RESERVILÄISLIITON. toimintasuunnitelma ja talousarvio Liittohallituksen esitys syyskokoukselle

Transkriptio

1 RESERVILÄISLIITON toimintasuunnitelma ja talousarvio 2016 Liittohallituksen esitys syyskokoukselle 2016

2 RESERVILÄISLIITON TOIMINTASUUNNITELMA RES strategia Reserviläisliiton vuoden 2015 sääntömääräisen syyskokouksen hyväksymä RES strategia määrittelee liiton kehittämisen suuntaviivat vuosille Keskeisiksi tavoitteiksi asiakirjassa on määritelty liiton tunnettuuden kasvattaminen, suomalaisten maanpuolustustahdon ylläpitäminen sekä liiton edunvalvonnan tehostaminen. Tähän liittyvä suunnittelutyö ja toimenpiteet alkavat vuonna RES strategian suunnittelu alkoi Keväällä 2013 sen pohjaksi teetettiin laaja jäsenkysely, jolla selvitettiin jäsenten näkemyksiä tulevien tavoitteiden osalta. Keväällä 2014 strategiaa työstettiin yhdessä liiton jäsenyhdistysten edustajien kanssa useissa työpajoissa, jotka pidettiin liiton vuosikokouksen yhteydessä. Kesällä 2015 tehtiin lisäksi sidosryhmätutkimus, jossa haastateltiin kymmeniä liiton erilaisten sidosryhmien ja median edustajia. Näiden toimenpiteiden lisäksi strategia kiersi useasti lausunnolla reserviläispiireissä ja -yhdistyksissä. Uuden strategian yhtenä tavoitteena on tehostaa liiton hallintojärjestelmää. Tähän liittyvä sääntömuutos tulee käsiteltäväksi liiton sääntömääräisessä vuosikokouksessa. Mikäli muutos hyväksytään esitetysti, vaikuttaa se vahvasti myös liiton syyskokouksen käsittelyssä oleviin asioihin. Liiton hallitus seuraa vuosittain strategian toteuttamista ja tekee tarvittaessa muutosesityksiä liittohallitukselle. Vuonna 2016 kiinnitetään erityistä huomiota RES 2020-strategian jalkauttamiseen piireihin ja sitä kautta yhdistyksiin. Vuoden teema ja painopistealueet Reservissä kaiken varalta Toimintavuoden teemana on Reservissä kaiken varalta, jonka avulla viestitään liiton jäsenille ja muille suomalaisille reservin tärkeästä merkityksestä Suomen puolustusjärjestelmässä. Teemaa hyödynnetään mm. edunvalvonnassa ja tiedotuksessa, erilaisissa kannanotoissa ja lausunnoissa, kansalaiskeskustelussa sekä toiminnan esittelyssä ja liiton arkipäiväisessä viestinnässä. Lisäksi teemaa hyödynnetään jäsenhankinnassa. Teeman lisäksi vuodelle 2015 asetetaan kolme erityistä painopistettä, jotka ovat faktapohjainen tiedotus, maanpuolustuksellinen edunvalvonta ja reservin koulutus. Tiedotus Keväällä 2015 tehdyn tutkimuksen mukaan 38 prosenttia suomalaisista tuntee Reserviläisliiton vähintään nimeltä. Vaikka liiton tunnettuutta on viime vuosina pyritty lisäämään määrätietoisella ja säännöllisellä tiedottamisella sekä edunvalvonnalla, on liiton tunnettuus laskenut. Toimintavuonna liiton ulkoista tiedotusta tehostetaan ostopalveluratkaisulla. Liitto ottaa toimintavuonna kantaa ajankohtaisiin maanpuolustusasioihin ja tiedottaa niistä kattavasti medialle erilaisia kanavia pitkin. Käytössä ovat liiton internet-sivujen lisäksi Facebook ja Twitter sekä nettisivuilla julkaistavat blogit ja lähinnä tapahtumatiedotuksen yhteydessä käytettävä Instagram. Toimintavuonna tehostetaan erityisesti sosiaalisen median käyttöä sekä erilaisiin tapahtumiin liittyvää tiedotusta. Liiton internetsivujen toimintakalenterissa julkaistaan jatkossa ainakin osittain myös piiritason tapahtumia. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet myös yhdistystason tapahtumien julkaisuun. Sivu 2

3 Tiedottamisessa voidaan tarvittaessa nojautua sähköisiin jäsenkyselyihin sekä ostopalveluina tehtyihin kyselyihin muille suomalaisille. Tiedotuksen toimivuutta seurataan ainakin sähköisten medioiden osalta. Myös sisäinen tiedotus jatkuu aktiivisena. Liiton nettisivuilla julkaistaan säännöllisesti lähinnä piirien ja yhdistysten luottamushenkilöille tarkoitettuja tiedotteita. Toimintavuoden aikana julkaistaan lisäksi useita Yhdistystiedotetta sekä tarpeen mukaan uutiskirjeitä. Liiton internet-sivuilla ylläpidetään Yhdistysjohto-osiota, joka sisältää yhdistysten ja piirien toiminnassa tarvittavaa ohjeistusta, lomakkeita jne. Reserviläisliiton äänenkannattaja on Reserviläinen-lehti, josta ilmestyy toimintavuoden aikana kahdeksan numeroa. Lehden jakeluun kuuluvat lähes kaikki jäsenmaksunsa maksaneet henkilöjäsenet. Perinteiseen tapaan yksi lehden numeroista jaetaan kaikille varusmiehille ja toinen abiturienteille. Reserviläinen ilmestyy toimintavuonna myös säännöllisesti päivittyvänä nettilehtenä, joka yhdistää lehden sekä Reserviläisliiton ja Suomen Reserviupseeriliiton viestintää. Toimintavuoden tavoitteena on päästä mukaan päivänpoliittiseen maanpuolustuskeskusteluun julkaisemalla nettilehdessä useammin ajankohtaisia uutisia ja kannanottoja. Yhdistysten ja piirien tiedotustoimintaa tuetaan mm. mahdollisuudella ylläpitää omia nettisivuja liiton sivuston yhteydessä sekä lähinnä sosiaaliseen mediaan liittyvällä koulutuksella. Yhdistyksille myös painotetaan maanpuolustuskeskusteluun osallistumisen ja yleisen tiedottamisen tärkeyttä. Lisäksi yhdistyksiä ja piirejä kannustetaan esittelemään toimintaansa erilaisissa yleisötilaisuuksissa ja -tapahtumissa. Reserviläisliitto ylläpitää laajaa esittely- ja messumateriaalia sekä tukee taloudellisesti messutapahtumiin osallistumista. Toimintavuoden aikana uusitaan liiton graafinen ilme. Vuonna 2016 Reserviläisliitto kartoittaa erilaiset varusmiesinfojärjestelmät eri puolilla maata. Tavoitteena on kerätä toimivia malleja varusmiehille suunnatusta esittelytoiminnasta ja kehittää niiden pohjalta yhteinen malli koko maassa käytettäväksi. Edunvalvonta Reserviläisliiton edunvalvontaan kiinnitetään toimintavuonna erityistä huomiota. Liitto pyrkii pitämään huolta mm. Puolustusvoimien riittävästä rahoituksesta, joka on edellytyksenä yleiseen asevelvollisuuden ja koko maan kattavan, itsenäisen puolustusjärjestelmän ylläpitämiselle. Lisäksi painotetaan riittävän kertausharjoituskoulutuksen merkitystä. Huomiota kiinnitetään myös reserviläisten aseman ja toimintaoikeuksien kehittämiseen sekä reserviläistoiminnan ja -koulutuksen toimintaedellytysten ylläpitämiseen. Käytöstä poistuvat ampuma- ja harjoitusalueet sekä ampumaradat pyritään säilyttämään reserviläisten käytössä. Lisäksi Reserviläisliitto seuraa tarkasti aselainsäädäntöön ja ampumaratalakiin liittyviä kehityshankkeita sekä aselupakäytäntöjen keventämistä, jossa on tarkoitus mm. siirtyä osaksi sähköiseen lupamenettelyyn. Erityisen huomion kohteena on ampumaratalain toimeenpanoprosessi sekä sen vaikutukset maamme laajaan ampumarataverkostoon. Liitto tukee myös reserviläispiirien toimenpiteitä sekä vaikuttamista maakunnallisen ja paikallisen ampumarataverkoston ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Tarvittaessa asioihin otetaan kantaa joko yksi tai yhdessä muiden järjestöjen kanssa. Sivu 3

