden maanpuolustusjärjestöjen kanssa. Myös sisäinen tiedotus jatkuu aktiivisena. Toimintavuoden alussa julkaistaan perinteiseen tapaan Yhdistysjohdon käsikirja. Lisäksi julkaistaan kuusi Yhdistystiedotetta. Liiton nettisivuilla julkaistaan myös lähinnä piirien ja yhdistysten luottamushenkilöille tarkoitettuja tiedotteita. Uutiskirjeen käyttöä laajennetaan mm. liiton lähestyvään 60-vuotisjuhlavuoteen liittyen. Niillä markkinoidaan sekä huhtikuussa 2015 toteutettavaa juhlaristeilyä että juhlavuoteen liittyviä jäsenmerkkejä ja huomionosoituksia. Reserviläisliiton pää-äänenkannattaja on Reserviläinenlehti, josta ilmestyy toimintavuoden aikana kahdeksan numeroa. Lehden jakeluun kuuluvat lähes kaikki jäsenmaksunsa maksaneet henkilöjäsenet. Perinteiseen tapaan yksi lehden numeroista jaetaan kaikille varusmiehille ja toinen lähes kaikille abiturien- 2

15 Toimintasuunnitelma 2014 teille. Lisäksi pyritään jakamaan yksi lehti kertausharjoituksissa oleville. Yhdistysten ja piirien tiedotustoimintaa tuetaan mm. mahdollisuudella ylläpitää omia nettisivuja liiton sivuston yhteydessä, erilaisilla tiedotepohjilla sekä perinteiseen ja sosiaaliseen mediaan liittyvällä koulutuksella. Yhdistyksille painotetaan paikalliseen maanpuolustuskeskusteluun osallistumisen ja yleisen tiedottamisen tärkeyttä. Liiton hallitus ja piirit pyritään saamaan tiedotusta käsittelevän koulutuksen piiriin. Lisäksi yhdistyksiä ja piirejä kannustetaan esittelemään toimintaansa erilaisissa yleisötilaisuuksissa ja -tapahtumissa. Reserviläisliitto ylläpitää laajaa esittely- ja messumateriaalia sekä tukee taloudellisesti messutapahtumiin osallistumista. Toimintavuonna suunnitellaan ja otetaan käyttöön uutta, ulkotilaisuuksissa käytettäväksi tarkoitettua esittelymateriaalia. Edunvalvonta Reserviläisliiton edunvalvonnan tärkeimmät tavoitteet vuonna 2014 ovat yleisen asevelvollisuuden ja koko maan alueen puolustamisen periaatteen turvaaminen. Lisäksi painotetaan riittävän kertausharjoituskoulutuksen merkitystä sekä reserviläisten aseman ja toimintaoikeuksien kehittämistä osana reservin koulutuksen uudistamista sekä Puolustusvoimauudistuksen toimeenpanoa. Liitto pyrkii myös vaikuttamaan kansainvälisissä tehtävissä palvelevien reserviläisten työsuhteiden etuihin ja palvelusturvallisuuteen. Puolustusvoimauudistuksen toimeenpanoa seurataan tiiviisti ja sen mahdollisiin epäkohtiin pyritään puuttumaan. Tavoitteena on, että reserviläistoiminnan ja -koulutuksen edellytykset eivät heikkenisi uudistuksen johdosta. Puolustusvoimien käytöstä poistuvat ampuma- ja harjoitusalueet sekä ampumaradat pyritään säilyttäminen reserviläisten käytössä. Liiton edunvalvonnassa pidetään esillä myös Puolustusvoimien riittämätöntä rahoitusta sekä sen jo lähivuosina synnyttämää uhkaa itsenäiselle, koko valtakunnan alueen kattavalle puolustukselle. Omaehtoisen edunvalvonnan ja tiedotuksen ohella tuetaan Puolustusvoimien vaikuttamista näihin kysymyksiin liittyen. Reserviläisliitto seuraa tarkasti myös ampumaratalain säätämis- ja toimeenpanoprosessia sekä sen vaikutuksia maamme laajaan ampumarataverkostoon. Tarvittaessa asioihin otetaan kantaa joko yksi tai yhdessä muiden järjestöjen kanssa. Reservin laajan ampumataidon ylläpito Reserviläisten mahdollisimman laajan ampumatoiminnan ylläpito on yksi toimintavuoden painopisteistä. Liiton jäsenyhdistyksiä ja piirejä kannustetaan järjestämään jäsenilleen riittävät mahdollisuudet ampumaharjoitteluun. Lisäksi niitä kannustetaan alentamaan osallistumisen kynnystä mm. hankkimalla harjoittelussa tarvittavia aseita. Reserviläisliitto tukee taloudellisesti yhdistystensä ja piiriensä ampumatoimintaa myöntämällä tukea asehankintoihin, tukemalla erilaisia ampumaratahankkeita sekä muita ampumatoimintaan liittyviä hankintoja ja hankkeita. Asehankintojen tukeminen on erityisenä painopisteenä yhdistysten projektituen myöntämisperusteissa. Myös nuorten reserviläisten omaehtoiseen ampumaharjoitteluun kiinnitetään huomioita. Aselain edellyttämän ennakkoharjoittelun johdosta liiton jäsenyhdistyksiä ja piirejä kannustetaan järjestämään käsiaseilla tapahtuvaa ampumaharjoittelua. Lisäksi yhdistyksiä kannustetaan nimeämään ampuma-asekouluttajia, joilla on oikeus antaa lupaviranomaisen edellyttämiä todistuksia em. harjoittelusta. Reserviläisliiton valtakunnallinen ampumataitopäivä järjestetään viikolla 20. Liiton jäsenyhdistyksissä järjestettävien tapahtumien tarkoituksena on tarjota jäsenille mahdollisuus tutustua ammuntaan lajina, opettaa turvallisen ammunnan perusteita sekä suorittaa vähintään yksi kymmenen laukauksen ampumasuorite, joka kirjataan mukaan prosenttiammuntakilpailuun. Lisäksi valtakunnallisella tapahtumalla tavoitellaan lisänäkyvyyttä Reserviläisliiton laajalle ampumatoiminnalle. Tapahtumasta tiedotetaan ennakkoon tiedotusvälineille ja sen paikallista tiedottamista tuetaan tiedotepohjalla. Lisäksi tapahtumaa esitellään näyttävästi liiton sisäisessä tiedotuksessa sekä Reserviläinenlehdessä. Reserviläisliitto on mukana myös ampumaharrastusfoorumin toiminnassa. Lisäksi järjestetään foorumin kehittämää ampumakorttikoulutusta, jonka puitteissa ammunnasta kiinnostunut henkilö voi hankkia ammuntaharrastuksessa tarvittavan osaamisen ja tietämyksen. Koulutuksen tavoitteena on opettaa turvallisen ammunnan perusteita sekä osaltaan luoda edellytyksiä aseluvan saamiselle. Lisäksi ampumaharrastusfoorumin kautta pyritään avustamaan niissä toimenpiteissä, joita uusi ampumaratalaki mahdollisesti ampumaratoja hallinnoivilta tahoilta edellyttää. 3

16 Toimintasuunnitelma Muut toimintamuodot Reserviläisten omaehtoinen toiminta ja kouluttaminen Kertausharjoitusten vähäisen määrän johdosta Reserviläisliitto kannustaa jäseniään ylläpitämään itse omaa kenttäkelpoisuuttaan osallistumalla yhdistysten ampuma- ja liikuntatoimintaan sekä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen järjestämään koulutukseen. Tähän pyritään mm. tiedottamalla toiminta- ja koulutusmahdollisuuksista suoraan jäsenistölle. Myös kohdennettu markkinointi esim. maantieteelliseltä tai aselajipohjalta on mahdollista. Reserviläisliitto kannustaa piirejään toteuttamaan yhteistyössä MPK:n maanpuolustuspiirien kanssa sen koulutukseen liittyvää suoramarkkinointia, jonka kohderyhmänä ovat erityisesti ne jäsenet, jotka ikänsä puolesta vielä kuuluvat reserviin. Vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen lisäksi jäsenille markkinoidaan Puolustusvoiminen paikallis- ja maakuntajoukkoja. Erityisesti miehistöön kuuluvia reserviläisiä aktivoidaan hakeutumaan paikallisjoukkoihin. Reserviläisliitto selvittää toimintavuoden aikana mahdollisuudet käynnistää MPK:n tarjoaman koulutuksen piirikohtainen suoramarkkinointi yhdessä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen sekä reserviläispiirien kanssa. Yhdistyksiä ja piirejä kannustetaan myös olemaan enemmän mukana MPK:n toiminnan suunnittelussa. Reserviläisliitolla on edustus MPK:n hallituksessa, sen alueellisissa ja Ilma- sekä Meripuolustuspiirien neuvottelukunnissa sekä monissa sen valiokunnissa ja muissa toimielimissä. Lisäksi osalla reserviläispiireistä on myös edustus vapaaehtoisen maanpuolustuksen alueellisissa neuvottelukunnissa. Yhteistyö MPK:n kanssa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen tehtävänä on ylläpitää, kehittää ja valvoa jäsenjärjestöjensä turvallisuus-, varautumis-, johtamis- ja kouluttajakoulutusta sekä sotilaallista koulutusta. Sen kurssimuotoisen koulutuksen järjestäjät tulevat pitkälti MPK:n jäsenjärjestöistä, joista Reserviläisliitto on suurin. Vuonna 2013 tehdyn kouluttajatutkimuksen mukaan suurimman (47 %) yksittäisen kouluttajaryhmän MPK:ssa muodostavat Reserviläisliiton jäsenet. Toimintavuonna Reserviläisliitto on aktiivisesti mukana MPK:n koulutuksen kehittämisessä. Painopisteenä on koulutuksen laadun ja tehokkuuden parantaminen. Koulutuksen monimuotoisuudesta ja alueellisesta kattavuudesta huolehditaan, jotta mahdollisimman monella Reserviläisliiton jäsenellä olisi mahdollisuus kehittää omaa poikkeusoloissa tarvittavaa osaamistaan MPK:n kursseilla. Tavoitteena on mm. se, että riittävä osa MPK:n sotilaallisesta kurssitarjonnasta on kohdennettu nykyisiin alueellisiin joukkoihin sijoitetuille tai sijoituskelpoisille reserviläisille. Yhteistyötä muiden maanpuolustusjärjestöjen kanssa kehitetään mm. johtamiskoulutuksessa. Reserviläisliitto järjestää yhdessä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kanssa erityisesti liiton jäsenille tarkoitettua verkkokouluttajakoulutusta, joka rahoitetaan Maanpuolustuksen Tuki ry:ltä saatavalla tuella. Tämän koulutuksen tavoitteena on lisätä MPK:n verkkokoulutusvalmiuksia kouluttamalla sille lisää PvMoodle -verkko-oppimisympäristön hallitsevia kouluttajia. Koulutus on tarkoitettu henkilöille, jotka toimivat MPK:n kursseilla johtajina tai kouluttajina silloin kun koulutus sisältää myös verkko-opiskelua. Tavoitteena on myös lisätä jäsenistön ja muiden suomalaisten tietoisuutta Reserviläisliiton keskeisestä roolista MPK:n toiminnassa sekä reservin sotilaallisten taitojen ylläpitäjänä. Tähän pyritään mm. tiedottamalla enemmän Reserviläisliiton ja sen jäsenten roolista koulutuksessa. Fyysisen kunnon ylläpito Reserviläisliitto pyrkii kannustamaan jäseniään fyysisen kunnon ylläpitoon. Päävastuu erilaisen liikuntatoiminnan järjestämisestä on liiton jäsenyhdistyksillä, joille painotetaan riittävien liikuntamahdollisuuksien tarjoamista jäsenille. Liitto tukee taloudellisesti liikuntavälineiden ja -tarvikkeiden hankintaa yhdistyksille sekä piireille. Yhteistyössä Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisurheiluliiton kanssa jäseniä kannustetaan liikkumaan ja urheilemaan entistä enemmän. Sähköisen kuntokortin markkinointia jatketaan ja nykyistä suurempi osa jäsenistöstä pyritään saamaan sen käyttäjiksi mm. tiedottamalla internetissä toimivasta järjestelmästä suoraan jäsenille. Yhdistyksiä ja jäseniä kannustetaan ottamaan osaa erilaisiin jotoksiin, marsseihin ja muihin kuntoliikuntatapahtumiin. Toimintavuonna pyritään lisäämään jäsenten tietoisuutta olemassa olevista liikunta- ja kuntoilumuodoista sekä -tapahtumista mm. pitämällä niitä esillä liiton nettisivuilla sekä tiedottamalla niistä suoraan jäsenille. 4

