Yksikön johtaja Varadekaarti Lauri Laakso

Transkriptio

1 Laadunhallintajärjestehnä Auditoitikohde: Auditointialue(et): Yhteyshenkilö: Auditoija(t): Läsnä: Auditointityyppi: Edellinen auditointi: Auditoinnin päiväys: Paikka: Allekirj oitukset: Liikuntatieteellinen tiedekunta Tutkintotavoitteinen koulutus pois lukien opiskelijavalinnat sekä aikuis- ja täydennyskoulutus Yksikön yhteyshenldlö Niina Simanainen, Merja Toukola Varadekaani Lauri Laakso Opintoasiainpäällikkö Juha Rantakari Opiskelija Henna Törmänen Lehtori Ilkka Keskinen Lehtori Juha Ahtiainen Assistentti Anne Viljanen Amanuenssi Päivi Saari Toimistosihteeri Sirpa Hujanen Sisäinen auditointi klo 9.00 L314 Yksikön johtaja Varadekaarti Lauri Laakso Pääauditoija Ohjelmajohtaja Raili Törmäkangas Jakelu: Yksikkö. Lauri Laakso Laatupäällikkö Auditoijat Pirjo Halonen Niina Simanainen, Merja Toukola, Raili Törmäkangas 1 (9)

2 1 Johdanto Viittaus sisäisen auditoinnin valmistelukokous Auditoinnin valmistelukokous yksikössä pidettiin Kokouksessa käsiteltiin sisäisen auditoinnin menettelyohjeessa mainitut asiat Auditoitavaksi alueeksi sovittiin koulutus ja auditointiajankohdaksi Auditointiraportinjulkisuus Auditointiraportin julkisuudesta sovittiin, että raportti on julkinen. Se jaetaan henkilöstölle intran vähtyksellä. Lisäksi siitä raportoidaanjohtokunnalle. Yhteenveto raportista on käytössä myös yliopiston johdon katselmuksessa. Auditointimateriaalin toimittaminen Hallintopäällikkö Heikki Herva toimitti ennakkoon laatukäsikirjan (yksikön laatukäsikirja, versio ), koulutusstrategian , opinto-oppaan, itsearvioinnin sekä edellisen sisäisen auditoinnin pöytäldrjan ja raportin toteutetuista kehittämistoimista auditoitavaan alueeseen tutustumista varten. Auditoijien tehtäväjako auditointitilaisuudessa Auditointitilaisuudessa koulutuksen suunnittelun auditoi Raili Törmäkangas ja koulutuksen toteutuksen, arvioinnin ja kehittämisen Niina Simanainen ja Merja Toukola. Edellisen sisäisen auditoinnin kehittämistoimien toteutuminen Todettän, että suurin osa kehittämistohnista on toteutunut Sisäisen auditoinnin toimenpideraportin kohdat 3.3 ja 4.1 ovat osittain kesken. Kohta 3.3 Opiskelijoita kannustetaan osallistumaan eri hallintoelimien toimintaan. Kohta 4.1 Toistaiseksi hyödyntämättömien, tavoitteiden toteutumisen arviointiin mandollisesti paremmin soveltuvien mittareiden käyttöönotto ja uusien mittareiden kehittäminen. Tiedekunnan esille nostamana: Johtaminen vaatii selkeyttämistä. Esimerkiksi laitos- ja tiedekuntajohtajien työtä ei oteta mitenkään huomioon VPJ - palkkausjärjestelmässä. Johtamista tulee arvioida henkilökohtaisen suoriutumisen yhteydessä. Havainnot: Tiedekunta katsoo, että on menneillään ylimenokausi. Odotetaan tulevaa selkeytymistä. Pätevöityminen yliopistouralla ei tarkoita johtamisansioita, joten sitä ei palkita vpj - järjestelmässä. Kyseessä on yliopistotasoiset uudistukset, joten tiedekunta seuraa tulevia uudistuksia. 2 (9)