4 Koulutus Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen vahvuus on henkilöä, joista yli 95 prosenttia on vasta valmiutta kohotettaessa palvelukseen kutsuttavia reserviläisiä. Laajan kertausharjoituskoulutuksen ohella tämän joukon sotilaallista osaamista ja kenttäkelpoisuutta ylläpidetään omaehtoisella toiminnalla ja koulutuksella. Reserviläisliitto on julkisoikeudellisen yhteisön Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) jäsen. MPK:n tehtävänä on ylläpitää, kehittää ja valvoa jäsenjärjestöjensä turvallisuus-, varautumis-, johtamis- ja kouluttajakoulutusta sekä sotilaallista koulutusta. Sen kurssimuotoisen koulutuksen järjestäjät tulevat pitkälti MPK:n jäsenjärjestöistä. Vuonna 2014 tehdyn kouluttajatutkimuksen mukaan suurimman (41 %) yksittäisen kouluttajaryhmän MPK:ssa muodostavat Reserviläisliiton jäsenet. Toimintavuonna Reserviläisliitto tekee tiivistä yhteistyötä MPK:n kanssa ja on aktiivisesti mukana sen koulutuksen kehittämisessä. Vuonna 2016 MPK:n aloittaa kouluttamisen koulutusohjelman uudistamisen Reserviläisliiton johdolla. Uudistustyötä varten Reserviläisliitto perustaa kouluttamisen asiantuntijoista koostuvan, määräaikaisen työryhmän. Lisäksi Reserviläisliitto osallistuu MPK:n koulutuksen laadun kehittämiseen mm. asettamalla asiantuntijoita koulutusten auditointeihin. Toimintavuoden aikana käynnistyvän CISOR-järjestön (Confédération Interalliée des Sous- Officiers de Réserve) puheenjohtajakauden tapahtumat toteutetaan yhteistyössä MPK:n kanssa. Valtion säästötoimenpiteet saattavat johtaa MPK:n toiminnan supistumiseen, mikä voi toimintavuonna näkyä MPK:n henkilöstön lomautuksina ja kurssimäärien vähenemisenä. Koulutuksen monimuotoisuudesta ja alueellisesta kattavuudesta kuitenkin huolehditaan, jotta mahdollisimman monella Reserviläisliiton jäsenellä olisi edelleen mahdollisuus kehittää MPK:n kursseilla omaa poikkeusoloissa tarvittavaa osaamistaan. Lisäksi varmistetaan, etteivät säästöjen seurauksena MPK:n palkatun henkilöstön tehtävät kohtuuttomasti siirry vapaaehtoisten kouluttajien hoidettavaksi. Reserviläisliitto pyrkii toimintavuonna säilyttämään keskeisen asemansa MPK:n hallituksessa, valiokunnissa ja alueellisissa toimielimissä. MPK:n toimintaa valvovat vapaaehtoisen maanpuolustuksen valtakunnallinen ja alueelliset neuvottelukunnat, joissa Reserviläisliitolla on edustus. Reserviläisliitto kannustaa jäseniään ylläpitämään omia sotilaallisia taitojaan osallistumalla MPK:n koulutukseen sekä hakeutumaan henkilövarattavaksi MPK:n poikkeusolojen tehtäviin. Toiminta- ja koulutusmahdollisuuksista kerrotaan laajasti Reserviläisessä ja osin niistä tiedotetaan suoraan jäsenistölle. Reserviläisliitto kannustaa myös piirejään ja yhdistyksiään toteuttamaan yhteistyössä MPK:n maanpuolustuspiirien kanssa koulutukseen liittyvää markkinointia. Niitä kannustetaan myös olemaan enemmän mukana MPK:n toiminnan suunnittelussa. Tavoitteena on myös lisätä jäsenistön ja muiden suomalaisten tietoisuutta Reserviläisliiton keskeisestä roolista MPK:n toiminnassa sekä reservin sotilaallisten taitojen ylläpitäjänä. Tähän pyritään mm. tiedottamalla enemmän Reserviläisliiton ja sen jäsenten roolista koulutuksessa. 2. Muut toimintamuodot Ampumatoiminta Ammunta sen eri muodoissaan on Reserviläisliiton laajin toimintamuoto. Liitto kannustaa yhdistyksiään erilaisen ampumatoiminnan järjestämiseen ja tukee niitä taloudellisesti myöntämällä tukia asehankintoihin, tukemalla erilaisia ampumaratahankkeita sekä muita ampumatoimintaan liittyviä hankintoja ja hankkeita. Sivu 4