17 Toimintasuunnitelma 2014 Reserviläisten laaja kilpailu-, urheilu- ja liikuntatoiminta jatkuu toimintavuonna koko reserviläiskentässä. Valtakunnantasolla sen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Reserviläisurheiluliitto, jonka suurin jäsenjärjestö Reserviläisliitto on. Järjestöjen yhteinen perheliikuntapäivä järjestetään syyskuun alkupuolella eri puolilla maata. Maanpuolustustahdon hyväksi tehtävä työ Toiseksi päätavoitteeksi Reserviläisliiton nykyisessä strategiassa on määritelty suomalaisten maanpuolustustahdon hyväksi tehtävän työn tehostaminen. Tähän luetaan kuuluvaksi paitsi erilaiset maanpuolustusjuhlat ja muut aatteelliset tilaisuudet, myös kaikki julkinen toiminta ja tiedotus, jota liitto sekä sen piirit ja yhdistykset harjoittavat. Reserviläisliitto painottaa yhdistyksilleen ja piireilleen tämän työn tärkeyttä korostaen erityisesti paikallisen ja maakunnallisen tiedotustoiminnan tärkeyttä. Riittävä näkyvyys mediassa on tärkeää suomalaisten maanpuolustustahdon kannalta, koska valtaosa suomalaisista saa käsityksen maanpuolustuksesta ja vapaaehtoisesta maanpuolustustyöstä tiedotusvälineiden kautta. Syksyllä pyritään toteuttamaan liiton ensimmäinen aatteellinen, koko valtakunnan kattava yhteistapahtuma. Tämän myötä liiton yhteistapahtumien kirjo laajenisi kattamaan myös aatteellisen toiminnan. Toimintavuonna kartoitetaan piirien ja yhdistysten kouluissa harjoittama, maanpuolustukseen liittyvä esittelyja luentotoiminta. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet käynnistää vastaava toiminta koko maan alueella. Yhdistysten ja piirien aatteellista työtä tuetaan mm. laajalla esittely- ja messumateriaalilla, koulutuksella ja hakemuksesta myönnettävällä taloudellisella tuella. Lisäksi yhdistyksillä ja piireillä on mahdollisuus veloituksetta ylläpitää omia nettisivuja liiton internet-sivujen yhteydessä. Yhdistyksiä kannustetaan olemaan läsnä myös Facebookissa ja muualla sosiaalisessa mediassa. Toiminta-vuoden aikana laaditaan esittelymateriaalia myös varuskunnissa käytettäväksi. Reserviläisliitto harjoittaa itse laajaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa. Toimintavuonna varaudutaan lisäksi osallistumaan yhteen valtakunnantason messutapahtumaan. Joensuun syyskokoustapahtuman yhteydessä järjestetään valtakunnallinen maanpuolustusjuhla. Veteraani- ja perinnetyö Reserviläisliitto on laajasti mukana veteraani- ja veteraaniperinnetyössä. Perinteiseen tapaan liitto on toimintavuonna mukana Sotiemme Veteraanit -keräyksessä mm. tukemalla paikallisia varusmieskeräyksiä, järjestämällä omaa keräystoimintaa sekä olemalla mukana keräykseen liittyvissä myyntikampanjoissa. Jäsenyhdistyksille suositellaan osallistumista vähintään valtakunnalliseen keräystempaukseen, joka järjestetään yhdessä Suomen Reserviupseeriliiton kanssa. Yhdistysten ja kerhojen oma keräystoiminta pyritään mahdollisimman laajasti keskittämään yhteiseen tempauspäivään, josta tiedotetaan kattavasti. Paikallista tiedottamista tuetaan tiedotepohjalla. Myös muu yhteistoiminta sotiemme veteraaneja edustavien järjestöjen kanssa jatkuu laajana niin liitto-, piiri- kuin yhdistystasollakin. Useat liiton jäsenyhdistykset tukevat paikallisten veteraaniyhteisöjen toimintaa sekä avustavat yksittäisiä veteraaneja. Monet henkilöjäsenet toimivat erinäisten veteraaniyhteisöjen luottamustehtävissä. Veteraaniperinnetyön suunnittelu jatkuu toimintavuonna ja työstä vastaa liiton veteraaniyhteistyö-ryhmä. Suunnittelu tapahtuu yhteistyössä valtakunnallisten veteraanijärjestöjen ja Tammenlehvän Perinneliiton kanssa. Myös Suomen Reserviupseeriliiton kanssa pyritään yhteisiin linjauksiin. Hengellinen toiminta Valtakunnallisesti toteutettava Joulutulet on toimintavuoden hengellisen toiminnan päätapahtuma. Paikkakunnilla toteutettavaan joulunalustapahtumaan pyritään samaan mukaan mahdollisimman paljon liiton jäsenyhdistyksiä. Tavoitteena on myös mahdollisimman suuri medianäkyvyys mm. valtakunnallisen ja paikallisen tiedotuskampanjan avulla. Yhdistysten tiedottamista tuetaan tiedote-pohjalla. Joulutulet-tapahtuman ohjeistamiseen kiinnitetään toimintavuonna erityistä huomiota. Tätä pyritään tekemään yhdessä mm. Suomen kirkon kanssa. Lisäksi hengellistä toimintaa toteutetaan oheistoimintatyyppisenä mm. liiton syyskokoustapahtuman yhteydessä. Myös monien muiden liiton, piirien ja yhdistysten toimintavuoden aikana järjestämiin tilaisuuksien liittyy kenttähartaus tai muu hengellinen osio. Naisten toiminta Jo perinteeksi muodostunut Naisten koulutuspäivä järjestetään Lohtajan ampuma- ja harjoitusalueella Kokkolassa. Lisäksi Reserviläisliittoa pyritään esittelemään 2-3 paikallisessa Poliisipäivässä. Tapahtuma on valtakunnallinen, samana päivänä tapahtuva 5

18 Toimintasuunnitelma 2014 tempaus, jolloin poliisi jalkautuu eri puolilla maata esittelemään toimintaansa ja kalustoaan. Reserviläisliiton toimintaa esitellään myös ainakin yhdessä, vähintään maakunnallisen tason kesätapahtumassa. Toimintavuonna järjestetään valokuvakilpailu, jonka tavoitteena on kuvata erilaista reserviläistoimintaa, lisätä liiton tunnettuutta sekä viestiä kuvilla liiton toimintavuoden teemasta, joka on Reservi - maanpuolustuksemme perusta. Kilpailun voittaja palkitaan liiton syyskokoustapahtuman yhteydessä Joensuussa. Perinteistä huipputapahtumaa ei toimintavuonna järjestetä. Kansainvälinen toiminta Reserviläisliitto harjoittaa toimintavuonna yhteistoimintaa erityisesti aiemmin AESOR:na tunnetun CISORjärjestön kanssa (Confédération Interalliée des Sous- Officiers de Réserve). CISOR:n halli-tuksen kokouksiin ja muihin tapahtumiin osallistutaan kahden hengen delegaatiolla. Tavoitteena on mm. CISOR:n hallintojärjestelmän nykyaikaistaminen ja tehostaminen. Lisäksi tuetaan pyrkimyksiä kehittää yhteistyötä CIOR- ja NRFC-järjestöjen kanssa. CISOR-yhteistyön ohella pyritään tiivistämään perinteistä yhteistyötä Viron Kaitseliiton kanssa. Myös Venäjälle suuntautuva yhteistyö on mahdollista. Lisäksi tavoitteena on lisätä jäsenistön osallistumismahdollisuuksia kansainväliseen reserviläistoimintaan. Lähinnä liiton Facebook-sivuilla kerrotaan erilaisista, Euroopassa järjestettävistä reserviläistapahtumista, joihin myös Suomesta voidaan osallistua. Yhdistysjohdon koulutus Yhdistysjohdolle tarkoitettu koulutus jatkuu vuonna Yhdessä OK-opintokeskuksen, Puolustusvoimien ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kanssa toteutettavan koulutuksen tavoitteena on kehittää yhdistysten luottamushenkilöiden valmiuksia tehtäviensä hoitamiseen. Lisäksi pyritään järjestämään yhdistysten tiedotustoimintaa käsittelevää koulutusta. Yhdistysjohdon koulutuksessa pyritään antamaan yhdistysten ja piirien luottamushenkilöille perus-tietoa yhdistyslain velvoitteista ja määräyksistä, Reserviläisliiton organisaatiosta ja toiminnasta sekä yhteistoiminnasta liiton kanssa ja jäsenyhdistysten käytössä olevista palveluista. Toimintavuonna järjestetään 4-5 yksipäiväistä tilaisuutta. Huomiota kiinnitetään erityisesti siihen, että mahdollisimman suuri osa yhdistyksistä lähettäisi edustajiaan koulutustilaisuuksiin ja, että he olisivat ensisijaisesti uusia järjestöaktiiveja. Reserviläispiirejä kannustetaan järjestämään omille jäsenyhdistyksilleen uuteen Maanpuolustusrekisteriin liittyvää koulutusta. Tätä tuetaan piirien rekisterivastaaville tarkoitetulla koulutustilaisuudella, joka pidetään tammikuussa. Tarvittaessa voidaan järjestää myös muuta, yhdistystoimintaan liittyvää koulutusta yhteistoiminnassa reserviläispiirien ja OK-opintokeskuksen kanssa. Näiden kurssien sisältö voidaan sopia ta-pauskohtaisesti. Piirijohdon koulutus Suomen Reserviupseeriliiton kanssa järjestetään reservipiirien toiminnanjohtajille tarkoitetut koulutus- ja neuvottelupäivät maalis- ja elokuussa. Tavoitteena on antaa toiminnanjohtajille valmiudet toteuttaa reserviläistoimintaa piireissä liittojen kokousten ja hallituksen päättämällä tavalla. Neuvottelupäivien järjestelyistä vastaa toimintavuonna Reserviläisliitto. Reserviläisliiton piiri-info järjestetään kahdeksassa reserviläispiirissä. Parin tunnin mittaiset tilaisuudet on tarkoitettu lähinnä yhdistysten puheenjohtajille sekä muille, keskeisille luottamushenkilöille. Niissä käydään läpi mm. puolustusvoimien asioita, ajankohtaisia laki- ja muita hankkeita sekä Reserviläisliiton omia asioita. Vuodesta 2013 lähtien piiri-info on järjestetty kussakin reserviläispiirissä kahden vuoden välein. Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Reserviläisliitto on yksi VAPEPA:n jäsenjärjestöistä ja osallistuu myös toimintavuonna sen toimintaan. Käytännön toimintaa on lähinnä yhdistystasolla, joissa ylläpidetään hälytysryhmiä tai, joiden jäsenet ovat muuten mukana vapaaehtoisen pelastuspalvelun toiminnassa. Reserviläisliitto markkinoi vapaaehtoista pelastuspalvelua aiempaa enemmän ja näyttävämmin toimintavuoden aikana. Liitto kannustaa yhdistyksiään ja niiden henkilöjäseniä mukaan vapaaehtoisen pelastuspalvelun toimintaan ja/tai perustamaan omia, reserviläisistä koostuvia hälytysryhmiä. Tavoitteena on myös reserviläisten osaamisen parempi hyödyntäminen ja näkyvyys vapaaehtoisessa pelastuspalvelussa. Sidosryhmäyhteistyö Reserviläisliitto jatkaa toimintavuonna yhteistyötä erilaisten järjestöjen ja muiden yhteistoimintata-hojen 6