3 2 Koulutuksen suunnittelu Kysymykset: 2.1 Laatujärjestelmä on hyvin oivallettu ja se, että sisältö liittyy järjestelmään. Tästä muodostuu liikuntatieteellisen tiedekunnan ominaispiirteitä kuvaava järjestelmä. Miten liikuntatieteellisen tidekunnan järjestelmä synkronoituu yliopiston yleisiin ohjeisiin rrun koulutusstrategiasta? 2.2 Onko prosessikuvauksia käytetty hyväksi esimerkiksi opiskeluseurannassa? 2.3 Koulutus perustuu uusimpaan tietoon ja tieteellisen tutkimuksen tuloksiin. Miten se varmennetaan? 2.4 Ketkä toimivat pedagogisina johtajina laitoksilla ja kuinka heidät valitaan tehtävään? (Laatukäsikirja sivu 68). Mikä on pedagogisen johtajan rooli ja vastuut? Havainnot: 2.1 Tiedekunta pitää hyvänä, että tulosajattelun kautta lähestytään koulutusstrategiaa. Yliopiston ohjeena oli, että kirjataan koulutusstrategia muistiin. Vasta hyväksytyssä strategiassa on paljon asioita, joiden toteuttaminen vie aikaa. Perinteet koulutuksen kehittämisessä ovat vahvat ja niitä on kirjattu aiemmin mm laatuyksikköhaussa, jolloin muistiin kirjaaminen on tapahtunut kilpailun säännöillä. Nyt strategian mukaisesti näkyy, että koulutusta kehitetään jatkuvasti. Dynaamisuus on tärkeää, mm näin on luotu Uusia maisteriohjelmia. Tarvitaan myös selkeitä mittareita ja seurantaa yleisemmin. Aiemmin ei mittareita ole mietitty, koska määrälliset tutkintotavoitteet ovat täyttyneet reilusti. 2.2 Prosesseja ei ole kuvattu kuvioina. Kuvaukset on liitetty osaksi laatukäsikirjan ja opintooppaan tekstejä. Opintoprosessien pullonkaulat olisi huomattava ja sitä varten luotava seurantajärjestelmät. Opiskelijapalvelut (hallintovirastossa) voi tehdä tiedekuntien yhteisiä seurantojaja prosesseja. Laitoksen tulisi saada automaattisesti täsmällisiä tilastoja esim, kandidaattitutkintoa suorittavien edistymisestä. Samalla tulisi esiin myös alojen erityisyys, mm liikuntatieteellisellä alalla suoritettavien lisensiaattitutkintojen suuri määrä. 2.3 Tiede ja tieteen kehitys ohjaavat koulutusta. Tutkimustoiminta pyritään luomaan sellaiseksi, että opiskelijat voivat siihen osallistua. Mittaria toiminnan onnistumisesta ei ole. Sen kehittämisessä on ongelma jo tiedekunnan tasolla, koska laitosten oppiaineet ovat luonteeltaan erilaisia. Eurooppalainen kehitteillä oleva valmentajaluokitus voisi tuoda mittariston urheiluvalmentajakoulutukseen. Opettajakoulutuksessa taas tieto siirtyy suoraan opiskelijoille ja sitä voidaan kehittää pedagogisilla valmiuksilla. 2.4 Pedagoginenjohtaja hoitaa koulutusasioita ja koulutuksen kehittämistä laitoksilla. Hänen täytyy olla kehittämisestä kiinnostunut sekä ansioitunut henkilö. Kyvykkäitä ehdokkaita on laitoksilla, mutta harva haluaa tätä taakkaa harteilleen kaiken muun lisäksi. Ei ole oikein 3 (9)

4 houkuttelevaksi tehty toimi. Joillakin laitoksilla kolmekin henkilöä hoitaa tätä tehtävää. Tiedekunnassa on kaksi varadekaania, joita toinen vastaa tutkimuksesta ja toinen koulutuksesta. Kehittämiskohteet: 2.5 Laatukäsikirjan käytettävyyden parantamiseksi kuvataan opiskelun kannalta tärkeimmät prosessit myös prosessikaaviolla. Hyvät käytännöt: Tiedekunta on tehnyt koulutusstrategian, joka vastaa laatutyön tavoitteita ja muodoltaan sopii hyvin liitettäväksi laatujärjestelmään. Strategiassa on selkeytetty aiempaa laadukasta koulutusta vastaamaan nykyvaiheen tarpeisiin ja yliopistomuutoksen asettamiin taloudellisiin painotuksiin työyhteisössä. 4 (9)