5 Jäseniä kannustetaan säännölliseen ampumaharjoitteluun. Aloitteleville harrastajille suositellaan osallistumista MPK:n ampumakortti- tai SAL:n tuomarikorttikursseille, joilla käydään läpi mm. ratakäyttäytymiseen liittyviä asioita. Tämä lisää ammuntaharrastuksen turvallisuutta ja antaa aloitteleville ampujille hyvän pohjan harrastukselle. Ampumatoimintaan liittyy laaja harjoittelu- ja kilpailutoiminta yhdistys-, piiri ja liittotasolla. Reserviläisliiton, Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisurheiluliiton toiset, yhteiset Reservin ampumamestaruuskisat järjestetään Tyrrin ampumaradoilla Kouvolan Utissa. Toimintavuonna viimeistellään yhteisen kisan järjestelyperiaatteet. Reserviläisliiton valtakunnallinen ampumataitopäivä järjestetään viikolla 20. Liiton jäsenyhdistyksissä järjestettävien tapahtumien tarkoituksena on tarjota jäsenille mahdollisuus tutustua ammuntaan lajina, opettaa turvallisen ammunnan perusteita sekä suorittaa vähintään yksi kymmenen laukauksen ampumasuorite, joka kirjataan mukaan prosenttiammuntakilpailuun. Valtakunnallisella tapahtumalla tavoitellaan myös lisänäkyvyyttä Reserviläisliiton laajalle ampumatoiminnalle. Reserviläisliitto on mukana järjestöjen yhteisen ampumaharrastusfoorumin toiminnassa ja sen edunvalvontahankkeissa. Lisäksi foorumin kautta pyritään avustamaan niissä toimenpiteissä, joita ampumaratalaki mahdollisesti ampumaratoja hallinnoivilta tahoilta edellyttää. Foorumin ampumarata-asiantuntijan palvelut ovat myös Reserviläisliiton jäsenyhdistysten ja piirien käytössä. Liikunta ja urheilutoiminta Reserviläisliitto kannustaa jäseniään fyysisen kunnon ylläpitoon. Päävastuu erilaisen liikuntatoiminnan järjestämisestä on liiton jäsenyhdistyksillä, joille painotetaan riittävien liikuntamahdollisuuksien tarjoamista jäsenille. Liitto tukee taloudellisesti liikuntavälineiden ja -tarvikkeiden hankintaa yhdistyksille sekä piireille. Yhteistyössä Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisurheiluliiton kanssa jäseniä kannustetaan liikkumaan ja urheilemaan aiempaa enemmän. Yhdistyksiä ja jäseniä kannustetaan myös ottamaan osaa erilaisiin jotoksiin, marsseihin ja muihin kuntoliikuntatapahtumiin mm. pitämällä niitä esillä liiton nettisivuilla sekä tiedottamalla osallistumismahdollisuuksista suoraan jäsenille. Reserviläisten laaja kilpailu-, urheilu- ja liikuntatoiminta jatkuu toimintavuonna koko reserviläiskentässä. Valtakunnantasolla sen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Reserviläisurheiluliitto, jonka suurin jäsenjärjestö Reserviläisliitto on. Järjestöjen yhteinen perheliikuntapäivä järjestetään syyskuun alkupuolella eri puolilla maata. Maanpuolustustahdon hyväksi tehtävä työ Yhtenä päätavoitteena Reserviläisliiton strategiassa on suomalaisten maanpuolustustahdon hyväksi tehtävän työn tehostaminen. Tähän työhön luetaan kuuluvaksi paitsi erilaiset maanpuolustusjuhlat ja muut aatteelliset tilaisuudet, myös kaikki julkinen toiminta ja tiedotus, jota liitto sekä sen piirit ja yhdistykset harjoittavat. Reserviläisliitto jatkaa myös toimintavuonna laajaa työtään suomalaisten maanpuolustustahdon hyväksi mm. julkaisu- ja tiedotustoiminnan sekä erilaisten tilaisuuksien avulla. Aatteellista työtä pyritään laajentamaan erityisesti sosiaalisessa mediassa, jotta nykyistä suurempi osa suomalaisista saataisiin sen vaikutuspiiriin. Reserviläisliitto painottaa myös yhdistyksilleen ja piireilleen aatteellisen työn tärkeyttä korostaen erityisesti paikallisen ja maakunnallisen tiedotustoiminnan merkitystä. Riittävä näkyvyys mediassa on tärkeää suomalaisten maanpuolustustahdon kannalta, koska valtaosa suomalaisista saa käsityksen maanpuolustuksesta ja vapaaehtoisesta maanpuolustustyöstä tiedotusvälineiden kautta. Sivu 5

6 Toimintavuonna Reserviläisliitto suunnittelee yhdessä Pirkanmaan Reserviläispiirin kanssa lukiolaisille tarkoitetun, turvallisuuspoliittisen kilpailun, jota kokeillaan ainakin yhdessä piirissä. Vuonna 2017 tämä kilpailutoiminta pyritään käynnistämään kaikissa piireissä. Vuonna 2016 jatketaan myös Suomi 100 -hankeen valmistelua yhdessä Maanpuolustuksen Tuki ry:n ja sen jäsenjärjestöjen kanssa. Järjestöjen yhteishanke on osa Suomen itsenäisyyden 100- vuotisjuhlallisuuksia vuonna 2017 ja pitää sisällään mm. kymmenkunta maakunnallisen tason messutilaisuutta, joissa esitellään Puolustusvoimien toimintaa sekä vapaaehtoista maanpuolustustyötä ja -koulutusta. Projektiin liittyy laaja tiedotustoiminta, josta vastaa hanketta koordinoiva Maanpuolustuksen Tuki ry. Yhdistysten ja piirien aatteellista työtä tuetaan mm. laajalla esittely- ja messumateriaalilla, koulutuksella ja hakemuksesta myönnettävällä taloudellisella tuella. Lisäksi yhdistyksillä ja piireillä on mahdollisuus veloituksetta ylläpitää omia nettisivuja liiton internet-sivujen yhteydessä. Yhdistyksiä kannustetaan olemaan mahdollisimman laajasti läsnä myös Facebookissa ja muualla sosiaalisessa mediassa. Veteraani- ja perinnetyö Reserviläisliitto on toimintavuonna laajasti mukana veteraanityössä ja siihen liittyvässä perinnetyössä. Perinteiseen tapaan liitto osallistuu Sotiemme Veteraanit -keräykseen mm. tukemalla paikallisia varusmieskeräyksiä, järjestämällä omaa keräystoimintaa sekä olemalla mukana keräykseen liittyvissä myyntikampanjoissa. Jäsenyhdistyksille suositellaan osallistumista vähintään valtakunnalliseen keräystempaukseen, joka järjestetään yhdessä Suomen Reserviupseeriliiton kanssa. Yhdistysten ja kerhojen oma keräystoiminta pyritään mahdollisimman laajasti keskittämään yhteiseen tempauspäivään, josta tiedotetaan kattavasti. Myös muu yhteistoiminta sotiemme veteraaneja edustavien järjestöjen kanssa jatkuu laajana niin liitto-, piiri- kuin yhdistystasollakin. Useat liiton jäsenyhdistykset tukevat paikallisten veteraaniyhteisöjen toimintaa sekä avustavat yksittäisiä veteraaneja. Monet henkilöjäsenet toimivat erinäisten veteraaniyhteisöjen luottamustehtävissä. Liiton veteraaniyhteistyöryhmä valmistelee yhteistyössä Opetushallituksen kanssa liiton aatteellista tapahtumaa tavoitteena tapahtuman järjestäminen ensimmäisen kerran syyskuussa 2017 osana Suomi 100 juhlavuotta. Veteraaniperinnetyön suunnittelu jatkuu toimintavuonna ja siitä vastaa liiton veteraaniyhteistyöryhmä. Suunnittelu tapahtuu yhteistyössä valtakunnallisten veteraanijärjestöjen ja Tammenlehvän Perinneliiton kanssa. Myös Suomen Reserviupseeriliiton kanssa pyritään yhteisiin linjauksiin. Hengellinen toiminta Valtakunnallisesti toteutettava Joulutulet on toimintavuoden hengellisen toiminnan päätapahtuma. Paikkakunnilla toteutettavaan joulunalustapahtumaan pyritään samaan mukaan mahdollisimman paljon liiton jäsenyhdistyksiä. Tavoitteena on myös mahdollisimman suuri medianäkyvyys mm. valtakunnallisen ja paikallisen tiedotuskampanjan avulla. Muuta hengellistä toimintaa toteutetaan lähinnä oheistoimintatyyppisenä mm. liiton syyskokoustapahtuman yhteydessä. Myös monien muiden liiton, piirien ja yhdistysten toimintavuoden aikana järjestämiin tilaisuuksien liittyy kenttähartaus tai muu hengellinen osio. Sivu 6