19 Toimintasuunnitelma 2014 kanssa. Liiton yhteistyökumppaneita ovat mm. Puolustusvoimat ja -ministeriö, Sisäasianministeriö, Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Maanpuolustuksen Tuki ry, Reserviläisurheiluliitto, Maanpuolustusyhtiö, URLUSsäätiö, VAPEPA sekä monet muut tahot. Yhteistoiminta jatkuu erityisen tiiviinä Suomen Reserviupseeriliiton kanssa niin liitto-, piiri- kuin yhdistystasollakin. Liitto pyrkii edistämään myös Reserviläisliiton ja muiden maanpuolustusjärjestöjen sekä maanpuolustuksellisten tahojen välistä yhteistyötä. Myös sidosryhmäviestintään kiinnitetään huomiota. Reserviläisliitto pyrkii lähestymään jatkossa kaikkia sidosryhmiään vähintään neljä kertaa vuodessa sähköisen viestinnän keinoin. Reserviläisliiton edustukset eri yhteistyöelimissä ja -organisaatioissa on esitelty Yhdistysjohdon käsikirjassa. Tarvittaessa liiton hallitus ja valiokunta nimeää edustajia uusiin yhteistyöelimiin. 4. Jäsenkehitys- ja -huolto Jäsenmäärätavoitteet Reserviläisliiton jäsenmäärä kääntyi vahvaan kasvuun 1990-puolivälissä tapahtuneen sääntö- ja nimimuutoksen jälkeen. Kasvu jatkui vuoteen 2012 saakka, jolloin se yllättäen katkesi. Taustalla oli liittyneiden määrässä tapahtunut, noin kolmanneksen lasku. Vuonna 2013 jäsenhankintaa tehostettiin piiriseminaareilla, suoritusperusteisen piiritukijärjestelmän muutoksilla sekä parantamalla henkilökohtaisen jäsenhankintakilpailun palkintoja. Samalla lisättiin jäsentilanteeseen ja -hankintaan liittyvää seurantaa sekä viestintää. Toimenpiteiden seurauksena liittyneiden määrät kääntyivät kasvuun ja jäsenkehitys saatiin taas nousuun. Toimintavuoden tavoitteena on jäsenkasvun ylläpitäminen niin, että maksaneiden jäsenten määrä kasvaa vuoden 2014 aikana kahdella prosentilla. Lisäksi tavoitteena on, että vuoden 2014 lopulla seitsemän prosenttia liiton jäsenistä olisi ns. uusia jäseniä eli heidän jäsenyytensä olisi alkanut toimintavuoden aikana. Tavoitteisiin pyritään viestinnällä ja rahapalkkioilla. Jäsenkehitykseen ja -hankintaan liittyvässä tiedotuksessa otetaan huomioon vuoden 2013 jäsenryhmätöissä esiin nousseita asioita. Tiedotukessa korostetaan reserviläistoiminnan ja -koulutuksen aiempaa tärkeämpää merkitystä puolustuksessamme. Jäsenkasvusta maksettavat rahapalkkiot on kuvattu tarkemmin luvussa viisi. Henkilökohtainen jäsenhankintakilpailu Vuonna 2014 järjestetään henkilökohtainen jäsenhankintakilpailu. Sen tuloksia laskettaessa huo-mioidaan jokainen, vuoden 2014 aikana jäsenmaksunsa ensimmäistä kertaa maksanut uusi jäsen. Jäsenmaksulaskutuksen aikataulun johdosta kilpailukausi on käytännössä Ne uudet jäsenet, jotka eivät saa jäsenmaksulaskua vuonna 2014, huomioidaan vuoden 2015 kilpailussa. Jäsenhankintakilpailuun osallistuu jokainen em. aikana liittoon saapunut, sähköinen tai paperinen ilmoitus uudesta jäsenestä, johon on selkeästi merkitty tieto siitä, kuka on jäsenhankkija. Mukaan ei lasketa niitä henkilöitä, jotka ovat jo jäsenenä jossain toisessa liiton jäsenyhdistyksessä. Vuoden 2014 jäsenhankintakilpailussa palkinnot ovat seuraavat: - Kilpailun voittaja, 500 euron matkalahjakortti tai vastaava tuki yhdistyksen toimintaan - Vähintään 20 jäsentä, risteilylahjakortti - Vähintään 15 jäsentä, hotellilahjakortti - Vähintään 10 jäsentä, sissipuukko M/95 - Vähintään 5 jäsentä, RES-vyö - Vähintään 1 jäsen, RES-lippis Vuoden 2014 jäsenhankintakilpailun markkinointiin kiinnitetään erityistä huomiota ja kilpailun väli-aikatietoja julkaistaan vuoden mittaan. Kilpailun lopulliset tulokset julkaistaan vuoden 2015 alussa. Yhdistysten ja piirien toimenpiteet Reserviläisliitto seuraa toimintavuonna säännöllisesti piiriensä jäsenkehitystä ja liittyneiden määriä. Jäsenkehitystä käsitellään myös liiton viestinnässä erityisesti piirien suuntaan. Heikon kehityksen alueisiin kiinnitetään muita enemmän huomiota ja niihin suunnataan tapauskohtaisesti päätettäviä tukitoimenpiteitä. Piirejä kannustetaan seuraamaan omien yhdistystensä jäsenkehitystä ja liittyneiden määriä. Tarvittaessa piirejä tuetaan mm. yhdistysten välisen jäsenhankintakilpailun käynnistämisessä. Jäsenhuolto Jäsenhankinnan lisäksi painotetaan jäsenhuollon merkitystä. Yhdistyksiä kannustetaan seuraamaan omaa jäsenkehitystään, olemaan säännöllisesti yhteydessä omaan jäsenistöönsä sekä ylläpitämällä ajan tasalla olevia internet-sivuja. Erityisesti kannustetaan olemaan yhteydessä uusiin jäseniin sekä niihin jäseniin, joiden 7

20 Toimintasuunnitelma 2014 jäsenmaksun maksaminen on syystä tai toisesta viivästynyt. Reserviläisliitto lähettää jokaiselle liittyneelle noin viikon viiveellä sähköisen uutiskirjeen tai vaihto-ehtoisesti perinteisen kirjeen. Lisäksi syksyllä ollaan yhteydessä maksamattomiin jäseniin uutiskirjeiden ja tekstiviestien avulla. Yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa selvitetään mahdollisuudet lähestyä muutama vuosi sitten kotiutuneita sekä kertausharjoituksiin kutsuttavia reserviläisiä. Vastaavia selvityksiä tehdään myös piiritasolla yhdessä Puolustusvoimien aluetoimistojen kanssa. Jäsenedut ja -alennukset Vuonna 2014 Reserviläisliiton jäsenyhdistysten henkilöjäsenet ovat oikeutettuja seuraaviin jäsenetuihin ja -alennuksiin: - ST1-polttoneste-etu. Liiton jäsenkortilla saa käteisellä tai pankkikortilla maksettaessa ST1-ketjun asemilla tankattaessa vähintään 0,5 sentin alennuksen litralta bensiini- ja dieselostoista. Alennus on asemakohtainen ja useimmiten em. alennusta suurempi. Etu on voimassa myös miehitetyillä Shell-asemilla. - Pohjolan vakuutusedut. Solmitun vakuutussopimuksen nojalla liiton jäsen voi hankkia Pohjolasta jäsenetuhintaan matka- ja matkatavaravakuutuksen, autokaskon, henki- ja tapaturmavakuutuksen, lisäeläkevakuutuksen sekä superkotivakuutuksen. - Hotellisopimus. Toimintavuonna käytössä on S-ryhmän kanssa hotellisopimus, jota jäsen voi hyödyntää majoittuessaan mm. Sokos, Radisson Blu ja Holiday Club -hotelleissa. - Suomen Sotilas -lehti. Jäsenillä on mahdollisuus tilata Suomen Sotilas -lehden vuosikerta jäsenhintaan. Tarjous koskee kaikkia Reserviläisliiton jäseniä. Toimintavuonna jatketaan jäsenetujen markkinointia mm. sähköpostilla ja liiton nettisivujen avulla. Lisäksi toimintavuonna pyritään kehittämään uusia jäsenetuja mm. yritysyhteistyön kautta. 5. Talous Vuoden 2014 talouden perusteet Reserviläisliiton talouden 2014 perustana on 11,5 euron suuruinen liittomaksu, joka sisältyy jokaisen liiton jäsenyhdistyksen henkilöjäsenen vuosittaisen jäsenmaksuun. Lisäksi maksuun sisältyvät oman yhdistyksen ja piirin määrittämät maksuosuudet sekä Reserviläinen-lehden 7,5 euron suuruinen jäsentilausmaksu. Jälkimmäistä maksua ei peritä nuorisojäseniltä eikä niiltä jäseniltä, joiden kotitalouteen jo muuten tulee Reserviläinen-lehti. Varsinaisen toiminnan kulut vuonna 2014 ovat euroa. Jäsenmaksutuloilla tästä katetaan noin 56 %, omalla varainhankinnalla noin 21 %, yleisavustuksilla noin 17 %, järjestötoiminnan tuotoilla noin 6 % ja korko- sekä osinkotuotoilla alle puoli prosenttia. Liittomaksu säilyy ennallaan mutta joidenkin tuotteiden ja palveluiden hinnat nousevat. Liiton omaan varainhakintaan liittyy myös tammikuun jäsenmaksulaskutuksen yhteydessä toteutettava Velvollisuus suoritettu -myyntikampanja ja liiton jäsenmerkkien sekä ampuma- ja senioriturvan markkinointi. Lisäksi myydään ilmoitustilaa Reserviläinen-lehdistä yritysyhteistyökumppaneille. Toimintavuonna toteutetaan lisäksi liiton tulevaan juhlavuoteen liittyvää markkinointia. Toiminnan tukijat Reserviläisliitto saa vuosittain merkittävää tukea erilaisilta säätiöiltä, yrityksiltä ja muita yhteisöiltä. Pääsääntöisesti tuen kanavoi liitolle Maanpuolustuksen Tuki ry, joka vastaa RES:n, RUL:n, MPKL:n, NVL:n ja MPK:n lahjoitusvarojen hankinnasta. Lisäksi MPT kanavoi Puolustusministeriön vuosittaisen tuen Reserviläisliiton ja muiden jäsenjärjestöjensä käyttöön. Maanpuolustuksen Tuki ry tukee Reserviläisliittoa toimintavuonna noin eurolla. Lisäksi liitto saa MPT:n kautta Puolustusministeriöltä tukea, jonka suuruus selviää vasta tammikuussa Erityisen merkittävä tukija Reserviläisliitolle on URLUSsäätiö, jonka euron suuruisella vuokratuella katetaan liiton toimitilakustannukset. Reserviläisliitto saa vuosittain tukea myös Aliupseerien Huoltosäätiöltä (AHS), joka on Reserviläis-liittoa ja sen jäsenistöä tukeva säätiö. AHS varautuu tukemaan liittoa toimintavuonna euron suuruisella toimintatuella. Tuet piireille ja yhdistyksille Reserviläisliiton varsinaisen toiminnan kuluista yli viidennes käytetään tukitoimintaan, jonka piirissä ovat Reserviläisurheiluliitto, reserviläispiirit sekä osittain liiton jäsenyhdistykset. Toimintavuonna nämä tuet jakautuvat seuraavasti: 8