5 3 Koulutuksen toteutus Kysymykset: 3.1. Miten tiedekunnan opinnäyteprosesseja kehitetään ja mitkä tahot vastaavat kehittämisestä? 3.2. Miten HOPSit näkyvät opetussuunnitelmissa ja opintojen nykyisessä seurannassa? 3.3. Ketkä vastaavat HOPSeista opintojen eri vaiheissa? 3.4. Miten kattavaa ehopsien käyttö on tiedekunnassa tällä hetkellä? 3.5. Miten kansainvälisyys huomioidaan tutkintotavoitteisessa koulutuksessa, siihen liittyvissä opetussuunnitelmissa ja opintojen ohjauksessa? 3.6. Miten tiedekunnan kandidaattikoulutuksen yhtenäistämisprosessia toteutetaan ja ketkä tästä työstä vastaavat? Havainnot 3.1. Havainnot: Kehittäminen on osa tiedekunnan koulutustoimikunnan työtä. Yhteiset gradujen arvosteluohjeet on jo saatu aikaan. Oppiaineissa ollaan kulkemassa yhtenäisempään suuntaan. Tiedekunnan koulutustrategiassa kohdassa 4.1. Maisteri- ja tohtorikoulutuksen resursoinnin vahvistaminen opinnäyteprosessien kehittäminen on nostettu esiin yhtenä alakohtana (4.1.4.) HOPSit on kirjattu opetussuunnitelmiin. Ne tehdään eri opintojen tasoilla. Opiskelijapalautteen perusteella on pääteltävissä, että HOPS-järjestelmä toimii tiedekunnassa hyvin Tiedekunnan laitoksilla ja oppiaineissa on hieman erilaiset tehtäväjaot, mutta ne ovat selkeästi vastuutetut opettajille tai amanuenssille. HOPSaus tapahtuu eri opintojen vaiheissa henkilökohtaisena ohjauksena tai pienryhmissä vastuutetun ohjaajan toimesta. Laatukäsikirjassa HOPSit mainitaan kohdassa Opintoneuvonta. Jatko-opinnoissa HOPS toteutuu keskusteluissa ohjaajan kanssa Tiedekunnan itsearvioinnin (kohta 6) mukaan HOPS-työskentelyssä on onnistuttu ja siinä seuraava vaihe on saada ehopsien käyttö kattavaksi. Tällä hetkellä ehops on toiminnassa osassa tiedekunnan oppiaineista. Tiedekunnassa on hyvät valmiudet siirtyä ehopsin käyttöön kaikissa oppiaineissa Koulutusstrategiassa (s.7) yhtenä strategisena haasteena nostetaan esiin kansainvälisyyden ja kansainvälisen koulutuksen kehittäminen. Tiedekunnassa on tällä hetkellä neljä englanninkielistä maisteriohjelmaa. Vaihtoyliopistoja on runsaasti ja kotikansainvälistyminen mandollistuu esim. maisteriohjelmien luentojen tarjoamisella osana suomalaisten opiskelijoi- 5 (9)

6 den opintoja. Uhkana on opiskelijavaihdon väheneminen tietyillä aloilla, joissa HOPS- eteneminen on suunniteltu niin tffikaksi, ettei vaihtoon lähtö ole houkutteleva vaihtoehto. Liikuntatieteiden asema maan ainoana koulutuksen tuottajana aiheuttaa lisäpaineita kansainvälisessä toiminnassa. Tiedekunnassa työskentelee kv-asioiden suunnittelijan lisäksi kvtyöryhmä Laatukäsikirjan (s.69) mukaan tiedekunta selvittää mandollisuuksia muodostaa nykyistä yhtenäisempi liikuntatieteiden kandidaatin tutkinto. Tällä hetkellä yhteisiä opintoja on n.40 op. Terveystieteissä yhtenäisen kandidaatin tutkinnon muodostaminen on käynnissäja kahden ylioppilaspohjaisen oppiaineen yhteinen kandidaattikoulutus on jo toteutunut. Koulutusstrategiassa (s.9-10) esitetään tulostavoitteet, arviointimittarit, toimenpiteet, aikataulu ja vastuut kandidaattivaiheen opintojen yhtenäistämiselle. Kehittämiskohteet: 3.1 Yhteisten opintojen kehittäminen kandidaatin tutkintoa varten on jo nykyisellään laaja. Kehittämistyön arviointiin ja tutkinnon osan yhtenäistämisen kokemuksia varten on mietittävä palautteen osuutta. 3.2 ehopsien käyttö laajennetaan kattamaan koko tiedekunnan tutkintokoulutus Hyvät käytännöt: Uudistettu koulutusstrategia on mandollistanut riskianalyysit esimerkiksi kansainvälisessä koulutustoiminnassa. 6 (9)

7 4 Koulutuksen arviointi Kysymyks et: 4.1. Miten tutkintotavoitteisen koulutuksen palautejärjestelmät (opiskelijapalaute, sidosryhmä- tai yhteistyötahojen palaute) vaikuttavat koulutuksen laadunja tavoitteiden toteutumisen arviointiin 4.2 Millaisessa käytössä opintoasiat(at)sport.jyu.fi sähköpostiosoite on? Havainnot: 4.1 Opiskelijapalautteen osalta tämä on kytketty HOPS-prosessiin, joka päättyy opiskelijoiden kokonaisarviointlin. Kyselyjä tehdään työelämässä olevilta tiedekunnasta valmistuneilta ja näistä on raportoitu tieteellisesti. 4.2 Kyseessä on tiedekunnan palvelukeskuksen opintoasian henkilöiden seuraama osoite. Etupäässä siellä kysellään valinnoista ja sivuaineista. Kehittämiskohteet: 4.1 Yhteisiä sähköpostiosoitteita analysoimalla seulotaan kehitettävät prosessikuvaukset. Esim. sivuaineopintojen, sivuainevaatimusten ja sivuaineiden hyväksymisen kuvaukset selkeytetään opinto-oppaassa ja laatukäsikirjassa. Hyvät käytännöt: Koulutus on hyvin sidoksissa yhteiskuntaan, josta tuleva palaute käytetään koulutuksen suunnittelussa. 7 (9)