7 Naisten toiminta Liiton naisten työryhmä järjestää toimintavuonna useita naisille tarkoitettuja tapahtumia. Lisäksi se pyrkii organisoimaan reserviläistoiminnan esittelyä mahdollisimman monissa tilaisuuksissa. Reserviläisliiton toimintaa esitellään ainakin Pohjanmaan suurmessuilla Vaasassa niin, että naisten toimikunta vastaa käytännön järjestelyistä. Jo perinteeksi muodostunut Naisten koulutuspäivä järjestetään Imatralla, jossa tutustutaan Raja- ja merivartiokouluun. Huipputapahtumaa ei toimintavuonna ohjelmassa mutta siihen liittyvää suunnittelutyötä tehdään. Tavoitteena on uusia huipputapahtuman ohjelma ja runko niin, että se kiinnostaisi nykyistä laajempaa osaa liiton jäsenistöstä. Reserviläisliiton naisjäseniä kannustetaan osallistumaan Maanpuolustusnaisten liiton valtakunnalliselle jotokselle, joka järjestetään Lohtajan Vattajanniemessä osana MPK:n PAUHA harjoitusta. Lisäksi yhteistyötä Viron Naiskodukaitsen kanssa tiivistetään. Naisten toiminnasta tiedottamista tehostetaan toimintavuoden aikana. Naisten työryhmä markkinoi myös vapaaehtoista pelastuspalvelua ja pyrkii tarjoamaan siihen liittyvää koulutusta naisjäsenille. Kansainvälinen toiminta Reserviläisliitto toimii kansainvälisen, reservin aliupseereita edustavan järjestön (Confédération Interalliée des Sous-Officiers de Réserve, CISOR) puheenjohtajamaana vuosina Liiton ensimmäinen puheenjohtajakausi pitää sisällään kymmenkunta erilaista tilaisuutta sekä sotilasmoniottelun. Puheenjohtajuus toteutetaan yhteistyössä MPK:n ja Puolustusvoimien kanssa. Ensimmäinen liiton puheenjohtajakaudella järjestettävä tapahtuma on Kaartin jääkärirykmentissä pidettävä CISOR-kongressi. Osallistujille esitellään tilaisuudessa laajasti suomalaista puolustusjärjestelmää ja -ratkaisua. Reserviläisliiton puheenjohtajakauden tavoitteena on CISOR:n hallintojärjestelmän tehostaminen niin, että kulloinkin ajankohtaisia asioita työstetään myös erilaisten kokouksen ja tapahtumien välisenä aikana sähköisiä työskentelymenetelmiä hyödyntäen. Lisäksi pyritään käynnistämään CI- SOR-tapahtumiin liittyvä mediatiedottaminen sekä edistämään suomalaisen puolustusjärjestelmän tunnettuutta ja uskottavuutta Euroopan eri maissa. Reserviläisliiton CISOR-puheenjohtajuudesta vastaavat ensisijaisesti liiton nimittämän puheenjohtajan ja pääsihteerin johdolla toimivat vapaaehtoiset. Liiton toimisto tukee järjestelyitä. CISOR-yhteistyön ohella pyritään tiivistämään perinteistä yhteistyötä Viron Kaitseliiton kanssa. Yhteistyö on mahdollista myös Ruotsia, Venäjää ja USA:ta edustavien tahojen kanssa. Yhdistysjohdon koulutus Yhdistysjohdolle tarkoitettu koulutus jatkuu vuonna Yhdessä OK-opintokeskuksen, Puolustusvoimien ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kanssa toteutettavan koulutuksen tavoitteena on kehittää yhdistysten luottamushenkilöiden valmiuksia tehtäviensä hoitamiseen. Sen tärkeimpänä kohderyhmänä ovat uudet luottamushenkilöt. Toimintavuonna siirrytään vain yhdelle piirille tarkoitetuista koulutustilaisuuksista laajempiin tilaisuuksiin, joihin kutsutaan osallistujia eri piireistä. Liitto hyvittää osallistujille matkakulut ja järjestää pitkämatkalaisille tarvittaessa majoituksen. Samalla koulutuksien luonnetta kehitetään niin, että ne ovat entistä vuorovaikutteisempia. Sivu 7

8 Uudet koulutusalueet ovat itäinen, läntinen ja pohjoinen koulutusalue, joista toimintavuonna järjestetään tilaisuudet läntisellä ja itäisellä alueella. Pohjoiselle koulutusalueelle tarkoitettu tilaisuus järjestetään vasta vuonna Lisäksi toimintavuonna järjestetään sosiaalisen median hyödyntämiseen yhdistystoiminnassa liittyvää koulutusta. Tarvittaessa voidaan järjestää myös muuta, yhdistystoimintaan liittyvää koulutusta yhteistoiminnassa reserviläispiirien ja OK-opintokeskuksen kanssa. Näiden kurssien sisältö voidaan sopia tapauskohtaisesti. Piirijohdon koulutus Suomen Reserviupseeriliiton kanssa järjestetään maalis- ja elokuussa reservipiirien toiminnanjohtajille tarkoitetut koulutus- ja neuvottelupäivät. Tavoitteena on antaa toiminnanjohtajille valmiudet toteuttaa reserviläistoimintaa piireissä liittojen kokousten ja hallituksen päättämällä tavalla. Neuvottelupäivien järjestelyistä vastaa toimintavuonna Reserviläisliitto. Liiton piiri-info järjestetään toimintavuonna kuudessa reserviläispiirissä. Parin tunnin mittaiset tilaisuudet on tarkoitettu lähinnä yhdistysten puheenjohtajille sekä muille, keskeisille luottamushenkilöille. Niissä käydään läpi mm. puolustusvoimien asioita, ajankohtaisia laki- ja muita hankkeita sekä Reserviläisliiton omia asioita. Vuodesta 2013 lähtien piiri-info on järjestetty kussakin reserviläispiirissä noin kahden vuoden välein. Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Reserviläisliitto on yksi VAPEPA:n jäsenjärjestöistä ja osallistuu myös toimintavuonna sen toimintaan. Liitossa toimii VAPEPA-työrymä ja liiton edustaja osallistuu VAPEPA:n keskustoimikunnan kokouksiin ja toimintaan. Käytännön toimintaa on lähinnä yhdistystasolla, joissa ylläpidetään kymmeniä hälytysryhmiä tai, joiden jäsenet ovat muuten mukana vapaaehtoisen pelastuspalvelun toiminnassa. Reserviläisliitto markkinoi toimintavuonna vapaaehtoista pelastuspalvelua aiempaa enemmän. Lisäksi liitto kannustaa piirejä nimeämään edustajansa sekä osallistumaan oman alueensa maakuntatoimikunnan kokouksiin ja toimintaan, jotta VAPEPA;n toiminta tulee tutuksi. Yhdistyksiä kannustetaan luomaan kontaktit oman lähialueensa paikallistoimikuntiin ja näin tutustumaan paikalliseen pelastuspalvelutoimintaan sekä kannustamaan henkilöjäseniään mukaan vapaaehtoisen pelastuspalvelun toimintaan ja/tai perustamaan omia, reserviläisistä koostuvia hälytysryhmiä. Lisäksi jäseniä kannustetaan kouluttautumaan eri tehtäviin VAPEPAn järjestämien koulutusten avulla. Toimintavuoden aikana suunnitellaan runko VAPEPA tutuksi -tietoiskulle, joita toteutetaan jatkossa piirien toimesta ja yhdessä MPK:n kanssa iltakursseina. Sidosryhmäyhteistyö Reserviläisliitto jatkaa toimintavuonna yhteistyötä erilaisten järjestöjen ja muiden yhteistoimintatahojen kanssa. Liiton yhteistyökumppaneita ovat mm. Puolustusvoimat ja -ministeriö, Sisäasianministeriö, Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Maanpuolustuksen Tuki ry, Reserviläisurheiluliitto, Maanpuolustusyhtiö, URLUS-säätiö, VAPEPA sekä monet muut tahot. Yhteistoiminta jatkuu erityisen tiiviinä Suomen Reserviupseeriliiton kanssa niin liitto-, piiri- kuin yhdistystasollakin. Liitto pyrkii edistämään myös Reserviläisliiton ja muiden maanpuolustusjärjestöjen sekä maanpuolustuksellisten tahojen välistä yhteistyötä. Sivu 8