21 Toimintasuunnitelma Reserviläisurheiluliitolle suunnataan noin euron suuruinen jäsenmaksu, joka käytetään reserviläisurheilun, -liikunnan ja kilpailujen järjestämiseen paikallisella, maakunnallisella ja valtakunnallisella tasolla. Maksu määräytyy RESUL:n sääntöjen mukaisesti sen jäsenjärjestöjen maksaneiden jäsenten määrän pohjalta. - Jokaiselle reserviläispiirille maksetaan toimintavuoden aikana euron suuruinen toimintatuki. Tästä tuesta 240 euroa maksetaan kuukausittain ja 600 euroa kertasuorituksena, kun ¾ piirin jäsenyhdistyksistä on raportoinut vuoden 2013 toiminnastaan liitolle internetissä tai erillisellä toimintalomakkeella. - Kuukausittaisen piirituen ohella reserviläispiireillä on mahdollisuus saada suoritepohjaisia palkkioita euroa / piiri. Tuki maksetaan asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. - Lisäksi reserviläispiireillä on mahdollisuus saada hakemuksesta tukea erilaisiin ATK-hankintoihin. Tähän tukeen on toimintavuonna varattu euroa. - Myös yhdistysten on mahdollista saada liitosta tukea erilaisten projektien, erityisen toiminnan tai hankintojen rahoittamiseen. Tukea on haettava erillisellä hakemuksella ja myönnettävä maksimituki yhdelle hankkeelle tai hankinnalle on euroa. Yhdistysten projektitukeen on liiton talousarviossa varattu euroa. Toimintavuonna piiritukien maksu perustuu vuonna 2012 tehtyihin, piirikohtaisiin yhteistyösopimuksiin, joissa on sovittu piirituen saamisen edellyttävistä tehtävistä. Suoritusperusteinen piirituki Kuukausittaisen piirituen lisäksi reserviläispiirit voivat saada ns. suoritusperusteista piiritukea, jota maksetaan asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Vuonna 2014 tukea maksetaan seuraavien kriteereiden pohjalta: Jäsenkasvu - Reserviläispiirin maksaneiden jäsenten määrä nousee vuoden 2014 aikana, maksetaan 300 euron palkkio - Reserviläispiirin maksaneiden jäsenten määrä kasvaa yhden prosentin, maksetaan yhteensä 500 euron palkkio - Reserviläispiirin maksaneiden jäsenten määrä kasvaa kaksi prosenttia, maksetaan yhteensä euron palkkio - Reserviläispiirin maksaneiden jäsenten määrä kasvaa 4 prosenttia, maksetaan lisäksi euron palkkio - Reserviläispiirin maksaneiden jäsenten määrä on vuosina noussut jokaisena vuotena vähintään kolme prosenttia, maksetaan lisäksi euron palkkio Tukea maksetaan alkaen kuukausittain mikäli em. tavoitteet täyttyvät. Vertailulukuna on maksaneiden jäsenten määrä per Uusien jäsenten määrä - Uusien jäsenten osuus piirin kokonaisjäsenmäärästä on vuoden 2014 lopulla yli 5 prosenttia, maksetaan 500 euroa - Uusien jäsenten osuus piirin kokonaisjäsenmäärästä on vuoden 2014 lopulla yli 6 prosenttia, maksetaan yhteensä euroa - Uusien jäsenten osuus piirin kokonaisjäsenmäärästä on yli vuoden 2014 lopulla 7 prosenttia, maksetaan yhteensä euroa Tuki maksetaan tammikuun 2015 alussa niin, että välillä piirin jäsenyhdistyksiin liittyneiden henkilöiden kokonaismäärä suhteutetaan piirin kokonaisjäsenmäärään per Laskennassa huomioidaan vain ne uudet jäsenet, jäsenyys jatkuu vuonna Yhdistysten projektituki Reserviläisliiton jäsenyhdistyksillä ja piireillä on toimintavuonna mahdollisuus saada liitolta taloudellista tukea toimintaan tai hankintoihin, jotka edesauttavat tai kehittävät jäsenhankintaa, jäsenaktiivisuutta tai toimintaa. Tukea varten on varattu euron määräraha liiton talousarvioon. Tätä ns. yhdistysten projektitukea voi saada mm. asehankintoihin, ampumarata- ja toimitilahank-keisiin, kantolippujen hankintaan, erilaisiin koulutusvälinehankintoihin sekä toiminnallisiin hankkeisiin. Ehtona on, että kyseessä on kertaluontoinen hankinta tai hanke. Tukea myönnetään ja sitä haetaan liiton hallituksen hyväksymän projektitukiohjeistuksen pohjalta. Käytössä on erillinen hakulomake. 6. Yhdistys- ja jäsenpalvelut Yhdistys- ja jäsenpalvelun yleinen kuvaus Reserviläisliiton tavoitteena on tarjota piireilleen ja yhdistyksilleen hyvätasoista ja kattavaa palvelua. Pyrkimyksenä on kehittää Reserviläisliitosta entistä paremmin järjestökentän toivomusten mukaan toimiva organisaatio. Vuonna 2014 yhdistyspalveluiden kehittämistä jatketaan. Kehittämisessä tukeudutaan soveltuvin osin RES strategiaan, vuonna 2013 tehtyyn järjestökuvatutkimukseen sekä vuosittaisiin jäsentyytyväisyys- 9

22 Toimintasuunnitelma 2014 kyselyihin, jollainen tehdään myös toimintavuoden alussa. Yhdistysten, piirien ja liiton toiminta on kattavan järjestövakuutuksen piirissä. Vakuutusosakeyhtiö Pohjolasta hankittu vakuutus pitää sisällään esinevakuutuksen, toiminnan keskeytysvakuutuksen, vastuuvakuutuksen, oikeusturvavakuutuksen, toissijaisen autovakuutuksen sekä koko jäsenistön kattavan matkavakuutuksen silloin kuin liikkuminen tapahtuu järjestötehtävien tai -toiminnan puit-teissa. Lisäksi Reserviläisliitolla on voimassa vakuutus, joka antaa puolustusvoimien edellyttämän vakuutusturvan sen reserviläisille järjestämissä ampumakilpailuissa. Uuden jäsenrekisterin käyttöönotto Uusi Maanpuolustusrekisteri otetaan käyttöön vuoden 2014 alussa. Reserviläisliiton lisäksi sitä käyttävät myös Suomen Reserviupseeriliitto ja Maanpuolustuskiltojen liitto, joista jälkimmäinen siirtyy samalla keskitettyyn jäsenmaksulaskutukseen. Uudistuksen myötä yksittäisten jäsenten jäsentiedoissa näkyvät jatkossa RES- ja RUL-jäsenyyksien lisäksi myös MPKL-jäsenyydet. Reserviläisliitto järjestää piiritason käyttäjille perehdyttämistilaisuuden Vantaalla. Yksipäiväisessä tilaisuudessa käydään läpi ja opetetaan uuden jäsenrekisterin toimintaa. Reserviläispiirejä kannustetaan järjestämään vastaavia koulutustilaisuuksia omille jäsenyhdistyksilleen vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana. Näitä tilaisuuksia tuetaan pyydettäessä ja mahdollisuuksien mukaan. Uuden rekisterin käyttöönoton myötä yhdistyksille ja piireille jaetaan uudet käyttäjätunnukset ja salasanat. Täysien käyttöoikeuksien lisäksi käyttöön tulee myös tunnuksia, jotka mahdollistavat vain rekisteritietojen katselun. Kaikki tunnukset ja salasanat ovat jatkossa henkilökohtaisia. Toimintavuoden alussa tarkennetaan se, miten ja keille käyttöoikeuksia annetaan. Uuden jäsenrekisterin myötä jäsenmaksulaskuja aletaan lähettää myös sähköpostilla. Tämän johdosta muutokset perinteisiin laskutusaikatauluihin ja -tapoihin ovat mahdollisia. 7. Sääntömääräinen hallinto Liiton kokoukset Toimintavuonna järjestetään kaksi liiton yleistä kokousta. Vuoden 2013 toimintakertomus ja tilinpäätös käsitellään Hattulassa järjestettävässä, yksipäiväisessä vuosikokouksessa. Joensuussa järjestettävä syyskokous tekee päätökset vuoden 2015 toiminnasta ja taloudesta sekä valitsee hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle. Ylimääräisiä kokouksia järjestään tarvittaessa. Liittohallitus Reserviläisliiton hallitukseen kuulu toimintavuonna puheenjohtajan lisäksi 27 varsinaista jäsentä niin, että jokaisesta piiristä on vähintään yksi hallitusedustaja. Hallituksen työskentelyä johtaa puheenjohtaja Mikko Savola, jonka tukena ovat hallituksen keskuudestaan valitsemat varapuheenjohtajat. Liittohallitus kokoontuu toimintavuoden aikana neljä kertaa. Aiemmasta poiketen erillistä järjestäytymiskokousta ei pidetä vaan liittohallitus järjestäytyy vuoden ensimmäisen kokouksensa yhteydessä. Tässä kokouksessa hallitus valitsee myös varapuheenjohtajat. Reserviläisliiton hallituksen toimintatapoja kehitetään vuoden 2014 aikana niin, että se keskittyy aiempaa enemmän toiminnan linjauksin ja vähemmän juoksevien asioiden hoitoon. Liiton valiokunta Reserviläisliiton hallituksen apuna toimii valiokunta, joka vastaa liiton toiminnan ja talouden suunnittelusta sekä juoksevien asioiden hoidosta. Liiton puheenjohtajan luotsaama valiokunta kootaan hallituksen keskuudesta. Valiokunnan sihteerinä ja esittelijänä on liiton toiminnanjohtaja. Liiton valiokunnan apuna toimii määräaikaisia ja pysyviä toimielimiä sekä työryhmiä, joita valiokunta tarvittaessa muodostaa. Valiokunta myös määrittää niiden tehtävät ja nimeää niiden jäsenet. Puheenjohtajisto Reserviläisliiton puheenjohtajisto hoitaa liiton juoksevia asioita ja vastaa osaltaan valiokunnan käsittelyyn tulevien asioiden valmistelusta. Lisäksi puheenjohtajistolle on keskitetty henkilöstö- ja huomionosoitusasioihin liittyvä valmistelu sekä osin päätökset. Puheenjohtajiston työskentelyä johtaa liiton puheenjohtaja ja sen jäseninä ovat liiton varapuheenjohtajat. Puheenjohtajiston sihteerinä ja esittelijänä on liiton toiminnanjohtaja. Liiton toimisto Reserviläisliiton hallituksen ja valiokunnan tukena toimii liiton Helsingissä sijaitseva toimisto, jonka työsken- 10