8 5 Koulutuksen kehittäminen Kysymykset: 5.1 Mikä on opetuksen kehittämisryhmän kokoonpano? Laatukäsikirja s. 65 Millainen on opetuksen kehittämisryhmän (OKR) rooli ja vastuu? Millainen suhde OKR :llä on koulutustoimikuntaan? 5.2 Korvaavuuskäytännöistä on Laatukäsikirja s. 65. Koetaanko tarpeelliseksi yhteisten pelisääntöjen kehittäminen korvaavuuskäytännöissä? Havainnot: 5.1 Liikuntatieteellisen opetuksen kehittämisryhmässä ovat eri henkilöstöryhmät ja opiskelijat edustettuina. Kokoonpano on laajapohjainen. Tällaisen yksittäisen ryhmän/ehmen korostaminen on hieman vaarallista, koska se saattaa jättää ryhmän ulkopuolisille sellaisen ajatuksen, ettei kehittäminen koske kaikkia. Opetuksen kehittäminen on kaikkien tehtävä. OKR on valmisteleva elinja asiat käsitellään muualla, tiedekuntien koulutustoimikunnat ovat se juttu! Tiedekunnassa ja laitoksilla on olemassa muitakin epävirallisia kehittämiskäytäntöjä, kuten epäviralliset kehittämispäivät, joissa mm opiskehjaedustus on ollut paikalla Ammattikorkeakoulun väylistä on olemassa yhtenäiset pelisäännöt, jotka on rakennettu ennen kiintiöiden ottamista. Korvaavuuskäytännöt on tehty yhteistyössä ammattikorkeakoulujen kanssa. Sitten vielä on opetussuunnitelmat laadittu olemassa olevien ammattikorkea pohjatutkintojen päälle, siksi korvaavuudet ovat yhtenäiset. Kehittämiskohteet: 5.1 Tiedekunnan koulutuksen yhtenäistämistä jatketaan ja opintojen palaute- ja seurantajärjestelmän systematisointia jatketaan. Hyvät käytännöt: Tiedekunnan ja laitosten yhteistyössä on kehitetty yhtenäisiä arviointikriteerejä. Vahva kehittämistyö ja toimivat ryhmät tiedekunta- ja oppiainetasoilla. 8 (9)

9 6 Yhteenveto Hyvät käytännöt 6.1 Tiedekunta on tehnyt koulutusstrategian, joka vastaa laatutyön tavoitteita ja sopii muodoltaan hyvin liitettäväksi laatujärjestelmään. Strategiassa on selkeytetty aiempaa laadukasta koulutusta vastaamaan nykyvaiheen kehitystarpeita ja yliopistomuutoksen asettamia vaatimuksia taloudellisiin painotuksiin työyhteisössä. Arviointikriteerit on kirjattu strategiaan. 6.2 Toimivat ryhmät tiedekunta- ja laitostasolla, joilla on kehittämisote ja kriittinen palautteen arviointiote vahvan tiedekunnan kehittämiseksi. Keskeiset kehittämiskohteet 6.1 Jatketaan osallistumista yliopiston palkkausjärjestelmän ja johtajien kannustejärjestelmän kehittämiseksi. 6.2 e-hopsien käyttöä laajennetaan ja tiedekunnan koulutuksen yhtenäistämistä jatketaan. 6.3 Laatukäsikirjan käytettävyyden parantamiseksi kuvataan opiskelun kannalta tärkeimmät prosessit myös prosessikaaviolla. Kehittämistoimien toteutuminen ja seuraava auditointi - Raportin laatija ja allekirjoittaja sekä raportin toimitusaika sovitaan auditointitilaisuudessa, joten Hallintopäällikkö toimittaa opintoasioista vastaavan varadekaanin allekirjoittaman raportin toteutetuista kehittämistoimista laatupäällikölle mennessä. Auditointiohjelma laaditaan vuosittain. Yksikön seuraavan auditoinnin aiheesta ja a- jankohdasta sovitaan laatupäällikön kanssa ohjelman laadinnan yhteydessä erikseen. 9 (9)