9 Myös sidosryhmäviestintään ja yritysyhteistyöhön kiinnitetään enemmän huomiota. Reserviläisliitto pyrkii lähestymään jatkossa kaikkia sidosryhmiään vähintään kaksi kertaa vuodessa sähköisen viestinnän keinoin. Reserviläisliiton edustukset eri yhteistyöelimissä ja -organisaatioissa löytyvät liiton internetsivuilta. Tarvittaessa liiton hallitus ja valiokunta nimeää edustajia uusiin yhteistyöelimiin. 3. Jäsenkehitys- ja -huolto Jäsenmäärätavoitteet Reserviläisliiton jäsenmäärä kääntyi vahvaan kasvuun 1990-puolivälissä tapahtuneen sääntö- ja nimimuutoksen jälkeen. Aivan viime vuosina kasvu on ollut heikompaa ja jäsenmäärä ollut välillä jopa laskussa. Käänteen taustalla on jäseneksi liittyneiden määrissä tapahtunut lasku. Toimintavuoden tavoitteena on jäsenkasvun ylläpitäminen niin, että maksaneiden jäsenten määrä kasvaa vuoden 2016 aikana kahdella prosentilla. Lisäksi tavoitteena on, että vuoden 2016 lopulla kahdeksan prosenttia liiton jäsenistä olisi ns. uusia jäseniä eli heidän jäsenyytensä olisi alkanut toimintavuoden aikana. Yhdistyksiä ja piirejä kannustetaan jäsenhankintaan suoritusperusteisen piirituen avulla sekä tiedotuksellisin keinoin. Liiton viestinnässä korostetaan, että reserviläistoiminnan tarkoitusperiä voidaan toteuttaa sitä tehokkaammin, mitä enemmän jäseniä toiminnan parissa on. Myös jäsenyyden avoimuutta pidetään tiedotuksessa esillä. Henkilökohtainen jäsenhankintakilpailu Jäsenhankintaa pyritään vauhdittamaan myös henkilökohtaisella jäsenhankintakilpailulla. Vuoden 2016 kilpailun tuloksia laskettaessa huomioidaan jokainen, vuoden 2016 aikana jäsenmaksunsa ensimmäistä kertaa maksanut, uusi jäsen. Jäsenmaksulaskutuksen aikataulun johdosta kilpailukausi on käytännössä Ne uudet jäsenet, jotka eivät myöhäisen liittymisajankohdan johdosta saa jäsenmaksulaskua vuonna 2016, huomioidaan seuraavan vuoden kilpailussa. Jäsenhankintakilpailuun osallistuu jokainen em. aikana liittoon saapunut, sähköinen tai paperinen ilmoitus uudesta jäsenestä, johon on selkeästi merkitty tieto siitä, kuka on jäsenhankkija. Lisäksi mukaan lasketaan suoraan jäsenrekisteriin tallennetut, uudet jäsenet. Mukaan ei lasketa niitä henkilöitä, jotka ovat jo jäsenenä jossain toisessa liiton jäsenyhdistyksessä tai, joiden jäsenyyttä asianomainen yhdistys ei hyväksy. Vuoden 2016 jäsenhankintakilpailussa palkinnot ovat seuraavat: Ø Kilpailun voittaja, 500 euron matkalahjakortti tai vastaava tuki yhdistyksen toimintaan Ø Vähintään 20 jäsentä, MP-maastoasu Ø Vähintään 15 jäsentä, hotellilahjakortti Ø Vähintään 10 jäsentä, sissipuukko M/95 Ø Vähintään 5 jäsentä, RES-vyö Ø Vähintään 1 jäsen, RES-lippalakki Vuoden 2016 jäsenhankintakilpailun markkinointiin kiinnitetään erityistä huomiota ja kilpailun väliaikatietoja julkaistaan vuoden mittaan. Kilpailun lopulliset tulokset julkaistaan vuoden 2017 alussa. Reserviläisliitto seuraa toimintavuonna säännöllisesti piiriensä jäsenkehitystä ja liittyneiden määriä. Jäsenkehitystä ja liittyneiden määriä pidetään esillä liiton sisäisessä viestinnässä. Sivu 9

10 Heikon jäsenkehityksen alueisiin kiinnitetään perinteiseen tapaan muita enemmän huomiota ja niihin suunnataan tapauskohtaisesti päätettäviä tukitoimenpiteitä. Piirejä kannustetaan seuraamaan omien yhdistystensä jäsenkehitystä ja liittyneiden määriä sekä olemaan jäsentilanteesta säännöllisesti yhteydessä omiin yhdistyksiinsä. Jäsenhuolto Jäsenhankinnan lisäksi painotetaan jäsenhuoltoa. Yhdistyksiä kannustetaan seuraamaan omaa jäsenkehitystään, olemaan säännöllisesti yhteydessä jäsenistöönsä sekä ylläpitämään ajan tasalla olevia internet- ja Facebook-sivuja. Lisäksi yhdistyksiä kannustetaan olemaan yhteydessä uusiin jäseniinsä sekä niihin jäseniin, joiden jäsenmaksun maksaminen on syystä tai toisesta viivästynyt. Reserviläisliitto lähettää toimintavuonna jokaiselle liittyneelle noin viikon viiveellä sähköisen uutiskirjeen tai vaihtoehtoisesti perinteisen kirjeen. Lisäksi syksyllä ollaan yhteydessä maksamattomiin jäseniin uutiskirjeiden ja tekstiviestien avulla. Yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa selvitetään mahdollisuudet lähestyä muutama vuosi sitten kotiutuneita sekä kertausharjoituksiin kutsuttavia reserviläisiä. Vastaavia selvityksiä kannustetaan tekemään myös piiritasolla yhdessä Puolustusvoimien aluetoimistojen kanssa. Toimintavuonna selvitetään, miten jäsenyydestä luopuvien tai siitä eroavien määriä saataisiin pienennettyä. Jäsenedut ja -alennukset Vuonna 2016 Reserviläisliiton jäsenyhdistysten henkilöjäsenet ovat oikeutettuja seuraaviin jäsenetuihin ja -alennuksiin: Ø ST1-polttoneste-etu. Liiton jäsenkortilla saa käteisellä tai pankkikortilla maksettaessa ST1- ketjun asemilla tankattaessa vähintään 0,5 sentin alennuksen litralta bensiini- ja dieselostoista. Alennus on asemakohtainen ja useimmiten em. alennusta suurempi. Etu on voimassa myös miehitetyillä Shell-asemilla. Ø Pohjolan vakuutusedut. Solmitun vakuutussopimuksen nojalla liiton jäsen voi hankkia Pohjolasta jäsenetuhintaan matka- ja matkatavaravakuutuksen, autokaskon, henki- ja tapaturmavakuutuksen, lisäeläkevakuutuksen sekä superkotivakuutuksen. Ø S-ryhmän hotelliedut. Toimintavuonna käytössä on S-ryhmän hotellisopimus, jota jäsen voi hyödyntää majoittuessaan Sokos ja Radisson Blu -hotelleissa. Ø HCR-hotelliedut. Toimintavuonna käytössä on Holiday Club Resorts Oy:n hotellisopimus, jota jäsen voi hyödyntää majoittuessaan Holiday Club Resorts Oy:n kotimaan kylpylähotelleissa sekä loma-asunnoissa. Ø TallinkSiljan jäsenyysetu. Jäsenellä on toimintavuonna mahdollisuus liittyä Club One-kantaasiakasohjelmaan veloituksetta niin, että jäsen saa heti Silver-tason kortin. Tällä saa jopa 20 prosenttia alennusta tietyistä normaalihintaisista risteilyistä ja muista tuotteista. Ø Suomen Sotilas -lehden tilausetu. Jäsenillä on mahdollisuus tilata Suomen Sotilas -lehden vuosikerta jäsenhintaan. Toimintavuonna jatketaan jäsenetujen markkinointia mm. sähköpostilla ja liiton nettisivujen avulla. Lisäksi toimintavuonna pyritään kehittämään uusia jäsenetuja mm. yritysyhteistyön kautta. 4. Talous Vuoden 2016 talouden perusteet Reserviläisliiton talouden 2016 perustana on 13,5 euron suuruinen liittomaksu, joka sisältyy jokai- Sivu 10