23 Toimintasuunnitelma 2014 telyä johtaa liiton toiminnanjohtaja. Lisäksi liiton palveluksessa on järjestöpäällikkö ja sihteeri/assistentti. Liiton toimiston tehtävien hoidossa tukeudutaan osin ostopalveluihin. Jäsenrekisteristä ja hallintopalveluista sekä liiton jäsenlehden, Reserviläisen kustantamisesta vastaa liiton osin omistama Maanpuolustusyhtiö MPY Oy. Jäsenlehden osalta kustantajamuutokset ovat toimintavuoden aikana mahdollisia. Toimintavuonna selvitetään yhdessä muiden maanpuolustusjärjestöjen kanssa mahdollisuudet järjestöjen yhteisen tiedottajan palkkaukseen. Reserviläispiirit Liiton hallituksen, valiokunnan ja toimiston tukena toimivat maakunnalliset reserviläispiirit, joiden tehtävänä on vastata ja osin toteuttaa Reserviläisliiton toimintasuunnitelman mukainen toiminta omalla toimintaalueellaan niin, että paikallisyhdistysten toiminta on mahdollisimman tehokasta ja koordinoitua. Reserviläispiirien toimintaa johtavat niiden puheenjohtajat ja hallitukset, joiden apuna valtaosassa piireistä toimii piirin toiminnanjohtajan johtama piiritoimisto. Liitto tukee piirien toimintaa taloudellisesti sekä koulutuksella ja ohjeistuksella. Reserviläisyhdistykset Reserviläisliittoon kuuluu toimintavuonna 350 paikallista yhdistystä, joiden toimintatavat ja jäsenyyslinjaukset vaihtelevat. Paikallisyhdistysten tehtävänä on toteuttaa varsinainen reserviläistoiminta niin, että se parhaalla mahdollisella tavalla edistää Reserviläisliiton sääntömääräisiä tarkoitusperiä ja tavoitteita. Paikallisyhdistysten toimintaa tukee ensisijaisesti oma piiri mutta myös liitto. Tuen eri muodot on kuvattu kattavasti Yhdistysjohdon käsikirjassa sekä liiton internetsivuilla. 8. Reserviläisliitto 60 vuotta Reserviläisliiton perustamisesta tulee keväällä 2015 kuluneeksi 60 vuotta. Vuosi 2015 toteutetaan juhlavuotena, joka sisältää valtakunnallisia ja maakunnallisia tapahtumia sekä palkitsemisia. Juhlavuoden päätapahtumat järjestetään Helsingissä sekä liiton käyttöön vuokrattavalla risteilyaluksella. Risteilyn markkinointi alkaa keväällä 2014 niin, että myös piireillä on rooli markkinoinnissa. Kullekin reserviläispiirille määritellään osallistujatavoite, jonka saavuttaminen oikeuttaa merkittävään rahapalkkioon. Päävastuun markkinoinnista kantaa Reserviläisliitto ja yhteistyökumppaniksi valittu Matkapojat Oy, joka vastaa myös risteilyn myynnistä ja siihen liittyvästä laskutuksesta sekä liityntäkuljetuksista. Risteilyä markkinoidaan mm. sähköisillä uutiskirjeillä, lehti-ilmoituksilla ja suoramarkkinoinnilla. Syksyllä 2015 järjestetään maakunnallisia, liiton juhlavuoteen liittyviä tapahtumia, joiden järjestelyvastuun kantavat reserviläispiirit. Liitto tukee näitä tapahtumia taloudellisesti. Tuen suuruus on sidottu juhlaristeilyyn liittyvän osallistujatavoitteen täyttymiseen. Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlavuosi huipentuu Porissa, jossa järjestetään liiton sääntömääräinen syyskokoustapahtuma. Porin kokous- ja juhlatapahtuman yhteydessä tarkastellaan ainakin liiton kehitystä vuonna 1995 tapahtuneen sääntö- ja nimimuutoksen jälkeen. Juhlavuonna 2015 käyttöön otetaan vain liiton erityisinä merkkivuosina myönnettävä Erikoisluokan ansiomitali ja siihen liittyvä 60-vuotissolki sekä erittäin pitkäaikaisille jäsenille tarkoitettu jäsenmerkki. Näiden markkinointi alkaa syksyllä Lähivuodet Reserviläisliitto sekä osin myös sen piirit ja yhdistykset joutuvat suunnittelemaan toimintaansa aiempaa pidemmällä aikajänteellä. Tätä edellyttää esim. lisääntynyt yhteistoiminta puolustusvoimien kanssa. Liiton vuoden 2015 toiminnan suunnittelu käynnistyy ja tarkentuu osin vasta ensi syksynä mutta jo nyt on lyöty lukkoon seuraavien tapahtumien ajankohtia. - Veteraanikeräyksen tempauspäivä, kautta maan Reserviläisliiton vuosikokous ja juhlaristeily, Helsinki Reserviläisten ampumataitopäivä, kautta maan viikko 20 ( ) - Syyskokoustapahtuma, Pori Joulutulet, kautta maan viikko 51 ( ) Yhdistysten ja piirien tulee ottaa em. päivämäärät huomioon vuoden 2015 toiminnan suunnittelussaan ja tehdä jo tässä vaiheessa mm. tarvittavat rata- ja tilavaraukset. 11

24 Toimintasuunnitelma Toimintakalenteri Tammikuu Prosenttiammunta alkaa, koko maa 1.1. Reserviläinen 1/2014 ilmestyy Hallituksen kokous Jäsenmaksutilitys, vuoden 2013 lopputilitys viikko 4 Helmikuu Piiriseminaari Lappi, Rovaniemi 1.2. Resul / Pistooliampumahiihto, Loimaa Yhdistysjohdon koulutus, Kainuu Resul / TA-talvikilpailu, Alastaro Reserviläinen 2/2014 ilmestyy Valiokunnan kokous 1, Helsinki Ampuma- ja senioriturvan jakelu (kausi ) viikko x Jäsenmaksulaskutus / kaikki viikko 8 Yhdistystiedote 1 ilmestyy viikko 8 Maaliskuu Veteraanikeräys 2014 alkaa 1.3. Yhdistysjohdon koulutus, Etelä-Pohjanmaa 8.3. Resul / Talvijotos, Imatra Resul / Ilma-aseet, Mäntsälä Veteraanikeräyksen tempauspäivä, kautta maan Jäsenrekisterikoulutus, Vantaa Yhdistysjohdon koulutus, Pohjois-Pohjanmaa Yhdistystiedote 2 ilmestyy viikko 11 Toiminnanjohtajien neuvottelupäivät, Helsinki Resul / Ampumahiihto, Oulu Hallituksen kokous Reserviläinen 3/2014 ilmestyy Jäsenmaksutilitys 1 viikko x Yhdistysjohdon koulutus, Pirkanmaa Huhtikuu RES/ Pilkkimestaruuskilpailu, Kainuu 5.4. Reserviläisliiton vuosikokous ja strategia-workshop, Hattula Naisten koulutuspäivä, Lohtaja Resul / Ampumasuunnistus, Sastamala Jäsenmaksulaskutus / karhuajo maksamattomille viikko x Toukokuu Valiokunnan seminaarikokous, Viro Reserviläinen 4/2014 ilmestyy 5.5. Reserviläisten ampumataitopäivä, kautta maan viikko 20 (17.5.) Resul / Perinneasekilpailu, Helsinki Kesäkuu Kesäyön marssi, Tuusula Liiton kunniajäsenten ja puheenjohtajiston kesäkokous, Helsinki 6.6. Resul / Neliottelu, Kuhmo 7.6. Resul / Pistooliampumajuoksu, Kuhmo Resul / Vakiokivääri 300 m, Säkylä Reserviläinen 5/2014 ilmestyy

25 Toimintasuunnitelma 2014 Jäsenmaksutilitys 2 viikko x Yhdistystiedote 3 ilmestyy viikko 25 Resul / SRA ampumamestaruuskilpailut, Säkylä Heinäkuu Resul / Palvelusammunnat, Lahti Elokuu RES/RUL-golfmestaruuskisat, Alastaro Resul / Häyhä TA-KILTA, Rovajärvi Reserviläisliiton ampumamestaruuskilpailut, Lahti Valiokunnan kokous 3, Helsinki Yhdistystiedote 4 ilmestyy viikko 35 Toiminnanjohtajien neuvottelupäivät, Helsinki (Silja Europa) Kalottitapaaminen, x.8. Syyskuu Uusi aatteellinen tapahtuma 6.9. Resul / Pystykorva SM-kilpailu, Keuruu 6.9. Reserviläinen 6/2014 ilmestyy 8.9. Perheliikuntapäivä, kautta maan viikko 36 (7.9.) Resul / Partiokilpailu, Turku Jäsenmaksuperintä / karhulaskut maksamattomille viikko x Resul / Syysjotos, Nilsiä Hallituksen kokous 3, Uusien jäsenten jäsenmaksulaskutus vuodelta 2014 päättyy Lokakuu Resul / Falling Plates, Mikkeli Resul / Maastokilpailu, Kontiolahti Valiokunnan kokous 4, Helsinki Jäsenmaksutilitys 3 viikko x Reserviläinen 7/2014 ilmestyy Yhdistystiedote 5 ilmestyy, liitteenä karhulaskut maksamattomille viikko 41 Marraskuu Hallituksen kokous 4, Tampere Reserviläisliiton syyskokoustapahtuma, Joensuu Joulukuu Puheenjohtajiston kokous ja liiton Ansioristien luovutus, Helsinki Reserviläinen 8/2014 ilmestyy Valiokunnan kokous 5, Helsinki Jäsenmaksutilitys 4 viikko x Yhdistystiedote 6 ilmestyy viikko x Joulutulet, kautta maan viikko 51 (18.12.) Prosenttiammunta päättyy, koko maa Tulevat liittokokoukset Vuosikokous ja juhlaristeily 2015, Helsinki Syyskokoustapahtuma, Pori

26 Toimintasuunnitelma 2014 Reserviläisliiton talousarvio Liittohallituksen esitys Reserviläisliiton syyskokoukselle

27 Puolustuspoliittinen julkilausuma 2013 Reserviläisliiton, Suomen Reserviupseeriliiton, Maan- puolustuskiltojen liiton, Maanpuolustusnaisten Liiton ja Reserviläisurheiluliiton yhteinen puolustuspoliittinen julkilausuma Julkaisuvapaa klo Kuva: Puolustusvoimat

28 PUOLUSTUSPOLIITTINEN JULKILAUSUMA Yleinen asevelvollisuus ja puolustusjärjestelmä Suomen puolustuksen tulee pohjautua pitkäjänteiseen sekä uskottavaan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan, jonka tehtävänä on maamme itsenäisyyden, alueellisen koskemattomuuden ja yhteiskuntamme yleisen toimivuuden ylläpitäminen sekä suomalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin turvaaminen. Toimivan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perusasioista tulee vallita mahdollisimman pitkälle menevä, kansallinen yksimielisyys. Myös puolustusvoimien toiminnan tulee nauttia laajasti suomalaisten luottamusta. Puolustusvoimien tehtävänä on itsenäisesti ja uskottavasti puolustaa koko Suomen aluetta. Tämän edellytyksenä ovat riittävän suuret, hyvin varustetut ja koulutetut sodan ajan joukot sekä suomalaisten korkea maanpuolustustahto. Näitä perustekijöitä on ylläpidettävä myös jatkossa. Riittävän suuret sodan ajan joukot kyetään muodostamaan vain yleisen asevelvollisuuden ja suuren reservin avulla. Muunlaiset puolustusratkaisut edellyttävät joko puolustusbudjetin moninkertaistamista tai merkittäviä muutoksia puolustusvoimien tehtäviin. Siirtyminen vapaaehtoiseen asepalvelukseen tai ammattiarmeijaan edellyttäisi käytännössä luopumista itsenäisestä puolustuksesta. Yleisellä asevelvollisuudella on myös laajempi yhteiskunnallinen vaikutus. Se tuo puolustusvoimien käyttöön yhteiskunnan parasta osaamista, sitouttaa suomalaiset laajasti maanpuolustukseen ja edistää kansalaisten yhdenvertaisuutta sekä osaamista. Pitkälti yleisen asevelvollisuuden vuoksi maanpuolustus on Suomessa edelleen koko kansan asia. Yleisen asevelvollisuuden toimivuuteen tulee jatkossa kiinnittää enemmän huomiota mm. varusmiesten ja -naisten asemaa parantamalla. Lisäksi varusmiesaikana saadun koulutuksen hyväksi luettavuutta oppilaitoksissa on edistettävä. Palveluksesta kokonaan vapautettujen määrää tulee pyrkiä vähentämään. Samalla siviilipalvelusta tulee kehittää niin, että myös se palvelee puolustus- ja turvallisuuspolitiikkamme tavoitteita. Naisten mahdollisuuksia ja halua suorittaa vapaaehtoinen asepalvelus tulee edistää eri tavoin. Yleisen asevelvollisuuden toimivuus vaatii reservin koulutuksen ja tehtävien kehittämistä. Sodan ajan joukkojen pienentyessä koulutettujen ja kokeneiden, hyvän siviiliosaamisen omaavien reserviläisten sekä ei-asevelvollisten naisten osaamista on hyödynnettävä enemmän eri turvallisuusviranomaisten ja kuntien poikkeusolojen tehtävissä. Puolustusvoimien ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen resurssit Maamme itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus on viime kädessä puolustusvoimien ja sen sodan ajan joukkojen varassa. Päätöksentekijöiden tehtävänä on varmistaa puolustusvoimille riittävät resurssit. Nämä on mitoitettava asetettujen tehtävien pohjalta niin, että niillä kyetään ylläpitämään itsenäistä ja uskottavaa sekä koko valtakunnan alueen kattavaa puolustuskykyä. Puolustusvoimille asetetut tehtävät edellyttävät vuosittaisten puolustusmäärärahojen korottamista jo lähivuosina. Tästä on tehtävä päätös mahdollisimman nopeasti. Puolustusvoi- 2

29 mien ehdottomasti tarvitsema puolustusmäärärahojen taso on esitetty mm. tänä vuonna hyväksytyssä turvallisuus- ja puolustusselonteossa. Puolustusvoimien kehittämisen on oltava riittävän pitkäjänteistä. Tämän johdosta myös sen rahoitus on jatkossa sovittava sitovasti ja riittävän pitkällä aikavälillä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa rahoitus on ensisijaisesti suunnattava kotimaan puolustukseen liittyviin järjestelyihin. Puolustusvoimien sodan ajan joukoista yli 95 prosenttia koostuu reserviläisistä. Puolustusjärjestelmämme toimivuus ja uskottavuus edellyttää riittävän laajan sekä säännöllisen kertausharjoituskoulutuksen järjestämistä siten, että jokainen SA-sijoituksen omaava reserviläinen kutsutaan kertaamaan vähintään viiden vuoden välein. Puolustusvoimauudistus ja reservin toiminta Sodan ajan joukkoihin kuuluvien reserviläisten sotilaallisten taitojen ylläpitäminen edellyttää kertausharjoituksen ohella laajaa, omaehtoista toimintaa ja kouluttautumista. Erityisen tärkeää omaehtoinen toiminta on reserviläisten kenttäkelpoisuuden ja ampumataitojen ylläpitämisessä. Reserviläiset voivat ylläpitää tarvittavia taitoja ja kenttäkelpoisuutta osallistumalla reserviläis- ja muiden maanpuolustusjärjestöjen sekä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) toimintaan. Puolustusvoimien tilaaman ja muun sijoitetulle reserville suunnatun koulutuksen lisäksi MPK:lla on tärkeä rooli myös sijoittamattoman reservin koulutuksessa sekä yleisessä varautumis- ja turvallisuuskoulutuksessa, jolla kehitetään yhteiskuntamme kykyä selviytyä erilaisissa häiriö- ja poikkeusolosuhteissa. Aktiivinen vapaaehtoinen maanpuolustustyö sekä omaehtoinen kouluttautuminen tulee ottaa huomioon sijoitettaessa reserviläisiä sodan ajan tehtäviin. Omaehtoisen toiminnan ja koulutuksen merkitys kasvaa lähivuosina mm. puolustusvoimauudistuksen vuoksi. Tämä on huomioitava reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöjen sekä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toimintaedellytyksistä päätettäessä. Riittävän rahoituksen lisäksi omaehtoisen toiminnan ja koulutuksen järjestäminen edellyttää kattavaa varuskuntaverkostoa sekä riittävää määrää ampumaratoja ja harjoitusalueita. Jokaisessa maakunnassa tulee olla vapaaehtoisen maanpuolustuksen tarvitsemat harjoitusalueet ja ampumaradat. Tarvittava tuki reserviläistoiminnalle ja -koulutukselle on turvattava myös niillä alueilla, joiden lähituntumassa ei jatkossa ole varuskuntaa. Puolustusvoimien ja sen erilaisten toimipisteiden toimintaa on kehitettävä niin, että vapaaehtoistoiminnassa tarvittavat palvelut ja kalusto on pääsääntöisestä saatavissa lähimmästä toimipisteestä. *** Lisätietoja julkilausumasta antavat: Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Mika Hannula: , Reserviläisliiton puheenjohtaja Mikko Savola: , Maanpuolustuskiltojen liiton puheenjohtaja Pauli Mikkola: , Reserviläisurheiluliiton puheenjohtaja Tor-Erik Lindqvist: , Maanpuolustusnaisten Liiton puheenjohtaja Satu Rajala: , 3

30 RESERVILÄISLIITTO YHDISTYKSEN LUOTTAMUSHENKILÖTIEDOT 2014 PERUSTIEDOT Täytä huolellisesti tekstaten! Piirin nimi / piirin numero / Yhdistyksen nimi / yhdistyksen numero / Puheenjohtajan nimi Lähiosoite Postinumero ja -paikka Sähköpostiosoite Varapuheenjohtajan nimi Lähiosoite Postinumero ja -paikka Sähköpostiosoite Rahastonhoitajan nimi Lähiosoite Postinumero ja -paikka Sähköpostiosoite Sihteerin nimi Lähiosoite Postinumero ja -paikka Sähköpostiosoite Postinsaajan nimi Lähiosoite Postinumero ja -paikka Yhdistyksen sähköpostiosoite Aika ja paikka Allekirjoitus Nimen selvennys VAKUUDEKSI PALAUTUS Lomake tulee palauttaa Reserviläisliittoon postitse osoitteella Döbelninkatu 2, Helsinki tai faksilla numeroon (09) viimeistään

31 PROJEKTITUKIHAKEMUS Reserviläisliitto ry:lle Piiri Yhdistys Yhteyshenkilö Nimi Osoite Sähköposti Puhelinnumero Yhdistyksen tilinumero Hankkeen nimi Kuvaus hankkeesta sisältäen tavoitteen ja arvion vaikutuksesta Kustannusarvio (liitteeksi esim. tarjoukset/kuitit) Rahoitusuunnitelma (liitteeksi viimeisin hyväksytty tilinpäätöksen tuloslaskelma ja tase) Aika ja paikka Allekirjoitus ja nimenselvennys PALAUTUS: Reserviläisliitto ry Döbelninkatu 2, Helsinki

32 Helsinki, RESERVILÄISLIITON PALKITSEMISET RESERVILÄISLIITON ANSIORISTIT SOLJEN KERA JA ANSIORISTIT Puolustusministeri on myöntänyt Reserviläisliiton hallituksen esityksestä seuraavat liiton Ansioristit soljen kera sekä Ansioristit: Ansioristi soljella Nyberg Olli, vääpeli, Vantaa Ojala Raimo, sotilasmestari, Tampere Raskila Esko, ylivääpeli, Sastamala Taina Anneli, ylijohtaja, Tampere Ansioristi Haaksiala Jukka Antero, kenraalimajuri, Kuopio Hauta-aho Rauno, ylikersantti, Kokkola Hyppönen Jouko, kersantti, Konnevesi Jaakola Pirjo, toiminnanjohtaja, Helsinki Koivula Esa Markku, sotilasmestari, Kuopio Koivula Tapani, vääpeli, Rovaniemi Korhonen Tatu, sotilasmestari, Helsinki Koskiniemi Kaarlo Antero, ylikersantti, Lapua Kuusisto Asko Untamo, ylikersantti, Turku Mäki-Haapoja Mikko Vilhelm, ylikersantti, Hyllykallio Neitola Alpo, korpraali, Sodankylä Niinistö Jussi, luutnantti, Nurmijärvi Nikkilä Markku, kenraalimajuri, Helsinki Palomäki Tuomo, kersantti, Sastamala Roikonen Hannu Tapio, sotilasmestari, Juva Saarela Juhani Antero, sotilasmestari, Sisättö Pakkanen Markku, ylivääpeli, Inkeroinen Peltonen Mika, kenraaliluutnantti, Helsinki Sojakka Reijo Tapio, sotilasmestari, Sorsakoski Turunen Pauli, vääpeli, Tohmajärvi Vähämäki Jukka Heikki, vääpeli, Rantala Tuunanen Pekka, prikaatikenraali, Jyväskylä Yli-Hongisto Vesa Ilmari, kapteeni, Sastamala Wallin Stefan, kapteeni, Turku