11 sen liiton jäsenyhdistyksen henkilöjäsenen vuosittaisen jäsenmaksuun. Lisäksi maksuun sisältyvät oman yhdistyksen ja piirin määrittämät maksuosuudet sekä Reserviläinen-lehden 8,5 euron suuruinen jäsentilausmaksu. Tilausmaksua ei laskuteta nuorisojäseniltä eikä niiltä jäseniltä, joiden kotitalouteen jo muuten tulee Reserviläinen-lehti. Liiton varsinaisen toiminnan kulut vuonna 2016 ovat euroa. Jäsenmaksutuloilla tästä katetaan noin 57 %, yleisavustuksilla noin 20 %, omalla varainhankinnalla noin 17 %, järjestötoiminnan tuotoilla noin 6 % ja korko- sekä osinkotuotoilla alle puoli prosenttia. Liiton omaan varainhankintaan liittyy mm. jäsenmerkkien sekä ampuma- ja senioriturvan markkinointia. Lisäksi myydään ilmoitustilaa Reserviläinen-lehdistä yritysyhteistyökumppaneille. Toiminnan tukijat Reserviläisliitto saa vuosittain merkittävää taloudellista tukea erilaisilta säätiöiltä, yrityksiltä ja muita yhteisöiltä. Pääsääntöisesti tuen kanavoi liitolle Maanpuolustuksen Tuki ry, joka vastaa RES:n, RUL:n, MPKL:n, NVL:n ja MPK:n lahjoitusvarojen hankinnasta. Lisäksi MPT kanavoi Puolustusministeriön vuosittaisen tuen Reserviläisliiton ja muiden jäsenjärjestöjensä käyttöön. Maanpuolustuksen Tuki ry tukee Reserviläisliittoa toimintavuonna noin eurolla. Lisäksi liitto saa MPT:n kautta Puolustusministeriöltä tukea, jonka suuruus selviää vasta tammikuussa Erityisen merkittävä tukija Reserviläisliitolle on URLUS-säätiö, jonka euron suuruisella vuokratuella katetaan liiton toimitilakustannukset. Reserviläisliitto saa vuosittain tukea myös Aliupseerien Huoltosäätiöltä (AHS), joka on Reserviläisliittoa ja puutteenalaisia reservinaliupseereita sekä heidän lähiomaisiaan tukeva säätiö. AHS varautuu tukemaan liittoa toimintavuonna noin euron suuruisella toimintatuella. Tuet piireille ja yhdistyksille Reserviläisliiton varsinaisen toiminnan kuluista noin viidennes käytetään tukitoimintaan, jonka piirissä ovat Reserviläisurheiluliitto, reserviläispiirit sekä osittain liiton jäsenyhdistykset. Toimintavuonna nämä tuet jakautuvat seuraavasti: Ø Reserviläisurheiluliitolle suunnataan noin euron suuruinen jäsenmaksu, joka käytetään reserviläisurheilun, -liikunnan ja kilpailujen järjestämiseen paikallisella, maakunnallisella ja valtakunnallisella tasolla. Maksu määräytyy RESUL:n sääntöjen mukaisesti sen jäsenjärjestöjen maksaneiden jäsenten määrän pohjalta. Ø Jokaiselle reserviläispiirille maksetaan toimintavuoden aikana euron suuruinen toimintatuki. Tuesta 300 euroa maksetaan kuukausittain ja 600 euroa kertasuorituksena kun ¾ piirin jäsenyhdistyksistä on raportoinut vuoden 2015 toiminnan ja osallistumisen luvuista. Ø Kuukausittaisen piirituen ohella reserviläispiireillä on mahdollisuus saada suoritepohjaisia palkkioita euroa per piiri. Tuki maksetaan asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Ø Lisäksi reserviläispiireillä on mahdollisuus saada hakemuksesta tukea erilaisiin tietotekniikkahankintoihin. Tähän tukeen on toimintavuonna varattu euroa. Ø Myös yhdistysten on mahdollista saada liitosta tukea erilaisten projektien, erityisen toiminnan tai hankintojen rahoittamiseen. Tukea on haettava erillisellä hakemuksella ja myönnettävä maksimituki yhdelle hankkeelle tai hankinnalle on euroa. Yhdistysten projektitukeen on liiton talousarviossa varattu euroa. Toimintavuonna piiritukien maksu perustuu vuonna 2012 tehtyihin, piirikohtaisiin yhteistyösopimuksiin, joissa on sovittu piirituen saamisen edellyttävistä tehtävistä. Sopimuksen sisältö tarkistetaan tarvittaessa. Sivu 11