33 2 RESERVILÄISLIITON ANSIOMITALIT LIITON ESITYKSESTÄ Reserviläisliiton hallitus on myöntänyt seuraavat Reserviläisliiton Kultaiset, Hopeiset ja Pronssiset Ansiomitalit päivämäärällä : Kultainen ansiomitali Kilpeläinen Kari, everstiluutnantti, Jyväskylä Mäkelä Keijo Kalervo, vääpeli, Perttula Saariaho Pekka, eversti, Helsinki Simonen Topi Tapani, korpraali, Vesanto Hopeinen ansiomitali Alatorvinen Maila, rouva, Sodankylä Defrain Alain, Belgia Hietaniemi Lotta, Helsinki Ikonen Timo, komentajakapteeni, Hämeenlinna Karhila Jussi, majuri, Skogby Kotilainen Timo, musiikkikomentajakapteeni, Turku Kuosa Asta, Mäntsälä Laitinen Kari, luutnantti, Helsinki Liehu Saku, yliluutnantti, Jyväskylä Löfgren Kari, kapteeni, Jyväskylä Mankinen Pekka, korpraali, Sodankylä Mäkelä Aaro, luutnantti, Helsinki Ranta Arto, korpraali, Oulu Ruusuvuori Päivi, jäsensihteeri, Helsinki Saarinen Mika, varainhoitaja, Espoo Salminen Aulis, yliluutnantti, Rovaniemi Savola Mikko, ylikersantti, Ähtäri Suortti Kirsti, toimistosihteeri, Helsinki Tervahartiala Markku, Turku Torppa Jukka, kapteeni, Veteli Uski Jorma, kapteeni, Kouvola Wall Antti, ylivääpeli, Kannus Pronssinen ansiomitali Earl Lilli, Helsinki Keltanen Pekka, sotilasmestari, Sodankylä Lautala Juha Martti, korpraali, Nurmijärvi Mankinen Lea, rouva, Sodankylä Penders Merja, merkonomi, Rovaniemi Åfeldt Petri, alikersantti, Nurmijärvi Reservi - maanpuolustuksemme perusta

34 3 Reserviläispiirien esityksestä ETELÄ-HÄME Kultainen ansiomitali Hautala Simo, eversti, Hämeenlinna Kalliainen Risto, vääpeli, Akaa Kauppila Jukka, everstiluutnantti, Riihimäki Hopeinen ansiomitali Ahonen Jarmo, alikersantti, Akaa Haakana Juha, vääpeli, Riihimäki Ilo Juhani, ylimatruusi, Hausjärvi Kangas Tapio, ylikersantti, Riihimäki Hatakka Harri, kersantti, Loppi Paavilainen Hannu, ylikersantti, Hausjärvi Piekkari Jarkko, yliluutnantti, Parolannummi Tarvainen Eija, rouva, Riihimäki Pronssinen ansiomitali Holma Jukka, ylikersantti, Hausjärvi Ilo Matti, sotamies, Hausjärvi Leino Esa, korpraali, Hausjärvi Manninen Jari, alikersantti, Riihimäki Kytösaari Jussi, alikersantti, Riihimäki Tiilola Antti, ylikersantti, Hausjärvi ETELÄ-KARJALA Kultainen ansiomitali Hulkkonen Lauri, sotilasmestari, Lappeenranta Ikonen Kalevi, kapteeni, Lappeenranta Hopeinen ansiomitali Joronen Paavo Ilmari, korpraali, Särkisalmi Liukko Mika, yliluutnantti, Saimaanharju Santajärvi Heikki, ylikersantti, Lappeenranta Vilhu Antti Matti, ylikersantti, Lemi Välimaa Tuomo, sotilasmestari, Lappeenranta Pronssinen ansiomitali Alaoutinen Ari Tapio, vääpeli, Kuukanniemi Huttunen Simo Mikko-Juhani, pioneeri, Lappeenranta Lakka Timo Kalevi, sotamies, Joutseno Latto Janne Veikko Tapani, alikersantti, Lappeenranta Melto Timo Antero, kersantti, Joutseno Röyskö Pirjo Vuokko Hannele, Lappeenranta Räty Olli, vääpeli, Ylämaa Sysiö Jouko Tapio, kersantti, Parikkala Reservi - maanpuolustuksemme perusta

35 4 ETELÄ-POHJANMAA Kultainen ansiomitali Akonniemi Juhani, ylikersantti, Ähtäri Isotalo Antti Kaarlo, sotilasmestari, Voltti Leppä Esko, kersantti, Jalasjärvi Lähdesmäki Juha Antti Olavi, ylikersantti, Koskenkorva Hopeinen ansiomitali Anttila Olavi, kersantti, Jalasjärvi Harjula Juha, kersantti, Ilmajoki Jänikselä Markus, kersantti, Lapua Lepistö Jouko, ylikersantti, Kauhava Perttula Mika, kersantti, Kauhava Salmivuori Sami, kapteeni, Vaasa Sippola Juho, kersantti, Kauhava Uddfolk Jari, vääpeli, Vaasa Yli-Rahnasto Harri, ylikersantti, Kauhava Pronssinen ansiomitali Hakomäki Jaakko, tykkimies, Vaasa Kajaala Jarmo, luutnantti, Laihia Koivisto Yrjö, alikersantti, Kuortane Koski Mikko, tykkimies, Kurikka Laitila Tuomas, jääkäri, Ilmajoki Lähteenmaa Harri, kersantti, Kuortane Löppönen Pasi, alikersantti, Ilmajoki Myllykoski Henri, alikersantti, Lapua Myllykoski Petri, tykkimies, Lapua Nieminen Kai, vääpeli, Seinäjoki Puronvarsi Martti, vääpeli, Kauhava Raitila Sami, alikersantti, Ilmajoki Raninen Mika, ylikersantti, Kauhava Rinta-Tassi Tuomo, alikersantti, Kurikka Säntti Ari, kersantti, Kurikka Yli-Rantala Asko, korpraali, Kuortane HELSINKI Kultainen ansiomitali Keto-oja Juhani, alikersantti, Vantaa Kuutti Mika, luutnantti, Espoo Mäkinen Pentti, ylikersantti, Helsinki Vihersaari Seppo, luutnantti, Helsinki Hopeinen ansiomitali Huovinen Matti, alikersantti, Helsinki Kaivos Matias, alikersantti, Espoo Karjalainen Kari, alikersantti, Espoo Lehti Marko, alikersantti, Helsinki Reservi - maanpuolustuksemme perusta

36 5 Mikkonen Christer, vääpeli, Helsinki Soini Jukka, kersantti, Vantaa Stjernberg Kaj, vääpeli, Helsinki Väättänen Lauri, everstiluutnantti, Helsinki Pronssinen ansiomitali Haverinen Tuomo, korpraali, Vantaa Joukainen Erkki, ylivääpeli, Vantaa Järvinen Timo, korpraali, Vantaa Kaasalainen Markku, vääpeli, Helsinki Kupsa Teemu, sotamies, Vantaa Nieminen Markku, alikersantti, Helsinki Nousiainen Pekka, alikersantti, Vantaa Partanen Pentti, jääkäri, Vantaa Potkonen Teemu, alikersantti, Porvoo Smolander Åke, kapteeni, Helsinki Tähtinen Jyri-Pekka, alikersantti, Espoo Väisänen Samuli, alikersantti, Helsinki Wikström Kimi, alikersantti, Vantaa KAINUU Kultainen ansiomitali Häkälä Ari Allan, vääpeli, Paltamo Tuura Veikko-Heikki, ylikersantti, Otanmäki Hopeinen ansiomitali Heikkinen Matti, ylikersantti, Kuhmo Heikkinen Veijo Armas, sotamies, Kuhmo Kähkönen Erkki, sotamies, Kuhmo Laine Ossi Juhani, korpraali, Paltamo Makkonen Kai Petteri, kersantti, Paltamo Piirainen Tauno, tykkimies, Kuhmo Suominen Mauri, alikersantti, Kuhmo Pronssinen ansiomitali Kettunen Heino, jääkäri, Kuhmo Mustonen Jarkko Kalle Samuli, ylikersantti, Kajaani Palo, Kaasrlo, ylikersantti, Kajaani Tampio Markku Juhani, tykkimies, Kuhmo Vähäsalo Rauno, jääkäri, Kuhmo KESKI-POHJANMAA Kultainen ansiomitali Isokoski Esa, sotilasmestari, Ylivieska Serenius Reijo, alikersantti, Sundby Hopeinen ansiomitali Artismaa Rainer Valentin, korpraali, Kiuruvesi Reservi - maanpuolustuksemme perusta

37 6 Isohanni Janne, vääpeli, Kannus Kurikkala Tomi, kersantti, Kannus Pronssinen ansiomitali Bäckström Rolf, tykkimies, Kronoby Härmälä Jörgen, korpraali, Forsby Isokoski Jaakko, alikersantti, Ylivieska Kokko Mika Petteri, kersantti, Ylivieska Valkonen Esa, korpraali, Pietarsaari West Filip, jääkäri, Esse KESKI-SUOMI Kultainen ansiomitali Naarajärvi Veijo, Ylivääpeli, Länkipohja Palm Jukka, kapteeniluutnantti, Jyväskylä Hopeinen ansiomitali Ahonen Pekka, kersantti, Jyväskylä Ikäheimonen Kauko Juhani, alikersantti, Kymönkoski Lehikoinen Arto Aarre Pentti, kersantti, Muurame Tuominen Olavi, vääpeli, Jyväskylä Virtanen Eero, korpraali, Jämsä Pronssinen ansiomitali Ahola, Juhani Tuomas, ratsumies, Jyväskylä Hyppönen Juhani, alikersantti, Jämsä Kytöjoki Jarmo, ylikersantti, Konnevesi Kytöjoki Kyösti, ylikersantti, Konnevesi Leppilampi Jussi, autosotamies, Vaajakoski Reiman Timo, ylikersantti, Jyväskylä Rossi Milla Kristiina, korpraali, Viitasaari Salminen Pertti Kalevi, ylikersantti, Jyväskylä KYMENLAAKSO Kultainen ansiomitali Rika Erkki Olavi, ylivääpeli, Ahvio Hopeinen ansiomitali Aho Jaakko Kalevi, vääpeli, Kotka Heikkilä Ari Tapani, sotilasmestari, Kouvola Heino Kaarlo Iivari, alikersantti, Inkeroinen Hottola Ari Heikki, korpraali, Inkeroinen Telkkinen Jukka Tapani, kersantti, Kouvola Pronssinen ansiomitali Malminen Ari Juhani, korpraali, Inkeroinen Mäkelä Ilkka Juhani, ylikersantti, Inkeroinen Sundqvist Sami Petteri, korpraali, Myllykoski Reservi - maanpuolustuksemme perusta

38 7 Tontti, Ilkka Antti, AMK-opettaja, Koria Lakela Tapio, kapteeni, Kouvola Äärynen Juha Pekka, kapteeni, Kouvola Kitunen Tomi Juhani, yliluutnantti, Kouvola LAPPI Kultainen ansiomitali Suhonen Ilkka, ylikersantti, Simo Särkipaju Markku, ylivääpeli, Keminmaa Hopeinen ansiomitali Holopainen Nuutti, vääpeli, Rovaniemi Rantala Risto, ylikersantti, Tornio Rantavuoti Antero, alikersantti, Tornio Rönkkö Tapani, ylikersantti, Keminmaa Pronssinen ansiomitali Alaniemi Juha, korpraali, Tornio Karjalainen Sauli, vääpeli, Tornio Latvala Janne, kersantti, Rovaniemi Lindholm Kari, korpraali, Sodankylä Miettunen Arvo, ylikersantti, Kemi Mikkola Harri, ylikersantti, Tornio Pehkonen Seppo, korpraali, Rovaniemi Tohu Niko, ylikersantti, Tornio PIRKANMAA Kultainen ansiomitali Hietaniemi Pekka Toivo, vääpeli, Viljakkala Järvenpää Ilkka, kersantti, Sastamala Kinnari Antti, alikersantti, Narva Lampinen Kyösti Antero, ylikersantti, Tampere Majalahti Hannu Tapani, ylikersantti, Parkano Rapo Anne-Leena, kanslisti, Tampere Sipilä Heikki, kersantti, Sastamala Virtanen Pertti Elias, vääpeli, Oulu Hopeinen ansiomitali Eskola Pentti, kersantti, Tampere Haavisto Arvo, ylikersantti, Vesilahti Hietikko Ari, alikersantti, Tampere Kirmo Pertti, ylikersantti, Tampere Korhonen Eero, alikersantti, Tampere Kunnas Juhani, kapteeni, Tampere Lampinen Jouko, panssarimies, Ylöjärvi Tilli Ilkka, majuri, Tampere Virtanen Pekka, alikersantti, Kangasala Ylirönni Tapani, kersantti, Parkano Reservi - maanpuolustuksemme perusta

39 8 Pronssinen ansiomitali Huhtamäki Ari, ylikersantti, Ylöjärvi Jokiluoma Leena, Tampere Kivelä Olavi, alikersantti, Nokia Kivelä Ulla-Liisa, Tampere Kohtamäki Veli-Matti, vääpeli, Ylöjärvi Kotiniemi Toni, matruusi, Ylöjärvi Lepaus Martti, jääkäri, Tampere Merikoski Hannu, korpraali, Tampere Mäntylä Harri, korpraali, Hämeenkyrö Nikkola Jaakko, kersantti, Parkano Rapelo Anna, Tampere Riikonen Jukka, korpraali, Tampere Seppä Eeva, Tampere Silmunmaa Risto, ylikersantti, Ylöjärvi Soininen-Välimäki Merja, Tampere POHJOIS-KARJALA Kultainen ansiomitali Lehikoinen Viljo, vääpeli, Ilomantsi Vestman Viljo, vääpeli, Ilomantsi Hopeinen ansiomitali Juntunen Jukka, kersantti, Nurmes Kärkkäinen Pentti, alikersantti, Nurmes Pulkkinen Tuomo, kersantti, Nurmes Räsänen Osmo, alikersantti, Nurmes Pronssinen ansiomitali Härkönen Armas, korpraali, Ilomantsi Nuutinen Tarmo, vääpeli, Eno Parviainen Hannu, alikersantti, Kontiolahti POHJOIS-POHJANMAA Kultainen ansiomitali Hemmilä Rauno, alikersantti, Kuusamo Käkelä Mauri, ylikersantti, Kuusamo Määttä Viljo, sotilasmestari, Kuusamo Paakkola Kari Antero, ylikersantti, Muhos Hopeinen ansiomitali Hemmilä Erkki, kersantti, Kuusamo Junttila Jukka Tapio, ylikersantti, Muhos Jääskeläinen Matti Juhani, jääkäri, Oulu Palosaari Tenho, alikersantti, Kuusamo Reservi - maanpuolustuksemme perusta

40 9 Pronssinen ansiomitali Airio Heikki, ylikersantti, Kuusamo Huhtaniska Ari-Pekka Kaleva, ylikersantti, Rantsila Korva Janne, korpraali, Kuusamo Määttä Veijo, alikersantti, Kuusamo POHJOIS-SAVO Kultainen ansiomitali Kallio, Jarkko Veikko Juhani, alikersantti, Iisalmi Niskanen Matti Johannes, ylikersantti, Vesanto Hopeinen ansiomitali Anttila Jouko, vääpeli, Lapinlahti Koskinen Heino Paavali, sotamies, Pielavesi Pulkkinen Eero Antero, vääpeli, Iisalmi Tuovinen Jussi Ilmari, ylivääpeli, Lapinlahti Pronssinen ansiomitali Karppanen Pentti Juhani, vääpeli, Sonkajärvi Koponen Seppo Antero, jääkäri, Varkaus Kyyriäinen Marko Tapani, kersantti, Iisalmi Nyyssönen Markku Tuomo Ilmari, ylikersantti, Leppävirta Ollikainen Reijo Ensio, kersantti, Siilinjärvi Rinne Teppo Mikael, kersantti, Kuopio Ritola Pekka Sakari, alikersantti, Iisalmi Savolainen Kalle Heikki, sotamies, Kuopio PÄIJÄT-HÄME Kultainen ansiomitali Hietala Matti, ylikersantti, Orimattila Vahto Seppo Juhani, vääpeli, Kalkkinen Hopeinen ansiomitali Alanne Jorma Kalervo, ylikersantti, Lahti Mäkinen Jarmo Taavi, ylikersantti, Nastola Pastila Lauri, vääpeli, Lahti Tommo Kaarlo Valentin, ylivääpeli, Lahti Pronssinen ansiomitali Lindström Tuomo Antero, kersantti, Lahti Ojala Simo Pekka, jääkäri, Orimattila Suvanto Veijo Olavi, korpraali, Orimattila Virtanen Ilpo Juhani, kersantti, Talma Reservi - maanpuolustuksemme perusta

41 10 SATAKUNTA Kultainen ansiomitali Leppihalme Kalervo, ylikersantti, Vanha-Ulvila Peltonen Pertti, vääpeli, Rauma Hopeinen ansiomitali Lahtonen Pasi, ylikersantti, Nakkila Naskali Matti, kersantti, Ulvila Salo Ismo Ilmari, kersantti, Säkylä Uusitalo, Teuvo Johannes, kersantti, Pori Pronssinen ansiomitali Helassalo Heikki, kersantti, Rauma Hevonkoski Jari Emil, vääpeli, Rauma Järvenpää Mikko Lasse Johannes, kersantti, Pori Kannisto Pasi, ylikersantti, Karviankylä Multisilta Jari Antero, vääpeli, Pori Salminen Mika Kunto Petteri, alikersantti, Lappi SUUR-SAVO Kultainen ansiomitali Pulkkinen Pertti, majuri, Mikkeli Hopeinen ansiomitali Partamies Markku, kersantti, Juva Suikki Jorma Tapani, vääpeli, Juva Tiussa Olavi Ensio, kersantti, Pellosniemi Tonteri Heikki Veli, kapteeni, Mikkeli Pronssinen ansiomitali Häkkinen Mika, luutnantti, Mikkeli Väisänen Vesa, alikersantti, Mikkeli UUSIMAA Kultainen ansiomitali Fagerström Mats, vääpeli res, Nuppulinna Högström Tom, ylikersantti, Myrskylä Juvonen Kari, alikersantti, Porvoo Virén Nisse, alikersantti, Myrskylä Hopeinen ansiomitali Ahlers Kaj Ejvind, korpraali, Myrskylä Bäckman Osmo Antero, Alikersantti, Porvoo Ilkka Jari, ylivääpeli, Porvoo Korhonen Kari, alikersantti, Porvoo Mäenrinta Asko Ilmari, kersantti, Pukkila Reservi - maanpuolustuksemme perusta

42 11 Piskula Juha Kalevi, korpraali, Myrskylä Pronssinen ansiomitali Huttunen Kauko Kalervo, ylikersantti, Porvoo Kivistö Tapio Johannes, ylikersantti, Tuusula Kukkonen Tero Seppo, vääpeli, Porvoo Matilainen Jarno Johannes, kersantti, Porvoo Matilainen Kari Johannes, kersantti, Porvoo VARSINAIS-SUOMI Kultainen ansiomitali Lang Onni Birger, alikersantti, Turku Nikkari Jukka Kalervo, everstiluutnantti, Turku Hopeinen ansiomitali Lindqvist Tor-Erik, kapteeni, Salo Nenonen Minna Katriina, vääpeli, Oripää Pronssinen ansiomitali Hilpinen Reijo Kalevi, sotilasmestari, Masku Jaatinen Henri Kalevi, Naantali Laaksonen Jani Matti Tapio, ylikersantti, Salo Manninen Juhani Raimo Kalervo, kersantti, Halikko Vähä-Parta Kaleva Ensio, vääpeli, Riihikoski Reservi - maanpuolustuksemme perusta

43 Reserviläisurheiluliitto ry, Döbelninkatu 2, HELSINKI, (09) , fax (09) , sähköposti: RESUL tiedottaa 3/2013 Jakelu: Jäsenliitot, -piirit, -yhdistykset ja toiminnanjohtajat Tiedotteen sisältö 1. Reserviläisurheiluliiton syyskokous Oulussa 2. Reserviläisurheiluliiton painopisteet Reserviläisurheiluliiton avaintehtävät Sähköinen kuntokortti 5. Kilpailukalenteri Reserviläisurheiluliiton syyskokous Oulussa Reserviläisurheiluliitto vietti syyskokoustaan neljän maanpuolustusjärjestön yhteisessä Tervasoutu - tapahtumassa Oulussa Tervasoudun järjestäjät olivat tehneet urosmehiläisen työn luomalla mahtavat puitteet tälle maanpuolustusjärjestöjen yhteiselle kokoontumiselle Pohjois-Pohjanmaalle. Ensimmäistä kertaa Reserviläisurheiluliiton historiassa lähes kaikki liiton jäsenyhdistykset olivat paikalla ja lisäksi useita reserviläisliikunnasta ja urheilusta kiinnostuneita henkilöitä. Virallisia edustajia oli 33 henkilöä liiton 38 jäsenjärjestöstä. He päättivät Reserviläisurheiluliiton vuoden 2014 toimintasuunnitelmasta, talousarviosta sekä hallituksen kokoonpanosta. Avaussanoissaan puheenjohtaja Tor-Erik Lindqvist kiitti kaikkia reserviläisliikunnan ja urheilun ystäviä menneestä toimintavuodesta sekä ennen kaikkea aktiivista hallitusta liiton asioihin paneutumisesta ja erinomaisesta yhteistyöstä jäsenliittojen kesken. Lisäksi puheenjohtaja Lindqvist korosti liiton talouden eteen tehtyä työtä tuloksellisena ja toivoi, että kaikilla sidosryhmillä olisi ymmärrystä tälle arvokkaalle työlle, jotta pitkällä aikavälillä voisimme yhdessä turvata toiminnan jatkuvuuden. Tilaisuuden alussa jaettiin liiton hallituksen myöntämiä huomionosoituksia, joista arvokkaimpana oli Reserviläisurheiluliiton ansioristin luovuttaminen jääkäri Marko Patrakalle. Jääkäri Marko Patrakka sai tämän huomionosoituksen erittäin ansiokkaasta ja pitkäaikaisesta toiminnasta Reserviläisurheiluliiton hallituksessa, erinomaisesta työstä liiton ampumatoiminnan edistämiseksi lukuisilla foorumeilla ja osallistumisesta kilpailujen johto- sekä teknisen asiantuntijan tehtäviin liiton mestaruuskilpailuissa eri puolella Suomea useina vuosina peräkkäin.