12 Suoritusperusteinen piirituki Kuukausittaisen piirituen lisäksi reserviläispiirit voivat saada ns. suoritusperusteista piiritukea, jota maksetaan asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Vuonna 2016 tukea maksetaan seuraavien kriteereiden pohjalta: Jäsenkasvu Ø Reserviläispiirin maksaneiden jäsenten määrä nousee vuoden 2016 aikana, maksetaan 300 euron palkkio Ø Reserviläispiirin maksaneiden jäsenten määrä kasvaa yhden prosentin, maksetaan yhteensä 500 euron palkkio Ø Reserviläispiirin maksaneiden jäsenten määrä kasvaa kaksi prosenttia, maksetaan yhteensä euron palkkio Ø Reserviläispiirin maksaneiden jäsenten määrä kasvaa 4 prosenttia, maksetaan lisäksi euron palkkio Ø Reserviläispiirin maksaneiden jäsenten määrä on vuosina noussut jokaisena vuotena keskimäärin kolme prosenttia, maksetaan lisäksi euron palkkio Suoritusperusteista tukea maksetaan alkaen kuukausittain mikäli em. tavoitteet täyttyvät. Vertailulukuna on maksaneiden jäsenten määrä per Uusien jäsenten määrä Ø Uusien jäsenten osuus piirin kokonaisjäsenmäärästä on vuoden 2016 lopulla yli 6 prosenttia, maksetaan 500 euroa Ø Uusien jäsenten osuus piirin kokonaisjäsenmäärästä on vuoden 2016 lopulla yli 7 prosenttia, maksetaan yhteensä euroa Ø Uusien jäsenten osuus piirin kokonaisjäsenmäärästä on yli vuoden 2016 lopulla 8 prosenttia, maksetaan yhteensä euroa Tuki maksetaan tammikuun 2017 alussa niin, että välillä piirin jäsenyhdistyksiin liittyneiden henkilöiden kokonaismäärä suhteutetaan piirin kokonaisjäsenmäärään per Laskennassa huomioidaan vain ne uudet jäsenet, jäsenyys jatkuu vuonna Yhdistysten projektituki Reserviläisliiton jäsenyhdistyksillä ja piireillä on toimintavuonna mahdollisuus saada liitolta taloudellista tukea toimintaan tai hankintoihin, jotka edesauttavat tai kehittävät jäsenhankintaa, jäsenaktiivisuutta tai toimintaa. Tukea varten on varattu euron määräraha liiton talousarvioon. Tätä ns. yhdistysten projektitukea voi saada mm. asehankintoihin, ampumarata- ja toimitilahankkeisiin, kantolippujen hankintaan, erilaisiin koulutusvälinehankintoihin sekä toiminnallisiin hankkeisiin. Edellytyksenä on, että asianomainen yhdistys on raportoinut liitolle edellisen vuoden toiminnastaan ja, että kyseessä on kertaluontoinen hankinta tai hanke. Tukea myönnetään ja sitä haetaan liiton hallituksen hyväksymän projektitukiohjeistuksen pohjalta. Käytössä on sähköinen hakulomake. 5. Yhdistys- ja jäsenpalvelut Reserviläisliiton tavoitteena on tarjota piireilleen ja yhdistyksilleen hyvätasoista ja kattavaa palvelua. Pyrkimyksenä on kehittää Reserviläisliitosta entistä paremmin järjestökentän toivomusten mukaan toimiva organisaatio. Sivu 12

13 Vuonna 2016 yhdistyspalveluiden kehittämistä jatketaan. Kehittämisessä tukeudutaan liiton uuteen strategiaan, vuonna 2015 tehtyyn järjestökuvatutkimukseen sekä vuosittaisiin jäsentyytyväisyyskyselyihin, jollainen tehdään myös toimintavuoden alussa. Mahdollisimman suuri osa palveluista pyritään kehittämään internetissä eri alustoilla toimiviksi. Yhdistysten, piirien ja liiton toiminta on kattavan järjestövakuutuksen piirissä. Vakuutusosakeyhtiö Pohjolasta hankittu vakuutus pitää sisällään esinevakuutuksen, toiminnan keskeytysvakuutuksen, vastuuvakuutuksen, oikeusturvavakuutuksen, toissijaisen autovakuutuksen sekä koko jäsenistön kattavan matkavakuutuksen silloin kuin liikkuminen tapahtuu järjestötehtävien tai -toiminnan puitteissa. Lisäksi Reserviläisliitolla on voimassa vakuutus, joka antaa puolustusvoimien edellyttämän vakuutusturvan sen reserviläisille järjestämissä ampumakilpailuissa. 6. Sääntömääräinen hallinto Liiton kokoukset Toimintavuonna järjestetään kaksi liiton sääntömääräistä kokousta. Vuoden 2015 toimintakertomus ja tilinpäätös käsitellään Seinäjoella järjestettävässä vuosikokouksessa. Lisäksi vuosikokouksen esityslistalla on liiton sääntöjen muutosesityksestä päättäminen. Sääntömääräinen syyskokous järjestetään Lappeenrannassa yhdessä Suomen Reserviupseeriliiton ja muiden, keskeisten maanpuolustusjärjestöjen kanssa. Muita liiton kokouksia järjestetään tarvittaessa. Mikäli liiton vuosikokous hyväksyy liiton sääntöjen muutoksen esitetyssä muodossa, valitaan syyskokouksessa liitolle puheenjohtaja, muodostetaan liittovaltuusto sekä hyväksytään strategia seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Reserviläisliiton liittovaltuuston ensimmäinen kokous järjestetään tällöin Helsingissä niin, että kokouksessa päätetään vuoden 2017 toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta sekä muodostetaan liittohallitus seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Liittohallitus Reserviläisliiton hallitukseen kuulu toimintavuonna puheenjohtajan lisäksi 27 varsinaista jäsentä niin, että jokaisesta piiristä on vähintään yksi hallitusedustaja. Hallituksen työskentelyä johtaa puheenjohtaja Mikko Savola, jonka tukena ovat hallituksen keskuudestaan valitsemat varapuheenjohtajat. Liittohallitus kokoontuu toimintavuoden aikana viisi kertaa, joista ensimmäinen on samalla hallituksen järjestäytymiskokous. Tammikuussa pidettävässä kokouksessa hallitus valitsee keskuudestaan myös varapuheenjohtajat. Syyskuun lopun kokous pidetään tarvittaessa kaksipäiväisenä seminaari- ja suunnittelukokouksena. Mikäli vuosikokous hyväksyy liiton sääntöjen muutoksen esitetyssä muodossa, päättyy koko hallituksen toimikausi kun liittovaltuusto on valinnut uuden hallituksen. Näillä näkymin tämä tapahtuu järjestettävässä valtuuston kokouksessa. Liiton valiokunta Reserviläisliiton hallituksen apuna toimii valiokunta, joka vastaa liiton toiminnan ja talouden suunnittelusta sekä juoksevien asioiden hoidosta. Liiton puheenjohtajan luotsaama valiokunta kootaan hallituksen jäsenistä ja se kokoontuu toimintavuonna 5-6 kertaa niin, että yksi kokouksista on tarvittaessa kaksipäiväinen seminaari- ja suunnittelukokous. Valiokunnan sihteerinä ja esittelijänä on liiton toiminnanjohtaja. Sivu 13

14 Liiton valiokunnan apuna toimii määräaikaisia ja pysyviä toimielimiä sekä työryhmiä, joita valiokunta tarvittaessa muodostaa. Valiokunta myös määrittää niiden tehtävät ja nimeää niiden jäsenet. Puheenjohtajisto Reserviläisliiton puheenjohtajisto hoitaa liiton juoksevia asioita ja vastaa osaltaan valiokunnan käsittelyyn tulevien asioiden valmistelusta. Lisäksi puheenjohtajistolle on keskitetty henkilöstö- ja huomionosoitusasioihin liittyvä valmistelu sekä osin päätökset. Puheenjohtajiston työskentelyä johtaa liiton puheenjohtaja ja sen jäseninä ovat liiton varapuheenjohtajat. Puheenjohtajiston sihteerinä ja esittelijänä on liiton toiminnanjohtaja. Liiton toimisto Reserviläisliiton hallituksen ja valiokunnan tukena toimii liiton Helsingissä sijaitseva toimisto, jonka työskentelyä johtaa liiton toiminnanjohtaja. Lisäksi liiton palveluksessa on toimintavuonna järjestöpäällikkö ja sihteeri. Jäsenrekisteristä ja hallintopalveluista sekä liiton jäsenlehden, Reserviläisen kustantamisesta vastaa liiton osin omistama Maanpuolustusyhtiö MPY Oy. Liiton taloushallinnosta vastaa toimintavuonna Talenom Oy. Reserviläispiirit Liiton hallituksen, valiokunnan ja toimiston tukena toimivat maakunnalliset reserviläispiirit, joiden tehtävänä on vastata ja osin toteuttaa Reserviläisliiton toimintasuunnitelman mukainen toiminta omalla toiminta-alueellaan niin, että paikallisyhdistysten toiminta on mahdollisimman tehokasta ja koordinoitua sekä reserviläistoiminnan tarkoitusperien mukaista. Vuonna 2016 erityistä huomiota tulee kiinnittää RES strategian jalkauttamiseen. Reserviläispiirien toimintaa johtavat niiden puheenjohtajat ja hallitukset, joiden apuna valtaosassa piireistä toimii piirin toiminnanjohtajan johtama piiritoimisto. Liitto tukee piirien toimintaa taloudellisesti sekä koulutuksella ja ohjeistuksella. Reserviläisyhdistykset Reserviläisliittoon kuuluu toimintavuonna 344 paikallista yhdistystä, joiden toimintatavat ja jäsenyyslinjaukset vaihtelevat. Paikallisyhdistysten tehtävänä on toteuttaa varsinainen reserviläistoiminta niin, että se parhaalla mahdollisella tavalla edistää sääntömääräisiä tarkoitusperiä ja tavoitteita. Paikallisyhdistysten toimintaa tukee ensisijaisesti oma piiri mutta myös liitto. Tuen eri muodot on kuvattu kattavasti Yhdistysjohdon käsikirjassa, jota ylläpidetään liiton internet-sivuilla. 7. Lähivuodet Reserviläisliitto sekä osin myös sen piirit ja yhdistykset joutuvat suunnittelemaan toimintaansa aiempaa pidemmällä aikajänteellä. Tätä edellyttää mm. lisääntynyt yhteistoiminta Puolustusvoimien ja muiden viranomaisten sekä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kanssa. Reserviläisliiton vuoden 2017 toiminnan suunnittelu käynnistyy keväällä mutta jo nyt on lyöty lukkoon seuraavien tapahtumien ajankohtia, jotka yhdistysten ja piirien tulee ottaa huomioon omassa suunnittelussaan. Sivu 14

15 Veteraanikeräyksen tempauspäivä, kautta maan Reserviläisliiton vuosikokous, Seinäjoki Reserviläisten ampumataitopäivä, kautta maan viikko 20 ( ) Aatteellinen tapahtuma, kautta maan viikko 35 ( ) Syyskokoustapahtuma, yhteinen liittokokoustapahtuma Joulutulet, kautta maan viikko 50 ( ) Erityisen tärkeää on tehdä ajoissa erilaiset rata- ja tilavaraukset sekä sopia Puolustusvoimien kanssa siltä mahdollisesti haettavasta tuesta. Sivu 15

16 RESERVILÄISLIITTO TOIMINTAKALENTERI 2016 Tammikuu Prosenttiammunta alkaa, koko maa 1.1. Yhdistystiedote 1 ilmestyy vk 3 Hallituksen järjestäytymiskokous 1, Jäsenmaksutilitys, vuoden 2015 lopputilitys viikko 4 Helmikuu Jäsenmaksulaskutus, eräpäivä Ampuma- ja senioriturvan jakelu (kausi ) viikko 6 Valiokunnan kokous, x Yhdistystiedote 2 ilmestyy viikko 8 Maaliskuu Veteraanikeräys 2016 alkaa 1.3. Yhdistysjohdon koulutus, Länsi-Suomi 5.3. Veteraanikeräyksen tempauspäivä, kautta maan Hallituksen kokous 2, x Toiminnanjohtajien neuvottelupäivät, Helsinki Kansainvälisten tapahtumien järjestäminen-kurssi, Tuusula Jäsenmaksutilitys 1 viikko 12 Yhdistystiedote 3 ilmestyy viikko 12 Huhtikuu Yhdistysjohdon koulutus, Itä-Suomi 2.4. Reserviläisliiton vuosikokous, Seinäjoki Pohjanmaan suurmessut, Vaasa Jäsenmaksulaskutus / karhuajo maksamattomille viikko 17 Yhdistystiedote 4 ilmestyy viikko 16 Toukokuu Reserviläisten ampumataitopäivä, kautta maan viikko 19 (16.5.) Valiokunnan seminaarikokous, paikka auki Yhdistystiedote 5 ilmestyy viikko 21 Kesäkuu Liiton kunniajäsenten ja puheenjohtajiston kesäkokous, Helsinki 3.6. Kesäyön marssi, Turku Jäsenmaksutilitys 2 viikko 24 Yhdistystiedote 6 ilmestyy viikko 24 Heinäkuu Elokuu RES ja RUL ampumamestaruuskilpailut, Tyrri Valiokunnan kokous 3, Kouvola Yhdistystiedote 7 ilmestyy viikko 34 Toiminnanjohtajien neuvottelupäivät, x Syyskuu Perheliikuntapäivä, kautta maan 3.9. Hallituksen kokous 3, x 17.9.

17 Yhdistystiedote 8 ilmestyy viikko 38 Naisten koulutuspäivä, Raja- ja merivartiokoulu, Imatra Jäsenmaksuperintä / karhulaskut maksamattomille viikko 36 Uusien jäsenten jäsenmaksulaskutus päättyy Lokakuu CISOR-seminaari ja hallitus, Santahamina Valiokunnan kokous 4, Helsinki Jäsenmaksutilitys 3 viikko 41 Hallituksen kokous 4, x Yhdistystiedote 9 ilmestyy viikko 42 Marraskuu RES, RUL, MPKL ja MNL syyskokoustapahtuma, Lappeenranta Yhdistystiedote 10 ilmestyy viikko 47 Joulukuu Puheenjohtajiston kokous ja liiton Ansioristien luovutus, Helsinki Valiokunnan kokous 5, Helsinki Liittovaltuuston kokous, Helsinki Jäsenmaksutilitys 4 viikko 50 Joulutulet, kautta maanviikko viikko 50 (15.12.) Yhdistystiedote 11 ilmestyy viikko 51 Prosenttiammunta päättyy, koko maa

18 RESERVILÄISLIITON TALOUSARVIO 2016 VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot Kulut Henkilöstökulut Poistot Vuokrat Järjestötoiminta Kotimainen yhteistoiminta Kansainvälinen yhteistoiminta Tukitoiminta Muut kulut Varsinaisen toiminnan kulut yhteensä Tp 2014 Bd 2015 Enn 9/2015 Bd , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,00 VARAINHANKINTA Tuotot Kulut Varainhankinta yhteensä , , , , , , , , , , , ,00 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Yhteensä 742,85 450, ,00 950,00 YLEISAVUSTUKSET MPT:n tuki Puolustusministeriön tuki Ikämiessäätiön tuki AHS:n tuki Yleisavustukset yhteensä , , , , , , ,00 0, ,00 0,00 0,00 0, , , , , , , , ,00 TILIKAUDEN TULOS ,86 547, ,22 300,00 Esitys vuoden 2015 talousarvioksi perustuu 13,5 euron suuruiseen liittomaksuun ja 8,5 euron suuruiseen Reserviläinen-lehden jäsentilausmaksuun. Jäsentilausmaksu nousee yhden euron. Sivu 16